Pohjola tilastoina 2017

Transkriptio

1 Pohjola tilastoina 2017

2 NORDIC SWAN ECOLABEL Kolofon Pohjola tilastoina 2017 Toimittajat: Klaus Munch Haagensen, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). Ulla Agerskov, Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tietokanta: Troels A. Vestergaard, Danmarks Statistik (Tanskan tilastokeskus). ANP 2017:749 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISBN (EPUB) ISSN (ONLINE) ISSN (PRINT) Pohjoismaiden ministerineuvosto 2017 Kuvat: Mette Agger Tang Paino: Specialtrykkeriet ARCO Printed in Denmark PRINTED MATTER Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimmista alueellisista yhteistyömuodoista. Yhteistyön piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista. 2

3 Pohjola tilastoina

4 Lisää tilastoja osoitteessa 4

5 Esipuhe Pohjoismaat ovat yksittäin pieniä, mutta yhdessä niiden merkitys kasvaa. Tiesitkö, että Pohjola muodostaa maailman kahdenneksitoista suurimman talouden, kun maiden bruttokansantuotteet lasketaan yhteen? Tai että Pohjola on pinta-alaltaan suurempi kuin Intia, mikä tekee Pohjolasta maailman seitsemänneksi suurimman alueen? Pohjola tilastoina 2017 antaa pienen katsauksen lukuihin, jotka kuvaavat Pohjolan yhteiskuntia. Tiesitkö esimerkiksi, että islantilaiset käyvät teatterissa kaksi kertaa niin usein kuin norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset? Mikäli haluat tutustua pohjoismaisiin tilastoihin tarkemmin, vieraile osoitteessa Sivustolta pääsee esimerkiksi pohjoismaiseen tilastopankkiin, jossa on lisää mielenkiintoisia lukuja vertailtavaksi. Mukavia lukuhetkiä! 5

6 Symbolit Ei yhtään - Vähemmän kuin puolet 0 Tieto ei ole sovellettavissa. Tieto puuttuu.. Linkki tietokantaan : Maakoodit Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat Euroalue Euroopan unioni DK FO GL FI AX IS NO SE NR EA EU 6

7 Sisältö / aihealueet Pohjoismaat...8 Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä Vihreä Pohjola Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ Pohjoismainen hyvinvointi Lapset ja nuoret Innovaatio ja luovuus Talous

8 Pohjoismaat Tanska Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki (Kööpenhamina) Färsaaret Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki (Tórshavn) Grönlanti Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtionpäämies Kuningatar Margareeta II Pääkaupunki (Nuuk) Ruotsi Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki (Tukholma) 8

9 Suomi Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki (Helsinki) Ahvenanmaa Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtionpäämies Presidentti Sauli Niinistö Pääkaupunki (Maarianhamina) Norja Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Perustuslaillinen monarkia Valtionpäämies Kuningas Harald V Pääkaupunki (Oslo) Islanti Pinta-ala km Väkiluku Valtiomuoto Tasavalta Valtionpäämies Presidentti Guðni Jóhannesson Pääkaupunki (Reykjavik) 9

10 AVAINLUVUT 2016* Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä *2016 tai uusin saatavilla oleva luku. Tässä taulukossa Pohjoismaat käsittävät Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 10 TALOUS

11 Pinta-ala KOKONAISPINTA-ALA KM METSÄÄ 56,4 % 37,6 % 68,5 % 33,9 % PELTOA 7,2 % 24,0 % 11,6 % 16,9 % POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT TALOUS 11 11

12 Väkiluku miljoonaa POHJOISMAAT 27 EU 510 JAPANI 127 YHDYSVALLAT 321 Asukastiheys asukkaita/km² POHJOISMAAT 17 EU 118 JAPANI 348 YHDYSVALLAT TALOUS

13 Kokonaishedelmällisyysluku 1,8 1,6 1,5 1,8 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Medellivslängd Elinajanodote år vuotta Naiset YHDYSVALLAT, 81,2 EU, 83,3 POHJOISMAAT, 83,8 JAPANI, 87,1 Miehet YHDYSVALLAT, 74,4 EU, 77,9 POHJOISMAAT, 79,8 JAPANI, 80,8 NORDEN EU JAPAN USA TALOUS 13

