Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa
|
|
- Jukka-Pekka Ranta
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa (LUONNOS )
2 2 (41) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTAT PALVELUVERKKOSUUNNITELMAN TOTEUTUKSEEN EKSOTESSA KUNTIEN LAUSUNNOT TIIVISTELMÄ EKSOTEN MALLISTA 6 2 HYVINVOINTIASEMA JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Palvelurakenteen kehittäminen Lähipalvelu-käsite elää nykyajassa TOTEUTUS Hyvinvointiasemakonsepti Palvelutarpeen arviointi Yhteyskeskus Sähköinen asiointi Käytännön toteutus Hankkeet AIKATAULU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIESTINTÄSUUNNITELMA 18 3 KIIREELLISEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN JA KESKUSSAIRAALA LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET Kiireellinen hoito Keskussairaala Yhteenveto erikoissairaanhoidon järjestämisestä Etelä-Karjalassa TOTEUTUS AIKATAULU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIESTINTÄSUUNNITELMA 26 4 LAITOSHOIDON PURKU, KOTONA ASUMISEN TUKI JA KUNTOUTUS LÄHTÖKOHTA JA TAVOITTEET TOTEUTUS Laitoshoidon purku vanhustenpalveluissa Lastensuojelun laitoshoito Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian ympärivuorokautinen hoito Vammaispalvelujen laitoshoito 32
3 4.2.5 Kuntoutus Kotona asumisen tuki AIKATAULU VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIESTINTÄSUUNNITELMA 39 3 (41)
4 4 (41) 1 Johdanto 1.1 Taustat palveluverkkosuunnitelman toteutukseen Eksotessa Eksoten ja Imatran kaupungin virkamiehet valmistelivat kesällä kaupungin- ja kunnanhallitusten pyynnöstä palvelukuvauksen, jonka kaksi vaihtoehtoa perustuivat kuntien antamiin talouden raamin vaihtoehtoihin. Kuvaus oli laskennallinen esitys palvelujen järjestämisestä, ei Eksoten virkamiesjohdon ehdotus uudeksi palvelurakenteeksi. Eksoten jäsenkunnat ovat syksyn aikana antaneet lausuntonsa tuohon palveluverkkokuvaukseen. Eksoten hallitus päätti kokouksessaan: Talouden suunnittelun lähtökohdaksi valitaan kantokykylaskelma vaihtoehto 2, jossa kuntien kustannukset ovat vuosina yhteensä miljoonaa euroa Hyvinvointiasemien sisällön määrittelyä jatketaan yhdessä kuntien kanssa Suunnittelua Armilan sairaalan muuttamisesta kuntoutussairaalaksi jatketaan Palveluja kehitetään siten, että tuetaan vanhusten kotona asumista ja kuntoutusta sekä omaishoidon jatkumista nykyisillä kriteereillä. Taulukossa 1 on kuvattu Eksoten jäsenkuntatuottojen ja nettotoimintamenojen kehitys ja tulos vuosina Vuoden 2014 jäsenkuntien maksuosuus kuntien 2. vaihtoehdon mukaisesta kantokykylaskelmasta johdettuna on 374,9 milj.. Vanhoja alijäämiä tulee tällä maksuosuudella pystyä kattamaan noin 8,6 milj. vuosittain. Eksoten nettotoimintamenojen kasvu vuonna 2014 vuoden 2013 ennusteeseen on tällöin 0,3 %. Taulukko 1. Eksoten tuloksen kehitys TULOS milj. EUR E2013 TA2014 muutos- % TS2015 muutos- % TS2016 muutos- % TS2017 muutos- % TS2018 muutos- % Jäsenkuntatuotot 348,7 374,9 7,6 % 382,4 2,0 % 393,0 2,8 % 402,4 2,4 % 416,4 3,5 % Nettotoimintamenot -365,2-366,4 0,3 % -373,8 2,0 % -384,4 2,8 % -393,9 2,5 % -407,8 3,5 % Tilikauden yli-/alijäämä -16,4 8,6 8,6 8,6 8,6 8,6 Nyt Eksotessa ehdotusta uudeksi palvelurakenteeksi valmistellaan samaan aikaan talousarvion valmistelun kanssa. Valmisteluun osallistuu laajasti Eksoten henkilökuntaa. Valmistelua tehdään myös yhdessä jäsenkuntien edustajien kanssa. Luonnos suunnitelmasta on menossa Eksoten hallituksen kokoukseen ensimmäisen kerran ke ja seuraavan kerran ke Eksoten valtuuston käsittelyyn palveluverkkosuunnitelma menee joulukuussa. Palveluverkkosuunnitelman pääkohdat, ja samalla tämän dokumentin keskeiset asiakokonaisuudet, ovat seuraavat: hyvinvointiasemat ja palvelutarpeen arviointi kiireellisen hoidon järjestäminen ja keskussairaala laitoshoidon purku, kotona asumisen tuki ja kuntoutus.
5 5 (41) 1.2 Kuntien lausunnot Eksoten hallitus pyysi syksyllä 2013 jäsenkuntien lausuntoa kunnille toimitetuista palveluverkkovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä Insipra Oy:n tekemistä investointivaihtoehdoista. Kunnat saivat lausunnossaan tuoda esille kaikki kunnan kannalta tärkeät asiaan liittyvät näkökohdat. Lausuntojen jatkokäsittelyn ja jatkotoimenpiteiden valmistelun kannalta kuntia pyydettiin lisäksi kiinnittämään erityisesti huomiota seuraaviin kohtiin: Onko päivystävän sairaalan säilyttäminen kunnan mielestä oikea lähtökohta palveluverkon suunnittelulle myös tulevaisuudessa? Pitääkö kunta hyvinvointiasemien varaan rakennettua palvelujärjestelmää toiminnallisesti, taloudellisesti ja aikataulullisesti mahdollisena? Miten voidaan varmistaa tiedon lisäarvopalvelujen toteuttaminen mahdollisimman kustannustehokkaasti ja onko kunta valmis liittymään yhteisiin palvelukeskuksiin? Miten kunta suhtautuu esitettyihin investointivaihtoehtoihin? Olisiko kunnan mielestä perusteltua aloittaa alijäämien kattaminen vasta siinä vaiheessa, kun investoinneista saatava hyöty toteutuu ja alijäämien kattaminen poikkeaa kantokykylaskelmissa esitetystä aikataulusta? Millä tavalla palvelusopimusmenettelyä tulee muuttaa kun tavoitteena on maakunnallinen palveluverkkoratkaisu? Jäsenkuntien kannanotot edellä esitettyihin kysymyksiin poikkesivat monin paikoin toisistaan. Päivystävän sairaalan säilyttämisestä maakunnassa kaikki kunnat olivat yksimielisiä. Useiden kuntien mielestä sairaalan työnjakoa ja toimintamallia tulisi kuitenkin miettiä laajemmin ERVA-alueella ottaen huomioon lähimaakuntien päivystävien sairaaloiden kapasiteetti. Muut kunnat Savitaipaletta ja Luumäkeä lukuun ottamatta ovat kannattaneet kantokykyvaihtoehtoa 2 erilaisin varauksin / reunaehdoin. Tiukempaan taloudelliseen raamiin perustuvaa kantokykyvaihtoehtoa 1 ei mikään kunta kannattanut. Vaihtoehto 1 olisi edellyttänyt erittäin nopeaa kustannusten karsimista, mikä olisi johtanut muun muassa henkilöstömäärän vähentämiseen ja palveluiden nopeaan keskittämiseen ilman korvaavia tilaratkaisuja. Lappeenranta, Parikkala, Imatra ja Taipalsaari hyväksyvät hyvinvointiasemallin ja lääkäripalveluiden keskittämisen vaihtoehdossa 2 esitetyllä tavalla. Muut kunnat näkevät nykyisen kaltaisen lääkärin vastaanotto- ja päivystystoiminnan järjestämisen jokaisessa kunnassa edelleen välttämättömänä. Lappeenrannan, Parikkalan, Ruokolahden ja Taipalsaaren mielestä Eksotelle tulisi antaa nykyistä suuremmat vapaudet tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut annetun rahoituksen puitteissa. Tällöin palvelusopimuksissa asetettaisiin tavoitteet kunnan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle ja Eksoten toiminnan vaikuttavuudelle. Muut kunnat edellyttävät jatkossakin kuntakohtaista palvelusopimusmenettelyä.
6 6 (41) Useimmat kunnat pitivät kantokykyvaihtoehdon 2 mukaista keskussairaalan yhteyteen liittyvää päivystysinvestointia mahdollisena. Suurin osa kunnista piti tärkeänä, että alijäämien kattaminen toteutetaan suunnitellussa aikataulussa eli vanhat alijäämät tulee kattaa vuoden 2018 loppuun mennessä eikä uutta alijäämää saa sinä aikana syntyä. Maakunnallisen palveluverkon näkökulmasta Lappeenranta pitää välttämättömänä, että Imatran palvelut liitetään ainakin toiminnallisesti (miel. myös hallinnollisesti) erittäin kiinteäksi osaksi maakunnallista sotepalvelurakennetta. Myöskään Rautjärven mielestä esitetty palvelurakenne ilman Imatraa ei kustannuksiltaan juuri poikkeaisi nykyisestä. Imatra haluaa säilyttää edelleen palveluiden lakisääteisen järjestämisvastuun itsellään, mutta on valmis välittömästi jatkamaan neuvotteluja sopimuspohjaisesta perustason sotepalveluiden tuottamisesta lähialueelleen. 1.3 Tiivistelmä Eksoten mallista Kuntien lausuntojen perusteella Eksoten esityksessä talouden suunnittelun lähtökohdaksi valittiin kantokykylaskelma vaihtoehto 2. Tämän seurauksena aloitetaan päivystyksen keskittämisen sekä siihen liittyvän investoinnin suunnittelu. Hyvinvointiasemien suunnittelua jatketaan yhdessä kuntien kanssa. Myös alijäämien kattaminen aloitetaan suunnitellussa aikataulussa. Eksoten yhtenä strategisena tavoitteena on akuutin päivystävän ja leikkaavan sairaalan säilyminen maakunnassa. Palvelurakennetta kehitettäessä panostetaan henkilökunnan yhtenäiseen toimintakulttuuriin, liikkuvien palvelujen lisäämiseen, sähköisten palvelujen ja teknologian hyödyntämiseen sekä kuntalaisen omatoimisuuden tukemiseen. Kuntalaisia tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden omaehtoisessa ylläpidossa ja edistämisessä. Asiakkaan polkua pyritään yksinkertaistamaan helposti saavutettavalla yhteyskeskuksella sekä laadukkaalla palvelutarpeen arvioinnilla. Ohjenuorana on asiakkaalle helppous ja matalan kynnyksen palvelut. Eksoten mallin pääkohdat: Eksoten malli perustuu kantokykyvaihtoehtoon 2 Päivystysmallia parannetaan päivystävän sairaalan säilyttämisen turvaamiseksi maakunnassa Hyvinvointiasema-mallia pilotoidaan vuosien aikana ja hyvinvointiasemaverkosto muotoutuu tämän perusteella vuoteen 2016 mennessä. Lääkäripalveluita jää kuntiin aiempaa esitystä enemmän Sähköisten palveluiden avulla laajennetaan kansalaisten yhteydenottomahdollisuuksia ja parannetaan kansalaisten tiedonsaantia ajasta ja paikasta riippumatta Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioita vahvistetaan sekä toimintatapojen että organisaatiouudistuksen avulla Laitoshoidon purkua jatketaan suunnitellusti Kuntoutuksen kehittämiseen panostetaan kotona asumisen tueksi Palveluiden saavutettavuutta ja hoidon tarpeen arviointia parannetaan yhteyskeskuksen avulla Maakunnallisen palveluverkon suunnittelua jatketaan yhdessä kuntien ja Imatran kanssa.
7 7 (41) 2 Hyvinvointiasema ja palvelutarpeen arviointi 2.1 Lähtökohta ja tavoitteet Palvelurakenteen kehittäminen Palveluja voidaan tuottaa uudenlaisessa palveluverkossa eri tavoin. Kehitettävä hyvinvointiasema on yksi lähipalvelun uudenlainen muoto, jossa tarjotaan paikoitellen nykyterveysasemaa kevyempiä terveyspalveluja, mutta palveluvalikoima on monipuolisempi sisältäen terveyspalvelujen lisäksi sosiaalipalveluja ja muiden julkisten organisaatioiden sekä kolmannen sektorin palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat hyvinvointiasema-konseptissa saman katon alla, jolloin muun muassa peruspalvelutasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio syvenee. Kyse on kevyemmästä, ja samalla kustannustehokkaasta palvelurakenteesta. Saumaton yhteistyö muiden toimijoiden, kuten Kelan, työvoiman palvelukeskuksen, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa mahdollistaa tulevaisuudessa kuntalaisten tarpeisiin vastaamisen taloudellisesti ja toiminnallisesti nykyistä järkevämmällä tavalla. Yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa pyritään lisäämään. Kaiken uuden kehitystyön taustalla ja tavoitteena on aina asiakaslähtöisyys. Keskeistä toiminnassa on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Hyvinvointiasemien perustaminen mahdollistaa täten osaltaan palveluverkon laajemman muutoksen. Laajemman valikon omaavat hyvinvointikeskukset sijaitsevat maakunnassa keskeisillä paikoilla. Hyvinvointiasemat ovat osaltaan myötävaikuttamassa kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen. Liikkuvat palvelut täydentävät hyvinvointiasemien lisäksi lähipalvelujen verkostoa ja paikoitellen korvaavat kiinteiden toimipisteiden palveluja. Sähköisten palvelujen kehittäminen ja sähköisen asioinnin joustavuus ja helppous tukevat osaltaan palveluita. Sähköiset palvelut eivät poissulje kasvokkain kohtaamista Lähipalvelu-käsite elää nykyajassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella 80 % asukkaista asuu Lappeenrannan kaupungin läheisyydessä ja 20 % muualla maakunnassa. Etelä- Karjalassa palvelujen järjestämisessä haasteena on varsin laaja palvelualue (225 km). Palveluverkko jaetaan tiheän asutun alueen ja harvaan asutun alueen palveluverkkoon (kuva 2).
8 8 (41) Kuva 2. Maakunnan asutuksen jakautuminen Lähipalveluun kuuluvat yhteiskunnan eri palvelut aina kaupoista hyvinvointipalveluihin. Lähipalvelu merkitsee eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteessa oleville kuntalaisille eri asioita. Esimerkiksi ikäihmisille lähipalvelu voi usein olla kotiin vietävää palvelua, kun taas joku muu väestöryhmä voi hakea lähipalvelua hieman kauempaakin. Lähipalvelun ajallisuus vaihtelee myös. Lähipalvelu-käsitteen määrittely vaihtelee luonnollisesti toimintaympäristön muuttuessa. Lähipalveluissa tärkeintä on palveluiden saatavuuden helppous asiakkaalle ja palvelujen saatavuus ajallaan. Palvelukanavat pyrkivät myös osaltansa vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarjoamiin haasteisiin. Lähipalvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas järjestäminen vaatii rakennemuutoksia niin tiheään kuin harvaan asutun alueen palveluverkossa. Tiheään asutun alueen palveluverkon palvelupisteet saattavat olla sijainniltaan liian lähellä toisiaan ja toisaalta pienuudestaan johtuen ne voivat olla tehottomasti ja vain osittain käytössä. Harvaan asutun alueen palveluverkossa lähipalveluiden järjestämisessä korostuvat vaihtoehtoiset palvelutavat: kiinteät palvelupisteet, liikkuvat palvelut, etäpalvelut, kotiin annettavat palvelut ja sähköiset palvelut. Nykyisen kiinteän palveluverkoston palvelut tulevat osittain korvautumaan vaihtoehtoisilla palvelumuodoilla. Kaikessa muutoksessa korostuvat palveluohjaus sekä moniammatillinen ja -toimijainen yhteistyö. Lähipalveluja voidaan tarjota paikallisen palvelutarpeen (aluekohtaisten) ja taloudellisten edellytysten mukaisesti kiinteässä joko toimipaikassa ja/tai liikkuvassa ja sähköisessä muodossa. Hyvinvointiasemilla hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla etäyhteyksiä ja sähköisiä palveluja. Hyvinvointiasemalla voidaan tarjota myös terveydenhuollon erikoistuneempia palveluja erityisasiantuntijoiden johdolla (ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja, asiantuntijafysioterapeutti, lastenvalvoja ja perheterapeutti). Lähipalvelujen tärkeys korostuu tietyille asiakasryhmille, kuten lapsiperheille ja ikäihmisille. Palvelut voivat liikkua asiakkaiden luokse kuten kotihoito, liikkuvat asiointi- ja klinikka-autot sekä ensihoito. Yhteistä tuleville palvelurakenteille on, että koti on tavalla tai toisella yhdistetty osaksi palveluverkkoa, jossa hyödynnetään sähköisten palvelujen mahdollisuuksia ja monitoimijaisuutta riippumatta siitä, ovatko palvelupisteet kiinteitä vai liikkuvia.
9 9 (41) 2.2 Toteutus Hyvinvointiasemakonsepti Hyvinvointiasemien tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja ja edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota perustasolla. Painopisteenä on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Palveluja tuotetaan osittain uudenlaisilla tavoilla lisäämällä liikkuvia palveluja (liikkuvat erityistyöntekijät, liikkuvat tiimit, asiointi- ja klinikka-autot) ja perustamalla sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia hyvinvointiasemia, joiden palveluvalikko määrittyy alueen erityispiirteiden mukaisesti (väestö, logistiikka ja liikkuminen, tilat ja resurssit jne.). Hyvinvointiasemilla tarjotaan myös muiden viranomaistoimijoiden, kuten Kelan ja työvoiman palvelukeskuksen, etäpalveluita. Järjestöt ja yritykset toivotetaan muiden toimijoiden ohella mukaan hyvinvoinnin edistämiseen hyvinvointiasemilla. Yhteiset teema- tai terveystapahtumat ja ryhmätoimintojen kehittäminen tuovat uutta toimintamallin tueksi. Kuva 3. Hyvinvointiasema-palvelukonseptin suunnittelu Palvelutarpeen arviointi, palveluneuvonta ja -ohjaus korostuvat hyvinvointiasemien asiakaspalvelussa (kuva 3). Palvelutarpeen arviointi tarkoittaa asiakkaan tuen ja palvelutarpeen selvittämistä asiakaskontaktien yhteydessä. Hyvinvointiasemilla asiakas saa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta palveluista ja tukitoimista sekä opastusta omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin hallinnan tueksi. Myös opastus sähköiseen asiointiin ja mahdollisuus omatoimiseen asiointiin ovat osa hyvinvointiasemien palveluvalikkoa. Asiakas saa tarpeelliset toimintaohjeet ja tarvittaessa ohjauksen oikeaan paikkaan. Hyvinvointiasemien tukena toimivat liikkuvat asiantuntijapalvelut. Asiantuntijuuden jakamisessa hyödynnetään myös ääni- ja kuvayhteyksiä. Sähköisen asioinnin helppoutta tuodaan esille joustavana palveluasioinnin muotona. Sähköisten palvelujen avulla joitakin asioita voi hoitaa kotona.
10 10 (41) Hyvinvointiasemien erilaiset palvelukonseptit kytketään tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi palveluverkon kehittämistä. Hyvinvointiasemien pilotoinnissa on olennaista tunnistaa, kuka tarvitsee palveluja, millaisia ja milloin, sekä kuka pystyy asioimaan (tai oppii asioimaan) itsenäisesti verkossa. Myös oma koti voi toimia hyvinvointiasemana, kun etäyhteydet ja teknologiset ratkaisut tukevat ja mahdollistavat omatoimisuuden lisäämisen tiettyjen asiakasryhmien kohdalla Palvelutarpeen arviointi Hyvinvointiasemilla hoidon ja palvelutarpeen arviointi on keskeisessä roolissa: ammattilaisen on osattava arvioida, onko kansalainen yleisen palveluneuvonnan, yleisen palveluohjauksen vai räätälöidyn palveluohjauksen / hoitoon ohjauksen tarpeessa. Erilaiset tietojärjestelmät, logistiikka ja palvelukeskittymät, hyvinvointikeskukset esim. Ikäkeskus, lasten ja nuorten talo ym. tukevat hyvinvointiasemien toimintaa. Ammattiryhmien väliselle työnjaolle avautuu täten uudenlainen kehittämismahdollisuus. Palvelutarpeen arvioinnin ja sähköisten palveluiden merkitys kansalaisen auttamisessa ja kansalaisen omatoimisuuden lisäämisessä korostuu. Eksoten maakunnallisissa palvelukeskittymissä kansalaista opastetaan käyttämään sähköisiä palveluja, kuten OmaHyviksen turvallista viestinvälitystä (TVV), ajanvarauksien tarkastelua ja ajanvarauksen tekemistä esimerkiksi Malluun. Iso apu -palvelukeskus toimii yhtenä palveluohjauksen paikkana. Vuoden 2014 aikana sinne valmistuu piste, jossa esitellään muun muassa kotona asumisen tueksi olemassa olevia apuvälineitä, laitteita ja kodin materiaaleja. Samassa yhteydessä voidaan tehdä asiakkaiden toimintakyvyn arviointia sekä antaa palveluneuvontaa ja tehdä kohdennettuja terveystarkastuksia. Hyvinvointiasemilla pääasiallisia kanavia palvelutarpeen arviointiin ovat henkilökohtainen palvelu, toimipisteasiakkuus ja tulevaisuudessa enenevässä määrin myös sähköiset palvelut. Esimerkiksi Iso apu -palvelukeskuksessa palveluohjausta voidaan toteuttaa kasvokkain walk in -periaatteella sekä puhelimitse ja sähköisten kanavien kautta. Yleistä palveluneuvontaa saa matalan kynnyksen palveluna myös ilman ajanvarausta Hyvis.fi-sivuston ja muiden sähköisten palveluiden sekä yhteyskeskuksen kautta Yhteyskeskus Suunnitteilla oleva yhteyskeskus koordinoi toimintaa, jakaa tietoa ja antaa keskitetysti ajanvarausaikoja Eksoten palveluihin. Siellä tehdään myös ns. ensimmäisen vaiheen palvelu- ja hoidontarpeen arviointia. Kansalainen saa apua yhdestä numerosta. Ammattilaiset ovat yhteydessä kansalaiseen, jolloin kansalaisen ei tarvitse osata etsiä oikea ammattilaista. Yhteyskeskukseen voi olla yhteydessä kotoa omalta koneelta myös sähköisesti. Lisäksi tulevaisuudessa kuva- ja ääniyhteydet mahdollistavat monenlaisen palveluneuvonnan antamisen kotiin.
11 11 (41) Terveyspalvelujen saatavuutta yhdenmukaistaan sillä, että kiireettömän hoidon ajanvaraus hoidetaan keskitetysti ja palvelujen saantiin perustetaan yksi yhteinen jono koko terveyskeskuksen alueelle. Näin eteläkarjalaiset voivat hyödyntää kaikkien palveluverkon toimipisteiden palveluja, mikä monipuolistaa palvelujen saatavuutta niin sanotusti muuten terveille ja tilapäisesti terveyspalveluja tarvitseville asiakkaille. Asiakkaan näkökulmasta ei ole juurikaan merkitystä sillä, kenen ammattihenkilön vastaanotolla hän saa hoidon tilapäiseen vaivaansa. Myös puhelinjärjestelmä tehdään nykyistä asiakasystävällisemmäksi niin, että päivystysasioissa asiakas voi soittaa yhteen numeroon vuorokaudenajasta riippumatta. Lisäksi kiireettömän hoidon ajanvaraus hoituu yhdestä numerosta. Puhelinruuhkaa vähennetään luomalla puhelinjärjestelmään eri kanavia eri asiakasryhmiä varten (hoidon tarpeen arvio -linja, laboratoriokokeiden ym. tulosten -kyselylinja, info-linja jne.) On kuitenkin asiakasystävällistä ja kustannustehokasta järjestää pitkäaikaissairaiden hoito tuttujen ammattilaisten luona. Monet asiat hoituvat tutun omahoitaja lääkäri-työparin avulla paikallisesti ja vähemmin asiakasta/potilasta rasittaen. Pitkäaikaissairauksien hoitosuunnitelman mukainen hoito järjestetään myös tutun omahoitaja lääkäri-työparin avulla. Omahoitaja toimii potilaan yhdyshenkilönä (case managerina) terveydenhuollossa. Omahoitajan yhteystiedot näkyvät potilastietojärjestelmässä, ja mikäli potilas joutuu ottamaan yhteyttä esimerkiksi päivystykseen, hänen hoitotahonsa on tiedossa ja jatkohoito järjestyy tutulle ammattilaiselle. Smart Care ja yhteyskeskus -hankkeiden avulla kehitetään ja valmistellaan yhteyskeskuksen käynnistymistä. Yhteyskeskus-hankkeen kautta Eksote hakee uutta tapaa täydentää kotihoidon palveluita ja lisätä ennaltaehkäiseviä palveluita. Teknologiaa hyödyntämällä ja logistiikan uudenlaisella suunnittelulla ikääntyneelle väestölle pyritään turvaamaan laadukas ja arvokas asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on myös löytää ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja ensihoidon ja kotihoidon yhteistyöhön, matkojen yhdistelyyn, ajanvarausten keskittämiseen ja asiakkaiden matkoihin liittyviin kustannustekijöihin ja palvelumalleihin. Hankkeessa pyritään erityisesti rakentamaan yhteistyöllä toimintamalleja, joilla Kela ja Eksote voisivat yhteistoiminnalla tuottaa palveluja sekä vaikuttaa matkakustannuksiin ja palvelujen saatavuuteen. Yhteyskeskuksen toiminta on aikataulutettu hyvinvointiasemien ja keskitetyn päivystyksen kanssa vuoteen Yhteyskeskuksen toiminta alkaa vaiheittain vuoden 2014 alusta. Hyvinvointiasema-pilottien ja yhteyskeskustoiminnan yhtymäkohtia huomioidaan heti keväällä Myös Mallu-klinikka-auton toiminta linkittyy yhteyskeskuksen ohjaukseen Sähköinen asiointi Tavoitteena on keskittyä sähköisten palvelujen lisäämiseen ja asiakkaiden valintamahdollisuuksien parantamiseen, oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidon ja seurannan tehostamiseen; hoitoon ja palveluihin hakeutumisen kynnyksen madaltamisella sekä parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta uudenlaisilla yhteydenpitomuodoilla. Sähköinen
12 12 (41) asiointi otetaan todelliseksi vaihtoehtoiseksi asiointimuodoksi, jolloin palvelutuotantoon saadaan joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Lisäksi henkilöstön työpanos tulee tarkoituksenmukaiseen käyttöön: tällä turvataan myös palvelujen saatavuutta tulevaisuuden kasvavia potilas- ja asiakasmäärä ajatellen. Sähköisiä palveluja ja toimintoja on Eksotessa kehitetty systemaattisesti huomioiden kansalliset vaatimukset vuodesta 2010 lähtien. Hyvis.fi - kokonaisratkaisu mahdollistaa monipuolisten ja monikanavaisten alueellisten sähköisten palveluiden kehittämisen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Keskitetty ratkaisu mahdollistaa palvelun hyödyntämisen kaikille julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatioille, kansalaisten asuinpaikasta riippumatta. Hyviksen käyttöön kansalaisen sähköisen asioinnin alustana on sitoutunut kuusi sairaanhoitopiiriä ja viisi maakuntaa (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Keski-Suomi ja Päijät-Häme). Sähköisen asioinnin kehittämiseen vaikuttaa myös valtakunnallisen earkiston käyttöönotto, jolla kytkeydytään kansalliseen potilastietoarkistoon. Toimintaa tehostetaan lisäksi mm. ensihoidon toiminnanohjaukseen sekä kliinisen kirjaamisen tarpeisiin hankittavalla tietojärjestelmällä. Välittömän työajan vähentämiseksi otetaan käyttöön materiaalihallinnanjärjestelmä tehostamaan ja automatisoimaan varasto-ohjausta ja materiaalihallintoa ja jatketaan kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä jalkauttamista Eksoten toimintayksiköihin
13 13 (41) Käytännön toteutus Hyvinvointiasemat tukeutuvat maakunnallisiin hyvinvointikeskuksiin / palvelukeskittymiin. Hyvinvointiasemat tarjoavat asiakkaille matalan kynnyksen palveluja, joita järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden lisäksi myös muut tahot. Liitteessä 1 on havainnekuva hyvinvointiaseman toiminnoista ja pohjapiirroksesta. Hyvinvointiasemien palvelusisältö vaihtelee alueen asiakastarpeen ja aseman sijainnin mukaan. Hyvinvointiasemalla asiakkaille tarjotaan seuraavia palveluita: hoitajavastaanotto ajanvarauksella ja ilman (hoitajapäivystys, pitkäsairauksien seurantakäynnit, asiantuntijahoitajien vastaanotot, kuten diabetes- ja reseptihoitaja) lääkäripalveluja (ainakin kotihoidon tuki, Tehostetun kotihoidon (Tehosan) ja vanhuspalvelujen asumisyksiköiden tuki ja niihin tarvittava vastaanottotoiminta, hoitajavastaanottojen konsultaatiotuki, kouluterveys, neuvola) lääkärin vastaanottoa ja päivystystä silloin kun se on sijainnin ja vaivan luonteen puolesta järkevintä toteuttaa paikallisesti kotihoito ja alueellinen Tehosa-hoitotiimi neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto erityistyöntekijöiden vastaanotot: ravitsemusterapeutti, asiantuntijafysioterapeutti, jalkojenhoitaja laboratorionäytteidenottoa hyvinvointiasemalla tai liikkuvana palveluna alueella (avohoidon hoitajien ja laboratoriohoitajien yhteistyötä tiivistetään) suun terveydenhuollon palveluja joko liikkuvana palveluna tai kiinteässä toimipisteessä palveluohjaajan vastaanotto (kokenut sosiaaliohjaaja tai työntekijä tai psykiatrinen sairaanhoitaja) palveluohjaus ja -neuvonta, opastus sähköiseen asiointiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiset asiakkaat, hakemusten vastaanotto sekä Kelaja TYP-yhteydet. Palveluohjaajana toimii sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja sekä psykiatrinen sairaanhoitaja aikuis- ja vanhussosiaalityöhön liittyvät tehtävät: lastensuojelu, vammaispalvelut ja lastenvalvojan palvelut tarvittaessa liikkuvina palveluina liikkuvat asiantuntijat (kuten maakunnallisten palvelukeskusten eli Lasten ja nuorten talon sekä tulevien Iso apu -palvelukeskuksen ja Aikuisten talon asiantuntijat, fysioterapeutit, ravitsemusneuvoja jne.) kuvayhteyspalvelut (eri asiantuntijat kuten Eksoten, Kelan ja TYPin) järjestö- ja yritystoimijoiden neuvonta- ja ohjauspalvelut sovittuina ajankohtina Erityispalvelujen konsultaatioita voidaan tarvittaessa järjestää kuvayhteydellä tai paikan päällä alueen asiakastarpeen tai etäisyyden mukaisesti. Osassa hyvinvointiasemia asiakkaiden omahoidon tukena on käytössä etämonitorointilaitteita kuten verenpainemittari ja vaaka. Laitteen näyttämä tulos menee suoraan hoitajalle/lääkärille tiedoksi.
14 14 (41) Hyvinvointikeskuksissa/palvelukeskittymissä asiakkaille on tarjolla laajempi palvelukokonaisuus ja erityisasiantuntijoiden palvelut kuten erikoislääkäripalvelut, suun terveydenhuollon kiinteät palvelut ja laajat laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä sosiaalityön erityispalvelut. Mikäli yhteistyö Imatran kanssa tiivistyy, voidaan puhua 2-napaisesta vaihtoehdosta (kuva 4 alla). Armilan ja Honkaharjun lisäksi Parikkalan sijainti maakunnan pohjoispäässä pitkien välimatkojen vuoksi korostuu. Hyvinvointikeskus, palvelukeskittymät Armila, Honkaharju ja Parikkala (pitkät välimatkat) Lasten ja nuorten talo, Iso apu palvelukeskus, aikuisten talo Lappeenrannassa Hyvinvointiasema Mallu-auto Luumäki, Lemi, Savitaipale, Taipalsaari, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi sekä Lappeenrannassa Sammonlahti, Lauritsala ja Joutseno Mallu toimii maakunnan pohjois- ja länsiosissa sekä myös Lappeenrannan ydinkeskustan ulkopuolella kuten Ylämaalla (+ Voisalmi, Korvenkylä) Asiantuntijoiden liikkuvat palvelut toimivat koko maakunnan alueella. Kuva 4. Hyvinvointikeskusten ja -asemien sijoittuminen maakunnassa vuoteen 2016 mennessä (2-napainen vaihtoehtomalli) Mikäli toimitaan 1-napaisella mallilla (kuva 5), Lappeenrannan lisäksi Parikkalan sijainti maakunnan pohjoispäässä pitkien välimatkojen vuoksi korostuu. Eksoten liikkuvien asiantuntijoiden sijoituspaikkana voi olla myös eri puolilla maakuntaa sijaitsevat hyvinvointiasemat.
15 15 (41) Hyvinvointikeskus Armila ja Parikkala (pitkät välimatkat) Palvelukeskittymät Lasten ja nuorten talo, Iso apu palvelukeskus, aikuisten talo Lappeenrannassa Hyvinvointiasema Mallu-auto Lemi, Savitaipale, Taipalsaari, Ruokolahti, Luumäki, Rautjärvi sekä Lappeenrannassa Sammonlahti, Lauritsala ja Joutseno Mallu toimii maakunnan pohjois- ja länsiosissa sekä myös Lappeenrannan ydinkeskustan ulkopuolella kuten Ylämaalla (+ Voisalmi, Korvenkylä) Asiantuntijoiden liikkuvat palvelut toimivat koko maakunnan alueella. Kuva 5. Hyvinvointikeskusten ja -asemien sijoittuminen maakunnassa vuoteen 2016 mennessä (1-napainen vaihtoehtomalli) Hankkeet Hyvinvointiaseman suunnittelussa tärkeänä tukena ovat kehittämistyöstä saadut kokemukset. Kehittämisen tukena hyödynnetään saatuja tietoja ja kokemuksia jo päättyneistä Reneawing Health ja Mallu kylillä 1 -hankkeista sekä käynnissä olevista Hyvinvointiasema- (Sitra) ja Mallu kylillä 2 -hankkeista. Sähköisten palvelujen osalta hankkeet kuten Keksi ja Sustains sekä käynnissä oleva SaDe-hanke edistävät sähköisen asioinnin ja hoitoon ohjauksen menestyskulkua aiemmin tuotetulle sähköisen terveysaseman periaatteisiin nojautuvalle asiointipohjalle (riskitestiarviot, esitietolomakkeet, turvallinen viestinvälitys jne.). Renawing Health on tuonut esiin Eksoten toimintaan sovellettavan terveyskansioajattelun ja omahoitajien työtapaan potilaita motivoivan haastattelun. Motivoivan haastattelun avulla potilas itse alkaa pohtia oman tilanteensa ja hyvinvointinsa edistämistä. Mallu kylillä -hankkeet ovat tuottaneet tietoa liikkuvan palvelun toimintaedellytyksistä ja harvaan asutulla seudulla tuotettavasta palvelusta ja kyläyhteistyöstä. Hyvinvointiasema-hankkeessa toteutetaan hyvinvointiasemapilotit tiheään ja harvaan asutulla seudulla sekä liikkuvana palveluna. Liikkuva pilotti eli sähköinen asiointipiste/neuvontapiste toteutuu Mallu-autossa. Hankkeessa koulutetaan myös vertaisohjaajia, jotka toimivat yhteistyössä Eksoten kanssa sähköisen asioinnin ja omatoimisuuden vertaisina puolestapuhujina. Piloteista laadittavat
16 16 (41) konseptikuvaukset antavat tietoa ja perustaa tulevaisuuden hyvinvointiasemille. Pilotit mahdollistavat palveluvalikon muokkaamisen arvioinnin ja saadun palautteen mukaan. Alustavasti käytyjen keskustelujen pohjalta hyvinvointiasema-pilottikohteiksi on ajateltu Lauritsalaa, Lemiä ja Ruokolahtea. Lemi ja Ruokolahti ilmoittavat pilottiin lähtemisestä marraskuun aikana. RISTO-hankkeessa kehitetään muun muassa vanhusten suun terveydenhuoltoa liikkuvana palveluna. Yhteyskeskuksen ja palvelutarpeen arvioinnin tueksi saadaan tietoa Eksoten kehittämisohjelma - hankkeen tuloksista. 2.3 Aikataulu Hyvinvointiasema-hankkeen pilotit kestävät lokakuun 2014 loppuun. Piloteista saatujen kokemusten perusteella voidaan päättää ja sopia hyvinvointiasemakonseptien jatkamisesta. Visiona vuodelle 2016 on, että lääkäripäivystys keskittyy Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Tämän lisäksi hyvinvointiasemilla ja keskuksissa on lääkärin vastaanottoa ja päivystystä silloin kun se on sijainnin ja vaivan luonteen puolesta järkevintä toteuttaa paikallisesti. Lisäksi hyvinvointikeskuksissa ja -asemilla työskentelee lääkäreitä erilaisissa palveluissa kuten kotihoidossa, Tehosassa, asumispalveluyksiköissä, neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa. Yhden oven periaatteen mukaisesti asiakkaan ottaessa yhteyttä kehen tahansa ammattilaiseen hänen huolensa/asiansa hoitaminen/ohjaaminen aloitetaan välittömästi kyseisessä paikassa. Toisaalta hyvin toimivalla palveluohjauksella asiakas ohjataan heti sellaiseen paikkaan, jossa hänen asiansa/vaivansa voidaan hoitaa kokonaan samassa paikassa (akuutit sairastumiset/vammat). Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että vuoteen 2016 mennessä alueella olisi 10 hyvinvointiasemaa ja kolme hyvinvointikeskusta (Armila, Honkaharju, Parikkala), joiden palvelut mukautuvat alueen tarpeisiin, taloudellisiin resursseihin ja tilojen järkevään käyttämiseen. Tulevaisuuden hyvinvointiasemien tilatarpeet tarkentuvat muiden muutosten ja taloudellisten reunaehtojen selkiydyttyä. Kustannusvaikutukset muodostuvat muun muassa tiloista, henkilöstömäärästä, tukipalveluista ja niiden sijainnista. Kuntien päätökset ratkaisevat lopullisesti asian.
17 17 (41) 2.4 Vaikutusten arviointi Taulukko 2. Hyvinvointimallin vaikutusten arviointi Asiakas/ kuntalainen Henkilöstö Hyvinvointiasema Palvelutarpeen arviointi Yhteyskeskus Sähköinen asiointi Sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakkaan palvelutarpeen Selkeä yhden saman katon alla, arviointiin panostaminen palvelunumeron periaate uudenlainen palveluohjausmalli, ja logistisesti toimivat ratkaisut moniammatillisuuden kehittäminen perustyössä, etäyhteyskumppanit, vertaisohjaajat Myönteistä: Asiointikanavia useita, sähköisten palvelujen käyttö joustavasti, yhdestä paikasta entistä enemmän tietoa, viranomaispalveluiden lisäksi muutakin hyvinvointia tukevaa toimintaa Kielteistä: Tieto palveluista epäselvää, sähköisessä asioinnissa arastelu, liikkumisen vaatimukset, osa palveluista on kauempana Henkilötyövuodet? Henkilöstörakenne? Myönteistä: Henkilöstön osaamisen vahvistaminen, päivystyksen keskittäminen, koulutuksen tarjoaminen uusiin palvelumalleihin, tehtävänkuvien selkiytyminen Kielteistä: Toimipaikkojen vaihtuvuus, liikkuvan työn epäkohdat Myönteistä: Mahdollista tehdä ensikontaktin yhteydessä, tarvittaessa nopeasti. Huomioi erilaiset asiointikanavat. Tarvittaessa moniammatillinen arvio. Nopea palveluun ja hoitoon pääsy. Kielteistä: Arviointivirheet Myönteistä: Työjaon ja osaamisen kehittyminen. Monipuolinen tehtäväkuva. Kielteistä: Osaaminen ja työn vaatimukset eivät kohtaa täysin. Edellyttää henkilöstön lisäkoulutusta. Myönteistä: Yhden palvelunumeron periaate. Toimiva palveluneuvonta ja logistiikka. Kielteistä: Järjestelmä ei toimi tai takkuaa. Myönteistä: Hallittu kokonaisuus. Selkeät toimintatavat ja järkevä työajan käyttö. Henkilötyövuodet kokonaisuutena vähenee välittömän työajan lisääntyessä. Kielteistä: Osaamisvajeet. Vaatii lisäkoulutusta Hyvis.fi:n ja OmaHyviksen monipuolinen käyttö asiakkaille ja henkilöstölle Myönteistä: Mahdollistaa 24/7 asioinnin. Kielteistä: Vielä rajallinen sähköisten palvelujen tarjonta Myönteistä: Työaikaa säästyy. Kehittää osaamista. Uudistaa työprosesseja. Kielteistä: Muutosvastarinta Tilat Viestintä Talous Johtopäätökset Saman katon alla toimiminen tai vähintään lähekkäin, esteettömät tilat, tilatehokkuus paranee Muutosviestinnän tärkeys sekä henkilöstölle että kansalaisille, selkeitä ohjeistuksia Hyvinvointiasemalle oma brändi Eksoten väreillä, mutta omalla tunnuslauseella/sloganilla Henkilöstön, tilajärjestelyjen ja logististen ratkaisujen ym. yhteisvaikutus talouteen tarkentuu palvelukonseptien testaamisen myötä. Turvataan palvelujen saanti lähialuille. Matala kynnys, moniammatillisuus ja monikanavainen asiointi. Asiakkaan asiointi helpottuu. Uusien toimintamallien omaksuminen vie aikaa. Muutosvastarinnan kohtaaminen. Toiminta perustuu talouden reunaehtoihin. Käytettävissä olevat tilat eivät täysin toiminnallisesti vastaa suunniteltua käyttöä. Suunnitelmalliseen viestintään tulee kiinnittää huomiota. Kehitettävä yhdessä kehittäjäasiakkaiden kanssa. Onnistunut palvelutarpeen arviointi tuo säästöjä. Toimivat asiakasprosessit ja toimitilojen tehokas käyttö vaikuttavat myönteisesti talouteen. Tukee asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä. Mahdollistaa henkilöstön uudet toimintatavat ja osaamisen hyödyntämisen. Tilat keskeisten toimintojen yhteydessä. Edellyttää varavoiman ja turvallisuustekijöiden huomiointia. Palvelu toimii hajautetusti, mutta tilat keskitetyt. Viestinnän selkeys ja toistuvuus. Uutta toimintamallia kehitetään yhdessä käyttäjäasiakkaiden ja yritysten kanssa. Koordinointi ja yhdistely tuottavat taloudellista hyötyä. Edellyttää aluksi ICT-investointeja. Tehdään ROI-laskelmat Asiakkaan asiointi helpottuu. Logistiset ratkaisut hyödyttävät koko maakuntaa. Yksilökuljetuksista yhteiskuljetuksiin - periaatteen hyväksyminen Yksityisyyden varmistava tilaratkaisu. Pääosin kontakteista tapahtuu kotoa käsin. Markkinointiviestinnän tärkeys. Vapauttaa henkilöstöresursseja ja tehostaa toimintaa. Asiakaspalvelun joustavuus lisääntyy ja mahdollistaa henkilöstön työajan suuntaamisen ja keskittymisen olennaiseen.
18 18 (41) 2.5 Viestintäsuunnitelma Tämä suunnitelma on alustava ja noudattelee Hyvinvointiasema-hanketta varten tehtyä viestintäsuunnitelmaa. Tavoitteet: Organisaation sisäisellä viestinnällä tuetaan henkilökunnan sitouttamista uuteen toimintamalliin. Ulkoisella viestinnällä tuodaan uudenlaiset palvelut tutuiksi kansalaisille sekä rohkaistaan ja kannustetaan kansalaisia omatoimisuuteen. Samalla sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja tarjotaan luotettavaksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi. Sähköistä asiointia varten tehdään oma viestintäsuunnitelma. Pääviesti: Kansalainen saa apua yhdestä numerosta. Yhteyskeskus (työnimi Yhteyskeskus/Täsmäkeskus) koordinoi toimintaa, jakaa tietoa ja antaa keskitetysti ajanvarausaikoja Eksoten palveluihin. Se tekee myös ns. ensimmäisen vaiheen palvelu- ja hoidon tarpeen arviointia. Ammattilaiset ovat yhteydessä kansalaiseen, kansalaisen ei tarvitse osata etsiä oikea ammattilaista. Kiireettömän hoidon ajanvaraus hoidetaan keskitetysti ja palvelujen saantiin perustetaan yksi yhteinen jono koko terveyskeskuksen alueelle. Pitkäaikaissairaiden hoito järjestetään tuttujen ammattilaisten luona. Heitä varten luodaan puhelinjärjestelmään omahoitajien suorat linjat. Tarvittavat kuljetukset yhdistetään ajanvaraukseen ja palvelukokonaisuuteen. Eksotessa on EU:n hankerahoituksen turvin rakenteilla yhteyskeskus (contact center), jonka tavoitteena on toimia palvelun tarpeen arvioitsijana ja koordinaattorina ja jonka jatkossa pitäisi toimia yhden luukun periaatteen pohjalta. Yhteyskeskus toimisi myös logistisen ohjauksen keskuksena. Hyvinvointiasemat täydentävät Eksoten palveluverkkoa. Hyvinvointiasemat tarjoavat ennaltaehkäiseviä palveluja, jotka tukevat kansalaisen omatoimisuutta ja valinnanvapautta hyvinvoinnin edistämiseksi. Etäyhteyksien ansiosta kansalaisen on mahdollista saada turvallinen yhteys ammattilaiseen. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys: tietoa sähköisistä palveluista voi hakea helposti itse tai avustettuna. Tieto on luotettavaa ja ajantasaista. Hyvinvointiasemilla voivat asioida niin pitkäaikaissairaat kuin yleisestä terveys- ja hyvinvointitiedosta kiinnostuneet. Kohderyhmät: oma henkilökunta, kansalaiset, 3. sektori (vertaistuki, opastus ja neuvonta) Alustava aikataulu ja toimenpiteet: Projektin vaihe, karkea Kohderyhmä, viesti, kanava aikataulu Asiaan liittyvät hallituksen ja valtuuston päätökset ja niiden aikataulut? Yhteyskeskuksen perustaminen vaiheittain Ensimmäinen pilottikohde tiheään asutulle Ammattilaisille tietoa toiminnasta, palveluohjauksesta, sähköisestä asioinnista: intranet, blogi? henkilöstölehti, sähköposti, koulutukset, työpajat, kasvokkainviestintä
19 19 (41) alueelle ja liikkuvan neuvontapisteen/sähköisen asiointipisteen pilotin käynnistäminen Pilottikohde harvaan asutulle alueelle Sammonlahti 2016 Joutseno Ylämaa (liikkuvat palvelut 2014) Luumäki (Taavetti, Jurvalaan liikkuvat palvelut 2014) Savitaipale 2016 Taipalsaari Rautjärvi 2016 (Asemanseutu liikkuvat palvelut 2014) Parikkala Hyvinvointikeskus 2016 (Armila? Imatra?) Kansalaisviestintä painottuu palveluista ja uusista toimintatavoista tiedottamiseen ja markkinointiin kohderyhmäprioriteettina ovat alueen asukkaat: asukastilaisuudet, muut tilaisuudet ja tapahtumat, vertaistuki (vertaisohjaajien koulutuspilotti alkaa loppuvuonna 2013), hyvän mielen teemapäivät hyvinvointiasemilla ikäryhmittäin (media kutsutaan mukaan) mediatiedotteet ja -tilaisuudet, verkkosivut, Hyvis, lehtimainokset, liitteet lehdissä, Eksote-lehti, tv- ja radiomainonta? 3. sektori, yhteistyö eri toimijoiden kanssa: palaverit, kokoukset, osallistuminen toimintaan (vertaistuki), tapahtumat, työpajat, sähköposti.
20 20 (41) 3 Kiireellisen hoidon järjestäminen ja keskussairaala 3.1 Lähtökohta ja tavoitteet Kiireellinen hoito Päivystystoiminnan keskittäminen on valtakunnallinen trendi ja perustuu päivystyslääketieteen kehittymiseen, hoidon laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä taloudellisiin tekijöihin. Etelä-Karjalan keskussairaalan yhteyteen on tarkoitus saada vuoden 2016 alusta toimiva matalan kynnyksen aina auki oleva päivystyskeskus, johon siirtyisi merkittävä määrä yleislääkärien ja avoterveydenhuollon hoitajien työtä sekä ensihoidon ja hammashuollon päivystyksen tilat. Maakunnat ympäri maata pohtivat uudenlaisia päivystysratkaisuja. Syynä tähän on halu päivystystoiminnan tehostamiseen sekä laadukkaan päivystyksellisen hoidon turvaamiseen ehtyvistä resursseista huolimatta. Päivystyksen keskittämisen tarkoituksena on virtaviivaistaa potilaiden hoidon saatavuutta poistamalla keinotekoisten raja-aitojen tuottamaa turhaa siirtymistä toimipisteiden välillä. Tavoitteena on, että päivystyksellisessä asiassa hoidon saa yhdestä pisteestä kellonajasta riippumatta. Hoidon saatavuutta parantaa keskitetyn toiminnan tuomat edut, kuten hyvä tukipalveluiden (esim. laboratorio, röntgen) saatavuus sekä hyvät erikoisasiantuntijoiden (erikoislääkärit, sosiaalipalvelut, mielenterveyspalvelut ym.) konsultaatiomahdollisuudet. Tavoitteena on, että päivystykseen pääsy helpottuu ja ellei asia ole kiireellinen, voidaan päivystyksestä tarvittaessa varata suoraan aika toiseen toimipisteeseen. Koulutuksella ja työnjaon uudistamisella on lisäksi mahdollista laajentaa esimerkiksi sairaanhoitajien valmiuksia arvioida hoidon tarvetta ja ohjata potilas suoraan tarvittaviin toimenpiteisiin tai jopa erikoislääkärille. Lievien sairauksien ja vammojen hoito on edelleen tarkoituksenmukaista järjestää kohtuullisen matkan päässä potilaan kotoa, mutta päivystyksen uudelleen järjestelyllä tulee olemaan vaikutuksia tulevien investointien suunnitteluun maakunnallisella tasolla. Tällä hetkellä alustavien arvioiden mukaan päivystysinvestoinnissa on kysymys noin 40 M :n investointitarpeesta keskussairaalan yhteyteen. Toisaalta samanaikaisesti maakunnan terveysasemiin kohdistuva investointien tarve tulee pienenemään Keskussairaala Akuuttisairaanhoidon säilyttämisestä Etelä-Karjalassa ympärivuorokautisena leikkaavana ja synnytyksiä hoitavana sairaalana on Etelä-Karjalassa tärkeää jo maantieteellisistä syistä ja sen merkitys korostuu asukkaiden turvallisuudessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksien kohdatessa. Tullaan kysymykseen siitä, onko Lappeenrannassa keskussairaala vai aluesairaalaa vastaava sairaala. Jälkimmäisen status on merkittävästi huonompi, mutta silloin oman sairaalan erikoisalojen määrää voidaan rajusti karsia. Näiden erikoisalojen palvelut tulee tällöin hankkia muualta. Sen myötä lääkärirekrytointi syrjäiseen aluesairaalaan tulisi olemaan äärimmäisen haastavaa. Keskussairaalan toimintaan kuuluu
21 21 (41) peruserikoisaloja, joiden olemassaolo luo tietyntasoisen toimintaympäristön ja palveluitten sekä konsultaatioiden saaminen on mahdollista omalta paikkakunnalta. On arvioitu, että kustannustehokas keskussairaala vaatisi mieluusti väestöpohjan. EKKS:n ongelma on kieltämättä liian pieni väestöpohja ja sen myötä liian pienet klinikat, jotka ovat erittäin haavoittuvia. Jos yksikin 3-5 lääkäristä lähtee syystä tai toisesta, jäljelle jäävien työkuorma lisääntyy niin merkittävästi, että pian seuraavakin lähtee. Suuntaus isompiin yksiköihin on perusteltu, mutta aiemmat yhteistyöpohdinnat esimerkiksi Carean kanssa ovat johtaneet tulokseltaan vain vähäiseen yhteistyöhön, koska sairaalamme sijaitsee maantieteellisesti niin, että hakeutumishalukkuutta hoitoon esimerkiksi Kotkan alueelta Lappeenrantaan kauemmas Helsingistä ei suuremmin ole. Terveydenhuoltolain mukainen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus HUS- ERVA-alueella tehtiin ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2012 vuosille ja siinä on määritelty raamit lähivuosien yhteistyölle, jonka toteuttamista valvoo ohjausryhmä. Potilasnäkökulmaa On kansalaisten etu, että korkeatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut ovat saatavissa kohtuullisella etäisyydellä kodista. Etelä-Karjalan keskussairaalassa on käynyt vuonna 2012 potilaita taulukon 3 mukaan ilman päivystyskäyntejäkin liki eri ihmistä, lähes kolmasosa piirin asukkaista, joille on tuotettu lähes käyntiä poliklinikalla. Vuodeosastotapahtumat on kuvattu taulukossa 4. Pienet erikoisalat kuten foniatria hoidetaan ERVA-yhteistyönä. On paljon yksinkertaisempaa, että yksi lääkäri matkustaa potilaan luo kuin että sama määrä potilaita matkustaa lääkärin luo esimerkiksi Helsinkiin. Taulukko 3. Erikoissairaanhoidon kontaktien ja eri potilaiden jakautuminen käyntityypeittäin. Kontaktien lkm Potilaiden lkm Ensikäynti Konsultaatio Muu Päiväkirurgia Soitot/kirjeet Uusintakäynti Yhteensä ilman päivystyskäyntejä Päivystyskäynnit Yhteensä ml. päivystyskäynnit Päivystävät erikoisalat Etelä-Karjalan keskussairaalassa on järjestetty 24/7 päivystys seuraaville erikoissairaanhoidon erikoisaloille: Naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit, anestesiologia, kirurgia, korva-nenä- ja kurkkutaudit ja sisätaudit, joista kirurgialla on useampi päivystäjä ja sisätaudeilla etu- ja takapäivystykset. Päivystystoiminnan ylläpitäminen edellyttää tietyn määrän lääkäreitä.
22 22 (41) Päivystäminen ei voi olla ainoa tehtävä ja siksi myös virka-ajalla tehdään työtä, joten näillä erikoisaloilla on välttämätöntä olla muutakin toimintaa. Päivystyspotilaitten suhteellinen määrä kirurgialla on leikkaustoiminnan vuoksi vähäisempi (53 %) kuin muilla erikoisaloilla (ka 67 %). Eri erikoisaloilla on selkeä riippuvuus toisistaan, ilman anestesiologiaa ei pärjää kukaan eikä synnytyksiä hoideta ilman lastenlääkäreitä. Jos näiden erikoisalojen palveluita ei ole lähietäisyydellä saatavissa, voi väestön terveys ja henki vaarantua. Ei päivystävät erikoisalat, joilla on merkittävästi päivystyspotilaita Näitä erikoisaloja ovat keuhkosairaudet, neurologia ja onkologia. Kuten taulukosta 4 selviää, myös näiden erikoisalojen potilaita on runsaasti ja päivystyspotilaitten osuus osastohoidossa on erittäin suuri. Näiden erikoisalojen osaamista vaaditaan virka-aikana. Klinikoissa ei ole riittävästi lääkäreitä ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen. Neurologit hoitavat erillisjärjestelyllä potilaitaan viikonloppuna. Tehokkaalla päiväaikaisella polikliinisella toiminnalla voidaan tukea potilaitten pärjäämisestä mahdollisimman pitkään kotona ja myös vähentää päivystyshoitojaksojen määrää. Syöpäpotilaitten hoidon siirtäminen muualle tai järjestäminen muulla tavalla ei olisi järkevää. EKKS myy palveluitaan sosiaali- ja terveyspiirin ulkopuolellekin, mm. merkittävissä määrin Careaan. Taulukko 4. Päivystyspotilaiden osuus osastohoidosta erikoisaloittain. Erikoisala Nettopäivät Alkaneet hoitojaksot lkm Potilas lkm Hoitojakson kesto ka (sis. lähtöpäivän) Päivystyksenä alk. hoitojaksot lkm Päivystyksenä alkaneet, %-osuus hoitojaksoista 10 SISÄTAUDIT , ,1 % 20 KIRURGIA , ,3 % 30 NAISTENTAUDIT JA , ,2 % SYNNYTYKSET 40 LASTENTAUDIT , ,6 % 55 KORVA-, NENÄ- JA , ,2 % KURKKUTAUDIT 65 SYÖPÄTAUDIT JA , ,7 % SÄDEHOITO 77 NEUROLOGIA , ,0 % (sis. Armilan os. 3) 78 LASTENNEUROLOGIA , ,8 % 80 KEUHKOSAIRAUDET , ,5 % (82%) (sis. Heha-potilaat) Erikoisaloittain yhteensä , ,9 % Muut erikoisalat Erikoisaloja, joilla ei ole päivystystä ja akuuttien potilaitten määrä on pieni, ovat ihotaudit, lastenneurologia ja fysiatria sekä hammas- ja suusairaudet. Näistä
23 23 (41) ihotaudeilla ja lasten neurologialla lääkäritilanne on hyvä ja potilaat voidaan hoitaa ja lastenneurologialla voidaan joissain tilanteissa tarjota palveluita myös naapurisairaanhoitopiireille. Silmätaudeilla tarvittaisiin jonkinlaista päivystystoimintaa, mutta siellä lääkäritilanne on huono, vain yksi lääkäri neljästä virasta on täytettynä. Silmätautien osalta onkin perusteltua arvioida toiminta uudelleen ja selvittää erilaisia ratkaisumalleja, ja jatkossa hankkia lääkärityövoima joko osittain tai jopa kokonaan ostopalveluina. Silmätaudit on Suomen erikoisaloista eniten yksityistynyt ja vain 10 prosenttia silmälääkäreistä työskentelee pelkästään julkisessa terveydenhuollossa ja 50 prosenttia silmälääkäreistä pelkästään yksityisesti. Fysiatrialla ei ole päivystyspotilaita. Lääkäritilanne ei ole erityisen hyvä, mutta kuntoutustoiminta ja etenkin ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen ylläpitäminen on keskeinen osa koko Eksoten strategiaa ja keskeinen keino selvitä tulevaisuuden haasteista väestön ikääntyessä, joten kuntoutuksen osaamista on tärkeää olla myös akuutin sairaalan sisällä. Laboratorio, röntgen ja muut tukipalvelut tarvitaan päivystyksen ja erikoisalojen päivätoiminnan ylläpitämiseksi. Myös perusterveydenhuolto tarvitsee näitä palveluita Lääkärikoulutus ja rekrytointi Perusterveydenhuolto tarvitsee tuekseen eri erikoisalojen osaajia. Alue, jossa ei ole riittävää erikoissairaanhoidon tukea, ei houkuttele työntekijöitä. Riittävät erikoissairaanhoidon erikoisalat tukevat avoterveydenhuollon työtä ja mahdollistavat yleislääketieteeseen erikoistumisen omalla paikkakunnalla ja vahvistavat myös avohoitolääkärin ammattitaidon kehittymistä potilaan parhaaksi Yhteenveto erikoissairaanhoidon järjestämisestä Etelä-Karjalassa Keskussairaalatasoinen hoito tarvitaan Etelä-Karjalan väestöpohja ja sijainti huomioiden. Keskussairaalan nykyisten erikoisalojen säilyttäminen on keskeinen osa lähipalvelujen ylläpitämistä. Päivystävien erikoisalojen lisäksi muilla olemassa olevilla erikoisaloilla on suuri merkitys alueen väestön sairauksien hoitamiseksi. Niillä erikoisaloilla, joilla lääkäritilanne on hyvä, ei ole perusteita suunnitella palveluitten hankkimista ulkopuolelta. Mieluummin tulee arvioida, voisiko tuolloin palveluita tarjota lähiympäristön muille sairaaloille. Erikoisaloilla, joilla on lääkärivajetta ja huonon valtakunnallisen lääkäritilanteen vuoksi olemattomat rekrytointimahdollisuudet, tulee arvioida mahdollisuudet muunlaisiinkin ratkaisuihin kuin omaan tuotantoon tai suoriin lääkärityövoiman ostopalveluihin tarvittaessa yhteistyössä ERVA-alueen tai yksityisten toimijoitten kanssa. Riittävän laaja-alainen erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuollon toimintaa ja mahdollisuus suorittaa erikoistumis- ja muita pätevyyttä lisääviä palveluita omalla paikkakunnalla on keskeinen rekrytointi- ja myös paikkakunnalla pysymistä tukeva asia.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa 2014 2018
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palveluverkkosuunnitelmien toteutus ja strategian toimeenpano Eksotessa 2014 2018 2 (42) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ EKSOTEN PALVELUVERKKOSUUNNITELMASTA
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
LisätiedotLauritsalan pilotin tilannekatsaus
Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotMallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema
Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotItä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi
Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon
LisätiedotPalveluja pyörillä - Mallu-auto
Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta
LisätiedotTurvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotUusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund
Uusia tuulia : K sairaala 7.9.2017 Tarja Nylund PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2016 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 718 000 Lääkärillä (32%) Avokäynnit 240 000 Lääkärillä (57 %) MTP
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotKehitetän ikähmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikisten omaishoitoa Asiakasarvoa yhdessä tekemällä Merja Tepponen, kehitysjohtaja,
Kehitetän ikähmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikisten omaishoitoa Asiakasarvoa yhdessä tekemällä Merja Tepponen, kehitysjohtaja, muutosagentti I&O kärkihanke, Etelä- Karjala 1 31.10.2017 Merja
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotTerveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk
Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen
LisätiedotIKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA
IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotAikuissosiaalityö Eksotessa. Tiina Kirmanen ja Heikki Hirvonen, Aikuisten psykososiaaliset palvelut
Aikuissosiaalityö Eksotessa Tiina Kirmanen ja Heikki Hirvonen, Aikuisten psykososiaaliset palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky, Eksote - järjestää maakunnan kaikkien kuntien (9) sosiaali-
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotNäkökulmia tietojohtamiseen Sote-uudistuksessa - Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio. Merja Tepponen, TtT, kehitysjohtaja ja muutosagentti
Näkökulmia tietojohtamiseen Sote-uudistuksessa - Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio Merja Tepponen, TtT, kehitysjohtaja ja muutosagentti Tietopakettien tuottama tieto iso kuva 1 3 5 7 9 11 13
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015
KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot,
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotOlen vuotias 1/10. Olen - vuotias. Kaikki vastaajat (N=384) yli 65
Olen vuotias Olen - vuotias 86 79 81 55 36 38 9-14 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 1/1 Olen Olen 25 4 1 15 5 Mies ainen 2/1 Missä kunnassa asut? Missä kunnassa asut? 1 125 1 69 54 36 28 18 24 1 Lappeenranta
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotVanhusneuvosto Lappeenranta helmikuu Tuula Karhula, terv.- ja vanh.palv.joht.
Vanhusneuvosto Lappeenranta helmikuu 2017 Tuula Karhula, terv.- ja vanh.palv.joht. PALVELUIDEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN 2015 PERUSTERVEYDENHUOLTO ERIKOISSAIRAANHOITO Avokäynnit 539 000 Lääkärillä (33%) Avokäynnit
LisätiedotTietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit Avohoitokäynnit
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotPäivystysapu Eksotessa - Käyttäjäkokemuksia ja valmistelu
Päivystysapu Eksotessa - Käyttäjäkokemuksia ja valmistelu Jaana Luostarinen, palvelukoordinaattori Henna-Riikka Sopanen, projektikoordinaattori 10.5.2019 Eksoten lähtökohdat 9 kuntaa 130 000 asukasta 5000
LisätiedotVanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015
Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin
LisätiedotAsiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste
Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren
Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja
LisätiedotIntegraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen
Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotKuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Oy Hallitus Tulosalueet. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut.
Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän johtaja Tilintarkastaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuunmeren Työterveys
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito
LisätiedotPeruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä
Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 212 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Johtava ylilääkäri Arto
LisätiedotKeski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta
Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan
LisätiedotKuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.
Kainuun sote 2019 Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Hallitus et NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuunmeren
LisätiedotNäin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa
Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet
LisätiedotSenioriKaste. Johtajat
SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia
LisätiedotSote ja ikääntyneet Pentti Itkonen
Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*
2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*
LisätiedotKotihoito 24/7 Kotipäivystys-toimintamalli Lääkärituki ja hoitajien vertaistuki Sparrauspäivä ti klo
Kotihoito 24/7 Kotipäivystys-toimintamalli Lääkärituki ja hoitajien vertaistuki Sparrauspäivä ti 19.9. klo 8.30-15.30 Kotihoidon 24/7 palveluiden organisoinnin ja järjestämisen visio Yhteenveto maakunnallisen
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Yhtymäjohtaja Juha Heino 2.5.2018 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Aloitti toimintansa 1.1.2014 (Edeltävästi 1.1.2001
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori
Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa Valtakunnassa kaikki hyvin Kirsi Varhila 23.8.2019, Pori HALLITUSOHJELMA 2019-2023 Vaikutukset STM:n hallinnonalalla: Iäkkäiden palvelut Vammaisten palvelut
LisätiedotSiun sote tehdään NYT
Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotSiun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena
LisätiedotLUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS
Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys
LisätiedotCase Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri
Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta
LisätiedotNäkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu
LisätiedotHyvisSADe yhteistyöprojekti
HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotKustannukset, käynnit, asiakkaat
Johtaminen Kustannukset, käynnit, asiakkaat 2500 12 000 Kotihoito/ Palveluasuminen 10 000 2000 8 000 1500 1000 Näitä kustannuksiin voi myöhentää ja niitä voi vähentää 6 000 4 000 Eläke 500 0 1 3 5 7 9
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotValinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä
Valinnanvapaudesta 19.10.2017 SOTEMAKU ohjausryhmä 27.10.2017 Valinnanvapausehdotuksesta 1 Sosiaali- ja terveyskeskuksen repertuaari / suoran valinnan palvelut ( 18) Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin
LisätiedotKeski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.
Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen
Lisätiedot