Pohjola tilastoina 2016

Transkriptio

1 Pohjola tilastoina 2016

2 Pohjola tilastoina 2016 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus), Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus) ANP 2016:760 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISSN (ONLINE) ISSN (PRINT) Pohjoismaiden ministerineuvosto 2016 Kuvat: Scanpix Paino: Rosendahls Painos: 500 Printed in Denmark 2 Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

3 Pohjola tilastoina

4 4 Lisää tilastoja osoitteessa

5 Esipuhe Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Tiesitkö, että Pohjola muodostaa maailman kahdenneksitoista suurimman talouden, kun maiden bruttokansantuotteet lasketaan yhteen? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee Pohjolasta maailman seitsemänneksi suurimman alueen? Pohjola tilastoina 2016 antaa pienen katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Tiesitkö esimerkiksi, että islantilaiset käyvät teatterissa kaksi kertaa niin usein kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset? Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa Sivustolta pääsee esimerkiksi pohjoismaiseen tilastopankkiin, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi. Mukavia lukuhetkiä! 5

6 Symbolit Ei yhtään - Vähemmän kuin puolet 0 Tieto ei ole sovellettavissa. Tieto puuttuu.. Linkki tietokantaan : Maakoodit Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat Euroalue Euroopan unioni DK FO GL FI AX IS NO SE NR EA EU 6

7 Sisältö / aihealueet Pohjoismaat...8 Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä...10 Ilmasto ja energia Työmarkkinat...24 Tutkimus ja koulutus...32 Innovaatio ja luovuus Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus...46 Luottamus ja avoimuus...52 Talous

8 Pohjoismaat Tanska Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki (Kööpenhamina) Färsaaret Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki (Tórshavn) Grönlanti Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki (Nuuk) Ruotsi Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki (Tukholma) 8

9 Suomi Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki (Helsinki) Ahvenanmaa Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki (Maarianhamina) Norja Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki (Oslo) Islanti Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki (Reykjavik) 9

10 AVAINLUVUT 2015* Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä *2015 tai uusin saatavilla oleva luku. Tässä taulukossa Pohjoismaat käsittävät Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan. EU: Euroopan unionin 27 tai 28 jäsenmaata 1. tammikuuta 2013 tai 1. tammikuuta 2014 lähtien. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 10

11 Kokonaispinta-ala km² YHDYSVALLAT EU POHJOISMAAT JAPANI 378 PELTOA 7,3 % 24,0 % 11,6 % 16,6 % METSÄÄ 56,1 % 37,1 % 68,5 % 33,9 % 11

12 Väkiluku (miljoonaa) POHJOISMAAT 27 EU 509 JAPANI 127 YHDYSVALLAT 321 Asukastiheys (asukkaita/km²) POHJOISMAAT 17 EU 118 JAPANI 336 YHDYSVALLAT 33 12

13 Kokonaishedelmällisyysluku POHJOISMAAT 1,8 EU 1,6 JAPANI 1,4 YHDYSVALLAT 1,9 Keskimääräinen elinikä (vuotta) Naiset YHDYSVALLAT 81,4 EU 83,6 POHJOISMAAT 83,8 JAPANI 86,8 Miehet YHDYSVALLAT 76.6 EU 78.1 POHJOISMAAT 79.7 JAPANI

14 BKT (mrd. Yhdysvaltain dollaria) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT BKT asukasta kohden (ostovoimakorjattu, Yhdysvaltain dollaria) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT BKT vuosikasvu (prosenttia) POHJOISMAAT 2,2 EU 2,0 JAPANI 0,5 YHDYSVALLAT 2,4 14

15 Kokonaisveroaste (prosenttia BKT:sta) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Tuonti ja vienti (mrd. Yhdysvaltain dollaria) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT 15

16 16 Vuoden 1995 jälkeen Pohjoismaiden taloudet ovat lähes kaksinkertaistuneet samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt ovat supistuneet lähes 20 prosenttia.

17 Ilmasto ja energia 17

18 Pohjoismaiden pääkaupunkien keskilämpötila 10 Celsiusastetta DK FO GL FI AX IS NO SE Keskilämpötila Keskilämpötila Temp01. Tanska, Grönlanti ja Ahvenanmaa: tiedot vuodelta Islanti: tiedot vuodelta Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden 16 CO 2 -vastineet, tonnia DK FI IS NO SE NR EU : Indic302 ja Popu02 18 ILMASTO JA ENERGIA

19 Kotimainen energiantuotanto 2014 Pohjola 1% 18% 9% 37% 35% Hiili Öljy Kaasu Uusiutuva energia Ydinvoima Ener06 EU28 30% 20% 9% Hiili Öljy Kaasu 26% 15% Uusiutuva energia Ydinvoima Ener06 ILMASTO JA ENERGIA 19

20 Energialähteet 2014 Pohjola 1% 7% Hiili 37% 30% Öljy Kaasu Ydinvoima 17% 8% Uusiutuva energia Muut Ener05 EU28 1% 13% 17% Hiili 14% Öljy 21% 34% Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Muut Ener05 20 ILMASTO JA ENERGIA

21 Energian loppukulutus 2014 Pohjola 3% 14% 34% Teollisuus Liikenne 23% Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous 26% Palvelut ja muut toimialat Ener10 EU28 25% 0% 14% 27% Teollisuus Liikenne Kotitaloudet Maatalous ja kalatalous 34% Palvelut ja muut toimialat Ener10 ILMASTO JA ENERGIA 21

22 Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta =100 Pohjola % - 20 % BKT Kasvihuonekaasupäästöt =100 EU % - 19 % BKT Kasvihuonekaasupäästöt Indic ILMASTO JA ENERGIA

23 Ympäristöverot 8 Prosenttia verojen kokonaismäärästä Pohjola 2006 Pohjola 2014 EU EU Pilaantumiseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät verot Liikenneverot Energiaverot Pubs15 Luomuviljely 25 Prosenttia koko peltoalasta DK FI AX IS NO SE Area02 ja Oeko01. Peltoala yhteensä: pellot, pysyvät nurmet ja laitumet. Ruotsi: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta Ahvenanmaa: vain peltomaata. ILMASTO JA ENERGIA 23

24 24 Kaksi kolmasosaa Pohjoismaiden naisista käy kokopäivätöissä.

25 Työmarkkinat 25

26 Työllisyysaste Prosenttia kaikista vuotiaista DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Work02. Ahvenanmaa: tiedot vuodelta Grönlanti, Färsaaret ja EU28: tiedot vuodelta Työvoima sukupuolen mukaan 2015 Pohjola EU28 48% 52% Miehet Naiset 46% 54% Miehet Naiset Work02 26 TYÖMARKKINAT

27 Työttömyysaste 12 Prosenttia kaikista vuotiaista Pohjola EU28 Work02 Nuorten työttömyysaste Prosenttia kaikista vuotiaista Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Pohjola EU Work02 TYÖMARKKINAT 27

28 Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi 5 Prosenttia työvoimasta DK FI IS NO SE Soci02 Poissaolo työstä vähintään viikon sairauden vuoksi ,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Prosenttia työvoimasta DK FI IS NO SE Miehet Naiset Soci02 28 TYÖMARKKINAT

29 Äitiys ja isyysvapaa 7 Äitiys ja isyysvapaan määrä päivinä asukasta kohden DK FI IS NO SE NR Soci04 35 Prosenttia miesten käyttämiä isyysvapaita DK FI IS NO SE NR Soci04 TYÖMARKKINAT 29

30 Vuotuiset mediaanitulot PPS/euro DK FI IS NO SE Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Inco02. Ruotsi: tiedot vuodelta PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 30 TYÖMARKKINAT

31 TYÖMARKKINAT 31

32 Pohjoismaissa on lääkäreitä nykyään kolme kertaa enemmän asukasta kohden kuin 60-luvulla. 32

33 Tutkimus ja koulutus 33

34 Koulutustaso (ikäryhmä vuotta) 2015 Pohjola 3% 19% Peruskoulu 34% Toisen asteen koulutus Korkeakoulututkinto 44% Määrittelemätön tai tuntematon taso Educ01 EU28 0% 28% 27% Peruskoulu Toisen asteen koulutus Korkeakoulututkinto 45% Määrittelemätön tai tuntematon taso Educ01 34 TUTKIMUS JA KOULUTUS

35 Koululaisten osaaminen, PISA 2012 Lukutaito Matematiikan osaaminen Luonnontieteen osaaminen Japani 538 Etelä Korea 554 Japani 547 Etelä Korea 536 Japani 536 Suomi 545 Suomi 524 Sveitsi 531 Viro 541 Kanada 523 Alankomaat 523 Etelä Korea 538 Irlanti 523 Viro 521 Puola 526 Puola 518 Suomi 519 Kanada 525 Viro 516 Kanada 518 Saksa 524 Uusi Seelanti 512 Puola 518 Alankomaat 522 Australia 512 Belgia 515 Irlanti 522 Alankomaat 511 Saksa 514 Australia 521 Belgia 509 Itävalta 506 Uusi Seelanti 516 Sveitsi 509 Australia 504 Sveitsi 515 Saksa 508 Slovenia 501 Yhd. kuningask. 514 Ranska 505 Irlanti 501 Slovenia 514 Norja 504 Uusi Seelanti 500 Tšekki 508 Yhd. kuningask. 499 Tanska 500 Itävalta 506 Yhdysvallat 498 Tšekki 499 Belgia 505 Tanska 496 Ranska 495 OECD 501 OECD 496 OECD 494 Ranska 499 Tšekki 493 Yhd. kuningask. 494 Tanska 498 Italia 490 Islanti 493 Yhdysvallat 497 Itävalta 490 Luxemburg 490 Espanja 496 Unkari 488 Norja 489 Norja 495 Portugali 488 Portugali 487 Unkari 494 Espanja 488 Italia 485 Italia 494 Luxemburg 488 Espanja 484 Luxemburg 491 Israel 486 Slovakia 482 Portugali 489 Islanti 483 Yhdysvallat 481 Ruotsi 485 Ruotsi 483 Ruotsi 478 Islanti 478 Slovenia 481 Unkari 477 Slovakia 471 Kreikka 477 Israel 466 Israel 470 Turkki 475 Kreikka 453 Kreikka 467 Slovakia 463 Turkki 448 Turkki 463 Chile 441 Chile 423 Chile 445 Meksiko 424 Meksiko 413 Meksiko 415 Pisa01 TUTKIMUS JA KOULUTUS 35

36 Yliopisto ja korkeakouluopiskelijat Prosenttia kaikista vuotiaista DK GL FI AX IS NO SE Educ02 ja Popu02 16 Prosenttia kaikista vuotiaista, Pohjola yhteensä Miehet Naiset Educ02 ja Popu02 36 TUTKIMUS JA KOULUTUS

37 Taloudellinen tuki opiskelijoille Euroa kuukaudessa DK FI IS NO SE Opintotuki Opintolaina Educ07 Filosofian tohtorit Miljoonaa asukasta kohti DK FI NO SE EU28 Miehet Naiset Phdg02. EU28: tiedot vuodelta TUTKIMUS JA KOULUTUS 37

38 Tutkimus ja kehittämistoiminnan henkilöstö 3,0 Prosenttia työvoimasta 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU Rede04 Valtion tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Prosenttia BKT:sta 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU Rede01 38 TUTKIMUS JA KOULUTUS

39 Uudet yritykset Indeksi 2007 = Pohjola Saksa UK Yhdysvallat Australia Entp02 TUTKIMUS JA KOULUTUS 39

40 Vuodesta 2000 alkaen muut mediat kuin kirjat ovat Pohjoismaissa kasvattaneet osuuttaan prosenttia, kun samanaikaisesti kirjalainojen määrä on laskenut prosenttia. 40

41 Innovaatio ja luovuus 41

42 Patentit Miljoonaa asukasta kohti DK FI IS NO SE Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit Pate01 Työllisyys kulttuurialalla Prosenttia työvoimasta 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2, DK FI IS NO SE EU28 Cult23 42 INNOVAATIO JA LUOVUUS

43 Kulttuurin ja vapaa ajan toiminnan julkinen rahoitus 2014 Euroa asukasta kohden DK FO GL FI IS NO SE EU28 Cult20. Färsaaret: tiedot vuodelta Grönlanti: tiedot vuodelta Kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan julkinen rahoitus Indeksi 2000= DK FO GL FI NO SE EU28 : Cult20 INNOVAATIO JA LUOVUUS 43

44 Elokuvaensi illat 2015 Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi illoista 30% 22% DK FI IS 17% 5% 26% NO SE Cult05 Elokuvaensi-illat Lukumäärä DK FO GL FI IS NO SE Kotimainen Ulkomainen : Cult05 44 INNOVAATIO JA LUOVUUS

45 Teatterikäynnit 2015 Käyntien määrä sataa asukasta kohden DK FO GL FI IS NO SE Cult15. Islanti ja Grönlanti: tiedot vuodelta Ruotsi: tiedot vuodelta INNOVAATIO JA LUOVUUS 45

46 Pohjoismaalaisten naisten elinajanodote on nyt 84 vuotta. 60-luvun alussa naisten elinajanodote oli vain 74 vuotta. 46

47 Sosiaalipalvelut ja yhdenvertaisuus 47

48 Gini-kerroin 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 DK FO GL FI AX IS NO SE EU : Gini01. Färsaaret: vuoden 2005 tiedot ovat vuodelta Ahvenanmaa: vuoden 2014 tiedot ovat vuodelta Köyhyysriski Prosenttia kotitalouksista DK FI IS NO SE EU27 Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Riop01 48 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS

49 Toimeentulotuen saajat Prosenttia yli 18-vuotiaista DK FO FI IS NO SE : Soci12. Färsaaret: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta Suomi ja Norja: vuoden 2013 tiedot ovat vuodelta Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet Prosenttiosuus kokonaiskustannuksista DK FO FI IS NO SE Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot Soex06 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS 49

50 Sukupuolten palkkaero (miesten eduksi) 24 Ero prosentteina DK FI IS NO SE EU27 Indic109 Kansallisiin parlamentteihin valitut, viimeisimmät vaalit Prosenttia DK FO GL FI AX IS NO SE EU Miehet Naiset Ele03 50 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS

51 Hyväksytyt äänet kaksissa viimeisimmissä kansallisissa vaaleissa 100 Prosenttia DK FO GL FI AX IS NO SE EU Edelliset vaalit Viimeisimmät vaalit Ele01 SOSIAALIPALVELUT JA YHDENVERTAISUUS 51

52 Viime vuosina Pohjoismaihin tehtyjen turvapaikkahakemusten määrä on vaihdellut ja vuosittaisen hakemuksen välillä. 52

53 Luottamus ja avoimuus 53

54 Siirtolaisuus Pohjoismaista 2015 Pohjoismaiden välinen 18% 27% Puola ja Baltia Muu ETA 10% Muu Eurooppa 1% 9% 6% Amerikka Afrikka 4% 25% Aasia Muut Migr02. Suomi: tiedot vuodelta Maahanmuutto Pohjoismaihin % 13% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia 29% 11% Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka 9% 6% 7% 22% Afrikka Aasia Muut Migr01 54 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS

55 Turvapaikkahakemukset Pohjoismaissa 2015 Hakemusten osuus 4% 2% 0% 12% DK FI IS NO SE 82% Migr04 Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa Hakemukset Myönteiset päätökset Migr04 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS 55

56 Ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset Hakemusten määrä Pohjola EU28 (paitsi DK, FI ja SE) Migr05 56 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS

57 LUOTTAMUS JA AVOIMUUS 57

58 Viidesosa Pohjoismaiden ulkomaankaupasta on kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa. 58

59 Talous 59

60 AVAINLUVUT 2015* Talous Työttömyys (prosenttia) TANSKA 6,3 SUOMI 9,6 ISLANTI 4,2 NORJA 4,5 RUOTSI 7,6 : Key01. *2015 tai uusin saatavilla oleva luku. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. 60

61 Taloudellinen kasvu (prosenttia) 1,2 0,2 4,0 1,6 4,1 Vaihtotaseen ylijäämä (prosenttia BKT:sta) 7,0 0,1 4,2 8,7 5,8 Korko (prosenttia) 0,7 0,7 6,3 1,6 0,7 Julkisen sektorin ylijäämä (prosenttia BKT:sta) -2,1 Kuluttajahintojen nousu ( , prosenttia) 0,2-2,7-0,2-0,5 0,3 5,7 2,0 0,0 0,7 61

62 BKT henkeä kohti PPS/euro Pohjola EU28 Indic102. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta PPS/euro DK FI AX IS NO SE EU28 Indic102. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 62 TALOUS

63 BKT reaalinen vuosikasvu Prosenttia Pohjola EA19 Indic401. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. 15 Prosenttia DK FI IS NO SE EA19 Indic401. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka olivat ottaneet 1. tammikuuta 2015 mennessä euron valuutakseen. TALOUS 63

64 Kauppatase vienti miinus tuonti Prosenttia bruttokansantuotteesta DK FI IS NO SE Fotr49 ja Naac01 Pohjoismaiden välinen kauppa Prosenttia koko viennistä DK FI IS NO SE Fotr44 64 TALOUS

65 Pohjoismaiden välinen kauppa Prosenttia koko tuonnista DK FI IS NO SE Fotr43 TALOUS 65

66 66 TALOUS

67 TALOUS 67

68 Pohjoismaiden ministerineuvosto Ved Stranden 18 DK-1061 København K Pohjola tilastoina 2016 Tässä julkaisussa on vain pieni valikoima pohjoismaisia tilastoja. Vieraile osoitteessa ja tutustu tarkemmin Pohjolan ja Pohjoismaiden lukuihin sekä tilastoihin. ANP 2016:760 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISSN (ONLINE) ISSN (PRINT)