Pohjola numeroina 2007
|
|
- Katariina Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjola numeroina 2007
2 Pohjola numeroina 2007 ANP 2007:733 ISSN X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina Paino: Arco Grafisk A/S, Skive, Denmark Painos: Pääasialliset tietolähteet: Pohjoismaiden kansalliset tilastokeskukset. Toimittajat: Ulla Agerskov ja Leila Chéhadé, Danmarks Statistik (n tilastokeskus). Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden neuvosto Nordisk Ministerråd Nordisk Råd Store Strandstræde 18 Store Strandstræde 18 DK-1255 København K DK-1255 København K Puh: Puh: Faksi: Faksi: Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Sen piiriin kuuluvat,,, ja sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.
3 Sisällys Pohjoismaat 2 Avainluvut 4 Energia ja väestö 6 Väestö 7 Terveys ja kuolinsyyt 11 Kulutus 13 Koulutus 14 Kulttuuri 15 Työmarkkinat 16 Korot ja kurssit 18 Ulkomaankauppa 19 Julkinen talous 22 Vaalit 23 Kansantalouden tilinpito 24 Sisällys Kirjassa käytetään seuraavia symboleja ja maakoodeja: Symbolit Maakoodit Ei yhtään Vähemmän kuin puolet Tieto ei ole sovellettavissa - 0. DK: FO: Färsaaret GL: Grönlanti Tieto puuttuu.. FI: AX: Ahvenanmaa IS: NO: SE: Kuvissa maita kuvaavat seuraavat värit: : Grönlanti: Ahvenanmaa: : Färsaaret: : : :
4 Pohjoismaat Grönlanti Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Asema: Itsehallinto, osa n kuningaskuntaa Valtiopäämies: Kunningatar Margareeta II Pääkaupunki: Nuuk as Färsaaret Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Asema: Itsehallinto, osa n kuningaskuntaa Valtiopäämies: Kunningatar Margareeta II Pääkaupunki: Tórshavn as Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Tasavalta Valtiopäämies: Presidentti Ólafur Ragnar Grímsson Pääkaupunki: Reykjavik as Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningas Harald V Pääkaupunki: Oslo as Petter Foss, UD, Norge 2
5 Pohjoismaat Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Tasavalta Valtiopäämies: Presidentti Tarja Halonen Pääkaupunki: Helsinki as Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningatar Margareeta II as Ahvenanmaa Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Asema: Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtiopäämies: Presidentti Tarja Halonen Pääkaupunki: Maarianhamina as Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki: Tukholma as
6 Avainluvut Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaat Euro-13 USA Japani Kokonaispinta-ala, km Jäätön pinta-ala, km Väkiluku milj. 24,9 316,6 301,0 127,8 Asukkaita/km Lasten määrä naista kohti 1,9 1,5 2,1 1,4 Väestöstä 0-14-vuotiaita 18,3 15,6 20,9 14,1 Yli 65-vuotiaita 15,9 17,5 12,3 19,2 Keskimääräinen elinikä Miehet Naiset BKT, miljardia euroa (2006) BKT henkeä kohti euroissa, (2006) (PPP) Julkisen sektorin velat, % BKT:sta ,3 69,0 60,9 176,2 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta (2006) 6,1-1,6-2,3-4,6 Verot % BKT:sta 48,2 39,1 26,8 26,4 Työvoiman suhteellinen osuus % Miehet 81,3 76,1 81,9 84,8 Naiset 76,1 62,6 69,3 61,3 Viikoittainen työtuntimäärä Työttömyysprosentti (2006) 5,8 7,9 4,6 4,1 Huom. Pohjoismaat käsittävät n, Suomen, Islannin, n, n, Färsaaret, Grönlannin ja Ahvenanmaan. Euro-13 tarkoittaa niitä 13 maata, joiden valuutta on euro (Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Portugal, Kreikka, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Itävalta, Irlanti ja ). 4
7 Avainluvut Pinta-ala (ei jään peitossa) Väestö 3% 0% 26% 27% 1 9 % 1 9 % 6% 0% Färsaaret Grönlanti Ahvenanmaa 37% 1 9 % Bruttokansantuote 1 % 22% 0% 0% 21 % 0% Färsaaret Grönlanti A hvenanmaa 32% 26% 23% 0% 0% 1 8 % 0% 1 % Färsaaret Grönlanti A hvenanmaa 5
8 Energia ja väestö Energiantuotanto, miljoonaa tonnia öljyekvivalenttia ,0 15,5 27,6 27,0 28,5 28,4 31,0 31,2 11,9 13,2 14,8 14,7 15,6 15,5 15,4 16,2 1,4 1,6 2,3 2,5 2,5 2,5 2,5 2,6 120,1 181,6 224,5 228,4 233,1 235,5 238,0 233,6 29,7 31,5 30,1 33,4 31,3 30,5 33,9 34,3 Pohjoismaiden pääkaupunkien väkiluku Henkilöä Maarianh. Nuuk Tórsh. Reykj. Helsinki Oslo Kööpenh. Tukh. Alin: Pääkaupunki Ylin: Esikaupungit Pääkaupunkiseutujen väestökehitys Indeksi 1990=100 Reykjavik Helsinki Oslo Tukholma Nuuk Maarianhamina Tórshavn Kööpenhamina Kööpenhaminan muuttunut kuntarakenne vuodesta 1/
9 Pohjoismaiden väkiluku Väestö Yhteensä Miehet Naiset Färsaaret Grönlanti Ahvenanmaa Pohjoismaat yht Suomen tiedot sisältävät Ahvenanmaan tiedot. Arvioitu asukasluku Indeksi 2005= Ahvenanmaa
10 Turvapaikanhakijat Energia ja väestö Pohjoisma at yht Turvapaikan hakijoiden kansallisuus 2006 Pohjoisma at yht. Yhteensä Eta Bulgaria Romania Venäjä Valko-Venäjä Ukraina Turkki Muu Eurooppa Koko Amerikka Somalia Muu Afrikka Afganistan Irak Iran Muu Aasia Oseania Ei kansalais EES: Euroopan talousalue, johon kuuluu 25 nykyistä EU-jäsentä sekä, ja Liechtenstein. 8
11 Väestö Yhteenlasketut hedelmällisyysluvut 2,9 2,7 2,5 2,3 2,1 1,9 1,7 1,5 1,3 Lasten määrä naista kohti Färsaaret Grönlanti Ahvenanmaa Elinajanodote vuosina 0-vuotiaana DK FO GL FI AX IS NO SE Miehet ,0 72,3 60,7 70,9 74,7 75,0 73,4 74, ,6 73,5 62,3 72,8 75,1 76,5 74,8 76, ,3 75,1 62,8 74,1 78,5 77,6 76,0 77, ,6 76,9.. 75,5 78,8 79,2 77,7 78, ,9 76,5.. 75,8.. 79,4 78,1 78,7 Naiset ,7 79,4 68,4 78,9 82,8 80,1 79,8 80, ,8 80,5 68,3 80,2 81,1 80,6 80,8 81, ,0 81,4 68,0 81,0 81,5 81,4 81,4 82, ,2 81,4.. 82,3 81,1 83,1 82,5 82, ,4 81,3.. 82,8.. 83,0 82,7 82,9 9
12 Energia ja väestö Lapset päiväkodissa 2006 Määrä 0 v v v v v v Prosenttiosuus ikäryhmästä 0 v 15,4 1,3 6,0 3,3 0,0 1 v 84,8 28,2 62,3 50,6 46,9 2 v 89,4 46,4 90,5 73,1 89,7 3 v 96,3 63,0 93,7 89,8 93,6 4 v 94,9 69,5 95,0 93,9 96,8 5 v 93,4 73,0 93,6 94,6 97,6 Mukaan on laskettu myös lapset, jotka ovat julkisesti rahoitetussa yksityisessä päivähoidossa. ssa päiväkoteihin luetaan myös iltapäiväkerhot. Suomen, Islannin ja n tiedot v:lta vuotiaat lapset päivähoidossa Prosenttiosuus ikäryhmästä Mukaan on laskettu myös lapset, jotka ovat julkisesti rahoitetussa yksityisessä päivähoidossa. ssa päiväkoteihin luetaan myös iltapäiväkerhot. Suomen, Islannin ja n tiedot v:lta
13 Väestö Todetut uudet syöpätapaukset asukasta kohti 2005 DK FO GL FI IS NO SE Miehet: Yhteensä Kives Eturauhanen Maha Suoli Haima Keuhko Ihon melanooma Muut tapaukset Naiset: Yhteensä Rinta Kohtu Maha Suoli Haima Keuhko Ihon melanooma Muut tapaukset Ikävakioidut määrät. Grönlanti: Färsaaret ja : n tiedot vuodelta Suomen tiedot vuodelta
14 Terveys ja kuolinsyyt Lääkärit ja hammaslääkärit asukasta kohti asukasta kohti DK FO GL FI AX IS NO SE Ensimmäinen: Lääkärit Toinen: Hammaslääkärit Alkoholin myynti litroina puhdasta alkoholia henkeä kohti ,6 11,5 11,6 11,3 11,5 11,0 11,0 Färsaaret 6,7 6,8 6,9 7,0 6,9 6,7 6,6 Grönlanti 15,5 13,4 12,5 12,3 12,7 11,7 12,1 9,5 8,6 9,0 9,2 9,3 9,9 10,0 Ahvenanmaa 7,2 6,1 6,3 6,4 6,4 6,6 6,6 5,2 6,1 6,3 6,5 6,5 6,7 7,1 4,9 5,6 5,5 5,9 6,0 6,2 6,4 6,4 6,2 6,5 6,9 7,0 6,5 6,6 Sisältää ainoastaan alkoholipitoisten juomien myynnin joka maassa. Muista maista ostetut alkoholijuomat eivät sisälly esitettyihin lukuihin. 12
15 Kulutus Elintarvikkeiden kulutus kiloina henkeä kohti 2005 Riisi 6,3 5,2 5,2 6,2 5,8 Peruna 55,0 62,0 57,8 71,3 83,6 Vihannekset.. 68,4 58,9 63,4 73,5 Hedelmät.. 90,4 81,7 82,4 103,0 Juusto.. 17,2 15,5 17,5 17,9 Voi 1,9 2,8 2,3 2,9 1,5 Munat 17,0 9,3 9,6 10,7 12,4 Naudanliha 26,1 18,6 12,9 20,0 25,2 Sianliha 38,4 33,5 17,9 24,3 36,1 Lampaanliha 1,3 0,4 25,7 5,6 1,0 Siipikarjanliha 23,3 16,1 20,6 12,4 14,9 Muu liha 0,8 3,1 2,7 5,8 2,2 n tiedot v:lta Kuluttajahintojen nousu Indeksi 1995= Färsaaret Grönlanti Ahvenanmaa
16 Koulutus vuotiaita opiskelijoita yliopistossa tai korkeakoulussa, prosentteina vuotiaista Prosenttia Pohjoismaisia opiskelijoita ulkomailla opiskelumaan mukaan 2005/06 Opiskelijan kotimaa: Opiskelijoita Yhteensä Muut Pohjoismaat Iso-Britannia USA ja Kanada Australia ja Uusi-Seelanti Muut
17 Kulttuuri Julkaistut kirjat DK FO GL FI AX IS NO SE Yhteensä Kirjoja asukasta kohden Yhteensä 2,8 0,3 2,0 2,5 2,9 7,0 1,2 2,0 Elokuvateatterit 2006 Elokuvateattereita Valkokankaita Paikkoja Paikkoja valkokangasta kohti Paikkoja tuhatta asukasta kohti Islannin tiedot vuodelta Luterilaisiin kirkkoihin kuuluvat 100 Prosenttia väestöstä Färsaaret Ahvenanmaa : ainoastaan yksittäisten vuosien tietoja. 15
18 Työmarkkinat Työlliset prosentteina kaikista vuotiaista Prosenttia Färsaaret Ahvenanmaa Euro Euro-13: Euroopan 13 maata, joiden valuuttana on euro. Työttömät prosentteina työvoimasta ,7 4,3 4,5 4,6 5,4 5,5 4,8 3,9 Färsaaret 13,2 4,2 3,1 2,3 2,5 3,5 3,2 1,1 15,4 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 8,4 7,7 Ahvenanmaa 6,4 2,1 1,9 1,8 1,9 2,3 2,4 2,6 4,9 2,3 2,3 3,3 3,4 3,1 2,7 2,9 4,9 3,4 3,6 3,9 4,5 4,4 4,6 3,5 8,8 5,6 4,9 4,9 5,6 6,3 7,4 7,1 Euro-13. 8,2 7,8 8,2 8,7 8,8 8,6 7,9 Harmonisoidut työttömyysluvut Färsaaria, Ahvenanmaata ja a lukuun ottamatta. Euro-13: Euroopan 13 maata, joiden valuuttana on euro. 16
19 Työmarkkinat Työttömyysluvut Prosenttia Färsaaret Ahvenanmaa Euro Harmonisoidut työttömyysluvut Färsaaria, Ahvenanmaata ja a lukuun ottamatta. Euro-13: Euroopan 13 maata, joiden valuuttana on euro. Työttömyys ikäryhmän mukaan 2006 Prosenttia DK FO FI AX IS NO SE 1: : : : : : vuotta 17
20 Pitkäaikainen korko Prosenttia Korot ja kurssit Vaihtokurssit: dollari ja euro kansallisena valuuttana 1 USD = x,xx 1 EUR = x,xx (kr) 5,99 6,00 5,95 7,44 7,45 7,46 (euro) 1,24 1,24 1,26 1,00 1,00 1,00 (kr) 70,12 62,86 69,78 87,15 78,14 87,72 (kr) 6,74 6,45 6,41 8,37 8,01 8,05 (kr) 7,35 7,48 7,38 9,13 9,28 9,25 Vuoden keskikurssi. Osakekurssit Indeksi 1. vuosineljännes, 1993=
21 Ulkomaankauppa Vientituotteet prosentteina koko viennistä 2006 DK FO GL FI IS NO SE Prosenttia Liha 5,4 0,0 0,1 0,2 0,2 0,0 0,1 Meijerituotteet 2,2 0,0 0,0 0,5 0 0,1 0,2 Muut elintarvikkeet 4,1 0,0 0,0 0,8 0,2 0,1 1,4 Kala ym. 3,2 77,6 84,4 0,0 47,0 4,4 1,1 Mineraaliöljyt 9,2 2,2 0,0 4,9 2,3 46,4 5,5 Kaasu 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 21,0 0,1 Farmaseuttiset tuotteet 7,1 0,0 0,0 1,3 2,4 0,4 6,0 Paperi 1,0 0,0 0,0 13,6 0,1 1,1 6,8 Alumiini 0,6 0,0 0,0 4,4 23,5 6,6 2,1 Televiestintä 3,6 0,0 0,4 15,7 0,1 0,8 8,5 Tieajoneuvot 2,6 0,0 0 4,8 0,5 0,7 13,6 Muut ajoneuvot 1,8 0,3 1,8 2,2 6,8 1,9 0,8 Muut 57,7 19,9 13,3 51,6 16,9 16,5 53,8 Koko vienti Jokaisen maan pääasialliset vientituotteet on lihavoitu. Hyödykkeiden kauppatase (vienti tuonti) Prosenttia BKT:sta
22 Ulkomaankauppa Vienti, miljoonaa euroa 2006 DK GL FI IS NO SE Yhteensä Färsaaret Grönlanti Belgia ja Luxemburg Ranska Saksa Italia Alankomaat Iso-Britannia EU-15-maat Sveitsi Venäjä Muu Eurooppa USA Kanada Muu Amerikka Kina Japani DAE Muu Aasia Afrikka Oseania Ei tietoa DAE = Hongkong, Malesia, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan ja Thaimaa. 20
23 Tuonti, miljoonaa euroa 2006 Ulkomaankauppa DK GL FI IS NO SE Yhteensä Färsaaret Grönlanti Belgia ja Luxemburg Ranska Saksa Italia Alankomaat Iso-Britannia EU-15-maat Sveitsi Venäjä Muu Eurooppa USA Kanada Muu Amerikka Kina Japani DAE Muu Aasia Afrikka Oseania Ei tietoa DAE = Hongkong, Malesia, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan ja Thaimaa. 21
24 Julkinen talous Julkisen sektorin bruttovelka Prosenttia BKT:sta Euro Euro-13 tarkoittaa niitä 13 maata, joiden valuutta on euro. Valtion kansainvälinen apu, prosentteina BKT:sta Prosenttia 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,
25 Vaalit Äänioikeutetut ja äänestysprosentti viime vaaleissa Kansallinen parlamentti Viimeisimmät vaalit Äänioikeutetut Äänestysprosentti Folketinget ,5% Färsaaret Lagtinget ,3% Grönlanti Landstinget ,9% Riksdagen ,0% Ahvenanmaa Lagtinget ,6% Alltinget ,6% Stortinget ,4% Riksdagen ,0% Kansallisiin parlamentteihin valittujen edustajien sukupuolijakauma Prosenttia valituista DK FO GL FI IS AX NO SE Ensimmäinen: Miehet Toinen: Naiset 23
26 Kansantalouden tilinpito Pohjoismaiden ja euroalueen taloudelliset avainluvut DK FI IS NO SE EU-13 Väkiluku milj. 5,4 5,3 0,3 4,7 9,1 316,6 BKT, 2006, miljardia euroa (PPP) BKT/asukas, 2006 euroina (PPP) Prosenttia BKT:n reaalikasvu ,5 45,5 53,0 30,8 35,4 24,3 Työttömyys, ,9 7,7 2,6 3,5 7,1 7,9 Inflaatio, ,9 1,7 6,8 2,2 1,4 2,1 Korko, ,8 3,8 9,3 4,1 3,7 4,0 Prosenttia BKT:sta Vaihtotaseen ylijäämä ,4 5,8-26,7 16,7 7,4-0,4 Saatavat ulkomailta (netto) ,0-12,0-120,0 58,0 1) -8,0.. Valtiontalouden ylijäämä ,2 3,9 2,0 18,5 2,2-1,6 Valtionvelka ,2 39,1 18,0 47,2 2) 46,9 69,0 Euro (PPP): BKT:n muuntamisessa euroiksi on käytetty ostovoimapariteettia (PPP). kuuluu ainoana Pohjoismaana EURO-13-alueeseen, joka koostuu euroa valuuttana käyttävästä 13 maasta. 1) )
27 Nordisk statistisk årsbok / Nordic Statistical Yearbook 2007 on Suomessa tilattavissa seuraavista myyntipisteistä: Akateeminen Kirjakauppa PL 128 (Keskuskatu 1), HELSINKI Puh. (09) Sähköposti: akatilaus@akateeminen.com Tilastokeskus Myyntipalvelu PL 3 B TILASTOKESKUS Puh. (09) Faksi (09) Sähköposti: myynti@tilastokeskus.fi
28 Pohjola numeroina 2007 Tästä vihkosesta löydät joitakin kiinnostavia perustietoja mm. sosiaalisista, taloudellisista ja kulttuurillisista olosuhteista eri Pohjoismaissa. Tiedot on koottu Nordic Statistical Yearbook 2007:stä. ANP 2007:733 ISSN X
ANP 2006:759 ISSN 1601-622X
Pohjola numeroina 2006 Pohjola numeroina 2006 ANP 2006:759 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sisterbrandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 2 500 Pääasialliset
LisätiedotPohjola numeroina 2005
Pohjola numeroina 2005 Pohjola numeroina 2005 ANP 2005:758 ISSN 1601-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sister brandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset
LisätiedotPohjola numeroina 2004
Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Kjeld Brandt Grafisk Tegnestue ApS, Kööpenhamina Paino: Scanprint, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset
LisätiedotPohjola numeroina 2008
Pohjola numeroina 8 ANP 8:744 1 Pohjola numeroina 8 ANP 8:744 BN 978-92-893-1759-7 SN 161-622X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Jette Koefoed, Pohjoismaiden ministerineuvosto Paino: Arco Grafisk
LisätiedotPohjola tilastoina 2018
Pohjola tilastoina 2018 Pohjola tilastoina 2018 Toimittanut: Ulla Agerskov ja Silva Mertsola, Pohjoismaiden ministerineuvosto ANP 2018:820 ISBN 978-92-893-5829-3 (PRINT) ISBN 978-92-893-5830-9 (PDF) ISBN
LisätiedotPohjola tilastoina 2016
Pohjola tilastoina 2016 Pohjola tilastoina 2016 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus), Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard,
LisätiedotPohjola tilastoina 2017
Pohjola tilastoina 2017 NORDIC SWAN ECOLABEL Kolofon Pohjola tilastoina 2017 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto.
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotPohjola tilastoina 2015
Pohjola tilastoina 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk Statistik 2015 Pohjola tilastoina 2015 Nordic Statistics 2015 Nordisk statistik 2015 Pohjola tilastoina
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotAlkaako taloustaivaalla seljetä?
..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotBruttokansantuotteen kasvu
Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotBruttokansantuotteen kasvu
Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotRUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008
RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
LisätiedotVäestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)
Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotTeollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu
Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa
LisätiedotLapin matkailu. lokakuu 2016
Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotHELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille
LisätiedotRekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa
HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille
LisätiedotRaakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
LisätiedotMaailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %
Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotMetsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotNäkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki
Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden
LisätiedotPohjoismainen yhteistyö
Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotKIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas
KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotSuhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014
Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotKULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100
KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus
LisätiedotARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003
TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotMihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.
LisätiedotTalouskatsaus missä tilassa maa makaa?
Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotSuomi kyllä, mutta entäs muu maailma?
Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotTyömarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät
Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
LisätiedotTilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä
Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotPohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia
Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia 2 3 NORDISK MILJØMÆRKNING Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia Strategi for børn og unge i Norden ANP 2010:711 Pohjoismaiden ministerineuvosto,
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotSuomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas
Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotToimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotMiksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?
Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa? 1. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin. Suomessa kulutetaan keskimäärin 18 litraa pullotettua vettä henkilöä kohden vuodessa. 2. Vuonna
Lisätiedot