TEUVA - KAUHAJOKI YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI Hannu Räsänen

Transkriptio

1 TEUVA - KAUHAJOKI YHDISTYMISSELVITYSRAPORTTI Hannu Räsänen

2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat 4 3. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö Väestö Johtopäätökset väestön näkökulmasta Palvelutarve-ennusteet 4.1. Kasvu- ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen virtuaalikunnassa Talous Yli-/alijäämä Verotulot ja valtionosuudet Vuosikate/poistot Rahavarat ja lainakanta Takausvastuut Johtopäätökset taloudesta vuoden 2010 tunnuslukujen pohjalta Talouden näkymät Henkilöstö Suuntautuminen Työssäkäynti Demokratia Kansanvaltaisuus Ohjausryhmän linjaukset luottamushenkilöhallinnosta Johtopäätökset demokratianäkökulmasta Elinvoima ja elinvoimaisuus Asema kehittyvällä Seinäjoen kaupunkiseudulla Yhdistymisavustus ja yhteinen investointiohjelma Yhdistymisen yhteiset edut Yhdistymisen hyödyt ja haitat Kauhajoen näkökulmasta 32 LIITTEET 2

3 1. Johdanto Teuvan kunta on päättänyt selvittää yhdistymismahdollisuudet Kauhajoen kaupungin ja toisaalta Kurikan kaupungin kanssa. Tämä raportti käsittelee Teuva - Kauhajoki yhdistymistä. Molempien selvityksen tekijäksi valittiin ulkopuolinen selvittäjä Hannu Räsänen Yritystaito Oy:stä. Selvitystyötä ohjaamaan nimettiin kuntien johtavista luottamushenkilöistä ja henkilöstön edustajista koostuvat ohjausryhmä. Lisäksi selvityksen tekijän tueksi muodostettiin kuntajohtajista ja hallintojohtajista muodostettu työvaliokunta. Palveluiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten perustettiin lisäksi seuraavat selvityskohtaiset asiantuntijatyöryhmät, joissa oli edustajia molemmista kunnista: - Sosiaali- ja terveysryhmä - Sivistys- ja kulttuuriryhmä - Tekniikka- ja kiinteistöryhmä - Hallinto- ja talousryhmä Selvityksen lähtökohdaksi sovittiin, että kyseessä on Teuvan yhdistyminen Kauhajoen kaupunkiin, jolloin uuden kaupungin nimeksi tulee Kauhajoki ja vaakunaksi Kauhajoen nykyinen vaakuna. Lisäksi sovittiin, että selvityksessä tarkastellaan myös Teuvan mahdollisuuksia ja edellytyksiä jatkaa itsenäisenä kuntana. 1. Kuntien yhdistymisen lähtökohdat 1.1. Kuntarakenteiden uudistus Kuntarakenteiden uudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kuntalaisille palvelujen hyvä saatavuus ja laatutaso kohtuullisin kustannuksin, vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa tuottavuutta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennemuutoksia sekä palveluntarjontamuotojen ja palveluprosessien kehittämistä, modernin teknologian hyödyntämistä, osaamisen vahvistamista sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Kuntarakenteiden uudistaminen on kuntasektorin jatkuva haaste erityisesti tämänhetkisessä taloustilanteessa. Uudistamisen tarve on seurausta nopeasta kuntien toimintaympäristön muutoksesta. Tämä edellyttää myös kunnilta muutos- sekä uudistumiskykyä. Toimintaympäristön muutokset ovat osittain hyvin laaja-alaisia, jopa globaalitason muutoksia, jotka tuovat oman paineen myös Suomen kuntakenttään. Osittain muutokset voivat olla myös paikallistason problematiikkaa. Molemmat tekijät kuitenkin vaikut- 3

