Kunnat ja alueet Euroopassa

Transkriptio

1 Kunnat ja alueet Euroopassa Kuntarakenneuudistus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto

2 Euroopan neuvoston kaksi asiakirjaa Paikallisen itsehallinnon peruskirja (1985) (European Charter of Local Self-Government) paikallinen itsehallinto on eurooppalaisen demokratian peruskivi peruskirja asettaa yhteiset eurooppalaiset normit paikallisen itsehallinnon puolustamiselle sitouttaa eri osapuolet varmistamaan paikallishallinnon poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen riippumattomuuden Alueellisen demokratian puiteasiakirja (2009) (Reference Framework for Regional Democracy) aluehallinto sijaitsee keskushallinnon ja paikallishallinnon välissä asiakirja annettu jäsenmaille avuksi näiden kehittäessä hallintoelimiään, ei ole sitova sopimus hallinnon kehittämisprosessien tulee perustua tehokkaaseen, läpinäkyvään, vastuulliseen ja edustavaan toimielinten väliseen keskusteluun painottaa subsidiariteettiperiaatetta eli päätösten tekemistä niin lähellä kansalaista kuin se asian luonteen huomioon ottaen on mahdollista Keijo Sahrman

3 Euroopan unionin näkökulma EU:lla ei (välitöntä) toimivaltaa jäsenvaltioiden paikallisja aluehallinnon järjestämisen suhteen EU-säädöstöllä kuitenkin alati kasvavassa määrin vaikutuksia paikallis- ja aluehallinnon toimintaan: alueiden kehittäminen julkiset hankinnat kilpailupolitiikka ympäristöpolitiikka Keijo Sahrman

4 Eurooppalainen kunta- ja aluehallintomalli? Ei ole olemassa yhtä eurooppalaista kunta- ja aluemallia Jotakin yhteistä kuitenkin on: o kansalaisten kannalta tärkeät asiat päätetään vaaleilla valituissa toimielimissä o sillä hallinnon tasolla, jonne ne parhaiten ja luontevimmin kuuluvat o toiselta hallinnon tasolta ohjatut mallit (esim. suomalainen isäntäkuntamalli tai kuntayhtymä) ovat harvinaisuuksia Keijo Sahrman

5 Pohjoismaissa tehdään uudistuksia Kunta- ja aluehallinnon uudistuksia on valmisteltu ja pantu toimeen kaikissa Pohjoismaissa 2000-luvulla uusi aalto? Edellinen vahva uudistamisvaihe 1970-luvulla Pohjoismaissa samankaltaiset haasteet, mutta painotukset ja ratkaisut ovat erilaisia Rakennekysymyksissä on aina mm. poliittisia vastakkainasetteluja Samassa maassa erilaisilla hallituspohjilla saataisiin aikaan erilaisia ratkaisuja Kysymys on pikemminkin poliittisista valinnoista kuin objektiivisesta oikeasta Keijo Sahrman

6 Ruotsi 290 kuntaa, 21 aluetta, 9,4 Mas Merkittävä kuntarakenneuudistus tehtiin 1970-luvulla, kuntien lukumäärä useista tuhansista runsaaseen kahteen sataan Sen jälkeen kuntien lukumäärä on hiukan kasvanut Pitkäaikaisia aluehallintokokeiluja 2000-luvulla tavoitteena vahvemmat alueet Vastuukomitean (Ansvarskommitten, asetettiin tammik. 2003) mietintö 2007 koskee ensisijaisesti alueita, esityksiä: 6 9 lääniä ja aluekuntaa, aluejako yhtenevä (nyt 18+2 aluetta, Landsting), kunnat ja alueet päättävät aluejaosta 1 2 miljoonaa asukasta per alue, ei alle kullakin alueella mm. aluesairaala ja yliopisto merkittävin tutkimusresurssein paikalliset työmarkkina-alueet rakenneosina Kokeilujen tuloksena kaksi muita vahvemman itsehallinnon aluetta (Länsi-Götanmaa ja Skåne) Uudistus on viivästynyt, odottavassa vaiheessa, päätösten siirtäminen yli vaalien ei tuonut ratkaisuja (ainakaan toistaiseksi) Ruotsin Kuntaliitolta ehdotus alueiden rajoista, viisaiden miesten ryhmä pohtii, ei juuri kuntaliitoskeskustelua Keijo Sahrman

7 Ruotsi - terveydenhoidon järjestelyistä Maakäräjät (18) ja alueet (2) vastaavat terveydenhuollosta Julkisen ja yksityisen palvelun valinnanvapaus vuodesta 2009 Kansalaiset/potilaat valitsevat palveluntuottajan Ainakin Tukholman seudulle yksityisiä terveyskeskuksia julkisten rinnalle Palvelujen laadun ja saatavuuden arvioidaan parantuneen Keijo Sahrman

8 Tanska 98 kuntaa, 5 aluetta, 5,6 Mas Neljän vuoden takainen kuntarakenneuudistus tehtiin keskushallinnon tiukassa ohjauksessa o Puolueiden välinen poliittinen sopimus 2004, tiivis säädösvalmistelu, uudistus voimaan Aikaisempaa suuremmat kunnat, lukumäärä väheni oleellisesti (98) o Tavoitteena oli asukasta/kunta o uudet kunnat suurempia kuin oli tavoitteena o kuntaliitoksia ja kuntien jakamisia Alueiden lukumäärä väheni 14:sta viiteen, verotusoikeus poistui Uudistettiin valtion, alueiden ja kuntien tehtäväjakoa o mm. työllisyyden hoito kokonaan kunnille, keskusteluttaa yhä Uudistettiin vastuusuhteita (kunta-alue-valtio) ja rahoitusta Tutkimustuloksia reformin vaikutuksista toistaiseksi vähän Uudelta hallitukselta odotetaan kunnon selvitystä Tehtäviä kunnilta alueille + vapaakuntakokeilu (9 kuntaa) keskustelussa Keijo Sahrman

9 Tanska - terveydenhoidon järjestelyistä Viisi aluetta vastaa sairaalatoiminnasta 98 kuntaa hoitaa kotisairaanhoidon ja terveyden edistämisen Sairaalat ja kunnat yhteistyössä mm. ehkäisevässä terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa Terveydenhuollon rahoitus aikaisempaa enemmän kuntien kautta vuodesta 2007, jolloin alueiden verotusoikeus lakkasi o Maksuperuste sekä alueiden asukasluku että käytettyjen terveydenhuoltopalvelujen määrä Alueiden liitto neuvottelee mm. yleislääkäreiden (perhelääkäreiden, ammatinharjoittajia) kanssa vuosittaisen sopimuksen o Alueiden liiton työstä arviolta 90 % terveydenhoitoon liittyvää Yleislääkäreiden yhteisvastaanotot lisääntymässä Keijo Sahrman

10 Norja 440 kuntaa, 19 aluetta, 4,8 Mas Uudistamisen painopiste ollut enemmän alueilla kuin kunnissa Terveydenhoidon uudistaminen 2005 o sairaalat siirrettiin valtion hallintoon maakunnilta kustannussäästöjen toivossa, toiveet eivät ole toteutuneet o perustettiin valtion neljä terveysyritystä o kustannukset kasvoivat Hallintoselonteko 2005 o uudet alueet/regionit, joilla uudistetut tehtävät 2010 o kuntaliitokset vapaaehtoisia o ei suurta uudistusta Eriseuraisuutta uudistusten tavoitteista ja muodoista, uudistusvalmiutta periaatteessa Keijo Sahrman

11 Norja - terveydenhoidon järjestelyistä Valtio otti vastuun erikoissairaanhoidosta vuonna 2005 o Tehtävät siirrettiin neljälle alueelliselle terveysyritykselle o Kustannukset kohosivat huimaavasti 430 kuntaa vastaa perusterveydenhuollosta o Terveyden edistäminen, vammojen ja sairauksien ehkäisy, diagnostisointi, hoito ja kuntoutus, kotisairaanhoito o Jokaisella kuntalaisella oikeus perusterveydenhuollon lääkäriin Ongelmana palvelujen koordinointi eri tasojen kesken o 2009 aloitettiin koordinaatioreformi, jota valtio rahoittaa Uusi kansanterveyslaki tulee voimaan : o Painotetaan kunnan työtä kansanterveyden hyväksi o Viisi perusperiaatetta: terveyden tasa-arvo, terveys kaikessa politiikassa, kestävä kehitys, varovaisuus riskien suhteen ja osallisuus Keijo Sahrman

12 Islanti 77 kuntaa, ei alueita, 0,3 Mas Islannin kunnat ovat Pohjoismaiden pienimmät o pääkaupunki Reykjavik as. Niiden toimivalta on Pohjoismaiden suppein Ei aluehallintoa, vain yksi kunnallinen taso Vuonna 2005 esitys kuntaliitoksista tavoitteena vahvemmat kunnat, jotka voisivat hoitaa useampia tehtäviä Uudistusta koskeneissa kunnallisissa kansanäänestyksissä useimmissa EI-tulos kuntaliitoksille Silti kuntien lukumäärä noin puolittunut 1990-luvulta vapaaehtoisin liitoksin Talousongelmat eivät johtaneet merkittävään paikallishallinnon uudistamiseen Keijo Sahrman

13 Pohjoismaisille uudistuksille yhteistä Taustalla ajankohtaiset ja ajantasaiset tilanneanalyysit o uudistamista ohjaavia tekijöitä talous, väestön ikärakenne, globalisaatio, ikäryhmien erot palvelujen kysynnässä Keskustelun ytimessä o terveydenhoito, hallinnontasojen lukumäärä, (demokraattinen) ohjaus Keijo Sahrman

14 Päätelmiä Viime vuosikymmenellä kaikkialla tehtiin jotain, ainakin selvityksiä Lähes yhteistä kunta- ja aluehallintoyksiköiden koon kasvu Ei muuta suurta yhtenäistä linjaa, yhteistä tarinaa Islannissa vapaaehtoista kehitystä kohti suurempia kuntia Norjassa kuntaliitokset vapaaehtoisia, muuten sekavaa Ruotsissa huoli demokraattisen päätöksenteon säilymisestä ja vahvistumisesta, monivuotisia kokeiluja, uudistusten voimaansaattaminen vaikeaa Tanskassa keskushallinnon ote uudistuksesta vahva, aikataulu nopea, kunnat sopeutujia Keijo Sahrman

15 Baltian maat Baltian maissa keskusteltu kunta- ja aluerakenteista koko niiden uuden itsenäisyyden ajan. Reformeja on tullut ja mennyt. Vaalien jälkeen on usein palattu takaisinpäin. Vain Liettuassa vahvat kunnat asukasmäärällä mitattuna, keskimäärin asukasta. Viro 226 kuntaa, vain valtion aluehallintoa, 1,3 Mas Kuntareformi on edelleen ajankohtainen, pienten kuntien liitoksia kaivataan, palveluiden tulevat järjestämistavat epäilyttävät Latvia 118 kuntaa, 5 aluetta, 2,2 Mas Kuntaliitoksia tehty, mutta niihin ei olla tyytyväisiä Mm. koulubussimatkat pidentyneet kohtuuttomasti Liettua 60 kuntaa, ei alueita, 3,2 Mas Edellisissä uudistuksissa poistettiin demokraattinen aluetaso Maa EU:n köyhimpiä kaikin mittarein Keijo Sahrman

16 Euroopan maiden kunta- ja aluehallintojako Valtio Asukasluk u (milj.) Kuntataso Aluetaso Osavaltiotaso (ym. itse-hallinnolliset alueet) Alankomaat 16, Belgia 10, Bulgaria 7, Espanja 46, Irlanti 4, Islanti 0,3 77 Italia 61, Itävalta 8, Kreikka 10, Kroatia 4,4 553 Kypros 0,7 378 Latvia 2, Liettua 3,2 60 Luxemburg 0,5 105 Makedonia 2,0 120 Malta 0, Norja 4, Portugali 10, Puola 38, Ranska 65, /26 Romania 21, Ruotsi 9, /2 Saksa 81, Serbia ja Montenegro 10, Slovakia 5, Slovenia 2, Suomi 5, Sveitsi 7, Tanska 5, Tsekki 10, Unkari 9, Viro 1,3 226 Yhdistynyt kuningaskunta 62, Taulukosta on jätetty pois valtion aluehallintorakenteet Keijo Sahrman

17 EUROOPPA Lähde:

18 Asukastiheys ja yli asukkaan asukastihentymät Asukastiheys asumaton alue Yli asukkaan tihentymä Kartalla on esitetty sinisellä ympyrällä ne asukastihentymät, joissa halkaisijaltaan 20 km:n kehän sisään jäävän väestön määrä on vähintään Keijo Sahrman KL/JAH Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2009

19 Kiitokset huomiostanne Keijo Sahrman