Tilannekatsaus kuntakokeiluhankkeissa toteutettavista toimintatavoista ja -malleista

Transkriptio

1 Tilannekatsaus kuntakokeiluhankkeissa toteutettavista toimintatavoista ja -malleista

2 2 Kokeilun tavoitteet Kuntakokeilun tarkoituksena on luoda ja kehittää paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja, joissa työllistymistä edistäviä palveluja suunniteltaessa otetaan nykyistä paremmin huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Tavoitteena on alentaa rakennetyöttömyyttä, lisätä ja tukea pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden työelämäosallisuutta. Kokeilukunnissa työllistymistä edistävät palvelut toteutetaan moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Työllistymisen edistämisessä ovat käytössä kaikki julkisten toimijoiden järjestämisvastuulla olevat palvelut (julkiset työvoimapalvelut, kunnan/kuntayhtymän sosiaalija terveyspalvelut ja Kelan palvelut). Jo olemassa olevien palvelujen lisäksi kokeilukunnissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia palveluja ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat joustavan, saumattoman ja tarvittaessa portaittaisen siirtymän kohti avoimia työmarkkinoita. Hankkeiden teemat Jotta saadaan parempi kokonaiskuva kokeilusta, on tarkoituksenmukaista ryhmitellä hankkeita muutaman perusteeman alle. Hankkeet ovat hyvin erilaisia, joten niissä tehtävä kehitystyö ja toimintamallitkin luonnollisesti painottuvat eri tavoin. Huolimatta siitä, että hankkeissa kehitetään monia erilaisia palveluja, on jokaisesta hankkeesta kuitenkin löydettävissä yksi keskeisempi painopiste ja kehittämiskohde. Teema Tavoite 1) Menetelmät ja palvelut Menetelmien ja prosessien kehittäminen 2) Toimintaympäristö ja palvelukonsepti Alueen eri toimijoiden työnjaon toimivuus 3) Asiakasprosessi ja palveluohjaus Asiakasohjaus palvelutarpeen mukaan 4) Yritysyhteistyö Yritysten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Hankkeiden erilaiset toimintamallit Hankkeiden toimintamallit ovat syntyneet paikallisista ja alueellisista tarpeista. Ne ovat räätälöityjä ratkaisuja, jotka vaihtelevat asetettujen tavoitteiden, ideoiden, käyttötarkoituksen, erilaisten olosuhteiden ja osatekijöiden mukaan. Hankkeissa käytettävät menetelmät ja toimintamallit tarkentuvat kokeilun edetessä.

3 3 Hankkeet ja teemat Espoo Hamina, Kotka Helsinki Hämeenlinna, Hattula, Kotka Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Lappeenranta, Lemi, Savitaipale, Luumäki, Taipalsaari Joensuu, Outokumpu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Kajaani, Kuhmo Kemi Keuruu Kokkola Kuopio, Maaninka, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi Lahti, Hollola, Nastola, Heinola, Hartola, Sysmä, Orimattila Lieksa Mikkeli Oulu Pori, Merikarvia, Pomarkku, Ulvila Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki Rovaniemi, Ranua Toimintamallit Asiakkaiden palveluohjausta tehostetaan 3 Suuriin hankintoihin kirjataan edellytykseksi palkkatuen käyttö ja on palkattu erityinen hankinta-asiantuntija Työpankki-yritystä kehitetään ja silpputöitä kootaan yhteen Oppipoika-mestari -malli on otettu käyttöön 1 Toimintamalleja työ-ja toimintakyvyn kartoittamiseksi kehitetään Palvelukeskuksen ja terveydenhuollon yhteistyötä on mallinnettu Yritysyhteistyötä vahvistetaan työnantajakoordinaattorien avulla 4 Asiakasohjaukseen kehitetään uusi malli Asiakkaille tarjotaan h henkilökohtaista uravalmennusta Sähköisen asioinnin koulutusta tarjotaan 1 Oppimistaitoja vahvistetaan IE-menetelmän avulla Liikuntaan kannustetaan askelmittarien ja liikuntaryhmien avulla Palkkatuen hakemisella ja hallinnollisten töiden tekemisellä 4 työnantajien puolesta madalletaan kynnystä työllistää Palveluohjauksessa on käytössä "työ edellä" -periaate Asiakasohjaus muistuttaa personal trainausta Työttömien oman työllistymisindeksin pilotointi on aloitettu 2 Kelan kuntoutuksen yhteyshenkilö on osallistunut palvelutarvearviointeihin Yrittäjäyhteistyötä syvennetään Töihin! -palvelun avulla ja 4 yrityksiä valmennetaan ottamaan työnhakijoita Seinätön TYP -kokeilu on käynnistynyt Jämsässä Kolmannen sektorin toimijoiden työllistämisen mahdollisuudet, 2 osaaminen ja resurssit kartoitetaan Eri toimijoiden roolia työllisyydenhoidossa selkeytetään Kolmannen sektorin työllistämistoimintaan rakennetaan malli 2 Biopsykososiaalisen työhönkuntoutusmallin kehittely on alkanut Yritysten silpputöistä kootaan mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia Edelleensijoitusta tarjotaan yrityksille vaihtoehtoisena mallina Aktivointisuunnitelmasta on otettu käyttöön kevennetty malli 3 Eläkeselvittelyt on aloitettu Yritys- ja yhdistysrekisteri on otettu käyttöön Kehittäjäasiakasryhmän kautta asiakkaat ovat mukana palveluja 1 suunnittelemassa Painonhallintaryhmä on aloittanut toimintansa Palvelutarpeen arviointiin ja palveluohjaukseen ollaan luomassa 3 uusi toimintamalli yhteistyössä TE-toimiston kanssa Palvelusetelit on otettu käyttöön Työllisyyspalveluita uudelleenorganisoidaan kokeilukunnissa 2 Osatutkintoa ja työpainotteista koulutusta tarjotaan vaihtoehtona Välityömarkkinoiden segmentointi on käynnistynyt Uuden toimintamallin luominen on käynnistynyt 2 Ryhmäterveystarkastus -mallia kehitetään Valmennusprosessissa huomioidaan asiakas kokonaisvaltaisesti Edelleensijoitusta yrityksiin kehitetään 4 Yrityskäynneillä on mukana esittelykortti -kansio Kuntakokeilun tarjoamia palveluja markkinoidaan aktiivisesti Uusi työllisyyspalveluiden kokonaisuus on perustettu 3 Sähköinen yhteydenottopyyntö -lomake on otettu käyttöön Asiakasohjauksen kehittämisryhmä on rakentamassa palveluohjaukseen selkeämpää mallia Ratkaisukeskeistä ja motivoivaa ryhmävalmennusta kokeillaan 1 Ryhmäratkaisuja rakennetaan yksilöllisyys huomioiden Verkostomainen työpankki ja Green Care -ajattelu on yhdistetty Paikalliseen kumppanuuteen perustuva integroitu toimintamalli 2 on kehitteillä Stop and go -malli auttaa arvioinnissa ja kehittämistyössä Palvelutarvearvion pohjaksi tehdään perusteellinen, laaja-alainen 2 selvitys ja asiakasyhteistyöryhmässä suunnitellaan jatkoa Asiakkaan toimintakyvystä tehdään toiminnallinen työkyvyn arvio Avustavien työtehtävien avulla pidetään yllä työ-ja toimintakykyä

4 4 Savonlinna Seinäjoki Tampere Turku Valkeakoski, Akaa, Urjala Vantaa Varkaus, Leppävirta Toimialatiimeissä etsitään yhdessä yrittäjien kanssa ratkaisuja 4 työllistämisen esteisiin ja yritysneuvoja auttaa työllistämisessä Pitkäkestoisen työpajamallin valmistelu on aloitettu Kaupungille on perustettu työllistämisryhmä Yhteistyöneuvottelut välityömarkkinatoimijoiden kanssa ovat 3 käynnissä Toimivamman asiakasohjauksen kehittäminen on alkanut Jatkopoluttavaa työhönvalmennuspalvelua tarjotaan kuntouttavan 1 työtoiminnan päättäville asiakkaille Uudenlaista kumppanuutta rakennetaan Kelan kanssa Yhdistyksiä auditoidaan ja tarjotaan työpaikkaohjaajakoulutusta Työelämän käytännön tarpeisiin sidottua koulutustapaa kehitetään 4 Asiakkat työllistetään ensisijaisesti yksityisektorille ja työkaluna kokeillaan edelleensijoittamista Kuntiin on perusteilla yhteispalvelukeskukset, joissa yhdessä suunnitellut palvelut tuotetaan yhteisissä tiloissa 2 Eri toimijoiden vastuita kartoitus-, kuntoutus- ja työllistämispalveluiden toteuttamisessa selkeytetään Hankkeessa keskitytään henkilökohtaiseen palveluohjaukseen, 3 jota täydennetään ryhmämuotoisella ohjauksella ja infoilla Rekrytilaisuuksia järjestään yhdessä TE-toimiston kanssa Työttömyyden syitä ei vatvota, vaan etsitään ratkaisuja Yhes! -palvelun kautta varmistetaan työpaikkojen täyttyminen 4 Työ- ja toimintakykyä tarjotaan non-stop periaatteella Sosiaalisen yrityksen perustaminen kierrätystoiminan ympärille on esivalmisteluasteella Kokeilussa esiin nousseita haasteita Vuoden 2013 alkupuolella Suomessa on vallinnut synkkä talous- ja työllisyystilanne. Työttömyys on kasvanut ja myös pitkäaikaistyöttömien osuus työnhakijoista on kasvanut tasaisesti. TE-toimistojen asiakasmäärät ovat lisääntyneet huomattavasti ja mahdollisuudet pitkään työmarkkinoilta poissaolleiden ohjaukseen ja henkilökohtaiseen neuvontaan ovat selvästi heikentyneet. Vuodenvaihteen TE-palvelu-uudistus on selvästi vaikuttanut myös kuntakokeiluhankkeiden käynnistymiseen ja itse toimintaan. Vaikka suurimmalla osalla hankkeista on toimiva ja tiivis yhteistyö työvoiman palvelukeskuksen ja TE-toimiston kanssa, osassa hankkeita yhteistyötapoja ja -menetelmiä vielä hiotaan. Tilanne on jo kuitenkin muuttunut parempaan suuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa kokeilulle varatun määrärahan ELY-keskuksille, jotka myöntävät määrärahan kunnille työllisyyspoliittisena avustuksena. Työllisyyspoliittisen avustuksen ehdot on määritelty valtioneuvoston asetuksessa eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä (1345/2002). Hankkeet ovat kokeneet hankerahoitukseen liittyvät ehdot ja raamit hyvin ahtaiksi ja ne saattavat jopa estää jossain määrin innovatiivisen toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Lainsäädännön tai jäykkien hallinnollisten rajojen koetaan usein olevan esteenä saumattomien polkujen rakentamisen lisäksi myös itse työllistämiseen. Kuntakokeiluun ei säädetty varsinaista kokeilulakia, vaan hankkeille annettiin mahdollisuus tehdä tarvittaessa muutosesityksiä vallitsevaan lainsäädäntöön. Jos kokeiluun valituissa kunnissa nousee esille lainsäädäntöön liittyviä muutostarpeita, muutostarpeista keskustellaan kokeilukuntien kanssa ja asianomaiset ministeriöt arvioivat, onko säännöksiä mahdollista ja tarkoituksenmukaista muuttaa kokeilukuntien osalta. Tähän mennessä varsinaisia muutosesityksiä on tullut kaksi.

5 5 Ensimmäinen muutosesitys tuli Kotkasta. Kunnat ovat maksaneet puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikustannuksista vuodesta 2006 lähtien. Esitys koski ns. 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden listaa ja sen saamista aikaisemmin kuntien käyttöön. Nyt kunta saa listan käyttöönsä vasta, kun 500 päivää tulee täyteen. Listan aikaistamista toivottiin, jotta kunnissa olisi mahdollista etukäteen suunnitella tarvittavia palveluja. Aikaistaminen auttaisi myös vastaamaan entistä paremmin kohderyhmän tarpeisiin. Kehysriihessä sovittu työmarkkinatukiuudistus vuoden 2015 alusta lähtien tulee kuitenkin muuttamaan tilannetta ja kuntien rahoitusvastuu pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa muuttuu. Listan saamisen aikaistamiseen liittyvää lainsäädännön muutosta ei tässä vaiheessa ole yksittäisenä toimenpiteenä järkevää tehdä, koska vuotta 2015 varten joudutaan joka tapauksessa tekemään muutoksia lainsäädäntöön ja siinä yhteydessä tullaan kokonaisuuttakin uudelleen arvioimaan. Tietojärjestelmien muuttaminen on aikaa vievää ja kallista, eikä sitä ole tarkoituksenmukaista tehdä lyhyeksi ajaksi. Toinen muutosesitys liittyi Tarja Filatovinkin julkaisemassa välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista kertovassa raportissa mainittuun suojaosuuteen työttömyysturvassa. Savonlinnan kuntakokeiluhanke esitti toiveen 300 euron suojaosan pilotoinnista työttömyysturvassa. Kentällä on koettu ongelmaksi se, että työttömiä on vaikea saada työllistymään osa-aikaisiin työpaikkoihin, etenkin terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön vastauksessa mainittiin, ettei suojaosan säätämisellä ratkaista terveydenhuollon työvoimapulaa miltään osin. Lisäksi todettiin muutoksen toteuttamisen olevan vaikeaa valtiontalouden tiukan tilanteen vuoksi. Savonlinnan esitystä ei hyväksytty. Hankkeiden varsinaiset tulokset eivät näy suoranaisesti vielä tänä vuonna, sillä kokeilu on vasta alkutaipaleella. Osa hankkeista lähti käyntiin vauhdikkaasti heti kokeilun käynnistyttyä syksyllä 2012, osalla varsinainen asiakastyö alkoi vasta vuoden 2013 puolella. Kokeilun kohderyhmään kuuluvat ovat olleet pitkään pois työmarkkinoilta, jolloin tuen tarve on usein moninainen ja työmarkkinoille pääsy vaatii aikaa. Kokeilun tarjoamat mahdollisuudet Palvelujen järjestämistä koskeva kuntakokeilu ja TYP -toimintamallin ulottaminen koko maahan liittyvät kiinteästi toisiinsa. Hallitusohjelman mukaan TE-toimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten (TYP) toimintamalli ulotetaan koko maahan. Nykyinen TYPtoimintamalli ei sellaisenaan välttämättä sovellu koko maahan. Kokeilusta saatavia kokemuksia hyödynnetään TYP:n valtakunnallistamisessa. Kokeilun myötä luodaan uudenlaisia yhteistyömuotoja. Alueen oman tilanteen kartoituksella ja erilaisten toimijoiden ja tarjolla olevien palveluiden analysoinnilla löydetään oman alueen vahvuudet ja osaamiset. Ns. kartan piirtämisen avulla voidaan varmistaa, ettei tehdä päällekkäisiä asioita ja eri toimijoiden rooleja työllisyydenhoidossa kirkastetaan. Kartoitus auttaa havaitsemaan, mitä palveluja omalta alueelta puuttuu. Lisäksi se nostaa esiin mahdolliset kehittämistarpeet. Uusien toimintamallien ja -tapojen kehittämisen on koettu olevan tärkeää. Kokeilun piirissä olevat kunnat ovat saaneet mahdollisuuden kokeilla ja kehittää toimintatapoja ja -malleja. Kokeilun myötä vahvistetaan kuntien osaamista ja valmiuksia olla mukana muiden toimijoiden kanssa rakentamassa saumattomia polkuja työllisyyteen. Toimivamman yhteistyömallin avulla paikallistasolla pureudutaan kasvavaan rakennetyöttömyyteen, passiiviseen työttömyyteen ja jo sukupolvesta toiseen periytyvään tukiriippuvuuteen. Yhteistyössä ja yhteisten tavoitteiden löytyessä on mahdollista rakentaa pitkään työmarkkinoil-

6 6 ta poissaolleille kestävämpiä ratkaisuja. Oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan tarjottujen räätälöityjen palvelujen avulla parannetaan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kokeilun avulla nousee esille hyviä työllisyyden hoidon käytäntöjä. Yleinen tietoisuus työllisyyden hoidosta ja sen haasteita päättäjille, eri toimijoille ja suurelle yleisölle lisääntyy. Tiedon lisäämisen avulla vaikutetaan siihen, että pitkään työmarkkinoilta poissaolleet työnhakijat nähdään oikeasti työvoimapotentiaalina ja heidän työllisyytensä edistämiseen liittyvät palvelut on tulevaisuudessa riittävästi resursoitu. Työmarkkinoidemme suuri heikkous viime vuosina on ollut kyvyttömyys työllistää heikoimmin koulutettua osaa väestöstä. Kokeilussa käytetään yhtenä keinona tuettua oppisopimuskoulutusta osatutkintoihin. Koulutuksista tai lukuisista muista tukitoimista huolimatta totuus on kuitenkin, ettei kaikista tule tehokkaita ja tuottavia kansalaisia. Avustavilla ja ei-ammattiosaamista vaativilla työtehtävillä lisätään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta. Sekä yhteiskunnallisesta sekä inhimillisestä näkökulmasta katsottuna on tärkeää, että koko työvoimapotentiaalimme saadaan käyttöön. Kokeilun päätyttyä on syntynyt yhteinen käsitys siitä, minkälaisia resursseja, menetelmiä ja osaamista vaaditaan siihen, että pitkään työmarkkinoilta poissa olleet työnhakijat pääsevät työmarkkinoille takaisin. Kokeilun avulla on mahdollista arvioida julkisen talouden näkökulmasta kokonaisvaltaisesti työllisyyden edistämiseen liittyvien palveluiden vaikuttavuutta ja niiden merkitystä. Kokeilun vaikuttavuutta ja aikaansaannoksia analysoimalla saadaan arvokasta tietoa tulevaisuutta varten. On välttämätöntä pohtia huolellisesti, mikä on koko yhteiskunnan kannalta järkevin malli - mitä kannattaa ja mitä ei ainakaan kannata jatkossa tehdä.