14 BKT BRUTTO- KANSANTUOTE PPS, USD BKT ASUKASTA KOHDEN PPS, USD BKT VUOSIKASVU, PROSENTTIA 2,0 1,9 1,0 1,6 POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT 14 TALOUS

15 Kokonaisveroaste prosenttia BKT:sta POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT Tuonti ja vienti mrd. Yhdysvaltain dollaria POHJOISMAAT EU JAPANI YHDYSVALLAT TALOUS 15

16 KUVA: SCANPIX Vuoden 2000 jälkeen Pohjoismaiden taloudet ovat kasvaneet 28 prosentilla samaan aikaan, kun hiilidioksidipäästöt ovat supistuneet 18 prosentilla. 16

17 Vihreä Pohjola 17

18 Pohjoismaiden pääkaupunkien keskilämpötila 10 Celsiusastetta DK FO GL FI AX IS NO SE Keskilämpötila Keskilämpötila Temp01. Islanti: tiedot vuosilta Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden 16 CO 2 ekvivalentit, tonnia DK FI IS NO SE NR EU Emis11 ja Popu02 18 VIHREÄ POHJOLA

19 Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta = 100 Pohjola % % 80 Indic401 Emis11 ja Naac01 BKT Kasvihuonekaasupäästöt Ympäristökuormituksen irtikytkentä talouskasvusta = 100 EU % -16 % 80 BKT Kasvihuonekaasupäästöt Emis11 ja Naac01 VIHREÄ POHJOLA 19

20 Uusiutuva energia 2015 prosenttia energian loppukäytöstä 16,7 30,8 39,3 53,9 70,2 69,4 DA FI IS NO SE EU 20 VIHREÄ POHJOLA

21 Uusiutuva energia 2015 prosenttia kokonaiskulutuksesta 0 % 100 % Geoterminen energia Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Biomassa ja biojäte Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Aurinkoenergia Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Tuulivoima Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 Vesivoima Tanska Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat EU28 VIHREÄ POHJOLA 21

22 Kotoperäiset energialähteet 2015 Pohjola 0% 7% Hiili 40% 29% Öljy Kaasu Ydinvoima 16% 8% Uusiutuva energia Muut Ener05 Kotoperäiset energialähteet 2015 EU28 1% 13% 16% Hiili 14% 22% 34% Öljy Kaasu Ydinvoima Uusiutuva energia Muut Ener05 22 VIHREÄ POHJOLA

23 Ympäristöverot 8 Prosenttia kaikista veroista Pohjola 2005 Pohjola 2015 EU EU Pilaantumiseen ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät verot Liikenneverot Energiaverot Envtx01 VIHREÄ POHJOLA 23

24 KUVA: UNSPLASH Pohjoismaissa seitsemän kymmenestä naisesta käy töissä. EU:n keskiarvo on viisi kymmenestä naisesta. 24

25 Tasa-arvo, elinkeinoelämä ja työ 25

26 Työllisyysaste Prosenttia kaikista vuotiaista DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Work02. Grönlanti: tiedot vuodelta Ahvenanmaa: tiedot vuodelta Työttömyysaste Prosenttia kaikista vuotiaista DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Miehet Naiset Work02. Grönlanti ja Ahvenanmaa: tiedot vuodelta TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ

27 Työvoima sukupuolen mukaan 2016 Pohjola EU28 48% 52% Miehet Naiset 46% 54% Miehet Naiset Work02 Sukupuolten välinen palkkaero prosenttia 15,3 16,3 POHJOISMAAT EU28 TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ 27

28 Suurimpien julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallituksen jäsenet 2015 Prosenttia DK FI IS NO SE EU28 Naiset Miehet Labo08 Työnantajien osuus työllisistä Prosenttia DK FI IS NO SE Naiset Miehet Labo09 28 TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ

29 Isien osuus käytetyistä perhevapaista prosenttia TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI Isyys ja vanhempainvapaa Prosenttia käytetyistä perhevapaista DK FI IS NO SE Soci04 TASA-ARVO, ELINKEINOELÄMÄ JÄ TYÖ 29

30 KUVA: NORDEN.ORG / YADID LEVY Pohjoismaalaisten naisten elinajanodote on nyt 84 vuotta, kun se 60-luvun alussa oli 74 vuotta. 30

31 Pohjoismainen hyvinvointi 31

32 Gini kerroin 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 DK FO GL FI AX IS NO SE EU Gini01. Färsaaret: tiedot vuosilta 2009 ja Ahvenanmaa: tiedot vuodelta Köyhyysriski Prosenttia kotitalouksista DK FI IS NO SE EU28 Yksinhuoltaja Kaksi tai useampia aikuisia, joilla huollettavia lapsia Riop01. Islanti ja EU28: tiedot vuodelta HYVINVOINTI

33 Toimeentulotuen saajat 4 Prosenttia yli 18 vuotiaista DK FO FI IS NO SE Soci12.Suomi: vuoden 2015 tiedot ovat vuodelta Sosiaalimenojen rahoituksen lähteet Prosenttia kaikista rahoituksen lähteistä DK FO FI IS NO SE Viranomaiset Työnantajat Vakuutukset Muut keinot Soex06 HYVINVOINTI 33

34 Vanhusväestö (65 vuotta täyttäneet) Prosenttia koko väestöstä DK FO GL FI AX IS NO SE EU28 Popu06 Syöpäkuolleisuus :ta asukasta kohden DK FO GL FI AX IS NO SE Miehet Naiset Heal03 34 HYVINVOINTI

35 Kokonaishedelmällisyysluku ,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Chil02. Grönlanti: tiedot vuodelta Keskimääräinen elinikä Vuota DK FO GL FI AX IS NO SE NR EU28 Naiset Miehet Life01. Grönlanti, Ahvenanmaa ja EU28: tiedot vuodelta HYVINVOINTI 35

36 Turvapaikkahakemukset Pohjoismaissa 2016 Hakemusten osuus 56% 24% 11% DK FI IS NO SE 7% 2% Migr04 Turvapaikkahakemukset ja myönteiset päätökset Pohjoismaissa Hakemukset Myönteiset päätökset Migr04 36 HYVINVOINTI

37 Siirtolaisuus Pohjoismaista % 16% 25% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa 2% 9% 8% Amerikka Afrikka 4% 26% Aasia Muut Migr02 Maahanmuutto Pohjoismaihin % 3% 12% 9% Pohjoismaiden välinen Puola ja Baltia Muu ETA Muu Eurooppa 19% Amerikka 8% 5% 8% Afrikka Aasia Muut Migr01 HYVINVOINTI 37

38 KUVA: SCANPIX Pohjoismaiden koululaiset yltävät PISA-tuloksissa yli OECD-maiden keskiarvon lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. 38

39 Lapset ja nuoret 39

40 Suosituimmat vuonna 2016 syntyneiden nimet TANSKA GRÖNLANTI FÄRSAARET SUOMI AHVENANMAA ISLANTI (2015) NORJA RUOTSI Sofia Nivi Anna Sofia Alice Emilia Nora Alice Noah Inuk Benjamin Onni Leon Aron William Oscar 40 LAPSET JA NUORET

41 Päivähoidossa olevat 3 5 vuotiaat lapset 100 Prosenttia ikäryhmästä DK FO GL FI AX IS NO SE Chil03. Tanska: tiedot vuodelta Suomi ja Islanti: tiedot vuodelta Ekvivalenttien tulojen kehitys Prosentuaalinen kasvu DK FI IS NO SE Kaikki kotitaloudet yhteensä Yksinhuoltajataloudet Inco02 LAPSET JA NUORET 41

42 Koululaisten osaaminen PISA 2015 Lukutaito Matematiikan osaaminen Luonnontieteen osaaminen Kanada 527 Japani 532 Japani 538 Suomi 526 Etelä Korea 524 Viro 534 Irlanti 521 Sveitsi 521 Suomi 531 Viro 519 Viro 520 Kanada 528 Etelä Korea 517 Kanada 516 Etelä Korea 516 Japani 516 Alankomaat 512 Slovenia 513 Norja 513 Suomi 511 Uusi Seelanti 513 Saksa 509 Tanska 511 Australia 510 Uusi Seelanti 509 Slovenia 510 Alankomaat 509 Puola 506 Belgia 507 Saksa 509 Slovenia 505 Saksa 506 Yhd. kuningask. 509 Australia 503 Irlanti 504 Sveitsi 506 Alankomaat 503 Puola 504 Irlanti 503 Tanska 500 Norja 502 Tanska 502 Ruotsi 500 Itävalta 497 Belgia 502 Belgia 499 Uusi Seelanti 495 Puola 501 Ranska 499 Australia 494 Portugali 501 Portugali 498 Ruotsi 494 Norja 498 Yhd. kuningask. 498 Ranska 493 Yhdysvallat 496 Yhdysvallat 497 Portugali 492 Itävalta 495 Espanja 496 Yhd. kuningask. 492 Ranska 495 OECD:n keskiarvo 493 Tšekki 492 Ruotsi 493 Sveitsi 492 OECD:n keskiarvo 490 Tšekki 493 Latvia 488 Italia 490 OECD:n keskiarvo 493 Tšekki 487 Islanti 488 Espanja 493 Itävalta 485 Espanja 486 Latvia 490 Italia 485 Luxemburg 486 Luxemburg 483 Islanti 482 Latvia 482 Italia 481 Luxemburg 481 Färsaaret 482 Unkari 477 Israel 479 Unkari 477 Islanti 473 Färsaaret 470 Slovakia 475 Israel 467 Unkari 470 Yhdysvallat 470 Slovakia 461 Kreikka 467 Israel 470 Kreikka 455 Chile 459 Kreikka 454 Chile 447 Slovakia 453 Chile 423 Färsaaret 446 Turkki 428 Turkki 420 Turkki 425 Meksiko 423 Meksiko 408 Meksiko 416 Pisa01 42 LAPSET JA NUORET

43 PISA 2015 LUKUTAITO 493 OECD- KESKIARVO MATEMATIIKKA 490 OECD- KESKIARVO LUONNONTIETEET 493 OECD- KESKIARVO TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI LAPSET JA NUORET 43

44 Yliopisto ja korkeakouluopiskelijat Prosenttia kaikista vuotiaista DK GL FI AX IS NO SE Educ02 ja Popu02. Grönlanti: tiedot vuodelta Ahvenanmaa: Sisältää ainoastaan Ahvenanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat. Ruotsi: tiedot vuodelta Yliopisto ja korkeakouluopiskelijat 16 Prosenttia kaikista vuotiaista, Pohjola yhteensä Educ02 ja Popu Miehet Naiset 44 LAPSET JA NUORET

45 Ulkomailla opiskelevat opiskelijat muissa Pohjoismaissa opiskelevien osuus, prosenttia TANSKA SUOMI ISLANTI NORJA RUOTSI Pohjoismaalaiset opiskelijat muissa Pohjoismaissa Prosenttia DK FI AX IS NO SE NR Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Educ05 LAPSET JA NUORET 45

46 Nuorisotyöttömyys 25 Prosenttia kaikista vuotiaista Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Pohjola EU Work02 46 LAPSET JA NUORET

47 LAPSET JA NUORET 47

48 KUVA: UNSPLASH Tutkimus- ja kehittämistoiminnan parissa työskentelee kaikissa Pohjoismaissa enemmän ihmisiä kuin muissa Euroopan maissa. 48

49 Innovaatio ja luovuus 49

50 Tutkimus ja kehittämistoiminnan henkilöstö 2,5 Prosenttia työvoimasta 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU Rede04. Islanti: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta Norja ja Ruotsi: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta EU28: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta Valtion tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Prosenttia BKT:sta 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 DK FI IS NO SE EU Rede01. Norja ja Ruotsi: vuoden 2000 tiedot ovat vuodelta INNOVAATIO JA LUOVUUS

51 Uudet yritykset 160 Indeksi 2006 = Pohjola Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Yhdysvallat Australia Entp02 Patentit Miljoonaa asukasta kohti DK FI IS NO SE EU28 Jätetyt hakemukset Myönnetyt patentit Pate01 INNOVAATIO JA LUOVUUS 51

52 Kulttuurialalla työskentelevät Prosenttia kokonaistyövoimasta 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2, DK FI IS NO SE EU28 Cult23 Kulttuurin ja vapaa ajan toiminnan julkinen rahoitus 2015 Euroa asukasta kohden DK FO GL FI IS NO SE EU28 Cult20. Färsaaret: tiedot vuodelta Grönlanti: tiedot vuodelta INNOVAATIO JA LUOVUUS

53 Kulttuurin ja vapaa ajan toiminnan julkinen rahoitus Indeksi 2005 = DK FO GL FI IS NO SE EU28 Cult20 Elokuvaensi illat 2016 Prosenttia pohjoismaisista elokuvaensi illoista 29% 23% DK FI IS 17% 6% 25% NO SE Cult05 INNOVAATIO JA LUOVUUS 53

54 Elokuvaensi illat Lukumäärä DK FO GL FI IS NO SE Kotimainen Ulkomainen Cult05 Teatterikäynnit 2016 Käyntien määrä sataa asukasta kohden DK FO GL FI IS NO SE Cult15. Suomi: tiedot vuodelta Islanti: tiedot vuodelta Ruotsi: tiedot vuodelta INNOVAATIO JA LUOVUUS

55 INNOVAATIO JA LUOVUUS 55

56 KUVA: UNSPLASH Noin viidennes Pohjoismaiden ulkomaankaupasta on kauppaa muiden Pohjoismaiden kanssa. 56

57 Talous 57

58 AVAINLUVUT 2016 Talous Työttömyys prosenttia TANSKA 6,3 SUOMI 9,0 ISLANTI 3,1 NORJA 4,9 RUOTSI 8,4 58

59 Talouskasvu prosenttia 1,3 1,4 7,2 1,0 3,3 Vaihtotaseen ylijäämä prosenttia BKT:sta 8,2-1,1 7,9 4,9 4,7 Korko prosenttia 0,3 0,4 2,8 1,3 0,5 Julkisen sektorin ylijäämä prosenttia BKT:sta -0,9 Kuluttajahintojen nousu , prosenttia 0,3-1,9 0,4 12,6 0,8 3,1 3,9 0,9 1,1 59

60 BKT reaalinen vuosikasvu Prosenttia DK FI IS NO SE EA19 Naac02. EA19: 19 EU:n jäsenvaltiota, jotka ovat 1. tammikuuta 2015 mennessä ottaneet euron valuutakseen. BKT asukasta kohden Euroa asukasta kohden ostovoimapariteetin (PPS) mukaan DK FI AX IS NO SE EA19 Naac04. PPS: Purchasing power standards ostovoimapariteetti, jonka avulla maiden välisiä hintaeroja on mahdollista vertailla eri hintatasosta huolimatta. 60 TALOUS

61 BKT ja elintarvikkeiden hinnat EU28 = 100 DK FI IS NO SE EU28 BKT Ruoka Pric03 Asuntojen hinnat Indeksi 2000 = Pric05 DK FO FI IS NO SE TALOUS 61

62 Pohjoismaiden välinen kauppa Prosenttia koko viennistä DK FI IS NO SE Fotr49 Pohjoismaiden välinen kauppa Prosenttia koko tuonnista DK FI IS NO SE Fotr49 62 TALOUS

63 Kauppatase vienti miinus tuonti Prosenttia bruttokansantuotteesta DK FI IS NO SE Fotr49 ja Naac01 TALOUS 63

64 Pohjoismaiden ministerineuvosto Nordens Hus Ved Stranden 18 DK-1061 København K ANP 2017:749 ISBN (PRINT) ISBN (PDF) ISBN (EPUB) ISSN (ONLINE) ISSN (PRINT)