Pohjola tilastoina 2018

Transkriptio

1 Pohjola tilastoina 2018

2 Pohjola tilastoina 2018 Toimittanut: Ulla Agerskov ja Silva Mertsola, Pohjoismaiden ministerineuvosto ANP 2018:820 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISBN (EPUB) Pohjoismaiden ministerineuvosto 2018 Ulkoasu: Mette Agger Tang Paino: Rosendahls Printed in Denmark Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista 2 ja kilpailukykyisimmistä alueista.

3 Pohjola tilastoina

4 Kuviot perustuvat pohjoismaisesta tilastotietokannasta saatuihin tilastoihin. Tietokanta koostuu monipuolisesta pohjoismaisesta tilastotiedosta, joka on kerätty muun muassa kansallisista tilastokeskuksista sekä kansainvälisten organisaatioiden tilastoista. Lisää tilastoja osoitteessa 4

5 Esipuhe Tämä taskukokoinen Pohjola tilastoina 2018 antaa katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Jotta Pohjolaa voi tarkastella kansainvälisestä näkökulmasta, olemme lisänneet pohjoismaisten lukujen rinnalle kansainvälisiä lukuja. Tiesitkö, että Pohjoismaiden tavaravienti on yhtä suuri kuin kaksi kolmasosaa Japanin viennistä? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee siitä maailman seitsemänneksi suurimman alueen? Tämän kirjasen teemat kuvastavat pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä teemoja, kuten lapsia ja nuoria, sukupuolten tasaarvoa sekä kestävyyttä. Vaikka Pohjoismaat ovat hyvin samanlaisia, niiden välillä voi olla suuriakin eroja. Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa norden.org/tilastoja. Sivustosta pääsee myös pohjoismaiseen tilastotietokantaan, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi. Mukavia lukuhetkiä! 5

6 Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat Euroopan unioni DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU 6

7 Sisältö / aihealueet Pohjoismaat...8 Talous Vihreä Pohjola Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ Hyvinvointi Kulttuuri ja innovaatio Lapset ja nuoret

8 Pohjoismaat Tanska Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Kööpenhamina Färsaaret Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Tórshavn Grönlanti Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki Nuuk Ruotsi Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki Tukholma 8 Pohjoismaat

9 Suomi Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki Helsinki Ahvenanmaa Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki Maarianhamina Norja Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki Oslo Islanti Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki Reykjavik Pohjoismaat 9

10 Väkiluku miljoonaa (2017) POHJOISMAAT 27 EU 510 JAPANI 127 YHDYSVALLAT 328 Asukastiheys asukkaita/km² (2017) POHJOISMAAT 17 EU 118 JAPANI 348 YHDYSVALLAT Pohjoismaat

11 Kokonaispinta-ala km 2 (2017) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT TOTAL LANDAREAL KM JOSTA SKOGSAREAL METSÄÄ 56 % 37 % 69 % 34 % JOSTA ÅKERMARK PELTOA 7 % 24 % 12 % 17 % Pohjoismaat 11

12 Talous Työttömyys prosenttia vuotiaista (2017) TANSKA 5,7 SUOMI 8,8 ISLANTI 2,8 NORJA 4,3 RUOTSI 6,8 EU 7,6 12 Talous

13 Talouskasvu prosenttia (2017) 2,3 2,8 3,6 2,0 2,3 Vaihtotaseen ylijäämä prosenttia BKT:sta (2017) 7,6 0,7 3,4 5,5 3,3 Korko prosenttia (2017) 0,5 0,5 2,2 1,6 0,7 Julkisen sektorin ylijäämä prosenttia BKT:sta (2017) 1,0 Kuluttajahintojen nousu prosenttia (2017) 1,1-0,6 0,8 1,5-1,7 4,4 1,9 1,3 1,9 Talous 13

14 BKT BNP miljardia, PPP, USD (2017) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT TOTAL BNP MILJARDER PPS, USD BKT BNP ASUKASTA PER PERSON KOHDEN, PPS, USD PPP, USD BKT BNP VUOSIKASVU TILLVÄXT PROSENTTIA PROCENT 14 Talous 2,3 2,4 1,7 2,2

15 Verot prosenttia BKT:sta (2016) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Tuonti ja vienti mrd. Yhdysvaltain dollaria (2017) POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Talous 15

16 Vihreä Pohjola Uusiutuva energia prosenttia energian loppukäytöstä (2016) TANSKA 32 SUOMI 39 ISLANTI 73 NORJA 69 RUOTSI 54 EU Vihreä Pohjola

17 Ympäristöverot prosenttia kaikista veroista (2016) 8,4 7,0 3,2 6,2 5,0 Energiaintensiteetti TJ:a miljoonaa BKT-yksikköä kohden (2016) 2,8 7,6 19,0 3,3 4,9 Uusiutuvan energian tuotanto prosenttia energian tuotannosta (2016) 23,4 59, ,5 50,3 Kasvihuonekaasupäästöt tonnia asukasta kohden (2015) 9,3 10,2 13,8 10,4 5,5 Kunnallisjätteen kierrätys prosenttia kierrätetyistä jätteistä (2016) 28,6 29,2 25,5 28,0 32,6 Vihreä Pohjola 17

18 Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta, Pohjoismaat 2000 = 100 BKT +28 % -18 % Kasvihuonekaasupäästöt Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta, EU 2000 = 100 BKT +21 % -16 % Kasvihuonekaasupäästöt 18 Vihreä Pohjola

19 Uusiutuvan energian kulutus (2015) TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI EU Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Biomassa ja biojäte Geoterminen energia Kotoperäiset energialähteet (2015) POHJOISMAAT EU Hiili Öljy Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Vihreä Pohjola 19

