Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa 2014 2018"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa

2 2 (42) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ EKSOTEN PALVELUVERKKOSUUNNITELMASTA 4 1 JOHDANTO TAUSTAT PALVELUVERKKOSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEEN EKSOTESSA KUNTIEN LAUSUNNOT 6 2 HYVINVOINTIASEMA JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Palvelurakenteen kehittäminen Lähipalvelu-käsite elää nykyajassa TOTEUTUS Hyvinvointiasemakonsepti Palvelutarpeen arviointi Yhteyskeskus Sähköinen asiointi Käytännön toteutus Hankkeet AIKATAULU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIESTINTÄSUUNNITELMA 19 3 KIIREELLISEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN JA KESKUSSAIRAALA LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Kiireellinen hoito Keskussairaala Yhteenveto erikoissairaanhoidon järjestämisestä Etelä-Karjalassa TOTEUTUS AIKATAULU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIESTINTÄSUUNNITELMA 27 4 LAITOSHOIDON PURKU, KOTONA ASUMISEN TUKI JA KUNTOUTUS LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET TOTEUTUS Laitoshoidon purku vanhustenpalveluissa Lastensuojelun laitoshoito Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian ympärivuorokautinen hoito Vammaispalvelujen laitoshoito 33

3 4.2.5 Kuntoutus Kotona asumisen tuki AIKATAULU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIESTINTÄSUUNNITELMA 40 LIITE 1: HAVAINNEKUVA HYVINVOINTIASEMAN TOIMINNOISTA JA POHJAPIIRROKSESTA 42 3 (42)

4 4 (42) Tiivistelmä Eksoten palveluverkkosuunnitelmasta Kuntien lausuntojen perusteella Eksoten esityksessä talouden suunnittelun lähtökohdaksi valittiin kuntien kantokykylaskelmavaihtoehto 2. Tämän seurauksena aloitetaan päivystyksen keskittämisen sekä siihen liittyvän investoinnin suunnittelu. Hyvinvointiasemien pilotointia ja suunnittelua jatketaan yhdessä kuntien kanssa. Palveluverkkosuunnitelma on tehty kuntien pyynnöstä viisivuotiskaudelle ulottuen vuoteen 2018 asti. Myös alijäämien kattaminen aloitetaan suunnitellussa aikataulussa. Aikataulu Hyvinvointiasemat Hyvinvointiasemamallin pilotointi Hyvinvointiasemaverkosto (sisältäen lääkäripalvelut) ulottuu koko Eksoten alueelle Kiireellisen hoidon järjestäminen Päivystyksen suunnittelu ja rakentaminen Keskitetty päivystys aloittaa Kuntoutus Laitoshoidon purku Armila kuntoutussairaalaksi Laitoshoidon osuus ympärivuorokautisesta hoidosta vähenee asteittain 55 %:sta 30 %:iin vuoteen 2018 mennessä Kuva 1. Eksoten palvelurakennemuutoksen aikataulu. Eksoten yhtenä strategisena tavoitteena on akuutin päivystävän ja leikkaavan sairaalan säilyminen maakunnassa. Palvelurakennetta kehitettäessä panostetaan henkilökunnan yhtenäiseen toimintakulttuuriin, liikkuvien palvelujen lisäämiseen, sähköisten palvelujen ja teknologian hyödyntämiseen sekä kuntalaisen omatoimisuuden tukemiseen. Kuntalaisia tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden omaehtoisessa ylläpidossa ja edistämisessä. Asiakkaan polkua pyritään yksinkertaistamaan helposti saavutettavalla yhteyskeskuksella sekä laadukkaalla palvelutarpeen arvioinnilla. Ohjenuorana on asiakkaalle helppous ja matalan kynnyksen palvelut. Eksoten mallin pääkohdat: Eksoten malli perustuu kantokykyvaihtoehtoon 2. Päivystysmallia parannetaan päivystävän sairaalan säilyttämisen turvaamiseksi maakunnassa. Hyvinvointiasema-mallia pilotoidaan vuosien aikana ja hyvinvointiasemaverkosto muotoutuu tämän perusteella vuoteen 2016 mennessä. Lääkäripalveluita tarjotaan jokaisessa kunnassa koko suunnitelmakautena. Sähköisten palveluiden avulla laajennetaan kansalaisten yhteydenottomahdollisuuksia ja parannetaan kansalaisten tiedonsaantia ajasta ja paikasta riippumatta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioita vahvistetaan sekä toimintatapojen että organisaatiouudistuksen avulla. Laitoshoidon purkua jatketaan suunnitellusti. Kuntoutuksen kehittämiseen panostetaan kotona asumisen tueksi. Palveluiden saavutettavuutta ja hoidon tarpeen arviointia parannetaan yhteyskeskuksen avulla. Maakunnallisen palveluverkon suunnittelua jatketaan yhdessä kuntien ja Imatran kanssa.

5 5 (42) 1 Johdanto 1.1 Taustat palveluverkkosuunnitelman toteutukseen Eksotessa Eksoten ja Imatran kaupungin virkamiehet valmistelivat kesällä kaupungin- ja kunnanhallitusten pyynnöstä palvelukuvauksen, jonka kaksi vaihtoehtoa perustuivat kuntien antamiin talouden raamin vaihtoehtoihin. Kuvaus oli laskennallinen esitys palvelujen järjestämisestä, ei Eksoten virkamiesjohdon ehdotus uudeksi palvelurakenteeksi. Eksoten jäsenkunnat ovat syksyn aikana antaneet lausuntonsa tuohon palveluverkkokuvaukseen. Eksoten hallitus päätti kokouksessaan: Talouden suunnittelun lähtökohdaksi valitaan kantokykylaskelma vaihtoehto 2, jossa kuntien kustannukset ovat vuosina yhteensä miljoonaa euroa Hyvinvointiasemien sisällön määrittelyä jatketaan yhdessä kuntien kanssa Suunnittelua Armilan sairaalan muuttamisesta kuntoutussairaalaksi jatketaan Palveluja kehitetään siten, että tuetaan vanhusten kotona asumista ja kuntoutusta sekä omaishoidon jatkumista nykyisillä kriteereillä. Taulukko 1. Eksoten tuloksen kehitys Taulukossa 1 on kuvattu Eksoten jäsenkuntatuottojen ja nettotoimintamenojen kehitys ja tulos vuosina Vuoden 2014 jäsenkuntien maksuosuus kuntien 2. vaihtoehdon mukaisesta kantokykylaskelmasta johdettuna on 374,9 milj.. Vanhoja alijäämiä tulee tällä maksuosuudella pystyä kattamaan noin 8,6 milj. vuosittain. Eksoten nettotoimintamenojen kasvu vuonna 2014 vuoden 2013 ennusteeseen on tällöin 0,3 %. TULOS milj. EUR E2013 TA2014 muutos- % TS2015 muutos- % TS2016 muutos- % TS2017 muutos- % TS2018 muutos- % Jäsenkuntatuotot 348,7 374,9 7,6 % 382,4 2,0 % 393,0 2,8 % 402,4 2,4 % 416,4 3,5 % Nettotoimintamenot -365,2-366,4 0,3 % -373,8 2,0 % -384,4 2,8 % -393,9 2,5 % -407,8 3,5 % Tilikauden yli-/alijäämä -16,4 8,6 8,6 8,6 8,6 8,6 Nyt Eksotessa ehdotusta uudeksi palvelurakenteeksi valmistellaan samaan aikaan talousarvion valmistelun kanssa. Valmisteluun osallistuu laajasti Eksoten henkilökuntaa. Valmistelua tehdään myös yhdessä jäsenkuntien edustajien kanssa. Luonnos suunnitelmasta on menossa Eksoten hallituksen kokoukseen ensimmäisen kerran ke ja seuraavan kerran ke Eksoten valtuuston käsittelyyn palveluverkkosuunnitelma menee joulukuussa. Palveluverkkosuunnitelman pääkohdat, ja samalla tämän dokumentin keskeiset asiakokonaisuudet, ovat seuraavat: hyvinvointiasemat ja palvelutarpeen arviointi kiireellisen hoidon järjestäminen ja keskussairaala laitoshoidon purku, kotona asumisen tuki ja kuntoutus.

6 6 (42) 1.2 Kuntien lausunnot Eksoten hallitus pyysi syksyllä 2013 jäsenkuntien lausuntoa kunnille toimitetuista palveluverkkovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä Insipra Oy:n tekemistä investointivaihtoehdoista. Kunnat saivat lausunnossaan tuoda esille kaikki kunnan kannalta tärkeät asiaan liittyvät näkökohdat. Lausuntojen jatkokäsittelyn ja jatkotoimenpiteiden valmistelun kannalta kuntia pyydettiin lisäksi kiinnittämään erityisesti huomiota seuraaviin kohtiin: Onko päivystävän sairaalan säilyttäminen kunnan mielestä oikea lähtökohta palveluverkon suunnittelulle myös tulevaisuudessa? Pitääkö kunta hyvinvointiasemien varaan rakennettua palvelujärjestelmää toiminnallisesti, taloudellisesti ja aikataulullisesti mahdollisena? Miten voidaan varmistaa tiedon lisäarvopalvelujen toteuttaminen mahdollisimman kustannustehokkaasti ja onko kunta valmis liittymään yhteisiin palvelukeskuksiin? Miten kunta suhtautuu esitettyihin investointivaihtoehtoihin? Olisiko kunnan mielestä perusteltua aloittaa alijäämien kattaminen vasta siinä vaiheessa, kun investoinneista saatava hyöty toteutuu ja alijäämien kattaminen poikkeaa kantokykylaskelmissa esitetystä aikataulusta? Millä tavalla palvelusopimusmenettelyä tulee muuttaa kun tavoitteena on maakunnallinen palveluverkkoratkaisu? Jäsenkuntien kannanotot edellä esitettyihin kysymyksiin poikkesivat monin paikoin toisistaan. Päivystävän sairaalan säilyttämisestä maakunnassa kaikki kunnat olivat yksimielisiä. Useiden kuntien mielestä sairaalan työnjakoa ja toimintamallia tulisi kuitenkin miettiä laajemmin ERVA-alueella ottaen huomioon lähimaakuntien päivystävien sairaaloiden kapasiteetti. Muut kunnat Savitaipaletta ja Luumäkeä lukuun ottamatta ovat kannattaneet kantokykyvaihtoehtoa 2 erilaisin varauksin / reunaehdoin. Tiukempaan taloudelliseen raamiin perustuvaa kantokykyvaihtoehtoa 1 ei mikään kunta kannattanut. Vaihtoehto 1 olisi edellyttänyt erittäin nopeaa kustannusten karsimista, mikä olisi johtanut muun muassa henkilöstömäärän vähentämiseen ja palveluiden nopeaan keskittämiseen ilman korvaavia tilaratkaisuja. Lappeenranta, Parikkala, Imatra ja Taipalsaari hyväksyvät hyvinvointiasemallin ja lääkäripalveluiden keskittämisen vaihtoehdossa 2 esitetyllä tavalla. Muut kunnat näkevät nykyisen kaltaisen lääkärin vastaanotto- ja päivystystoiminnan järjestämisen jokaisessa kunnassa edelleen välttämättömänä. Lappeenrannan, Parikkalan, Ruokolahden ja Taipalsaaren mielestä Eksotelle tulisi antaa nykyistä suuremmat vapaudet tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut annetun rahoituksen puitteissa. Tällöin palvelusopimuksissa asetettaisiin tavoitteet kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle ja Eksoten toiminnan vaikuttavuudelle. Muut kunnat edellyttävät jatkossakin kuntakohtaista palvelusopimusmenettelyä.

7 7 (42) Useimmat kunnat pitivät kantokykyvaihtoehdon 2 mukaista keskussairaalan yhteyteen liittyvää päivystysinvestointia mahdollisena. Suurin osa kunnista piti tärkeänä, että alijäämien kattaminen toteutetaan suunnitellussa aikataulussa eli vanhat alijäämät tulee kattaa vuoden 2018 loppuun mennessä eikä uutta alijäämää saa sinä aikana syntyä. Maakunnallisen palveluverkon näkökulmasta Lappeenranta pitää välttämättömänä, että Imatran palvelut liitetään ainakin toiminnallisesti (miel. myös hallinnollisesti) erittäin kiinteäksi osaksi maakunnallista sotepalvelurakennetta. Myöskään Rautjärven mielestä esitetty palvelurakenne ilman Imatraa ei kustannuksiltaan juuri poikkeaisi nykyisestä. Imatra haluaa säilyttää edelleen palveluiden lakisääteisen järjestämisvastuun itsellään, mutta on valmis välittömästi jatkamaan neuvotteluja sopimuspohjaisesta perustason sotepalveluiden tuottamisesta lähialueelleen.

