SOSIAALITYÖ. Koulutuksen tavoitteet. Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet. Sosiaalityön käytännönopetus

Transkriptio

1 SOSIAALITYÖ Koulutuksen tavoitteet Sosiaalityön koulutus antaa valmiudet ymmärtää ja selvittää ihmisten ja väestöryhmien monitasoisten elämäntilanteiden syntyprosesseja, ilmenemismuotoja ja vaikutuksia. Sosiaalityö kiinnittää huomiota ihmisten selviytymiseen jokapäiväisessä elämässä sekä hyvinvoinnin ehtoihin ja jakautumiseen. Sosiaalityössä tarvittavat valmiudet liittyvät yhteiskuntatieteellisiin ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentointitaitoihin. Kyse on tutkimukseen perustuvasta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason ammatillisesta toiminnasta sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat mm. sosiaalityön asiakkaat, menetelmät, toimintakulttuurit ja käytännön työprosessit. Sosiaalityö tutkii myös tiede- ja arvoperustaansa, historiaansa sekä sosiaalityön organisaatioiden ja hallinnon kehittämistä. Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää ja antaa valmiudet: 1) sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen, niiden ennalta ehkäisemiseen ja kohtaamiseen sosiaalityön eri toimintatasoilla 2) asiakastyön menetelmiin ja niiden eettisiin lähtökohtiin 3) sosiaalityön tutkimukseen ja tieteelliseen päättelyyn sekä niiden hyödyntämiseen sosiaalityön käytännöissä 4) tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Opetuksen tavoitteena on sosiaalityön teoreettinen, käytäntöorientoitunut ja tutkimuksellinen asiantuntijuus. Vaikka sosiaalityön opetus antaa sosiaalityön professionaaliset valmiudet, sisältyy koulutukseen myös vahva tutkimusmenetelmien opetus sekä perehdyttäminen tieteelliseen työskentelyyn. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimukset ovat perinteisesti liittyneet läheisesti toisiinsa. Sosiaalityön tutkimuksessa ja opetuksessa painopistealueina korostuvat sosiaalityön yhteiskunnallinen vaikuttamistyö, köyhyys ja syrjäytyminen, sosiaalinen raportointi, lastensuojelu- ja perheongelmat, riippuvuusongelmat, vertaileva sosiaalipalvelututkimus, ikääntyminen sekä monikulttuurinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimukseen liittyy myös monipuolista kansainvälistä yhteistyötä. Sosiaalityön käytännönopetus Sosiaalityön käytännönopetus tapahtuu moniammatillisessa klinikkaympäristössä. Kouluttajina toimivat sosiaalityön, psykologian ja erityispedagogiikan opettajat, Oppimistutkimuskeskuksen ja Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksen työntekijät sekä muut kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat. Turun yliopiston moniammatillisen klinikkaopetuksen tavoitteena on luoda aitoon asiakastyöhön pohjautuva oppimis- ja opetusympäristö, joka keskittyy lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden tutkimukseen, neuvontaan ja kuntoutukseen. Kaikilla asiakastyötä ohjaavilla opettajilla on vankka kokemus käytännön työstä. Klinikkajaksot suoritettuaan opiskelijat suorittavat ns. käytännön kenttäharjoittelun laitoksen hyväksymässä sosiaalialan toimintayksikössä. Kenttäjakso toimii hyvänä väylänä työelämään.

2 Valmiudet eri ammattialoille Sosiaalityö pääaineena johtaa valtiotieteen maisterin tutkintoon. Sosiaalityön pääaineopinnot vastaavat voimaan tulleen asetuksen mukaista sosiaalityön koulutusta. Valtiotieteen maisterin tutkinnon sosiaalityö pääaineena suorittanut opiskelija voi lisäksi sijoittua mm. julkishallinnon ja kolmannen sektorin tehtäviin. Sosiaalityötä opiskelleet ovat sijoittuneet viime vuosina työmarkkinoille hyvin. Työtehtäviä ovat tarjonneet mm. valtion hallinto, kuntien sosiaalitoimi, kasvatus- ja perheneuvonta, koulutoimi, mielenterveystoimi, sairaaloiden sosiaalityö, päihdehuolto, vankeinhoito ja kriminaalihuolto, kuntoutus- ja erityishuollon yksiköt, sekä yksityiset järjestöt ja organisaatiot. Valmistuneet työllistyvät myös sosiaalityön alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Sosiaalityön koulutus antaa hyvät valmiudet toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä sekä valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Viime vuosina sosiaalityöoppiaineesta valmistuneet ovat sijoittuneet laajasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon opetustehtäviin. Laitoksen kansainvälisestä vuorovaikutuksesta johtuen opiskelijat saavat laajan näkemyksen myös sosiaalityön kansainvälisiin kysymyksiin, mikä mahdollistaa osallistumisen sosiaalityön kansainvälisiin tehtäviin ja kehittämisprojekteihin. Sosiaalityön pääaineopinnot Sosiaalityötä opiskelemaan otetaan 16 pääaineopiskelijaa. Pääaineena sosiaalityötä opiskelevan on hyödyllistä sisällyttää tutkintoonsa sivuaineena opintoja sosiaalipolitiikasta. Sosiaalityön opiskelua tukevina muita sivuaineita ovat mm. psykologia, sosiologia, kasvatustiede, tiedotusoppi, oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sivuainekokonaisuudet. Lisäksi sosiaalityön opiskelijoilla on mahdollisuus hakea yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tarjoamiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Johtamiseen ja hallintoon liittyviä opintoja voi suorittaa taloustieteestä. Tiedekunnasta voi tiedustella myös mahdollisuutta Kauppakorkeakoulun opintoihin. Ks. myös sivuainekokonaisuudet opinto-oppaan lopusta. Sosiaalityö sivuaineena Turun yliopiston opiskelijoilla on oikeus opiskella sosiaalityötä sivuaineena 60 opintopistettä. Sivuaineopiskelijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua sosiaalityön ammattikäytäntöjen opetukseen. Sosiaalityön opintoja ei voi myöskään suorittaa syventävien opintojen tasoisina sivuaineopintoina. Sosiaalityön sivuaineopinnot eivät anna sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain (L272/2005) mukaista sosiaalityöntekijän koulutusta eivätkä ammatillista pätevyyttä. Sosiaalityön opintoja voidaan suorittaa sivuaineena seuraavina opintokokonaisuuksina:

3 SUPPEAT SIVUAINEET 25 op / 15 ov - sosiaalityön perusopinnot LAAJAT SIVUAINEET 60 op / 35 ov - sosiaalityön perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot: A.1.1 (4 op / 2 ov), A.1.2 (4 op / 2 ov), A.2 (3 op / 2 ov), A.3.1 (4 op / 2 ov), A.3.2 (2 op / 1 ov), A.4 C:n kohdan kirjallisuus (3 op / 2 ov), A.5 (11 op / 5 ov), A.6.1 (2 op / 2 ov), A.6.5 (2 op / 2 ov) Sosiaalityön sivuaineopinnoista saa lisätietoja Sosiaalipolitiikan laitoksen nettisivuilta osoitteesta HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä sosiaalipolitiikan laitoksella Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. HOPSin lähtökohtana ovat sosiaalityön tutkintovaatimukset, joiden pohjalta opiskelija suunnittelee opintojensa etenemistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat käyvät HOPS-keskustelun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden syksyn aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE (180 OP) 1. Sosiaalityön perusopinnot (yhteiset sosiaalipolitiikan kanssa) 25 op 2. Sosiaalityön aineopinnot 65 op Kandidaatin tutkielma 10 op 3. Tiedekunnan yhteiset opinnot 16 op - filosofiaopinnot (6 op) - tilastomenetelmien peruskurssi (8 op) - SPSS ohjelmistokurssi (2 op) 4. Kieliopinnot 15 op 5. Sivuaineopinnot 49 op MAISTERIN TUTKINNON RAKENNE (120 OP) 1. Sosiaalityön syventävät opinnot 52 op Pro gradu tutkielma 40 op 2. Sivuaineopinnot 28 op OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS KANDIDAATIN TUTKINTO SOSIAALITYÖ 1. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. P.1 Johdatus sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusteisiin P.3 Talous- ja sosiaalipolitiikka 6 op 7 op Periodi 2. Periodi 4. P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka 6 op P.4 Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet 6 op Yhteensä: 13 op Yhteensä: 12 op 2. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.1.1 Sosiaalityön traditiot ja teoriaperusteet 4 op A.3.2 Lapsi, nuori ja vanhemmuus 3 op A.1.2 Ihmiskäsitys ja etiikka sosiaalityössä 4 op A.5.1 Lapsi, perhe ja yhteiskunta 2 op A.3.1 Yksilö- ja perhekeskeinen sosiaalityö alku 2 op A.5.2 Riippuvuusongelmat 2 op A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen alku 3 op A.5.3 Ikääntyminen 2 op Periodi 2. Periodi 4. A.3.1 Yksilö- ja perhekeskeinen sosiaalityö loppu 2 op A.4 Sosiaalioikeus 5 op A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen loppu 2 op A.6.4 Laadullinen tutkimus 5 op Yhteensä: 22 op A.5.4 Lähisuhdeväkivalta ja traumanäkökulma 2 op A.6.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus 4 op Yhteensä: 22 op 3. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.6.2 Survey-tutkimuksen perusteet 4 op A.6.5 Projektit ja arviointi alku 3 op A.6.6 Kandidaattiseminaari alku 2 op A.6.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 3 op A.7.1 Ammatillisuus sosiaalityössä 2 op A.7.2 Moniammatillinen klinikkaopetus I alku 4 op Periodi 2. Periodi 4. A.2 Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko 3 op A.6.5 Projektit ja arviointi loppu 2 op

4 A.6.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 2 op Yhteensä: 11 op Yhteensä: 100 op A.3.3 Vuorovaikutteinen asiakastyö 1 op A.6.6 Kandidaattiseminaari loppu 3 op A.7.2 Moniammatillinen klinikkaopetus I loppu 4 op Yhteensä: 20 op MAISTERIN TUTKINTO SOSIAALITYÖ 4. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.1 Ensimmäinen sosiaalityön S.1 Toinen sosiaalityön erityisalueista 5 erityisalueista 5 op op S.4.1 Moniammatillinen klinikkaopetus II S.2 Sosiaalityön teoriaperusteiden alku 3 op laajentaminen 3 op S Vertaileva tutkimus 4 op Periodi 2. Periodi 4. S.4.1 Moniammatillinen klinikkaopetus II S.3 Perhe- ja lapsilainsäädäntö 2op loppu 4 op S Monimuuttujamenetelmät (V) 5 op S Sosiaalityön harjoittelu 10 op (suoritetaan kesän aikana) S Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät 6 op Yhteensä: 16 op Yhteensä: 26 op 5. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.5.2 Pro gradu seminaari alku 1 op S.5.2 Pro gradu seminaari jatkuu 2 op S.5.3 Pro gradu tutkielma alku 4 op S.5.3 Pro gradu tutkielma jatkuu 13 op Periodi 2. Periodi 4. S Teorian ja käytännön yhteensovittaminen 3 op S.5.2 Pro gradu seminaari jatkuu 2 op S.5.2 Pro gradu seminaari 2 op S.5.3 Pro gradu tutkielma jatkuu 10 op S.5.3 Pro gradu tutkielma 13 op Yhteensä: 20 op Yhteensä: 30 op Yhteensä: 92 op PERUSOPINNOT 25 OP / 15 OV P.1 JOHDATUS SOSIAALIPOLITIIKAN JA SOSIAALITYÖN PERUSTEISIIN (P) 7 OP / 4 OV SOSP6000 (sosiaalipolitiikan kirjat), SOSP76003 (sosiaalityön kirjat) SOSP6001 (sosiaalipolitiikan luento), SOSP6004 (sosiaalityön luento) SOSP6002 (reader) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tieteellisen tutkimuksen alat ja painopistesuunnat sekä hallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön peruskäsitteistön. Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historialliseen kehitykseen, sosiaalipoliittisten järjestelmien pääpiirteisiin sekä sosiaalisen toiminnan kytkeytymiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 30 h + 10 h workshop sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat workshopin sijasta erillisen readerin. Kuulusteluja järjestetään syyslukukaudella kolme kertaa: luennon päätteeksi ja 2 rästitenttiä (marraskuun ja joulukuun tiedekunnan tenttipäivinä). Lisäksi kuulusteluja järjestetään tiedekunnan kesätenttipäivinä. Suoritustavat: Luentokuulustelu, jonka yhteydessä tentitään alla olevat teokset Anttonen ja Sipilä: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa Raunio: Olennainen sosiaalityössä Sivuaineopiskelijat: Ritakallio (toim): Riskit, instituutiot ja tuotokset Vastuulliset opettajat: Susan Kuivalainen ja Katja Forssén P.2 YHTEISKUNNAN MUUTOS, SOSIAALISET ONGELMAT JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 OP / 4 OV SOSP6005 (kirjat, sosiaalipolitiikan assistentti), SOSP6006 (luento, Leo Nyqvist) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan muutoksen keskeiset piirteet, sosiaalipolitiikan kehityksen ja sosiaalipolitiikan liittymisen yhteiskuntaan. Samoin hän on perehtynyt väestöön ja yhteiskunnalliseen muutokseen liittyviin kysymyksiin. Opiskelijat perehtyvät lisäksi keskeisiin sosiaalisten ongelmien määrittelytapoihin ja interventiopoliittisiin näkökulmiin. Opetus- ja opiskelumuodot: A) Pääaineopiskelijat suorittavat osan opintojaksosta internetympäristössä. Kirjallisuuskuulustelun sijasta kurssin kirjallisuus toimii pääaineopiskelijoille oheislukemistona, jota käytetään mm. verkosta saatavan aineiston ohella ja verkon kautta suoritettavien kirjallisten töiden lähdemateriaalina. Näiden töiden suorittamisessa toimivat apuna ns. tutoropettajat, jotka ovat opinnoissaan pidemmälle edenneitä opiskelijoita. Kurssiin sisältyy kaikille yhteinen luento-osuus 16 h. Luento-osuutta ja oheismateriaalia ei tentitä perinteiseen tapaan, vaan suoritus tapahtuu annettujen tehtävien pohjalta verkon kautta. Toiminta-ajatuksena on opitun tietoaineksen ja hankitun lähdemateriaalin soveltaminen verkkotehtävissä. B) Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson luennot ja kirjallisuuden.

5 Suoritustavat: A) Pääaineopiskelijat: Verkkotehtävät ja -keskustelut vastuu- ja tutoropettajien ohjaamana. Opintojaksoon kuuluu lisäksi Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luento (16 h). Oheislukemiston lisäksi opiskelijat tutustuvat verkon kautta myös muuhun lähdeaineistoon ja soveltavat sitä annettuihin tehtäviin. Kurssi suoritetaan kokonaan verkkotehtävinä. B) Sivuaineopiskelijat: Sosnetin Sosiaaliturvan historia verkkokurssi. Lisäksi opiskelijat suorittavat Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luennon (16 h) luentokuulusteluna ja pääaineopiskelijoiden oheislukemiston erillisenä kirjallisuuskuulusteluna. Pääaineopiskelijoiden oheislukemisto: Julkunen: Suunnanmuutos Kangas ja Ritakallio: Eri metodit, eri trendit Köyhyys Suomessa 1990-luvulla. Karisto, Takala ja Haapola: Matkalla nykyaikaan, sivut Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist, Ismo Söderling ja Kristiina Berg P.3 TALOUS- JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 OP / 4 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään yleisesti yksityisten markkinoiden ja julkisen talouden välisiin suhteisiin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee hyvinvointivaltion rahoituksellista perustaa koskevan keskustelun. Kurssilla tarkastellaan talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta, sosiaalipolitiikan merkitystä taloudellisena investointina, verotuksen roolia hyvinvointivaltiollisesta näkökulmasta sekä sosiaalipoliittisia tulonsiirtojärjestelmiä ja niiden kannustinvaikutuksia. Opetus- ja opiskelumuodot: Kurssi suoritetaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu luennoista, opintoryhmätyöskentelystä tutorien ohjauksessa ja itseopiskelusta (oheismateriaali ja luentopäiväkirja). Kontaktiopetuksen kesto on 34 h, josta luentoja 18 h ja opintoryhmätyöskentelyä 16 h. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan monimuoto-opetuksena, joten ennakkoon ilmoittautuminen on välttämätöntä. Kurssin hyväksytty arvosana edellyttää aktiivista osallistumista opintoryhmätyöskentelyyn. Lopullinen arvosana määräytyy työryhmien opintopaperien ja luentopäiväkirjan pohjalta. Vastuullinen opettaja: Sosiaalipolitiikan assistentti P.4 SOSIAALIPOLITIIKAN KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET (P) 6 OP / 3 OV SOSP6019 (kirjat), SOSP6020 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Jakson tavoitteena on tutustua niihin prosesseihin, jotka yhtäältä vaativat lisääntyvää sosiaalipoliittista toimintaa, mutta jotka samalla muuttavat sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä. Tällaisia tekijöitä ovat mm. talouden globalisaatio, rikkaiden ja köyhien maiden väliset suhteet, post-kommunististen transitiomaiden ongelmat, Euroopan unioni, väestömuutokset ja vanheneminen. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 24 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Luentokuulustelu ja kirjallisuuskuulustelu erikseen Kantola ja Kautto: Hyvinvoinnin valinnat Mikhalev: Inequality and Social Structure during the Transition, sivut Sykes, Palier ja Prior: Globalization and European Welfare States: Challenges and Change, sivut 1-76 Taylor-Gooby: New risks, new welfare, sivut 1-28 ja Vastuulliset opettajat: Assistentit AINEOPINNOT 75 OP / 41 OV A.1 SOSIAALITYÖN PERUSTEET 8 OP / 4 OV A.1.1 SOSIAALITYÖN TRADITIOT JA TEORIAPERUSTEET (P) 4 OP / 2 OV STYÖ7004 (kirjat), STYÖ7005 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot sosiaalityön kehityksestä, opillisesta ja ammatillisesta perinteestä sekä keskeisimmistä teoreettisista lähestymistavoista. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 20 h ja essee. Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, yhdistetty luento- ja kirjallisuuskuulustelu, essee. Payne: Modern Social Work Theory (soveltuvin osin, josta sovitaan luennolla) Vastuullinen opettaja: Katja Forssén A.1.2 IHMISKÄSITYS JA ETIIKKA SOSIAALITYÖSSÄ (P) 4 OP / 2 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla käsitellään sosiaalityön ihmiskäsitystä, eettisiä kysymyksiä ja perehdytään sosiaalityön ammatillisiin sitoumuksiin. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 24 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja kirjallisuuskuulustelu (ryhmätentti) Clark: Social Work Ethics: Politics, Principles and Practice Banks: Ethics and Values in Social Work Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen A.2 SOSIAALIPOLITIIKKAA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO (P) 3 OP / 2 OV SOSP6041 (kirjat), SOSP6042 (luento)

6 Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietämystä sosiaalipolitiikkaan liittyvästä päätöksenteosta. Näkökulma on sekä teoreettinen että käytännöllinen. Kirjallisuudessa perehdytään sosiaalipolitiikan kannalta relevantteihin päätöksentekoa ja poliittista prosessia käsitteleviin teorioihin sekä suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Luennolla tarkastellaan sosiaalipolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja toimeenpanon kannalta tärkeitä organisaatioita ja instituutioita, niiden tehtäviä ja toimintatapoja Suomessa. Harjoituksissa perehdytään päätöksenteon käytäntöön tarkastelemalla keskeisten sosiaalipolitiikan uudistusten etenemistä päätöksentekojärjestelmässä. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus ja opiskelumuodot: Luento 12 h ja harjoitus 6 h sekä kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallisuuskuulustelu Paloheimo ja Wiberg: Politiikan perusteet, sivut Vastuullinen opettaja: Susan Kuivalainen A. 3 TYÖMENETELMÄT JA TOIMINTAMALLIT 8 OP / 4 OV A.3.1 YKSILÖ- JA PERHEKESKEINEN SOSIAALITYÖ (P) 4 OP / 2 OV STYÖ7013 (kirjat), STYÖ7014 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Yksilökeskeistä sosiaalityötä tarkastellaan mm. ongelma- ja ratkaisukeskeisen, supportiivisen ja kognitiivisen työskentelyotteen sekä motivoivan haastattelun näkökulmista. Perhekeskeinen sosiaalityö perehdyttää opiskelijat sosiaalityön perhekeskeisen työn teoriaperusteisiin sekä tarkastelee perheen merkitystä, historiaa ja toimintaa sosiaalityön asiakastyön näkökulmasta. Lisäksi kurssilla tutustutaan perhehaastattelun perusteisiin ja perheiden sosiaalityössä käytettäviin interventioihin. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 30 h ja kirjatentti Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja kirjallisuuskuulustelu Hessle: Samtal med B om att finna sitt språk Lisäksi erikseen sovittava oheiskirjallisuus Vastuulliset opettajat: Riitta Lehtonen (perhekeskeinen sosiaalityö) ja Heikki Suhonen (yksilökeskeinen sosiaalityö)

7 A.3.2 LAPSI, NUORI JA VANHEMMUUS (P) 3 OP / 1,5 OV STYÖ7018 (kirjat, sivuaine) Pääaineopiskelijat Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään lapsen ja nuoren normaaliin kehitykseen. Kehitystä peilataan suhteessa vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutukseen. Kurssin tarkoitus on perehtyä aiheeseen erityisesti pikkulapsiperheiden ja varhaisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Suoritustavat: Luennot 10 h, vierailut 10 h ja essee lähdekirjallisuuden pohjalta Niemelä, Siltala ja Tamminen (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus Zeanah (toim.) Handbook of infant mental health Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen Sivuaineopiskelijat (2op / 1ov) Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään lapsen ja nuoren kehitykseen. Kurssin tarkoitus on perehtyä aiheeseen erityisesti pikkulapsiperheiden ja varhaisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Suoritustavat: Sivuaineopiskelijat suorittavat opintokokonaisuuden kirjatenttinä Niemelä, Siltala ja Tamminen (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus Zeanah (toim.) Handbook of infant mental health, luku 13: Zeanah, Larrieu, Heller ja Vallerie: Infant-Parent Relationship Assessment Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen A.3.3 VUOROVAIKUTTEINEN ASIAKASTYÖ (P) 1 OP / 0,5 OV Vain pääaineopiskelijoille Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla käsitellään draamamenetelmän avulla työntekijän ja asiakkaan kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on valmistaa opiskelijoita asiakastyön vuorovaikutuksessa kohdattaviin tilanteisiin. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot ja harjoitukset 20 h Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen ja niihin liittyviin harjoituksiin Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist A.4 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 OP / 3 OV SOSP6050 (Oikeusjärjestys -luento), SOSP6051 (Toimeentuloturva -luento), SOSP6052 (kirjat) A) Oikeusjärjestys Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käsitys Suomen oikeusjärjestyksestä, sosiaalioikeudellisista lähtökohdista ja lainkäyttöön liittyvästä peruskäsitteistöstä. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 20 h (OTK Timo Ahonen) Suoritustapa: Luentokuulustelu B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskäsitys suomalaisen toimeentuloturvajärjestelmän systemaattisista peruspiirteistä ja lainsäädännön soveltamisesta erilaisissa toimeentuloturvatapahtumissa. Opetus- ja opiskelumuodot: Luento-opetus ja sen yhteydessä tapahtuvat lain soveltamiseen liittyvät harjoitukset 10 h (Leo Nyqvist) Suoritustavat: Osallistuminen luento-opetukseen ja luentokuulustelu Oheislukemisto: Kansaneläkelaki, Sairausvakuutuslaki, Työntekijäin eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Asumistukilaki ja Laki toimeentulotuesta. C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus Sisältö ja tavoitteet: Kirjallisuuden avulla opiskelijat muodostavat kokonaiskäsityksen sosiaalioikeudellisesta normistosta, hallintomenettelyn rakentumisesta ja lainsäädännön taustalla olevista periaatteista. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op / 2 ov) Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu Kulla: Hallintomenettelyn perusteet (uusin painos) Tuori: Sosiaalioikeus (luvut I, II, IV, V, VI, VIII, X ja XI) (uusin painos) Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist A.5 PEREHTYMINEN SOSIAALITYÖN ERITYISALUEISIIN 8 OP / 4 OV A.5.1 LAPSI, PERHE JA YHTEISKUNTA (P) 2 OP / 1 OV STYÖ7030 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija erilaisiin perhepoliittisiin tukimuotoihin, joiden tavoitteena on suojata lapsiperheitä elämän riskeiltä. Lisäksi tarkastelun kohteena on työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen problematiikka. Opetus- ja opiskelumuodot: SOSNETin tuottamat virtuaaliääniluennot 8 h (Kulttuurinen lapsuus tai Riskilapsuus) ja niiden pohjalta tehty 6-8 sivun mittainen oppimispäiväkirja pohdintoineen. Vaihtoehtoisena suoritustapana kaksi teosta kirjallisuuskuulusteluna. Suoritustavat: Oppimispäiväkirja tai kirjallisuuskuulustelu Rönkä ym. (toim.): Perhe ja vanhemmuus

8 Kinnunen ym. (toim.): Työ leipälajina (s ) Gornick ja Meyers: Families that work Vastuullinen opettaja: Leena Santala A.5.2 RIIPPUVUUSONGELMAT (P) 2 OP / 1 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään riippuvuusongelmiin (alkoholi-, huume-, peli- ym. addiktiot) yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan näkökulmista sekä paneudutaan riippuvuusongelmien selitys- ja hoitomalleihin sekä riippuvuuksien hoitoon ja kuntoutuskäytäntöihin. Opetus- ja opiskelutavat: Luennot 12 h Suoritustavat: Osallistuminen luennoille Oheismateriaali Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen A.5.3 IKÄÄNTYMINEN (P) 2 OP / 1 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään ikääntymiskysymyksiin, vanhuspolitiikkaan ja gerontologisen sosiaalityön lähtökohtiin. Tässä yhteydessä käsitellään erityisesti ikääntyneiden roolia sekä aktiivisina kansalaisina että yhteiskunnallisten palvelujen käyttäjinä. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 12 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja kirjallisuuskuulustelu (essee) Airaksinen: Vanhuuden ylistys Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen A.5.4 LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA TRAUMANÄKÖKULMA (P) 2 OP / 1 OV Tavoitteet ja sisältö: Jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat perheen sisäisen väkivallan dynamiikkaan ja tässä yhteydessä tutustutaan myös väkivaltauhrien auttamisessa viime aikoina yleistyneen traumanäkökulman peruskäsitteistöön.. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 12 h ja artikkelikokoelma. Suoritustapa: Luentojen ja artikkelikokoelman pohjalta laadittava essee. Artikkelikokoelma (jaetaan opiskelijoille): Haapasalo: Periytyykö väkivaltainen käyttäytyminen sosiaalisesti? Laitinen: Insestin uhrin särjetty sukupuolisuus. Niemi-Kiesiläinen & Kainulainen: Perheväkivalta ja lainsäädäntö. Nyqvist: Lähisuhdeväkivalta rationalisoinnit, valtasuhteet ja ammatillinen puuttuminen. Ojuri: Parisuhdeväkivalta ja turvakotien naistyö. Oranen & Keränen: Lasten auttaminen. Schulman: Väkivalta ja sietämättömien tunteiden kierrätys. Säävälä & Nyqvist: Miestyö. Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist A.5.5 SOSIAALITYÖN ERITYISTEEMAT (VAIN SIVUAINEOPISKELIJOILLE, P) 3 OP / 1 OV Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen sosiaalityön erityisteemaan. Opetus- opiskelumuodot: Essee (kirjoitetaan kahdesta erityisteemasta). Ks. esseen kirjoittamisen ohjeet laitoksen sivulta. Juhila et al. (toim.): Marginaalit ja sosiaalityö Kuronen et al. (toim.): Sukupuoli ja sosiaalityö Satka et al. (toim.): Sosiaalityö ja vaikuttaminen Seppänen, ym. (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö Vastuullinen opettaja: Katja Forssén A.6 TUTKIELMAN TEKOON HARJAANNUTTAMINEN 33 OP / 16 OV A.6.1 JOHDATUS SOSIAALITUTKIMUKSEEN (P) 5 OP / 3 OV SOSP6058 (luennot, sivuaine) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisen tutkimuksen perusteisiin, ongelmaasetteluun ja tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee hahmottamaan eri tutkimustapoja niiden yhteiskuntateoreettisissa yhteyksissä. Kurssilla perehdytään tutkimuksen jäsentämiseen ja tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan käytännössä tutkimustehtävän ideointia. Ajoitus: Opintojakson suorittamista suositellaan 2. lukuvuoden syksyllä Suoritustavat: Pääaineopiskelijat Luennot 18 h, harjoitukset 16 h, kirjaston tiedonhakukurssi 2 h sekä seminaarityö ja siihen liittyvät seminaari-istunnot. Sivuaineopiskelijat Luennot 18 h (2 op / 2 ov) Oheiskirjallisuus:

9 Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara: Tutki ja kirjoita, sivut Kuula: Tutkimusetiikka Ritakallio: Johdatus sosiaalipoliittiseen tutkimukseen Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma Vastuulliset opettajat: Mikko Niemelä (luennot) ja assistentit (harjoitukset) A.6.2 SURVEY-TUTKIMUKSEN PERUSTEET (P) 4 OP / 2 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelija sosiaalipoliittisesti orientoituneen survey-tutkimuksen lähtökohtiin, menetelmiin ja tekemiseen. Kurssilla käydään läpi hyvinvointitutkimuksen teoriaperustaa ja sen operationalisointia sekä erilaisia aineistonkeruun ja otantaperusteiden menetelmiä. Kurssiin sisältyvissä harjoituksissa perehdytään kyselylomakkeen tekemiseen, aineiston keruuseen ja aineiston käyttöönottamiseen. Lisäksi tutustutaan survey-aineistoihin kuvailevien analyysimenetelmien avulla., tilastomenetelmien peruskurssi ja SPSS-kurssi Suoritustavat: Pääaineopiskelijat Luennot 6 h, ohjatut harjoitukset 20 h, oheiskirjallisuus ja tentti Oheiskirjallisuus: Alkula, Pöntinen & Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, sivut Metsämuuronen: SPSS aloittelevan tutkijan käytössä Toivonen: Empiirinen sosiaalitutkimus, sivut Vastuulliset opettajat: Henna Isoniemi (luennot + harjoitukset) A.6.3 SOSIAALITILASTOLLINEN TUTKIMUS (P) 4 OP / 2 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sosiaalitilastollisen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön niin, että opiskelija saa käytännön valmiuden sosiaalitilastollisen tutkimuksen harjoittamiseen. Kurssilla harjoitetaan tilastojen käyttöä sekä graafisten esitysten tekemistä, tulkintaa ja raportointia. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy itsenäisesti soveltamaan tilastollista tietoa ja esittämään tilastollista tietoa yhdenvertaisesti kuvioiden ja taulukoiden muodossa. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 6 h, ohjatut harjoitukset 16 h ja oheiskirjallisuus Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä harjoitustyö Oheiskirjallisuus: Paananen, Juntto ja Sauli: Faktajuttu: tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt Vastuullinen opettaja: Mikko Niemelä A.6.4 LAADULLINEN TUTKIMUS (P) 5 OP / 3 OV SOSP6071 (kirjat), SOSP6072 (luento, voidaan suorittaa loppuvuoden aikana yleisinä tenttipäivinä) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat laadulliseen tutkimukseen niin, että opiskelijat saavat käytännön valmiuden laadullisen sosiaalitutkimuksen tekemiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, minkälaisten sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuskohteiden ja kysymysten kohdalla laadulliset tutkimusmenetelmät sopivat käytettäviksi. Kurssin praktikum-osio rakentuu sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuskysymyksiin liittyvistä eri lähestymistapoja soveltavista harjoitustöistä. Praktikum-osioon liittyy harjoitustyön raportointi ja esittely seminaarissa. Opetus ja opiskelumuodot: Luennot 12 h, seminaarityöskentelyä 18 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Luentokuulustelu, kirjallisuuskuulustelu ja praktikum-työ Eskola ja Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen Kvale: Den kvalitativa forskningsintervjun tai englanniksi Interviews. An Introduction to Qualitative Research Interviewing Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist ja assistentit A.6.5 PROJEKTIT JA ARVIOINTI (P) 5 OP / 3 OV SOSP6077 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakso perehdyttää projektityöskentelyn ja projektien arvioinnin perusteisiin. Opiskelijat käyvät läpi projektien ideointiin, suunnitteluun, toteuttamiseen ja evaluointiin sekä asiantuntijaverkostojen rooliin liittyviä teemoja. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 20 h, ryhmätyöskentely 8 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja ryhmätyöskentelyyn sekä kirjallisuuskuulustelu. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista kirjallisuuden erillisenä kirjatenttinä (2 op / 2 ov). Sivuaineopiskelijoiden kirjatentin vastaanottaa sosiaalityön assistentti. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan suorittavat sivuaineopiskelijat tenttivät kaikki kolme teosta (2 ov). Uusien tutkintovaatimusten mukaan suorittavat tenttivät kaksi teosta valinnan mukaan (2 op). Pääaineopiskelijoiden kirjallisuus: Virtanen: Projektityö Sivuaineopiskelijoiden kirjallisuus: Robson: Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille Virtanen: Projektityö Rantala & Sulkunen (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia Vastuulliset opettajat: Heikki Suhonen ja sosiaalityön assistentit A.6.6 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA (P) 10 OP / 3 OV STYÖ7049 (kypsyysnäyte)

10 Tavoitteet ja sisältö: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on perehdyttää ja harjoituttaa opiskelijaa itsenäisen tieteellisen kirjallisen esityksen tekemiseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteellisten keskusteluvalmiuksien kehittämiseen. Pakolliset edeltävät opinnot: A.6.1 sekä vähintään yksi seuraavista: A.6.2, A.6.3 tai A.6.4 Opetus- ja opiskelutavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, yksilökohtaiseen ohjaukseen osallistuminen, itsenäisen tutkielman tekeminen ja sen esittäminen sekä opponointi Suoritustavat: Seminaarityöskentely kahden lukukauden ajan, jonka yhteydessä laaditaan seminaaripapereita ja kandidaatintutkielma sekä kirjoitetaan harjoitusaine ja kypsyysnäyte. Oheislukemisto: Saurama ja Kuivalainen: Proseminaaria kirjoitettaessa. Ohjeita sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoille Vastuulliset opettajat: Mikko Niemelä ja assistentit A.7 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNNÖT I 10 OP / 8 OV A.7 Sosiaalityön käytännöt opintojaksot voivat suorittaa vain ne opiskelijat, joilla on oikeus maisteritutkintoon. A.7.1 AMMATILLISUUS SOSIAALITYÖSSÄ (P) 2 OP / 1 OV Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on koota ja arvioida sekä jäsentää sosiaalityön teoreettista ja käytännöllistä perustaa ammatillisuutta tukevaksi. Kurssilla perehdytään työnohjauksen perusteorioihin ammatti-identiteetin kehityksen ja kasvun näkökulmasta. Kurssi kytkeytyy muihin sosiaalityön työmenetelmien opintojaksoihin ja erityisesti moniammatilliseen klinikkaopetukseen., A.1, A.2, A.3.1., A.3.2, A.4, A.5.1, A.5.2 ja A.5.4 Opetus ja opiskelumuodot: Luennot 6 h, harjoitukset 6 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja kirjallinen lopputyö Heinonen ja Metteri (toim.): Social Work in Health and Mental Health: Issues, Developments and Actions Sosweb, sosiaalityön työmenetelmät Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen

11 A.7.2 MONIAMMATILLINEN KLINIKKAOPETUS I (P) 8 OP / 7 OV STYÖ7057 (kirjat) Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan suorittavat opintojakson kokonaisuudessaan aineopintojen yhteydessä. Tavoitteet ja sisältö: Opintojakso toteutetaan yhteistyössä psykologian laitoksen ja erityisopettajakoulutuksen kanssa. Opetusjaksolla on tavoitteena luoda aito työtilannetta jäljittelevä oppimisympäristö, jossa opitaan sosiaalisen tilannearvion ja moniammatillisen tiimityön perusteet sekä asiakastyön vuorovaikutustaidot. Psykologian ja sosiaalityön opiskelijat työskentelevät asiakastilanteessa tiiminä. Opiskelijoiden asiakas- ja tiimityön työnohjauksesta vastaavat klinikkaopettajat. Kurssi toteutetaan kaksiosaisena, klinikkakurssi I 3. opintovuoden keväällä ja klinikkakurssi II 4. opintovuoden syksyllä. Molemmilla kursseilla on sama rakenne. Orientaatiovaihe sisältää luentoja, harjoituksia sekä itsenäistä oheiskirjallisuuteen ja tutkimusmenetelmiin perehtymistä. Kummankin kurssin asiakastyövaiheessa opiskelijat tutkivat pienryhmissä 1 2 perhettä tai yksilöasiakasta ja antavat yhdessä ohjaavien opettajien kanssa palautteen asiakkaille. Seminaareissa kukin ryhmä esittelee oman tutkimusprosessinsa. Molempien kurssien lopputyönä opiskelija analysoi esseemuotoisesti asiakastyön prosessia, omaa selviytymistään asiakastyössä sekä omaa oppimistaan ja kehittymistarpeitaan. Huom! Opintojakson suorittaminen edellyttää osallistumista kaikkiin opintojakson osaalueisiin. Asiakastyöhön, työnohjauksiin ja seminaareihin osallistuminen on pakollista. Pakolliset edeltävät opinnot: Samat kuin kohdassa A.7.1 ja lisäksi em. kohta Opetus ja opiskelumuodot: Luennot 36 h (klinikka I) ja 22 h (klinikka II), asiakastyö, työnohjaus 12 h (klinikka I) ja 12 h (klinikka II), seminaarit 20 h (klinikka I) ja 20 h (klinikka II), oppimispäiväkirja ja kirjallisuus Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu (suositellaan suoritettavaksi ennen klinikkaopetukseen osallistumista), kirjallinen lopputyö molemmista klinikoista ja viralliset loppulausunnot asiakkaalle ja asiakkaan klinikalle ohjanneelle viranomaiselle Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan suorittavat: Lisäksi kohdan S.3.1 Moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha ja Kumpulainen (toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria. Mikäli teos on tentitty muussa yhteydessä on sovittava korvaavasta kirjallisuudesta. Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen SYVENTÄVÄT OPINNOT 92 OP / 41 OV S.1 SOSIAALITYÖN ERITYSIALUEET 10 OP / 6 OV Pääaineopiskelijat valitsevat seuraavista aihe-alueista vähintään kaksi kurssia (2x5 op/3ov), joihin he ovat alustavasti tutustuneet aineopintojen (A.5) yhteydessä.

12 S.1.1 LAPSEN ASEMA YHTEISKUNNASSA JA SOSIAALITYÖSSÄ (V) 5 OP / 3 OV STYÖ7061 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija lasten yhteiskunnalliseen asemaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Opintojaksolla esitellään yleisemmin lapsuuden tutkimuksen traditioita ja lasten kanssa tehtävän sosiaalityön erityispiirteitä. Pakolliset edeltävät opinnot: sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Mahdollinen luento 12 h ja/tai kirjallisuus. Luento korvaa yhden teoksen kirjallisuudesta. Opintokokonaisuuden voi osittain korvata SOSNETin tarjoamalla luentosarjalla Social Work with Families and Children, jolloin opiskelija suorittaa kirjallisuudesta vain yhden teoksen Suoritustavat: Luento ja/tai kirjallisuuskuulustelu. Takala (toim.): Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin? Puonti, Saarnio & Hujala (toim.): Lastensuojelu tänään Forsberg ym. (toim.): Lapset ja sosiaalityö Vastuullinen opettaja: sosiaalityön assistentti S.1.2 RIIPPUVUUSONGELMAT JA SOSIAALITYÖ (V) 5 OP / 3 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan riippuvuusongelmien dynamiikkaa preventio- ja interventiomalleja sekä riippuvuusongelmiin suunnattuja toimintaohjelmia ja projekteja. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 12 h, ohjattu virtuaalityöskentely 20h, palauteseminaari, vierailut ja kirjallisuus Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, vierailuihin ja virtuaalityöskentelyyn sekä kirjallisuus (ryhmätentti) Peele: Miten voitat riippuvuudet Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen S.1.3 VANHUSPOLITIIKKA, VANHUSTENHUOLLON PALVELUT JA GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ (V) 5 OP / 3 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään ikääntyneille suunnattuihin palveluihin, vanhustyön ja gerontologiseen sosiaalityöhön kansallisiin ja kansainvälisiin käytäntöihin. Erityisesti tarkastelun kohteina ovat vanhuksille tarkoitettujen palvelujen innovatiiviset sovellutukset. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Virtuaalityöskentely ja siihen sisältyvät tehtävät Suoritustavat: Osallistuminen valtakunnalliseen virtuaaliopetukseen (Sosnet) Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen S.1.4 ROMANIT TUNTEMATON VÄHEMMISTÖMME (V) 5 OP / 3 OV Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteina on perehtyä romanikulttuuriin ja -politiikkaan. Opintoihin kuuluvat romanien historia, kulttuuri, tapaperinne, yhteiskunnan muutos ja romanipolitiikka. Kurssilla perehdytään romanipolitiikan kansainväliseen tilanteeseen sekä romanien asemaan Baltiassa ja Euroopassa. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelutavat: Kurssi kostuu luennoista 10 h, virtuaalityöskentelystä ja oheismateriaaleista. Jos opiskelija suorittaa Monikulttuurisuus (25 op / 15 ov) opinnot kokonaisuudessaan, on valittava joku toinen osio, koska samaa osiota ei saa opinnoissa hyödyntää kahta kertaa. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luentoihin ja virtuaalityöskentelyyn sekä toinen teoksista joko kirjallisuuskuulusteluna tai esseenä Pogany: Romanien ahdinko ja ihmisoikeudet Pulma: Suljetut ovet. Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EU-aikaan. Vastuullinen opettaja: Heikki Suhonen S.1.5 VAPAAVALINTAINEN ERITYISALUE (V) 5 OP / 3 OV Tavoitteet ja sisältö: Opiskelija valitsee Sosnetin tarjoamasta virtuaaliopetustarjonnasta opintopisteitä tai -viikkoja vastaavan opintokokonaisuuden. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Virtuaalityöskentely opetuskokonaisuudesta vastaavan yliopiston vaatimusten mukaan. Suoritustapa: Määräytyy vastuuyliopiston mukaan Vastuullinen opettaja: Tuula Kaitsaari S.2 SOSIAALITYÖN TEORIAPERUSTEIDEN LAAJENTAMINEN (P) 3 OP / 2 OV STYÖ7082 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden yhteiskuntateoreettista näkemystä ja antaa valmiuksia yleisen sosiaalipoliittisen keskustelun arvioimiseen. Kirjallisuuden kautta opiskelija perehtyy oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, vapauden ja hyvinvoinnin määrittymiseen ideologisesti toisistaan poikkeavissa järjestelmissä. Opintojakso voidaan korvata P.3:een sisältyvällä tutoroinnilla. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: kirjallisuuskuulustelu tai essee Kirjallisuus (kaksi seuraavista): Schmidtz & Goodin: Social welfare and individual responsibility

13 Doyal & Gough: Theory of human need Taylor-Gooby: New Risk, New Welfare Vastuullinen opettaja: Katja Forssén S.3 PERHE- JA LAPSILAINSÄÄDÄNTÖ (P) 2 OP / 1 OV STYÖ7086 (luennot) Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa sosiaalityön opiskelijoille valmiudet ymmärtää perhe- ja lapsilainsäädäntöä sosiaalityön asiakastyön näkökulmasta ja pystyä pääpiirteissään soveltamaan sitä asiakastapauksissa. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalityön aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 20 h ja oikeustapausharjoitukset 10 h Suoritustavat: Luentokuulustelu ja harjoitukset Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist SOSIAALITYÖN KÄYTÄNNÖT II 20 OP / 7 OV S.4.1 MONIAMMATILLINEN KLINIKKAOPETUS II 7 OP Katso kurssin esittely kohdasta A.7.2. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan suorittavat opintojakson kokonaisuudessaan aineopintojen yhteydessä. S SOSIAALITYÖN HARJOITTELU (P) 10 OP / 5 OV Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla syvennetään valmiuksia ymmärtää ja tehdä käytännön sosiaalityötä. Tavoitteena on luoda perusta opiskelijan omalle sosiaalityön ammatilliselle käyttöteorialle ja antaa opiskelijalle valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn, toimimiseen työryhmän sekä moniammatillisten verkostojen jäsenenä. Opintojakson tehtävänä on kehittää opiskelijan taitoja reflektoida omaa toimintaansa ja kykyä yhdistää tieteellinen tietopohja ja ammatillinen työorientaatio toimivaksi sosiaalityöksi. Harjoittelun yhteydessä opiskelija tutustuu myös sosiaalityön johtamiskäytäntöihin ja hallintoon. Harjoittelun voi suorittaa sosiaalityön toimipisteissä, järjestöissä, projekteissa ja kehittämis- tai tutkimushankkeissa. Harjoittelujakso on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Pakolliset edeltävät opinnot: Aineopinnot kokonaisuudessaan sekä S.4.1 ja osallistuminen harjoitteluinfoon. Opetus ja opiskelutapa: Työskentely (3kk) laitoksen hyväksymässä sosiaalialan toimintayksikössä, säännöllinen työnohjaus harjoittelun aikana, oppimispäiväkirja, joka toimii pohjana teoriaseminaarin lopputyössä Suoritustavat: Harjoittelun tulisi tapahtua viimeistään 4. lukuvuoden keväällä, jolloin teoriaseminaari ajoittuu 5. lukuvuoden syyslukukaudelle. Omatoiminen hakeutuminen harjoitteluun on suositeltavaa. Harjoittelun aikana opiskelija osallistuu työpaikassaan ryhmä- tai yksilötyönohjaukseen sekä pitää päivittäistä oppimispäiväkirjaa. Harjoittelun lopuksi opiskelija saa palautteen ja arvion toiminnastaan omalta kenttäohjaajalta. Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen S TEORIAN JA KÄYTÄNNÖN YHTEENSOVITTAMINEN (P) 3 OP / 2 OV Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on sosiaalityön harjoittelujakson työprosessin analysointi, ammattikäytännöistä saadun tiedon käsitteellistäminen ja harjoittelukokonaisuuden teoreettinen tarkastelu. Pakolliset edeltävät opinnot: Aineopinnot, S.4.1 ja S Opetus- ja opiskelutavat: Seminaari 26 h ja oheiskirjallisuus Suoritustavat: Seminaariesitys harjoittelun oppimispäiväkirjan pohjalta sekä esseemuotoinen seminaarityö, lähdeaineistona oppimispäiväkirja sekä oman harjoittelupaikan perustehtävään liittyvä vapaavalintainen kirjallisuus Oheiskirjallisuus: Adams, Dominelli ja Payne: Social Work Jokinen & Suoninen (toim.): Auttamistyö keskusteluna Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen S.5 TUTKIMUSOTTEEN SYVENTÄMINEN 57 OP / 25 OV S.5.1 METODIOPINNOT 10 OP Vanhojen tutkimusvaatimusten mukaan suorittavat voivat valita S.5.1 metodiopintoja, mutta niitä ei edellytetä tutkintovaatimuksessa. S MONIMUUTTUJAMENETELMÄT (V) 5 OP Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa tarvittaviin keskeisiin monimuuttujamenetelmiin, kuten faktori-, regressio- ja varianssianalyysiin sekä logistiseen regressioon. Opetus- ja opiskelumuodot: Harjoitukset 24 h, kirjallisuus ja harjoitustyö Suoritustapa: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista harjoituksiin Ervasti: Johdatus monimuuttujamenetelmiin de Vaus: Surveys in Social Research Sekä muu erikseen mainittava kirjallisuus Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti S LAADULLISEN TUTKIMUKSEN ANALYYSIMENETELMÄT (P) 6 OP Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään tarkemmin joihinkin yleisimmin käytettyihin laadullisen analyysin menetelmiin. Kurssi sisältää lisäksi tietokoneavusteisen analyysin harjoittelun tietokoneohjelman avulla. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 12 h, ohjatut harjoitukset 6 h ja erikseen sovittava kirjallisuus Suoritustapa: Luentopäiväkirjan ja kirjallisuuden pohjalta kirjoitettava essee

14 Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist ja Kristiina Berg S VERTAILEVA TUTKIMUS (P) 4 OP Tavoitteet ja sisältö: Jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat vertailevan tutkimuksen teorioihin ja käytäntöihin. Luennoilla paneudutaan kansainvälisten vertailujen mahdollisuuksiin ja tyypillisiin tutkimusasetelmiin. Käsiteltäviä asioita ovat mm. maiden taipumus ryhmittyä maaryhmiksi ja hyvinvointimallien vaikuttavuuden empiirinen arviointi mikrodatoilla. Kurssin aikana perehdytään menetelmien lähtökohtiin, soveltuvuuteen ja keskeisimpiin menetelmiä käyttäneisiin tutkimuksiin. Kurssin suoritettuaan opiskelijat tuntevat keskeiset kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset lähestymistavat vertailevassa tutkimuksessa. Harjoituksissa opetellaan mm.: - tuloero-, köyhyys- ja uudelleenjaon vaikuttavuusvertailua - kansainvälisiä hyvinvointi-, elinolo- ja asennevertailuja - malliperhemenetelmän käyttöä vertailevassa tutkimuksessa Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 6 h ja harjoitukset 12 h Suoritustavat: Luennot, harjoitustehtävät ja harjoitustyö/essee. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista harjoituksiin. Oheiskirjallisuus: Clasen (toim.): Comparative Social Policy Kennett: Comparative social policy Hantrais ja Mangen (toim.): Cross-national research methods in the social sciences Landman (toim.): Issues and methods in comparative politics Ragin: The Comparative Method Sekä harjoituksissa jaettava materiaali Vastuulliset opettajat: Heikki Ervasti, Susan Kuivalainen ja Veli-Matti Ritakallio S.5.2 HARJOITUSAINE (P) 3 OP / 2 OV Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on syventää opiskelijan kykyä kirjoittaa tieteellisiä artikkeleita ja käyttää suomenkieltä (ks. opintooppaan tutkintoja koskevat yleiset määräykset/harjoitusaineet) Pakolliset edeltävät opinnot: Aineopinnot ja yleisopintojen kirjallisen viestinnän -kurssi Opetus- ja opiskelumuodot: Itsenäinen työskentely kirjallisuutta hyväksikäyttäen Suoritustapa: Harjoitusaine. Opintojakso tulisi suorittaa samanaikaisesti pro gradu seminaarin kanssa. Vanhojen tutkintovaatimusten mukaan suorittavat opiskelijat kirjoittavat kaksi harjoitusainetta (vrt. vanhat tutkintovaatimukset) Vastuullinen opettaja: Pro gradu -tutkielman ohjaaja S.5.3 PRO GRADU -SEMINAARI (P) 4 OP / 3 OV Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen ajatteluun ja esitystapaan sekä edistää ja tukea pro gradu -tutkielman tekoa. Seminaari kestää kaksi lukukautta, joista kumpanakin opiskelija laatii seminaariesitelmiä. Esitelmät liittyvät pro gradu -tutkielman aiheeseen siten, että ne sisältävät ongelman esittelyn sekä tutkielman kysymyksenasettelun ja lähestymistavan vaihtoehtoja (tutkimussuunnitelman) sekä valmiin tutkielman ydinkohdat. Opetus- ja opiskelumuodot: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja perehtyminen tutkielman aihealuetta käsittelevään kirjallisuuteen. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Vastuulliset opettajat: Katja Forssén ja Leo Nyqvist S.5.4 PRO GRADU -TUTKIELMA (P) 40 OP / 20 OV SOSP7118 (kypsyysnäyte) Tavoitteet ja sisältö: Tutkielman tavoitteena on osoittaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä ja hänen taitoaan ilmaista ajatuksiaan kirjallisesti tieteellisessä esityksessä hyvää äidinkieltä käyttäen. Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa ajattelutavan kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Opetus- ja opiskelumuodot: Tutkielman laadinta vastuullisen opettajan ohjauksessa Suoritustavat: Pro gradu - tutkielma ja kypsyysnäyte Vastuullinen ohjaaja: Pro gradu -tutkielman ohjaaja SOSIAALITYÖN VALINNAINEN OPINTOJAKSO V.1 MONIAMMATILLISEN KLINIKAN KUNTOUTUSTYÖPAJA 5-10 OP / 3-6 OV Tavoitteet ja sisältö: Perehdyttää sosiaalityön intervention perusteisiin sekä tutkimuksellisen työotteen käyttöön asiakastyössä. Pakolliset edeltävät opinnot: Klinikkakurssit I ja II, S.3 Opetus- ja opiskelumuodot: 4h luentoja, 12-24h seminaarityöskentelyä, 12-24h asiakastyötä, 20-40h asiakastyön suunnittelua ja 12-24h ryhmätyönohjausta, lisäksi yhteensä h menetelmiin perehtymistä, kirjallisia töitä, neuvotteluja ja seminaariesitelmän valmistamista. Seminaarissa kukin opiskelija esittää oman asiakastapaukseensa liittyvän teoreettisen katsauksen, joka voi koskea sosiaalityön tutkimus- tai kuntoutusmenetelmää tai asiakkaan tilannekuvaa. Asiakastyössä toteutetaan kuntoutusjakso ja laaditaan tarvittavat asiakirjat vastuuopettajien työnohjauksessa. Opiskelija ylläpitää asiakastyöstä jatkuvaa kuntoutuskertomusta ja omasta työstään työpäiväkirjaa verkko-oppimisympäristössä. Kurssin voi aloittaa joko lukuvuoden ensimmäisellä tai kolmannella periodilla. Suoritustavat: 1) Asiakastyön tekeminen, 2) itsenäinen valmistautuminen asiakastapaamisiin, 3) seminaariesitelmän laatiminen ja esittäminen, 4) työnohjaukseen, seminaareihin ja luentoihin osallistuminen, 5) kuntoutuskertomuksen, kuntoutusyhteenvedon ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatiminen, 6) tarvittaviin neuvotteluihin osallistuminen ja 7) työpäiväkirjan pitäminen. Osallistuminen työnohjauksiin, luentoihin ja seminaareihin on pakollinen. Ajoitus: 4. vuosi syksy periodi ja 4. vuosi kevät 3.-4.periodi sekä viikot Vastuullinen opettaja: Riitta Lehtonen

15 KANSAINVÄLISET OPINNOT JA OPISKELIJAVAIHTO Katso sosiaalipolitiikan Kansainväliset opinnot ja opiskelijavaihtokohtaa. OPETUSOHJELMA Opetusohjelman paperiversion saa laitoksen toimistolta. Ohjelma myös nettisivuilla TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Tiedekunnassa suoritettavia valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskevat yleiset vaatimukset on esitetty opinto-oppaan alussa. Opiskelijakohtaisista oman erikoisalan jatko- ja menetelmäopinnoista (kohdat 3 ja 4) ja niiden suorittamisesta sovitaan jatko-opinnoista vastaavan professorin kanssa. Sosiaalityön jatkokoulutuksessa kiinnitetään huomiota jatko-opiskelijoiden teoreettisiin ja menetelmällisiin valmiuksiin suoriutua opinnäytteen edellyttämästä tutkimustehtävästä. Jatkotutkintovaatimuksissa edellytetään opiskelijan osallistuvan laitoksen järjestämiin jatkokoulutusseminaareihin, joissa raportoidaan oman työn etenemistä. Lisäksi jatkokoulutettavan edellytetään osallistuvan laitoksen järjestämiin intensiivikursseille, perehtyvän yhteiskuntatieteiden yleisiin menetelmiin sekä oman alansa ja aihealueensa erityismenetelmiin. Kyseisiä opintokokonaisuuksia voidaan suorittaa joko oman laitoksen kursseilla, Turun korkeakoulujen yhteisillä kursseilla, alan valtakunnallisen jatkokoulutuksen puitteissa alan tutkijakoulujen kursseilla tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Suositeltavaa on, että ainakin osa jatko-opinnoista suoritetaan laitoksen omissa vaihto-opinnoissa tai muissa kansainvälisissä jatkokoulutuskursseilla, joista tietoa on saatavilla laitoksen ilmoitustauluilta, kansainvälisten asioiden assistentilta ja professoreilta. Osa suorituksista voidaan korvata myös jatkotutkintoja tukevilla muilla opinnoilla (ks. tiedekunnan jatkotutkintovaatimukset). Opintosuoritukset kirjataan laitoksella ylläpidettävään opintosuoritusrekisteriin. Edellytyksenä jatkotutkintojen suorittamiselle on vähintään hyvin arvosanoin suoritetut syventävät opinnot sekä vähintään mainesanalla cum laude approbatur pro gradu tutkielma tai vastaavat muut näytöt jatkokoulutuskelpoisuudesta. Hyväksyminen suorittamaan sosiaalityön jatkotutkintoja etenee kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hakija toimittaa jatkokoulutuksesta vastaaville professoreille CV:nsä, alustavan tutkimus- ja aikataulusuunnitelman sekä selvityksen tutkimuksen suorittamisen edellytyksistä. Näiden pohjalta hakija, jatkotutkinnoista vastaava professori ja työn ohjaaja käyvät yksityiskohtaisen keskustelun tutkimuksen suorittamisesta. Tämän keskustelun pohjalta hakija laatii varsinaisen tutkimussuunnitelman, joka käsitellään laitoksen yleisessä tutkimusseminaarissa. Seminaarikäsittelyssä hyväksytty suunnitelma voidaan lähettää edelleen tiedekuntaan vahvistettavaksi. Vastuullinen opettaja: Katja Forssén SOSIAALITYÖN AMMATILLINEN LISENSIAATTIKOULUTUS Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkinto on sosiaalityöntekijänkelpoisuuden tuottaneen maisteritutkinnon pohjalta suoritettavan ammatillisesti painotettu jatkokoulutus nimetyllä sosiaalityön erikoisalalla. Tutkinnon lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja niiden tavoitteellisen tutkimuksen edistäminen. Koulutus rakentuu erikoisalojen varaan ja perustavoitteena on entistä korkeampi ammattitaito. Koulutuksen järjestää yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama valtakunnallinen yliopistoverkosto (SOSNET). TUTKINNON RAKENNE Sadankahdenkymmenen opintopisteen (80 opintoviikon) tutkinto rakentuu erikoisala- ja tutkimusmetodologiaopinnoista sekä lisensiaatintutkimuksesta. Työnohjaus on koulutuksen keskeinen elementti, johon jokainen opiskelija sitoutuu erikoisalan yhteydessä tarkemmin määritellyssä muodossa 1. ERIKOISALAOPINNOT 55 OP / OV Erikoisalaopinnot perehdyttävät alan teoriaan, käytäntöön ja tutkimukseen. Erikoisalaopintoja ei pääsääntöisesti voi korvata. Jokainen opiskelija laatii yhdessä vastuullisen opettajan kanssa itselleen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on luoda rakenteeltaan ja sisällöltään jokaisen opiskelijan oppimis- ja tutkimusintressejä mahdollisimman hyvin palveleva kokonaisuus. Samalla opiskelija itse sitoutuu tavoittelemaan määrittelemäänsä oppimistulosta.

16 2. TUTKIMUSMETODOLOGIAOPINNOT 25 OP / OV Tutkimusmetodologiaopinnot edistävät valmiuksia tutkivan ja analyyttisen työotteen omaksumiseen. Opinnot tukevat erikoisalan tutkimuksellista kehittämistä ja niiden tarkoituksena on perehdyttää käytännön työssä tapahtuvaan tutkimukseen. Opintojaksot integroidaan mahdollisimman pitkälle tukemaan myös opintoihin sisältyvän tutkielman laatimista. 3. LISENSIAATINTUTKIMUS 40 OP / 20 OV Kokonaisuuteen sisältyy tutkimusseminaari, jonka yhteydessä organisoidaan tutkimustyön ryhmäohjaus. Opintojen aikana laaditaan lisensiaatintutkimus. Lisensiaatintutkimuksena voidaan hyväksyä oman erikoisalan tematiikkaan liittyvä yhtenäinen tieteellinen työ tai julkaistu / julkaistavaksi aiottu laajahko tieteelliset vaatimukset täyttävä artikkeli. Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla hyväksytty - kiittäen hyväksytty.