4 tavat omalla tavallaan kuntien palvelujen tuottamiseen, kuntien talouskehityksen erilaisuuksiin sekä kunta-alan tulevaisuuden näkymiin. Toimintaympäristön muutokset pakottavat tarkastelemaan kuntasektorin rakenteita rajojen sekä palvelutuotannon näkökulmasta. Ne pakottavat vääjäämättä myös ajattelemaan uutta strategista suuntaa. Kuntatalous on hyvin vahvasti riippuvainen toimintaympäristön muutoksista. Kaventunut taloudellinen liikkumavara ja epävarmuus Euroalueen kehittymisestä luovat suuria paineita kuntien toimintatavoille ja rakenteiden kehittämiselle jatkossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on valtiovallan syksyn uudet kiristyneet linjaukset kuntien valtionosuuskäytäntöihin. Kunnan pääasialliset tulovirrat muodostuvat toimintatuotoista, verotuotoista sekä valtionosuuksista, joista toimintatuotot näyttelevät kokonaisuudessaan suhteellisen vaatimatonta osaa. Verotulokertymät sekä valtionosuudet puolestaan vaihtelevat kunnittain sekä alueittain hyvin paljon. Talouden matalapaine vaikuttaa eri kuntiin eri tavalla. Vaikeimmassa asemassa ovat ne kunnat, joiden oma tuloverokertymä on pieni ja valtionosuusriippuvuus suuri. Tilanne on kriittinen, jos kunnan taseessa on alijäämiä, velkataso korkea ja edessä on välttämättömiä investointeja palvelutuotannon ylläpitämiseksi Kuntarakennemuutosta ohjaavat säädökset ja näkökulmat Kuntajakolaki Suomi on jaettu kuntiin asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten. Kuntajakolain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntajakolain neljännen pykälän (4 ) mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden ja ennen kaikkea toimintakyvyn turvaaminen. Kunnallisen itsehallinnon nojalla kunta vastaa asukkailleen tarjoamien palvelujen lisäksi myös yhdyskunnan kehittämisestä, elinkeinojen kehittämisestä, ympäristön viih- 4

5 tyvyydestä ja monista muista asioista, joilla on suorat vaikutussuhteet kuntalaisiin sekä kunnassa sijaitseviin muihin toimijoihin. Kuntien rakenneuudistusta ohjaava kuntajakolaki tavoittelee elinvoimaista ja toimintakykyistä kuntaa sekä eheää kuntarakennetta. Näiden pohjalta kuntia tulisi tarkastella eri näkökulmista, joita ovat mm. kuntatalous, demokratia, henkilöstörakenne, palvelutuotantojärjestelmä, elinkeinojen kehittäminen, suuntautuminen ja yhteistyö. Näiden elementtien varjossa voidaan arvioida kunnan menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Tätä lähestymistapaa käytetään tässä selvityksessä ohjenuorana, kun tarkastellaan kuntien mahdollisten yhdistymisen vaikutuksia. Hallitusohjelma Hallitusohjelman vahvimmat kirjaukset koskevat kuntauudistusta. Asiaa valmistellut työryhmä oli neuvottelujen yksimielisin ja yhteistyökykyisin. Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuunottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Vahvan peruskunnan määritelmää on myöhemmin tarkennettu siten, että siinä huomioidaan myös asiointisuunnat. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Laajoilla maaseuduilla voitaisiin toteuttaa peruskuntaa laajempaa vastuukunta-mallia. Kainuun hallintokokeilun jatkosta päätetään erikseen. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu valtionosuusjärjestelmän uusiminen vuoden 2015 alusta.. 5

6 Keskeisintä mahdollisessa yhdistymisessä on kuitenkin vahva yhteinen tahtotila ja halu yhteiseen tulevaisuuteen. 2. Nykyisten kuntien ja virtuaalikunnan väestö Väestön osalta tässä selvityksessä on esitetty väestöennusteet ikäryhmittäin. Lisäksi on muodostettu virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki. Virtuaalikunnan avulla voidaan tarkastella mitä vaikutuksia väestöön ja väestörakenteeseen mahdollisella kuntien yhdistymisellä olisi. Virtuaalikunta tarkoittaa tässä yhteydessä kuntaa, jossa Teuvan ja Kauhajoen kuntien tunnusluvut on yhdistetty. Vertailtavuuden parantamiseksi taulukoissa on esitetty myös joitakin tunnuslukuja Teuva - Kurikka virtuaalikunnasta Väestö Väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen virallisia tilastoja. On kuitenkin huomioitava, että viralliset väestöennusteet pohjautuvat aina historiatietoihin ja menneeseen kehitykseen. Muutokset todellisen väestökehityksen trendissä näkyvät ennusteessa aina viiveellä. Lisäksi on muistettava, että oikealla ja aktiivisella toimintapolitiikalla on mahdollista saavuttaa väestökehityksessä positiivisempi tulos kuin ennuste osoittaa. 6

7 Teuva Teuvan väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä hieman yli 10 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee noin 5,5 prosenttia. Kunnan elinvoiman kannalta huolestuttavin kehitys on kuitenkin, että työikäisten määrä vähenee tarkastelujakson aikana lähes 25 prosenttia ja toisaalta yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa 34 prosenttia. 7

8 Kauhajoki Kauhajoen väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä maltillisesti. noin 1,4 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee samana ajanjaksona 7 prosenttia. Työikäisten määrän väheneminen on maltillisempaa, kuin Teuvalla, mutta on silti korkeaa 18,4 prosentin tasoa. Yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa ennustejaksolla huikeat 87,5 prosenttia. Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki 8

9 Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki väkiluku vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä 4,0 prosenttia. Lasten ja nuorten määrä vähenee vastaavana aikana 6,5 prosenttia. Ongelmana virtuaalikunnassa on myös työikäisten voimakas väheneminen, noin 20 prosenttia. Samaan aikaan yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa hieman yli 67 prosenttia Väestöllinen huoltosuhde Kaikilla vertailukunnilla huoltosuhde kehittyy huolestuttavaan suuntaan. Teuvan lähtöluku on korkein, mutta kehitys vertailuryhmän maltillisin, joskin tasoltaan ennustejakson lopussa kaikkein suurin. Huoltosuhteen kehittyminen näin huonoon suuntaan asettaa suuria haasteita kuntien talouksille ja elinkeinotoimelle. 9

10 Kuntien yhdistyminen ei muuta huoltosuhdetta juurikaan parempaan suuntaan. Ainoastaan Teuva pääsisi uuden kumppanin kanssa tässä näkökulmassa edullisempaan asemaan Johtopäätökset väestön näkökulmasta Teuvalla, Kauhajoella ja Kurikassa on nähtävillä yleinen trendi, jossa ikäihmisten ja vanhusten osuus tulee kasvamaan samalla kun työikäinen väestö pienenee. Kehityssuunta ei yhdistyneissä kunnissa väestön osalta olennaisesti muutu. Väestöennusteen mukaan ikäihmisten ja vanhusten palveluiden tarve tulee kasvamaan voimakkaasti. Yhdistyneiden kuntien suurimpia haasteita onkin saada väestön ikärakenteen kehitys tasapainoisemmaksi. Tämä edellyttää panostuksia ja voimavaroja elinkeinoelämään ja kaupungin vetovoimatekijöihin. 3. Palvelutarve-ennusteet Teuva - Kauhajoki ja Teuva - Kurikka virtuaalikunnan tulevaa palvelutarpeen kehittymistä on arvioitu kasvu- ja kulttuuripalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta. Lasten lukumäärässä ei ole huomioitu lapsiperheiden muuttoliikettä suuntaan tai toiseen. 10

11 3.1. Kasvu- ja opetuspalvelut Varhaiskasvatus Teuva - Kauhajoki Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki ikäluokka 0-6 vuotiaat kasvaa vuoteen 2015 noin 1,6 prosenttia ja ikäluokan koko pysyy samallatasolla aina vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen se lähtee laskuun. Talouden elpyminen ja uudet työpaikat voivat edistää myös perheiden ja lasten määrän kasvua, joka näkyy myös kasvavana palvelutarpeena Varhaiskasvatuksen palvelutarve on edelläolevan perusteella alkuun lievästi kasvava ja kääntyy vuoden 2020 jälkeen hienoiseen laskuun. Perusopetus Teuva - Kauhajoki Teuva - Kauhajoki virtuaalikunnan ikäluokan 7-14 vuotiaat määrä laskee aluksi vuoteen 2015 mennessä noin 9 prosenttia ja pysyy sen jälkeen melko tasaisena aina vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ikäluokan koko lähteen lievään nousuun ollen noin 1670 nuorta. 11

12 Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti paikkakunnan työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Toisen asteen opetus (lukio ja ammatillinen) Teuva- Kauhajoki (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot/ Erkki N./MK) Teuva - Kauhajoki virtuaalikunnan 16 -vuotiaat ikäluokan määrä laskee aluksi vuoteen 2015 mennessä noin 21 prosenttia ja nousee sitten vuoteen 2020 mennessä 12 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä on ennusteessa taas laskua noin 9 prosenttia. Väestöennusteen mukaan toisen asteen palvelutarve vähenee aluksi lähes 55 nuorella vuoteen 2015 mennessä, mutta nousee taas vuoteen 2020 mennessä noin 25 nuorella. Palvelutarve laskee vuoteen 2025 mennessä vähän yli 200 nuoren tasolle. Väestöennusteessa on otettava huomioon, että ikäluokasta prosenttia hakeutuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen Teuvalta Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin ja Kurikan Sedun oppilaitokseen, Kauhajoelta hakeudutaan pääsääntöisesti Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin. Vastaavasti prosenttia ikäluokasta hakeutuu jatkossakin Kauhajoen kaupungin ja Teuvan osakunnan lukioihin. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti yhdistyneen Kauhajoen sekä Isojoen ja Karijoen työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto sekä nuorten koulutussuuntautuminen. 12

13 Lukio-opetus Teuva- Kauhajoki (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot, Erkki N./MK) Teuva - Kauhajoki virtuaalikunnan lukio-opetuksen opiskelijamäärä Kauhajoen lukiossa sekä Teuvan lukiopisteessä vähenee vuoteen 2015 mennessä yhteensä noin 13 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Opiskelijamäärä on suhteellisen vakio sen jälkeen vuoteen 2020 saakka. Vähennys on noin 16 prosenttia kymmenessä vuodessa. Väestöennusteen mukaan lukio-opetuksen palvelutarve aluksi vähenee lähes 20 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 250 nuoren tasolle. Eri opetuspisteiden opiskelijamäärien ennusteessa on käytetty nykyistä lukiokoulutuksen hakeutumisastetta ikäluokittain sekä käyntiastetta naapurikunnista. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti paikkakunnan työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Teuvan osakunnan lukiopisteen opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen väestökehitys ja koulutussuuntautuminen sekä rannikkoalueen (Kaskinen, Närpiö) suomenkielisen väestömäärän kehitys ja koulutussuuntautuminen. Kauhajoen lukion opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen ja Isojoen väestökehitys ja nuorten koulutussuuntautuminen. Yhdistyminen Kauhajoen kanssa ennen vuoden 2012 loppua turvaa Teuvan lukion pienen lukion yksikköhinnan. Rahoitusvaikutus yhdistyneelle kunnalle on neljässä vuodessa noin 1 milj. euroa (asetus /1766). 13

14 Ammatillinen opetus Suupohjan ammatti instituutin jäsenkunnat: Isojoki Karijoki Kaskinen Kauhajoki Kristiinankaupunki Kurikka Närpiö Teuva (Lähde: Tilastokeskus, Väestörakennetilastot, Erkki N./MK) Suupohjan ammatti-instituutin jäsenkuntien 16-vuotiaitten määrä laskee vuoteen 2015 mennessä peräti 25 prosenttia, vuoteen 2020 mennessä lasku tasoittuu muutamaan prosenttiin. Väestöennusteen mukaan toisen asteen palvelutarve aluksi vähenee lähes 190 nuorella, mutta vakiintuu vuoden 2020 jälkeen noin 550 nuoren tasolle. Väestöennusteessa on otettava huomioon, että ikäluokasta prosenttia hakeutuu vuosittain ammatilliseen koulutukseen Teuvalta Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin ja Kurikan Sedun oppilaitokseen, Kauhajoelta, Karijoelta ja Isojoelta hakeudutaan pääsääntöisesti Suupohjan ammatti-instituutin oppilaitoksiin. Vastaavasti prosenttia ikäluokasta hakeutuu jatkossakin Kauhajoen lukioon ja Teuvan osakunnan lukioon. Palvelutarpeeseen vaikuttaa olennaisesti yhdistyneen Kauhajoen työllisyystilanne ja siitä johtuva ulos- tai sisään muutto. Suupohjan ammatti-instituutin opiskelijakehitykseen vaikuttaa myös Karijoen ja Isojoen väestökehitys ja opiskelijoiden koulutussuuntautuminen sekä rannikkoalueen (Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö) suomenkielisen väestömäärän kehitys ja opiskelijoiden koulutussuuntautuminen. 14

15 3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut Teuva - Kauhajoki ja Teuva - Kurikka Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvekehitys noudattelee samoja periaatteita molemmissa liitoksissa, jonka vuoksi ne on käsitelty tässä yhdessä. Palveluiden järjestämisen toimintamallit voivat erota kuntin kesken jonkin verran. Perusterveydenhuolto Väestön voimakkaan ikääntymisen myötä perusterveydenhuollon palveluiden, kuten lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen, hammashuollon, fysioterapian, toimintaterapian ja terveydenhuollon sosiaalityön tarve tulee lisääntymään. Ikääntymisen myötä muistisairaiden määrä myös kasvaa. Erilaiset elintasosairaudet lisääntyvät ja aiheuttavat kasvavaa palvelutarvetta perusterveydenhuoltoon ja siihen läheisesti liittyviin tukipalveluihin. Ennaltaehkäiseviin palvelumuotoihin tulee jatkossa panostaa entistä enemmän. Erikoissairaanhoito Väestön voimakas ikääntyminen ja lääketieteen kasvavat mahdollisuudet lisäävät erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta. Ikäihmisten kotihoito Yli 75-vuotiaiden voimakas kasvu lisää säännöllisen kotihoidon palvelutarvetta jatkossa olennaisesti. Kotihoidon tukipalvelujen palvelutarve kasvaa myös samassa suhteessa. Omaishoidon tuella hoidettavien määrä jäänee kokonaisuudessaan pieneksi, mutta siinäkin voi arvioida olevan kasvutarvetta. Ikäihmisten asumispalvelut Pitkäaikaislaitoshoidon palvelurakenne tulee sopeuttaa valtakunnan tason suositusten mukaiseksi. Ikääntyneiden asumispalvelustrategiaa suunnitellaan kokonaisuutena ja avohoitoa tukevana. Kotihoidon ja siihen läheisesti liittyvien tukipalveluiden kehittämisellä on suuri merkitys ikäihmisten asumispalvelujen tarpeen kehitykselle. Perhe ja sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen osalta palvelutarpeen kehitys riippuu pitkälti yleisestä taloudellisesta kehityksestä, taantuma yleensä kasvattaa asiakasmääriä. Lastensuojelun osalta palvelutarpeen kehitystä ei pystytä arvioimaan, koska lastensuojelun asiakkaiden määrän kehitys ei noudata mitään trendiä. Valtakunnallisesti määrät ovat kuitenkin kasvaneet. Saman kehityksen voi arvioida heijastuvan myös tälle alueelle. 15

16 Perheiden palveluissa tulee ottaa käyttöön ennaltaehkäisevät toimintamallit ja yli sektorirajojen menevä moniammatillinen tiimityö. Lainsäädäntö voi asettaa uusia vaatimuksia. Kuntien tehtäviä joko siirretään valtion/sairaanhoitopiirin hoidettavaksi ja/tai subjektiivisia oikeuksia puretaan tai ainakin lain velvoittavuuksia alennetaan. Tulossa oleva sosiaalihuoltolaki ei näytä tuovan uusia subjektiivisia oikeuksia, mutta kuitenkin sen tyyppisiä parannuksia asiakkaan asemaan, jotka lisäävät perustasolla tehtävää työtä. Nähtäväksi jää miten asiakkaan itsemääräämisoikeuden korostaminen vaikuttaa palveluiden joustavaan käyttöön. Vammaispalveluiden tarve on lisääntynyt vammaispalvelulain muutosten myötä. Vammaispalvelutarve tulee todennäköisesti lisääntymään väestön ikääntymisen myötä. Kehitysvammahuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden tarpeiden voi arvioida pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. 4. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen virtuaalikunnassa 4.1. Teuva-Kauhajoki Katso erillinen liite n:o 1 (Palvelujen yhteensovittamissuunnitelma Teuva - Kauhajoki) 5. Talous Selvityskuntien taloutta on tarkasteltu pääsääntöisesti vuoden 2010 tiedoilla. Kuntatalouden kehitystä on arvioitu kuntien taloussuunnitelmien avulla Yli-/alijäämä Kauhajoen taseessa on alijäämiä, jotka ovat vielä hallittavalla tasolla, mutta edellyttävät kuitenkin määrätietoisia talouden sopeuttamistoimia. Teuvan tase on selkeästi ylijäämäinen ja se antaa jonkin verran pelivaraa talouden hoitamiseen tulevina vuosina. 16

17 5.2. Verotulot ja valtionosuudet Kuntien tulot muodostuvat pääasiallisesti kolmesta lähteestä; toimintatuotoista, verotuloista sekä valtionosuuksista. Teuva ja Kauhajoki jäävät verotuloissa alle valtakunnallisen vertailuryhmän keskiarvon. Valtakunnallista keskiarvoa nostavat suurten kaupunkien kehyskunnat, joiden asukkailla on korkeampi tulotaso, kuin maakunnissa. Verotulot Teuva - Kauhajoki yhdistyneessä kunnassa jää selvästi alle vastaavien kokoisten kuntien keskiarvon. 17

18 Teuva saa vertailukolmikosta eniten valtionosuuksia ja on samankokoisten kuntien vertailussa muita huomattavasti korkeammalla tasolla (+19,5%). Tästä seuraa, että Teuvan talous on kolmikon herkin valtionosuusperusteiden muutoksille. Kauhajoki on saanut harkinnanvaraista valtionapua v 2010 n. 60 /as ja v 2011 n. 80 /as. Virtuaalikunnan riippuvuus valtion rahoituksesta on Teuva - Kauhajoki vaihtoehdossa valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna suuri Vuosikate/poistot Kuntatalouden yksi keskeisimmistä tunnusluvuista on vuosikate/poistot. Kunnan talouden sanotaan olevan tasapainossa silloin, kun tunnusluvun arvo on 100 eli vuosikate kattaa täysimääräisesti poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate onkeskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. 18

19 Teuvan ja Kauhajoen vuosikatteet /as ovat vastaavankokoisten kuntien keskiarvoihin nähden huomattavan alhaisia. Tämä johtaa helposti voimakkaaseen velkaantumiseen, jos kunnalla on investointitarpeita tai korjausvelkaa. Vanhuspalveluiden voimakas kasvu on haaste molemmille kunnille. Virtuaalikunta Teuva - Kauhajoki vuosikate on positiivinen, mutta ei yllä vastaavien kokoisten vertailukuntien keskimääräisiin lukuihin. Yhdistyneessä Teuva- Kauhajoki vaihtoehdossa on paineita korottaa veroja ja karsia menoja, jotta vuosikate saadaan kohtuuliselle tasolle. Vuosikatteseen luo omat paineensa myös kuntien melko laajat investointisuunnitelmat. Kauhajoki voi hyödyntää sijoitusomaisuuttaan vuosikatteen kohentamisessa. Teuvan osalta edessä ovat veronkorotukset ja menojen karsiminen. 19

20 Teuvan ja Kauhajoen vuosikate ei yllä poistojen tasolle v Tämä tarkoittaa, että talouksia tasapainotetaan syömällä aiempien vuosien ylijäämiä tai lisävelkaantumalla. Kauhajoen osalta tilanne on vaikein, koska sillä ei ole taseessaan kertyneitä ylijäämiä ja velkamääräkin on kolmikon korkein. Tilanne ei ole parantunut vuoden 2011 osalta. Virtuaalikuntien vuosikatteet jäävät myös selkeästi alle 100 %: tavoitetason Rahavarat, lainakanta ja investoinnit 20

21 Kauhajoen lainakanta on suuri /as mitattuna. Se on yli 30 % suurempi, kuin vastaavien kokoisten kaupunkien lainamäärä keskimäärin. Teuva on käytännössä lähes velaton, mutta sillä on edessään suuret investoinnit, jotka kasvattavat velkamäärän lähes Kauhajoen tasolle. Konsernilainat muodostuvat seuraavasti: Teuva Kauhajoki - Emon ulkoiset lainat Tytäryhteisölainat Konserni yhteensä Tytäryhteisölainat ovat liikelaitosten, vuokrataloyhtiöiden, muiden yhtiöiden, kuntayhtymien yms. lainoja, jotka liitetään konsernikokonaisuuteen ja niiden hoitovastuu on ao. yhteisöllä. Kauhajoen konsernin lainakanta on yli kymmenkertainen Teuvan konsernin lainoihin nähden. Yhdistyneellä Teuva/Kauhajoella olisi konsernilainaa noin 73,3 milj.. Kauhajoki on investoinut viime vuosina eniten infrastruktuurinsa ja kiinteistöihin. Investointien määrä taittuu lähivuosina. Suuret investoinnit näkyvät Kauhajoella myös kasvaneina poistoina ja aiheuttavat paineita vuosikatteen parantamiseen tasapainoisen talouden saavuttamiseksi. Teuvan investoinnit ovat olleet maltillisempia ja niitä on voitu rahoittaa osin myös tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun, mitä pienempi tunnusluku on sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. 21

22 Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku osoittaa, että Teuvan talous on tällä mittarilla ja nykyisellä investointitasolla kuvattuna vahva. Kauhajoki on vastaavankokoisten kuntien keskiarvossa. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Teuvan kyky sietää alijäämiä ja selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä nykytasoisella investointitasolla on vahva. Kauhajoki on tässä suhteessa heikommassa asemassa. 22

23 Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Kuntien oma rahoitus ei ole riittänyt täysimääräisesti investointien omahankintamenon kattamiseen v 2010, vaan ne ovat joutuneet järjestämään muuta rahoitusta investointien toteuttamisen tueksi. Vuoden 2012 alun markkinatilanteen mukaisesti arvostettuna Kauhajoen rahoitusarvopapereiden arvo on lähes 20 milj. suurempi, kuin taseen mukainen arvo Takausvastuut Takausvastuita kunnilla on seuraavasti: Teuva 1,34 milj. 23

24 Kauhajoki 16,51 milj Johtopäätökset taloudesta v 2010 tunnuslukujen pohjalta Verotulokertymä Teuvan verotulokertymä 2520 /as on alhainen. Tästä seuraa, että kunta on hyvin riippuvainen valtionosuuksista ja pienetkin muutokset niissä heijastuvat voimakkaasti kunnan talouteen (esim. verotuloihin perustuvaa verotulontasausta v Teuva saa 644 /as ja Kauhajoki 589 /as). Kauhajoen osalta tilanne on parempi (2719 /as), joskaan sekään ei yllä samankokoisten kuntien keskiarvoon. Kauhajoen talous on myös hyvin riippuvainen valtionosuuksien määrästä. Kauhajoen kunnallisvero v 2010 oli 21,00 % ja Teuvan % eli 1,25 prosenttiyksikköä suurempi, kuin Teuvan, joka osaltaan selittää parempaa verotulokertymäeroa Teuvaan nähden. Ero v 2012 on enää 0,5 prosenttiyksikköä. Vuosikate Teuvan ja Kauhajoen vuosikatteet ovat huomattavan alhaisia. Teuvan vuosikate on Kauhajokea parempi, mutta sillä on edessään suuret investoinnit, jotka nostavat lainakantaa ja poistotasoja ja sitä kautta heikentävät vuosikatetta ellei tehdä merkittäviä veronkorotuksia, investointiohjelman karsintaa tai muita menoleikkauksia. Kauhajoella on edessään väistämättömät verojen korotukset, investointien karsimiset ja käyttötalouden leikkaukset. Kauhajoki on saanut myös harkinnanvaraista valtionosuutta kahtena vuotena. Kauhajoen kaupunki onkin tehnyt talouden tasapainottamisohjelman, joka ulottuu vuoteen 2016 saakka. Taseen ali-/ylijäämä Teuvalla on taseeseen kertynyttä ylijäämää. Kauhajoella on alijäämää, joka on vielä kuitenkin hallittavalla tasolla, mutta hallinta edellyttää kaupungilta kuitenkin määrätietoista käyttötalouden tasapainottamisohjelman toteuttamista ja investointien tarkkaa harkintaa. Tilikauden tulos Tilikauden tulos v 2010 on molemmissa kunnissa negatiivinen. Teuvan osalta asia ei ole tasemielessä suuri ongelma, koska sillä on riittävästi ylijäämiä alijäämän kattamiseen. Kauhajoen osalta tilanne on hankalampi, koska sillä ei ole taseessaan kertyneitä ylijäämiä, vaan alijäämää. 24

25 Teuvan mittava investointiohjelma joudutaan rahoittamaan pääosin velkarahalla ja tästä seuraa, että sen ylijäämät tulevat nopeasti käytetyiksi ilman huomattavia veronkorotuksia. Tasapainottaakseen taloutensa Kauhajoki joutuu tehostamaan toimintaansa, harkitsemaan investointejaan, korottamaan verojaan ja realisoimaan omaisuuttaan/rahoitusomaisuuttaan. Velkataso ja takausvastuut Teuvan kunta on käytännössä velaton, koska sen rahavarat ovat suuremmat kuin velat.. Kauhajoen velkataso on korkea. Teuvan vakavaraisuus, alijäämän sietokyky ja kyky selviytyä vastuistaan nykyisellä investointi- ja lainakannalla on hyvä, koska sen omavaraisuusaste on 85 % (yli 70 % tasoa pidetään hyvänä). Kauhajoen vastaava luku on 45 %. Teuvalla on kuitenkin edessään mittavat investoinnit, jotka velkaannuttavat kuntaa ja luovat paineita verojen korottamiselle. Takausvastuut ovat määrältään molemmissa kunnissa kohtuulliset ja käyttötarkoitukseltaan perustellut. Takausvastuista ei aiheutune ongelmia kuntien talouteen. Taseasema Teuvan kunnan talous on vielä taseeltaan terve, mutta sen käyttötalous on epätasapainossa. Vuosikate ei täytä terveen talouden tunnuspiirteitä. Edessä olevat investoinnit velkaannuttavat kuntaa ja kasvattavat poistoja ja sitä kautta luovat entisestään paineita vuosikatteen parantamiseen. Vanhusväestön voimakas lisääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen syövät kunnan voimavaroja ja edessä on veroprosentin korotukset ja rakenteelliset uudistukset palveluverkkoon. Nykyisten palvelutasojen ylläpitoa jouduttaneen myös kriittisesti arvioimaan. Väestön kokonaismäärän ennustetaan myös tasaisesti vähenevän vuoteen 2030 mennessä. Talouden näkökulmasta Teuvan suurimmat uhkat liittyvät tulopohjan alhaisuuteen ja suureen riippuvuuteen valtionosuuksista. Jos valtionosuusperusteissa tapahtuu tulevina vuosina olennaisia muutoksia heikentää se nopeasti kunnan taloutta ja vaikeuttaa toimivien ja laadukkaiden palvelujen järjestämistä kuntalaisille. Teuvan lukion olemassaolo on uhanalainen, jos pienten lukioiden tuki päätetään lopettaa. Kauhajoen kaupungin taseessa on paljon velkaa ja jonkin verran alijäämiä. Taseessa on toisaalta merkittävä rahoitusomaisuus, joka on arvostettu markkinahintaan nähden huomattavan alhaiseksi. Kauhajoen käyttötalous on myös epätasapainossa, koska sen vuosikate ei kata täysimääräisesti poistoja ja arvonalennuksia. Edessä on vaativia tasapainottamistoimenpiteitä ja muita tasetta ja toimintaa parantavia toimenpiteitä. Tilanteen haastavuutta kasvattaa se, että Kauhajoen vanhusväestön määrä on voimakkaassa kasvussa ja huoltosuhde kehittymässä huonoon suuntaan. 25

26 6.7.Talouden näkymät Teuva v Kunnallisverotuksen nostamiseen on paineita (nyt 20,5 %) Jos veroaste nostetaan 21,5 %:iin vuosikate on positiivinen, muttei kata vielä täysimääräisesti poistoja Taseen ylijäämät noin 4 milj. euroa tulevat käytetyksi suunnitelmakauden aikana. Kouluverkko- ja siihen läheisesti liittyvät päivähoitojärjestelyratkaisut tasapainottavat taloutta vuodesta 2014 lähtien Lainamäärän kasvu on sidoksissa investointien määrään, näkymä on, että lainamäärä kasvaa lähes 3000 euroon/as., jos suunniteltu investointiohjelma toteutetaan Ennakkotiedot vuodelta 2011 osoittavat seuraavaa: Verotulot ja valtionosuudet jäävät noin 1 milj. alle budjetoidun, nettotoimintamenot kasvavat noin 2.0 milj. budjetoituun nähden. Vuosikate heikentyy yli 3.0 milj., ollen -1,5 milj.. Tilikauden tulos painuu 2.7 milj. miinukselle. Ylijäämä kutistuu 4,3 milj. :sta 1.3 milj. :oon. Kauhajoki v Kunnallisveron nostamiseen on paineita Valtuuston vahvistama talouden tasapainottamisohjelma on voimassa ja ulottuu v 2016 saakka, jonka jälkeen talous on tasapainossa ja taseessa ei ole alijäämää Tasapainottaminen toteutetaan rakenteellisilla muutoksilla, verotuksella ja omaisuuserien myynnillä Lainamäärän kasvu sidoksissa investointien määrään, näkymä on, että lainamäärän kasvu hidastuu ja pysähtyy v 2014 jälkeen. Korkeimmillaan lainakanta on noin 3600 /as Ennakkotiedot vuodelta 2011 osoittavat seuraavaa: Verotulot ja valtionosuudet ja nettotoimintamenot ovat budjetoidun mukaiset. Vuosikate on heikko (+0,5 milj. /15 % poistoista) Tilikauden tulos painuu 3,2 milj. miinukselle. Taseen kertynyt alijäämä kasvaa noin 7.2 milj. :oon. Kauhajoen investointien poistoajat ovat osin Teuvan poistoaikoja pidemmät. 7. Henkilöstö Organisaatioiden yhdistyessä henkilöstön asema ja osallistuminen ovat usein ratkaisevia tekijöitä muutoksen onnistumiselle. Jotta yhdistymisprosessista tulisi onnistunut, se edellyttää henkilöstön aktiivista ja innovatiivista osallistumista ja myönteistä suhtautumista muutokseen. Johdon on syytä huomioida, että osalle henkilöstöä yhdistyminen on verrattavissa työpaikan vaihtamisen kaltaiseen kokemukseen. Kunnat ovat pääasiassa palvelutuotanto-organisaatioita, joten henkilöstö on kuntien tärkein voimavara. Kuntajakolaissa on säädetty, että laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tällöin työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla ja tuotannollisilla 26