SELVITYS OIKEUSTIETEISTÄ VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMISESTÄ

Transkriptio

1 SELVITYS OIKEUSTIETEISTÄ VALMISTUNEIDEN TYÖLLISTYMISESTÄ Joensuun yliopisto Oikeustieteet Maija Helminen

2 1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TOTEUTUS Joensuun yliopistossa annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasian-tuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTMtutkintoihin. Koulutusta on suunnattu pääaineittain osaamisalueille, joilla työmarkkinoilla erityisesti julkishallinnossa on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Tämän hallintotieteiden maisterin tutkinnon suorittaneille toteutetun kyselytutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa valmistuneiden maistereiden mielipiteitä sekä itse opinnoista ja opiskelusta oikeustieteiden oppiaineryhmässä 1 että HTM-tutkinnon menestyksestä työmarkkinoilla. Tässä raportissa käsitellään lähinnä työelämään liittyviä vastauksia. Tutkimuksen perusjoukko on siis kaikki Joensuun yliopistossa HTM-tutkinnon suorittaneet maisterit (N=266). Oikeustieteistä on valmistunut vuosina yhteensä 289 maisteria, joista 23 on valmistunut pääaineenaan filosofia. Filosofiasta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit eivät kuuluneet tämän raportin pohjana olevan kyselyn perusjoukkoon, vaan raportin tulosten pohjana on 121 hallintotieteiden maisteriin kohdistettu satunnaisotanta. Kyselyyn on siten vastannut noin 45 prosenttia tutkimuksen perusjoukosta. Kysely toteutettiin pääosin strukturoituna puhelinhaastatteluna, johon sisältyi myös avoimia kysymyksiä. Pienelle osalle vastaajista tarjottiin mahdollisuus vastata kyselyyn itsenäisesti sähköistä kyselylomaketta (E-lomake-ohjelma) käyttäen. Sekä haastattelija että itse kyselyyn vastanneet käyttivät samaa kyselylomaketta ja ohjelmaa. Vastauksissa itse vastanneiden ja haastattelijalle vastanneiden välillä ei ole juuri havaittu eroa. Strukturoitujen kysymysten 1 Oikeustieteiden oppiaineryhmä on tunnettu ennen nimillä julkisoikeuden laitos ( ) ja myöhemmin oikeustieteiden laitos (02 ). Ennen vuotta 1998 oikeustieteitä pystyi opiskelemaan osana yhteiskuntapolitiikan ja filosofian laitosta. 1

3 vastaukset käsiteltiin SPSS-ohjelman avulla ja avointen kysymysten vastaukset puolestaan koodaamalla ja luokittelemalla aineistoa. 2 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA Joensuun yliopistosta valmistuneet hallintotieteiden maisterit olivat sijoittuneet lähtökohtaisesti työelämään hyvin; vain neljä prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa työttömänä. Neljä prosenttia vastaajista oli puolestaan aloittanut opinnot uudelleen. Taulukko 1. Vastaajien työllisyystilanne työelämässä (92) työttömänä (4) opiskelija (4) Eniten vastaajissa esiintyi 28-vuotiaita henkilöitä (12 ). Nuorin vastaajista oli 22-vuotias ja vanhin 61-vuotias (keskiarvo 35 vuotta). Vastaajat olivat pääosin naisia: 2

4 Taulukko 2. Vastaajien sukupuoli Nainen 80 Mies Suurin osa vastaajista oli aloittanut opintonsa oikeustieteissä joko vuonna 00 (18 ) tai vuonna 01 (18 ) ja yleisin valmistumisvuosi oli vuosi 08 (30 ). Vastaajista 35 oli suorittanut myös muita korkeakoulututkintoja. Yleisimpiä näistä tutkinnoista olivat AMK-tradenomi (8 kpl) sekä hallintonotaari (8 kpl). 3

5 Suosituimpia pääainevalintoja olivat hallinto-oikeus sekä finanssioikeus. Osa vastaajista ilmoitti pääaineekseen julkisoikeus, koska he olivat aloittaneet opintonsa silloin, kun eri pääainevaihtoehtoja ei vielä ollut valittavissa. Taulukko 3. Vastaajien pääaine Siviilioikeus Oikeustaloustiede Eurooppaoikeus Hallinto- ja valtiosääntöoikeus 2 Valtiosääntöoikeus 6 Julkisoikeus 7 Rikos- ja prosessioikeus 11 Ympäristöoikeus 13 Finanssioikeus 28 Hallinto-oikeus Useimmin vastaajat kertoivat syynä pääainevalintaan olleen 1) oman kiinnostuksen tai 2) jo olemassa olevaan ammattiin liittyvät syyt. Myös 3) hyvät työllistymismahdollisuudet vaikuttivat toisilla vastaajilla pääaineen valintaan. Mainintoja saivat myös 4) yhteensopivuus aiempien opintojen kanssa, 5) pääaineen henkilökunnan/professorin vaikutus tai 6) kiinnostus erityisesti johonkin spesifimpään aihealueeseen pääaineen sisällä. 4

6 Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että he olivat pystyneet rakentamaan tutkinnostaan heille mieleisen: Taulukko 4. Pystyin rakentamaan tutkinnostani minulle mieleisen täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä 36 jokseenkin eri mieltä 3 30 täysin eri mieltä 0 en osaa sanoa

7 3 HTM-TUTKINTO TYÖELÄMÄSSÄ Valmistuneiden maistereiden yleisimpiä ammattinimikkeitä olivat erilaiset asiantuntijat, tarkastajat ja päälliköt (esim. verotarkastaja, ylitarkastaja, veroasiantuntija, hallintopäällikkö, hankepäällikkö jne), mutta ammattinimikkeissä oli paljon vaihtelua. Eniten esiintyneisiin ammattinimikkeisiin vaikuttaa vastaajien pääainejakauma, jonka mukaan vastaajissa oli eniten juuri hallinto- ja finanssioikeudesta valmistuneita. Harvinaisemmista pääaineista (rikos- ja prosessioikeus, ympäristöoikeus, valtiosääntöoikeus) valmistuneiden nykyisiä ammattinimikkeitä olivat muun muassa kihlakunnan ulosottomies, perintöneuvoja, laatu- ja ympäristöneuvoja, lakiasiantuntija, hallintosihteeri ja tutkija. Vastaajat olivat työllistyneet valmistumisensa jälkeen pääsääntöisesti eniten vakinaisiin työ- tai virkasuhteisiin. Vakinaisissa suhteissa työskentelevien melko suureen osuuteen vaikuttaa nähtävästi se, että vastaajissa oli mukana henkilöitä, jotka olivat olleet mukana työelämässä jo melko kauan ennen opintojen aloittamista Joensuun yliopistossa. 6

8 Taulukko 5. Työsuhteiden pääasiallinen laatu vakinainen määräaikainen 39 sekä määräaikaisia että vakinaisia

9 Suuri osa valmistuneista koki, että he olivat työllistyneet pääsääntöisesti koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. Vastaajat, jotka eivät mielestään työskennelleet koulutustaan vastaavassa työssä, saattoivat olla HTM-koulutusta vastaamattomassa työssä omasta halustaan. He olivat esimerkiksi työssä, joka vastasi jotain toista heidän saamaansa koulutusta. Toisaalta vastaajissa oli myös niitä, jotka olivat työskennelleet HTM-koulutusta vastaavassa työssä jo ennen valmistumistaan. Taulukko 6. Olen työllistynyt pääsääntöisesti koulutustani vastaaviin työtehtäviin täysin samaa mieltä 57 jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä 12 täysin eri mieltä 5 12 en osaa sanoa

10 Vastaajien mielestä HTM-tutkinto antaa pääosin hyvän pohjan työuralla etenemiselle: Taulukko 7. HTM-tutkinto antaa hyvän pohjan työuralla etenemiselle täysin samaa mieltä (40) jokseenkin samaa mieltä (42) jokseenkin eri mieltä (12) täysin eri mieltä (5) en osaa sanoa (2)

11 Tiettyyn pääaineeseen erikoituneesta tutkinnosta vastaajat kokivat olleen työmarkkinoilla hyötyä seuraavasti: Taulukko 8. Tiettyyn pääaineeseen erikoistuneesta tutkinnosta on ollut minulle hyötyä työmarkkinoilla täysin samaa mieltä 39 jokseenkin samaa mieltä 28 jokseenkin eri mieltä 16 en osaa sanoa 13 täysin eri mieltä Eniten tiettyyn pääaineeseen erikoistuneesta tutkinnosta kokivat hyötyneen finanssioikeutta pääaineena lukeneet vastaajat. 10

12 Vastaajat, jotka olivat lukeneet myös ei-oikeudellisia sivuaineita, olivat kokeneet ne pääsääntöisesti hyödyllisiksi työelämässä. 27 prosenttia vastaajista ei ollut lukenut muita kuin oikeudellisia aineita tutkintoonsa. Suosituimpia ei-oikeudellisia sivuaineita (tai sivuainekokonaisuuksia) olivat muun muassa laskentatoimi, yrityksen taloustiede, yhteiskuntapolitiikka ja ympäristötieteet. Taulukko 9. Ei-oikeudellisista sivuaineista on ollut minulle hyötyä työmarkkinoilla täysin samaa mieltä (32) jokseenkin samaa mieltä (28) jokseenkin eri mieltä (2) 15 täysin eri mieltä (1) 10 9 en osaa sanoa (9) minulla on ollut vain oikeudellisia sivuaineita (27) 0 11

13 Vastaajien nykyinen palkkataso (kuukausipalkan mukaan) näyttää seuraavalta: Taulukko 10. Valmistuneiden nykyinen palkkataso (kuukausipalkka) en ole työelämässä tällä hetkellä 8 enemmän kuin vähemmän kuin Vastavalmistuneiden (N=35) ja pidempään työelämässä olleiden maistereiden (N=11) palkkatasojen vertailu antaa pieniä viitteitä siitä, että työkokemuksen karttuessa ja työtehtävien vaihtuessa myös palkka tulee nousemaan (suurin osa kyselyyn vastaajista oli juuri vastavalmistuneita). Etenkin vuosina valmistuneiden lukumäärä on kuitenkin niin pieni, että hyvin vahvoja päätelmiä asiasta ei näiden tulosten valossa voi kuitenkaan tehdä (ks. taulukot 11 ja 12). 12

14 Taulukko 11. Vuonna 08 valmistuneiden nykyinen palkkataso (kuukausipalkka) en ole työelämässä tällä hetkellä 9 enemmän kuin vähemmän kuin Taulukko 12. Vuosina valmistuneiden nykyinen palkkataso (kuukausipalkka) en ole työelämässä tällä hetkellä 9 enemmän kuin vähemmän kuin