20 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa prosenttia (2017) TANSKA 29 SUOMI 33 ISLANTI 43 NORJA 43 RUOTSI 36 EU Vihreä Pohjola 20 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ

21 Osa-aikatyö, naiset prosenttia vuotiaista (2017) Osa-aikatyö, miehet prosenttia vuotiaista (2017) Työnantajat, naiset prosenttia työllisistä, jotka ovat työnantajia (2016) 1,8 4,6 1,9 5,8 2,1 5,4 0,9 Työnantajat, miehet prosenttia työllisistä, jotka ovat työnantajia (2016) 2,6 1,6 5,2 Naisten osuus kansallisissa parlamenteissa prosenttia (2016) Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 21

22 Työllisyysaste prosenttia kaikista vuotiaista (2017) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Miehet Naiset Työttömyysaste prosenttia kaikista vuotiaista (2017) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Miehet Naiset 22 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ

23 Sukupuolten välinen palkkaero prosenttia (2016) 14,9 POHJOISMAAT 16,2 EU Isien osuus käytetyistä perhevapaista prosenttia (2016) DANMARK TANSKA FINLAND SUOMI ISLANTI ISLAND NORGE NORJA SVERIGE RUOTSI Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 23

24 Hyvinvointi Toimeentulotuen saajat prosenttia yli 18-vuotiaista (2016) TANSKA 2,4 SUOMI 3,5 ISLANTI 1,0 NORJA 1,7 RUOTSI 1,9 24 Hyvinvointi 24 Hyvinvointi

25 Köyhyysriski prosenttia yksinhuoltajista, joilla on kotona asuvia lapsia (2016) 19,3 21,2 24,9 34,2 32,3 Kokonaishedelmällisyysluku lasten määrä naista kohden (2016) 1,8 1,6 1,7 1,7 1,9 Syövästä johtuvat kuolemat, naiset :aa asukasta kohden (2015) 255 Syövästä johtuvat kuolemat, miehet :aa asukasta kohden (2015) Terveydenhuollon kustannukset prosenttia BKT:sta (2016) 10,4 9,5 8,3 10,5 10,9 Hyvinvointi 25

26 Kokonaishedelmällisyysluku (2017) 1,8 POHJOISMAAT 1,6 EU 1,4 JAPANI 1,8 YHDYSVALLAT Elinajanodote vuotta (2016) Women Naiset YHDYSVALLAT 81,1 EU 83,6 POHJOISMAAT 83,9 JAPANI 87,1 Men Miehet YHDYSVALLAT 76,1 EU 78,2 POHJOISMAAT 79,8 JAPANI 81,0 26 Hyvinvointi

27 Maahanmuutto Pohjoismaihin (2016) Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltian maat Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut Siirtolaisuus Pohjoismaista (2016) Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltian maat Muu ETA Muu Eurooppa Amerikka Afrikka Aasia Muut Hyvinvointi 27

28 Kulttuuri ja innovaatio Kulttuurin, vapaa-ajan toiminnan ja urheilutoiminnan julkinen rahoitus prosenttia BKT:sta (2016) TANSKA 1,1 SUOMI 1,0 ISLANTI 2,4 NORJA 1,1 RUOTSI 1,1 EU 0,7 28 Kulttuuri ja innovaatio

29 Valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot prosenttia BKT:sta (2016) 2,9 2,8 2,1 2,0 3,3 Myönnetyt patentit miljoonaa asukasta kohden (2017) 187 Valmistuneet tutkijat miljoonaa asukasta kohden (2016) Kotimaiset elokuvaensi-illat prosenttia kaikista elokuvaensi-illoista (2017 Islanti 2014) Museokäynnit käyntien määrä sataa asukasta kohden (2017 Islanti ja Ruotsi 2016) Kulttuuri ja innovaatio 29

30 Internet-ostokset prosenttia väestöstä (2017) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Uudet yritykset indeksi 2007 = 100 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 30 Kulttuuri ja innovaatio

31 Elokuvakäynnit asukasta kohden (2016) 2,3 1,6 5,1 2,5 1,8 DK FI IS NO SE Kulttuurialalla työskentelevät prosenttia kokonaistyövoimasta (2016) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi EU Miehet Naiset Kulttuuri ja innovaatio 31

32 Lapset ja nuoret Koulutuksen julkinen rahoitus prosenttia BKT:sta (2016) TANSKA 6,9 SUOMI 6,1 ISLANTI 7,1 NORJA 5,6 RUOTSI 6,6 EU 4,7 32 Lapset ja nuoret

33 Nuorisotyöttömyys prosenttia vuotiaista (2017) Sijoitetut lapset ja nuoret 1 000:ta henkilöä kohden ikäryhmässä 0 17 vuotta (2015) Koulutuksesta syrjäytyneet prosenttia vuotiaista (2016) 7 Opiskelijat korkeakoulutuksessa prosenttia vuotiaista (2015) PISA opiskelijoiden suoriutuminen luonnontieteissä (2015) Lapset ja nuoret 33

34 Ulkomailla opiskelevat opiskelijat muissa Pohjoismaissa opiskelevien osuus, prosenttia (2015/2016) TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI Taloudellinen tuki opiskelijoille euroa/kk (2017) Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Laina Tuki 34 Lapset ja nuoret

35 Suosituimmat vuonna 2017 syntyneiden nimet TANSKA DANMARK GRÖNLANTI GRÖNLAND FÄRSAARET FÄRÖARNA SUOMI FINLAND AHVENANMAA ÅLAND ISLANTI ISLAND (2015) NORJA NORGE RUOTSI SVERIGE Ida Pipaluk Eva Aino Sally Emilia Sofie Alice William Inuk Elias Leo Arvid Alexander Jakob William Lapset ja nuoret 35

36 Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K ANP 2018:820 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISBN (EPUB)