Pohjola numeroina 2005

Transkriptio

1 Pohjola numeroina 2005

2 Pohjola numeroina 2005 ANP 2005:758 ISSN X Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: sister brandt designstue, Kööpenhamina Paino: AKA-PRINT A/S, Århus Painos: Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset Pohjoismaiden tilastokeskukset. Toimittajat: Frank Dahlgaard, Charlotte Voldby Henriksen ja Jan Vibe, Danmarks Statistik. Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden neuvosto Nordisk Ministerråd Nordisk Råd Store Strandstræde 18 Store Strandstræde 18 DK-1255 København K DK-1255 København K Puh Puh Faksi Faksi Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on maailman vanhimpia ja kattavimpia alueellisen yhteistyön malleja. Siihen osallistuvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueet. Yhteistyö vahvistaa Pohjoismaiden yhteenkuuluvuutta unohtamatta maiden välisiä yhtäläisyyksiä ja kansallisia erityispiirteitä. Lisäksi se parantaa naapuruussuhteita ja mahdollisuuksia pohjoismaiseen edunvalvontaan kansainvälisissä yhteyksissä. Pohjoismainen yhteistyö sai viralliset puitteet vuonna 1952, jolloin Pohjoismaiden neuvosto perustettiin maiden parlamenttien ja hallitusten yhteistyöelimeksi. Vuonna 1962 Pohjoismaat allekirjoittivat Helsingin sopimuksen, joka on edelleenkin pohjoismaisen yhteistyön kulmakivi. Vuonna 1971 perustettiin Pohjoismaiden ministerineuvosto, joka on viiden Pohjoismaan sekä kolmen itsehallintoalueen hallitusten välinen yhteistyöelin.

3 Sisällys Sisällys Pohjoismaat 2 Avainluvut 4 Ympäristö 5 Väestö 6 Terveys ja kuolinsyyt 11 Kulutus 13 Koulutus 15 Työmarkkinat 16 Kulttuuri 18 Kansantalouden tilinpito 20 Hinnat 21 Ulkomaankauppa 22 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 24 Kirjassa käytetään seuraavia symboleja ja maakoodeja: Symbolit Maakoodit Ei yhtään Vähemmän kuin puolet Tieto ei ole sovellettavissa Tieto puuttuu Tanska: DK Färsaaret: FO Grönlanti: GL Suomi: FI Ahvenanmaa: AX Islanti: IS Norja: NO Ruotsi: SE Kuvissa maita kuvaavat seuraavat värit: Tanska: Grönlanti: Ahvenanmaa: Norja: Färsaaret: Suomi: Islanti: Ruotsi:

4 Pohjoismaat Grönlanti Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Asema: Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtiopäämies: Kunningatar Margareeta II Pääkaupunki: Nuuk as Färsaaret Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Asema: Itsehallinto, osa Tanskan kuningaskuntaa Valtiopäämies: Kunningatar Margareeta II Pääkaupunki: Tórshavn as Islanti Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Tasavalta Valtiopäämies: Presidentti Ólafur Ragnar Grimsson Pääkaupunki: Reykjavik as Norja Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningas Harald V Pääkaupunki: Oslo as

5 Pohjoismaat Suomi Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Tasavalta Valtiopäämies: Presidentti Tarja Halonen Pääkaupunki: Helsinki as Tanska Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningatar Margareeta II as Ahvenanmaa Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Asema: Itsehallinto, osa Suomen tasavaltaa Valtiopäämies: Presidentti Tarja Halonen Pääkaupunki: Maarianhamina as Ruotsi Pinta-ala: km 2 Asukasluku: Valtiomuoto: Perustuslaillinen kuningaskunta Valtiopäämies: Kuningas Kaarle XVI Kustaa Pääkaupunki: Tukholma as

6 Avainluvut Pohjoismaat kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaat Euro-12 USA Japani Jäätön pinta-ala, 1000 km² Väkiluku milj. 24,7 306,9 290,8 127,6 Asukkaita/km² Lasten määrä naista kohti 1,7 1,5 2,1 1,4 Keskimääräinen elinikä vuosissa Miehet Naiset BKT, miljardia euroa (2004) BKT henkeä kohti euroissa (2004) (PPP) Julkisen sektorin velat, % BKT:sta ,1 71,3 63,4 164,0 Julkisen sektorin ylijäämä, % BKT:sta (2004) 3,6-2,7-4,4-6,5 Verot % BKT:sta 48,1 41,0 29,0 26,7 Pienituloisten veroprosentti 40,3 40,4 27,1 23,2 Työvoiman suhteellinen osuus % miehet 81,3 78,5 80,7 84,9 naiset 76,5 57,1 70,2 62,9 Viikoittainen työtuntimäärä Työttömyysprosentti (2004) 6,0 8,9 5,5 4,7 Huom. Pohjoismaat käsittävät Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin, Färsaaret, Grönlannin ja Ahvenanmaan. Euro-12 tarkoittaa niitä 12 maata, joiden valuutta on euro. 4

7 Ympäristö Pohjoismaiden kokonaispinta-ala % 0% 26% 27% 19% 19% 6% 0% Grönlannin ja Islannin osalta jäätön pinta-ala. Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Energiantuotanto, miljoonaa tonnia öljyekvivalenttia Tanska 4,8 10,7 15,5 27,6 27,0 28,5 28,3 Suomi 11,2 11,7 13,2 14,8 15,1 15,7 15,6 Islanti 1,4 1,5 1,4 2,3 2,5 2,5 2,5 Norja 72,6 120,1 181,6 224,5 228,4 233,1 233,2 Ruotsi 26,7 29,7 31,5 30,1 33,7 31,8 31,1 5

8 Väestö Väestö Yhteensä Miehet Naiset Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat yht Ahvenanmaan asukasluku sisältyy Suomen asukaslukuun. Väestö maittain prosentteina Pohjoismaiden asukasluvusta 22% 37% 21% 19% 1% Tanskaan sisältyy Färsaaret ja Grönlanti. Ahvenanmaa sisältyy Suomeen. Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 6

9 Väestö Arvioitu asukasluku Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Pääkaupunkiseutujen väestökehitys Indeksi 1990= Tórshavn Nuuk Reykjavik Helsinki Oslo Tukholma Kööpenhamina Maarianhamina

10 Väestö Turvapaikanhakijat Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Ulkomaalaisten maahanmuutto DK FO GL FI IS NO SE Ulkomaalaisten maastamuutto DK FO GL FI IS NO SE

11 Väestö Yhteenlasketut hedelmällisyysluvut DK FO GL FI AX IS NO SE Elinajanodote vuosina 0-vuotiaana Vuosina DK FO GL FI AX IS NO SE Ensimmäinen: Miehet Toinen: Naiset Grönlanti ja Ahvenanmaan tiedot vuodelta

12 Väestö Perheet perhetyypeittäin 2003 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Tuhatta perhettä, joissa on lapsia Prosenttia Aviopareja Avopareja Yksinhuoltajia Yhteensä Tuhatta perhettä, joissa ei ole lapsia Prosenttia Aviopareja Avopareja Yksineläjiä Yhteensä Perheenjäseniä perheessä keskimäärin 1,9 1,9 1,9 2,2 1,8 Lapsia päiväkodissa 2004 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Prosenttiosuus ikäryhmästä 0 v 12,4 1,2 7,2 2,4 0,0 1 v 78,3 28,3 58,4 33,4 45,4 2 v 86,8 45,2 92,2 54,1 87,4 3 v 93,9 62,4 93,6 79,4 91,9 4 v 93,7 68,6 95,2 86,9 96,1 5 v 97,3 73,0 92,8 89,0 96,8 Tanskassa päiväkoteihin luetaan myös iltapäiväkerhot. Suomen, Islannin ja Norjan tiedot v:lta

13 Terveys ja kuolinsyyt Todetut uudet syöpätapaukset asukasta kohti DK FO GL FI IS NO SE Miehet yhteensä Kives Eturauhas Maha Suoli Haima Keuhko Ihon melanooma Muut tapaukset Naiset yhteensä Rinta Kohtu Maha Suoli Haima Keuhko Ihon melanooma Muut tapaukset Ikävakioidut määrät. 11

14 Terveys ja kuolinsyyt Sairauspoissaolot, prosentteina työllisistä 5 Prosentteina Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Ensimmäinen: 1990 Toinen : 1995 Kolmas : 2000 Neljäs : 2003 Lääkärit ja hammaslääkärit asukasta kohti asukasta kohti DK FO GL FI AX IS NO SE Ensimmäinen: Lääkäreitä Toinen: Hammaslääläreitä 12

15 Kulutus Alkoholijuomien myynti litroina puhdasta alkoholia henkeä kohti, 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat Tanska 11,6 12,1 11,6 11,5 11,6 11,3 11,5 Färsaaret 6,7 6,3 6,6 6,8 6,9 7,0 6,9 Grönlanti 15,5 12,6 13,2 13,4 12,5 12,3 12,7 Suomi 9,5 8,3 8,6 8,6 9,0 9,2 9,3 Ahvenanmaa 7,2 5,8 6,1 6,1 6,3 6,4 6,4 Islanti 5,2 4,8 5,9 6,1 6,3 6,5 6,5 Norja 4,9 4,8 5,5 5,6 5,5 5,9 6,0 Ruotsi 6,4 6,2 6,1 6,2 6,5 6,9 7,0 Elintarvikkeiden kulutus kiloina henkeä kohti 2004 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Riisi 5,9 4,3 4,7 7,1 5,4 Peruna 56,9 62,5 57,7 76,8 83,6 Vihannekset. 66,5 52,8 58,3 67,3 Hedelmät. 86,9 68,5 77,3 103,4 Juusto 24,4 17,3 14,7 15,8 17,8 Voi 1,8 2,8 2,0 2,8 1,5 Munat.. 9,2 9,4 10,9 11,5 Naudanliha 28,2 19,0 13,2 20,0 25,1 Sianliha 58,1 33,8 20,7 24,0 35,8 Lampaanliha 1,3 0,3 22,9 5,5 1,1 Siipikarjanliha 23,1 15,9 18,8 11,5 14,3 Muu liha 0,7 2,8 2,5 2,4 2,2 Islannin tiedot v:lta Ruotsin tiedot v:lta

16 Kulutus Tupakoimattomien osuus % Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Tupakoimattomien osuus % Prosenttia Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Ensimmäinen: Miehet 1995 Toinen: Naiset 1995 Kolmas: Miehet 2003 Neljäs: Naiset

17 Koulutus Ilmoittautuneet korkea-asteen opiskelijat vuotiaat % DK FI AX IS NO SE Alin: Miehet Ylin: Naiset Tanskan, Suomen, Islannin ja Ahvenanmaan tiedot v:lta Suomen tiedot sisältävät Ahvenanmaan tiedot. Ruotsin tiedot v:lta Saavutettu koulutustaso, vuotiaat vuotiaat % DK FI AX IS NO SE Alin: Peruskoulu Keskimmäinen: Toinen aste Ylin: Korkea-aste Suomen tiedot v:lta 2003, sisältävät Ahvenanmaan tiedot. Norjan tiedot v:lta

18 Työmarkkinat Työttömät % työvoimasta Tanska 6,7 4,8 4,4 4,3 4,6 5,6 5,4 Färsaaret 15,1 5,9 4,8 3,7 2,6 2,8.. Suomi 15,4 10,2 9,8 9,1 9,1 9,0 8,8 Ahvenanmaa 6,4 2,5 2,1 1,9 1,8 1,9 2,3 Islanti 4,9 2,0 2,3 2,3 3,3 3,4 3,1 Norja 4,9 3,2 3,4 3,6 3,9 4,5 4,4 Ruotsi 8,8 6,7 5,6 4,9 4,9 5,6 6,3 Euro-12 10,5 9,4 8,5 8,0 8,4 8,7 8,8 Harmonisoidut työttömyysluvut Färsaaria, Ahvenanmaata ja Islantia lukuun ottamatta. Työttömyysluvut Prosenttia Färsaaret 10 Suomi Euro-12 Norja Tanska Ruotsi 5 Islanti Ahvenanmaa Harmonisoidut työttömyysluvut Färsaaria, Ahvenanmaata ja Islantia lukuun ottamatta. 16

19 Työmarkkinat Työlliset prosentteina kaikista vuotiaista Tanska 74,2 76,5 76,7 76,7 76,5 75,7 76,2 Färsaaret 41,9 47,4 49,1 50,8 53,2 53,7 54,3 Suomi 61,1 66,0 66,9 67,7 67,7 67,3 67,2 Ahvenanmaa.. 77,0 78,1 78,1 78,6 78,5.. Islanti 82,7 86,2 86,6 86,5 84,7 84,1 82,8 Norja 73,5 78,1 77,8 77,5 77,1 75,8 75,4 Ruotsi 72,2 72,9 74,2 75,3 74,9 74,3 73,5 Työlliset prosentteina kaikista vuotiaista Prosenttia Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Ensimmäinen: 1995 Toinen :

20 Kulttuuri Sanomalehdet ja nettolevikit 2004 Sanomalehtien lukumäärä Keskimääräinen nettolevikki Nettolevikki 100 hlöä kohden Tanska Färsaaret Grönlanti Suomi Ahvenanmaa Islanti Norja Ruotsi Suomen tiedot v:lta Grönlannissa lehdet ilmestyvät vain 1 2 kertaa viikossa. Yleisten kirjastojen lainat niteinä henkeä kohti Niteinä henkeä kohti DK FO GL FI AX IS NO SE Ensimmäinen: 1990 Toinen:

21 Museot 2004 Kulttuuri Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Museoita Tuhatta kävijää Kävijöitä 100 hlöä kohti Islannin, Norjan ja Ruotsin tiedot vuodelta Teatterit 2004 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Teattereita Näytäntöjä Tuhatta kävijää Kävijöitä 100 hlöä kohti Norjan ja Ruotsin tiedot vuodelta Elokuvateatterit 2004 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Elokuvateattereita Valkokankaita Paikkoja Paikkoja valkokangasta kohti Paikkoja tuhatta asukasta kohti Islannin tiedot vuodelta

22 Kansantalouden tilinpito Pohjoismaiden ja euroalueen taloudelliset avainluvut Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Euroalue Väkiluku milj. 5,4 5,2 0,3 4,6 9,0 307,0 BKT, 2004, miljardia euroa (PPP) BKT/asukas, 2004 euroina (PPP) Prosenttia BKT:n reaalikasvu ,6 38,1 37,8 28,0 26,9 19,5 Työttömyys, ,4 8,8 3,1 4,4 6,3 8,8 Inflaatio, ,9 0,1 2,3 0,6 1,0 2,1 Korko, ,3 4,1 7,5 4,4 4,4 4,1 Prosenttia BKT:sta Ulkomaankaupan ylijäämä ,1 5,6-4,8 14,2 8,0 2,1 Saatavat ulkomailta (netto) ,0-13,0-85,0 52,0-19,0.. Valtiontalouden ylijäämä ,3 2,1 0,1 11,1 1,4-2,7 Valtionvelka ,7 45,1 36,8 46,5 51,2 71,3 Asukaskohtaisen BKT:n muuntamisessa euroiksi on käytetty ostovoimapariteettia (PPP), joka kuvastaa maiden hintatason eroja paremmin kuin viralliset valuuttakurssit. Työttömyys on Islantia lukuunottamatta ilmoitettu EU:n harmonisoimina työttömyysprosentteina. Korko on ilmoitettu sikäli kuin mahdollista 10 vuoden valtionobligaation efektiivisenä korkona. Suomi on ainoana Pohjoismaana 12 euromaan joukossa. Nämä 12 euromaata muodostavat euroalueen. 20

23 Kuluttajahintaindeksi Indeksi Färsaaret Suomi Hinnat Norja Islanti Tanska Grönlanti Ahvenanmaa Ruotsi Vaihtokurssit: dollari ja euro kansallisena valuuttana 1 USD = x,xx 1 EUR = x,xx Tanska (kr) 7,88 6,59 5,99 7,43 7,43 7,44 Suomi (euro) 0,95 1,13 1,24 1,00 1,00 1,00 Islanti (kr) 91,45 76,76 70,12 86,20 86,72 87,15 Norja (kr) 7,97 7,08 6,74 7,51 8,00 8,37 Ruotsi (kr) 9,72 8,09 7,35 9,16 9,13 9,13 Vuoden keskikurssi Bruttokansantuote henkeä kohden euroina (PPP), indeksi Euro-12= Indeksi Euro-12=100 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Euro

24 Ulkomaankauppa Vienti, miljoonaa euroa 2004 Tanska Grönl. Suomi Islanti Norja Ruotsi Yhteensä Tanska Färsaaret ja Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Belgia ja Luxemburg Ranska Saksa Italia Alankomaat Iso-Britannia Muut EU-15-maat Sveitsi Venäjä Muu Eurooppa USA Kanada Muu Amerikka Kiina Japani DAE Muu Aasia Afrikka Oseania Muut DAE = Hongkong, Malesia, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa. 22

25 Ulkomaankauppa Tuonti, miljoonaa euroa 2004 Tanska Grönl. Suomi Islanti Norja Ruotsi Yhteensä Tanska Färsaaret ja Grönlanti Suomi Islanti Norja Ruotsi Belgia ja Luxemburg Ranska Saksa Italia Alankomaat Iso-Britannia Muut EU-15-maat Sveitsi Venäjä Muu Eurooppa USA Kanada Muu Amerikka Kiina Japani DAE Muu Aasia Afrikka Oseania Muut DAE = Hongkong, Malesia, Singapore, Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa. 23

26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimukseen ja kehittämiseen käytetyt varat sektoreittain, milj. euroa Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Yhteensä Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulusektori Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Kokopäiväinen t&k-henkilöstö sektoreittain 2003 Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi Yhteensä Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulusektori Yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta Valtion kansainvälinen apu, prosentteina BKTL:sta 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Prosenttia Tanska Islanti Norja Ruotsi Suomi

27 Nordisk statistisk årsbok / Nordic Statistical Yearbook 2005 on Suomessa tilattavissa seuraavista myyntipisteistä: Akateeminen Kirjakauppa PL 128 (Keskuskatu 1), HELSINKI Puh. (09) Sähköposti: tilaukset@akateeminen.com Tilastokeskus Myyntipalvelu PL 3 B TILASTOKESKUS Puh. (09) Faksi (09) Sähköposti: myynti@tilastokeskus.fi

28 Pohjola numeroina 2005 Tästä vihkosesta löydät joitakin kiinnostavia perustietoja mm. sosiaalisista, taloudellisista ja kulttuurillisista olosuhteista eri Pohjoismaissa. Tiedot on koottu Nordic Statistical Yearbook 2005:stä. ANP 2005:758 ISSN X