15 4 HTM-TUTKINNON SUURIMMAT EDUT HTM-tutkinnon suurimmaksi eduksi valmistuneet nostivat tutkinnon monipuolisuuden ja laaja-alaisuuden, mitkä liittyvät nimenomaan vapaaseen sivuaineoikeuteen sekä tiettyyn oikeudenalaan erikoistumiseen. HTM-tutkinnon etuna pidettiin myös pätevöitymistä erilaisiin tehtäviin ja etenkin julkisella sektorilla sitä pidettiin tutkintona, joka antaa monipuoliset työllistymismahdollisuudet. Tutkinnon etuna nähtiin myös Joensuun yliopiston tarjoamat joustavat opintojen suoritustavat oikeustieteissä sekä osa vastaajista koki jo sinänsä ylemmän korkeakoulututkinnon eduksi. Eniten kiitosta sai erikoistuminen yhteen oikeudenalaan, josta saadaan opintojen aikana vahva asiantuntemus: Suurimpana etuna HTM-tutkinnossani pidän pääainemallia, työmarkkinoilla tarvetta tiettyyn juridiikan alaan erikoistuneille asiantuntijoille Mahdollisuutta keskittyä vero-oikeuteen kokonaisvaltaisesti Tietyn oikeudenalan jokseenkin syvällinen osaaminen jo valmistumisvaiheessa, mahdollisuus erikoistua Mahdollisuus keskittyä yhteen oikeudenalaan, vapaasivuaine mahdollisuus tukee hyvin pääainevalintaa Syventymismahdollisuus yhteen oikeudenalaan, vahva asiantuntemus Sai valita pääaineen omiin tarpeisiin ja sen, mitä pääaineopintoihin sisällyttää - - Keskittymistä tiettyyn oikeustieteenalaan, kattava ja laaja tutkinto Tutkintoon pystyi sisällyttämään opintoja laajasti eri oikeudenaloilta ja pystyi keskittymän syvällisesti yhteen oikeudenalaan 14

16 Erikoistumisen ohella kiitosta sai vapaa sivuaineoikeus, jolla tutkinnosta on voitu tehdä omannäköinen sekä vahvistaa asiantuntemusta omasta pääaineesta: Suurimpana etuna HTM-tutkinnossani pidän Monipuolisuus, sai opiskella sivuaineita yli tiedekuntarajojen Tutkinnon saa rakentaa oman mielenkiinnon mukaan. Suurin etu työelämässä on ollut se, että oma HTM-tutkinto on ollut hyvin laaja käsittäen eri oikeuden aloja Opiskelusisällön valinnan vapautta, ei putkitutkintoa Vapaata sivuaineoikeutta, mahdollisuutta rakentaa tutkinnosta omannäköinen vapaa sivuaineoikeus tukee hyvin omaa pääainevalintaa - - sitä, että tutkinnon on saanut räätälöidä omiin tarpeisiinsa sopivaksi Valinnan vapaus, voi valita kiinnostuksen mukaan sivuaineita, Joensuussa on laaja ainevalikoima Tutkinnon saa itse muokata sellaiseksi kun haluaa suhteessa OTMtutkintoon, tietämys yhdestä oikeudenalasta on huomattavasti parempaa verrattuna OTM-tutkinnon suorittaneeseen henkilöön ja sivuaineilla voi tukea tätä erikoistumista hyvin Valinnan vapaus, itse voi päättää sivuaineet, voi vaikuttaa itse, millaisen tutkinnon haluaa suorittaa Yhdistettynä 'oikeisiin' sivuaineisiin saa rakennettua hyvän tutkinnon - - HTM-tutkinnon koettiin antavan pätevyyden useisiin erilaisiin tehtäviin: Suurimpana etuna HTM-tutkinnossani pidän Monipuolinen tutkinto, joka pätevöittää laajasti - - mahdollisuuksia hakea erilaisiin työtehtäviin Soveltuu erilaisiin tehtäviin 15

17 Moneen ammattiin valmentava tutkinto, kunnallisella puolella antaa valmiuden melkein mihin tahansa tehtäviin Perustutkinto julkisoikeudellisissa palvelusuhteissa, monipuoliset työllistymismahdollisuudet Monipuolisuus, ei valmista yhteen tiettyyn ammattiin, vaan antaa valinnan varaa, laaja-alainen Monissa työtehtävissä tarvitaan julkisoikeudellista tietämystä, tutkinto antaa hyvän yleispohjan hallinnolliseen johtamiseen Kokonaisvaltainen näkemys lainsäädännöllisiin asioihin, pystyy tulkitsemaan säädöksiä, hyvä pohja virkamiesuralle Vastaajat olivat tyytyväisiä HTM-tutkinnossaan myös siihen, että opintojen suoritustavat oli rakennettu monipuolisiksi. Erityisesti etäopiskelijat antoivat kiitosta opintojen joustavuudesta: Suurimpana etuna HTM-tutkinnossani pidän - - opintojen suorittaminen oli hyvin joustavaa Ulkopaikkakunnalla tenttiminen oli joustavasti järjestetty Toisille vastaajille suurin etu tutkinnossa oli jo se, että tutkinto oli ylipäätänsä ylempi korkeakoulututkinto: Suurimpana etuna HTM-tutkinnossani pidän Tutkintoa itseään: ylempi korkeakoulututkinto Tutkinto sinänsä on jo etu Ylipäänsä korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto, pääsee asiantuntijatehtäviin 16

18 Yksittäisiä vastaajien antamia kommentteja, jotka eivät sopineet yllä olevaan luokitteluun olivat muun muassa: Käytännön työelämän tarpeisiin suuntautuva opetus Eteneminen työmarkkinoilla paranee Opetus oli melko ihmisläheistä ja proffiinkin pääsi tutustumaan HTM-TUTKINNON SUURIMMAT PUUTTEET Suurimpina puutteina kyselyyn vastanneet pitivät HTM-tutkinnon tuntemattomuutta työnantajien keskuudessa sekä harhaanjohtavaa tutkintonimikettä, jolla ei pysty kilpailemaan niistä työpaikoista, joiden vaatimuksiksi on määritelty OTM-tutkinto. HTM-tutkinnon arvostus voitiin kokea huonoksi. Osa valmistuneista näki tutkinnon puutteena myös sen, että yhteys työelämään jää opiskelujen aikana heikoksi sekä sen, että tutkinto ei valmista suoraan mihinkään ammattiin. Näin ollen tutkinnon laaja-alaisuus koettiin toisinaan edun sijasta myös haitaksi. Positiivista valmistuneiden vastauksissa koskien tutkinnon puutteita oli se, että kaikki vastaajat eivät löytäneet tutkinnostaan mitään erityisiä vikoja. Tutkintonimike, joka ei vastaa opintojen sisältöä, sai eniten kritiikkiä vastaajilta. Vastaajat kokivat, että he eivät voi kilpailla samoista työtehtävistä OTM-tutkinnon suorittaneiden henkilöiden kanssa, vaikka opintojen sisällön puolesta valmiudet HTM-tutkinnon ja OTM-tutkinnon suorittaneilla tehtäviin olisivat samanlaiset. 17

19 Suurimpana puutteena HTM-tutkinnossani pidän Sitä, että työmarkkinoilla ei tunneta tarpeeksi tätä tutkintoa. Itsessään tutkinnossa ei ole mitään vikaa. Tutkintonimike ei kerro opinnoista mitään, nimikkeen lisäksi seuraa monen minuutin mittainen selitys, 'mitä oikeasti olen opiskellut'. Oikeustieteellisen HTM-tutkinnon tunnettavuus on heikkoa ja vertailussa OTM-tutkintoon häviävässä asemassa. Tutkintoa ei tunneta työmarkkinoilla, tutkinnon sisältöä joutuu selittämään, työmarkkinoilla ei tiedetä eroa OTM- ja HTM-tutkintojen välillä Työnantajien tietämys HTM-tutkinnosta ei ole erityisen hyvä, ei ole tässä mielessä samalla viivalla OTM-tutkinnon suorittaneen henkilön kanssa HTM-tutkintoa ei tunneta työmarkkinoilla hyvin: moneen tehtävään vaaditaan OTM-tutkintoa, vaikka HTM-tutkinto olisi tehtävään yhtä hyvä tai jopa parempi tutkinto Tutkinto ei käy niihin töihin, joihin tietämys riittää, työnantajat eivät osaa arvostaa HTM-tutkintoa. Tietyt työt on varattu OTM-tutkinnon suorittaneille, vaikka HTMtutkinnon suorittaneilla joensuulaisilla olisi aivan samanlaiset mahdollisuudet, joskus ehkä paremmatkin, hoitaa ko. tehtäviä. Ei voi hakea paikkoihin hallinnossa, joissa edellytetään OTM-tutkintoa, vaikka olisi itse asiassa pätevämpi tehtävään. Monet oikeustieteellisen alan työtehtävät on määritelty niin että niihin voi hakea vain OTM-tutkinnolla Vastaajat kokivat, että HTM-tutkintoa ei arvosteta työelämässä siinä määrin, kuin se sisältönsä puolesta edellyttäisi. Työnantajat arvostavat enemmän OTMtutkintonimikkeellä hakevaa työnhakijaa. 18

20 Suurimpana puutteena HTM-tutkinnossani pidän Työmarkkinoilla ei arvosteta oikeustieteellisenä tutkintona Ei vielä arvosteta tarpeeksi, uskon, että tulevaisuudessa Joensuun tutkinto tulee olemaan kilpailukykyinen Arvostus suhteessa OTM-tutkintoon on huonompi Vaikka suorittaisi samat opinnot kuin OTM-tutkinnossa, ei saa samaa tutkintoa ja samaa statusta Valmistuneet olisivat toivoneet opiskeluiltaan myös konkreettisempaa yhteyttä työelämään. Suurimpana puutteena HTM-tutkinnossani pidän Ei ole selkää työtehtävää mihin antaisi valmiuden, irrallisuus käytännön työtehtävistä Yliopistomaailma on kaukana arkimaailmasta Opetus jää osin melko teoreettiseksi, ammattitaito rakentuu vasta työelämässä (harjoittelu voisi sisältyä opintoihin) Kursseja voitaisi kehittää vielä enemmän työmarkkinoita silmällä pitäen työelämän tarpeita vastaaviksi Osa vastanneista näkisikin parempana sen, että HTM-tutkinnolla voisi valmistua suoraan joihinkin ammatteihin. Suurimpana puutteena HTM-tutkinnossani pidän Yleisluonteisuus voi olla puutekin, täsmätyötä voi olla vaikea löytää Tutkinto ei suoraan valmista mihinkään -> oma vastuu korostuu, miten valitsee esim. sivuaineiksi 19

21 Liian yleisluonteinen tutkinto, eikä valmista mihinkään ammattiin suoraan. Juuri tästä syystä opintoneuvontaan olisi kiinnitettävä tavallista enemmän huomiota Laaja-alaisuus ja sovellettavuus voi kääntyä itseään vastaan; ammattitaito rakennetaan työelämässä, tutkinto ei valmista suoraan mihinkään ammattiin Yksittäisiä kommentteja HTM-tutkinnon tai sen suorittamisen puutteista olivat muun muassa seuraavat: Yhteistyö laitosten välillä, muiden laitosten kanssa etäopiskelu ei ollut joustavaa Painottuu paljon julkiseen puoleen, minkä vuoksi yksityiselle puolelle on hankalampi työllistyä, mikä vaikuttaa taas palkkaukseen Sivuaineiden tenttiminen ulkopaikkakunnilla oli hankalaa; jos haluaa tutkinnosta kaiken irti, tulisi muidenkin aineiden tenttiminen olla mahdollista muilla paikkakunnilla. Joitakin opintoviikkoja sain liian helposti, liian vähän kontaktiopetusta, yleisosaaminen ei ole niin hyvää juridiikassa

22 6 HTM-TUTKINNON KOKONAISARVOSANA Valtaosa vastaajista antoi asteikolla 4 10 HTM-tutkinnon kokonaisarvosanaksi kahdeksan tai enemmän (keskiarvo 8). Näyttää siis siltä, että HTM-tutkinnossa koetuista puutteista huolimatta, valmistuneet maisterit ovat kohtalaisen tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon. Taulukko 13. HTM-tutkinnon kokonaisarvosana "4" "5" "6" "7" "8" "9" "10" arvosana 21