TEUVA - KAUHAJOKI YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI Hannu Räsänen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEUVA - KAUHAJOKI YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI 17.2.2012. Hannu Räsänen"

Transkriptio

1 TEUVA - KAUHAJOKI YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI Hannu Räsänen

2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat 4 3. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö Väestö Johtopäätökset väestön näkökulmasta Palvelutarve-ennusteet 4.1. Kasvu- ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen virtuaalikunnassa Talous Yli-/alijäämä Verotulot ja valtionosuudet Vuosikate/poistot Rahavarat ja lainakanta Takausvastuut Johtopäätökset taloudesta vuoden 2010 tunnuslukujen pohjalta Talouden näkymät Henkilöstö Suuntautuminen Työssäkäynti Demokratia Kansanvaltaisuus Ohjausryhmän linjaukset luottamushenkilöhallinnosta Johtopäätökset demokratianäkökulmasta Elinvoima ja elinvoimaisuus Asema kehittyvällä Seinäjoen kaupunkiseudulla Yhdistymisavustus ja yhteinen investointiohjelma Yhdistymisen yhteiset edut Yhdistymisen hyödyt ja haitat Kauhajoen näkökulmasta 32 LIITTEET 2

3 1. Johdanto Teuvan kunta on päättänyt selvittää yhdistymismahdollisuudet Kauhajoen kaupungin ja toisaalta Kurikan kaupungin kanssa. Tämä raportti käsittelee Teuva - Kauhajoki yhdistymistä. Molempien selvityksen tekijäksi valittiin ulkopuolinen selvittäjä Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä. Selvitystyötä ohjaamaan nimettiin kuntien johtavista luottamushenkilöistä ja henkilöstön edustajista koostuvat ohjausryhmä. Lisäksi selvityksen tekijän tueksi muodostettiin kuntajohtajista ja hallintojohtajista muodostettu työvaliokunta. Palveluiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten perustettiin lisäksi seuraavat selvityskohtaiset asiantuntijatyöryhmät, joissa oli edustajia molemmista kunnista: - Sosiaali- ja terveysryhmä - Sivistys- ja kulttuuriryhmä - Tekniikka- ja kiinteistöryhmä - Hallinto- ja talousryhmä Selvityksen lähtökohdaksi sovittiin, että kyseessä on Teuvan yhdistyminen Kauhajoen kaupunkiin, jolloin uuden kaupungin nimeksi tulee Kauhajoki ja vaakunaksi Kauhajoen nykyinen vaakuna. Lisäksi sovittiin, että selvityksessä tarkastellaan myös Teuvan mahdollisuuksia ja edellytyksiä jatkaa itsenäisenä kuntana. 1. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 1.1. Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakenteiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kuntalaisille palvelujen hyvä saatavuus ja laatutaso kohtuullisin kustannuksin, vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa tuottavuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palveluntarjontamuotojen ja palveluprosessien kehittämistä, modernin teknologian hyödyntämistä, osaamisen vahvistamista sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuntarakenteiden uudistaminen on kuntasektorin jatkuva haaste erityisesti tämänhetkisessä taloustilanteessa. Uudistamisen tarve on seurausta nopeasta kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Tämä edellyttää myös kunnilta muutos- sekä uudistumiskykyä. Toimintaympäristön muutokset ovat osittain hyvin laaja-alaisia, jopa globaalitason muutoksia, jotka tuovat oman paineen myös Suomen kuntakenttään. Osittain muutokset voivat olla myös paikallistason problematiikkaa. Molemmat tekijät kuitenkin vaikut- 3

4 tavat omalla tavallaan kuntien palvelujen tuottamiseen, kuntien talouskehityksen erilaisuuksiin sekä kunta-alan tulevaisuuden näkymiin. Toimintaympäristön muutokset pakottavat tarkastelemaan kuntasektorin rakenteita rajojen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Ne pakottavat vääjäämättä myös ajattelemaan uutta strategista suuntaa. Kuntatalous on hyvin vahvasti riippuvainen toimintaympäristön muutoksista. Kaventunut taloudellinen liikkumavara ja epävarmuus Euroalueen kehittymisestä luovat suuria paineita kuntien toimintatavoille ja rakenteiden kehittämiselle jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valtiovallan syksyn uudet kiristyneet linjaukset kuntien valtionosuuskäytäntöihin. Kunnan pääasialliset tulovirrat muodostuvat toimintatuotoista, verotuotoista sekä valtionosuuksista, joista toimintatuotot näyttelevät kokonaisuudessaan suhteellisen vaatimatonta osaa. Verotulokertymät sekä valtionosuudet puolestaan vaihtelevat kunnittain sekä alueittain hyvin paljon. Talouden matalapaine vaikuttaa eri kuntiin eri tavalla. Vaikeimmassa asemassa ovat ne kunnat, joiden oma tuloverokertymä on pieni ja valtionosuusriippuvuus suuri. Tilanne on kriittinen, jos kunnan taseessa on alijäämiä, velkataso korkea ja edessä on välttämättömiä investointeja palvelutuotannon ylläpitämiseksi Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat Kuntajakolaki Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntajakolain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajakolain neljännen pykälän (4 ) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden ja ennen kaikkea toimintakyvyn turvaaminen. Kunnallisen itsehallinnon nojalla kunta vastaa asukkailleen tarjoamien palvelujen lisäksi myös yhdyskunnan kehittämisestä, elinkeinojen kehittämisestä, ympäristön viih- 4

5 tyvyydestä ja monista muista asioista, joilla on suorat vaikutussuhteet kuntalaisiin sekä kunnassa sijaitseviin muihin toimijoihin. Kuntien rakenneuudistusta ohjaava kuntajakolaki tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä kuntaa sekä eheää kuntarakennetta. Näiden pohjalta kuntia tulisi tarkastella eri näkökulmista, joita ovat mm. kuntatalous, demokratia, henkilöstörakenne, palvelutuotantojärjestelmä, elinkeinojen kehittäminen, suuntautuminen ja yhteistyö. Näiden elementtien varjossa voidaan arvioida kunnan menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Tätä lähestymistapaa käytetään tässä selvityksessä ohjenuorana, kun tarkastellaan kuntien mahdollisten yhdistymisen vaikutuksia. Hallitusohjelma Hallitusohjelman vahvimmat kirjaukset koskevat kuntauudistusta. Asiaa valmistellut työryhmä oli neuvottelujen yksimielisin ja yhteistyökykyisin. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuunottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Vahvan peruskunnan määritelmää on myöhemmin tarkennettu siten, että siinä huomioidaan myös asiointisuunnat. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Laajoilla maaseuduilla voitaisiin toteuttaa peruskuntaa laajempaa vastuukunta-mallia. Kainuun hallintokokeilun jatkosta päätetään erikseen. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu valtionosuusjärjestelmän uusiminen vuoden 2015 alusta.. 5

6 Keskeisintä mahdollisessa yhdistymisessä on kuitenkin vahva yhteinen tahtotila ja halu yhteiseen tulevaisuuteen. 2. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö Väestön osalta tässä selvityksessä on esitetty väestöennusteet ikäryhmittäin. Lisäksi on muodostettu virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki. Virtuaalikunnan avulla voidaan tarkastella mitä vaikutuksia väestöön ja väestörakenteeseen mahdollisella kuntien yhdistymisellä olisi. Virtuaalikunta tarkoittaa tässä yhteydessä kuntaa, jossa Teuvan ja Kauhajoen kuntien tunnusluvut on yhdistetty. Vertailtavuuden parantamiseksi taulukoissa on esitetty myös joitakin tunnuslukuja Teuva - Kurikka virtuaalikunnasta Väestö Väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen virallisia tilastoja. On kuitenkin huomioitava, että viralliset väestöennusteet pohjautuvat aina historiatietoihin ja menneeseen kehitykseen. Muutokset todellisen väestökehityksen trendissä näkyvät ennusteessa aina viiveellä. Lisäksi on muistettava, että oikealla ja aktiivisella toimintapolitiikalla on mahdollista saavuttaa väestökehityksessä positiivisempi tulos kuin ennuste osoittaa. 6

7 Teuva Teuvan väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä hieman yli 10 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee noin 5,5 prosenttia. Kunnan elinvoiman kannalta huolestuttavin kehitys on kuitenkin, että työikäisten määrä vähenee tarkastelujakson aikana lähes 25 prosenttia ja toisaalta yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa 34 prosenttia. 7

8 Kauhajoki Kauhajoen väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä maltillisesti. noin 1,4 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee samana ajanjaksona 7 prosenttia. Työikäisten määrän väheneminen on maltillisempaa, kuin Teuvalla, mutta on silti korkeaa 18,4 prosentin tasoa. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa ennustejaksolla huikeat 87,5 prosenttia. Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki 8

9 Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 4,0 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee vastaavana aikana 6,5 prosenttia. Ongelmana virtuaalikunnassa on myös työikäisten voimakas väheneminen, noin 20 prosenttia. Samaan aikaan yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa hieman yli 67 prosenttia Väestöllinen huoltosuhde Kaikilla vertailukunnilla huoltosuhde kehittyy huolestuttavaan suuntaan. Teuvan lähtöluku on korkein, mutta kehitys vertailuryhmän maltillisin, joskin tasoltaan ennustejakson lopussa kaikkein suurin. Huoltosuhteen kehittyminen näin huonoon suuntaan asettaa suuria haasteita kuntien talouksille ja elinkeinotoimelle. 9

10 Kuntien yhdistyminen ei muuta huoltosuhdetta juurikaan parempaan suuntaan. Ainoastaan Teuva pääsisi uuden kumppanin kanssa tässä näkökulmassa edullisempaan asemaan Johtopäätökset väestön näkökulmasta Teuvalla, Kauhajoella ja Kurikassa on nähtävillä yleinen trendi, jossa ikäihmisten ja vanhusten osuus tulee kasvamaan samalla kun työikäinen väestö pienenee. Kehityssuunta ei yhdistyneissä kunnissa väestön osalta olennaisesti muutu. Väestöennusteen mukaan ikäihmisten ja vanhusten palveluiden tarve tulee kasvamaan voimakkaasti. Yhdistyneiden kuntien suurimpia haasteita onkin saada väestön ikärakenteen kehitys tasapainoisemmaksi. Tämä edellyttää panostuksia ja voimavaroja elinkeinoelämään ja kaupungin vetovoimatekijöihin. 3. Palvelutarve-ennusteet Teuva - Kauhajoki ja Teuva - Kurikka virtuaalikunnan tulevaa palvelutarpeen kehittymistä on arvioitu kasvu- ja kulttuuripalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta. Lasten lukumäärässä ei ole huomioitu lapsiperheiden muuttoliikettä suuntaan tai toiseen. 10

11 3.1. Kasvu- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Teuva - Kauhajoki Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki ikäluokka 0-6 vuotiaat kasvaa vuoteen 2015 noin 1,6 prosenttia ja ikäluokan koko pysyy samallatasolla aina vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen se lähtee laskuun. Talouden elpyminen ja uudet työpaikat voivat edistää myös perheiden ja lasten määrän kasvua, joka näkyy myös kasvavana palvelutarpeena Varhaiskasvatuksen palvelutarve on edelläolevan perusteella alkuun lievästi kasvava ja kääntyy vuoden 2020 jälkeen hienoiseen laskuun. Perusopetus Teuva - Kauhajoki Teuva - Kauhajoki virtuaalikunnan ikäluokan 7-14 vuotiaat määrä laskee aluksi vuoteen 2015 mennessä noin 9 prosenttia ja pysyy sen jälkeen melko tasaisena aina vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ikäluokan koko lähteen lievään nousuun ollen noin 1670 nuorta. 11

12 Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti paikkakunnan työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Toisen asteen opetus (lukio ja ammatillinen) Teuva- Kauhajoki (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot/ Erkki N./MK) Teuva - Kauhajoki virtuaalikunnan 16 -vuotiaat ikäluokan määrä laskee aluksi vuoteen 2015 mennessä noin 21 prosenttia ja nousee sitten vuoteen 2020 mennessä 12 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä on ennusteessa taas laskua noin 9 prosenttia. Väestöennusteen mukaan toisen asteen palvelutarve vähenee aluksi lähes 55 nuorella vuoteen 2015 mennessä, mutta nousee taas vuoteen 2020 mennessä noin 25 nuorella. Palvelutarve laskee vuoteen 2025 mennessä vähän yli 200 nuoren tasolle. Väestöennusteessa on otettava huomioon, että ikäluokasta prosenttia hakeutuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen Teuvalta Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin ja Kurikan Sedun oppilaitokseen, Kauhajoelta hakeudutaan pääsääntöisesti Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin. Vastaavasti prosenttia ikäluokasta hakeutuu jatkossakin Kauhajoen kaupungin ja Teuvan osakunnan lukioihin. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti yhdistyneen Kauhajoen sekä Isojoen ja Karijoen työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto sekä nuorten koulutussuuntautuminen. 12

13 Lukio-opetus Teuva- Kauhajoki (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot, Erkki N./MK) Teuva - Kauhajoki virtuaalikunnan lukio-opetuksen opiskelijamäärä Kauhajoen lukiossa sekä Teuvan lukiopisteessä vähenee vuoteen 2015 mennessä yhteensä noin 13 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Opiskelijamäärä on suhteellisen vakio sen jälkeen vuoteen 2020 saakka. Vähennys on noin 16 prosenttia kymmenessä vuodessa. Väestöennusteen mukaan lukio-opetuksen palvelutarve aluksi vähenee lähes 20 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 250 nuoren tasolle. Eri opetuspisteiden opiskelijamäärien ennusteessa on käytetty nykyistä lukiokoulutuksen hakeutumisastetta ikäluokittain sekä käyntiastetta naapurikunnista. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti paikkakunnan työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Teuvan osakunnan lukiopisteen opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen väestökehitys ja koulutussuuntautuminen sekä rannikkoalueen (Kaskinen, Närpiö) suomenkielisen väestömäärän kehitys ja koulutussuuntautuminen. Kauhajoen lukion opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen ja Isojoen väestökehitys ja nuorten koulutussuuntautuminen. Yhdistyminen Kauhajoen kanssa ennen vuoden 2012 loppua turvaa Teuvan lukion pienen lukion yksikköhinnan. Rahoitusvaikutus yhdistyneelle kunnalle on neljässä vuodessa noin 1 milj. euroa (asetus /1766). 13

14 Ammatillinen opetus Suupohjan ammatti instituutin jäsenkunnat: Isojoki Karijoki Kaskinen Kauhajoki Kristiinankaupunki Kurikka Närpiö Teuva (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot, Erkki N./MK) Suupohjan ammatti-instituutin jäsenkuntien 16-vuotiaitten määrä laskee vuoteen 2015 mennessä peräti 25 prosenttia, vuoteen 2020 mennessä lasku tasoittuu muutamaan prosenttiin. Väestöennusteen mukaan toisen asteen palvelutarve aluksi vähenee lähes 190 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 550 nuoren tasolle. Väestöennusteessa on otettava huomioon, että ikäluokasta prosenttia hakeutuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen Teuvalta Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin ja Kurikan Sedun oppilaitokseen, Kauhajoelta, Karijoelta ja Isojoelta hakeudutaan pääsääntöisesti Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin. Vastaavasti prosenttia ikäluokasta hakeutuu jatkossakin Kauhajoen lukioon ja Teuvan osakunnan lukioon. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti yhdistyneen Kauhajoen työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Suupohjan ammatti-instituutin opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen ja Isojoen väestökehitys ja opiskelijoiden koulutussuuntautuminen sekä rannikkoalueen (Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö) suomenkielisen väestömäärän kehitys ja opiskelijoiden koulutussuuntautuminen. 14

15 3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut Teuva - Kauhajoki ja Teuva - Kurikka Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvekehitys noudattelee samoja periaatteita molemmissa liitoksissa, jonka vuoksi ne on käsitelty tässä yhdessä. Palveluiden järjestämisen toimintamallit voivat erota kuntin kesken jonkin verran. Perusterveydenhuolto Väestön voimakkaan ikääntymisen myötä perusterveydenhuollon palveluiden, kuten lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen, hammashuollon, fysioterapian, toimintaterapian ja terveydenhuollon sosiaalityön tarve tulee lisääntymään. Ikääntymisen myötä muistisairaiden määrä myös kasvaa. Erilaiset elintasosairaudet lisääntyvät ja aiheuttavat kasvavaa palvelutarvetta perusterveydenhuoltoon ja siihen läheisesti liittyviin tukipalveluihin. Ennaltaehkäiseviin palvelumuotoihin tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. Erikoissairaanhoito Väestön voimakas ikääntyminen ja lääketieteen kasvavat mahdollisuudet lisäävät erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. Ikäihmisten kotihoito Yli 75-vuotiaiden voimakas kasvu lisää säännöllisen kotihoidon palvelutarvetta jatkossa olennaisesti. Kotihoidon tukipalvelujen palvelutarve kasvaa myös samassa suhteessa. Omaishoidon tuella hoidettavien määrä jäänee kokonaisuudessaan pieneksi, mutta siinäkin voi arvioida olevan kasvutarvetta. Ikäihmisten asumispalvelut Pitkäaikaislaitoshoidon palvelurakenne tulee sopeuttaa valtakunnan tason suositusten mukaiseksi. Ikääntyneiden asumispalvelustrategiaa suunnitellaan kokonaisuutena ja avohoitoa tukevana. Kotihoidon ja siihen läheisesti liittyvien tukipalveluiden kehittämisellä on suuri merkitys ikäihmisten asumispalvelujen tarpeen kehitykselle. Perhe ja sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen osalta palvelutarpeen kehitys riippuu pitkälti yleisestä taloudellisesta kehityksestä, taantuma yleensä kasvattaa asiakasmääriä. Lastensuojelun osalta palvelutarpeen kehitystä ei pystytä arvioimaan, koska lastensuojelun asiakkaiden määrän kehitys ei noudata mitään trendiä. Valtakunnallisesti määrät ovat kuitenkin kasvaneet. Saman kehityksen voi arvioida heijastuvan myös tälle alueelle. 15

16 Perheiden palveluissa tulee ottaa käyttöön ennaltaehkäisevät toimintamallit ja yli sektorirajojen menevä moniammatillinen tiimityö. Lainsäädäntö voi asettaa uusia vaatimuksia. Kuntien tehtäviä joko siirretään valtion/sairaanhoitopiirin hoidettavaksi ja/tai subjektiivisia oikeuksia puretaan tai ainakin lain velvoittavuuksia alennetaan. Tulossa oleva sosiaalihuoltolaki ei näytä tuovan uusia subjektiivisia oikeuksia, mutta kuitenkin sen tyyppisiä parannuksia asiakkaan asemaan, jotka lisäävät perustasolla tehtävää työtä. Nähtäväksi jää miten asiakkaan itsemääräämisoikeuden korostaminen vaikuttaa palveluiden joustavaan käyttöön. Vammaispalveluiden tarve on lisääntynyt vammaispalvelulain muutosten myötä. Vammaispalvelutarve tulee todennäköisesti lisääntymään väestön ikääntymisen myötä. Kehitysvammahuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden tarpeiden voi arvioida pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. 4. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen virtuaalikunnassa 4.1. Teuva-Kauhajoki Katso erillinen liite n:o 1 (Palvelujen yhteensovittamissuunnitelma Teuva - Kauhajoki) 5. Talous Selvityskuntien taloutta on tarkasteltu pääsääntöisesti vuoden 2010 tiedoilla. Kuntatalouden kehitystä on arvioitu kuntien taloussuunnitelmien avulla Yli-/alijäämä Kauhajoen taseessa on alijäämiä, jotka ovat vielä hallittavalla tasolla, mutta edellyttävät kuitenkin määrätietoisia talouden sopeuttamistoimia. Teuvan tase on selkeästi ylijäämäinen ja se antaa jonkin verran pelivaraa talouden hoitamiseen tulevina vuosina. 16

17 5.2. Verotulot ja valtionosuudet Kuntien tulot muodostuvat pääasiallisesti kolmesta lähteestä; toimintatuotoista, verotuloista sekä valtionosuuksista. Teuva ja Kauhajoki jäävät verotuloissa alle valtakunnallisen vertailuryhmän keskiarvon. Valtakunnallista keskiarvoa nostavat suurten kaupunkien kehyskunnat, joiden asukkailla on korkeampi tulotaso, kuin maakunnissa. Verotulot Teuva - Kauhajoki yhdistyneessä kunnassa jää selvästi alle vastaavien kokoisten kuntien keskiarvon. 17

18 Teuva saa vertailukolmikosta eniten valtionosuuksia ja on samankokoisten kuntien vertailussa muita huomattavasti korkeammalla tasolla (+19,5%). Tästä seuraa, että Teuvan talous on kolmikon herkin valtionosuusperusteiden muutoksille. Kauhajoki on saanut harkinnanvaraista valtionapua v 2010 n. 60 /as ja v 2011 n. 80 /as. Virtuaalikunnan riippuvuus valtion rahoituksesta on Teuva - Kauhajoki vaihtoehdossa valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna suuri Vuosikate/poistot Kuntatalouden yksi keskeisimmistä tunnusluvuista on vuosikate/poistot. Kunnan talouden sanotaan olevan tasapainossa silloin, kun tunnusluvun arvo on 100 eli vuosikate kattaa täysimääräisesti poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate onkeskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. 18

19 Teuvan ja Kauhajoen vuosikatteet /as ovat vastaavankokoisten kuntien keskiarvoihin nähden huomattavan alhaisia. Tämä johtaa helposti voimakkaaseen velkaantumiseen, jos kunnalla on investointitarpeita tai korjausvelkaa. Vanhuspalveluiden voimakas kasvu on haaste molemmille kunnille. Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki vuosikate on positiivinen, mutta ei yllä vastaavien kokoisten vertailukuntien keskimääräisiin lukuihin. Yhdistyneessä Teuva- Kauhajoki vaihtoehdossa on paineita korottaa veroja ja karsia menoja, jotta vuosikate saadaan kohtuuliselle tasolle. Vuosikatteseen luo omat paineensa myös kuntien melko laajat investointisuunnitelmat. Kauhajoki voi hyödyntää sijoitusomaisuuttaan vuosikatteen kohentamisessa. Teuvan osalta edessä ovat veronkorotukset ja menojen karsiminen. 19

20 Teuvan ja Kauhajoen vuosikate ei yllä poistojen tasolle v Tämä tarkoittaa, että talouksia tasapainotetaan syömällä aiempien vuosien ylijäämiä tai lisävelkaantumalla. Kauhajoen osalta tilanne on vaikein, koska sillä ei ole taseessaan kertyneitä ylijäämiä ja velkamääräkin on kolmikon korkein. Tilanne ei ole parantunut vuoden 2011 osalta. Virtuaalikuntien vuosikatteet jäävät myös selkeästi alle 100 %: tavoitetason Rahavarat, lainakanta ja investoinnit 20

21 Kauhajoen lainakanta on suuri /as mitattuna. Se on yli 30 % suurempi, kuin vastaavien kokoisten kaupunkien lainamäärä keskimäärin. Teuva on käytännössä lähes velaton, mutta sillä on edessään suuret investoinnit, jotka kasvattavat velkamäärän lähes Kauhajoen tasolle. Konsernilainat muodostuvat seuraavasti: Teuva Kauhajoki - Emon ulkoiset lainat Tytäryhteisölainat Konserni yhteensä Tytäryhteisölainat ovat liikelaitosten, vuokrataloyhtiöiden, muiden yhtiöiden, kuntayhtymien yms. lainoja, jotka liitetään konsernikokonaisuuteen ja niiden hoitovastuu on ao. yhteisöllä. Kauhajoen konsernin lainakanta on yli kymmenkertainen Teuvan konsernin lainoihin nähden. Yhdistyneellä Teuva/Kauhajoella olisi konsernilainaa noin 73,3 milj.. Kauhajoki on investoinut viime vuosina eniten infrastruktuurinsa ja kiinteistöihin. Investointien määrä taittuu lähivuosina. Suuret investoinnit näkyvät Kauhajoella myös kasvaneina poistoina ja aiheuttavat paineita vuosikatteen parantamiseen tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Teuvan investoinnit ovat olleet maltillisempia ja niitä on voitu rahoittaa osin myös tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun, mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 21

22 Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku osoittaa, että Teuvan talous on tällä mittarilla ja nykyisellä investointitasolla kuvattuna vahva. Kauhajoki on vastaavankokoisten kuntien keskiarvossa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Teuvan kyky sietää alijäämiä ja selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä nykytasoisella investointitasolla on vahva. Kauhajoki on tässä suhteessa heikommassa asemassa. 22

23 Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Kuntien oma rahoitus ei ole riittänyt täysimääräisesti investointien omahankintamenon kattamiseen v 2010, vaan ne ovat joutuneet järjestämään muuta rahoitusta investointien toteuttamisen tueksi. Vuoden 2012 alun markkinatilanteen mukaisesti arvostettuna Kauhajoen rahoitusarvopapereiden arvo on lähes 20 milj. suurempi, kuin taseen mukainen arvo Takausvastuut Takausvastuita kunnilla on seuraavasti: Teuva 1,34 milj. 23

24 Kauhajoki 16,51 milj Johtopäätökset taloudesta v 2010 tunnuslukujen pohjalta Verotulokertymä Teuvan verotulokertymä 2520 /as on alhainen. Tästä seuraa, että kunta on hyvin riippuvainen valtionosuuksista ja pienetkin muutokset niissä heijastuvat voimakkaasti kunnan talouteen (esim. verotuloihin perustuvaa verotulontasausta v Teuva saa 644 /as ja Kauhajoki 589 /as). Kauhajoen osalta tilanne on parempi (2719 /as), joskaan sekään ei yllä samankokoisten kuntien keskiarvoon. Kauhajoen talous on myös hyvin riippuvainen valtionosuuksien määrästä. Kauhajoen kunnallisvero v 2010 oli 21,00 % ja Teuvan % eli 1,25 prosenttiyksikköä suurempi, kuin Teuvan, joka osaltaan selittää parempaa verotulokertymäeroa Teuvaan nähden. Ero v 2012 on enää 0,5 prosenttiyksikköä. Vuosikate Teuvan ja Kauhajoen vuosikatteet ovat huomattavan alhaisia. Teuvan vuosikate on Kauhajokea parempi, mutta sillä on edessään suuret investoinnit, jotka nostavat lainakantaa ja poistotasoja ja sitä kautta heikentävät vuosikatetta ellei tehdä merkittäviä veronkorotuksia, investointiohjelman karsintaa tai muita menoleikkauksia. Kauhajoella on edessään väistämättömät verojen korotukset, investointien karsimiset ja käyttötalouden leikkaukset. Kauhajoki on saanut myös harkinnanvaraista valtionosuutta kahtena vuotena. Kauhajoen kaupunki onkin tehnyt talouden tasapainottamisohjelman, joka ulottuu vuoteen 2016 saakka. Taseen ali-/ylijäämä Teuvalla on taseeseen kertynyttä ylijäämää. Kauhajoella on alijäämää, joka on vielä kuitenkin hallittavalla tasolla, mutta hallinta edellyttää kaupungilta kuitenkin määrätietoista käyttötalouden tasapainottamisohjelman toteuttamista ja investointien tarkkaa harkintaa. Tilikauden tulos Tilikauden tulos v 2010 on molemmissa kunnissa negatiivinen. Teuvan osalta asia ei ole tasemielessä suuri ongelma, koska sillä on riittävästi ylijäämiä alijäämän kattamiseen. Kauhajoen osalta tilanne on hankalampi, koska sillä ei ole taseessaan kertyneitä ylijäämiä, vaan alijäämää. 24

25 Teuvan mittava investointiohjelma joudutaan rahoittamaan pääosin velkarahalla ja tästä seuraa, että sen ylijäämät tulevat nopeasti käytetyiksi ilman huomattavia veronkorotuksia. Tasapainottaakseen taloutensa Kauhajoki joutuu tehostamaan toimintaansa, harkitsemaan investointejaan, korottamaan verojaan ja realisoimaan omaisuuttaan/rahoitusomaisuuttaan. Velkataso ja takausvastuut Teuvan kunta on käytännössä velaton, koska sen rahavarat ovat suuremmat kuin velat.. Kauhajoen velkataso on korkea. Teuvan vakavaraisuus, alijäämän sietokyky ja kyky selviytyä vastuistaan nykyisellä investointi- ja lainakannalla on hyvä, koska sen omavaraisuusaste on 85 % (yli 70 % tasoa pidetään hyvänä). Kauhajoen vastaava luku on 45 %. Teuvalla on kuitenkin edessään mittavat investoinnit, jotka velkaannuttavat kuntaa ja luovat paineita verojen korottamiselle. Takausvastuut ovat määrältään molemmissa kunnissa kohtuulliset ja käyttötarkoitukseltaan perustellut. Takausvastuista ei aiheutune ongelmia kuntien talouteen. Taseasema Teuvan kunnan talous on vielä taseeltaan terve, mutta sen käyttötalous on epätasapainossa. Vuosikate ei täytä terveen talouden tunnuspiirteitä. Edessä olevat investoinnit velkaannuttavat kuntaa ja kasvattavat poistoja ja sitä kautta luovat entisestään paineita vuosikatteen parantamiseen. Vanhusväestön voimakas lisääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen syövät kunnan voimavaroja ja edessä on veroprosentin korotukset ja rakenteelliset uudistukset palveluverkkoon. Nykyisten palvelutasojen ylläpitoa jouduttaneen myös kriittisesti arvioimaan. Väestön kokonaismäärän ennustetaan myös tasaisesti vähenevän vuoteen 2030 mennessä. Talouden näkökulmasta Teuvan suurimmat uhkat liittyvät tulopohjan alhaisuuteen ja suureen riippuvuuteen valtionosuuksista. Jos valtionosuusperusteissa tapahtuu tulevina vuosina olennaisia muutoksia heikentää se nopeasti kunnan taloutta ja vaikeuttaa toimivien ja laadukkaiden palvelujen järjestämistä kuntalaisille. Teuvan lukion olemassaolo on uhanalainen, jos pienten lukioiden tuki päätetään lopettaa. Kauhajoen kaupungin taseessa on paljon velkaa ja jonkin verran alijäämiä. Taseessa on toisaalta merkittävä rahoitusomaisuus, joka on arvostettu markkinahintaan nähden huomattavan alhaiseksi. Kauhajoen käyttötalous on myös epätasapainossa, koska sen vuosikate ei kata täysimääräisesti poistoja ja arvonalennuksia. Edessä on vaativia tasapainottamistoimenpiteitä ja muita tasetta ja toimintaa parantavia toimenpiteitä. Tilanteen haastavuutta kasvattaa se, että Kauhajoen vanhusväestön määrä on voimakkaassa kasvussa ja huoltosuhde kehittymässä huonoon suuntaan. 25

26 6.7.Talouden näkymät Teuva v Kunnallisverotuksen nostamiseen on paineita (nyt 20,5 %) Jos veroaste nostetaan 21,5 %:iin vuosikate on positiivinen, muttei kata vielä täysimääräisesti poistoja Taseen ylijäämät noin 4 milj. euroa tulevat käytetyksi suunnitelmakauden aikana. Kouluverkko- ja siihen läheisesti liittyvät päivähoitojärjestelyratkaisut tasapainottavat taloutta vuodesta 2014 lähtien Lainamäärän kasvu on sidoksissa investointien määrään, näkymä on, että lainamäärä kasvaa lähes 3000 euroon/as., jos suunniteltu investointiohjelma toteutetaan Ennakkotiedot vuodelta 2011 osoittavat seuraavaa: Verotulot ja valtionosuudet jäävät noin 1 milj. alle budjetoidun, nettotoimintamenot kasvavat noin 2.0 milj. budjetoituun nähden. Vuosikate heikentyy yli 3.0 milj., ollen -1,5 milj.. Tilikauden tulos painuu 2.7 milj. miinukselle. Ylijäämä kutistuu 4,3 milj. :sta 1.3 milj. :oon. Kauhajoki v Kunnallisveron nostamiseen on paineita Valtuuston vahvistama talouden tasapainottamisohjelma on voimassa ja ulottuu v 2016 saakka, jonka jälkeen talous on tasapainossa ja taseessa ei ole alijäämää Tasapainottaminen toteutetaan rakenteellisilla muutoksilla, verotuksella ja omaisuuserien myynnillä Lainamäärän kasvu sidoksissa investointien määrään, näkymä on, että lainamäärän kasvu hidastuu ja pysähtyy v 2014 jälkeen. Korkeimmillaan lainakanta on noin 3600 /as Ennakkotiedot vuodelta 2011 osoittavat seuraavaa: Verotulot ja valtionosuudet ja nettotoimintamenot ovat budjetoidun mukaiset. Vuosikate on heikko (+0,5 milj. /15 % poistoista) Tilikauden tulos painuu 3,2 milj. miinukselle. Taseen kertynyt alijäämä kasvaa noin 7.2 milj. :oon. Kauhajoen investointien poistoajat ovat osin Teuvan poistoaikoja pidemmät. 7. Henkilöstö Organisaatioiden yhdistyessä henkilöstön asema ja osallistuminen ovat usein ratkaisevia tekijöitä muutoksen onnistumiselle. Jotta yhdistymisprosessista tulisi onnistunut, se edellyttää henkilöstön aktiivista ja innovatiivista osallistumista ja myönteistä suhtautumista muutokseen. Johdon on syytä huomioida, että osalle henkilöstöä yhdistyminen on verrattavissa työpaikan vaihtamisen kaltaiseen kokemukseen. Kunnat ovat pääasiassa palvelutuotanto-organisaatioita, joten henkilöstö on kuntien tärkein voimavara. Kuntajakolaissa on säädetty, että laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tällöin työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla ja tuotannollisilla 26

TEUVA - KAUHAJOKI YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI 17.2.2012

TEUVA - KAUHAJOKI YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI 17.2.2012 Sis. arvion Teuvan menestysmahdollisuuksista itsenäisenä kuntana TEUVA - KAUHAJOKI YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI 17.2.2012 Hannu Räsänen Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ

TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ 1 TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ 1. Tavoitteet Selvityksen tavoitteena on: 1. Luoda kuva siitä, millainen olisi 1.1. Teuvan kunnan ja Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/ 10.4.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö VM/17.2.2012 KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt 17.2.2012

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer

Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen. SuPer Näin turvataan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuminen SuPer 27.2.2016 Perustuslakivaliokunnan antamat vaihtoehdot soten etenemiseen 1/3 JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTAA SUUREMMILLE ALUEILLE Maakuntamallissa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Pentti Meklin (toim.)

Pentti Meklin (toim.) Pentti Meklin (toim.) 1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä Kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja

Kuntarakenne ja sivistystoimi. Kirsi Kangaspunta johtaja Kuntarakenne ja sivistystoimi Kirsi Kangaspunta johtaja Kestävyysvaje kuntien taloudessa Ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot