POTILASNOSTIMIEN TOIMIVUUS VANHUSTENHUOLLOSSA JA APUVÄLINEIDEN KÄYTÖN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILASNOSTIMIEN TOIMIVUUS VANHUSTENHUOLLOSSA JA APUVÄLINEIDEN KÄYTÖN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 POTILASNOSTIMIEN TOIMIVUUS VANHUSTENHUOLLOSSA JA APUVÄLINEIDEN KÄYTÖN TUKEMINEN LOPPURAPORTTI Virpi Fagerström tutkija, TtM, ft (amk) Työterveyslaitos Työyhteisöt ja organisaatiot -osaamiskeskus Sosiaali- ja terveysalantyö

2 Sisällys 1. HANKKEEN TAUSTA TARKOITUS JA TAVOITTEET MENETELMÄT TOIMINTA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI SAAVUTETUT TULOKSET JA VAIKUTUKSET Nostintestausten tulokset Osastojen riskienarviointitulokset Työntekijöiden kyselyn tulokset HANKKEEN YHTEISTOIMINTA JA TIEDOTTAMINEN POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET HANKKEEN ARVIOINTINA...8 LÄHTEET...9 LIITE 1: POTILASNOSTIMIEN ERGONOMIA JA KÄYTETTÄVYYS VANHUSTENHUOLLOSSA...10 LIITE 2: Osastoarviointiyhteenveto alkumittaukset LIITE 3: Osastoarviointiyhteenveto ja toimenpidesuositukset

3 1. Hankkeen tausta Vanhusten hoitotyö on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa. Työ on ruumiillisesti raskasta erityisesti vuodeosastoilla, joiden henkilökunnasta kaksi kolmasosaa pitää työtään usein tai jatkuvasti fyysisesti kuormittavana (Laine ym. 2006). Fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilasnostot, potilaiden pesut ja pukeminen (Engels ym. 1994, Nuikka 2002). Työ ja terveys Suomessa -tutkimuksen mukaan 30 % sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä nostaa yli 25 kg taakkoja käsivoimin ja 21 % ei käytä nostolaitetta, koska nostolaitetta ei ole saatavilla (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Toistuvien yli 15 kg:n taakkojen on todettu olevan selkäsairauksien riskitekijä hoitotyössä (Hansson 2002). Paljon potilassiirtoja tekevillä hoitajilla selkävaivat ja tapaturmat ovat yleisempiä kuin muilla (Jensen 1990, Enqvist 1997, Lagerström, Hansson & Hagberg 1997, Zhuang ym. 1999). Työn kuormitusta lisäävät työympäristön ja apuvälineiden puutteet. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että apuvälineiden käyttö johtaa hoitajien parempiin työasentoihin ja pienempään kuormitukseen (Garg ja Owen 1992; Zhuang ym. 1999). Tutkimustuloksista huolimatta apuvälineiden käyttöön otto kangertelee ja monissa työpaikoissa apuvälineet seisovat varastossa. Apuvälineiden käytön esteenä sanotaan olevan kiire, tilan puute sekä apuvälineiden sopimattomuus ja hankaluus. Turun terveystoimi aloitti Kaskenlinnan sairaalan uudisrakennusprojektin vuonna Uudisrakennuksen suunnittelun lähtökohtana oli tulevaisuus, muuntumiskykyisyys ja Työturvallisuuslain huomioiva sairaala. Jo suunnitteluvaiheessa tiedettiin, että vanhuspalveluiden pitkäaikaissairaanhoidon osastot muuttavat uusiin tiloihin, joten ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien potilaiden avustamiseen tarvittiin ergonomisia ratkaisuja. Suunnitteluprosessissa haluttiin huomioida kaikkien käyttäjäryhmien (potilaiden, omaisten, henkilökunnan, tukipalveluiden tuottajien ja opiskelijoiden) tarpeet. (K. Hellsten henkilökohtainen tiedonanto.) 2. Tarkoitus ja tavoitteet Kehittämishankkeen tavoitteena oli vähentää hoitajien fyysistä kuormittumista vanhusten siirtotilanteissa valitsemalla avustustilanteisiin parhaiten soveltuvat nostolaitteet ja tukemalla apuvälineiden käyttöä. Tavoitteisiin pyrittiin löytämällä vastaus seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä apuvälineitä hoitajat käyttivät vanhoissa Kurjenlinnan tiloissa ja missä tilanteissa sekä kuinka usein? Mitkä olivat hoitajien käyttökokemukset apuvälineistä? Mikä oli hoitajien kuormittuneisuus, kun työskenneltiin vanhoissa Kurjenlinnan tiloissa ja siellä olevilla apuvälineillä? 2. Mikä oli eri potilasnostimien - liikuteltavan potilasnostimen, kattonostimen ja seisomanojanostimen - toimivuus erikuntoisilla vanhuksilla? Lisäksi selvitettiin kuinka paljon kului aikaa siirtoon nostolaitteella ja kuinka hoitajat kuormittuivat niitä käyttäessään sekä miten vanhuspotilaat kokivat nostolaitteiden käytön? 3. Mikä oli hoitajien kuormittuminen ja apuvälineiden käyttöaste uusissa Kaskenlinnan tiloissa noin vuoden kuluttua sinne muuton jälkeen?

4 3. Menetelmät 1. Sekä Kurjenlinnan osastojen että Kaskenlinnan osastojen riskejä arvioitiin kahdella eri menetelmällä hankeen alussa ja lopussa (Kuva 1). Apuvälineiden laatu, määrä ja tarve selvitettiin CareThermometer-menetelmällä (Knibbe ym. 2007) ja potilassiirtojen kuormittavuutta arvioitiin suomalaisella aiheeseen kehitetyllä menetelmällä (Karhula, Rönnholm ja Sjögren 2007). Työntekijöille lähetetyllä kyselyllä selvitettiin hoitajien kuormittuneisuutta (Borg 1990), liikuntaelinoireita, sairauspoissaoloja, työtapaturmia, apuvälineiden käyttöä ja apuvälineiden käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Hoitajien kuormittuneisuutta mitattiin sykevälivariaatiomittauksilla (First Beat) kymmeneltä hoitajalta aamu- ja iltavuorossa sekä vapaa päivänä. 2. Kaskenlinnan mallihuoneessa testattiin erityyppisten potilasnostimien toimivuutta ja hoitajien kuormittumista. Asiantuntija-arvion perusteella testauksiin valittiin vähintään kolme kattonostinta, kolme lattialla liikuteltavaa nostolaitetta ja kolme seisomanojanostinta. Hoitajien kuormittumista nostimia käytettäessä verrattiin manuaalisen avustamiseen seuraavilla mittareilla: subjektiivinen arvio (CR-10 Borg 1990) ja REBA-työasentoanalyysi (HIgnett ym. 2000). Nostolaitteiden toimivuutta arvioivat hoitajat, potilaat ja ergonomian asiantuntijat. Arviointien perusteella Kaskenlinnan sairaalaan suositeltiin hankittavan vanhustyöhön soveltuvia nostimia. 3. Kun uuteen Kaskenlinnan sairaalaan oli muutettu, toistettiin kysely ja tehtiin osastojen riskienarvioinnit. Riskienarvioinnit tehtiin jälleen CareThermometer- ja potilassiirtojen kuormittavuusarvio -menetelmällä. Kuormittuneisuutta mitattiin mahdollisuuksien mukaan samoilta hoitajilta kuin vanhassa Kurjenlinnan sairaalassa. Kuva 1. Hankkeen eteneminen ja tutkimusmenetelmät. 4. Toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi Hanke käynnistyi suunnittelulla syksyllä 2007, johon osallistui esimiehiä, työntekijöitä ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Kun Työsuojelurahasto myönsi hanke-rahoituksen, hanke aloitettiin virallisesti marraskuussa Alkuvuonna 2008 hankkeesta tiedotettiin laajemmin Turun terveystoimessa ja tehtiin nostintestauksia mallihuoneessa. Nostin testausten analysointi ja uusien kattonostimien hankinta Kaskenlinnan sairaalaan tehtiin keväällä Keväällä 2008 arvioitiin Kurjenlinnan sairaalan osastojen potilassiirtoihin liittyviä riskejä ja lähetettiin kysely työntekijöille. Alkumittaustulokset analysointiin ja tulosten perusteella annettiin palautetta ja toimenpidesuosituksia osastoille apuvälineiden käytöstä, hankinnasta ja keinoista työntekijöiden fyysisen kuormituksen vähentämiseksi. Kurjenlinnan osastoarviointi-raportit ja niiden yhteenveto (liite 2) tehtiin kirjallisena ja tuloksia esiteltiin myös suullisesti. Syksyllä

5 2008 mitattiin 10 hoitajan kuormittuneisuutta sykevälivariaatiomittauksilla Kurjenlinnassa. Muutto vanhoista tiloista uuteen Kaskenlinnan sairaalaan tapahtui vuodenvaihteessa 2008 ja Kevät ja kesä 2009 pidettiin taukoa, sillä uuden sairaalan käyttöönottoon ja uusien toimintatapojen omaksumiseen haluttiin antaa työntekijöille aikaa perehtyä. Loppumittaukset eli osastojen riskienarvioinnit ja työntekijöiden kysely toistettiin syksyllä Osastoarviointi-raportit tehtiin kirjallisena ja hankkeen tuloksia esiteltiin työntekijöille suullisesti. 5. Saavutetut tulokset ja vaikutukset Hankkeen tärkein saavutettu tulos oli oikean tyyppisten kattonostimien hankkiminen uusiin Kaskenlinnan tiloihin. Kaskenlinnaan 15 potilashuoneeseen tilattiin Kattonostimet ja H-kiskojärjestelmä, joka on osoittautunut erittäin toimivaksi huonokuntoisten vanhusten avustamisessa. Osastojen riskienarvioinnit osoittivat pitkäaikaissairaanhoidossa olevien potilaiden olevan niin huonokuntoisia, että nostimien aktiivinen käyttö vähentää hoitajien fyysistä kuormitusta. Hankkeen myötä Kaskenlinnassa on oikeanlaisia potilassiirron apuvälineitä, mutta niiden käytön opastukseen ja työntekijöiden työtapojen muuttamiseen tarvitsee vielä potilassiirtokoulutuksen avulla panostaa, jotta vaikutuksia työntekijöiden liikuntaelinkuormitukseen saadaan. 5.1 Nostintestausten tulokset Potilasnostimien käyttö vähensi siirtotilanteiden fyysistä kuormitusta. Fyysinen kuormittuminen oli vähäistä kaikkia potilasnostimia käytettäessä, vähäisintä kattonostinta käytettäessä. Yläraajat ja hartiat kuormittuivat enemmän kuin selkä. Kuormittavimmat työasennot olivat potilaan jalkojen asettaminen seisomanojanostimen jalkalaudalle tai pyörätuolin jalkalautojen poistaminen. Potilasnostimen käyttöön kului aikaa keskimääräisesti 3,5 minuuttia. Kattonostimissa oli merkitsevä ero huoltamisen sujuvuudessa ja käyttöturvallisuudessa. Lattialla liikuteltavat potilasnostimet erosivat liinojen ja nostokaaren käytettävyydessä. Seisomanojanostimien liikuteltavuudessa ja jalasten säädettävyydessä oli eroja. Tutkimuksessa havaittuja kuormittavia työasentoja voidaan vähentää ergonomiaopetuksella. Potilasnostimien käytettävyyserojen vuoksi potilasnostimia tulisi kokeilla käyttöympäristössä ennen hankintapäätöstä. (Liite 1.) Nostintestausten tulosten ja tarjouskilpailun perusteella Kaskenlinnan sairaalaan valittiin Algol-Trehab Oy:n kattonostimet ja H-kiskojärjestelmä. Lattialla liikuteltavista potilasnostimista kummassakin oli käytettävyyttä vaikeuttavia tekijöitä, joten uusia nostimia hankittaessa kehotettiin testaamaan vielä muita markkinoilla olevia potilasnostimia. Seisomanojanostimista suositeltiin hankittavan Vestek Oy:n Sara 3000 mallia. Nostintestausten perusteella Kaskenlinnan nostinliinojen määrään kiinnitettiin huomiota ja liinoja tilattiin riittävästi huomioiden mm. sairaalan uudet pesulakäytännöt, mahdolliset sairaalabakteeriepidemiat ja siirrettävien potilaiden koko sekä toimintakyky.

6 5.2 Osastojen riskienarviointitulokset Osastojen apuvälineiden määrä lisääntyi Kaskenlinnaan muuton myötä. Alkumittauksissa tehtyjen suositusten pohjalta (liite 2) Kaskenlinnaan tilattiin lisää potilasnostimia ja korkeussäädettäviä suihkutuoleja. Osa hankinnoista on vielä tilauksessa. Uuteen Kaskenlinnaan tarvitsee tehdä vielä joitakin apuvälineiden lisähankintoja (liite 3), mutta tällä hetkellä oleellisinta on kouluttaa työntekijöitä apuvälineiden käyttöön, jotta heidän työtapansa muuttuvat ja he osaavat käyttää fyysistä kuormitusta vähentäviä apuvälineitä hyödykseen. Osastojen riskienarviointituloksia vertailtaessa potilassiirtoihin liittyvät riskit ovat vähentyneet. Potilassiirtojen kuormittavuusindeksi oli Kurjenlinnassa (n=7 osastoa) 56,6 %, kun taas Kaskenlinnassa (n=6 osastoa) se oli 64,4 %. Indeksin tulkinta ohjeena on, että kuormittavuusindeksin jäädessä alle 60 % työnantajan on välittömästi ryhdyttävä työskentelytapoja parantaviin toimenpiteisiin yhdessä työntekijöiden kanssa. Kun indeksi luku jää välille %, on potilassiirtojen kuormittavuus varsin korkea ja työpaikalla on ryhdyttävä toimenpiteisiin arvioinnissa esiin nousseiden epäkohtien poistamiseksi. Osastokohtaiset toimenpidesuositukset on annettu Kaskenlinnan osastojen osastohoitajille ja ylihoitajalle (liite 3). CareThermometer-menetelmän mukaan Kurjenlinnassa oli jo toimivia ratkaisuja työntekijöiden kuormituksen vähentämiseksi avulla, mutta nostimien käyttöä tulisi lisätä. Potilassiirtotilanteiden kuormittavuutta verrattaessa alkutilanteessa potilassiirroista 31 % tehtiin turvallisesti, kun taas Kaskenlinnassa 39 % siirroista tehdään turvallisesti. Kehitystä on siis havaittavissa, mutta edelleen potilasnostimien käyttöä tulee tehostaa. Kaskenlinnassa uudet kattonostimet on otettu hyvin käyttöön, mutta seisomanojanostimien ja lattialla liikuteltavien potilasnostimien käyttö on vielä vähäistä. 5.3 Työntekijöiden kyselyn tulokset Alkukyselyyn vastasi 73 henkilöä, kun taas loppukyselyyn vastasi 52. Vastanneiden keski-ikä oli 45-vuotta ja suurin osa (64 % ) työskenteli lähihoitajana. Työntekijöiden kokemuksen mukaan sekä fyysinen että psyykkinen kuormitus oli hieman vähentynyt ja apuvälineiden käyttö kattonostimien osalta lisääntynyt Kaskenlinnaan muuton myötä (taulukko 1). Fyysistä kuormitusta vähentävinä asioina työntekijät kuvasivat tilojen riittävyyden, apuvälineiden lisääntymisen ja kattonostimien käytön. Joissakin vastauksissa kritisoitiin, että yksintyöskentelyyn siirtyminen oli aiheuttanut lisäkuormitusta. Taulukko 1. Kyselystä esiin nousseiden asioiden muutos alku- ja lopputilanteessa. Muuttuja Alkutilanne (n=73) Lopputilanne (n=52) Fyysinen kuormittuminen 8,4 8,0 (modifioitu RPE 0-14) Psyykkinen kuormittuminen 7,9 7,7 (modifioitu RPE 0-14) Seisomojanostimen käyttö 13 % 6 % päivittäin Liikuteltavan potilasnostimen 4 % 2 % käyttö päivittäin Kattonostimen käyttö päivittäin 0 % 25 %

7 6. Hankkeen yhteistoiminta ja tiedottaminen Hanke toteutettiin yhteistyössä Turun sosiaali- ja terveystoimen pitkäaikaissairaanhoidon työntekijöiden ja työterveyslaitoksen tutkijoiden kanssa. Turun sosiaali- ja terveystoimesta hankkeessa olivat aktiivisesti mukana ylihoitaja Kristiina Hellsten, hankesihteeri Tuula Matikka, osastohoitajat Leena Korvenpää, Kirsi-Marja Uotinen, Raija Teerimäki, Terhi Painilainen, Petra Soini, Taina Nikkinen, Anitta Yliniemi, Tuula Viherkallio ja Terttu Lehtinen. Sekä Kurjenlinnan osastojen 11, 12, 14, 15 ja 16 että Kaskenlinnan osastojen 3 ja 4 työntekijät osallistuivat aktiivisesti hankkeeseen. Lisäksi mukana olivat neurologisen ja geriatrisen jatkokuntoutusosastojen henkilökunta. Potilasnostimien testaukseen mallihuoneella osallistuivat fysioterapeutti Hanna Lindberg, työterveyshuollon työfysioterapeutit Minna Lahti ja Kimmo Nygren sekä Kurjenlinnan osastojen siirtovastaavat ja muutama osaston vapaaehtoinen potilas. Lisäksi apuvälinefirmat, kuten Stiegelmyer Oy, Algol-Trehab Oy, Vestek Oy ja Oriola Oy, toimittivat nostimiaan mallihuoneelle testattavaksi. Hankkeesta tiedotettiin erilaisissa sosiaali- ja terveysalan tilaisuuksissa ja lehdissä. Tiedottamista toteutettiin koko hankkeen ajan. Lisäksi Turun terveys- ja sosiaalitoimi esitteli hanketta erilaisissa tilaisuuksissa. Turun kaupungin Kaskenlinnan sairaalan suunnittelu- ja mallihuonetyöryhmä, jotka olivat myös tässä hankkeessa mukana, saivat tunnustusta työlleen voittaessaan vuoden 2009 ergonomiapalkinnon. Hanke-esittelyt tilaisuuksissa: - Länsi-Suomen työfysioterapeuttien aluekatsaukset: Porissa (40 hlö) ja Säkylässä (20 hlö) - Työterveyslaitoksen sisäiset tilaisuudet: Soter ja Ergon-tiimien yhteistyöpalaveri (30 hlö) - Potilassiirtoergonomian tiedonvälitysverkoston kesäseminaari Lappeenrannassa (100 hlö) ja Turussa (100 hlö) - Työterveyshuollon koulutus Tampere (30 hlö) - Psyykkisen ja fyysisen kuormittumisen arviointi sosiaali- ja terveysalan työssä Helsingissä (15 hlö) - Turun Terveystoimen Ergonomiahankkeiden esittelytilaisuus (50 hlö) - Potilasnostimien turvallinen käyttö -koulutus Turussa (10 hlö) - Ergonomialla tulosta - riskit hallintaan -seminaari Tampereella (170 hlö) Lehtihaastattelut ja hankkeesta tehdyt lehtijutut: - Nosturi kestää enemmän kuin hoitaja Työ paremmaksi Työsuojelurahaston tuella vuosijulkaisu Työterveyslaitos testasi henkilönostimia Turussa Stiegelmyer Oy:n asiakaslehti Hyvä hoitokaluste 1/2008, s Tutkimustulos kannustaa potilasnostimien käyttöön FYSI-lehti 1/ Nostolaite auttaa potilasta ja hoitajaa Tesso-lehti 7/2009, s Työterveyslaitoksen Turun yksikön tutkimusten tulokset kannustavat potilasnostinten nykyistä ahkerampaan käyttöön. "Potilaat kokevat nostimella nostot myönteisinä." Stiegelmyer Oy:n asiakaslehti Hyvä hoitokaluste 2/2009, s. 6-7.

8 Kirjoitetut artikkelit / raportit / opinnäytteet: - Fagerström V. & Tamminen-Peter L Työterveyslaitos testasi potilasnostimia. Terveys ja talous 72 (4), Fagerström V Potilasnostimien käytettävyys. Potilasnostimien toimivuus vanhustenhuollossa ja apuvälineiden käytön tukeminen - nimisen hankkeen osatutkimusraportti. - Fagerström V Vanhustenhuollossa toimivien hoitajien fyysinen kuormittuminen sykevälivariaatiomittarilla mitattuna. Työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen lopputyö. Toistaiseksi julkaisemattomat artikkelit: - Fagerström V. & Tamminen-Peter L. 20XX. Potilasnostimien ergonomia ja käytettävyys vanhustentyössä. Artikkeli on arvioitavana referee-käytännön mukaisesti Hoitotyölehdessä, pyydetyt korjaukset tehdään marraskuuhun 2009 mennessä. 7. Pohdinta ja johtopäätökset hankkeen arviointina Hyvällä, ennakoivalla ja käyttäjät huomioon ottavalla suunnittelulla saadaan työoloja ja hoitotyön fyysisiä riskejä vähennettyä. On kuitenkin huomioitava, että pelkät välineet ja tilat eivät riitä, vaan työntekijöiltä on myös löydyttävä tahtoa työtapojensa ja käyttäytymisensä muutokseen. Tämän hankkeen tarkoituksena oli auttaa uudisrakennusprojektin apuvälinehankinnoissa, jotta Kaskenlinnan sairaalan apuvälineet soveltuisivat siellä oleville potilaille ja työntekijöille. Hankkeen myötä sopivia apuvälineitä hankittiin, mutta tällä hetkellä niiden käyttö ei vielä ole niin aktiivista kuin se olisi mahdollista. Nyt kun oikeanlaisia apuvälineitä on, työntekijöitä täytyy vielä kouluttaa niiden aktiivisempaan käyttöön. Ihmisen käyttäytymisen muutos on hidasta. Kaskenlinnan henkilökunnan käyttäytymismuutosprosessin käynnistyminen on havaittavissa, mutta nyt sitä on vielä esim. koulutuksella ja yhteisten pelisääntöjen luomisella mahdollista tukea. Lisäksi riskienarvioinnit osoittivat, että osa apuvälinehankinnoista on vielä toteutumatta. Jotta tarvittavat apuvälineet saadaan, puuttuvien apuvälineiden hankintasuunnitelma olisi hyvä laatia. Hankkeessa tehtyjä riskienarviointeja ja tuloksia kannattaa hyödyntää Kaskenlinnan turvallisuusjohtamisen toimintalinjojen suunnittelussa, jotta työntekijöiden fyysisiä riskejä hallitaan ja työntekijöiden on turvallista työskennellä uudessa sairaalassa. Pitkällä tähtäimellä tästä on varmasti myös taloudellista hyötyä, kun työntekijöiden liikuntaelin oireita ja niistä johtuvia sairauspoissaoloja saadaan vähennettyä. Lisäksi rekrytoinnissa työturvallisuuteen panostava organisaatio on kilpailukykyisempi kuin työhyvinvoinnin huomiotta jättävä organisaatio.

9 Lähteet 1. Borg, G Psychophysical scaling with application in physical work and the perception of exertion. Scand J Environ Health 16 (suppl 1), Garg, A. & Owen, B Reducing back stress to nursing personnel: an ergonomic intervention in a nursing home. Ergonomics 35: Engels, J.A., van der Gulden, J.W., Senden, T.F., Hertog, C.A., Kolk, J.J. & Binkhorst, R.A Physical workload and its assessment among the nursing staff in nursing homes. J Occup Med 36, Engkvist, I-L Events and factors involved in accidents leading to overexertion back injuries among nursing personnel. Arbete och Hälsa 30. Arbetslivsinstitutet, Stockholm. 5. Hansson, T Ländryggsbesvär och arbete. in Hansson & Westerholm (Ed.) Arbete och besvär i rörelseorganen. En vetenskaplig värdering av frågor om samdand. Arbete och hälsa. 12. Arbetslivsinstitut, Stockholm. 6. Hignett, S. & McAtamney, L Rapid Entire Body Assessment (REBA). Applied Ergonomics 31, Hui, L., Ng, Y.F., Yeung, S.S.M. & Hui-Chan, C.W.Y Evaluation of physiological work demands and low back neuromuscular fatigue on nurses working in geriatric wards. Applied Ergonomics 32, Jensen, R Back injuries among nursing personnel related to exposure. Appl Occup Environ Hyg. 5, Karhula, K., Rönnholm, T. & Sjögren, T Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointimenetelmä. Työsuojeluhallinto, Tampere. 10. Knibbe, H., Knibbe,N. & Klaassen, A Safe Patient Handling Program in Critical Care Using Peer Leaders: Lessons Learned in The Netherlands. Critical Care Nursing Clinics of North America, Volume 19, Issue 2, Pages Lagerström, M., Hansson, T. & Hagberg, M Work-related low-back problems in nursing. Scand J Work Environ Health 24, Laine, M. Wickström, G. Pentti, J. Elovainio M. Kaarlela-Tuomaala A. Lindström K. Raitoharju R. & Suomala T Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla Työterveyslaitos, Helsinki. 13. Nuikka, M-L Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotilanteissa. Tampereen yliopisto. Akateeminen väitöskirja. Akta Universitatis Tamperensis 849. Tampere: Tampere university Press. 14. Perkiö-Mäkelä, M. Hirvonen, M. Elo, A-L. Ervasti,J. ym Työ ja terveys haastattelututkimus Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki. 15. Zhuang, Z., Stobbe, T.J., Hsiao, H., Collins, J.W. & Hobbs, G.R Biomechanical evaluation of assistive devices for transferring residents. Applied Ergonomics 30,

10 Julkaisematon artikkeli Liite 1 Artikkeli lähetetty arvioitavaksi Hoitotiedelehteen Korjausehdotukset saatu ; korjattu versio lähetetään mennessä Potilasnostimien ergonomia ja käytettävyys vanhustenhuollossa Virpi Fagerström TtM, Ft (amk) tutkija Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalantyö Leena Tamminen-Peter FT, SHO, työfysioterapeutti erikoistutkija Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalantyö Tiivistelmä Potilasnostimien käytettävyystutkimuksessa selvitettiin hoitajien fyysistä kuormittumista potilassiirtotilanteissa sekä erilaisten potilasnostimien käytettävyyttä vanhustenhuollossa. Tavoitteena oli löytää optimaaliset nostimet uuteen vanhusten sairaalaan. Tutkimuksessa testattiin katto-, liina- ja seisomanojanostimia erilaisissa potilassiirtotehtävissä. Käyttäjätesteissä 12 hoitajaa siirsi vanhuspotilaita eri nostimilla arvioiden niiden käytettävyyttä ja omaa kuormittumistaan (CR-10). Kaikkiaan tehtiin 102 käytettävyysarviota. Siirtotilanteet videoitiin ja hoitajien työasennot analysoitiin REBA-menetelmällä ja siirtotehtävään kuluva aika mitattiin. Lisäksi viisi fysioterapeuttia tekivät potilasnostimien asiantuntija-arvion. Fyysinen kuormittuminen oli vähäistä kaikkia potilasnostimia käytettäessä, vähäisintä kattonostinta käytettäessä. Yläraajat ja hartiat kuormittuivat enemmän kuin selkä. Kuormittavimmat työasennot olivat potilaan jalkojen asettaminen seisomanojanostimen jalkalaudalle tai pyörätuolin jalkalautojen poistaminen. Potilasnostimen käyttöön kului aikaa keskimääräisesti 3:21. Kattonostimissa oli merkitsevä ero huoltamisen sujuvuudessa ja käyttöturvallisuudessa. Liinanostimet erosivat liinojen ja nostokaaren käytettävyydessä. Seisomanojanostimien liikuteltavuudessa ja jalasten säädettävyydessä oli eroja. Potilasnostimien käyttö vähentää siirtotilanteiden fyysistä kuormitusta. Tutkimuksessa havaittuja kuormittavia työasentoja voidaan vähentää ergonomiaopetuksella. Potilasnostimien käytettävyyserojen vuoksi potilasnostimia tulisi kokeilla käyttöympäristössä ennen hankintapäätöstä. Tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä potilasnostimia kehitettäessä, hankittaessa ja käytettäessä. Asiasanat: avustaminen, ergonomia, käytettävyys, potilasnostin, potilassiirto

11 Abstract Ergonomics and usability of patient lifts in elderly care An ergonomic evaluation of patient lifts' usability and the physical load of nurses in different transfer situations was carried out in elderly care. The aim of the study was to provide ergonomic advice on how to purchase optimal hoists tin a new elderly care hospital. Overhead ceiling lifts, mobile hoists and stand aids were tested in different patient transfer situations. In the user trials, 12 nurses transferred elderly patients with different lifts and estimated their usability and their own strain using the CR-10 scale. A total of 102 usability tests were carried out. Transfer situations were filmed and nurse's postures were analyzed by the REBA method and transfer time was also measured. In addition, five physiotherapists carried out an expert evaluation. Physical load was minor when using any one of the lifts; the least strenuous load was when using overhead ceiling lifts. Arms and shoulders were more strained than the back. Setting patient's feet on the footrests of stand aid lifts or removing the footrests of wheelchairs induced the most strenuous work postures for nurses. The average time spent using lifts was 3:21 minutes. There were significant differences in the ease of service and safe usage of overhead ceiling lifts. Mobile hoists differed in the usage of slings and spreader bar, and there were also differences in the movability and adjustability of the base stand aid. Usage of patient lifts decreases the physical load of nurses in transfer situations. The strenuous work postures found in the study can be minimized by ergonomic teaching. Patient lifts should be taken for trial usage in the actual environment before making purchase decisions. The results of this study can be used for the development, purchase and usage of patient lifts. Keywords: assistance, ergonomics, usability, patient transfer, hoist

12 Johdanto Sosiaali- ja terveysalan työ etenkin vanhustenhuollossa on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa (Laine ym. 2006, Sinervo 2000). Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen (Nuikka 2002) ja käsin tehtävät nostot ja siirrot (Kivimäki ym. 2006). Näiden lisäksi hankalat työasennot, runsas seisominen ja kävely aiheuttavat fyysistä kuormitusta (Estryn-Behar ym. 2003), joilla on todettu olevan yhteyttä työperäisten selkävaivojen esiintymiseen (Ljunberg ym. 1989; Engels 1998) Suomessa 69 % sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä ilmoittaa pitkäaikaisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista (Perkiö-Mäkelä ym. 2006). Potilassiirtotaidon koulutuksella (Tamminen-Peter 2005) ja apuvälineillä, kuten potilasnostimilla hoitajien kuormitusta voidaan merkittävästi vähentää (Zhuang ym. 1999, Evanoff ym. 2003). Apuvälineiden käyttö vähentää hoitajien selkäsairauksien riskiä, mutta tästä tiedosta huolimatta hoitajien apuvälineiden käyttö on vähäistä (Engkvist ym. 1999). Yleisin syy vähäiseen käyttöön on, ettei potilasnostimia ole tai työskennellessä on niin kiire, ettei niitä ehditä hakemaan (Byrns ym. 2004). Näiden lisäksi osaamattomuus, kokemattomuus tai apuvälineiden huono kunto ovat yleisiä syitä (Engkvist ym. 1998). Etenkin kotisairaanhoidossa (Heacock ym. 2004) ja pitkäaikaissairaanhoidon osastoilla työskentelevät hoitajat hyötyvät potilasnostimien käytöstä. Potilasnostimien käyttöönoton jälkeen hoitajien tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä sairauslomat vähenivät. (Evanoff ym ) Suomessa 62 % hoitajista ilmoittaa nostavansa ilman apuvälinettä (Perkiö-Mäkelä ym. 2006) eli hoitajat käyttävät potilasnostimia harvemmin ja niitä on osastoilla vähemmän kuin esim. Alankomaissa ja Belgiassa (Estryn-Behar ym. 2003). Potilasnostimet vähentävät hoitajien kuormitusta ja ovat hoitajien mielestä miellyttäviä ja turvallisia käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin verrattuna (Garg ym. 1991, Nelson ym. 2003). Potilasnostimet tyypitellään niiden ominaisuuksien mukaan kattonostimiin, lattialla liikuteltaviin potilasnostimiin (=liinanostimiin) ja seisomanojanostimiin. Markkinoilla on myös malleja, joita voi nostokaarta vaihtamalla käyttää lattialla liikuteltavana potilasnostimena tai seisomanojanostimena. Kattonostimet ovat kevyempiä liikutella, helpommin saatavilla potilashuoneessa ja vievät säilytyksessä sekä käytettäessä vähemmän tilaa kuin lattialla liikuteltavat potilasnostimet (Engst ym. 2005, Miller ym. 2006, Rice ym. 2009). Kattonostimien heikkoutena on, että niitä voi käyttää ainoastaan kiskojen kattamalla alueella, kun taas lattialla liikuteltavalla potilasnostimella potilaan voi siirtää laajemmalti. Seisomanojanostimien käyttö edellyttää potilaan kykyä tukeutua alaraajoihinsa. Seisomanojanostimet vähentävät muiden potilasnostintyyppien tapaan jopa 2/3 osan alaselkään kohdistuvasta rasituksesta yksittäisessä potilassiirrossa (Zhuang ym. 1999). Potilasnostimien kalleudesta huolimatta niiden hankinnan on todettu olevan kustannustehokasta. Kolmen vuoden pitkittäistutkimuksessa todettiin, että potilasnostimien käyttöönoton seurauksena työntekijöiden sairauslomien määrä, potilassiirroista aiheutuneet tapaturmat ja työntekijöiden korvausvaatimukset vähenivät (Chhokar ym. 2005). Potilasnostimien kustannusten takaisinmaksujakson todettiin olevan n. 6.2 vuotta, mikäli ainoastaan suorat kulusäästöt huomioitiin. Mikäli myös epäsuorat kulusäästöt huomioitiin, potilasnostimien kustannusten takaisinmaksujakson pituuden todettiin vähenevän puoleen. (Alamgir ym ) Ergonomian pyrkimyksenä on turvata turvallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä samalla optimoida tehokkuus ja suorituskyky (International Ergonomics Association 2000). Käytettävyys määritellään mitaksi, jossa käyttäjät voivat käyttää tuotetta

13 määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi (SFS-EN ISO standardi 1998). Sairaaloiden uudisrakennusten suunnitteluprosessissa ergonomiset ratkaisut tulisi huomioida, jotta hoitajien työturvallisuutta, terveyttä ja tehokkuutta voidaan lisätä. Lisäksi suunnitteluprosessissa on huomioitava elinkaariajattelu, sillä uudissairaalan on oltava muuntautumiskykyinen ja vastattava vanhustenhuollon muuttuviin tarpeisiin (Eklund ym. 2007), kuitenkaan käytettävyyttä unohtamatta. Sairaaloiden ja terveyskeskuksien ergonomisen suunnittelun myötä eri yksiköiden erot ovat kaventuneet (Siukkola ym. 2004). Hoitajien odotukset täyttävällä työympäristöllä on yhteys työhyvinvointiin. Työhyvinvointia lisää korkeatasoisesti toteutettu potilashoito, jonka ergonomiset ratkaisut mahdollistavat. (Utriainen & Kyngäs 2008.) Hankkeen lähtökohtana oli Turun kaupungin toteuttama Kaskenlinnan uudisrakennusprojekti, jonka yhteydessä tuettiin muuttavien vanhustenhuollon yksiköiden apuvälineiden käyttöä, ja kartoitettiin, minkälaiset potilasnostimet tukisivat hoitotyötä. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälainen oli hoitajien kuormitus potilassiirtotilanteissa potilasnostimia käytettäessä ja minkälainen oli erilaisten potilasnostimien käytettävyys vanhustenhuollossa.

14 Tutkimusmenetelmät Testattavat nosturit Tutkimuksessa testattiin kolmea kattonostinmallia: Arjo Maxi Sky 600, Liko Likorall ja Etac Nova 100 kattonostin, kahta lattialla liikuteltavaa potilasnostinta: Molift Partner 205 ja Liko Viking L sekä neljää seisomanojanostinta: Arjo Sara 3000, Molift Quick Raiser, Etac Nova 500 Stand up ja Liko Sabina. Kattonostimia testattiin suoralla vapaasti jaloilla seisovilla kiskoilla. Nostimet valittiin valmistajien esitteiden perusteilla. Kattonostimien ja lattialla liikuteltavien potilasnostimien hyväksymiskriteerit olivat: potilasnostimet olivat CE-merkittyjä, nostokyky 200 kg, nostimet mahdollistivat lattialta noston ja nostimet olivat erilaisia keskenään. Seisomanojanostinten hyväksymiskriteerit olivat: CE-merkitty, nostokyky 160 kg ja nostimet olivat erilaisia keskenään. Myös nostinliinojen, nostokaarien ja lisävarusteiden laaja valikoima edesauttoi potilasnostimen valintaa. Tutkimuksessa olisi haluttu testata kattonostimista Moliftin Hi-Trac 2004 Plus ja seisomanojanostimista Arjo Sara Plus, mutta maahantuojien toimitusongelmien vuoksi tämä ei toteutunut. Koehenkilöt Käyttäjätesteissä 12 naispuolista hoitajaa (keski-ikä 50,7 v.) testasi nosturien käytettävyyttä 11 potilaalla (9 naista ja 2 miestä). Potilaiden keski-ikä oli 80,7 vuotta ja heidän toimintakykynsä keskiarvo RAVA-luokituksen (Lahtinen ym. 1999) mukaan oli 6 (1 = satunnainen avun tarve, 6 = täysin autettava). Nostinten asiantuntija-arvion suoritti 5 fysioterapeuttia (4 naista ja 1 mies). Asiantuntijaarviot perustuivat käyttäjätestien havainnointiin ja nostimien käytettävyystestauksiin toista asiantuntijaa siirrettäessä. Tutkittavat hoitajat ja potilaat olivat vapaaehtoisia ja kaikki antoivat kirjallisen suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseen. Testausprotokolla Nostimia testattiin tammikuussa 2008 Turun Terveystoimen Kaskenlinnan mallihuoneessa. Kaikista nostimista tehtiin vähintään 8 käytettävyysarviota, yhteensä arvioita tehtiin 102 (64 käyttäjätestiä ja 38 asiantuntija-arviota). Potilasnostimien mallin valinta satunnaistettiin harhan välttämiseksi. Ennen testausta hoitajille annettiin nostimien käyttökoulutus. Käyttäjätestissä työskenneltiin pareittain osastojen hoitokäytännön mukaisesti. Potilasnostintyyppi ja liina valittiin yhteistyössä hoitajien ja fysioterapian asiantuntijoiden kanssa huomioiden potilaan kuntoisuus. Kattonostintestauksissa potilas siirrettiin sängyn vieressä olevasta pyörätuolista sänkyyn. Lattialla liikuteltavalla potilasnostimella potilas siirrettiin pyörätuolista geriatriseen tuoliin. Seisomanojanostimella potilas siirrettiin pyörätuolista WC-istuimelle. Siirtomatkan etäisyys lattialla liikuteltavan potilasnostimen ja seisomanojanostimen siirrossa oli vähintään 2,5 metriä. Mittarit Käyttäjätestit videoitiin. Kuvanauhalta mitattiin siirtotehtävään kulunut aika liinan pukemisvaiheen aloituksesta potilaan laskemisvaiheen päättymiseen asti. Kuvanauhalta analysoitiin myös hoitajien työasennon kuormittavuutta REBAmenetelmällä (Hignett & McAtamney 2000). Kaikista siirtotehtävistä tarkasteltiin hoitajien työasentoa 1) liinan pukemis-, 2) jalkojen asettamis-/ jalkalautojen poistamis-, 3) nosto- ja 4) nostimen liikuttamisvaiheen aikana. Käyttäjätestin jälkeen hoitajat arvioivat fyysistä kuormittumista Borgin CR-10 asteikolla alaselässä, hartioissa ja käsissä (Borg 1990). Sekä hoitajat että asiantuntijat arvioivat nostimien käytettävyyttä avoimella kysymyksellä ja 16 erilaisella kysymyksellä. Kysymyksissä arvioitiin nostimien käytettävyyttä, potilaan asentoa,

15 liikuteltavuutta ja turvallisuutta modifioidun VAS-janan avulla (Jensen ym. 1986) (vaihteluväli mm, jolloin 0 = erittäin huono ja 100 = erittäin hyvä). Tulosten analysointi Tulokset analysoitiin SPSS 15.0 tilasto-ohjelmalla. Fyysistä kuormitusta arvioitiin tunnusluvuilla luokittelemalla eri nostintyypit omiksi ryhmiksi. Modifioitujen VASjanojen keskiarvovertailuissa nostinmallien käytettävyyttä vertailtiin ANOVAlla tai t- testillä. Nostinmallien käytettävyyttä arvioivat avoimet vastaukset jaoteltiin neljään eri teemaan: käytettävyys, potilaan asento, liikuteltavuus ja turvallisuus. Avointen vastausten teemoja tarkasteltiin käytettävyyttä lisäävien tai vähentävien kommenttien kautta.

16 Tulokset Hoitajien kuormittuminen potilassiirroissa Nostintyyppien tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuva kuormitus oli samantapaista ja niiden käyttö koettiin fyysisesti kevyenä (Kuvio 1.). Kuormittavimmat työasennot potilasnostimien käytössä olivat jalkojen asettelu ja liinan pukeminen eikä nostintyypillä ollut vaikutusta eri työvaiheiden kuormittavuuteen (Kuvio 2.). Potilasnostimen käyttöön kului aikaa keskimääräisesti 3 min 21 s (2,07-5,27). Kattonostimen käyttöön aikaa kului 3 min 58 s (2,07-5,27), lattialla liikuteltavan potilasnostimen käyttöön 2 min 55 s (2,30-4,30) ja seisomanojanostimen käyttöön 3 min 33 s (2,26-4,17). CR Katto Seisomanoja Lattialla liikuteltava Nostintyyppi CR-10 selkä CR-10 hartiat CR-10 kädet Kuvio 1. Fyysinen kuormittuminen nostimen käytössä (CR 0-10). REBA Katto Seisomanoja Lattialla liikuteltava Nostintyyppi Liinan pukeminen Jalkojen asettaminen Nostotilanne Liikuttelu Kuvio 2. Työasentojen kuormittavuus eri työvaiheissa nostinta käytettäessä (REBA 0-12). Kattonostimien käytettävyys Kattonostimien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero huoltamisen sujuvuudessa (p=0.02) ja käyttöturvallisuudessa potilaan kannalta (p=0.018) (Taulukko 1). Avoimissa vastauksissa arvostettiin monipuolisia turvallisuustoimintoja (Taulukko

17 2). Käyttöturvallisuutta vähensi Likorallin turvakytkimen sijainti ylhäällä kiskossa liikkuvassa moottorissa, kun taas Novan punainen hätäkatkaisija riippui potilaan silmien edessä ja mahdollisti nostotoiminnan pysäytyksen aiheettomasti. Käytettävyysarvioissa kattonostimien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja muiden ominaisuuksien osalta (Taulukko 1). Käytettävyyttä lisäävinä ominaisuuksina korostettiin nostinliinojen käsittelyä ja kevyttä liikuteltavuutta kiskoilla (Taulukko 2). Kaikissa kattonostimissa oli mahdollisuus sivusuuntaiseen koneelliseen liikuteltavuuteen. Ainoastaan Maxi Sky:hin se kuului vakiona, mutta muihin nostinmalleihin sitä ei ollut asennettu. Manuaalinen sivusuuntainen liikuteltavuus (Likorall tai Nova) koettiin miellyttävämmäksi. Nostokaaresta puuttuva kauko-ohjaimen pidike vaikeutti käytettävyyttä, sillä kauko-ohjain oli tiellä esim. liinan pukemis- tai riisumisvaiheen aikana. Lattialla liikuteltavien potilasnostimien käytettävyys Liinojen (p=0.499) ja nostokaaren (p=0.031) käytettävyydessä oli lattialla liikuteltavien nostimien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja (Taulukko 1). Nostimien liinat vaikuttivat käytettävyyteen ja käyttömukavuuteen (Taulukko 3). Nostokaaren käytettävyys ja liinan käytön sujuvuus korreloivat vahvasti toisiinsa (r=0,79**): mitä helpommin nostoliina oli laitettavissa nostokaaren koukkuihin, sitä parempi oli käytettävyysarvio. Muilta käytettävyysominaisuuksiltaan lattialla liikuteltavat potilasnostimet olivat lähes yhteneviä (Taulukko 1). Molempien potilasnostimien käytettävyyttä lisäsi helppokäyttöisyys, ohjaimen selkeys ja nostotangon alas taittuminen, mikä mahdollisti lattianoston ja vei säilytettäessä vähemmän tilaa. Vikingin jalasten korkeus (14 cm) ei toiminut kaikkien sähkösäätösänkyjen kanssa. (Taulukko 3.) Seisomanojanostimien käytettävyys Seisomanojanostimien liikuteltavuudessa oli tilastollisesti merkitsevä ero nostinmallien välillä (p=0,031) (Taulukko 1). Avoimissa vastauksissa korostui liikuteltavuus, kuten keveys ja pyörien koko. Nostimen turvallisuutta lisäsi helppokäyttöiset jarrut sekä akun lataussysteemi ja vakiovarustukseen kuuluva toinen akku. (Taulukko 4.) Quick Raiserissa ei ollut jalasten säätömahdollisuutta, joten ero muihin seisomanojanostimiin tässä asiassa oli tilastollisesti merkitsevä (p=0,000, taulukko 1). Jalasten säätämättömyys rajoitti käytettävyyttä, sillä nostimella ei päästy kaikkien geriatristen tuolimallien lähelle. Seisomanojanostimien käytettävyyttä lisäsi säärituen säädettävyys, molempien jalkojen erilliset pohjeremmit ja niiden helppo kiinnitettävyys, säärituen pehmeys ja seisomanojanostimen monipuoliset ohjainvaihtoehdot.

18 Pohdinta Vanhustenhuollon pitkäaikaissairaanhoidon hoitajat soveltuivat käytettävyystestauksen kohderyhmäksi. Pitkäaikaissairaanhoidon potilaat ovat huonokuntoisia, joten nostimien käyttö siirtotilanteissa vähentäisi hoitajien tuki- ja liikuntaelin vaivoja ja sairauslomien määrää (Evanoff ym. 2003). Potilaiden näkökulma nostimien käytettävyydestä olisi haluttu, mutta dementoituneilta potilailta tiedon keruu ei onnistunut. Potilaiden kehonkieli ja ilmeet siirtotilanteen aikana olivat myönteisiä, joten tämän tyyppistä havainnointimittaria olisi voinut käyttää. Yksittäisen nostinmallin käytettävyysarvion jäädessä kahdeksaan joitakin käytettävyyteen vaikuttavia tekijöitä on saattanut jäädä huomioimatta, vaikka 80 % keskeisimmistä käytettävyysongelmista on todettu saatavan esille 4-5 henkilön arvion avulla (Väyrynen ym. 2004, 34). Subjektiivisilla mittareilla mitattuna hoitajien fyysinen kuormittuminen oli erittäin vähäistä nostimilla suoritetussa siirtotehtävässä. Marras ym. (1999) ovat tutkineet erilaisten käsin tehtyjen siirtotekniikoiden vaikutusta biomekaanisen mallinnuksen, EMG:n ja lannerangan liikemonitorin avulla, jonka mukaan käsin tehdyt potilassiirtotehtävät aiheuttavat hoitajille korkeaa välilevyjen kuormitusta ja täten kohonnutta alaselkäsairauksien riskiä. Potilassiirtotehtävä yksin suoritettuna lisää riskiä, kun taas pienoisapuvälineiden käyttö vähentää sitä (Marras ym. 1999). Zhuang ym. (1999) mukaan nostimien käyttö vähentää alaselkään kohdistuvaa kuormitusta 2/3, mutta he eivät ole huomioineet liinojen asettelua (Zhuang ym. 2000). Jatkotutkimuksia potilasnostinliinojen asettamisen ja poistamisen kuormittavuudesta täytyisi tehdä, sillä tämän tutkimuksen REBA-analyysit osoittivat liinan asettamisvaiheen aiheuttavan kuormittavia työasentoja. Sähkösäätöinen sänky auttaa nostinliinojen asettamista tai poisottamista makuuasennossa. Sähkösäätöisen sängyn käyttö parantaa hoitajien työasentoja vähentäen alaselkäoireita (Walls 2001), joten niiden käyttö on suositeltavaa. Lisätutkimusta liinan pukemisvaiheen ajallisesta kestosta tulisi tehdä, sillä vain potilasnostimen käytön kokonaisaikaa on tutkittu (Daynard ym. 2001). Tosin tässä tutkimuksessa hoitajien huonoihin työasentoihin vaikutti kokemattomuus liinan pukemisessa. Vaikka nostimen käyttökoulutusta annettiin, liinan pukemista ei ehditty harjoitella. Tutkimustulos kertoo osaltaan Suomen potilassiirtokoulutuksen tilasta, sillä oppilaitosten opetus kyseisellä osa-alueella on vähäistä (Rantsi 2005, Tamminen- Peter 2007). Lisäksi tulos osoittaa, ettei noin tunnin kestävä nostimen käyttökoulutus ole riittävä, vaan ergonomisen käytön harjoitteluun tarvitaan enemmän aikaa. Hoitajat kokivat kattonostimien avulla tehdyn potilassiirrot kevyempinä kuin lattialla liikuteltavien potilasnostimien käytön. Aikaisemmat tutkimustulokset tukevat tätä havaintoa. Nelson ym. (2003) havaitsivat, että kattonostimet paransivat merkitsevästi hoitajien työasentoja ja olivat miellyttävämpiä käyttää. EMGmittauksissa hoitajien selkälihasaktiviteetin on todettu olevan vähäisintä kattonostimien avulla siirrettäessä, kun taas aktiviteetti nousi lattialla liikuteltavaa potilasnostinta käytettäessä ollen kaikkein korkeinta manuaalisesti avustettaessa (Keir & Mac Donell 2004). Myös hoitajien tuki- ja liikuntaelin sairauksien väheneminen on tehokkaampaa kattonostinlaitteita kuin lattialla liikuteltavia potilasnostimia käytettäessä tai manuaalisesti siirrettäessä (Ronald ym. 2002). Kattonostimien käytettävyys- ja turvallisuusominaisuuksiltaan Arjo Maxi Sky 600 oli paras, kun taas liikuteltavuudeltaan paras oli Etac Nova 100.

19 Kattonostimet ovat toimivampia lattialla liikuteltaviin potilasnostimiin verrattuna, koska ne ovat huoneessa saatavilla, niiden liikuttelu on helpompaa ja säilytysongelmaa ei ole (Engst ym. 2005). Lattialla liikuteltavia potilasnostimia tarvitaan tiloissa, joihin kattonostinkiskot eivät ylety, sillä potilaat eivät välttämättä esim. kaadu kiskojen alapuolella. Kaatumistilanteissa, mikäli nostaminen on välttämätöntä, potilasnostimien käyttö on suositeltavaa. Tällöin lattialla liikuteltavan potilasnostimen käyttö on toimivin ratkaisu. Testattavista potilasnostimista Liko Viking L arvioitiin useimmiten ominaisuuksiltaan paremmaksi kuin Molift Partner 205. Molemmissa laitteissa oli käytettävyyttä vaikeuttavia ominaisuuksia, joten useampia malleja täytyisi testata. Tutkimuksessa ei tutkittu kaikkia hyväksymiskriteereitä täyttäviä lattialla liikuteltavia potilasnostimia. Seisomanojanostimien testaustehtävä osoitti säätämättömien jalasten käytettävyysongelmat mm. geriatrisiin tuoliin siirrettäessä. Hoitajille seisomanojanostimien käyttö oli uutta. Heistä seisomanojanostimien käyttö oli helppoa ja potilasta kuntouttavaa. Joitakin potilaita laite aktivoi nousemaan itsenäisesti seisomaan, vaikka osastolla käsitukeen tukeutuessa se ei ole onnistunut. Tätä havaintoa tukee aikaisempi tutkimustulos, jonka mukaan potilaat kokivat seisomanojanostimien käytön miellyttäväksi ja turvalliseksi verrattuna manuaalisiin siirtoihin (Zhuang ym. 2000). Seisomanojanostimien käyttö oli tutkimukseen osallistuvien hoitajien mielestä kevyttä. Tutkimus auttoi uudisrakennusprosessin suunnittelua soveltuvimman kattonostinmallin ja kiskojen valinnassa. Lisäksi muiden potilasnostintyyppien mallien valintaan tutkimus antoi lisätietoa. Tulosten perusteella hoitajat saivat tutkittua tietoa potilasnostimien käytön hyödyistä fyysisen kuormituksen keventämisessä. Tutkimustulokset ovat kaikkien potilasnostinten kanssa työskentelevien ja niiden hankintaa suunnittelevien käytettävissä. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta voitaisiin selvittää kaikkien nostintyyppien käytettävyysominaisuuksia ja sitä, miten ne toimivat erilaisilla potilailla esim. neurologisilla. Pitkittäistyyppiset seurantatutkimukset mahdollistaisivat nostimien käytön vaikutusten tutkimisen esim. hoitajien terveyteen, tuki- ja liikuntaelinongelmiin ja sairauslomien määrään. Tällaisissa tutkimuksissa kustannustehokkuus tulisi myös huomioida.

20 Johtopäätökset Kaikki tutkimuksessa olleet potilasnostintyypit soveltuvat vanhusten siirtämiseen. Nostimien käyttö oli nopeaa ja fyysisesti kevyttä. Potilasnostimia käytettäessä kuormittavimmat työasennot ovat jalkalautojen poistaminen / jalkojen asettaminen ja liinan pukeminen. Kattonostimien käyttö on ergonomisinta muihin nostintyyppeihin verrattuna, koska se on helposti saatavilla ja sen liikuttelu on vaivatonta. Lattialla liikuteltavien potilasnostimien käyttömahdollisuudet ovat laajemmat kuin kiskoratkaisuiden mukaan toimivien kattonostimien. Seisomanojanostimien käyttö tukee kuntouttavaa hoitotyötä. Nostinmallin käytettävyydessä oleellista on mallin yhteensopivuus muiden apuvälineiden, kuten sähkösäätösänkyjen ja geriatristen tuolien kanssa. Nostinmalleissa on vielä jatkokehittelyn aihetta käytettävyyden lisäämiseksi. Kiskoratkaisu vaikuttaa kattonostimien käytettävyyteen, joten eri kiskoratkaisuja on syytä pohtia hoitokäytäntöjen kautta. Suositukset - Potilasnostimien käyttö on suositeltavaa, koska niiden käyttö on nopeaa ja fyysisesti kevyttä - Potilasnostintyyppi ja nostinliina tulisi valita potilaan kunnon mukaan - Potilasnostimia tulisi käyttää potilailla, jotka eivät itse pysty osallistumaan siirtymiseen ja tarvitsevat aina kahden henkilön avustusta siirtymisessä - Seisomanojanostimia tulisi käyttää edellä mainittujen suositusten lisäksi potilailla, joiden alaraajojen lihasvoima on riittämätön seisomaan nousuun, mutta joiden vartalon hallinta on riittävä pystyasennon säilyttämiseen tuettuna - Kun seisomanojanostimen avulla siirtäminen ei onnistu, vaihdetaan avustustapa joko liukulautasiirtoon tai lattialla liikuteltavaan potilasnostimeen / kattonostimeen - Hoitopaikoissa tarvitaan vähintään yksi lattialla liikuteltava potilasnostin, joka mahdollistaa lattialta noston kaatumistilanteissa - Ennen hankintaa nostimia olisi syytä kokeilla käyttöympäristössä, jotta käytettävyyteen vaikuttavat tekijät, kuten yhteensopivuus muiden apuvälineiden kanssa tulisi huomioiduksi - Uudisrakennuksia suunniteltaessa kattonostimien kiskoratkaisuihin perehtyminen jo piirustusten suunnitteluvaiheessa on tärkeää, jotta eri kiskovaihtoehdot, kiskokiinnitysten sijainnit ja kattorakenteet, kuten kantavat rakenteet, sprinkler-kotelot, valaisimet, ilmastointikanavat, verhotangot ym. voidaan huomioida - Kattonostimissa toimivin, mutta myös kallein kiskoratkaisu on koko huoneen kattava H-kiskojärjestelmä - Kaikissa potilasnostinmalleissa on vielä kehitettävää käytettävyyden parantamisessa

21 Lähteet Alamgir H, Shicheng Y, Fast C, Hennessy S, Kidd C & Yassi A Efficiency of overhead ceiling lifts in reducing musculoskeletal injury among carers working in long-term care institutions. Injury 39, Borg G Psychophysical scaling with application in physical work and the perception of exertion. Scandinavian journal of work, environment & health 16 (suppl 1), Byrns G, Reeder G, Jin G, Pachis K Risk Factors for Work-Related Low Back Pain in Registered Nurses, and Potential Obstacles in Using Mechanical Lifting Devices. Journal of Occupational and Environmental Hygiene 1, Chhokar R, Engst C, Miller A, Robinson D, Tate RB, Yassi A The three-year economic benefits of a ceiling lift intervention aimed to reduce healthcare worker injuries. Applied Ergonomics 36 (2), Daynard D, Yassi A, Cooper JF, Tate R, Norman R, Wells R Biomechanical analysis of peak and cumulative spinal loads during simulated patient-handling activities: a substudy of a randomized controlled trial to prevent lift and transfer injury of health care workers. Applien Ergonomics 32, Eklund F, Vauramo E, Autio A, Kjisik H Visio tulevaisuuden palvelujärjestelmästä - case Kymenlaakso. Teknillisen Korkeakoulun HEMAinstituutin julkaisuja nro 11. Multiprint Oy: Espoo. Engst C, Chhokar R, Miller A, Tate RB, Yassi A Effectiveness of overhead lifting decices in reducing the risk of injury to care staff in extended care facilities. Ergonomics 48 (2), Engkvist I-L, Hagberg M, Wigaeus Hjelm E, Menckel E, Ekenvall L The accident process preceding overexertion back injuries in nursing personnel. Scandinavian journal of work, environment & health 5, Engkvist I-L, Wigaeus Hjelm E, Hagberg M, Menckel E, Ekenvall L Risk Indicators for Reported Over-Exertion Back Injuries among Female Nursing Personnel. Epidemiology 11 (5), Estryn-Behar M. le Nezet O, Laine M, Pokorski J, Caillard J-F Physical load among nursing personnel, s Teoksessa H-M. Hasselhorn, P. Tackenberg, BH. Mϋller (edit.). Working conditions and intent to leave the profession among nursing staff in Europe. University of Wuppertal. National Institute for Working Life and authors 2003: Stockholm, Sweden. Evanoff B, Wolf L, Aton E, Canos J, Collins J Reduction in Injury Rates in Nursing Personnel Trough Itroduction of Mechanical Lifts in the Workplace. American Journal of Industrial Medicine 44, Garg A, Owen B, Beller D, Banaag J A biomechanical and ergonomic evaluation of patients transferrig tasks: bed to wheelchair and wheelchair to bed. Ergonomics 34 (3),

22 Heacock H, Paris-Seeley N, Tokuno C, Frederking S, Keane B, Mattie J, Kanigan R, Watzke J Development and evaluation of an affordable lifting device to reduce musculo-skeletal injuries among home suport workers. Applied Ergonomics 35, Hignett S & McAtamney L Rapid Entire Body assessment (REBA). Applied ergonomics 31, International Ergonomics Association What is ergonomics. [viitattu ] Jensen MP, Karoly P, Braver S The Measurement of clinical pain intensity: a comparison of six methods. Pain 27, Kivimäki R, Karttunen A, Yrjänheikki L, Hintikka S Hyvinvointia sairaalatyöhön, terveydenhoitoalan kehittämishanke Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:69. Yliopistopaino: Helsinki. Keir PJ & MacDonell CW Muscle activity during patient tranfers: a preliminary study on the influence of lift assists and experience. Ergonomics 47 (3), Lahtinen Y, Rajala T, Paunio P, Liukko M Suurten kaupunkien RAVAtutkimus: Vanhuksien toimintakyky ja avuntarve. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Laine M, Wickström G, Pentti J, Elovainio M, Kaarlela-Tuomaala A, Lindström K, Raitoharju R, Suomala T Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla Työterveyslaitos. Tampereen yliopistopaino: Tampere. Ljunberg A-S, Kilbom Å, Hägg GM Occupational lifting by nursing aides and warehouse workers. Ergonomics 32 (1), Marras WS, Davis KG, Kirking BC, Bertsche PK A comprehensive analysis of low-back disorder risk and spinal loading during the transferring and repositioning of patients using different techniques. Ergonomics 42 (7), Miller A, Engst C, Tate RB, Yassi A Evaluation of the effectiveness of portable ceiling lifts in a new long-term care facility. Applied Ergonomics 37, Nelson A, Lloyd JD, Menzel N, Gross C Preventing Nursing Back Injuries Redesigning Patient Handling Tasks. AAOHN Journal 51 (3), Nuikka M-L Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotilanteissa. Tampereen yliopisto. Tampereen yliopistopaino: Tampere. Perkiö-Mäkelä M, Hirvonen M, Elo A-L Työ- ja terveys -haastattelututkimus. Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki. Tammer-Paino Oy: Tampere. Rantsi H Potilaan liikkumisen avustus- ja siirtomenetelmien opetus sosiaalija terveysalan oppilaitoksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksi 2005:26. Rice M, Woolley S & Waters T Comparison of required operating forces between floor-based and overhead-mounted patient lifting devices. Ergonomics 52,

Potilasnostimien. tutkija, TtM, ft (amk)

Potilasnostimien. tutkija, TtM, ft (amk) Potilasnostimien käytettävyys yys tutkija, TtM, ft (amk) Virpi Fagerström Potilasnostimien testauksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohtana Turun kaupungin Terveystoimen uudisrakennusprojekti Kaskenlinna

Lisätiedot

Potilasnostimien ergonomia ja käytettävyys vanhustyössä

Potilasnostimien ergonomia ja käytettävyys vanhustyössä HOITOTIEDE 2010, 22 (2), 118 128 Potilasnostimien ergonomia ja käytettävyys vanhustyössä Virpi Fagerström TtM, ft (amk) Tutkija Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalantyö Turku Leena Tamminen-Peter

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6. Hyvinvointia työstä APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.2013 Virpi Fagerström, FT, TtM, työfysioterapeutti, tutkija virpi.fagerstrom@ttl.fi

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

HENKILÖNOSTOLAITTEEN KÄYTTÖOPAS

HENKILÖNOSTOLAITTEEN KÄYTTÖOPAS HENKILÖNOSTOLAITTEEN KÄYTTÖOPAS Aino Mäkimartti Maria Niemelä Fysioterapeuttiopiskelijat 2014 SISÄLLYS HENKILÖNOSTOLAITE HOITOTYÖN APUVÄLINEENÄ... 1 HENKILÖNOSTOLAITTEEN OSAT... 2 KÄYTTÖTURVALLISUUSOHJEITA...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tarkista työympäristösi työkuntoon! Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ -seminaari 5.-6.6.2014, Rovaniemi Virpi Fagerström, FT, erityisasiantuntija Fyysiset

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tervetuloa koulutukseen! Esittelykierros: Nimi Ammattinimike Työpaikka Miksi haluat kouluttajaksi? Potilassiirtojen Ergonomiakortti keino työ- ja potilasturvallisuuden parantamiseen

Lisätiedot

menetelmä: kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot

menetelmä: kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot Care Thermometer menetelmä: työkalu osaston fyysisen kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

SATAPLUS. Ergonomisia kriteerejä ja hyviä käytäntöjä ylipainoisen potilaan liikkumisen ja avustamisen tukemiseksi

SATAPLUS. Ergonomisia kriteerejä ja hyviä käytäntöjä ylipainoisen potilaan liikkumisen ja avustamisen tukemiseksi SATAPLUS Ergonomisia kriteerejä ja hyviä käytäntöjä ylipainoisen potilaan liikkumisen ja avustamisen tukemiseksi 1.8.2014 30.10.2015 LOPPURAPORTTI Tekijät Kimmo Nygren, Länsirannikon Työterveys Oy Leena

Lisätiedot

Ergonomia. Janita Koivuranta

Ergonomia. Janita Koivuranta Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

Koe uusi tapa käsitellä potilasnostintasi.

Koe uusi tapa käsitellä potilasnostintasi. Koe uusi tapa käsitellä potilasnostintasi. Miksi kehitimme EvaDriven. Fyysiset vaivat ja tapaturmat, kuten selkävaivat, aiheuttavat terveydenhuoltoalalla kasvavia kustannuksia, samalla kun hoidettavien

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien. Eija Olkkonen

Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien. Eija Olkkonen Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien Eija Olkkonen Potilassiirrot kuormittavat hoitajia fyysisesti Käsin tehtävät potilasnostot ja kumarat työasennot selittävät osaltaan hoitohenkilökunnan

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella

Lisätiedot

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa TyöfysioterapeuttiRiittaOksanen Oksanen, Huittistenterveyskeskus terveyskeskus 5.6.2009 Hanke tehty vanhainkodissa, jossa on 50 asukasta Heistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos -

Hyvinvointia työstä. QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin. Risto Toivonen. Työterveyslaitos - Hyvinvointia työstä QEC - Quick Exposure Check Tarkistuslista kuormitustekijöiden arviointiin Risto Toivonen Quick Exposure Checklist QEC on liikuntaelimistön kuormituksen arviointiin suunniteltu 1, nopeakäyttöinen

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Tampere verkostoseminaari 11.6.2015 Leena Tamminen-Peter, FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy

Lisätiedot

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6. ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.2015, Tampere TERVEISET TURUSTA! 12.6.2015 kristiina.hellstén@turku.fi

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä.

Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä. 29.11.2009 POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTIN NÄYTÖN KRITEERIT Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä. Potilassiirtojen

Lisätiedot

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Leena Tamminen-Peter, kouluttaja FT, SHO, työfysioterapeutti Oy Ergosolutions BC, Ab, Turku http://www.ergosolutions.fi +358 40 5447134 Ergonomiakorttikoulutuksen tavoite:

Lisätiedot

RETURN7500-KOHOTTAUTUMISTELINE Käyttöohje hoitohenkilökunnalle

RETURN7500-KOHOTTAUTUMISTELINE Käyttöohje hoitohenkilökunnalle RETURN7500-KOHOTTAUTUMISTELINE Käyttöohje hoitohenkilökunnalle Henri Aaltonen Opinnäytetyö Elokuu 2014 Fysioterapeuttikoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Fysioterapeuttikoulutus AALTONEN

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Miten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi?

Miten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi? Miten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi? Nina Nevala tiimipäällikkö Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Millaisissa viitekehyksissä ergonomiaa kehitetään? Ergonomialla

Lisätiedot

Anna nostotarpeen ratkaista valintasi

Anna nostotarpeen ratkaista valintasi Suomi Anna nostotarpeen ratkaista valintasi Viking on 25 vuoden tulos hoitotyön potilasnostoista saadusta kokemuksesta. Kaikki tieto erilaisista nostotarpeista, ergonomisista ja toiminnallisista vaatimuksista,

Lisätiedot

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Tiina Johansson Susanna Talvitie. Ihminen on kevyempi siirtää kuin nostaa. Potilaan liikkumisen avustamisen opas Kivipuron. hoitohenkilökunnalle

Tiina Johansson Susanna Talvitie. Ihminen on kevyempi siirtää kuin nostaa. Potilaan liikkumisen avustamisen opas Kivipuron. hoitohenkilökunnalle Tiina Johansson Susanna Talvitie Ihminen on kevyempi siirtää kuin nostaa Potilaan liikkumisen avustamisen opas Kivipuron hoitohenkilökunnalle Opinnäytetyö Syksy 2011 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Fysioterapian

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - tilannekatsaus 2017

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - tilannekatsaus 2017 Potilassiirtojen Ergonomiakortti - tilannekatsaus 2017 Erja Sormunen Erikoistutkija, Työterveyslaitos Työfysioterapeutti, TtM, FT Potilassiirtojen Ergonomiakortti Potilassiirtojen Ergonomiakortti on sosiaali-

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa

Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin käytöstä tä Omakotisäätiön vanhainkodissa ja palvelutalossa Omakotisäätiön vanhainkoti ja palvelutalo Vanhainkodissa 3 osastoa, joissa asuu 26 27 asukasta 2 hengen

Lisätiedot

HOITAJIEN APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ POTILAIDEN SIIRTYMISTEN AVUSTAMISESSA VANHUSTENHUOLLOSSA

HOITAJIEN APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ POTILAIDEN SIIRTYMISTEN AVUSTAMISESSA VANHUSTENHUOLLOSSA Opinnäytetyö (AMK) Fysioterapian koulutusohjelma 2013 Click here to enter text. Heidi Vehviläinen HOITAJIEN APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ POTILAIDEN SIIRTYMISTEN AVUSTAMISESSA VANHUSTENHUOLLOSSA - Fysioterapeutin

Lisätiedot

HOITAJAN JAKSAMINEN FYYSISESSÄ TYÖSSÄ. Lähihoitajapäivä 28.4.2015 Virva Läärä Lehtori, TtM, TREDU

HOITAJAN JAKSAMINEN FYYSISESSÄ TYÖSSÄ. Lähihoitajapäivä 28.4.2015 Virva Läärä Lehtori, TtM, TREDU HOITAJAN JAKSAMINEN FYYSISESSÄ TYÖSSÄ Lähihoitajapäivä 28.4.2015 Virva Läärä Lehtori, TtM, TREDU Tilastoja Kunta10-kysely, Työterveyslaitos, tulokset julkaistu 4.3.2015 - vuonna 2014 uskoi eläkeikään jaksavansa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN PERUSTEIDEN LUONNOS

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN PERUSTEIDEN LUONNOS 23.08.2017 Opetushallitus PL 380 (Hakaniemenranta 6) 00530 Helsinki kirjaamo@oph.fi OPH-1458-2017 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN PERUSTEIDEN LUONNOS Sosiaali- ja

Lisätiedot

Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli

Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli Hoitotyön fyysisten riskien hallintamalli Leena Tamminen-Peter, FT, erikoistutkija Virpi i Fagerström, TtM, tutkija Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysalan työ -tiimi, Turku Aija Moilanen, työfysioterapeutti,

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä

rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma 2.11.2017 Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä Ergonomian tavoitteet: ihmisen turvallisuus, terveys, hyvinvointi sekä työn sujuvuus ja laadukkuus. PERUSPERIAATTEENA

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Leena Tamminen-Peter FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy

Leena Tamminen-Peter FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy Leena Tamminen-Peter FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy letampe@gmail.com 1 1. Tutkitun tiedon täydentyminen 2. Apuvälineet ovat kehittyneet 3. Ympäristön esteettömyys 4. Toimintastrategian kehittyminen

Lisätiedot

Paarien käytettävyys SEMINAARI

Paarien käytettävyys SEMINAARI Paarien käytettävyys SEMINAARI Sirra Toivonen 27.4.2006 Esityksen rakenne Nostot ja siirrot sairaankuljettajien tapaturmatekijänä Paaritestin taustaa Menetelmät Paaritestin tulokset Yhteenveto Laitteiden

Lisätiedot

Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari, pe Helsinki, Business Meeting Park, Forum Ylitarkastaja Hannu Stålhammar STM/Työsuojeluosasto

Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari, pe Helsinki, Business Meeting Park, Forum Ylitarkastaja Hannu Stålhammar STM/Työsuojeluosasto Missä on ergonomia? Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari, pe 12.5.2017 Helsinki, Business Meeting Park, Forum Ylitarkastaja Hannu Stålhammar STM/Työsuojeluosasto 1 Puheenvuoron teemat 1. Mitä ergonomiatoimintaa

Lisätiedot

SEN KÄYNTIASENNON OON JO OTTA- ja subjektiiviset kokemukset

SEN KÄYNTIASENNON OON JO OTTA- ja subjektiiviset kokemukset OPINNÄYTETYÖ Henna Nevala, Miira Palovaara, 2012 SEN KÄYNTIASENNON OON JO OTTA- NU OMAKSENI - Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen käyneiden hoitotyöntekijöiden siirtotaito, fyysinen kuormittuvuus,

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot

Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden Kehittäminen seminaari Turku 15.4.2015 Leena Tamminen-Peter Työfysioterapeutti, FT, SHO Ergosolutions BC Oy

Lisätiedot

HENKILÖNOSTOLAITE POTILASSIIRTOJEN APUVÄLINEENÄ

HENKILÖNOSTOLAITE POTILASSIIRTOJEN APUVÄLINEENÄ HENKILÖNOSTOLAITE POTILASSIIRTOJEN APUVÄLINEENÄ Opas laitetta käyttäville Aino Mäkimartti Maria Niemelä Opinnäytetyö Terveys- ja liikunta-ala Fysioterapia (AMK) 2014 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveys- ja

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ Henna Nevala, Miira Palovaara, 2012

OPINNÄYTETYÖ Henna Nevala, Miira Palovaara, 2012 OPINNÄYTETYÖ Henna Nevala, Miira Palovaara, 2012 SEN KÄYNTIASENNON OON JO OTTANU OMAKSENI - Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen käyneiden hoitotyöntekijöiden siirtotaito, fyysinen kuormittuvuus,

Lisätiedot

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4 Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Nostoliinat. Invacare. Helppokäyttöisiä ratkaisuja ja optimaalisia nostoasentoja

Nostoliinat. Invacare. Helppokäyttöisiä ratkaisuja ja optimaalisia nostoasentoja Invacare Nostoliinat Helppokäyttöisiä ratkaisuja ja optimaalisia nostoasentoja Invacare nostoliinavalikoima tarjoaa turvallisia ja miellyttäviä ratkaisuja monen tyyppisiin siirtymisen haasteisiin. Korkealaatuiset

Lisätiedot

Fyysisen kuormituksen vähentäminen ympärivuorokautisessa hoidossa johtamalla

Fyysisen kuormituksen vähentäminen ympärivuorokautisessa hoidossa johtamalla Fyysisen kuormituksen vähentäminen ympärivuorokautisessa hoidossa johtamalla, Vanhusten asumispalvelujen johtaja, TtT I & O kärkihankkeen muutosagentti, Varsinais-Suomi Kuormitus hallintaan seminaari Teemat

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

Etac Nova Nostoliinat

Etac Nova Nostoliinat tac Nova Nostoliinat tac Nova Nostoliinat - tehokkaisiin, vakaisiin potilassiirtoihin tac Nova nostimet yhdessä Nova nostoliinojen kanssa keventävät päivittäistä työtä, esimerkiksi nostettaessa ylös sängystä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:6

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:6 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:6 Leena Tamminen-Peter, Maj-Britt Eloranta, Marja-Leena Kivivirta, Eija Mämmelä, Irma Salokoski, Arja Ylikangas Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

AKTIVOINNIN KAUTTA KEVEÄMPÄÄN KUORMITUKSEEN

AKTIVOINNIN KAUTTA KEVEÄMPÄÄN KUORMITUKSEEN Jenna Rasinaho & Liisa Vuononvirta AKTIVOINNIN KAUTTA KEVEÄMPÄÄN KUORMITUKSEEN Opas ergonomisista potilassiirroista Oulunkaaren hoitohenkilöstön koulutukseen AKTIVOINNIN KAUTTA KEVEÄMPÄÄN KUORMITUKSEEN

Lisätiedot

Henkilöstökyselyn yhteenveto

Henkilöstökyselyn yhteenveto 20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot

Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot Ergonomialla kevennetään vanhustyötä Oulaisten ammattiopisto 6.5.2015 Leena Tamminen-Peter FT, SHO, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy Ab Turku, Finland

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto - Sotergo

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto - Sotergo Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto - Sotergo Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkosto, joka perustettiin huhtikuussa 2004 ja johon kuuluu yli 500 jäsentä kokoaa ja välittää viestiä

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Füüsilised riskid ja koormused eakate hoolduses Fyysinen kuormitus ja riskit vanhustyössä

Füüsilised riskid ja koormused eakate hoolduses Fyysinen kuormitus ja riskit vanhustyössä Füüsilised riskid ja koormused eakate hoolduses Fyysinen kuormitus ja riskit vanhustyössä Ergonooomika hooldustöö vöti! Tartu 28.4.2015 Leena Tamminen-Peter Phd, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy

Lisätiedot

Juho Lehtinen ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE

Juho Lehtinen ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE Juho Lehtinen ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE Fysioterapian koulutusohjelma 2011 ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE Lehtinen, Juho Satakunnan ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Toukokuu

Lisätiedot

Toimintakykytestien tulosten tulkinta

Toimintakykytestien tulosten tulkinta Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot