Pohjola tilastoina 2016

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjola tilastoina 2016"

Transkriptio

1 Pohjola tilastoina 2016

2 Pohjola tilastoina 2016 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus), Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus) ANP 2016:760 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISSN (ONLINE) ISSN (PRINT) Pohjoismaiden ministerineuvosto 2016 Kuvat: Scanpix Paino: Rosendahls Painos: 500 Printed in Denmark 2 Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

3 Pohjola tilastoina

4 4 Lisää tilastoja osoitteessa

5 Esipuhe Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Tiesitkö, että Pohjola muodostaa maailman kahdenneksitoista suurimman talouden, kun maiden bruttokansantuotteet lasketaan yhteen? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee Pohjolasta maailman seitsemänneksi suurimman alueen? Pohjola tilastoina 2016 antaa pienen katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Tiesitkö esimerkiksi, että islantilaiset käyvät teatterissa kaksi kertaa niin usein kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset? Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa Sivustolta pääsee esimerkiksi pohjoismaiseen tilastopankkiin, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi. Mukavia lukuhetkiä! 5

6 Symbolit Ei yhtään - Vähemmän kuin puolet 0 Tieto ei ole sovellettavissa. Tieto puuttuu.. Linkki tietokantaan : Maakoodit Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat Euroalue Euroopan unioni DK FO GL FI AX IS NO SE NR EA EU 6

7 Sisältö / aihealueet Pohjoismaat...8 Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä...10 Ilmasto ja energia Työmarkkinat...24 Tutkimus ja koulutus...32 Innovaatio ja luovuus Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus...46 Luottamus ja avoimuus...52 Talous

8 Pohjoismaat Tanska Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki (Kööpenhamina) Färsaaret Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki (Tórshavn) Grönlanti Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki (Nuuk) Ruotsi Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki (Tukholma) 8

9 Suomi Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki (Helsinki) Ahvenanmaa Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki (Maarianhamina) Norja Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki (Oslo) Islanti Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki (Reykjavik) 9

10 AVAINLUVUT 2015* Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä *2015 tai uusin saatavilla oleva luku. Tässä taulukossa Pohjoismaat käsittävät Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan. EU: Euroopan unionin 27 tai 28 jäsenmaata 1. tammikuuta 2013 tai 1. tammikuuta 2014 lähtien. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 10

11 Kokonaispinta-ala km² YHDYSVALLAT EU POHJOISMAAT JAPANI 378 PELTOA 7,3 % 24,0 % 11,6 % 16,6 % METSÄÄ 56,1 % 37,1 % 68,5 % 33,9 % 11

12 Väkiluku (miljoonaa) POHJOISMAAT 27 EU 509 JAPANI 127 YHDYSVALLAT 321 Asukastiheys (asukkaita/km²) POHJOISMAAT 17 EU 118 JAPANI 336 YHDYSVALLAT 33 12

13 Kokonaishedelmällisyysluku POHJOISMAAT 1,8 EU 1,6 JAPANI 1,4 YHDYSVALLAT 1,9 Keskimääräinen elinikä (vuotta) Naiset YHDYSVALLAT 81,4 EU 83,6 POHJOISMAAT 83,8 JAPANI 86,8 Miehet YHDYSVALLAT 76.6 EU 78.1 POHJOISMAAT 79.7 JAPANI

14 BKT (mrd. Yhdysvaltain dollaria) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT BKT asukasta kohden (ostovoimakorjattu, Yhdysvaltain dollaria) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT BKT vuosikasvu (prosenttia) POHJOISMAAT 2,2 EU 2,0 JAPANI 0,5 YHDYSVALLAT 2,4 14

15 Kokonaisveroaste (prosenttia BKT:sta) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Tuonti ja vienti (mrd. Yhdysvaltain dollaria) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT 15

16 16 Vuoden 1995 jälkeen Pohjoismaiden taloudet ovat lähes kaksinkertaistuneet samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt ovat supistuneet lähes 20 prosenttia.

17 Ilmasto ja energia 17

18 Pohjoismaiden pääkaupunkien keskilämpötila 10 Celsiusastetta DK FO GL FI AX IS NO SE Keskilämpötila Keskilämpötila Temp01. Tanska, Grönlanti ja Ahvenanmaa: tiedot vuodelta Islanti: tiedot vuodelta Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden 16 CO 2 -vastineet, tonnia DK FI IS NO SE NR EU : Indic302 ja Popu02 18 ILMASTO JA ENERGIA

19 Kotimainen energiantuotanto 2014 Pohjola 1% 18% 9% 37% 35% Hiili Öljy Kaasu Uusiutuva energia Ydinvoima Ener06 EU28 30% 20% 9% Hiili Öljy Kaasu 26% 15% Uusiutuva energia Ydinvoima Ener06 ILMASTO JA ENERGIA 19

20 Energialähteet 2014 Pohjola 1% 7% Hiili 37% 30% Öljy Kaasu Ydinvoima 17% 8% Uusiutuva energia Muut Ener05 EU28 1% 13% 17% Hiili 14% Öljy 21% 34% Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Muut Ener05 20 ILMASTO JA ENERGIA

21 Energian loppukulutus 2014 Pohjola 3% 14% 34% Teollisuus Liikenne 23% Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous 26% Palvelut ja muut toimialat Ener10 EU28 25% 0% 14% 27% Teollisuus Liikenne Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous 34% Palvelut ja muut toimialat Ener10 ILMASTO JA ENERGIA 21

22 Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta =100 Pohjola % - 20 % BKT Kasvihuonekaasupäästöt =100 EU % - 19 % BKT Kasvihuonekaasupäästöt Indic ILMASTO JA ENERGIA

23 Ympäristöverot 8 Prosenttia verojen kokonaismäärästä Pohjola 2006 Pohjola 2014 EU EU Pilaantumiseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät verot Liikenneverot Energiaverot Pubs15 Luomuviljely 25 Prosenttia koko peltoalasta DK FI AX IS NO SE Area02 ja Oeko01. Peltoala yhteensä: pellot, pysyvät nurmet ja laitumet. Ruotsi: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta Ahvenanmaa: vain peltomaata. ILMASTO JA ENERGIA 23

24 24 Kaksi kolmasosaa Pohjoismaiden naisista käy kokopäivätöissä.

25 Työmarkkinat 25

26 Työllisyysaste Prosenttia kaikista vuotiaista DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Work02. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta Grönlanti, Färsaaret ja EU28: tiedot vuodelta Työvoima sukupuolen mukaan 2015 Pohjola EU28 48% 52% Miehet Naiset 46% 54% Miehet Naiset Work02 26 TYÖMARKKINAT

27 Työttömyysaste 12 Prosenttia kaikista vuotiaista Pohjola EU28 Work02 Nuorten työttömyysaste Prosenttia kaikista vuotiaista Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Pohjola EU Work02 TYÖMARKKINAT 27

28 Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 5 Prosenttia työvoimasta DK FI IS NO SE Soci02 Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi ,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Prosenttia työvoimasta DK FI IS NO SE Miehet Naiset Soci02 28 TYÖMARKKINAT

29 Äitiys ja isyysvapaa 7 Äitiys ja isyysvapaan määrä päivinä asukasta kohden DK FI IS NO SE NR Soci04 35 Prosenttia miesten käyttämiä isyysvapaita DK FI IS NO SE NR Soci04 TYÖMARKKINAT 29

30 Vuotuiset mediaanitulot PPS/euro DK FI IS NO SE Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Inco02. Ruotsi: tiedot vuodelta PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 30 TYÖMARKKINAT

31 TYÖMARKKINAT 31

32 Pohjoismaissa on lääkäreitä nykyään kolme kertaa enemmän asukasta kohden kuin 60-luvulla. 32

33 Tutkimus ja koulutus 33

34 Koulutustaso (ikäryhmä vuotta) 2015 Pohjola 3% 19% Peruskoulu 34% Toisen asteen koulutus Korkeakoulututkinto 44% Määrittelemätön tai tuntematon taso Educ01 EU28 0% 28% 27% Peruskoulu Toisen asteen koulutus Korkeakoulututkinto 45% Määrittelemätön tai tuntematon taso Educ01 34 TUTKIMUS JA KOULUTUS

35 Koululaisten osaaminen, PISA 2012 Lukutaito Matematiikan osaaminen Luonnontieteen osaaminen Japani 538 Etelä Korea 554 Japani 547 Etelä Korea 536 Japani 536 Suomi 545 Suomi 524 Sveitsi 531 Viro 541 Kanada 523 Alankomaat 523 Etelä Korea 538 Irlanti 523 Viro 521 Puola 526 Puola 518 Suomi 519 Kanada 525 Viro 516 Kanada 518 Saksa 524 Uusi Seelanti 512 Puola 518 Alankomaat 522 Australia 512 Belgia 515 Irlanti 522 Alankomaat 511 Saksa 514 Australia 521 Belgia 509 Itävalta 506 Uusi Seelanti 516 Sveitsi 509 Australia 504 Sveitsi 515 Saksa 508 Slovenia 501 Yhd. kuningask. 514 Ranska 505 Irlanti 501 Slovenia 514 Norja 504 Uusi Seelanti 500 Tšekki 508 Yhd. kuningask. 499 Tanska 500 Itävalta 506 Yhdysvallat 498 Tšekki 499 Belgia 505 Tanska 496 Ranska 495 OECD 501 OECD 496 OECD 494 Ranska 499 Tšekki 493 Yhd. kuningask. 494 Tanska 498 Italia 490 Islanti 493 Yhdysvallat 497 Itävalta 490 Luxemburg 490 Espanja 496 Unkari 488 Norja 489 Norja 495 Portugali 488 Portugali 487 Unkari 494 Espanja 488 Italia 485 Italia 494 Luxemburg 488 Espanja 484 Luxemburg 491 Israel 486 Slovakia 482 Portugali 489 Islanti 483 Yhdysvallat 481 Ruotsi 485 Ruotsi 483 Ruotsi 478 Islanti 478 Slovenia 481 Unkari 477 Slovakia 471 Kreikka 477 Israel 466 Israel 470 Turkki 475 Kreikka 453 Kreikka 467 Slovakia 463 Turkki 448 Turkki 463 Chile 441 Chile 423 Chile 445 Meksiko 424 Meksiko 413 Meksiko 415 Pisa01 TUTKIMUS JA KOULUTUS 35

36 Yliopisto ja korkeakouluopiskelijat Prosenttia kaikista vuotiaista DK GL FI AX IS NO SE Educ02 ja Popu02 16 Prosenttia kaikista vuotiaista, Pohjola yhteensä Miehet Naiset Educ02 ja Popu02 36 TUTKIMUS JA KOULUTUS

37 Taloudellinen tuki opiskelijoille Euroa kuukaudessa DK FI IS NO SE Opintotuki Opintolaina Educ07 Filosofian tohtorit Miljoonaa asukasta kohti DK FI NO SE EU28 Miehet Naiset Phdg02. EU28: tiedot vuodelta TUTKIMUS JA KOULUTUS 37

38 Tutkimus ja kehittämistoiminnan henkilöstö 3,0 Prosenttia työvoimasta 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU Rede04 Valtion tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Prosenttia BKT:sta 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU Rede01 38 TUTKIMUS JA KOULUTUS

39 Uudet yritykset Indeksi 2007 = Pohjola Saksa UK Yhdysvallat Australia Entp02 TUTKIMUS JA KOULUTUS 39

40 Vuodesta 2000 alkaen muut mediat kuin kirjat ovat Pohjoismaissa kasvattaneet osuuttaan prosenttia, kun samanaikaisesti kirjalainojen määrä on laskenut prosenttia. 40

41 Innovaatio ja luovuus 41

42 Patentit Miljoonaa asukasta kohti DK FI IS NO SE Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit Pate01 Työllisyys kulttuurialalla Prosenttia työvoimasta 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2, DK FI IS NO SE EU28 Cult23 42 INNOVAATIO JA LUOVUUS

43 Kulttuurin ja vapaa ajan toiminnan julkinen rahoitus 2014 Euroa asukasta kohden DK FO GL FI IS NO SE EU28 Cult20. Färsaaret: tiedot vuodelta Grönlanti: tiedot vuodelta Kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan julkinen rahoitus Indeksi 2000= DK FO GL FI NO SE EU28 : Cult20 INNOVAATIO JA LUOVUUS 43

44 Elokuvaensi illat 2015 Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi illoista 30% 22% DK FI IS 17% 5% 26% NO SE Cult05 Elokuvaensi-illat Lukumäärä DK FO GL FI IS NO SE Kotimainen Ulkomainen : Cult05 44 INNOVAATIO JA LUOVUUS

45 Teatterikäynnit 2015 Käyntien määrä sataa asukasta kohden DK FO GL FI IS NO SE Cult15. Islanti ja Grönlanti: tiedot vuodelta Ruotsi: tiedot vuodelta INNOVAATIO JA LUOVUUS 45

46 Pohjoismaalaisten naisten elinajanodote on nyt 84 vuotta. 60-luvun alussa naisten elinajanodote oli vain 74 vuotta. 46

47 Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus 47

48 Gini-kerroin 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 DK FO GL FI AX IS NO SE EU : Gini01. Färsaaret: vuoden 2005 tiedot ovat vuodelta Ahvenanmaa: vuoden 2014 tiedot ovat vuodelta Köyhyysriski Prosenttia kotitalouksista DK FI IS NO SE EU27 Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Riop01 48 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS

49 Toimeentulotuen saajat Prosenttia yli 18-vuotiaista DK FO FI IS NO SE : Soci12. Färsaaret: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta Suomi ja Norja: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet Prosenttiosuus kokonaiskustannuksista DK FO FI IS NO SE Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot Soex06 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS 49

50 Sukupuolten palkkaero (miesten eduksi) 24 Ero prosentteina DK FI IS NO SE EU27 Indic109 Kansallisiin parlamentteihin valitut, viimeisimmät vaalit Prosenttia DK FO GL FI AX IS NO SE EU Miehet Naiset Ele03 50 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS

51 Hyväksytyt äänet kaksissa viimeisimmissä kansallisissa vaaleissa 100 Prosenttia DK FO GL FI AX IS NO SE EU Edelliset vaalit Viimeisimmät vaalit Ele01 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS 51

52 Viime vuosina Pohjoismaihin tehtyjen turvapaikkahakemusten määrä on vaihdellut ja vuosittaisen hakemuksen välillä. 52

53 Luottamus ja avoimuus 53

54 Siirtolaisuus Pohjoismaista 2015 Pohjoismaiden välinen 18% 27% Puola ja Baltia Muu ETA 10% Muu Eurooppa 1% 9% 6% Amerikka Afrikka 4% 25% Aasia Muut Migr02. Suomi: tiedot vuodelta Maahanmuutto Pohjoismaihin % 13% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia 29% 11% Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka 9% 6% 7% 22% Afrikka Aasia Muut Migr01 54 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS

55 Turvapaikkahakemukset Pohjoismaissa 2015 Hakemusten osuus 4% 2% 0% 12% DK FI IS NO SE 82% Migr04 Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa Hakemukset Myönteiset päätökset Migr04 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS 55

56 Ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset Hakemusten määrä Pohjola EU28 (paitsi DK, FI ja SE) Migr05 56 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS

57 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS 57

58 Viidesosa Pohjoismaiden ulkomaankaupasta on kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa. 58

59 Talous 59

60 AVAINLUVUT 2015* Talous Työttömyys (prosenttia) TANSKA 6,3 SUOMI 9,6 ISLANTI 4,2 NORJA 4,5 RUOTSI 7,6 : Key01. *2015 tai uusin saatavilla oleva luku. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. 60

61 Taloudellinen kasvu (prosenttia) 1,2 0,2 4,0 1,6 4,1 Vaihtotaseen ylijäämä (prosenttia BKT:sta) 7,0 0,1 4,2 8,7 5,8 Korko (prosenttia) 0,7 0,7 6,3 1,6 0,7 Julkisen sektorin ylijäämä (prosenttia BKT:sta) -2,1 Kuluttajahintojen nousu ( , prosenttia) 0,2-2,7-0,2-0,5 0,3 5,7 2,0 0,0 0,7 61

62 BKT henkeä kohti PPS/euro Pohjola EU28 Indic102. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta PPS/euro DK FI AX IS NO SE EU28 Indic102. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 62 TALOUS

63 BKT reaalinen vuosikasvu Prosenttia Pohjola EA19 Indic401. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. 15 Prosenttia DK FI IS NO SE EA19 Indic401. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. TALOUS 63

64 Kauppatase vienti miinus tuonti Prosenttia bruttokansantuotteesta DK FI IS NO SE Fotr49 ja Naac01 Pohjoismaiden välinen kauppa Prosenttia koko viennistä DK FI IS NO SE Fotr44 64 TALOUS

65 Pohjoismaiden välinen kauppa Prosenttia koko tuonnista DK FI IS NO SE Fotr43 TALOUS 65

66 66 TALOUS

67 TALOUS 67

68 Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K Pohjola tilastoina 2016 Tässä julkaisussa on vain pieni valikoima pohjoismaisia tilastoja. Vieraile osoitteessa ja tutustu tarkemmin Pohjolan ja Pohjoismaiden lukuihin sekä tilastoihin. ANP 2016:760 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISSN (ONLINE) ISSN (PRINT)

Pohjola tilastoina 2017

Pohjola tilastoina 2017 Pohjola tilastoina 2017 NORDIC SWAN ECOLABEL Kolofon Pohjola tilastoina 2017 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Lisätiedot

Pohjola tilastoina 2015

Pohjola tilastoina 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2004

Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Kjeld Brandt Grafisk Tegnestue ApS, Kööpenhamina Paino: Scanprint, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2008

Pohjola numeroina 2008 Pohjola numeroina 8 ANP 8:744 1 Pohjola numeroina 8 ANP 8:744 BN 978-92-893-1759-7 SN 161-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Jette Koefoed, Pohjoismaiden ministerineuvosto Paino: Arco Grafisk

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2007

Pohjola numeroina 2007 Pohjola numeroina 2007 Pohjola numeroina 2007 ANP 2007:733 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina Paino: Arco Grafisk A/S, Skive, Denmark Painos: 2

Lisätiedot

ANP 2006:759 ISSN 1601-622X

ANP 2006:759 ISSN 1601-622X Pohjola numeroina 2006 Pohjola numeroina 2006 ANP 2006:759 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 2 500 Pääasialliset

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2005

Pohjola numeroina 2005 Pohjola numeroina 2005 Pohjola numeroina 2005 ANP 2005:758 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sister brandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

muutos *) %-yks. % 2016

muutos *) %-yks. % 2016 TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu

Tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu 1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta

Ajankohtaista verotuksesta Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008

Käyttötilastot www.vaalit.fi - lokakuussa 2008 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: lokakuussa 2008 Luotu 01-Nov-2008 02:37 EET [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten

Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

ja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti

ja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2002 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 1.8.2003 685 Puun tuonnissa 16 miljoonan

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - maaliskuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: maaliskuussa 2007 Luotu 01-Apr-2007 03:12 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Suomen menestyksen edellytykset. Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005

Suomen menestyksen edellytykset. Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005 Suomen menestyksen edellytykset Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005 Suomen taloudellinen suoritus hyvä, muttei vastaa voimavaroja BKT/asukas : 15. maailmassa BKT/asukas ja kilpailukyky: Suomi alisuoriutuja

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot