Tilannekatsaus kuntakokeiluhankkeissa toteutettavista toimintatavoista ja -malleista

Transkriptio

1 Tilannekatsaus kuntakokeiluhankkeissa toteutettavista toimintatavoista ja -malleista

2 2 Kokeilun tavoitteet Kuntakokeilun tarkoituksena on luoda ja kehittää paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja, joissa työllistymistä edistäviä palveluja suunniteltaessa otetaan nykyistä paremmin huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Tavoitteena on alentaa rakennetyöttömyyttä, lisätä ja tukea pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden työelämäosallisuutta. Kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Työllistymisen edistämisessä ovat käytössä kaikki julkisten toimijoiden järjestämisvastuulla olevat palvelut (julkiset työvoimapalvelut, kunnan/kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelut ja Kelan palvelut). Jo olemassa olevien palvelujen lisäksi kokeilukunnissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia palveluja ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat joustavan, saumattoman ja tarvittaessa portaittaisen siirtymän kohti avoimia työmarkkinoita. Hankkeiden teemat Hankkeet ovat hyvin erilaisia ja niissä tehtävä kehitystyö ja toimintamallit painottuvat eri tavoin. Huolimatta siitä, että hankkeissa kehitetään monia erilaisia palveluja, on jokaisesta hankkeesta kuitenkin löydettävissä yksi keskeisempi painopiste ja kehittämiskohde. Paremman kokonaiskuvan saamiseksi hankkeet on ryhmitelty neljän eri perusteeman alle. Teema Tavoite 1) Menetelmät ja palvelut Menetelmien ja prosessien kehittäminen 2) Toimintaympäristö ja palvelukonsepti Alueen eri toimijoiden työnjaon toimivuus 3) Asiakasprosessi ja palveluohjaus Asiakasohjaus palvelutarpeen mukaan 4) Yritysyhteistyö Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Hankkeiden erilaiset toimintamallit Erilaisten muutosten vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri alueille. Eri toimijoiden lähtökohdat vastata erilaisiin haasteisiin tai hyödyntää tarjolla olevia erilaisia mahdollisuuksia ovat hyvin erilaiset. Kysymys on siitä, miten tämä erilaisuus voidaan kääntää hyödyksi ja tunnistaa kunkin alueen omat, erityiset vahvuudet. Hankkeiden painopisteet pohjautuvat paikallisiin ja alueellisiin kehittämistarpeisiin. Ne vaihtelevat asetettujen tavoitteiden, ideoiden, käyttötarkoituksen, erilaisten olosuhteiden ja osatekijöiden mukaan. Hankkeissa käytettävät menetelmät ja toimintamallit tarkentuvat kokeilun edetessä.

3 3 Hankkeet ja teemat Toimintamallit Espoo 3 Asiakaslähtöistä palveluohjausta ja räätälöityjä palkkatukipaikkoja kehitetään. Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaiset näkökulmat (työllisyys) huomioidaan hankinnoissa. Työllistymistä edistetään kokoamalla kaupungin avustavat silpputyöt ja tilaamalla ne työpankkiyritykseltä. Espoolaiset työllisyystalkoot: työllisyydenhoitoa kehitetään laajapohjaisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Hamina, Kotka 1 Pitkäaikaistyöttömien palvelukartoitukset, ammatillisen osaamisen tunnistamisen sekä työ/toimintakyvyn ja toiminnallisen kielikoulutuksen ryhmämallit ovat käynnistyneet. Ryhmäohjausmalleja mm. hyvinvointi, liikunta, toiminnalliset menetelmät, kohdennetut (40-50 v. naisten, nuorten, koulutus jne.) työstetään/pilotoidaan. ITE-laadunhallinta ja -arviointiväline palveluiden ja toiminnan arviointityökaluksi on käytössä. Yritys- ja asiakaslähtöinen toimintamalli on käynnissä ja "koko kunta työllistää" -toimintamallia viedään hankekuntiin. Hanke työstää sähköistä "Työkalupakkia" alueen toimijoille. Helsinki 4 Työnantajayhteistyötä vahvistetaan koordinaattoreiden avulla. Asiakasohjaukseen kehitellään uusi malli. Asiakkaille tarjotaan henkilökohtaista uravalmennusta. Hämeenlinna, Hattula, 1 Seudullinen työllisyysportaali ( avataan. Kehitetään työllisyys- Janakkala polkuja yhdessä kuntien ja työpankkikokeilun kanssa. Vahvistetaan työnhakijoiden kognitiivisia taitoja. Aloitetaan välityömarkkinoiden opinnollistaminen. Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, 4 Yrityskoordinaattorin toimenkuvaa mallinnetaan koko kohderyhmän palveluohjauksen Parikkala, Lappeenranta, keskeiseksi osaksi. Yrityksiä ja työnantajia kontaktoidaan (työnantajien tarpeiden Lemi, Savitaipale, selvittäminen) ja piilotyöpaikkojen etsitään. Yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen Luumäki, Taipalsaari kanssa kehitetään menetelmiä ja prosesseja. Valmistellaan kunnallisen työllisyysyksikön perustamista. Joensuu, Outokumpu 2 Työllistymisindeksin ja valtakunnallinen työvoimapalveluiden vaikuttavuuden pilotoinnit ovat käynnistyneet. Kelan kyky-neuvoja on mukana palvelutarpeen arvioinnissa. Terveydenhuollon kytkeminen työllistämiseen on aloitettu. Jyväskylä, Jämsä, Muurame 4 Kehitetään kuntouttavaa työtoimintaa sekä työllisyydenhoitoa aikuissosiaalityössä. Tavoitteena on joustavat ja matalan kynnyksen palvelut. Työkykyä arvioidaan. Tuodaan työnantajayhteistyöhön brändiajattelua ja lisätään sen ja elinkeinoelämän tavoitteellista yhteistyötä. Työhön -palvelu rakennetaan osaksi kunnan työllisyydenhoidon mallia ja asiakasohjausta tehostetaan. Kajaani, Kuhmo 2 Kolmannen sektorin toimijoiden työllistämisen mahdollisuudet, osaaminen ja resurssit kartoitetaan. Eri toimijoiden roolia työllisyydenhoidossa selkeytetään ja toimijakenttää kehitetään verkostomaisesti. Käytetään ratkaisukeskeiseen malliin pohjautuvaa työhönvalmennusta. Kemi 2 Suunnitellaan Työllisyyspalvelut -yksikön toimintaa, joka käynnistyy vuonna Kartoitetaan avustavia töitä ja uusitaan kaupungin hankintastrategia työllisyyttä edistäväksi. Moniammatillinen työ- ja toimintakyky -arviointimalli otetaan käyttöön sote-palveluissa (Kunnon syyni -malli + koulutus ja konsultaatio). Uusi Kemi-lisä otetaan käyttöön ja vaikuttavuutta parannetaan järjestöissä ja yrityksissä (mm. korotettu määräraha, seurantalomake, työhönvalmennus - myös yrityksille).

4 4 Keuruu 3 Välityömarkkinatoimijoiden ja työllisyyspalveluiden yhteistyötä vahvistetaan tapaamisilla ja hankkimalla ohjauksellista tukea/koulutusta työtoimintaa järjestäville tahoille. Yritysyhteistyötä ja koulutusta yhteensovitetaan. Eri toimijoille tehdään oppimisympäristökartoituksia. Toppis-koulutusta ankkuroidaan Keski-Suomeen. Urasuunnittelua ja työllistymisen esteiden kartoitusta tehdään yhteistyössä työttömien terveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdeyksikön kanssa. Luodaan mallia eläkeselvittelylle. Selkeytetään asiakasohjausprosessia työllisyyspalveluissa. Kokkola 1 Työnantajakäynnit ovat työttömien ja työnantajien matalan kynnyksen kohtaamisia yritysvierailuilla. Työttömät ovat mukana kehittämässä palveluja (Kanava-kehittäjäasiakasryhmä ja Työtön Taitaja -tapahtuma). Asiakkaille rakennetaan jatkopolkuja työhön, koulutukseen ja kuntoutukseen kehittämällä palkkatuetun työn vaikuttavuutta, koulutuksia kohderyhmän tarpeisiin, työ- ja toimintakyvyn arviointimalleja sekä kuntouttavan työtoiminnan sisältöjä. Kuopio, Maaninka, 3 Tavoitteena on pidempään työttömänä olleiden henkilöiden palvelutarpeiden tehokkaampi Rautalampi, Siilinjärvi, tunnistaminen ja oikea-aikainen palveluohjaus. Kehitetään tuetun työllistymisen Suonenjoki, Tuusniemi toimintamallia työn ja tekijän kohtaamisen parantamiseksi. Viranomaistahojen välistä yhteistyömallia ja prosessivastuullista työtapaa kehitetään asiakaslähtöisemmäksi ja toimivammaksi. Lahti, Hollola, Nastola, 2 Toteutetaan aidosti asiakaslähtöistä ajattelua: yhden luukun -mallia ja työelämälähtöistä Heinola, Hartola, Sysmä, koulutusta. Rakennetaan uudenlainen erityisohjauksen toimintamalli. Työhönvalmentaja- Orimattila toiminnan lisäksi tehdään systemaattisia yrityskartoituksia. Hyödynnetään julkisia hankintoja työllisyyden edistämiseksi. Käynnissä on myös välityömarkkinoiden segmentointi ja toimijakartan laatiminen. Lieksa 2 Asiakaslähtöistä yhteistyömallia työllisyyden hoitoon kehitetään, työkaluina työvalmennus, itsearviointi, toimintakyvyn arviointi, moniammattillinen yhteistyö, erilaiset mallit mm. työpaja-toiminta, yritysyhteistyö, välityömarkkinoiden kehittäminen ja erilaiset koulutusmallit tms. asiakkaan polulla etenemisessä. Mallissa edetään asiakkaan voimavarojen mukaan. Nykyisiä toimintamalleja ja käytäntöjä muovataan ja uusia kehitetään. Mikkeli 4 Hyvin hoidettujen asiakassuhteiden ja aktiivisen markkinoinnin mahdollistamia palveluja tarjotaan työnantajille. Oulu 3 Asiakasohjauksen mallia on viimeistelty ja se otetaan käyttöön. Työhönvalmennusta kehitetään kokonaisuutena yhdessä yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Välityömarkkinatoimenpiteiden vaikuttavuutta lisätään ja yhteistyötä syvennetään (mm. palkkatuetun työn ryhmäohjaus -pilotti, välityömarkkinatoimijoille suunnattu valmennus, palkkiokokeilu). Työllistymistä tukevia verkkopalveluja kehitetään asiakasprosessia tukeviksi (työnhakija- ja työnantaja-asiakkaat). Pori, Merikarvia, Pomarkku, 1 Kokeillaan ratkaisukeskeistä ja motivoivaa ryhmävalmennusta. Ryhmäratkaisuja Ulvila rakennetaan yksilöllisyys huomioiden. Verkostomainen työpankki ja Green care - ajattelu on yhdistetty. TOPPIS -koulutuksia on toteutettu ja niitä jatketaan. Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki 2 Paikalliseen kumppanuuteen perustuva malli on kehitteillä ja mahdollisuuksien mukaan vuonna 2014 pilotoidaan/otetaan käyttöön työllistämisyksikkö. Jokaisella kumppanilla on erityiset kehittämisteemat, jotka noudattavat hankehakemusta.

5 5 Rovaniemi, Ranua Savonlinna Seinäjoki Tampere Turku Valkeakoski, Akaa, Urjala Vantaa Varkaus, Leppävirta 2 Rakennetaan koordinoivan palveluohjauksen mallia ja toiminta- ja työkyvyn arviointi- sekä eläkeselvittelypalveluiden kehitetään. Osallisuutta lisääviä, osaamista vahvistavia ja työllistymistä tukevia välityömarkkinoita rakennetaan. Välillisenä kehittämiskohteena on selkeyttää palveluiden järjestämisen vastuutahojen työnjakoa sekä työvoiman palvelukeskuksen roolia ja toimintaa. 4 Kaupungin työllistämistoiminta kohdentuen pitkäaikaistyöttömiin on käynnistynyt. Kaupungin työpaja on aloittanut toimintansa. Toimialatiimit yritysten kanssa ovat kokoontuneet ja aloittaneet työskentelyn. Lyhytkestoisten töiden ja sijaisuuksien työvoimapooli -pilotointi liittyen 300 euron suojaosan käyttöönottoon on suunnitteilla. 3 Ratkaisukeskeistä yksilö- ja ryhmävalmennusta toteutetaan ja edelleen kehitetään. Välityömarkkinoita kehitetään ja työpankkiyhteistyötä tiivistetään. Sosiaalisen kuntoutuksen ja terveyshuollon malleja rakennetaan. 1 Saumattomia palvelupolkuja rakennetaan kaikista työttömille tarjottavista palveluista. Palvelutarvearviointia ja arvioivaa työhönvalmennusta kehitetään. Kuntouttavan työtoiminnan jatkopolkuja varmistetaan. Työnantajayhteistyötä kehitetään mm. tuella palkatun siirtämisellä muun työn järjestäjän tehtäviin ja palvelusetelillä (yrittäjät palvelun tuottajina). 4 Asiakkaat työllistetään ensisijaisesti yksityissektorille. Työkaluina kokeillaan edelleensijoitusta ja työnetsijäpalvelua, jossa ulkopuoliset toimijat etsivät avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. 2 Kunnissa on yhteispalvelukeskukset, joissa yhdessä suunnitellut asiakaspalvelut tuotetaan moniammatillisena yhteisissä tiloissa. Eri toimijoiden kanssa asetetaan yhteiset tavoitteet, tulosmittarit ja sovitaan vaikuttavuuden seurannasta. Luodaan kumppanuuteen perustuva palvelumalli. 3 Pääpaino on henkilökohtaisessa ja asiakaslähtöisessä ohjauksessa, jonka tavoitteena on työllistymisen tai oikean palvelun löytäminen. Verkostoyhteistyö TE-toimiston, työnantajien, sosiaalitoimen, Kelan ja muiden kumppanien kanssa luo pohjan asiakasyhteistyölle ja tuloksille. Asiakkaiden siirtymiä tuetaan mm. kehittämällä erilaisia tukitoimia nivelvaiheeseen ja panostetaan seurantaan. 4 Kehitetään välityömarkkinoita ja edelleensijoittamista yrityksiin. Kehitetään myös asiakkaiden jatkopolutuksia palkkatukityöstä työhön (palkkatuelle/avoimille). Hyödynnetään sosiaalista yritystoimintaa. Työllisyyden kuntakokeilu - oppimisprosessi ja yhteispeliä Palvelujen järjestämistä koskeva kuntakokeilu ja TYP -toimintamallin ulottaminen koko maahan liittyvät kiinteästi toisiinsa. Hallitusohjelman mukaan TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten (TYP) toimintamalli ulotetaan koko maahan. Nykyinen TYPtoimintamalli ei sellaisenaan välttämättä sovellu koko maahan. Kokeilusta saatavia kokemuksia hyödynnetään TYP:n valtakunnallistamisessa. Kokeilun myötä vahvistetaan paikallista kumppanuutta ja kehitetään uudenlaisia yhteistyömuotoja. Alueen oman tilanteen kartoituksen, erilaisten toimijoiden ja tarjolla olevien palveluiden analysoinnin avulla, on tarkoitus löytää oman alueen vahvuudet ja osaamisalueet. Sen avulla voidaan

6 6 varmistua, ettei tehdä päällekkäisiä asioita ja havaitaan, mitä palveluja puuttuu ja millaisia kehittämistarpeita alueilla mahdollisesti on. Samalla myös eri toimijoiden roolit, tehtävät ja vastuut työllisyydenhoidossa kirkastuvat. Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa paikallista osaamista ja valmiuksia olla rakentamassa saumattomia polkuja työllisyyteen yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Toimivamman yhteistyömallin avulla paikallistasolla pureudutaan kasvavaan rakennetyöttömyyteen, passiiviseen työttömyyteen ja jo sukupolvesta toiseen periytyvään tukiriippuvuuteen. Yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden löytyessä on mahdollista rakentaa pitkään työmarkkinoilta poissaolleille kestävämpiä ratkaisuja. Oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan tarjottujen räätälöityjen palvelujen avulla parannetaan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kokeilun avulla nousee esille hyviä työllisyyden hoidon käytäntöjä. Yleinen tietoisuus työllisyyden hoidosta ja sen haasteita päättäjille, eri toimijoille ja suurelle yleisölle lisääntyy. Tiedon lisäämisen avulla vaikutetaan siihen, että pitkään työmarkkinoilta poissaolleet työnhakijat nähdään oikeasti työvoimapotentiaalina ja heidän työllisyytensä edistämiseen liittyvät palvelut on tulevaisuudessa riittävästi resursoitu. Avustavilla ja ei-ammattiosaamista vaativilla työtehtävillä lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta. Kokeilun päätyttyä on syntynyt yhteinen käsitys siitä, minkälaisia resursseja, menetelmiä ja osaamista vaaditaan siihen, että pitkään työmarkkinoilta poissa olleet työnhakijat pääsevät työmarkkinoille takaisin. Kokeilun avulla on mahdollista arvioida julkisen talouden näkökulmasta kokonaisvaltaisesti työllisyyden edistämiseen liittyvien palveluiden vaikuttavuutta ja niiden merkitystä. Kokeilun vaikuttavuutta ja aikaansaannoksia analysoimalla saadaan arvokasta tietoa tulevaisuutta varten ja voidaan arvioida, mitä tulevaisuudessa kannattaa ja mitä ei ainakaan kannata tehdä. Kuntakokeilussa uusia lähestymistapoja Reglab -työskentely Vertaisoppimiseen ja keskinäiseen tiedonjakamiseen perustuvan Reglab -työskentelyn tavoitteena on tukea työllisyyden hoitoon liittyvien kokemusten ja hyviksi havaittujen käytäntöjen jakamista eteenpäin. Työskentelyn avulla nostetaan esille työllisyyteen sekä paikalliseen kumppanuuteen ja verkostojen rakentamiseen liittyviä kokemuksia ja hyviä esimerkkejä laajemmin hyödynnettäväksi. Reglab -työskentelyssä erilaisilla vertaisoppimista tukevilla menetelmillä tuetaan kuntakokeilussa mukana olevia työstämään yhdessä heidän pilottihankkeessa tunnistamiaan parhaita käytäntöjä eteenpäin hyödynnettäväksi ja jaettavaksi kokeilun ulkopuolella oleville tahoille. Reglab - työskentelyn avulla etsitään välineitä tavoitteellisemman kumppanuuden tukemiseen, jolloin se tuottaa lisäarvoa mukana oleville hankkeille. Toimintakyky -mittari Kuntakokeilun yhteydessä käynnistettiin tammikuussa 2013 tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on laatia numeerinen mittari kunnallisten työllisyyttä edistävien palveluiden vaikuttavuuden arviointiin. Tutkimus kytkeytyy Kuntaliiton aiempaan vaikuttavuustutkimukseen. Vaikuttavuuden arviointi edellyttää, että tutkimuskohteena olevan palvelun asiakkaiden tilanteesta on käytettävissä yksilötasoista, rakenteistettua (strukturoitua) mittaritietoa vähintään kahdelta ajankohdalta. Toimintakyky-mittarissa kartoitetaan asiakkaan elämäntilannetta kattavasti. Tavoitteena on tehdä näkyväksi asiakkaiden palvelutarpeiden kirjo sekä myös pienemmät onnistumiset näihin tarpeisiin vastattaessa. Jos palvelulla on saatu aikaan tavoiteltu muutos asiakkaan tilanteessa, palvelu on ollut vaikuttava.

7 7 Mittarin pilotoinnissa on mukana 36 kuntaa 19 kuntakokeiluhankkeesta. Ensimmäinen tiedonkeruu käynnistyi näissä kunnissa vuodenvaihteessa ja jatkuu helmikuun puoliväliin asti. Tämän aineiston analysointi ja väliraportti valmistuvat vuoden 2014 keväällä. Toinen tiedonkeruu toteutetaan syksyllä 2014 ja projektin loppuraportti julkaistaan loppukeväästä Palvelusetelikokeilu Kuopio-pilotti -hankkeessa ostetaan asiakkaille tuetun työllistämisen palveluita palvelusetelimenettelyllä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) mahdollistaa kyseisen vaihtoehdon sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoimiseksi. Tuetun työllistämisen ostopalveluiden asiakkaat ovat täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden työttömyys on pitkittynyt ja jotka tarvitsevat työllistymispalveluiden lisäksi muita sosiaalisen tuen palveluita. Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palveluiden saatavuutta sekä edistää kuntien ja palvelutuottajien yhteistyötä. Palvelusetelimenettely määrittää palvelutuotannon reunaehdot ja hinnat, mutta jättää palvelun lopullisen muodon avoimemmaksi tuottajan omalle määrittelylle. Tuottajan on järjestettävä palvelunsa niin, että se täyttää kunnan asettamat vaatimukset kunnan määrittämään hintaan. Osa hinnoittelusta voidaan sitoa bonuksina palvelun tarkoituksenmukaiseen tulokseen esim. työllistymiseen. Kaikki ehdot täyttävät tuottajat voidaan hyväksyä, ja asiakas saa valita vaihtoehtoisista palvelutuottajista itselleen sopivimman. Menettelyyn kuuluu, että palvelutuottajien on palvelusetelilain ehtojen mukaan ilmoittauduttava yksityiseksi sosiaalipalvelun tuottajiksi siihen kuntaan, jossa palveluita tuottaa. Asiakkaalle, jolla on tarve palvelusetelin mukaiselle sosiaalipalvelulle, palveluseteli voidaan myöntää viranomaisen tekemänä hallintopäätöksenä. Palveluseteli tarkoittaa kunnan sitoumusta korvata palvelun kustannukset ennalta määrättyyn arvoon asti. Asiakas voi itse valita palvelutuottajan ja palvelusisällön annettujen vaihtoehtojen mukaisesti. Palvelusetelin kautta asiakas on aktiivinen subjekti, joka käyttää palveluita edukseen. Asiakasta ei saa ohjata tietylle palvelutuottajalle, vaan mekanismin on oltava kaikille tuottajille yhdenveroinen ja asiakkaan toimittava aidosti päätöksentekijänä. Mikäli palvelutuottajilla on erityisosaamista rajattuihin kohderyhmiin, heidän tulee se viestiä ja saada asiakas valitsemaan heidän palvelunsa. Kuopio-pilotissa vuoden 2013 aikana palvelusetelillä on hankittu seuraavia palvelukokonaisuuksia: työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisen edellytyksiä kartoittavia palveluita, työhön suuntaavaa valmennusta, henkilökohtaista tukea työn ja koulutuksen aloittamiseen sekä henkilökohtaista tukea oppisopimuskoulutuksen suorittamiseen. Loppuvuonna 2013 Kuopion hankkeessa käynnistettiin ensimmäinen yritysvalmennusyksikkö ja neuvottelut muiden työnantajayritysten kanssa ovat käynnissä. Toimintamalli toimii uutena työllistämisen ja valmennuksen välineenä oikeissa yritysympäristöissä asiakaskohderyhmälle, jolla ei ole suoraan valmiuksia avoimille työmarkkinoille. Palvelusetelin käyttö yritysvalmennusyksikössä on sosiaalipalvelun (esimerkkitapauksessa työhön suuntaavan valmennuksen) ostamista asiakkaan tueksi työelämään siirtymisessä. Tämä edellyttää tuottajalta toimintaa sosiaalipalvelun tuottajana paitsi muodollisesti myös sisällöllisesti. Tuetun työllistämisen palveluja tarvitaan mahdollisimman läheltä avoimia työmarkkinoita, jolloin asiakas saa oikean käsityksen työkulttuurista, välineistä ja ammattitaitovaatimuksista. Toisaalta työnantajana toimivan yrityksen on hyväksyttävä asiakkaissa kehittämisen tarpeet ja annettava resursseja ohjaukseen ja tukeen, jotta työn tekemisen edellytykset voivat kehittyä. Kun työelämän vaatimukset, tekijän osaaminen ja rutiinien kehittyminen kohtaavat valmennusprosessin aikana, asiakkaiden siirtymät avoimille työmarkkinoille tulevat todennäköisiksi.

8 8 Välityömarkkinatoimijoiden palkkiokokeilu Selvityshenkilö Tarja Filatovin selvityksen (selvitys välityömarkkinoiden mahdollisuuksista tukea vaikeasti työllistyvien työelämään osallistumista ja työmarkkinoille pääsyä) yhteydessä kartoitettiin välityömarkkinatoimijoiden näkemyksiä siitä, millä tavoin välityömarkkinoilta saataisiin nykyistä enemmän siirtymiä avoimille työmarkkinoille. Selvityshenkilö Filatov ehdotti, että siirtymien lisäämiseksi välityömarkkinatoimijoille luodaan tulospalkkioon perustuva järjestelmä. Vuoden 2014 aikana kuntakokeilukunnissa toteutetaan välityömarkkinatoimijoille suunnattu palkkiokokeilu, jossa toimijoille maksetaan palkkio, mikäli ne onnistuvat löytämään jatkotyöpaikan palveluksessaan palkkatuetussa työsuhteessa olevalle henkilölle. Palkkiokokeilulla selvitetään, voidaanko välityömarkkinatoimijoille maksettavilla palkkioilla tukea ja parantaa välityömarkkinoilla toteutetun palkkatukijakson jälkeistä vaikuttavuutta. Palkkiokokeiluun pääsemiseksi välityömarkkinatoimijoiden tulee tehdä yhteistyötä kuntakokeiluhankkeen kanssa ja tavoitteeseen pyritään kannustamalla toimijoita lisäämään yhteistyötä yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Palkkiokokeilussa on mukana 19 kuntakokeiluhanketta. Hankkeet ovat arvioineet, että palkkiokokeiluun osallistuu noin 220 välityömarkkinatoimijaa ja kokeilun avulla jatkotyöllistyisi noin 1000 henkilöä. Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa Espoossa kestävän kehityksen mukaiset hankinnat (ml. sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaiset hankinnat) ovat yksi kaupunginjohtajan asettamasta neljästä hankinnan painopistealueesta. Espoo pyrkii hankinnoissaan edistämään vaikeasti työllistettävien henkilöiden työllistämistä, minkä lisäksi hankinnoissa on huomioitu reilun kaupan periaatteita ja joissakin hankinnoissa annettu pisteitä muunkielisen henkilöstön osuudesta. Espoossa työllisyyttä on edistetty hankinnoissa, joiden kohde on sopiva sosiaalisten kriteerien käytölle. Käytännössä on keskitytty volyymiltaan suuriin ja työvoimaintensiivisiin hankintoihin ja tarjouspyynnössä sekä hankintasopimuksessa on yrityksen edellytetty työllistävän tietyn määrän henkilöitä. Työllistymisen edistäminen hankintojen kautta edellyttää johdon tukea, keskustelua eri toimialojen kanssa, laajaa markkinavuoropuhelua yritysten kanssa sekä kaupungin ja TE-toimiston saumatonta yhteistyötä. RISE -yhteistyö Monissa hankkeissa tehdään yhteistyötä Rikosseuraamusviraston kanssa. Esimerkiksi Savonlinnan työllisyyden kuntakokeilu-projektissa yhteistyö vapautuvien vankien työllistämisen tukemisessa kuntakokeilun kautta aloitettiin keväällä 2013 neuvotteluilla rikosseuraamusviraston kanssa. Samanaikaisesti Savonlinnan kaupunki ja rikosseuraamusvirasto sopivat vankityövoiman käytöstä kaupungin korjaustyökohteissa. Niissä on ollut muutamia vankeja työssä. Kuntakokeilussa on nimetty palveluohjaaja, joka tekee yhteistyötä rikosseuraamusviraston kahden paikallisen työntekijän kanssa, mm. konsultoimalla asiakastapaamisissa. Myös kuntakokeiluun on tullut muutamia ao. kohderyhmään kuuluvia asiakkaita, jotka on ohjattu nimetylle palveluohjaajalle. Seurantatutkimus Työ- ja elinkeinoministeriö tekee kokeilukuntien ja kokeilun ulkopuolella olevien kuntien osalta määrällistä seurantaa. Kuntakokeilun seurantatutkimuksen tavoitteena on saada kokeilusta laadullista tietoa. Lisäksi tutkimukselta toivotaan tietoa, jolla voi olla merkitystä työvoiman palvelukeskuksen toimintamallin kehittämisessä. Seurantatutkimuksen avulla pyritään selvittämään, onko kuntakokeilulla pystytty alentamaan pitkäaikaistyöttömyyttä ja millaisia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen on käytetty. Tut-

9 9 kimuksesta saadaan lisätietoa siitä, mikä on kuntakokeilun myötä muuttunut verrattuna aikaisempaan. Tutkimuksessa verrataan kokeilussa mukana olevia kuntia ja kokeilun ulkopuolella olevia kuntia toisiinsa. Tutkimuksen avulla saadaan kokonaiskuva siitä, millaisia palveluja ja toimintamalleja kokeilukunnissa on kehitetty ja otettu käyttöön. On tärkeää myös saada tietoa siitä, onko kunnan rooli ja tehtävät pitkäaikaistyöttömyyden työllistämisen edistämisessä muuttuneet kokeilun aikana. Tietoa saadaan myös siitä, onko kokeilun avulla voitu edistää kuntien ja TE-toimiston, Kelan, yritysten, välityömarkkinoiden ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä. Tutkimus käynnistyi syksyllä Ensimmäinen väliraportti valmistuu helmikuussa 2014, toinen väliraportti syyskuussa 2014 ja loppuraportti maaliskuussa Työllisyyden letkajenkka Työllisyyden letkajenkka alkoi kiertää ympäri Suomea rantautuen vuoden ajan kokeiluhankkeessa mukana oleviin kuntiin. Kiertue lähti käyntiin Lieksasta teemoilla osallistaminen, markkinointi, haastaminen ja tiedonjakaminen. Letkajenkka -kiertueen tavoitteena on haastaa mahdollisimman monet eri toimijat, päättäjät ja kuntalaiset mukaan letkajenkkaan ja samalla tuoda näkyville työllisyyteen ja työttömyyteen liittyviä asioita. Letkajenkkakiertueeseen liittyy aina esim. tietoiskuja ja seminaareja. Letkajenkan mukana kiertää Työllisyyden letkajenkka- liikennemerkki ja se luovutetaan jokaisen tapahtuman jälkeen seuraavalle järjestävälle taholle. Sekä liikennemerkki että eri työllisyyden letkajenkoista tehty kooste luovutetaan Helsingissä syksyllä 2014 työministerille.