8 8 (42) 2 Hyvinvointiasema ja palvelutarpeen arviointi 2.1 Lähtökohta ja tavoitteet Palvelurakenteen kehittäminen Palveluja voidaan tuottaa uudenlaisessa palveluverkossa eri tavoin. Kehitettävä hyvinvointiasema on yksi lähipalvelun uudenlainen muoto, jossa tarjotaan paikoitellen nykyterveysasemaa kevyempiä terveyspalveluja, mutta palveluvalikoima on monipuolisempi sisältäen terveyspalvelujen lisäksi sosiaalipalveluja ja muiden julkisten organisaatioiden sekä kolmannen sektorin palveluja. Hyvinvointiasemilla on vanhustenpalvelujen, neuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkäripalveluja. Lisäksi on lääkärin vastaanottoa ja päivystystä silloin kun se on sijainnin ja vaivan luonteen puolesta järkevintä toteuttaa paikallisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat hyvinvointiasema-konseptissa saman katon alla, jolloin muun muassa peruspalvelutasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio syvenee. Kyse on kevyemmästä, ja samalla kustannustehokkaasta palvelurakenteesta. Saumaton yhteistyö muiden toimijoiden, kuten Kelan, työvoiman palvelukeskuksen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa mahdollistaa tulevaisuudessa kuntalaisten tarpeisiin vastaamisen taloudellisesti ja toiminnallisesti nykyistä järkevämmällä tavalla. Yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa pyritään lisäämään. Kaiken uuden kehitystyön taustalla ja tavoitteena on aina asiakaslähtöisyys. Keskeistä toiminnassa on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvointiasemien perustaminen mahdollistaa täten osaltaan palveluverkon laajemman muutoksen. Laajemman valikon omaavat hyvinvointikeskukset sijaitsevat maakunnassa keskeisillä paikoilla. Hyvinvointiasemat ovat osaltaan myötävaikuttamassa kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen. Liikkuvat palvelut täydentävät hyvinvointiasemien lisäksi lähipalvelujen verkostoa ja paikoitellen korvaavat kiinteiden toimipisteiden palveluja. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja sähköisen asioinnin joustavuus ja helppous tukevat osaltaan palveluita. Sähköiset palvelut eivät poissulje kasvokkain kohtaamista Lähipalvelu-käsite elää nykyajassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella 80 % asukkaista asuu Lappeenrannan kaupungin läheisyydessä ja 20 % muualla maakunnassa. Etelä- Karjalassa palvelujen järjestämisessä haasteena on varsin laaja palvelualue (225 km). Palveluverkko jaetaan tiheän asutun alueen ja harvaan asutun alueen palveluverkkoon (kuva 2).

9 9 (42) Kuva 2. Maakunnan asutuksen jakautuminen Lähipalveluun kuuluvat yhteiskunnan eri palvelut aina kaupoista hyvinvointipalveluihin. Lähipalvelu merkitsee eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteessa oleville kuntalaisille eri asioita. Esimerkiksi ikäihmisille lähipalvelu voi usein olla kotiin vietävää palvelua, kun taas joku muu väestöryhmä voi hakea lähipalvelua hieman kauempaakin. Lähipalvelun ajallisuus vaihtelee myös. Lähipalvelu-käsitteen määrittely vaihtelee luonnollisesti toimintaympäristön muuttuessa. Lähipalveluissa tärkeintä on palveluiden saatavuuden helppous asiakkaalle ja palvelujen saatavuus ajallaan. Palvelukanavat pyrkivät myös osaltansa vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarjoamiin haasteisiin. Lähipalvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas järjestäminen vaatii rakennemuutoksia niin tiheään kuin harvaan asutun alueen palveluverkossa. Tiheään asutun alueen palveluverkon palvelupisteet saattavat olla sijainniltaan liian lähellä toisiaan ja toisaalta pienuudestaan johtuen ne voivat olla tehottomasti ja vain osittain käytössä. Harvaan asutun alueen palveluverkossa lähipalveluiden järjestämisessä korostuvat vaihtoehtoiset palvelutavat: kiinteät palvelupisteet, liikkuvat palvelut, etäpalvelut, kotiin annettavat palvelut ja sähköiset palvelut. Nykyisen kiinteän palveluverkoston palvelut tulevat osittain korvautumaan vaihtoehtoisilla palvelumuodoilla. Kaikessa muutoksessa korostuvat palveluohjaus sekä moniammatillinen ja -toimijainen yhteistyö. Lähipalveluja voidaan tarjota paikallisen palvelutarpeen (aluekohtaisten) ja taloudellisten edellytysten mukaisesti kiinteässä joko toimipaikassa ja/tai liikkuvassa ja sähköisessä muodossa. Hyvinvointiasemilla hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla etäyhteyksiä ja sähköisiä palveluja. Hyvinvointiasemalla voidaan tarjota myös terveydenhuollon erikoistuneempia palveluja erityisasiantuntijoiden johdolla (ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja, asiantuntijafysioterapeutti, lastenvalvoja ja perheterapeutti). Lähipalvelujen tärkeys korostuu tietyille asiakasryhmille, kuten lapsiperheille ja ikäihmisille. Palvelut voivat liikkua asiakkaiden luokse kuten kotihoito, liikkuvat asiointi- ja klinikka-autot sekä ensihoito. Yhteistä tuleville palvelurakenteille on, että koti on tavalla tai toisella yhdistetty osaksi palveluverkkoa, jossa hyödynnetään sähköisten palvelujen mahdollisuuksia ja monitoimijaisuutta riippumatta siitä, ovatko palvelupisteet kiinteitä vai liikkuvia.

10 10 (42) 2.2 Toteutus Hyvinvointiasemakonsepti Hyvinvointiasemien tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja ja edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota perustasolla. Painopisteenä on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Palveluja tuotetaan osittain uudenlaisilla tavoilla lisäämällä liikkuvia palveluja (liikkuvat erityistyöntekijät, liikkuvat tiimit, asiointi- ja klinikka-autot) ja perustamalla sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia hyvinvointiasemia, joiden palveluvalikko määrittyy alueen erityispiirteiden mukaisesti (väestö, logistiikka ja liikkuminen, tilat ja resurssit jne.). Hyvinvointiasemilla tarjotaan myös muiden viranomaistoimijoiden, kuten Kelan ja työvoiman palvelukeskuksen, etäpalveluita. Järjestöt ja yritykset toivotetaan muiden toimijoiden ohella mukaan hyvinvoinnin edistämiseen hyvinvointiasemilla. Yhteiset teema- tai terveystapahtumat ja ryhmätoimintojen kehittäminen tuovat uutta toimintamallin tueksi. Kuva 3. Hyvinvointiasema-palvelukonseptin suunnittelu Palvelutarpeen arviointi, palveluneuvonta ja -ohjaus korostuvat hyvinvointiasemien asiakaspalvelussa (kuva 3). Palvelutarpeen arviointi tarkoittaa asiakkaan tuen ja palvelutarpeen selvittämistä asiakaskontaktien yhteydessä. Hyvinvointiasemilla asiakas saa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta palveluista ja tukitoimista sekä opastusta omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin hallinnan tueksi. Myös opastus sähköiseen asiointiin ja mahdollisuus omatoimiseen asiointiin ovat osa hyvinvointiasemien palveluvalikkoa. Asiakas saa tarpeelliset toimintaohjeet ja tarvittaessa ohjauksen oikeaan paikkaan. Hyvinvointiasemien tukena toimivat liikkuvat asiantuntijapalvelut. Asiantuntijuuden jakamisessa hyödynnetään myös ääni- ja kuvayhteyksiä. Sähköisen asioinnin helppoutta tuodaan esille joustavana palveluasioinnin muotona. Sähköisten palvelujen avulla joitakin asioita voi hoitaa kotona. Hyvinvointiasemien erilaiset palvelukonseptit kytketään tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi palveluverkon kehittämistä. Hyvinvointiasemien pilotoinnissa on olennaista tunnistaa, kuka tarvitsee palveluja, millaisia ja milloin, sekä kuka

11 11 (42) pystyy asioimaan (tai oppii asioimaan) itsenäisesti verkossa. Myös oma koti voi toimia hyvinvointiasemana, kun etäyhteydet ja teknologiset ratkaisut tukevat ja mahdollistavat omatoimisuuden lisäämisen tiettyjen asiakasryhmien kohdalla Palvelutarpeen arviointi Hyvinvointiasemilla hoidon ja palvelutarpeen arviointi on keskeisessä roolissa: ammattilaisen on osattava arvioida, onko kansalainen yleisen palveluneuvonnan, yleisen palveluohjauksen vai räätälöidyn palveluohjauksen / hoitoon ohjauksen tarpeessa. Erilaiset tietojärjestelmät, logistiikka ja palvelukeskittymät, hyvinvointikeskukset esim. Ikäkeskus, lasten ja nuorten talo ym. tukevat hyvinvointiasemien toimintaa. Ammattiryhmien väliselle työnjaolle avautuu täten uudenlainen kehittämismahdollisuus. Palvelutarpeen arvioinnin ja sähköisten palveluiden merkitys kansalaisen auttamisessa ja kansalaisen omatoimisuuden lisäämisessä korostuu. Eksoten maakunnallisissa palvelukeskittymissä kansalaista opastetaan käyttämään sähköisiä palveluja, kuten OmaHyviksen turvallista viestinvälitystä (TVV), ajanvarauksien tarkastelua ja ajanvarauksen tekemistä esimerkiksi Malluun. Iso apu -palvelukeskus toimii yhtenä palveluohjauksen paikkana. Vuoden 2014 aikana sinne valmistuu piste, jossa esitellään muun muassa kotona asumisen tueksi olemassa olevia apuvälineitä, laitteita ja kodin materiaaleja. Samassa yhteydessä voidaan tehdä asiakkaiden toimintakyvyn arviointia sekä antaa palveluneuvontaa ja tehdä kohdennettuja terveystarkastuksia. Hyvinvointiasemilla pääasiallisia kanavia palvelutarpeen arviointiin ovat henkilökohtainen palvelu, toimipisteasiakkuus ja tulevaisuudessa enenevässä määrin myös sähköiset palvelut. Esimerkiksi Iso apu -palvelukeskuksessa palveluohjausta voidaan toteuttaa kasvokkain walk in -periaatteella sekä puhelimitse ja sähköisten kanavien kautta. Yleistä palveluneuvontaa saa matalan kynnyksen palveluna myös ilman ajanvarausta Hyvis.fi-sivuston ja muiden sähköisten palveluiden sekä yhteyskeskuksen kautta Yhteyskeskus Suunnitteilla oleva yhteyskeskus koordinoi toimintaa, jakaa tietoa ja antaa keskitetysti ajanvarausaikoja Eksoten palveluihin. Siellä tehdään myös ns. ensimmäisen vaiheen palvelu- ja hoidontarpeen arviointia. Kansalainen saa apua yhdestä numerosta. Ammattilaiset ovat yhteydessä kansalaiseen, jolloin kansalaisen ei tarvitse osata etsiä oikea ammattilaista. Yhteyskeskukseen voi olla yhteydessä kotoa omalta koneelta myös sähköisesti. Lisäksi tulevaisuudessa kuva- ja ääniyhteydet mahdollistavat monenlaisen palveluneuvonnan antamisen kotiin. Terveyspalvelujen saatavuutta yhdenmukaistaan sillä, että kiireettömän hoidon ajanvaraus hoidetaan keskitetysti ja palvelujen saantiin perustetaan yksi yhteinen jono koko terveyskeskuksen alueelle. Näin eteläkarjalaiset voivat hyödyntää kaikkien palveluverkon toimipisteiden palveluja, mikä monipuolistaa palvelujen

12 12 (42) saatavuutta niin sanotusti muuten terveille ja tilapäisesti terveyspalveluja tarvitseville asiakkaille. Asiakkaan näkökulmasta ei ole juurikaan merkitystä sillä, kenen ammattihenkilön vastaanotolla hän saa hoidon tilapäiseen vaivaansa. Myös puhelinjärjestelmä tehdään nykyistä asiakasystävällisemmäksi niin, että päivystysasioissa asiakas voi soittaa yhteen numeroon vuorokaudenajasta riippumatta. Lisäksi kiireettömän hoidon ajanvaraus hoituu yhdestä numerosta. Puhelinruuhkaa vähennetään luomalla puhelinjärjestelmään eri kanavia eri asiakasryhmiä varten (hoidon tarpeen arvio -linja, laboratoriokokeiden ym. tulosten -kyselylinja, info-linja jne.) On kuitenkin asiakasystävällistä ja kustannustehokasta järjestää pitkäaikaissairaiden hoito tuttujen ammattilaisten luona. Monet asiat hoituvat tutun omahoitaja lääkäri-työparin avulla paikallisesti ja vähemmin asiakasta/potilasta rasittaen. Pitkäaikaissairauksien hoitosuunnitelman mukainen hoito järjestetään myös tutun omahoitaja lääkäri-työparin avulla. Omahoitaja toimii potilaan yhdyshenkilönä (case managerina) terveydenhuollossa. Omahoitajan yhteystiedot näkyvät potilastietojärjestelmässä, ja mikäli potilas joutuu ottamaan yhteyttä esimerkiksi päivystykseen, hänen hoitotahonsa on tiedossa ja jatkohoito järjestyy tutulle ammattilaiselle. Smart Care ja yhteyskeskus -hankkeiden avulla kehitetään ja valmistellaan yhteyskeskuksen käynnistymistä. Yhteyskeskus-hankkeen kautta Eksote hakee uutta tapaa täydentää kotihoidon palveluita ja lisätä ennaltaehkäiseviä palveluita. Teknologiaa hyödyntämällä ja logistiikan uudenlaisella suunnittelulla ikääntyneelle väestölle pyritään turvaamaan laadukas ja arvokas asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on myös löytää ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ensihoidon ja kotihoidon yhteistyöhön, matkojen yhdistelyyn, ajanvarausten keskittämiseen ja asiakkaiden matkoihin liittyviin kustannustekijöihin ja palvelumalleihin. Hankkeessa pyritään erityisesti rakentamaan yhteistyöllä toimintamalleja, joilla Kela ja Eksote voisivat yhteistoiminnalla tuottaa palveluja sekä vaikuttaa matkakustannuksiin ja palvelujen saatavuuteen. Yhteyskeskuksen toiminta on aikataulutettu hyvinvointiasemien ja keskitetyn päivystyksen kanssa vuoteen Yhteyskeskuksen toiminta alkaa vaiheittain vuoden 2014 alusta. Hyvinvointiasema-pilottien ja yhteyskeskustoiminnan yhtymäkohtia huomioidaan heti keväällä Myös Mallu-klinikka-auton toiminta linkittyy yhteyskeskuksen ohjaukseen Sähköinen asiointi Tavoitteena on keskittyä sähköisten palvelujen lisäämiseen ja asiakkaiden valintamahdollisuuksien parantamiseen, oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidon ja seurannan tehostamiseen; hoitoon ja palveluihin hakeutumisen kynnyksen madaltamisella sekä parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta uudenlaisilla yhteydenpitomuodoilla. Sähköinen asiointi otetaan todelliseksi vaihtoehtoiseksi asiointimuodoksi, jolloin palvelutuotantoon saadaan joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Lisäksi henkilöstön työpanos tulee tarkoituksenmukaiseen käyttöön: tällä turvataan

13 13 (42) myös palvelujen saatavuutta tulevaisuuden kasvavia potilas- ja asiakasmäärä ajatellen. Sähköisiä palveluja ja toimintoja on Eksotessa kehitetty systemaattisesti huomioiden kansalliset vaatimukset vuodesta 2010 lähtien. Hyvis.fi - kokonaisratkaisu mahdollistaa monipuolisten ja monikanavaisten alueellisten sähköisten palveluiden kehittämisen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Keskitetty ratkaisu mahdollistaa palvelun hyödyntämisen kaikille julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatioille, kansalaisten asuinpaikasta riippumatta. Hyviksen käyttöön kansalaisen sähköisen asioinnin alustana on sitoutunut kuusi sairaanhoitopiiriä ja viisi maakuntaa (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Keski-Suomi ja Päijät-Häme). Sähköisen asioinnin kehittämiseen vaikuttaa myös valtakunnallisen earkiston käyttöönotto, jolla kytkeydytään kansalliseen potilastietoarkistoon. Toimintaa tehostetaan lisäksi mm. ensihoidon toiminnanohjaukseen sekä kliinisen kirjaamisen tarpeisiin hankittavalla tietojärjestelmällä. Välittömän työajan vähentämiseksi otetaan käyttöön materiaalihallinnanjärjestelmä tehostamaan ja automatisoimaan varasto-ohjausta ja materiaalihallintoa ja jatketaan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä jalkauttamista Eksoten toimintayksiköihin.

14 14 (42) Käytännön toteutus Hyvinvointiasemat tukeutuvat maakunnallisiin hyvinvointikeskuksiin / palvelukeskittymiin. Hyvinvointiasemat tarjoavat asiakkaille matalan kynnyksen palveluja, joita järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden lisäksi myös muut tahot. Liitteessä 1 on havainnekuva hyvinvointiaseman toiminnoista ja pohjapiirroksesta. Hyvinvointiasemien palvelusisältö vaihtelee alueen asiakastarpeen ja aseman sijainnin mukaan. Hyvinvointiasemalla asiakkaille tarjotaan seuraavia palveluita: hoitajavastaanotto ajanvarauksella ja ilman (hoitajapäivystys, pitkäsairauksien seurantakäynnit, asiantuntijahoitajien vastaanotot, kuten diabetes- ja reseptihoitaja) lääkäripalveluja (ainakin kotihoidon tuki, Tehostetun kotihoidon (Tehosan) ja vanhuspalvelujen asumisyksiköiden tuki ja niihin tarvittava vastaanottotoiminta, hoitajavastaanottojen konsultaatiotuki, kouluterveys, neuvola) lääkärin vastaanottoa ja päivystystä silloin kun se on sijainnin ja vaivan luonteen puolesta järkevintä toteuttaa paikallisesti kotihoito ja alueellinen Tehosa-hoitotiimi neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto erityistyöntekijöiden vastaanotot: ravitsemusterapeutti, asiantuntijafysioterapeutti, jalkojenhoitaja laboratorionäytteidenottoa hyvinvointiasemalla tai liikkuvana palveluna alueella (avohoidon hoitajien ja laboratoriohoitajien yhteistyötä tiivistetään) suun terveydenhuollon palveluja joko liikkuvana palveluna tai kiinteässä toimipisteessä palveluohjaajan vastaanotto (kokenut sosiaaliohjaaja tai työntekijä tai psykiatrinen sairaanhoitaja) palveluohjaus ja -neuvonta, opastus sähköiseen asiointiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiset asiakkaat, hakemusten vastaanotto sekä Kelaja TYP-yhteydet. Palveluohjaajana toimii sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja sekä psykiatrinen sairaanhoitaja aikuis- ja vanhussosiaalityöhön liittyvät tehtävät: lastensuojelu, vammaispalvelut ja lastenvalvojan palvelut tarvittaessa liikkuvina palveluina liikkuvat asiantuntijat (kuten maakunnallisten palvelukeskusten eli Lasten ja nuorten talon sekä tulevien Iso apu -palvelukeskuksen ja Aikuisten talon asiantuntijat, fysioterapeutit, ravitsemusneuvoja jne.) kuvayhteyspalvelut (eri asiantuntijat kuten Eksoten, Kelan ja TYPin) järjestö- ja yritystoimijoiden neuvonta- ja ohjauspalvelut sovittuina ajankohtina Erityispalvelujen konsultaatioita voidaan tarvittaessa järjestää kuvayhteydellä tai paikan päällä alueen asiakastarpeen tai etäisyyden mukaisesti. Osassa hyvinvointiasemia asiakkaiden omahoidon tukena on käytössä etämonitorointilaitteita kuten verenpainemittari ja vaaka. Laitteen näyttämä tulos menee suoraan hoitajalle/lääkärille tiedoksi.

15 15 (42) Hyvinvointikeskuksissa/palvelukeskittymissä asiakkaille on tarjolla laajempi palvelukokonaisuus ja erityisasiantuntijoiden palvelut kuten erikoislääkäripalvelut, suun terveydenhuollon kiinteät palvelut ja laajat laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä sosiaalityön erityispalvelut. Mikäli yhteistyö Imatran kanssa tiivistyy, voidaan puhua 2-napaisesta vaihtoehdosta (kuva 4 alla). Armilan ja Honkaharjun lisäksi Parikkalan sijainti maakunnan pohjoispäässä pitkien välimatkojen vuoksi korostuu. Hyvinvointikeskus, palvelukeskittymät Armila, Honkaharju ja Parikkala (pitkät välimatkat) Lasten ja nuorten talo, Iso apu palvelukeskus, aikuisten talo Lappeenrannassa Hyvinvointiasema Mallu-auto Luumäki, Lemi, Savitaipale, Taipalsaari, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi sekä Lappeenrannassa Sammonlahti, Lauritsala ja Joutseno Mallu toimii maakunnan pohjois- ja länsiosissa sekä myös Lappeenrannan ydinkeskustan ulkopuolella kuten Ylämaalla (+ Voisalmi, Korvenkylä) Asiantuntijoiden liikkuvat palvelut toimivat koko maakunnan alueella. Kuva 4. Hyvinvointikeskusten ja -asemien sijoittuminen maakunnassa vuoteen 2016 mennessä (2-napainen vaihtoehtomalli) Mikäli toimitaan 1-napaisella mallilla (kuva 5), Lappeenrannan lisäksi Parikkalan sijainti maakunnan pohjoispäässä pitkien välimatkojen vuoksi korostuu. Eksoten liikkuvien asiantuntijoiden sijoituspaikkana voi olla myös eri puolilla maakuntaa sijaitsevat hyvinvointiasemat.

16 16 (42) Hyvinvointikeskus Armila ja Parikkala (pitkät välimatkat) Palvelukeskittymät Lasten ja nuorten talo, Iso apu palvelukeskus, aikuisten talo Lappeenrannassa Hyvinvointiasema Mallu-auto Lemi, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Luumäki, Rautjärvi sekä Lappeenrannassa Sammonlahti, Lauritsala ja Joutseno Mallu toimii maakunnan pohjois- ja länsiosissa sekä myös Lappeenrannan ydinkeskustan ulkopuolella kuten Ylämaalla (+ Voisalmi, Korvenkylä) Asiantuntijoiden liikkuvat palvelut toimivat koko maakunnan alueella. Kuva 5. Hyvinvointikeskusten ja -asemien sijoittuminen maakunnassa vuoteen 2016 mennessä (1-napainen vaihtoehtomalli) Hankkeet Hyvinvointiaseman suunnittelussa tärkeänä tukena ovat kehittämistyöstä saadut kokemukset. Kehittämisen tukena hyödynnetään saatuja tietoja ja kokemuksia jo päättyneistä Reneawing Health ja Mallu kylillä 1 -hankkeista sekä käynnissä olevista Hyvinvointiasema- (Sitra) ja Mallu kylillä 2 -hankkeista. Sähköisten palvelujen osalta hankkeet kuten Keksi ja Sustains sekä käynnissä oleva SaDe-hanke edistävät sähköisen asioinnin ja hoitoon ohjauksen menestyskulkua aiemmin tuotetulle sähköisen terveysaseman periaatteisiin nojautuvalle asiointipohjalle (riskitestiarviot, esitietolomakkeet, turvallinen viestinvälitys jne.). Renawing Health on tuonut esiin Eksoten toimintaan sovellettavan terveyskansioajattelun ja omahoitajien työtapaan potilaita motivoivan haastattelun. Motivoivan haastattelun avulla potilas itse alkaa pohtia oman tilanteensa ja hyvinvointinsa edistämistä. Mallu kylillä -hankkeet ovat tuottaneet tietoa liikkuvan palvelun toimintaedellytyksistä ja harvaan asutulla seudulla tuotettavasta palvelusta ja kyläyhteistyöstä. Hyvinvointiasema-hankkeessa toteutetaan hyvinvointiasemapilotit tiheään ja harvaan asutulla seudulla sekä liikkuvana palveluna. Liikkuva pilotti eli sähköinen asiointipiste/neuvontapiste toteutuu Mallu-autossa. Hankkeessa koulutetaan myös vertaisohjaajia, jotka toimivat yhteistyössä Eksoten kanssa sähköisen asioinnin ja omatoimisuuden vertaisina puolestapuhujina. Piloteista laadittavat

17 17 (42) konseptikuvaukset antavat tietoa ja perustaa tulevaisuuden hyvinvointiasemille. Pilotit mahdollistavat palveluvalikon muokkaamisen arvioinnin ja saadun palautteen mukaan. Alustavasti käytyjen keskustelujen pohjalta hyvinvointiasema-pilottikohteiksi on ajateltu Lauritsalaa, Lemiä ja Ruokolahtea. Lemi ja Ruokolahti ilmoittavat pilottiin lähtemisestä marraskuun aikana. RISTO-hankkeessa kehitetään muun muassa vanhusten suun terveydenhuoltoa liikkuvana palveluna. Yhteyskeskuksen ja palvelutarpeen arvioinnin tueksi saadaan tietoa Eksoten kehittämisohjelma - hankkeen tuloksista. 2.3 Aikataulu Hyvinvointiasema-hankkeen pilotit kestävät lokakuun 2014 loppuun. Piloteista saatujen kokemusten perusteella voidaan päättää ja sopia hyvinvointiasemakonseptien jatkamisesta. Visiona vuodelle 2016 on, että lääkäripäivystys keskittyy Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Tämän lisäksi hyvinvointiasemilla ja keskuksissa on lääkärin vastaanottoa ja päivystystä silloin kun se on sijainnin ja vaivan luonteen puolesta järkevintä toteuttaa paikallisesti. Lisäksi hyvinvointikeskuksissa ja -asemilla työskentelee lääkäreitä erilaisissa palveluissa kuten kotihoidossa, Tehosassa, asumispalveluyksiköissä, neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa. Yhden oven periaatteen mukaisesti asiakkaan ottaessa yhteyttä kehen tahansa ammattilaiseen hänen huolensa/asiansa hoitaminen/ohjaaminen aloitetaan välittömästi kyseisessä paikassa. Toisaalta hyvin toimivalla palveluohjauksella asiakas ohjataan heti sellaiseen paikkaan, jossa hänen asiansa/vaivansa voidaan hoitaa kokonaan samassa paikassa (akuutit sairastumiset/vammat). Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että vuoteen 2016 mennessä alueella olisi 10 hyvinvointiasemaa ja kolme hyvinvointikeskusta (Armila, Honkaharju, Parikkala), joiden palvelut mukautuvat alueen tarpeisiin, taloudellisiin resursseihin ja tilojen järkevään käyttämiseen. Tulevaisuuden hyvinvointiasemien tilatarpeet tarkentuvat muiden muutosten ja taloudellisten reunaehtojen selkiydyttyä. Kustannusvaikutukset muodostuvat muun muassa tiloista, henkilöstömäärästä, tukipalveluista ja niiden sijainnista. Kuntien päätökset ratkaisevat lopullisesti asian.

18 18 (42) 2.4 Vaikutusten arviointi Taulukko 2. Hyvinvointimallin vaikutusten arviointi Asiakas/ kuntalainen Henkilöstö Hyvinvointiasema Palvelutarpeen arviointi Yhteyskeskus Sähköinen asiointi Sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alla, uudenlainen palveluohjausmalli, moniammatillisuuden kehittäminen perustyössä Asiakkaan palvelutarpeen arviointiin panostaminen Selkeä yhden palvelunumeron periaate ja logistisesti toimivat ratkaisut Hyvis.fi:n ja OmaHyviksen monipuolinen käyttö asiakkaille ja henkilöstölle Myönteistä: Asiointikanavia useita, sähköisten palvelujen käyttö joustavasti, yhdestä paikasta entistä enemmän tietoa, viranomaispalveluiden lisäksi muutakin hyvinvointia tukevaa toimintaa Kielteistä: Tieto palveluista epäselvää, sähköisessä asioinnissa arastelu, liikkumisen vaatimukset, osa palveluista on kauempana Myönteistä: Henkilöstön osaamisen vahvistaminen, päivystyksen keskittäminen, koulutuksen tarjoaminen uusiin palvelumalleihin, tehtävänkuvien selkiytyminen Kielteistä: Toimipaikkojen vaihtuvuus, liikkuvan työn epäkohdat Myönteistä: Mahdollista tehdä ensikontaktin yhteydessä, tarvittaessa nopeasti. Huomioi erilaiset asiointikanavat. Tarvittaessa moniammatillinen arvio. Nopea palveluun ja hoitoon pääsy. Kielteistä: Arviointivirheet Myönteistä: Työjaon ja osaamisen kehittyminen. Monipuolinen tehtäväkuva. Kielteistä: Osaaminen ja työn vaatimukset eivät kohtaa täysin. Edellyttää henkilöstön lisäkoulutusta. Myönteistä: Yhden palvelunumeron periaate. Toimiva palveluneuvonta ja logistiikka. Kielteistä: Järjestelmä ei toimi tai takkuaa. Myönteistä: Hallittu kokonaisuus. Selkeät toimintatavat ja järkevä työajan käyttö. Henkilötyövuodet kokonaisuutena vähenee välittömän työajan lisääntyessä. Kielteistä: Osaamisvajeet. Vaatii lisäkoulutusta Myönteistä: Mahdollistaa 24/7 asioinnin. Kielteistä: Vielä rajallinen sähköisten palvelujen tarjonta Myönteistä: Työaikaa säästyy. Kehittää osaamista. Uudistaa työprosesseja. Kielteistä: Muutosvastarinta Tilat Viestintä Talous Johtopäätökset Saman katon alla toimiminen tai vähintään lähekkäin, esteettömät tilat, tilatehokkuus paranee Muutosviestinnän tärkeys sekä henkilöstölle että kansalaisille, selkeitä ohjeistuksia Hyvinvointiasemalle oma brändi Eksoten väreillä, mutta omalla tunnuslauseella/sloganilla Henkilöstön, tilajärjestelyjen ja logististen ratkaisujen ym. yhteisvaikutus talouteen tarkentuu palvelukonseptien testaamisen myötä. Turvataan palvelujen saanti lähialuille. Matala kynnys, moniammatillisuus ja monikanavainen asiointi. Asiakkaan asiointi helpottuu. Uusien toimintamallien omaksuminen vie aikaa. Muutosvastarinnan kohtaaminen. Toiminta perustuu talouden reunaehtoihin. Käytettävissä olevat tilat eivät täysin toiminnallisesti vastaa suunniteltua käyttöä. Suunnitelmalliseen viestintään tulee kiinnittää huomiota. Kehitettävä yhdessä kehittäjäasiakkaiden kanssa. Onnistunut palvelutarpeen arviointi tuo säästöjä. Toimivat asiakasprosessit ja toimitilojen tehokas käyttö vaikuttavat myönteisesti talouteen. Tukee asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä. Mahdollistaa henkilöstön uudet toimintatavat ja osaamisen hyödyntämisen. Tilat keskeisten toimintojen yhteydessä. Edellyttää varavoiman ja turvallisuustekijöiden huomiointia. Palvelu toimii hajautetusti, mutta tilat keskitetyt. Viestinnän selkeys ja toistuvuus. Uutta toimintamallia kehitetään yhdessä käyttäjäasiakkaiden ja yritysten kanssa. Koordinointi ja yhdistely tuottavat taloudellista hyötyä. Edellyttää aluksi ICT-investointeja. Tehdään ROI-laskelmat Asiakkaan asiointi helpottuu. Logistiset ratkaisut hyödyttävät koko maakuntaa. Yksilökuljetuksista yhteiskuljetuksiin - periaatteen hyväksyminen Yksityisyyden varmistava tilaratkaisu. Pääosin kontakteista tapahtuu kotoa käsin. Markkinointiviestinnän tärkeys. Vapauttaa henkilöstöresursseja ja tehostaa toimintaa. Asiakaspalvelun joustavuus lisääntyy ja mahdollistaa henkilöstön työajan suuntaamisen ja keskittymisen olennaiseen.

19 19 (42) 2.5 Viestintäsuunnitelma Tämä suunnitelma on alustava ja noudattelee Hyvinvointiasema-hanketta varten tehtyä viestintäsuunnitelmaa. Tavoitteet: Organisaation sisäisellä viestinnällä tuetaan henkilökunnan sitouttamista uuteen toimintamalliin. Ulkoisella viestinnällä tuodaan uudenlaiset palvelut tutuiksi kansalaisille sekä rohkaistaan ja kannustetaan kansalaisia omatoimisuuteen. Samalla sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja tarjotaan luotettavaksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi. Sähköistä asiointia varten tehdään oma viestintäsuunnitelma. Pääviesti: Kansalainen saa apua yhdestä numerosta. Yhteyskeskus (työnimi Yhteyskeskus/Täsmäkeskus) koordinoi toimintaa, jakaa tietoa ja antaa keskitetysti ajanvarausaikoja Eksoten palveluihin. Se tekee myös ns. ensimmäisen vaiheen palvelu- ja hoidon tarpeen arviointia. Ammattilaiset ovat yhteydessä kansalaiseen, kansalaisen ei tarvitse osata etsiä oikea ammattilaista. Kiireettömän hoidon ajanvaraus hoidetaan keskitetysti ja palvelujen saantiin perustetaan yksi yhteinen jono koko terveyskeskuksen alueelle. Pitkäaikaissairaiden hoito järjestetään tuttujen ammattilaisten luona. Heitä varten luodaan puhelinjärjestelmään omahoitajien suorat linjat. Tarvittavat kuljetukset yhdistetään ajanvaraukseen ja palvelukokonaisuuteen. Eksotessa on EU:n hankerahoituksen turvin rakenteilla yhteyskeskus (contact center), jonka tavoitteena on toimia palvelun tarpeen arvioitsijana ja koordinaattorina ja jonka jatkossa pitäisi toimia yhden luukun periaatteen pohjalta. Yhteyskeskus toimisi myös logistisen ohjauksen keskuksena. Hyvinvointiasemat täydentävät Eksoten palveluverkkoa. Hyvinvointiasemat tarjoavat ennaltaehkäiseviä palveluja, jotka tukevat kansalaisen omatoimisuutta ja valinnanvapautta hyvinvoinnin edistämiseksi. Etäyhteyksien ansiosta kansalaisen on mahdollista saada turvallinen yhteys ammattilaiseen. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys: tietoa sähköisistä palveluista voi hakea helposti itse tai avustettuna. Tieto on luotettavaa ja ajantasaista. Hyvinvointiasemilla voivat asioida niin pitkäaikaissairaat kuin yleisestä terveys- ja hyvinvointitiedosta kiinnostuneet. Kohderyhmät: oma henkilökunta, kansalaiset, 3. sektori (vertaistuki, opastus ja neuvonta) Alustava aikataulu ja toimenpiteet: Projektin vaihe, karkea Kohderyhmä, viesti, kanava aikataulu Asiaan liittyvät hallituksen ja valtuuston päätökset ja niiden aikataulut? Yhteyskeskuksen perustaminen vaiheittain Ensimmäinen pilottikohde tiheään asutulle alueelle ja liikkuvan neuvontapisteen/sähköisen Ammattilaisille tietoa toiminnasta, palveluohjauksesta, sähköisestä asioinnista: intranet, blogi? henkilöstölehti, sähköposti, koulutukset, työpajat, kasvokkainviestintä Kansalaisviestintä painottuu palveluista ja uusista toimintatavoista tiedottamiseen ja

20 20 (42) asiointipisteen pilotin käynnistäminen Pilottikohde harvaan asutulle alueelle Sammonlahti 2016 Joutseno Ylämaa (liikkuvat palvelut 2014) Luumäki (Taavetti, Jurvalaan liikkuvat palvelut 2014) Savitaipale 2016 Taipalsaari Rautjärvi 2016 (Asemanseutu liikkuvat palvelut 2014) Parikkala Hyvinvointikeskus 2016 (Armila? Imatra?) markkinointiin kohderyhmäprioriteettina ovat alueen asukkaat: asukastilaisuudet, muut tilaisuudet ja tapahtumat, vertaistuki (vertaisohjaajien koulutuspilotti alkaa loppuvuonna 2013), hyvän mielen teemapäivät hyvinvointiasemilla ikäryhmittäin (media kutsutaan mukaan) mediatiedotteet ja -tilaisuudet, verkkosivut, Hyvis, lehtimainokset, liitteet lehdissä, Eksote-lehti, tv- ja radiomainonta? 3. sektori, yhteistyö eri toimijoiden kanssa: palaverit, kokoukset, osallistuminen toimintaan (vertaistuki), tapahtumat, työpajat, sähköposti.

21 21 (42) 3 Kiireellisen hoidon järjestäminen ja keskussairaala 3.1 Lähtökohta ja tavoitteet Kiireellinen hoito Päivystystoiminnan keskittäminen on valtakunnallinen trendi ja perustuu päivystyslääketieteen kehittymiseen, hoidon laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä taloudellisiin tekijöihin. Etelä-Karjalan keskussairaalan yhteyteen on tarkoitus saada vuoden 2016 alusta toimiva matalan kynnyksen aina auki oleva päivystyskeskus, johon siirtyisi merkittävä määrä yleislääkärien ja avoterveydenhuollon hoitajien työtä sekä ensihoidon ja hammashuollon päivystyksen tilat. Maakunnat ympäri maata pohtivat uudenlaisia päivystysratkaisuja. Syynä tähän on halu päivystystoiminnan tehostamiseen sekä laadukkaan päivystyksellisen hoidon turvaamiseen ehtyvistä resursseista huolimatta. Päivystyksen keskittämisen tarkoituksena on virtaviivaistaa potilaiden hoidon saatavuutta poistamalla keinotekoisten raja-aitojen tuottamaa turhaa siirtymistä toimipisteiden välillä. Tavoitteena on, että päivystyksellisessä asiassa hoidon saa yhdestä pisteestä kellonajasta riippumatta. Hoidon saatavuutta parantaa keskitetyn toiminnan tuomat edut, kuten hyvä tukipalveluiden (esim. laboratorio, röntgen) saatavuus sekä hyvät erikoisasiantuntijoiden (erikoislääkärit, sosiaalipalvelut, mielenterveyspalvelut ym.) konsultaatiomahdollisuudet. Tavoitteena on, että päivystykseen pääsy helpottuu ja ellei asia ole kiireellinen, voidaan päivystyksestä tarvittaessa varata suoraan aika toiseen toimipisteeseen. Koulutuksella ja työnjaon uudistamisella on lisäksi mahdollista laajentaa esimerkiksi sairaanhoitajien valmiuksia arvioida hoidon tarvetta ja ohjata potilas suoraan tarvittaviin toimenpiteisiin tai jopa erikoislääkärille. Lievien sairauksien ja vammojen hoito on edelleen tarkoituksenmukaista järjestää kohtuullisen matkan päässä potilaan kotoa, mutta päivystyksen uudelleen järjestelyllä tulee olemaan vaikutuksia tulevien investointien suunnitteluun maakunnallisella tasolla. Tällä hetkellä alustavien arvioiden mukaan päivystysinvestoinnissa on kysymys noin 40 M :n investointitarpeesta keskussairaalan yhteyteen. Toisaalta samanaikaisesti maakunnan terveysasemiin kohdistuva investointien tarve tulee pienenemään Keskussairaala Akuuttisairaanhoidon säilyttämisestä Etelä-Karjalassa ympärivuorokautisena leikkaavana ja synnytyksiä hoitavana sairaalana on Etelä-Karjalassa tärkeää jo maantieteellisistä syistä ja sen merkitys korostuu asukkaiden turvallisuudessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksien kohdatessa. Tullaan kysymykseen siitä, onko Lappeenrannassa keskussairaala vai aluesairaalaa vastaava sairaala. Jälkimmäisen status on merkittävästi huonompi, mutta silloin oman sairaalan erikoisalojen määrää voidaan rajusti karsia. Näiden erikoisalojen palvelut tulee tällöin hankkia muualta. Sen myötä lääkärirekrytointi syrjäiseen aluesairaalaan tulisi olemaan äärimmäisen haastavaa. Keskussairaalan toimintaan kuuluu peruserikoisaloja, joiden olemassaolo luo tietyntasoisen toimintaympäristön ja palveluitten sekä konsultaatioiden saaminen on mahdollista omalta paikkakunnalta.

22 22 (42) On arvioitu, että kustannustehokas keskussairaala vaatisi mieluusti väestöpohjan. EKKS:n ongelma on kieltämättä liian pieni väestöpohja ja sen myötä liian pienet klinikat, jotka ovat erittäin haavoittuvia. Jos yksikin 3-5 lääkäristä lähtee syystä tai toisesta, jäljelle jäävien työkuorma lisääntyy niin merkittävästi, että pian seuraavakin lähtee. Suuntaus isompiin yksiköihin on perusteltu, mutta aiemmat yhteistyöpohdinnat esimerkiksi Carean kanssa ovat johtaneet tulokseltaan vain vähäiseen yhteistyöhön, koska sairaalamme sijaitsee maantieteellisesti niin, että hakeutumishalukkuutta hoitoon esimerkiksi Kotkan alueelta Lappeenrantaan kauemmas Helsingistä ei suuremmin ole. Terveydenhuoltolain mukainen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus HUS- ERVA-alueella tehtiin ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2012 vuosille ja siinä on määritelty raamit lähivuosien yhteistyölle, jonka toteuttamista valvoo ohjausryhmä. Potilasnäkökulmaa On kansalaisten etu, että korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut ovat saatavissa kohtuullisella etäisyydellä kodista. Etelä-Karjalan keskussairaalassa on käynyt vuonna 2012 potilaita taulukon 3 mukaan ilman päivystyskäyntejäkin liki eri ihmistä, lähes kolmasosa piirin asukkaista, joille on tuotettu lähes käyntiä poliklinikalla. Vuodeosastotapahtumat on kuvattu taulukossa 4. Pienet erikoisalat kuten foniatria hoidetaan ERVA-yhteistyönä. On paljon yksinkertaisempaa, että yksi lääkäri matkustaa potilaan luo kuin että sama määrä potilaita matkustaa lääkärin luo esimerkiksi Helsinkiin. Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon kontaktien ja eri potilaiden jakautuminen käyntityypeittäin. Erikoissairaanhoito käyntityypeittäin Kontaktien lkm Potilaiden lkm Ensikäynti Konsultaatio Muu Päiväkirurgia Soitot/kirjeet Uusintakäynti Yhteensä ilman päivystyskäyntejä Päivystyskäynnit Yhteensä ml. päivystyskäynnit Päivystävät erikoisalat Etelä-Karjalan keskussairaalassa on järjestetty 24/7 päivystys seuraaville erikoissairaanhoidon erikoisaloille: Naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, anestesiologia, kirurgia, korva-nenä- ja kurkkutaudit ja sisätaudit, joista kirurgialla on useampi päivystäjä ja sisätaudeilla etu- ja takapäivystykset. Päivystystoiminnan ylläpitäminen edellyttää tietyn määrän lääkäreitä. Päivystäminen ei voi olla ainoa tehtävä ja siksi myös virka-ajalla tehdään työtä, joten näillä erikoisaloilla on välttämätöntä olla muutakin toimintaa.

23 23 (42) Päivystyspotilaitten suhteellinen määrä kirurgialla on leikkaustoiminnan vuoksi vähäisempi (53 %) kuin muilla erikoisaloilla (ka 67 %). Eri erikoisaloilla on selkeä riippuvuus toisistaan, ilman anestesiologiaa ei pärjää kukaan eikä synnytyksiä hoideta ilman lastenlääkäreitä. Jos näiden erikoisalojen palveluita ei ole lähietäisyydellä saatavissa, voi väestön terveys ja henki vaarantua. Ei päivystävät erikoisalat, joilla on merkittävästi päivystyspotilaita Näitä erikoisaloja ovat keuhkosairaudet, neurologia ja onkologia. Kuten taulukosta 4 selviää, myös näiden erikoisalojen potilaita on runsaasti ja päivystyspotilaitten osuus osastohoidossa on erittäin suuri. Näiden erikoisalojen osaamista vaaditaan virka-aikana. Klinikoissa ei ole riittävästi lääkäreitä ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen. Neurologit hoitavat erillisjärjestelyllä potilaitaan viikonloppuna. Tehokkaalla päiväaikaisella polikliinisella toiminnalla voidaan tukea potilaitten pärjäämisestä mahdollisimman pitkään kotona ja myös vähentää päivystyshoitojaksojen määrää. Syöpäpotilaitten hoidon siirtäminen muualle tai järjestäminen muulla tavalla ei olisi järkevää. EKKS myy palveluitaan sosiaali- ja terveyspiirin ulkopuolellekin, mm. merkittävissä määrin Careaan. Taulukko 4. Päivystyspotilaiden osuus osastohoidosta erikoisaloittain. Erikoisala Nettopäivät Alkaneet hoitojaksot lkm Potilas lkm Hoitojakson kesto ka (sis. lähtöpäivän) Päivystyksenä alk. hoitojaksot lkm Päivystyksenä alkaneet, %-osuus hoitojaksoista 10 SISÄTAUDIT , ,1 % 20 KIRURGIA , ,3 % 30 NAISTENTAUDIT JA , ,2 % SYNNYTYKSET 40 LASTENTAUDIT , ,6 % 55 KORVA-, NENÄ- JA , ,2 % KURKKUTAUDIT 65 SYÖPÄTAUDIT JA , ,7 % SÄDEHOITO 77 NEUROLOGIA , ,0 % (sis. Armilan os. 3) 78 LASTENNEUROLOGIA , ,8 % 80 KEUHKOSAIRAUDET , ,5 % (82%) (sis. Heha-potilaat) Erikoisaloittain yhteensä , ,9 % Muut erikoisalat Erikoisaloja, joilla ei ole päivystystä ja akuuttien potilaitten määrä on pieni, ovat ihotaudit, lastenneurologia ja fysiatria sekä hammas- ja suusairaudet. Näistä ihotaudeilla ja lasten neurologialla lääkäritilanne on hyvä ja potilaat voidaan hoitaa ja lastenneurologialla voidaan joissain tilanteissa tarjota palveluita myös naapurisairaanhoitopiireille.

24 24 (42) Silmätaudeilla tarvittaisiin jonkinlaista päivystystoimintaa, mutta siellä lääkäritilanne on huono, vain yksi lääkäri neljästä virasta on täytettynä. Silmätautien osalta onkin perusteltua arvioida toiminta uudelleen ja selvittää erilaisia ratkaisumalleja, ja jatkossa hankkia lääkärityövoima joko osittain tai jopa kokonaan ostopalveluina. Silmätaudit on Suomen erikoisaloista eniten yksityistynyt ja vain 10 prosenttia silmälääkäreistä työskentelee pelkästään julkisessa terveydenhuollossa ja 50 prosenttia silmälääkäreistä pelkästään yksityisesti. Fysiatrialla ei ole päivystyspotilaita. Lääkäritilanne ei ole erityisen hyvä, mutta kuntoutustoiminta ja etenkin ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen ylläpitäminen on keskeinen osa koko Eksoten strategiaa ja keskeinen keino selvitä tulevaisuuden haasteista väestön ikääntyessä, joten kuntoutuksen osaamista on tärkeää olla myös akuutin sairaalan sisällä. Laboratorio, röntgen ja muut tukipalvelut tarvitaan päivystyksen ja erikoisalojen päivätoiminnan ylläpitämiseksi. Myös perusterveydenhuolto tarvitsee näitä palveluita Lääkärikoulutus ja rekrytointi Perusterveydenhuolto tarvitsee tuekseen eri erikoisalojen osaajia. Alue, jossa ei ole riittävää erikoissairaanhoidon tukea, ei houkuttele työntekijöitä. Riittävät erikoissairaanhoidon erikoisalat tukevat avoterveydenhuollon työtä ja mahdollistavat yleislääketieteeseen erikoistumisen omalla paikkakunnalla ja vahvistavat myös avohoitolääkärin ammattitaidon kehittymistä potilaan parhaaksi Yhteenveto erikoissairaanhoidon järjestämisestä Etelä-Karjalassa Keskussairaalatasoinen hoito tarvitaan Etelä-Karjalan väestöpohja ja sijainti huomioiden. Keskussairaalan nykyisten erikoisalojen säilyttäminen on keskeinen osa lähipalvelujen ylläpitämistä. Päivystävien erikoisalojen lisäksi muilla olemassa olevilla erikoisaloilla on suuri merkitys alueen väestön sairauksien hoitamiseksi. Niillä erikoisaloilla, joilla lääkäritilanne on hyvä, ei ole perusteita suunnitella palveluitten hankkimista ulkopuolelta. Mieluummin tulee arvioida, voisiko tuolloin palveluita tarjota lähiympäristön muille sairaaloille. Erikoisaloilla, joilla on lääkärivajetta ja huonon valtakunnallisen lääkäritilanteen vuoksi olemattomat rekrytointimahdollisuudet, tulee arvioida mahdollisuudet muunlaisiinkin ratkaisuihin kuin omaan tuotantoon tai suoriin lääkärityövoiman ostopalveluihin tarvittaessa yhteistyössä ERVA-alueen tai yksityisten toimijoitten kanssa. Riittävän laaja-alainen erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollisuus suorittaa erikoistumis- ja muita pätevyyttä lisääviä palveluita omalla paikkakunnalla on keskeinen rekrytointi- ja myös paikkakunnalla pysymistä tukeva asia.

25 25 (42) 3.2 Toteutus Päivystyksen keskittäminen liittyy kiinteästi hyvinvointiasemamuutokseen. Henkilöstön saatavuudessa syrjäisemmille terveysasemille on jo ajoittain ollut ongelmia. Erityisesti lääkäripalveluja joudutaan hankkimaan osittain ostopalveluina. Ongelmaksi ei ole nähty niinkään lääkärien riittävyyttä kokonaisuudessaan, vaan lääkäreiden riittävyys hajautetuille asemille. Tavoitteena on maakunnallisesti keskitetty päivystys vuoden 2016 aikana. Terveysasemien toimintaa suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa. Vielä vuonna 2016, kun toivottavasti asiakaslähtöinen yhteispäivystys keskussairaalan laajennetuissa tiloissa toimii, meillä olisi myös maakunnissa vastaanottoa pitäviä lääkäreitä, jotka voisivat hoitaa päivystyspotilasta ne, jotka ovat paikan päällä hoidettavissa kuten korvakipuiset potilaat. Yhä paremmalla avohoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon yhteistyöllä pyritään viemään hoitoa enemmän erityisesti ikäihmisten koteihin. Tavoitteena on, että ne joiden oletetaan tarvitsevan sairaalahoitoa tai erikoislääkäriä, ohjautuisivat heti yhteispäivystykseen ja turhista toimipisteiden välillä lähetteen perässä kulkemisista päästäisiin eroon (kuva 6). Kuva 6. Esimerkki asiakkaan palvelutapahtumaan liittyvien tarpeettomien välivaiheiden poistamisesta. Tavoitteena on, että kuntalainen saa edelleenkin usein tarvitsemansa palvelut lähipalveluna. Toisaalta kiireelliset ja harvemmin tarvittavat, erityistä osaamista tai diagnostiikkaa edellyttävät palvelut saa yhdestä pisteestä kellonajasta riippumatta. Tämä nopeuttaa asiakkaan hoidon saamista ja poistaa turhia välivaiheita ja siirtymisiä eri toimipisteiden välillä. Päivystyksen keskittämisellä haetaan kustannussäästöjä henkilöstö-, tila- ja tukipalveluiden käytön tehostamisen kautta.

26 26 (42) 3.3 Aikataulu Päivystyksen keskittämisen suunnittelu on aloitettu virallisesti lokakuussa Keskittäminen edellyttää investointia keskussairaalan yhteyteen. Tavoitteena on saada keskitetyn päivystyksen vaatimat tilat valmiiksi vuoden 2016 alkupuolella. Tämä aikataulu edellyttää tilasuunnittelun pohjaksi ripeää toiminnallista suunnittelua. PÄÄTÖS SUUNNITTELUN ALOITTAMISESTA PÄÄTÖS INVESTOINNISTA 10/2013 1/2014 1/2015 1/2016 RAKENNUS VALMIS Perustamisselvitykset Rakentaminen Varustelu Toiminnallinen Arkkitehtisuunnittelu Sähkö-, LVISA-, Urakoitsijan kilpailutus suunnittelu suunnittelu Tilaohjelma Kustannuslaskenta Suunnittelukustannukset Investointikustannus n. 3 M n. 37 M Kuva 7. Päivystysinvestoinnin suunnittelu- ja toteutusaikataulu. Tilojen suunnittelussa ja sijoittelussa tulee ottaa huomioon päivystykseen läheisesti liittyvät muut toiminnot kuten laboratorio, röntgen, yle-osasto, valvonta ja leikkaussalitoiminta. Keskussairaalan kiinteistö on monin paikoin peruskorjauksen tarpeessa ja uusia investointeja suunniteltaessa on tehtävä koko kiinteistön kattava laajempi tarkastelu. Vanhojen tilojen modernisointi vaativampien toimintojen tarpeisiin on usein haastavaa ja kallista. Tämän vuoksi voi olla perusteltua kohdentaa uudisrakentaminen ainakin osittain näihin tarpeisiin ja muuttaa jo olemassa olevia tiloja päivystyksen vastaanottotoiminnan tiloiksi.

27 27 (42) 3.4 Vaikutusten arviointi Taulukko 5. Kiireellisen hoidon ja keskussairaalan vaikutusten arviointi Kiireellinen hoito ja keskussairaala (päivystyksen keskittäminen) Päivystyksellinen hoito keskitetään Asiakas/ kuntalainen Kiireellinen ja harvemmin tarvittava hoito yhdestä pisteestä. Henkilöstö Osa henkilöstöstä siirtyy keskitettyyn päivystykseen. Tilat Edellyttää investointia päivystystiloihin. Kuntien tiloissa toimivien sote-tilojen määrä vähenee. Viestintä Uusien toimintamallien viestiminen kansalaisille. Toisaalta myös palveluohjaus tuo apua kansalaisten ohjaukseen. Sisäinen viestintä henkilöstön sitouttamiseen. Talous Edellyttää noin 40M :n investointia. Keskittäminen vähentää henkilöstön, tilojen, tukipalveluiden tarvetta nykyisestä. Johto-päätökset Päivystyksen ja kiireellisen hoidon keskittämisellä pystytään paremmin turvaamaan riittävä lääkärityövoiman ja sitä kautta palveluiden saatavuus myös tulevaisuudessa. 3.5 Viestintäsuunnitelma Tavoitteet: Organisaation sisäisellä viestinnällä tuetaan henkilökunnan sitouttamista uuteen toimintamalliin. Ulkoisella viestinnällä tuodaan uudet, keskitetyt päivystyspalvelut tutuiksi kansalaisille. Pääviestit: Päivystystoiminnan keskittäminen on valtakunnallinen trendi ja perustuu päivystyslääketieteen kehittymiseen, hoidon laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä taloudellisiin tekijöihin. Etelä-Karjalan keskussairaalan yhteyteen on tarkoitus saada vuoden 2016 alusta toimiva matalan kynnyksen aina auki oleva päivystyskeskus, johon siirtyisi merkittävä määrä yleislääkärien ja avoterveydenhuollon hoitajien työtä sekä ensihoidon ja hammashuollon päivystyksen tilat. Päivystyksen keskittämisen tarkoituksena on virtaviivaistaa potilaiden hoidon saatavuutta poistamalla keinotekoisten raja-aitojen tuottamaa turhaa siirtymistä toimipisteiden välillä. Tavoitteena on, että päivystyksellisessä asiassa hoidon saa yhdestä pisteestä kellonajasta riippumatta.

28 28 (42) Akuuttisairaanhoidon säilyttäminen Etelä-Karjalassa ympärivuorokautisena leikkaavana ja synnytyksiä hoitavana sairaalana on tärkeää, jotta asukkaat saavat korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut kohtuullisella etäisyydellä kodista. Riittävän laaja-alainen erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollisuus suorittaa erikoistumis- ja muita pätevyyttä lisääviä palveluita omalla paikkakunnalla on keskeinen rekrytointi- ja myös paikkakunnalla pysymistä tukeva asia. Kohderyhmät: oma henkilökunta, kansalaiset Alustava aikataulu ja toimenpiteet: Projektin vaihe, karkea Kohderyhmä, viesti, kanava aikataulu Asiaan liittyvät hallituksen ja Ammattilaisille tietoa toiminnasta: valtuuston päätökset ja intranet, niiden aikataulut? henkilöstölehti, Keskistetyn päivystyksen sähköposti suunnittelu ja rakentaminen Päivystysrakennus valmis 2016 Kansalaisviestinnässä kerrotaan miten palvelut ja yhteystiedot muuttuvat, miten jatkossa palvellaan: mediatiedotteet ja -tilaisuudet, verkkosivut, Hyvis, lehtimainokset, Eksote-lehti, asukastilaisuudet, muut tilaisuudet ja tapahtumat

29 29 (42) 4 Laitoshoidon purku, kotona asumisen tuki ja kuntoutus 4.1 Lähtökohta ja tavoitteet Eksoten strategian mukainen laitoshoidon purkaminen ja korvaaminen kevyemmillä asumis- ja hoitoratkaisulla pyrkii parantamaan asiakkaan saamaa palvelua sekä keventämään palvelurakennetta (kuva 7). Laitoshoitopaikkojen määrän vähentäminen edellyttää toimivan kuntoutusprosessin ja kotona asumisen tukitoimien järjestämistä koko Eksoten alueella. Laitoshoidon purku ja asumisen eri vaihtoehdot korvaavina muotoina mahdollistavat kuntalaisille laadukkaamman ja viihtyisän asumisen asianmukaisissa tiloissa. Lyhytaikainen terveysasemien vuodeosastohoito toteutetaan mahdollisesti toisen kunnan alueella, mutta pitkäaikainen hoivaasuminen toteutetaan pääsääntöisesti oman kunnan alueella. Kotihoidossa mahdollistuu lisääntyvään kysyntään vastaaminen uusien toimintamallien avulla. Kuntalaisten oma vastuu ja sähköinen asiointi lisääntyvät. Laitoshoito Kuntoutus Kotiin annettavat palvelut Kuva 7. Painopisteen muutos kuntoutukseen ja kotiin annettaviin palveluihin Laitoshoidosta suurin osa on vanhusten vuodeosasto- ja vanhainkotihoitoa. Vuoden 2014 aikana tehostetun palveluasumisen paikkojen kokonaismäärä ylittää laitoshoitopaikkojen määrän (kuva 8). Palvelurakenteen keventämisellä tavoitellaan myös kustannussäästöä: yhden laitoshoitopaikan hinta on keskimäärin jopa 50 % kalliimpi kuin palveluasumisessa.

30 30 (42) Ympärivuorokautiset hoitopaikat yhteensä (vanhustenpalvelut + keskussairaala) Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen (myös osto) Kuva 8. Eksoten ympärivuorokautiset hoitopaikat Edellä mainittujen vanhustenpalvelujen pitkäaikaishoidon ja sairaaloiden lyhytaikaispaikkojen lisäksi laitoshoidon piirissä on myös lastensuojelun ja vammaispalvelujen ympärivuorokautisia paikkoja. 4.2 Toteutus Laitoshoidon purku vanhustenpalveluissa Eksotessa vanhusten palvelujen yksiköissä on ollut pitkäaikaishoidossa 75 vuotta täyttäneistä 4,8 % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2011 ja tehostetussa palveluasumisessa 4,3 %. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, 5) määrittelee kunnan velvoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa painotetaan kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Samassa laissa määritellään, että pitkäaikainen hoito ja huolenpito tulee järjestää ensisijaisesti kotiin tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaan järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla. Palvelut sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön kulloisiakin palveluntarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11) antaa suosituksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi 75 vuotta täyttäneiden hoidon ja hoivan palvelurakenteeksi vuoteen 2017 mennessä (taulukko 6).

31 Taulukko 6. Yli 75-vuotiaan väestön palvelujen jakautuminen (%) ja suositus 31 (42) 75 vuotta täyttäneet Suositus 2017 Eksote 2013 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % 91,0 92,0 92,0 vastaavanikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 13,0 14,0 13,3 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet 6,0 7,0 4,7 asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun 6,0 7,0 5,3 palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 2,0 3,0 2,7 STM:n 8-9 %:n suosituksen mukaisesti 75 vuotta täyttäneillä ympärivuorokautisen hoiva-/hoitopaikkojen tarve vuosina vastaavanikäisestä väestöstä ilmenee alla olevassa taulukossa. Taulukkoon on laskettu myös hoitopaikkatarve 6-7 %:n kattavuudella. Taulukko 7. Ympärivuorokautisen hoidon tarve vuosina vuotta täyttäneet lkm Ympärivuorokautisen hoivapaikkatarve kattavuus-%:lla 9 % % % % Ympärivuorokautisten hoiva-/hoitopaikkojen määrä vuonna 2013 on 1155, joka sisältää lyhytaikaisen hoidon, kun se 9 %:n kattavuudella olisi 998 paikkaa. Tavoite on, että ympärivuorokautisessa hoivassa/hoidossa on 8 %. Tässä ei ole huomioitu kevyempiä asumisratkaisuja, eikä laajamittaista kotihoidon kehittämistä. Hoivapalveluissa edetään suunnitelman mukaisesti laitoshoidon purussa huomioiden, että Etelä-Karjalassa yli 75-vuotiaita tulee lisää vuosittain n Lisääntyvä palvelun tarve edellyttää toimivaa palvelutarpeenarviointia. Lisäksi tarvitaan, että tehokas kotona tapahtuva kuntoutus, kotiutus sairaalasta ja kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä sisältäen vastuuhoitajamallin toimivat suunnitelmien mukaisesti. Edellä mainituilla keinoilla pyritään asiakkaiden toimintakyvyn parantamiseen ja omavastuunkin lisäämiseen. Perhehoidon laajentaminen, mikä tulee Eksoten omaksi toiminnaksi , ja kevyempien asumismuotojen syntyminen tuovat helpotusta lisääntyvään palvelutarpeen kysyntään. Näiden lisäksi omaishoitoa

32 32 (42) kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti siten, että omaishoidon piirissä olisi n. 6 % 75 vuotta täyttäneistä vuonna Yksikköjen toiminnan loppuminen tai muuttuminen tehostetuksi palveluasumiseksi edellyttää vakituisen henkilökunnan uudelleen sijoittumista ja koulutusta uusiin tehtäviin sekä sitoutumista muutokseen. Aktiivisen arjen toimintamallin omaksuminen kaikissa hoivan yksiköissä helpottaa henkilöstöä siirtymään laitoshoidosta kotihoitoon tai palveluasumisen yksiköihin Lastensuojelun laitoshoito Lastensuojelussa laitoshoitoa järjestään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Perhehoito on lapsen pysyväisluontoisessa sijoituksessa ensisijainen vaihtoehto, mutta lapsen sijoittaminen perhehoitoon ei aina ole mahdollista esimerkiksi lapsen vaikeahoitoisuuden vuoksi. Lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit. Lastensuojelun osalta on linjattu, että laitoshoidon purkaminen tapahtuu 1. vaiheessa ensisijaisesti ostopalveluja vähentämällä. Taulukko 8. Lasten lukumäärä ostopalveluissa tavoite tavoite Vuoden 2011 kesäkuusta vuoden 2013 lokakuuhun mennessä ovat lasten ostopalvelusijoitukset vähentyneet 80 paikasta 45:een (taulukko 8). Keskimääräisellä hoitopäivähinnalla laskettuna ostot ovat vähentyneet yhteensä 2,5 miljoonan eurolla. Eksotella on omia lastenkotipaikkoja 36 pitkäaikaista sijaishuoltoa varten ja lyhytaikaista laitoshoitoa varten 14 (vuonna ) paikkaa sekä 4 vastaanottokotipaikkaa lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantuvassa. Yhteensä omia laitospaikkoja on 53. Tavoitteena on, että vuonna 2015 pitkäaikaista laitoshoitoa (= lastenkodit) varten on omia paikkoja 53 ja ostopalveluja 35. Tämä tarkoittaa yhteensä 45 paikan vähennystä vuoteen 2011 verrattuna. Eksoten lastenkotien uudet tilaratkaisut ovat parhaillaan suunnittelun alla. Nykyisten lastenkotien, Leirin lastenkodin ja Kivisalmen lapsi- ja nuorisokodin toiminta on tarkoitus sijoittaa samaan pihapiiriin, jos uutta yksikköä varten löytyy tarkoitukseen sopiva tonttiratkaisu. Lasten ja nuorten vastaanottokoti Tarulantuvan osalta suunnitelma liittyy lastenja nuorisopsykiatrian osastohoitojen tulevat tilaratkaisut ja toimintamallien uudistaminen. Jatkosuunnitelmana on, että vastaanottokoti muuttuu Tarulantuvan perhetukikeskukseksi, missä on sosiaali- ja lastensuojelun päivystyksen 4 asiakaspaikkaa, Metsälä-osaston 7 asiakaspaikkaa ja Järveläosaston asiakaspaikkaa. Lisäksi Tarulantuvassa on kehitetty KotiTarula - toimintaa, joka mahdollistaa työskentelyn yhdeksän perheen kanssa yhtäaikaisesti.

33 33 (42) Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian ympärivuorokautinen hoito Suunnitteilla on, että lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastot siirtyvät keskussairaalan yhteydestä lasten ja nuorten vastaanottokodin kanssa samaan pihapiiriin. Lastenpsykiatrian osastohoito on Eksoten aikana käynyt läpi suuren muutoksen. Aiempi 8-paikkainen osasto on pitkälti korvaantunut kotisairaalatoiminnalla. Uudessa toimintaympäristössä osaston toiminta koostuu seuraavista osaalueista: 1. Kasvuympäristöön tehtävä työ (=kodit, koulut ym.), joka osittain integroituu lasten ja nuorten talon kokonaisuuteen 2. Intensiivisen hoidon päiväyksikkö (2-4 paikkaa), joka muuntuu tarpeen mukaan myös viereisen lastensuojeluyksikön käyttöön 3. Pitkien välimatkojen takia yöhoitoa tarvitsevat lapset voivat pääsääntöisesti yöpyä nuorisopsykiatrian osastolla. Uudessa yksikössä on mahdollista toteuttaa potilashotellitoimintaa, jolloin lapsi yöpyy vanhempansa kanssa siellä. 4. Vaikeasti sairaat ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevat lapset ohjataan Erva -sopimuksen mukaisesti Husiin (arvio on alle 50 hoitopäivää vuodessa). Todennäköisesti tulevaisuudessa kaikki ympärivuorokautinen osastohoito ostetaan Husista, koska uusien toimintatapojen myötä tarve tulee vähenemään vielä nykyisestäkin merkittävästi. Lasten ja nuorten talon toiminnan myötä myös nuorisopsykiatrian hoidon tarve vähenee, koska hoitoon pääsy helpottuu ja varhaisvaiheen hoito tehostuu. Nuorisopsykiatriassa on osastopaikkoja jo pudotettu 10:stä 6:een ja samalla perustettiin nuorisopsykiatrian liikkuva työ. Erva-yhteistyön ja tehtyjen sopimusten pohjalta osastokonsepti on kolmeportainen: 1. Nykyinen 6 paikkainen ympärivuorokautinen avo-osasto voidaan tarvittaessa muuttaa väliaikaisesti suljetuksi osastoksi. Osastolla on yöllä yksi hoitaja. Uusien toimitilojen myötä osasto on mahdollista muuttaa 4 paikkaiseksi. Myöhemmin osasto on tarkoitus muuttaa päiväosastoksi. 2. Nuorisopsykiatrinen päivystys sijaitsee edelleen Mielenterveyspäivystys ja - arviointipoliklinikalla, mutta jatkossa päivystyksellistä konsultaatiota on mahdollista ostaa Carealta 3. Mikäli yhdellä yöhoitajalla varustettua hoitoa ei voida katsoa riittäväksi, hoitopaikkana on Husin nuorisopsykiatria Erva-sopimuksen pohjalta Vammaispalvelujen laitoshoito Eksoten vammaispalvelujen osalta laitoshoitoa on kehitysvammahuollossa. Valtioneuvoston antamien periaatepäätösten ( ja ) mukaisesti Etelä-Karjalan alueelle on tehty alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoidon purkamisesta ja heidän yksilöllisestä asumisestaan ja sitä tukevien palvelujen kehittämisestä. Raamit suunnitelmalle asettuvat valtakunnallisen suunnitelman Laitoksista yksilölliseen asumiseen: Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. (STM:n raportteja ja muistioita 2012:5) mukaisesti.

34 34 (42) Alueena Etelä-Karjala poikkeaa muista erityishuoltopiireistä siinä, että meillä ei ole olemassa omaa vanhaa laitoskantaa (entiset keskuslaitokset). Tästä johtuen laitoshoidossa olevia kehitysvammaisia henkilöitä on Etelä-Karjalan alueella ollut suhteellisen vähän ja asuminen painottunut muihin asumismuotoihin. Vuonna 2010 Eksoten jäsenkunnissa laitoshoidon päätöksellä asuvia kehitysvammaisia oli 35 henkilöä (taulukko 9). Taulukko 9. Kehitysvammaisten laitoshoidon asiakkaat Eksotessa Kunta Asiakkaat /2013 Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Jäsenkunnat yhteensä Etelä-Karjalassa on vuoden 2010 jälkeen toteutettu kahden uuden autetun ja ohjatun asumisen yksikön uudisrakennukset. Rakentumaan lähdössä on tällä hetkellä seuraavat 2 uutta autetun ja ohjatun asumisen yksikköä. Suunnittelun alla on tällä hetkellä lisäksi yksi autetun asumisen yksikkö, joka korvaisi vanhaa rakennuskantaa ja antaisi joustavat mahdollisuudet eri asumismuotojen toteutukseen. Rakentamisessa huomioidaan kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan, STM:n ja Aran laatusuositukset + ohjeistukset. Kevyempiä asumismuotoja tukevina toimintoina on kehitetty ja edelleen kehitetään päiväaikaisia toimintoja ja niiden uusia muotoja, tukea muuttojen nivelvaiheisiin (mallinnus työskentelystä valmistumassa/ asumisen ja tuen koordinaattori), henkilökohtaisen budjetin käyttöä, tuetun asumisen yhteistyömuotoja palveluntuottajien kanssa. Tärkeänä osana on ollut asumisyksiköiden esimiesten ja henkilöstön koulutus uusiin toimintatapoihin ja ajattelumalliin opintopiirityöskentelyllä, joka on jatkuva prosessi. Edellä mainittua työskentelyä jatketaan ja sitä lisätään kuluvalla ohjelmakaudella mm. kehittämällä vertaistukea, asumisen tuki keskuksia, asiakkaiden osallisuutta sekä asumisen ja avohuollon ohjauksen sisältöä. Tärkeänä tekijänä ovat myös yhteistyö kotiin annettavien palvelujen osalta mm. kotihoidon ja mielenterveyspalvelujen kanssa, kunnissa olevien toimialojen osalta (mm. kasvatus- ja opetustoimi, kaavoitus yms), yksityisten palveluntuottajien ja 3. sektorin kanssa Kuntoutus Laitoshoidon purkaminen ja palvelurakennemuutoksen toteuttaminen edellyttää panostamista kuntoutukseen ja kotona asumisen tukemiseen. Eksoten

35 35 (42) organisaatiouudistuksen myötä 2014 alkaen kuntoutusprosessien suunnittelu ja johtaminen hoidetaan yhtenä kokonaisuutena. Kuvassa 9 on kuvattu lyhyesti kuntoutuksen osa-alueet. Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Kasvatuksellinen kuntoutus Varsinaisten kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja - mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta Henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma Pyrkimys parantaa kuntoutujan ammatillisia valmiuksia, kohentaa tämän työkykyä ja edistää työmahdollisuuksia Mukana työeläkelaitokset, Kansaneläkelaitos sekä työ- ja elinkeinohallinto Eksotessa Työvoiman palvelukeskus sekä osittain kuntoutustutkimuspoliklin ikka Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä Toimenpiteinä esim. asumisen helpottaminen, henkilön taloudellisesta turvallisuudesta huolehtiminen tai sosiaalisten verkostojen tukeminen Vammaisen tai vajaakuntoisen henkilön kasvatuksen ja koulutuksen sekä niiden edellyttämät erityisjärjestelyt Tarvittaessa tuetaan terveydenhuollon puolella lääkinnällisellä kuntoutuksella ja sosiaalihuollossa vammaisten kuntoutuksella, päihdekuntoutuksella ja sosiaalisella kuntoutuksella Kuva 9. Kuntoutuksen osa-alueet Armilan sairaala muuttuu kuntoutussairaalaksi. Sairaalassa on kuusi eri kuntoutuslinjaa. Osastolla 1 toteutuu monialainen yleiskuntoutus, osasto 3 jatkaa vaativa kuntoutuksen osastona, osasto 4 muuttuu paikkaiseksi saattohoidon yksiköksi, jonne sijoittuvat myös osastohoitoa tarvitsevat hengityshalvauspotilaat. Osasto 6 jatkaa psykogeriatrisena kuntoutusosastona kotikuntoutuksen muodostaessa viidennen ja tärkeimmän kuntoutuslinjan. Kuudentena linjana jatkaa kuntoutusosasto 5 syyskuuhun 2014 asti, jonka jälkeen se siirtynee YLE-osastoksi akuuttisairaalaan. Armilan kuntoutussairaalasta vähennetään kuntoutusvuodeosastopaikkoja kaikkiaan 36 sairaansijaa vuoteen 2013 verrattuna. Tarkoituksena on edelleen jatkossa korvata yksi osasto kotikuntoutuksella. Armilan kuntoutussairaalan osaamista vahvistetaan rekrytoimalla sinne geriatrian ylilääkäri. Armilan kuntoutusjakso on lyhytaikaista kuntoutusta välittömästi akuuttisairaalavaiheen jälkeiseen toiminnanvajavuuteen ja kuntoutustarpeeseen liittyen, jolla varmistetaan turvallinen kotiutuminen. Tärkein kuntoutusvaihe toteutuu kuntoutuvan kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa eli siellä, missä oletetaan kuntoutuvan elävän. Jatkossa on tarkoitus toteuttaa myös kotiin annettavien palvelujen painopisteen muutos hoitopainotteisuudesta kuntoutuspainotteiseen toimintakyvyn tukemiseen. Tämä edellyttää henkilöstömuutoksia Eksoten sisällä. Painopisteenä vuodelle 2014 on yhdenmukaistaa kuntoutussuunnitelman tekotavat ja varmistaa kuntoutuksen saatavuus koko Eksoten alueella. Kotihoidossa toimivat fysioterapeutit ohjaavat kotihoidon henkilöstöä kuntouttavan kotihoidon toteuttamisessa ja auttavat asiakkaiden kuntoutumissuunnitelmien laatimisessa. Fysioterapeutti ja tarvittaessa toimintaterapeutti selvittää kotikäynnillä kokonaisvaltaisesti asiakkaan toimintakykyä, asumisympäristöä sekä apuväline- ja kuntoutustarpeita. Käynnin jälkeen kotihoito toteuttaa yhdessä asiakkaan läheisten kanssa käytännön kuntoutuksen. Kotihoidon henkilöstö seuraa kuntoutumisen edistymistä. Potilaan

36 36 (42) kotiutuessa sairaalasta, tekee osaston tai kuntoutuksen tehoyksikön fysioterapeutti ja tarvittaessa toimintaterapeutti kotikäynnin, jos sellaiselle on tarvetta. Kotihoidon kuntoutumisvastaavat jatkavat kuntoutusprosessia yhdessä muun hoitohenkilöstön kanssa. Iso-apu palvelukeskuksen ja Lappeenrannan alueen Tehosan (tehostettu kotisairaanhoito) yhteyteen perustetaan pilottina kuntoutuksen tehoyksikkö (fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja lähihoitaja) kotiutumista tukemaan. Omaishoitajien kuntoutusta tuetaan hyödyntämällä myös Kelan kuntoutustarjontaa (omaishoitajien kuntoutuskurssit sekä omaishoitajien ja hoidettavien parikurssit) ja samalla ryhdytään suunnittelemaan heille oma kuntoutustoimintaa Eksoten alueelle. Veteraanikuntoutuksessa pääpainopiste on tuetun kotona asumisen mallin käyttöönotossa. Pitkäaikaishoidon päätöksiä pyritään välttämään ennen kuin riittävät kuntoutustoimet (vähintään 1 kuukauden ajan) on toteutettu. Samaa periaatetta noudatetaan, mikäli mahdollista, myös vammaisten kuljetuspalveluihin sekä henkilökohtaisen avun määrään Kotona asumisen tuki Suurin osa ikäihmisistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan, jonka he ovat valinneet vanhuutensa ajan asunnoksi. Kotona asumisen mahdollistaa asuntojen esteettömyys ja turvallisuus, jotka tulee huomioida muutos- ja korjausrakentamisessa. Palvelurakenteen muuttaminen kotona asumista tukevaksi edellyttää samanaikaisia toimia asumisen ja palvelujen sekä asuinympäristöjen uudistamiseksi ikäystävälliseen suuntaan. Tällöin alueella on ikääntyvälle väestölle erilaisia asumisen vaihtoehtoja, toimivia asumisen ja palvelujen kokonaisuuksia, esteettömiä ja turvallisia asuinympäristöjä sekä riittävät ja kohtuuhintaiset liikenne- ja kuljetuspalvelut, jotka mahdollistavat asioinnin, palveluihin pääsyn ja osallistumisen erilaisiin yhteisön tapahtumiin. Oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä itsenäisen suoriutumisen tuki. Hyvinvointia ja terveyttä edistävällä toiminnalla voidaan vähentää kroonisia sairauksia ja siirtää hoivan tarvetta elinkaarella myöhäisempään vaiheeseen, mitä kautta voidaan hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvua. Erityishuomio on kiinnitettävä kuntoutuspalvelujen kokonaisuuteen, sillä mahdollisuus asua iäkkäänä kotona edellyttää kuntoutuspalvelujen huomattavaa lisäämistä ja monipuolisuutta. Eri tutkimuksissa on todettu, että vuodeosastohoito johtaa ikäihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Kotiympäristö itsessään aktivoi ikäihmistä mahdollisimman itsenäiseen toimintaan ja liikkumiseen. Ikäihmisten kuntoutumisen mahdollisuuksia jää tunnistamatta, koska kuntoutuksen asiantuntemusta ja kuntoutumiseen suuntautuvaa toimintamallia ei ole aiemmin riittävästi käytettävissä. Kun ikäihmisten toimintakyky ja terveydentila paranevat, myöhentää se heidän säännöllisten palvelujen käyttöä. Toimintakyvyn paraneminen vaikuttaa ratkaisevasti laitoshoidon asiakasmäärään. Tavoitteena on, että % 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan vuoteen 2017 mennessä. Tämän mahdollistamiseksi osa kotihoidon henkilökunnasta siirtyy kolmivuorotyöhön.

37 37 (42) Kuva 10. Kotona asumista tukeva prosessi Lisäksi kotona asuminen edellyttää, että ikäihmisen kanssa tehdään yksilöllinen palvelutarpeen arviointi, jossa kiinnitetään huomiota nykyisiin ja ennakoitaviin tarpeisiin. Palvelut järjestetään yksilön tarpeiden mukaisesti huomioiden toimintakyvyn muutokset. Hoito- ja palvelusopimus tehdään pääsääntöisesti määräaikaiseksi. Koti-ikävä hankkeessa kehitetyt toimintamallit (varhainen puuttuminen, äkillinen tilanne, toipilasaika) otetaan käyttöön koko Eksoten alueella. Varhainen puuttuminen tarkoittaa, että reagoidaan välittömästi asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuviin muutoksiin. Mallissa korostuu asiakkaan vastuuhoitajan rooli. RAImittari on olennainen osa seurattaessa asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia. Äkillisen tilanteen -mallissa hoitajat ovat koulutettu tekemään tilannearvion ja toiminaan sen mukaisesti. Tavoitteena on, että asiakasta ei turhaan kuljeteta päivystysvastaanotolle tai ensiapuun. Toipilasajan mallissa asiakkaan siirryttyä esimerkiksi sairaalasta kotiin hän saa tarvitsemansa tehostetun kuntoutuksen ja hoidon. Tämän lisäksi kotihoidon kehittämiseen liittyy ennaltaehkäisevien, toimintakykyä tukevien ja kuntouttavien toimintamallien kehittäminen ja teknologisten ratkaisujen laajempi käyttö. Uudenlaista teknologiaa hyödyntämällä esimerkiksi asiakastietojen kirjaaminen voidaan suorittaa asiakkaan kotona, jolloin työntekijän välitön työaika asiakkaan luona lisääntyy. Automatisoidut toiminnot kuten puhelimella avattavat sähkölukot, ajomatkaseuranta, työajanseuranta ja puhelimesta luettavissa olevat työvuoron asiakaskäynnit lisäävät asiakaskäyntiaikaa, koska työntekijän manuaalinen kirjaaminen ja toimistokäynnit vähenevät. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön aluksi Lappeenrannan alueella vuonna 2014 ja samaan aikaan laajennetaan asteittain koko Eksoten alueelle vuoden 2015 aikana. Toiminnanohjausjärjestelmään liittyy myös resurssipoolin käyttöönotto, mikä mahdollistaa asiakkaiden tarpeista lähtevän henkilökuntaresurssin joustavan käytön. Tavoitteena on välittömän työajan lisäys noin 20 prosenttiyksiköllä.

38 38 (42) Toiminnan kehittäminen ja tiivis yhteistyö kuntoutuksen, Tehosan ja ensihoidon kanssa mahdollistavat ikäihmisten asumisen omassa kodissa tai kevyemmissä asumisratkaisuissa. Yhteyskeskuksen kehittäminen on osa IsoApu palvelukeskusta, joka valmistuu Sinne tulee palveluneuvonnan keskittymä palvelemaan koko Eksoten aluetta. Iso apu - palvelukeskuksen keskeinen tehtävä on tukea kotona asumista palveluneuvonnan, ohjauksen ja moniammatillisen palvelutarpeearvioinnin koordinoinnin keinoin koko maakuntaa. Iso apu palvelukeskus toimii erityisesti hyvinvointia ja toimintakykyä tukevien toimien osaamiskeskuksena. Tavoitteena on myös hyvinvointia tukevien kotikäyntien, toimintakykyarvioiden ja kohdennettujen terveystarkastusten koordinointi ja järjestäminen alueella. Myös omaishoidon, veteraanineuvonnan ja vertaistoiminnan tuki alueelle koordinoidaan palvelukeskuksen kautta. Näin voidaan järjestää erityisammattilasten tuki koko maakuntaan. Ikäihmisten päivä- ja kerhotoiminnan sekä omaishoidon tukitoimien avulla tuetaan kotona asumista. 4.3 Aikataulu Laitosmaista asumista ei ole enää vuonna Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä 2014 Lappeenrannan alueella käytössä 2014 Vastuuhoitajamalli käytössä 2015 koko Eksoten alueella Muutosrakentamisen aikataulut 2014 Lemin uudiskohteen rakentaminen alkaa Sammonkotiin sammutusjärjestelmä Luumäen terv.aseman korvaaminen asumispalveluyksiköllä, rakentaminen alkaa Taipalsaaren vanhainkodin uudisrakennuksen suunnittelu alkaa Parikkalan Käskynkän peruskorjaus alkaa asumispalveluyksiköksi 2015 Taipalsaaren palveluas.yksikön rakentaminen alkaa 2015 Ruokolahden ja Rautjärven yksiköt suunnittelu palv.asumiseksi aloitetaan

39 39 (42) 4.4 Vaikutusten arviointi Taulukko 10. Laitoshoidon, kotihoidon ja kuntoutuksen vaikutusten arviointi Asiakas/ kuntalainen Henkilöstö Laitoshoidon purku Kotona asumisen tuki Kuntoutus Korvataan laitoshoitoa kevyemmillä palvelumuodoilla Ympärivuorokautinen hoiva oman kunnan alueella Terveysaseman vuodeosastohoito voi toteutua toisen kunnan alueella Pitkäaikainen hoiva kodinomaisessa ympäristössä Yksikön toiminnan ja uuteen yksikköön siirtyminen edellyttää koulutusta Kevyemmissä asumisratkaisuissa henkilöstömitoitus pienempi Pieni osa henkilöstöstä voidaan korvata hoivaavustajilla Tuetaan kotona asumista uusien toimintamallien ja teknologian avulla Palvelutarpeeseen perustuva kotihoito Saavutettavuus paranee sähköisillä palveluilla Kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata (toiminnanohjausjärj.) Maksuissa oma vastuu lisääntyy, samoin sähköinen asiointi Uusi toimintamalli opeteltava Htv:en lisäys maltillista Pieni osa henkilöstöstä voidaan korvata hoivaavustajilla Kuntoutusta lisäämällä mahdollistetaan laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen kotona Palvelutarpeeseen perustuva kuntoutus Toimintakyky paranee Osallisuus lisääntyy Varhaisen puutumisen/ terapian mallin käyttöönotto alentuneeseen toimintakykyyn Omahoito lisääntyy Asiakasohjautuvuuden tarkoituksenmukaisuus paranee Yhdenmukaiset toimintatavat/kriteerit kehittyvät Koko Eksoten henkilöstö koulutetaan monialaiseen toimintakykyä edistämään toimintamalliin. Henkilöstörakenteen muutos kuntoutuspainotteisemmaksi Kehittämällä toimintatapoja vastataan kasvavaan palvelutarpeeseen Osallistavan työotteen juurruttaminen kaikkeen toimintaan Tilat Viestintä Talous Johtopäätökset Palolakodin, Luumäen ta ja Taipalsaaren vk:n osastojen uudisrakennukset Yksiköiden korjaukset asumispalveluihin: Sammonkoti, Käskynkkä Ruokolahti, Rautjärvi Kuntalaisille, asukkaille, omaisille ja henkilökunnalle tiedottaminen Henkilöstömenot pienenevät Tilakustannukset, kalustohankinnat lisääntyvät Hyötyjä: asianmukaiset, viihtyisät asumisympäristöt asukkaille ja henkilökunnalle työskentelytilat, Sairaalahoito ei välttämättä oman kunnan alueella Htv:t vähenevät Ei merkittävää muutostarvetta Kodin muutostarpeet ja teknologian mahdollistaminen Kuntalaisille, asukkaille, omaistille ja henkilökunnalle tiedottaminen Ikäihmisten ohjaaminen sähköisten välineiden käyttöön Laitehankinnat lisääntyvät Henkilöstön lisätarve maltillista Autojen lisäys Toimintatavan muutoksella voidaan vastata lisääntyvään kysyntään Asiakkaan omavastuu terveydestään ja hyvinvoinnista lisääntyy samoin kustannuksista Itsenäistä selviytymistä ja kuntoutumista tukeviksi: Asianmukaisen/monipuoliseen kuntoutukseen tarvitaan terapiatilojen saneeraamista etenkin ryhmätoimintoja varten ja kuntosali (Armilan sairaala) Kuntalaisille, asukkaille, omaisille ja henkilökunnalle tiedottaminen: yhteinen tavoite Ikäihmisten palveluiden kokonaiskustannukset nousevat suhteessa vähemmän kuin ikäihmisten määrä lisääntyy. Tilakustannukset laskevat (kuntoutus kotona lisääntyy) Ikäihmisen kuntoutus omassa toimintaja asumisympäristössä vaikuttavampaa kuin laitoksessa. Kuntalaisten yhdenvertaisuus paranee, oikea-aikaisuus lisääntyy kuntoutuksessa, kuntalaisten omavastuu hyvinvoinnistaan vahvistuu

40 40 (42) 4.5 Viestintäsuunnitelma Tämä suunnitelma on alustava. Suunnitelma päivittyy kun laitoshoidon purkamisen aikataulu etenee. Kuntoutukseen liittyvien hankkeiden (Kotona kokonainen elämä, Risto-hanke, Kotihoidon kotikuntoutus ja Kuntoutuksen tehonyrkki ) ja laitoshoidon purkamiseen liittyvien hankkeiden (Sakari, Kotona kokonainen elämä, Muisti-apu, Risto, Smart Care) osalta on tehty joitakin erillisiä viestintäsuunnitelmia, jotka pitää huomioida kun tämä viestintäsuunnitelma tarkentuu. Tavoitteet: Sisäisellä viestinnällä tuetaan henkilökunnan sitouttamista kuntouttavaan työotteeseen sekä tehdään kuntoutuksen osa-alueet ja palvelut tutuiksi. Ulkoisella viestinnällä kerrotaan miksi laitoshoito puretaan, mitä kuntoutus tarkoittaa, miten se Eksotessa toteutuu, kuntoutuksen ja kotihoidon palvelut, kotikuntoutuksen rooli ja tärkeys. Pääviesti: Kotihoidon toimintamalleja muutetaan vastaamaan palvelutarvetta, miten mallit muuttuvat? Laitosmaista asumista ei ole Eksoten alueella enää vuonna Minkälaisia palveluja on saatavilla tukemaan kotona asumista? Mitä kuntoutus on (palvelut)? Miksi kuntoutus on tärkeää ja mitä toimivalla kuntoutusjärjestelmällä tavoitetaan? Kuntoutus on erittäin tärkeä tuki laitoshoidon purkamisessa. Se on tärkein laitosjaksojen lyhentäjä, tärkeä myös kotona asumisen tukena. Eksotessa kuntoutus tarkoittaa kuntouttavaa ja toimintakykyä tukevaa työotetta, hyvin toimivaa kuntoutussairaalaa ja kotikuntoutusta. Kuntoutus alkaa jo akuutissa hoidossa ja jatkuu vielä kotona. Pääpaino siirtyy laitoskuntoutuksesta kotikuntoutukseen. Tavoitteena on, että potilas kykenee palaamaan kotiinsa ja selviytyy mahdollisimman itsenäisesti. Kohderyhmät: oma henkilökunta, kansalaiset, omaishoitajat, veteraanit, ikäihmiset ja heidän omaisensa, 3. sektori (työterveyshuollot, TE-toimisto jne.) Alustava aikataulu ja toimenpiteet: Projektin vaihe, karkea Kohderyhmä, viesti, kanava aikataulu Asiaan liittyvät hallituksen ja valtuuston päätökset ja niiden aikataulut? Laitosmaista asumista ei ole Eksoten alueella enää vuonna (tarkempi tiedotussuunnitelma kun tarkka aikataulu selvä) Kuntoutuja ensin ajatusmalli toimii Eksoten kuntoutuksessa Eksoten arvojen mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä. Kuntoutusosaaminen on vahvistunut 2015 loppuun mennessä. Ammattilaisille tietoa toiminnasta, palveluohjauksesta, sähköisestä asioinnista: intranet, blogi? henkilöstölehti, sähköposti, koulutukset, työpajat, kasvokkainviestintä Kansalaisviestintä painottuu palveluista ja uusista toimintatavoista tiedottamiseen ja markkinointiin kohderyhmäprioriteettina ovat alueen asukkaat: asukastilaisuudet, muut tilaisuudet ja tapahtumat, vertaistuki (vertaisohjaajien koulutuspilotti alkaa loppuvuonna 2013),

41 41 (42) Kuntouttava ja toimintakykyä tukeva työote on keskeinen toimintaa ohjaava työskentelytapa kaikkialla vuoden 2015 lopussa. Asiakaslähtöisten kuntoutusprosessit toimivat ja tuottavuus on parantutunut 2016 loppuun mennessä. Armilan sairaala on Suomen paras jatkuvan kehittämisen menetelmällä (Lean management) toteutettu kuntoutussairaala vuoden 2016 lopussa ja kotikuntoutus vahvistuu. hyvän mielen teemapäivät hyvinvointiasemilla ikäryhmittäin (media kutsutaan mukaan) mediatiedotteet ja -tilaisuudet, verkkosivut, Hyvis, lehtimainokset, liitteet lehdissä, Eksote-lehti, tv- ja radiomainonta? 3. sektori, yhteistyö eri toimijoiden kanssa: palaverit, kokoukset, osallistuminen toimintaan (vertaistuki), tapahtumat, työpajat, sähköposti Sisäinen viestintä järjestetään riittävän ajoissa ennen muutoksen alkua niin asukkaille kuin henkilökunnalle. Henkilökunta ja henkilöstöjärjestöt ovat mukana muutoksen suunnittelussa riittävästi mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyökumppaneille ja -tahoille viestitään muutoksen etenemisestä huomioiden heihin muutoksen aiheuttamat toiminnalliset muutokset. Ulkoisessa viestinnässä huomioidaan omaiset, läheiset ja tarvittaessa kuntalaiset. Osa ulkoista viestintää, lähinnä omaiset ja asiakkaat, voidaan järjestää yksikön ja tulosalueen toimesta. Laajempi viestintä toteutetaan Eksoten viestintäyksikön ja johtavien viranhaltioiden kanssa.

42 LIITE 1: Havainnekuva hyvinvointiaseman toiminnoista ja pohjapiirroksesta

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa 2014-2018

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa 2014-2018 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa 2014-2018 (LUONNOS 12.11.2013) 2 (41) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 1.1

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta PALVELUSOPIMUSNEUVOTTELU Eksote ja Rautjärven kunta Aika Perjantai 29.11.2013 klo 9:00-10:44 Paikka Osallistujat Toimistotalo Ruori C6 kokoushuone Valto Käkelän katu 3 (6. krs) 53130 Lappeenranta Eksote

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto. 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri

Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto. 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Palveluja pyörillä Mallu -klinikka-auto 7.2.2013 Ritva Simpanen, Avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Historiaa palveluja pyörillä Kauppa-autot 1930 luvulla, kirjastoautot, hammaslääkärin vastaanotto

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

Lausunto Etelä-Karjalan maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen palvelusuunnitelman palveluverkon vaihtoehdoista

Lausunto Etelä-Karjalan maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen palvelusuunnitelman palveluverkon vaihtoehdoista RAUTJÄRVEN KUNTA 1 (5) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Yhtymähallitus Lausunto Etelä-Karjalan maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen palvelusuunnitelman palveluverkon vaihtoehdoista

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus-projekti Lars Rosengren /Projektipäällikkö (lars.rosengren@hel.fi) Hilkka Kulmala

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli

1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 1(8) 1 KOKEILUKOHTEET JA INDIKAATTORIT/ Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kokeilukohteen määrittely Kokeilukohteen ja toiminnan sanallinen kuvaus (tavoite, toimintamallin kuvaus ym.) Tavoitteena on,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot