Pohjola tilastoina 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjola tilastoina 2015"

Transkriptio

1 Pohjola tilastoina 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik

2 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik Lisää tilastoja osoitteessa

3 Pohjola tilastoina 2015

4 541ÊPrintedmatterÊ457Ê TRYKSAG Printedmatter Pohjola tilastoina 2015 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISSN ANP 2015:782 Pohjoismaiden ministerineuvosto, 2015 Kansi: Jette Koefoed/ImageSelect. Kuvat s. 8 9: ImageSelect ja Pohjoismaiden ministerineuvosto Paino: Rosendahls-Schultz Grafisk A/S Painos: 500. Printed in Denmark RYKSAGÊ457Ê osendahls intedmatterê457ê osendahls RYKSAGÊ457Ê 541ÊTRYKSAGÊ457Ê Rosendahls 541ÊTRYKSAGÊ457Ê Rosendahls Pääasialliset tietolähteet: Pohjoismaiden kansalliset tilastokeskukset. Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus), Niels Stern ja Johannes Magnus, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Rosendahls Rosendahls Tietokanta: Troels A. Vestergaard, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). 541ÊPrintedmatterÊ457Ê 541ÊPrintedmatterÊ457Ê vanemærket ligger på Interndisken, Generelle ting, Svanemærket. Ligger i CMYK, Pantone og S/H. 1. række: Dansk udg. med trykkersted, bruges til ordre uden andet trykkersted (kolofon) 2. række: Engelsk udg. med trykkersted, bruges til ordre uden andet trykkersted (kolofon) 3. række: Dansk udg. uden trykkersted, bruges til faste ordre med trykkersted (kolofon) 4. række: Engelsk udg. uden trykkersted, bruges til faste ordre med trykkersted (kolofon) Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. 541ÊTRYKSAGÊ457Ê intedmatterê457ê Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. 2. august 2010 Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K

5 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik Esipuhe Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Tiesitkö, että Pohjola muodostaa maailman kahdenneksitoista suurimman talouden, kun maiden bruttokansantuotteet lasketaan yhteen? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee Pohjolasta maailman seitsemänneksi suurimman alueen? Pohjola tilastoina 2015 antaa pienen katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Tiesitkö esimerkiksi, että islantilaiset käyvät teatterissa kaksi kertaa niin usein kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset? Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa Sivustolta pääsee esimerkiksi pohjoismaiseen tilastopankkiin, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi. Mukavia lukuhetkiä! Lisää tilastoja osoitteessa

6 Symbolit Ei yhtään - Vähemmän kuin puolet 0 Tieto ei ole sovellettavissa. Tieto puuttuu.. Linkki tietokantaan : 6 Pohjola tilastoina 2015

7 Sisällys / teemat Pohjoismaat 8 Ilmasto ja energia 13 Työmarkkinat 23 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik Koulutus ja tutkimus 31 Innovaatio ja luovuus 39 Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus 45 Luottamus ja avoimuus 51 Talous 57 Pohjola tilastoina

8 Pohjoismaat Tanska Pinta-ala km Asukasluku Valtiomuoto Perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Färsaaret Pinta-ala km Asukasluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Grönlanti Pinta-ala km Asukasluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Suomi Pinta-ala km Asukasluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki Ahvenanmaa Pinta-ala km Asukasluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki Norja Pinta-ala km Asukasluku Valtiomuoto Perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki Pohjola tilastoina 2015

9 Pohjoismaat Suomi Ruotsi Norja Ahvenanmaa Grönlanti Islanti Färsaaret Tanska POHJOISMAIDEN asukasluku EU:n asukasluku 27 miljoonaa 508 miljoonaa Ruotsi Pinta-ala km Asukasluku Valtiomuoto Perustuslaillinen kuningaskunta Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki Islanti Pinta-ala km Asukasluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Ólafur Ragnar Grímsson Pääkaupunki Pohjola tilastoina

10 Pohjoismaat Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä avainluvut Pohjoismaat EU Japani Yhdysvallat okonaispinta-ala, km Peltoa, prosenttia pinta-alasta ,7 Metsää, prosenttia pinta-alasta Väkiluku, miljoonaa Asukkaita/km Kokonaishedelmällisyysluku Keskimääräinen elinikä, vuosia miehet naiset Työttömyysprosentti 6,9 11,0 4 7,4 miehet 7,2 11,0 4,3 7,6 naiset 6,6 11,0 3,7 7,1 BKT, mrd. Yhdysvaltain dollaria BKT henkeä kohti Yhdysvaltain dollareissa Kokonaisveroaste, prosenttia BKT:sta Kokonaisveroaste/asukas Yhdysvaltain dollareissa Tuonti CIF-määräisenä (mrd. Yhdysvaltain dollaria) Vienti FOB-määräisenä (mrd. Yhdysvaltain dollaria) Kauppatase (mrd. Yhdysvaltain dollaria) tai uusin saatavilla oleva luku. Tässä taulukossa Pohjoismaat käsittävät Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan. EU: Euroopan unionin 27 tai 28 jäsenmaata 1. tammikuuta 2013 tai 1. tammikuuta 2014 lähtien. 10 Pohjola tilastoina 2015

11 Pohjoismaat Työttömyys POHJOISMAISSA miehet Työttömyys EU:ssa miehet 7,2 11 % % naiset naiset 6,6 11 % % Pohjola tilastoina

12 De nordiska länderna Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 12 Pohjola tilastoina 2015

13 De nordiska länderna Tiesitkö, että... vuoden 1995 jälkeen Pohjoismaiden taloudet ovat lähes kaksinkertaistuneet samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt ovat supistuneet lähes 20 prosenttia? (Lähde: Nordisk statistik) Ilmasto ja energia Pohjola tilastoina

14 Ilmasto ja energia... ja että Pohjoismaat ovat 25 vuotta edellä muuta maailmaa hiilen vähentämisessä sähköntuotannossa? (Lähde: IEA) 14 Pohjola tilastoina 2015

15 Ilmasto Pohjoismaiden ja energia pääkaupunkien keskilämpötila 10 Pohjoismaiden 8 pääkaupunkien keskilämpötila Celsiusastetta Celsiusastetta Keskilämpötila Keskilämpötila Temp01. Färsaaret, Islanti, Norja ja Ruotsi: tiedot vuodelta Islanti: tiedot vuodelta Keskilämpötila Keskilämpötila Temp01. Färsaaret, Islanti, Norja ja Ruotsi: tiedot vuodelta Islanti: tiedot vuodelta Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden CO vastineet, tonnia Kasvihuonekaasupäästöt 14 asukasta kohden CO 2 vastineet, tonnia Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjola EU Tanska Suomi Emis11 ja Popu02 Islanti Norja Ruotsi Pohjola EU Pohjola tilastoina Emis11 ja Popu02

16 Kotimainen energiantuotanto 2013 Pohjola 1% Kotimainen energiantuotanto 2013 Pohjola 9% 1% 18% 9% 35% 18% 35% 37% 37% Ilmasto ja energia Hiili Öljy Hiili Kaasu Öljy Uusiutuva polttoaine Kaasu Ydinvoima Uusiutuva polttoaine Ydinvoima Ener06 Ener06 Kotimainen energiantuotanto 2013 EU27 Kotimainen energiantuotanto 2013 EU27 21% 29% 21% 29% 10% 23% 17% 10% 23% 17% Hiili Öljy Hiili Kaasu Öljy Uusiutuva polttoaine Kaasu Ydinvoima Uusiutuva polttoaine Ydinvoima Ener06. EU27: tiedot vuodelta Ener06. EU27: tiedot vuodelta Pohjola tilastoina 2015

17 Energiankulutus 2013 Ilmasto ja energia Pohjola Energialähteet Energiankulutus % Pohjola 35% 1% 1% 8% 35% 17% 9% Ener05 17% 9% 30% 30% Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Hiili Uusiutuva pottoaine Öljy Muut Kaasu Ydinvoima Uusiutuva pottoaine Muut Ener05 Energialähteet Energiankulutus EU28 Energiankulutus % EU28 1% 14% 12% 14% 23% 23% Ener05 1% 17% 17% 33% 33% Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Hiili Uusiutuva pottoaine Öljy Muut Kaasu Ydinvoima Uusiutuva pottoaine Muut Pohjola tilastoina Ener05

18 Energian loppukulutus 2013 Pohjola Energian loppukulutus 2013 Pohjola Ener10 3% 23% 3% 23% Ilmasto ja energia 14% Teollisuus 14% Teollisuus Maatalous ja kalatalous Liikenne 34% Palvelut ja muut toimialat 26% Kotitaloudet 26% 34% Liikenne Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous Palvelut ja muut toimialat Ener10 Energian loppukulutus 2013 EU28 Energian loppukulutus 2013 EU28 Ener10 2% 2% 27% 27% 14% Teollisuus 25% Liikenne Kotitaloudet 14% Teollisuus Maatalous ja 25% kalatalous Liikenne 32% Palvelut ja muut toimialat Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous Palvelut ja muut 32% toimialat 18 Pohjola tilastoina 2015

19 Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta Ilmasto ja energia 1995= Pohjola Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta =100 Pohjola BKT Kasvihuonekaasupäästöt 70 Indic % - 17 % + 45 % - 17 % BKT Kasvihuonekaasupäästöt Indic401 Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta EU = Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta =100 EU BKT Kasvihuonekaasupäästöt 70 Indic % - 13 % + 34 % - 13 % Pohjola tilastoina 2015 BKT Kasvihuonekaasupäästöt 19

20 Ilmasto ja energia Ympäristöverot 8 Prosenttia verojen kokonaismäärästä Pubs15 Pohjola 2006 Pohjola 2013 EU EU Pilaantumiseen ja resurssien käyttöön liittyvät verot Liikenneverot Energiaverot Luonnonmukainen viljely Prosenttia koko peltoalasta Pohjola tilastoina 2015

21 Ilmasto ja energia Luonnonmukainen viljely Prosenttia koko peltoalasta Oeko01. Suomi, Norja ja Ruotsi: tiedot vuodelta Pohjola tilastoina

22 De nordiska länderna Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 22 Pohjola tilastoina 2015

23 De nordiska länderna Tiesitkö, että prosenttia Pohjoismaiden työvoimasta työskentelee julkisella sektorilla? (Lähde: Nordisk statistik) Työmarkkinat Pohjola tilastoina

24 Työllisyysaste Work02. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta Grönlanti, Suomi, Islanti ja Norja: tiedot De nordiska Prosenttia länderna kaikista vuotiaista 100 Työmarkkinat 80 Työllisyysaste Prosenttia kaikista vuotiaista Miehet Naiset Miehet Naiset Työvoima sukupuolen mukaan 2014 Pohjola EU28 Työvoima sukupuolen mukaan 2014 Pohjola 48% 52% Miehet Naiset EU28 46% 54% Män Kvinnor 48% 52% Miehet Naiset 46% 54% Work02. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta Grönlanti, Suomi, Islanti ja Norja: tiedot vuodelta Män Kvinnor 24 Pohjola tilastoina 2015

25 Prosenttia kaikista vuotiaista 12 Työmarkkinat 10 De nordiska länderna 8 Työttömyysaste Prosenttia kaikista vuotiaista Pohjola EU28 Work Pohjola EU28 Work02 Nuorten työttömyysaste Prosenttia kaikista vuotiaista Nuorten työttömyysaste 10 Prosenttia kaikista vuotiaista Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Pohjola EU Work02 0 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Pohjola EU28 Pohjola tilastoina

26 5 4 Prosenttia työvoimasta Työmarkkinat 3 Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 2 5 Prosenttia työvoimasta Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Soci02 0 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Soci02 Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 2013 Prosenttia työvoimasta Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi Prosenttia työvoimasta Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 2 1 Soci02 Miehet Naiset 0 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 26 Pohjola tilastoina 2015 Miehet Naiset

27 Äitiys- ja isyysvapaa Työmarkkinat Äitiys- ja isyysvapaan määrä päivinä asukasta kohden 6 5 Äitiys- 4 ja isyysvapaa 36 Äitiys- ja isyysvapaan määrä päivinä asukasta kohden Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Soci04 0 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Soci04 Äitiys- ja isyysvapaa Prosenttia miesten käyttämiä isyysvapaita Äitiys- 20 ja isyysvapaa Prosenttia miesten käyttämiä isyysvapaita Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Soci04. 0 Ruotsi: tiedot vuodelta Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjola tilastoina Soci04. Ruotsi: tiedot vuodelta 2012.

28 Työmarkkinat Vuotuiset mediaanitulot 2013 PPS/Euro Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Inco02. Ruotsi: tiedot vuodelta Pohjola tilastoina 2015

29 Työmarkkinat Tiesitkö, että... kaksi kolmasosaa Pohjoismaiden naisista käy kokopäivätöissä? (Lähde: Nordisk statistik) Pohjola tilastoina

30 De nordiska länderna Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 30 Pohjola tilastoina 2015

31 De nordiska länderna Tiesitkö, että... Pohjoismaissa on lääkäreitä nykyään kolme kertaa enemmän asukasta kohden kuin 60-luvulla? (Lähde: Nordisk statistik) Koulutus ja tutkimus Pohjola tilastoina

32 Pohjola 1% Koulutus ja tutkimus Peruskoulu (ISCED 1+2) 20% Koulutustaso (ikäryhmä 25 74). vuotta) % Toisen asteen koulutus Pohjola 1% (ISCED 3+4) Korkeakoulututkinto (ISCED Peruskoulu 5+6) (ISCED 1+2) 20% 45% Määrittelemätön tai 34% tuntematon Toisen asteen taso koulutus (ISCED 3+4) Educ01 45% Korkeakoulututkinto (ISCED 5+6) Määrittelemätön tai tuntematon taso Educ01 Koulutustaso (ikäryhmä 25 74). vuotta) EU27 0% Koulutustaso 26% (ikäryhmä 25 74). 31% 2014 EU27 0% 26% 43% 31% Peruskoulu (ISCED 1+2) Toisen asteen koulutus (ISCED 3+4) Korkeakoulututkinto (ISCED Peruskoulu 5+6) (ISCED 1+2) Määrittelemätön tai tuntematon Toisen asteen taso koulutus (ISCED 3+4) Educ01 43% Korkeakoulututkinto (ISCED 5+6) Määrittelemätön tai tuntematon taso 32 Pohjola tilastoina 2015

33 Koulutus ja tutkimus Koululaisten osaaminen, PISA 2012 Lukutaito Matematiikan osaaminen Luonnontieteen osaaminen Japani 538 Etelä-Korea 554 Japani 547 Etelä-Korea 536 Japani 536 Suomi 545 Suomi 524 Sveitsi 531 Viro 541 Kanada 523 Alankomaat 523 Etelä-Korea 538 Irlanti 523 Viro 521 Puola 526 Puola 518 Suomi 519 Kanada 525 Viro 516 Kanada 518 Saksa 524 Uusi-Seelanti 512 Puola 518 Alankomaat 522 Australia 512 Belgia 515 Irlanti 522 Alankomaat 511 Saksa 514 Australia 521 Belgia 509 Itävalta 506 Uusi-Seelanti 516 Sveitsi 509 Australia 504 Sveitsi 515 Saksa 508 Slovenia 501 Yhd. kuningask. 514 Ranska 505 Irlanti 501 Slovenia 514 Norja 504 Uusi-Seelanti 500 Tšekki 508 Yhd. kuningask. 499 Tanska 500 Itävalta 506 Yhdysvallat 498 Tšekki 499 Belgia 505 Tanska 496 Ranska 495 OECD 501 OECD 496 OECD 494 Ranska 499 Tšekki 493 Yhd. kuningask. 494 Tanska 498 Italia 490 Islanti 493 Yhdysvallat 497 Itävalta 490 Luxemburg 490 Espanja 496 Unkari 488 Norja 489 Norja 495 Portugali 488 Portugali 487 Unkari 494 Espanja 488 Italia 485 Italia 494 Luxemburg 488 Espanja 484 Luxemburg 491 Israel 486 Slovakia 482 Portugali 489 Islanti 483 Yhdysvallat 481 Ruotsi 485 Ruotsi 483 Ruotsi 478 Islanti 478 Slovenia 481 Unkari 477 Slovakia 471 Kreikka 477 Israel 466 Israel 470 Turkki 475 Kreikka 453 Kreikka 467 Slovakia 463 Turkki 448 Turkki 463 Chile 441 Chile 423 Chile 445 Meksiko 424 Meksiko 413 Meksiko 415 Pisa01 Pohjola tilastoina

34 Prosenttia kaikista vuotiaista 22 Suomi 20 Koulutus ja tutkimus 18 Islanti Norja vuotiaat Ruotsie yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat Prosenttia kaikista vuotiaista 22 Pohjola Tanska 10 Suomi Grönlanti Norja Ahvenanmaa Islanti 144 Ruotsie Pohjola Tanska 10 Educ02 ja Popu Grönlanti Ahvenanmaa Educ02 ja Popu vuotiaat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat 16 Prosenttia kaikista vuotiaista, Pohjola yhteensä vuotiaat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat 8 Prosenttia kaikista vuotiaista, Pohjola yhteensä Miehet Naiset Educ02 4 ja Popu Pohjola 2012 tilastoina 2015 Miehet Naiset

35 1400 Euroa kuukaudessa Koulutus ja tutkimus Taloudellinen 800 tuki opiskelijoille Euroa kuukaudessa Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 600 Opintotuki Opintolaina 400 Educ Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Opintotuki Opintolaina Educ07 Filosofian tohtorit Miljoonaa asukasta kohti Filosofian tohtorit Miljoonaa asukasta kohti Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Miehet Naiset 100 Phdg Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU27 Pohjola tilastoina 2015 Miehet Naiset 35

36 Koulutus ja tutkimus Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstö 3,0 Prosenttia työvoimasta 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Rede04 Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Prosenttia BKT:sta Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Rede01 36 Pohjola tilastoina 2015

37 Koulutus ja tutkimus Uudet yritykset Indeksi 2007 = Yhdistynyt kuningaskunta UK Australia Yhdysvallat 100 Pohjola 90 Saksa Entp02 Tiesitkö, että... naisten osuus yliopistoopiskelijoista on kaksinkertaistunut 60-lukuun verrattuna? Nykyään kuusi kymmenestä yliopistoopiskelijasta on naisia. (Lähde: Nordisk statistik) Pohjola tilastoina

38 De nordiska länderna Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 38 Pohjola tilastoina 2015

39 De nordiska länderna Tiesitkö, että... vuodesta 2000 alkaen muut mediat kuin kirjat ovat Pohjoismaissa kasvattaneet osuuttaan prosenttia kun samanaikaisesti kirjalainojen määrä on laskenut prosenttia? (Lähde: Nordisk statistik) Innovaatio ja luovuus Pohjola tilastoina

40 450 Miljoonaa asukasta kohti 400 Innovaatio ja luovuus Patentit Miljoonaa asukasta kohti DK FI IS NO SE Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit 100 Pate DK FI IS NO SE Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit Pate01 Työllisyys kulttuurialalla Prosenttia työvoimasta 5,0 Islanti 4,5 Ruotsi 4,0 Työllisyys kulttuurialalla Suomi 3,5 Prosenttia työvoimasta 5,0 Norja Tanska 3,0 Islanti 4,5 EU28 2,5 Ruotsi 4,0 Suomi 2,0 3, Norja 2014 Tanska 3,0 Cult23 EU28 2,5 402,0 Pohjola tilastoina

41 Valtion menot kulttuuriin ja vapaa-aikaan 2013 Innovaatio Euro ja per luovuus capita Kulttuurin Valtion menot ja vapaa-ajan kulttuuriin toiminnan ja vapaa-aikaan julkinen 2013 rahoitus Euroa per asukasta capita kohden 600 Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Cult Färsaaret: tiedot vuodelta Grönlanti: tiedot vuodelta Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Cult20. Färsaaret: tiedot vuodelta Grönlanti: tiedot vuodelta Kulttuurin Valtion menot ja vapaa-ajan kulttuuriin toiminnan ja vapaa-aikaan julkinen 2013 rahoitus Indeksi2000=100 Norja 250 Valtion menot kulttuuriin ja vapaa-aikaan Indeksi2000=100 Suomi Färsaaret Ruotsi Tanska 150 Norja 250 Islanti 100 Grönlanti Suomi Färsaaret Ruotsi Tanska Cult20 50 Grönlanti Islanti Pohjola tilastoina

42 Elokuvaensi-illat 2013 Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi-illoista Innovaatio ja luovuus Elokuvaensi-illat % Prosenttia pohjoismaisista 33% elokuvaensi-illoista 21% 33% 24% 17% 5% Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Cult05 24% 17% 5% Cult05 Elokuvaensi-illat Lukumäärä 250 Elokuvaensi-illat Lukumäärä Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 50 Kansallinen Kotimainen Ulkomainen Cult05 0 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 42 Kansallinen Ulkomainen Pohjola tilastoina 2015 Cult20

43 Innovaatio ja luovuus Teatterikäynnit Käyntien määrä sataa 100 sataa asukasta asukasta kohti kohden kohden Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Cult15. Islanti: tedot vuodelta Ruotsi: tiedot vuodelta Tiesitkö, että... Pohjolassa on yhteensä 406 teatteria, joissa järjestetään vuosittain yli esitystä? (Lähde: Nordisk statistik) Pohjola tilastoina

44 De nordiska länderna Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 44 Pohjola tilastoina 2015

45 De nordiska länderna Tiesitkö, että... Pohjoismailla on parhaat mahdollisuudet saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet? (Lähde: Sustainable Governance Indicators 2015)... ja että elinajanodote Pohjoismaiden naisilla on nyt 84 vuotta? 60-luvun alussa naisten elinajanodote oli vain 74 vuotta. (Lähde: Nordisk statistik) Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus Pohjola tilastoina

46 0,35 0,30 Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus 0,25 0,20 Gini-kerroin 0, ,10 0,35 0,05 0,30 0,00 0,25 0,20 0,15 0, ,05 0,00 Gini01. Färsaaret: tiedot vuodelta 2005 = EU28: tiedot vuodelta 2005 kattavat vain EU27:n Gini01. Färsaaret: vuoden tiedot vuodelta 2005 tiedot 2005 ovat = vuodelta EU28: tiedot vuodelta 2005 kattavat vain EU27:n. EU28: tiedot vuodelta 2005 kattavat vain EU 27:n. Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet 2012 Prosenttia kokonaiskustannuksista Sosiaalimenojen 50 rahoituksen lähteet Prosenttia kokonaiskustannuksista Tanska Färsaaret Suomi Islanti Norja Ruotsi Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot 20Soex Tanska Färsaaret Suomi Islanti Norja Pohjola tilastoina Ruotsi 2015 Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot

47 Prosenttia yli 18-vuotiaista 9 Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus Toimeentulotuen saajat Prosenttia yli 18-vuotiaista Tanska Färsaaret Suomi Islanti Norja Ruotsi Soci12. Färsaaret: tiedot vuodelta 2013 = Suomi ja Norja: tiedot vuodelta 2013 = Tanska Färsaaret Suomi Islanti Norja Ruotsi Soci12. Färsaaret: tiedot vuoden vuodelta 2013 tiedot 2013 ovat = vuodelta Suomi ja Norja: tiedot vuodelta 2013 = Suomi ja Norja: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta Köyhyysriski 2013 Prosenttia kotitalouksista Köyhyysriski Prosenttia kotitalouksista Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU27 10 Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia 5 Riop01 0 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU27 Pohjola tilastoina 2015 Yksinhuoltaja 47 Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia

48 Ero prosentteina 24 Islanti Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus Sukupuolten 21 palkkaero (miesten eduksi) Suomi Ero prosentteina Islanti 23 Tanska EU Norja Ruotsi Suomi Tanska EU27 Indic Norja Ruotsi Indic109 Kansallisiin parlamentteihin valitut, viimeisimmät vaalit 80 Prosenttia Kansallisiin 40 parlamentteihin valitut, viimeisimmät vaalit Prosenttia Miehet Naiset Ele Pohjola tilastoina 2015 Miehet Naiset

49 Prosenttia 100 Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus Hyväksytyt äänet kaksissa viimeisimmissä kansallisissa vaaleissa 40 Prosenttia Ele01 0 Edelliset vaalit Viimeisimmät vaalit Ele01 Edelliset vaalit Viimeisimmät vaalit Maahanmuutto Pohjoismaihin % 14% Pohjoismaiden sisäinen Puola ja Baltia 26% Maahanmuutto Pohjoismaihin 2014 Muu ETA 12% 3% Muu Eurooppa Amerikka 14% Pohjoismaiden sisäinen Afrikka 9% Puola ja Baltia 26% 23% Aasia 6% Muu ETA 7% 12% Muut Muu Eurooppa Amerikka Migr01 9% Afrikka 23% Aasia 6% Pohjola tilastoina 20157% Muut 49

50 De nordiska länderna Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 50 Pohjola tilastoina 2015

51 De nordiska länderna Tiesitkö, että luvun alkupuolella yli puolet Pohjolaan tulleista siirtolaisista tuli jostakin toisesta Pohjoismaasta? Nykyään valtaosa tulee muualta Euroopasta. (Lähde: Nordisk statistik) Luottamus ja avoimuus Pohjola tilastoina

52 15% 27% Siirtolaisuus Pohjoismaista % Pohjoismaiden sisäinen Luottamus ja avoimuus Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa 2% 10% 11% 4% 15% 25% 27% 6% Amerikka Pohjoismaiden sisäinen Afrikka Puola ja Baltia Aasia Muu ETA Muut Eurooppa 2% Migr02. Suomi: tiedot vuodelta % 6% Amerikka Afrikka 4% 25% Aasia Muut Migr02. Suomi: tiedot vuodelta Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa Hakemukset Myönteiset päätökset Hakemukset Migr Myönteiset päätökset 52 Pohjola tilastoina 2015

53 Hakemusten osuus Luottamus ja avoimuus 7% 3% 0% 9% Turvapaikkahakemukset Pohjoismaissa 2014 Hakemusten osuus 7% 3% 0% Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 81% Migr04. Suomi: tiedot vuodelta % Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 81% Migr04. Suomi: tiedot vuodelta Myönnetyt turvapaikat Pohjoismaissa 2014 Myönteiseten Myönteisten päätösten osuus 7% 2% 0% Myönnetyt turvapaikat Pohjoismaissa 2014 Myönteiseten päätösten osuus 2% 52% 7% 0% 39% Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 52% Migr04. Suomi: tiedot vuodelta % Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjola tilastoina

54 Luottamus ja avoimuus Ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset Hakemusten määrä Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Migr05 54 Pohjola tilastoina 2015

55 Luottamus ja avoimuus Tiesitkö, että... viime vuosien aikana vuosittaisten turvapaikkahakemusten määrä Pohjoismaissa on vaihdellut ja hakemuksen välillä? (Lähde: Nordisk statistik) Pohjola tilastoina

56 De nordiska länderna Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 56 Pohjola tilastoina 2015

57 De nordiska länderna Tiesitkö, että... Pohjoismaiden yhteenlaskettu BKT on 1,5 biljoonaa euroa ja näin ollen maat muodostavat maailman kahdenneksitoista suurimman talouden? (Lähde: Maailmanpankki) Talous Pohjola tilastoina

58 Talous Talouden avainluvut Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EA19 Prosenttia BKT:sta Vaihtotaseen ylijäämä 6,3-1,9 3,6 8,5 6,3.. Ulkomaiset saamiset 40,0 46,0-422,0 134,0.... (netto), Julkisen talouden 1,2-3,2-0,2 9,1-1,9.. ylijäämä Julkisen talouden 45,2 59,3 99,0 26,4 43,9 91,9 velka, Prosenttia Työttömyys 6,6 8,7 5,0 3,5 7,9 11,6 Korko 1,3 1,4 6,4 2,5 1,7.. Muutos , prosenttia Kuluttajahintojen 0,3 1,2 1,0 1,9 0,2 0,4 nousu Taloudellinen kasvu 0,4-1,4 3,3 0,6 1,6-0,4 Osakekurssi-indeksi 30,0 16,6 11,9 15,7 13,5.. Nimellinen efektiivinen valuuttakurssi-indeksi -8,4-8,5-8,8-8,3-8,3.. Key tai uusin saatavilla aleva oleva luku. Työttömyysluvut on yhdenmukaistettu. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. Tiesitkö, että... yli 70 prosenttia Pohjoismaiden työvoimasta työskentelee palvelualalla? (Lähde: Nordisk statistik) 58 Pohjola tilastoina 2015

59 Talous PPP/euro Pohjola BKT 30 henkeä 000 kohti PPP/euro EA19 Pohjola EA19 Indic Indic102 BKT henkeä kohti PPP/euro Norja Islanti BKT henkeä kohti PPP/euro Tanska Islanti Ruotsi Ahvenanmaa Norja EA19 Suomi Ruotsi Ahvenanmaa Indic102. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron 25 valuutakseen. 000 EA19 Tanska Suomi Pohjola tilastoina

60 Prosenttia 8 Talous 6 Pohjola 4 EA19 BKT 2 reaalinen vuosikasvu 0 Prosenttia Pohjola 4-6 EA Naac04. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron -6 valuutakseen. -8 Naac04. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. BKT reaalinen vuosikasvu Prosenttia 10 Islanti 5 EAI9 Ruotsi BKT reaalinen vuosikasvu Norja 0 Prosenttia Tanska Suomi 10-5 Islanti Ahvenanmaa EAI9 Ruotsi 5-10 Norja 0-15 Tanska Suomi -5 Ahvenanmaa -10 Naac04. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen Pohjola tilastoina 2015

61 Prosenttia bruttokansantuotteesta 25 Talous 20 Norja Kauppatase 5 vienti miinus tuonti Tanska 0 Prosenttia bruttokansantuotteesta Islanti -10 Norja Tanska Fotr49 Islanti Suomi Ruotsi Suomi Ruotsi Fotr49 Pohjoismaiden välinen kauppa Prosenttia koko viennistä Tanska Pohjoismaiden 18 Ruotsi välinen kauppa Suomi 16 Prosenttia koko viennistä Norja 12 Tanska Islanti 8 18 Ruotsi Suomi Fotr44 Norja Islanti 8 Pohjola tilastoina

62 Talous Pohjoismaiden välinen kauppa 30 Prosenttia koko tuonnista Tanska Ruotsi Norja Islanti Suomi Fotr43 Tiesitkö, että viidesosa ulkomaankaupasta Pohjoismaissa on kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa? (Lähde: Nordisk statistik) 62 Pohjola tilastoina 2015

63 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik Pohjola tilastoina 2015 Lisää tilastoja osoitteessa 63

64 Pohjola tilastoina 2015 Tässä julkaisussa on vain pieni valikoima pohjoismaisia tilastoja. Vieraile osoitteessa ja tutustu tarkemmin Pohjolan ja Pohjoismaiden lukuihin sekä tilastoihin. Lisää tilastoja osoitteessa ANP 2015:782 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISSN

Pohjola tilastoina 2016

Pohjola tilastoina 2016 Pohjola tilastoina 2016 Pohjola tilastoina 2016 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus), Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard,

Lisätiedot

Pohjola tilastoina 2017

Pohjola tilastoina 2017 Pohjola tilastoina 2017 NORDIC SWAN ECOLABEL Kolofon Pohjola tilastoina 2017 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Lisätiedot

Pohjola tilastoina 2018

Pohjola tilastoina 2018 Pohjola tilastoina 2018 Pohjola tilastoina 2018 Toimittanut: Ulla Agerskov ja Silva Mertsola, Pohjoismaiden ministerineuvosto ANP 2018:820 ISBN 978-92-893-5829-3 (PRINT) ISBN 978-92-893-5830-9 (PDF) ISBN

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2008

Pohjola numeroina 2008 Pohjola numeroina 8 ANP 8:744 1 Pohjola numeroina 8 ANP 8:744 BN 978-92-893-1759-7 SN 161-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Jette Koefoed, Pohjoismaiden ministerineuvosto Paino: Arco Grafisk

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2004

Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Kjeld Brandt Grafisk Tegnestue ApS, Kööpenhamina Paino: Scanprint, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2007

Pohjola numeroina 2007 Pohjola numeroina 2007 Pohjola numeroina 2007 ANP 2007:733 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina Paino: Arco Grafisk A/S, Skive, Denmark Painos: 2

Lisätiedot

ANP 2006:759 ISSN 1601-622X

ANP 2006:759 ISSN 1601-622X Pohjola numeroina 2006 Pohjola numeroina 2006 ANP 2006:759 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 2 500 Pääasialliset

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2005

Pohjola numeroina 2005 Pohjola numeroina 2005 Pohjola numeroina 2005 ANP 2005:758 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sister brandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2017*)

muutos *) %-yks. % 2017*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

*) %-yks. % 2018*)

*) %-yks. % 2018*) TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Työmarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala

Työmarkkinanäkemys. työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista. Ylijohtaja Antti Neimala Työmarkkinanäkemys työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesnäkemys Suomen työmarkkinoista Ylijohtaja Antti Neimala Mikä työmarkkinanäkemys? Nykytila Kehitysnäkymät Tavoitetila Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu 1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet

Lisätiedot

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK

Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65

Tilastoliite osaan 1 KOLMAS TALOUDELLISTA JA SOSIAALISTA YHTEENKUULUVUUTTA KOSKEVA KERTOMUS 65 Tilastoliite osaan 1 65 A1.1 Työllisyys nykyisen EUn alueella, 1996 ja 2002 Työllisyysaste (% työikäisestä väestöstä) 1996 2002 EU15 59,9 64,2 Muut jäsenvaltiot 61,7 65,1 Koheesiomaat 51,5 60,2 Kreikka

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot