Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Transkriptio

1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Toimintakertomus 2010

2 Julkaisija Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Ulkoasu Salla Koivu Kuvat s.30: istockphoto.com s.5, s.10: Hannu Lehtonen s.7, 26: Terho Aalto Painopaikka Kopijyvä Hämeenlinna

3 Kirjaston vuosi 2010 tilastoina - Lasten- ja nuortenkirjallisuus pitää pintansa Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lainaus laski vuonna 2010 kolme prosenttia. Kirjaston kokonaislainaus oli , jokainen hämeenlinnalainen lainasi keskimäärin 20 nidettä. Kirjastojen kävijämäärä laski kymmenen prosenttia. Hämeenlinnan kirjastoissa käytiin kaikkiaan noin kertaa, 10,6 käyntiä/ asukas. Lainausoikeuttaan käytti 40 prosenttia asukkaista. Tilastoissa näkyy kaupungin säästötoimien vaikutus. Koko henkilökunnan ollessa kannustevapailla touko-kesäkuun vaihteessa lähipalvelut olivat kiinni kaksi viikkoa ja pääkirjasto oli auki rajoitetusti. Pääkirjaston rajoitettu aukiolo alkukesästä heijastui koko kesän kirjastonkäyttöön ja aiheutti notkahduksen lainalukuihin ja fyysisiin käynteihin. Pääkirjaston aikuisten kirjallisuuden lainaus laski 1,8 prosenttia. Kaunokirjallisuuden lainaus laski neljä prosenttia. Aikuisten sarjakuvien ja mangan suosio jatkuu edelleen, sillä niiden osuus kaunokirjallisuuden lainauksesta oli lähes kymmenen prosenttia. Tietokirjallisuuden osuus osaston lainoista oli 55 prosenttia. Kurssikirjoja lainattiin runsaasti. Myös matka- ja taidekirjojen suosio kasvoi tuntuvasti. Kirjalainaus laski kaikkiaan 3,1 prosenttia. Lasten ja nuorten kirjallisuuden lainat koko kirjaston tasolla pysyivät ennallaan mutta kasvoivat edelleen selkeästi pääkirjastossa. Pääkirjastosta lainattiin lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta kuusi prosenttia edellistä vuotta vilkkaamin, kaikkiaan nidettä. Lasten tietokirjallisuuden lainaus nousi kolme prosenttia ja av-aineiston, lähinnä dvd-levyjen lainaus nousi kahdeksan prosenttia. Eniten pääkirjaston rajoitettu aukiolo näkyi musiikin lainauksessa. Alkukesän lainatilastoissa näkyy selkeä notkahdus. Musiikin lainaaminen on ilmeisesti erilaista kuin kirjan. Musiikkia valitaan ajan kanssa ja improvisoiden, kirjojen kanssa toimiminen saattaa olla määrätietoisempaa. Myös cd-levyjen kahden viikon laina-aika selittää vaikutusta. Muutoin musiikkia lainattiin yhtä paljon kuin edellisenäkin vuonna. Kokonaislasku oli 5,6 prosenttia. Musiikkia lainattiin run- 3

4 Pääkirjaston rajoitetut aukioloajat heijastuivat toimintaan koko kesän. saat nidettä, koko maan tasoon nähden edelleen runsaasti. Kirjastoauto Aaro osoittautui yllättäen Pietaria tuloksekkaammaksi korkeasta iästään huolimatta. Molemmat autot olivat useaan otteeseen korjattavina mutta Aaron lainaukset nousivat puolitoista prosenttia Pietarin lainausten laskiessa 11,1 prosenttia. Tilannetta selittää autojen erilaisten reittien lisäksi, että Pietari joutui olemaan pidempiä jaksoja korjaamolla. Aineiston hankintamäärärahat pysyivät edelliseen vuoteen nähden ennallaan. Sujuvilla kuljetusjärjestelyillä, yhteisellä varausjonolla ja ilmaisilla hyllyvarauksilla lisättiin aineiston saatavuutta. Kaiken kaikkiaan kirjastoon hankittiin runsaat nidettä uutta kirjallisuutta, musiikkia ja elokuvia, saman verran kuin edellisenä vuonna. Seudullisesti aineistoa kuljetettiin Hattulan, Janakkalan ja Hämeenlinnan kirjastojen kesken. Hattulasta ja Janakkalasta hämeenlinnalaiset varasivat yhteensä 4909 nidettä ja Hämeenlinnasta lähetettiin Hattulaan ja Janakkalaan yhteensä 3434 nidettä. Seutulainaus kasvoi 14 prosenttia edellisestä vuodesta. Kotikirjastopalvelu tarjosi luettavaa henkisesti vireille vanhuksille 4003 lainan edestä. Lisäys edelliseen vuoteen oli 19 prosenttia. Asiakaskiintiö oli täynnä koko vuoden. Selkeimmin eri kirjastojen lainamääriin vaikutti vuonna 2010 touko-kesäkuun vaihteen kahden viikon kiinniolo. Pääkirjaston rajoitetut aukioloajat heijastuivat kirjaston toimintaan koko kesän. Vaikka kirjastot pyrkivät tiedottamaan muuttuneista aukioloajoista mahdollisimman tehokkaasti, näyttivät ne olleen epäselviä osalle asiakkaista vielä elokuussa. Lasten ja nuorten kirjallisuus pitää edelleen pintansa huolimatta internetin ja pelikonsoleiden viihde- ja tietotarjonnasta. Musiikin lainaus pysyi myös edellisen vuoden lukemissa, jos huomioidaan kiinniolon vaikutus. Kaiken kaikkiaan Hämeenlinnan kirjaston lainaus olisi ollut viime vuotisissa lukemissa, jos kirjasto olisi ollut normaalisti auki koko vuoden. 4

5 HÄMEEN MAAKUNTAKIRJASTO Vanajanverkko Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimii Kanta-Hämeen maakuntakirjastona. Vuonna 2010 maakuntakirjastotoimintaan saatiin todellisiin kustannuksiin perustuvaa korotettuna yksikköhintana maksettavaa valtionapua euroa. Maakuntakirjastona Hämeenlinnan kaupunginkirjasto välittää ja lähettää kaukolainoja, ylläpitää ja kehittää aluetietokantaa ja kotiseutukokoelmaa, tiedottaa kirjaston ja kirjastoalan ajankohtaisista asioista ja järjestää kokouksia ja koulutustilaisuuksia alueensa yleisille kirjastoille. Maakunnan yksitoista kuntaa kuuluvat kolmeen eri talousalueeseen eli Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen seutuun. Seutukunnallinen yhteistyö toteutuu erityisesti kirjastojen kimpoissa. Hämeenlinnan seudun Vanajanverkkoon kuuluvat Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lisäksi Hattulan ja Janakkalan kuntien kirjastot. Vanajanverkon kirjastojen yhteistyö näkyy yhteisenä kirjastojärjestelmänä, asiakasrekisterinä, kirjastokorttina, ARVI artikkelitietokantana ja seudullisena kuljetuksena. 5

6 Kaukolainat ja kotiseutukokoelma Kaukolainoja välitettiin yhteensä 1845 kappaletta. Maakunnallista aineistoa hankittiin harkinnan mukaan lainakappaleiksi aikuistenosastolle. Vuonna 2010 pääkirjaston ja lähikirjastojen kotiseutukokoelmat karttuivat yhteensä 363 niteellä. Etätietopalvelu Kysy kirjastonhoitajalta verkkotietopalvelu vastasi 113 kysymykseen. Hämeenlinnan palvelu oli valtakunnallisesti viidenneksi ahkerin vastaaja. Koulutus- ja tiedotustilaisuudet Kirjasto järjesti ammatillisia täydennyskoulutustilaisuuksia muun muassa yhteistyössä ELYn ja Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt - ESR projektin kanssa. Yhdessä Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen kanssa järjestettiin sosiaalisen median koulutusta Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijöille. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa on osa ESR projektia Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt, jossa ovat Hämeenlinnan lisäksi mukana Kouvolan ja Tampereen kirjastot sekä Oulun yliopiston Informaatiotutkimus ja Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos. Hanke toteutetaan vuosina Hämeenlinnan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto järjesti yhteensä 25 kokousta ja koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 407 henkilöä. Seutukuljetus Vanajanverkon kirjastojen seutukuljetukseen osallistuivat vuonna 2010 Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot. Vuonna 2010 Hämeenlinnassa lainattiin muiden seutukuljetukseen osallistuneiden kirjastojen aineistoa 4909 nidettä ja Hämeenlinnan kokoelmista lähetettiin 3434nidettä seutulainaan. 6

7 KIRJASTO VERKOSSA Hämeenlinnan kirjasto on aktiivinen toimija ja osallistui 2010 seuraaviin valtakunnallisiin työryhmiin: Axiell verkkopalveluiden asiantuntijaryhmä, kirjastojen mediakasvatushankkeen seurantaryhmä ja Yleisten kirjastojen neuvoston yhteisluettelotyöryhmä. Maakuntakirjasto tuottaa, ylläpitää ja kehittää monipuolisia verkkoaineistoja yhteiseen käyttöön: Verkkokirjasto Kirjasto tarjosi asiakkaiden käyttöön kaksi verkkokirjastoa. Web-Origo palveli entiseen tapaan. Sen rinnalla testikäytössä oli uusi verkkokirjasto Arena. Verkkokirjastojen kautta uusittiin yhteensä lainaa. Kaikkiaan vanhaan verkkokirjastoon tehtiin koti- tai työkoneilta vuoden aikana käyntiä, uuteen Hämeenlinnan kirjaston uusi verkkokirjasto oli käytössä koko vuoden. Palvelun teknisestä toteutuksesta vastasi Axiell Kirjastot OY. Uusi verkkokirjasto yhdisti kotisivusisällön ja näyttöluettelon samaan sivustoon. Kirjaston entiset kotisivut 7

8 ja Web-Origo olivat myös edelleen käytössä. Sisällöntuotanto keskittyi kuitenkin jo uuteen verkkokirjastoon, jonka sivuilla tuotiin aktiivisesti esille kirjaston kokoelmaa ja palveluja. Makupalat-linkkikirjasto Makupaloilla oli noin 1,8 miljoonaa kävijää vuodessa. Kävijämäärä putosi 10 % edellisestä vuodesta. Linkkihakemistoa kartutettiin lisäämällä uusia linkkejä ja ylläpidettiin tarkistamalla toimimattomia ja vanhentuneita linkkejä. Makupalatlinkkihakemiston ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjaston yhdistämishankkeessa edettiin edelleen. Arvi-artikkeliviitetietokanta Arvi-artikkeliviitetietokantaan kerätään Vanajanverkon aluetta käsitteleviä artikkeliviitteitä. Tietokannassa on artikkeliviitettä ja 90 linkkiä digitaaliseen aineistoon. Lydia-digipankki Lydia sisältää noin 3000 sivua kuvia, karttoja, asemakaavoja, artikkeleita, pienpainatteita ja kirjallisuutta 1800-luvun Hämeenlinnasta. Aineisto on paikallishistoriallisesti merkittävää, tekijänoikeuksista vapaata ja valtakunnallisestikin usein kysyttyä. Palvelu on toteutettu OPM:n avustusrahoilla ja jatkorahoituksella. Jatkoprojektissa digitoitiin vuonna 2010 kuusi kirjaa ja noin 110 rakennuspiirustusta Hämeenlinnan alueelta. Kirjaston lokikirja ja verkkoyhteisö Facebook Kirjasto julkaisi blogissaan vuoden aikana 44 kirjoitusta. Kirjasto oli mukana myös verkkoyhteisö Facebookissa. Kirjasto mainostaa omalla sivullaan palvelujaan ja tapahtumiaan ja kertoo ajankohtaisia uutisia. Kirjastolla oli vuoden lopussa 270 fania. Kanta-Hämeen Nelli Nelli tiedonhakuportaali on osa valtakunnallista portaaliverkostoa ja palvelee erityisesti Kanta-Hämeen alueen asukkaita. Nelliin on yhden käyttöliittymän alle koottu kaikki keskeiset paikalliset ja valtakunnalliset kirjastotietokannat ja verkkoaineistot. Hämeen maakuntakirjasto vastaa oman alueensa portaalin rakentamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta. Sanojen aika kirjailijatietokanta Sanojen aika-kirjailijatietokanta esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ylläpitää ja täydentää maakunta-alueensa kirjailijoiden tietoja. Vuonna 2010 tietokantaan lisättiin kolme uutta kirjailijaprofiilia, 5 kirjailijaesittelyä ja 47 teoskuvailua. Tietokantaa tuotetaan yhdessä Helsingin kaupunginkirjaston kanssa. 8

9 FinELib aineistot ja tietokannat Kirjaston asiakastyöasemille hankitaan vuosittain aineistoa kirjastossa tehtävää tiedonhakua varten. Asiakaskäytössä on myös verkkomusiikkipalvelu sekä sähköisiä lehtipalveluita kotimaisista ja ulkomaisista sanomalehdistä. Kaikki elektroniset aineistot ovat käytössä jokaisessa kaupunginkirjaston toimipisteessä, joten lähikirjastossakin voidaan hyödyntää näitä aineistoja. Käytetyimpiä aineistoja vuonna 2010 olivat elektroniset sanakirjat (4300 hakua), lehtipalvelu Library PressDisplay (3200 yhteydenottoa, lähes 2400 ladattua artikkelia), Aleksi-viitetietokanta (1400 hakua) sekä verkkotietosanakirja Web-Facta (1200 hakua). Kirjastossa oli käytettävissä Kansalliseen elektroniseen kirjastoon kuuluvia FinELib-aineistoja: sanakirjapalvelu NetMot, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta Aleksi, verkkotietosanakirja Web-Facta ja pienoiselämäkertoja sisältävä Suomen Kansallisbiografia ja Terveystieteiden viitetietokanta Medic. Naxos Music Library Naxos musiikkikirjastossa asiakkaat voivat kuunnella maksutta musiikkia internetistä. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortilla. Grove Music Online Musiikin tiedonhakupalvelu, josta löytyvät musiikkialan arvostetuimmat hakuteokset sähköisessä muodossa. LibraryPressDisplay Lehtitietokanta, joka sisältää elektronisessa muodossa olevia sanomalehtiä eri maista useilla kielillä. Lehdet ovat luettavissa näköisversioina kirjaston tietokoneilta. epress Lehtitietokanta, jossa on kotimaisia paikallis- ja maakuntalehtiä. Lehdet ovat luettavissa näköisversioina kirjaston tietokoneilta. Asiakaskoulutusta verkkostartti Aloitteleville tietokoneen käyttäjille suunnattu verkkostartti oli edelleen suosittu. Kaikki kurssit tulivat heti täyteen. Startissa käytiin läpi tietokoneen peruskäyttötaitoja, internetin, sähköpostin, tekstinkäsittelynja kuvankäsittelyn perusteita. Lisäksi tutustuttiin verkkoviestinnän välineisiin. Vuoden aikana järjestettiin kuusi kurssia, joissa oli yhteensä 320 osallistujaa. Valtakunnallinen ESR hanke Hämeenlinnan kirjasto on mukana yhdessä muun kulttuuritoimen kanssa ESR, 9

10 Euroopan sosiaalirahasto hankkeessa : Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt, Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Hämeenlinnan osuus hankkeessa on Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa. Hanke kokonaisuudessaan on osa opetusministeriön valtakunnallista Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi kehittämisohjelmaa. Hankkeessa ovat mukana myös Kouvolan ja Tampereen kaupungit sekä Tampereen ja Oulun yliopistot. Yhteisöllinen ja avoin verkkopalvelu Häme-Wiki Häme-Wiki laajeni vuoden 2010 aikana lähes viidelläsadalla artikkelilla. Vuoden lopussa Häme-Wikissä oli noin 1000 artikkelia. Häme-Wikin käyttöä opetettiin lukuisissa eri koulutustilaisuuksissa ja tapahtumissa ympäri Kanta-Hämettä. Osaksi Häme-Wikiä avattiin kesällä 2010 Aikakone Eenokki, joka sisältää noin sata kuvaparia kaupungista ennen ja nyt. Eenokki toteutettiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kanssa. Editointitila Vuoden 2010 aikana pääkirjaston editointitilassa opastettiin 222 kävijää. Lähikirjastojen käyttöön hankittiin kesäkuussa 2010 kiertävä digitointipiste, jossa asiakkaat voivat muuttaa videot DVD-muotoon. Virtuaalipolku.fi Marraskuussa 2010 avattiin Virtuaalipolku.fi eli Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku, jossa esitellään Google-kartoilla kiinnostavia kulttuurikohteita ja palveluita. Vuoden loppuun mennessä oli valmiina 38 karttaa, joissa esitettiin karttojen kohteista tekstin lisäksi kuvia, videoita, äänitiedostoja ja linkkejä. Karttoja tehtiin eri aiheista, mm. historiasta, kirjallisuudesta, taiteista, luonnosta, urheilusta ja erilaisista palveluista 10

11 PÄÄKIRJASTON PALVELUT Aikuisten osasto Aikuisten kokoelmassa oli vuoden lopussa nidettä. Kokoelman määrän kasvu saatiin lähes pysähtymään tehostetun poistotyön ansiosta. Poistojen määrä lisääntyi yli 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Hankintojen määrä pysytteli vuoden 2009 tasolla ollen nidettä. Aikuistenosaston lainaus nidettä oli edelleen 58 prosenttia pääkirjaston lainoista, vaikka osaston lainaus väheni 1,8 prosenttia. Tietokirjallisuuden osuus oli 55 prosenttia osaston kirjalainoista. Eniten lainattujen luokkien kolme ja kuusi osuus tietokirjalainoista oli yli kolmannes, mikä johtui molempiin luokkiin sijoittuvasta kurssikirjallisuudesta. Vuoteen 2009 verrattuna matkakirjojen ja taidekirjojen lainaus kasvoi. Varsinkin vuonna 2010 tehty satsaus taidekirjojen näyttävämpään esillepanoon tuntuu onnistuneen ja näkyneen lainauksessa. Kaunokirjallisuuden lainaus laski neljä prosenttia. Aikuisten sarjakuvien ja mangan suosio jatkui, sillä niiden osuus kaunokirjallisuuden lainauksesta oli lähes 11

12 kymmenen prosenttia. Lehtilainaus kasvoi edelleen. Videokasettien lainaus jäi jo alle 3000 lainan. Dvd-levyjen lainaus kasvoi viisi prosenttia. Äänikirjojen lainaus laski yllättäen kahdeksan prosenttia. Niiden suosion laskuun vaikuttaa varmaankin cd-äänikirjojen vähäinen tarjonta ja kasettiäänikirjojen poistuminen kokoelmista. Aineistojen esillepanoon saatiin enemmän tilaa uusimalla lainauskerroksen ns. Salonki -alueen sekä uutuusalueiden kalustusta. Salongissa on esillä runsaasti taidekirjoja ja uutuusalueet ovat isommat ja keskeisellä paikalla. Tietopalvelutiskin vierestä löytyi paikka uudelle Suosittelemme -hyllykölle, jossa oli esillä mielenkiintoista tietokirjallisuutta. Muista tietokirjanäyttelyistä pysyvän suosion saavutti sisustuskirjanäyttely. Aikuisten osaston kaunokirjallisuutta nostettiin houkuttelevasti esille. Vuoden aikana jatkui näyttely-yhteistyö paikallisten seurojen ja yhdistysten kanssa. Hämeenlinnan Kameraseuran valokuvia oli esillä yläkerran vitriineissä. Kirjastokävelyjen teemoista koottiin aina kirjallisuusnäyttely hyllynpäätypöydälle. Päävarasto oli auki keväällä sekä syksyllä yhteensä kuutena lauantaina. Kävijöitä oli keskimäärin 33. Heitä kiinnostivat eniten vanhat sanomalehdet, paikallishistoriat, aapiset sekä aikuisten ja lasten klassikkoromaanit. Poistomyyntejä järjestettiin peräti neljä kertaa, , , ja Asiakastyytyväisyys ja asiakaspalaute Kirjasto tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden jatkuvaan palautteen antamiseen joko paperi- tai nettilomakkeella. Vuonna 2010 Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy teki kirjaston asiakkaille tyytyväisyyskyselyn. Hämeenlinnan pääkirjaston asiakkaista 41 prosentin mielestä kirjaston palvelu on huipputasoa ja 38 prosenttia oli sitä mieltä, että palvelu on selvästi keskitasoa parempaa. Hämeenlinnan pääkirjaston tyytyväisyysindeksi on 76. Tyytyväisyysindeksin ollessa yli 70 voidaan yrityksen asiakaspalvelun sanoa olevan huipputasoa. Hämeenlinnan vammaisneuvosto myönsi pääkirjastolle esteettömän yrityksen kunniakirjan tunnustuksena palvelujen kehittämisestä kaikille helposti saavutettaviksi. 12 Kotipalvelu Kirjasto palvelee myös niitä kaupunkilaisia, jotka eivät pysty itsenäisesti asioimaan kirjastossa. Pääkirjaston kotikirjastopalvelu toimittaa pienelle asiakasryhmälle kirjakassin kotiin kerran kuussa. Asiakkaiden valinta ja kirjakassien kuljetukset hoidetaan yhdessä kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Lähikirjastot huolehtivat oman alueensa kotikirjastopalvelua tarvitsevista asiakkaista. Vuonna 2010 pääkirjaston kotikirjastopalvelua käytti 34 asiakasta, joista uusia oli neljä. Heidän keski-ikänsä oli 81,77 vuotta. Kotikirjastopalvelun kautta lainattiin 3319 nidettä eli keskimäärin 98 lainaa asiakasta kohden.

13 Palvelutalojen ja hoivakotien henkilökunnalla on mahdollisuus saada asukkaiden viriketoimintaa varten kirjakassi kerran kuukaudessa. Tätä palvelua hyödynnettiin innostuneesti neljässä palvelupisteessä. Kaupungin vanhusväestön palveluiden eriyttäminen, ulkoistaminen ja yksityistäminen asettavat lähitulevaisuudessa kotikirjastopalvelun uusien haasteiden eteen. Asiakkaiden palautteet ovat yksinomaan kiittäviä, mikä kertoo vuonna 2004 aloitetun kotikirjastopalvelun vankasti vakiintuneesta asemasta kirjaston palvelujen joukossa. Kun sairauden takia joutuu paljosta luopumaan, on hienoa, että jokin uusi ikkuna avautuu! toteaa yksi tyytyväinen kotikirjastopalvelun asiakas. Musiikkiosasto Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa oli vuoden 2010 lopussa musiikkiäänitettä, nuottijulkaisua sekä runsaasti suomen- ja englanninkielisiä musiikkikirjoja ja -lehtiä. Vuonna 2010 Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta tehtiin musiikkiäänitelainaa ja nuottilainaa. Näistä pääkirjaston osuus oli äänitelainaa ja nuottilainaa. Koko kirjaston musiikin uutuuskartunta vuonna 2010 oli musiikkiäänitettä ja 362 nuottijulkaisua. Internetin runsas musiikkitarjonta on luonnollisesti vähentänyt kirjastoaineiston lainausta, mutta Hämeenlinnassa vähemmän kuin kirjastoissa keskimäärin. Maakuntakirjastojen tilastovertailussa asukaslukuun suhteutettu äänitelainaus oli Hämeenlinnassa maan neljänneksi suurin (2,01 äänitelainaa/asukas). Musiikkiosastolla järjestettiin runsaasti ajankohtaisiin musiikkitapahtumiin ja merkkipäiviin liittyviä aineistonäyttelyitä. Maaliskuussa pääkirjastossa järjestettiin kuorotapahtuma ja joulukuussa perinteinen Sibelius-opiston laulunopiskelijoiden Jouluinen laulukirja -konsertti. Sibeliuksen syntymäpäivänä yleisöä viihdytti Hämeenlinnan Puhallinorkesteri. Lasten- ja nuortenosasto Pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla lainataan, loruillaan, leikitään ja tuunataan tosissaan Pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston lainausluvut ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Vuonna 2010 ne nousivat 5,2 prosenttia eli lainan verran. Osastolta tehtiin kaikkiaan lainaa. Vuonna 2010 erityisesti lasten ja nuorten tietokirjallisuuden lainaus lisääntyi. Lasten- ja nuortenosasto tarjoaa mielenkiintoista tietoa, lukuelämyksiä, lastenkulttuuria ja viihdykettä. Paitsi lainaamaan kirjastoon tullaan viihtymään myös ohjelmien merkeissä. Pääkirjaston lastenosastolla on järjestetty säännöllisesti lasten elokuvaesityksiä, joihin osallistuvat päiväkotiryhmät, perhepäivähoitajat ja yksityiset henkilöt. Vuonna 2010 näytöksiä oli kaikkiaan 34 ja kävijöitä

14 Kirjastossa järjestetään eriaiheisia työpajoja, joihin on vapaa pääsy. Helmikuussa Satu Laatikainen ohjasi kaksi Papiljottilehmä ja haalarihai työpajaa, joissa valmistettiin kierrätysmateriaalista leluja. Pääsiäisenä koristeltiin virpomisoksia 30 hengen voimin. Joulua odotellessa Tonttuillen työpajassa leikittiin, koristeltiin pipareita ja herkuteltiin. Jouluaskarteluja tehtiin Jouluisen laulukirja-konsertin tahdissa. Tanssin päivänä harjoiteltiin yhteisötansseja. Opetusministeriö myönsi Hämeenlinnan kaupunginkirjastolle ja Hyvinkään kaupunginkirjastolle valtionavustusta yhteisen Riimitellen vauvojen ja taaperoiden loruleikkipajojen toteuttamiseen. Loruleikkipajojen kohdeyleisönä olivat 3kk-9kk ikäiset vauvat ja 10kk-18kk taaperot. Työpajoihin olivat tervetulleita vauvojen ja taaperoiden kanssa leikkimään vanhemmat, isovanhemmat sekä muut asiasta kiinnostuneet. Leikkipajojen lorut olivat osittain vanhoja, perinteisiä kansanloruja, mutta mukana oli myös nykyaikaan sovitettuja versioita vanhoista suosikeista. Tarkoituksena oli tukea aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Pajoissa hyödynnettiin eri aisteja, millä pyrittiin kokonaisvaltaiseen elämykseen. Riimitellen -hanke käynnistyi elokuussa 2010 ja jatkui helmikuuhun Pajoista toteutettiin 60 prosenttia Hämeenlinnan kirjastoissa ja neljäkymmentä prosenttia Hyvinkäällä. Hankkeeseen palkattiin kaksi ohjaajaa, Riikka Kekäläinen-Alkio ja Milla Helminen. Hämeenlinnan kirjastoissa pidettiin yhteensä 28 pajaa, joihin osallistui 440 leikkijää. Lasten- ja nuortenosaston vuoden konserttiohjelman avasivat Pressan katit 7.2. Lainan päivän merkeissä. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan 200 henkeä. Sadun päivän pirskeitä vietettiin yli sadan hengen voimin , kun Mimmityhtye astui lavalle Hats hats harakkainen ohjelmallaan. Kirjastossa toimi myös kirjasairaala, jossa korjattiin kovia kokeneita kirjoja. Hämeenlinnalainen muusikko ja säveltäjä Jukka Salminen lorutteli ja lauleskeli yleisön kanssa iloisissa merkeissä Syksyllä kirjastoon saatiin Wii-pelejä, joihin Wii is here -peli-illassa kävi tutustumassa 53 henkeä. Tilaisuuden ohjasivat lasten ja nuorten kulttuurikeskus Arxin komission nuoret. Wii-pelien maailmaan asiakkailla oli tilaisuus viuhahtaa pääkirjaston Keitaassa varaamalla aika tunniksi kerrallaan. Ohjelmistossa oli tarjolla mm. hurjastelua Formula 1 kilparadoilla, karaokelaulua Lady Gagan seurassa ja jumppaa, joogaa ja urheilupelejä. Pääkirjaston Keitaassa oli vuoden aikana esillä useita näyttelyitä. Hämeenlinnan yhteiskoulun 9.luokan oppilaat pitivät paperista valmistettujen fantasiapukujen näyttelyn, käsityökoulu Aimon oppilailla oli Hitsin pitsit -kevätnäyttely. Tilassa oli myös esillä Afrikka-aiheinen ripustus sekä Marttojen, MLL:N ja Piltin yhteistyössä pystyttämä Marjaretki -valokuvanäyttely. Turhake -näyttelyssä aiheena oli turhien esineiden lumoama arki ja Thaimaa-teltassa tuli tutuksi vieras kulttuuri. Lasten ja nuortenosastolla opastettiin päiväkoti- ja koululaisryhmiä. Kaikkiaan osastolla vieraili 28 ryhmää, yhteensä 546 henkilöä. 14

15 LÄHIPALVELUT Lähipalveluissa merkittävin muutos vuonna 2010 oli kunnallisten palvelupisteiden siirtyminen helmikuun alussa liittyneiden kuntien kunnantaloilta lähikirjastoihin Hauholla, Kalvolassa, Lammilla ja Tuuloksessa. Rengossa kunnalliset palvelupisteet olivat siirtyneet kirjastoon jo edellisen vuoden syyskuussa. Lähikirjastot saivat viisi uutta työntekijää, kun palvelusihteerit siirtyivät kirjaston työntekijöiksi. Samalla kirjastojen aukioloaikoja pystyttiin lisäämään. Kaupungin säästötoimenpiteiden vuoksi lähikirjastot pidettiin suljettuina. Lähikirjastojen palvelupisteissä opastettiin kuntalaisia käyttämään kaupungin palveluja, jaettiin ja vastaanotettiin lomakkeita, myytiin kuntosalikortteja, vuokrattiin kunnan tiloja, jaettiin venepaikkapoletteja, ylläpidettiin tapahtumakalentereja, kerättiin tietoa paikallisista yhdistyksistä jne. Palvelupisteet ovat sopineet hyvin kirjastojen toimenkuvaan. Kirjastohenkilökunta ja palvelusihteerit ovat yhdessä opetelleet toistensa tehtäviä ja palvelleet kuntalaisia. Vanhojen kunnantalojen hiljennyttyä, kirjastojen merkitys haja-asutusalueiden palvelujen turvaajana on kasvanut. 15

16 Lähikirjastot ovat ottaneet entistä enemmän vastuuta oman alueensa kulttuurielämästä. Hauholla ja Lammilla on yhdessä eri järjestöjen kanssa suunniteltu paikallista toimintaa ja pidetty yhteyttä eri järjestöihin. Kirjastot ovat myös tiedottaneet alueensa tapahtumista. Lähikirjastoissa järjestettiin kirjailijavierailuja ja luentoja edellisenä vuonna tilaisuuksien järjestämistä ja paikallisen kulttuurielämän toimijoiden kartoittamista varten saadulla opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella. FT Anna Maria Vilkunan luento Linnan varjosta suurkaupungiksi - Hämeenlinnan kaupungin alueellinen laajentuminen 1600-luvulta nykypäivään sai jokaisessa lähikirjastossa innostuneen vastaanoton. Vekkulikettu lastenteatterikiertueen esitystä tuli marraskuussa katsomaan yli 400 lasta. Valtakunnallisella vanhustenviikolla lokakuussa lähikirjastot tempaisivat reippaasti järjestämällä kirjallisuusaiheisen bingon, syksyn uutuuksien esittelyä ja verkkokirjaston opastusta. Samalla nautittiin kahvipöydän antimista. Lähikirjastot tekivät kotiseututyötä myymällä paikallisia historiankirjoja, kotiseutulehtiä ja alueella ilmestyneitä omakustanteita. Kotiseutuyhdistykset pitivät vuosikokouksiaan kirjastoissa ja seurojen jäsenet osallistuivat HämeWikin sisällöntuotantoon. Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt hanke järjesti lähikirjastoihin kiertävät VSH -videoiden editointilaitteet. Kirjastoautotoiminta Palvelupisteet ovat sopineet hyvin kirjastojen toimenkuvaan. Kirjastoautojen toiminta vakiintui laajentuneessa kunnassa. Molempien autojen aikatauluihin ja reitteihin tehtiin joitakin pieniä muutoksia. Aaro palveli edelleen Hauhon, Lammin ja Tuuloksen asiakkaita. Pietari hoiti kantakaupungin lisäksi Kalvolan ja Rengon alueet sekä Hauhon Eteläisten iltapysäkin. Muutamia käyttämättömiä pysäkkejä lopetettiin. Pietarin aikatauluun lisättiin keväällä pysäkki uudelle Kutalantien päiväkodille ja syksyllä Virvelinrannan päivätoimintakeskukselle. Mommilan alueen siirtyminen Hausjärven kuntaan vähensi Aaron pysäkkejä. Kirjastoautojen asiakaspalvelua vaikeuttivat autojen jatkuvat korjaukset. Erityisesti Pietari vietti paljon aikaa korjaamolla: se oli vuoden aikana poissa reitiltä yhteensä 21 päivää. Aarolle korjauspäiviä kertyi kahdeksan. Aaro palveli asiakkaita 48 vuoroviikoittaisella pysäkillä. Lainaus nousi edellisvuodesta jonkin verran runsaaseen :een. Pietarin lainausmäärä laski lukuisten korjauspäivien vuoksi lainallaan se oli kuitenkin kolmanneksi vilkkain lainauspiste pääkirjaston ja Jukolan kirjaston jälkeen. Pietarin 63 pysäkistä osa oli viikoittaisia, osa vuoroviikoittaisia. Molempien autojen lainoista noin kaksi kolmasosaa oli lasten ja nuorten aineistoa. Kirjastoautojen yhtei- 16

17 sessä kokoelmassa oli noin nidettä kirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia, pelejä ja äänikirjoja. Keväällä opetus- ja kulttuuriministeriöstä kuultiin ennakkotieto, että valtionavustus uuden kirjastoauton hankintaa varten saataisiin jo vuodelle Uuden auton suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin tutustumalla muiden kuntien uusiin kirjastoautoihin. Hauhon kirjasto Hauhon kirjaston lainaus laski vähän edellisestä vuodesta. Lapsille ja koululaisille annettiin kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta ja järjestettiin kirjavinkkaustuokioita. Satutunnit jatkuivat vilkkaina, samoin eri-ikäisille suunnatut työpajat. Lukupiiri kokoontui muutaman kerran vuoden aikana. Kirjastossa oli esillä useita ajankohtaisia kirjanäyttelyjä ja paikallisten keräilijöiden keräilykohteita, erityisesti perhepäivähoitajien hoitolasten taidenäyttely avajaisineen keräsi paljon väkeä pieneen kirjastoon. Alkuvuodesta Hauhon kirjastossa vieraili kirjailija Sirpa Kähkönen. Kesällä kirjasto osallistui Lasten perinnepäivän suunnitteluun ja toteutukseen. Lainanpäivänä Hauholla myytiin poistokirjoja ja kahviteltiin. Jukolan kirjasto Jukolan kirjaston vuoden lainaus oli nidettä. Koululaiset ja päiväkotien ja perhepäivähoidon lapsiryhmät kävivät kirjastossa kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustuokioissa sekä katsomassa elokuvia. Eri-ikäisille suunnatut työpajat olivat suosittuja. Jukolan kirjasto oli kesällä suljettu Kalvolan kirjasto Kalvolan kirjaston lainaus vuonna 2010 oli nidettä. Lainaus lisääntyi edellisvuodesta 1,4 prosentilla. Erityisesti lasten ja nuorten aineistojen lainaus lisääntyi, sillä koululuokat lisäsivät käyntejään kirjastossa ja lukudiplomeja suoritettiin enemmän. Kaupungin palvelupisteen siirtyminen helmikuussa kirjastoon vilkastutti kirjaston elämää. Myös sosiaalityöntekijä vastaanotti asiakkaitaan kirjastossa useana päivänä viikossa. Oheistoiminta jatkui Kalvolassa entiseen tapaan: koulu- ja päiväkotiryhmät kävivät lainaamassa ja opetustuokioissa, perhepäivähoitajat kävivät kuukausittain askartelemassa, satutuokioita pidettiin kerran kuussa ja aikuisten kirjallinen ompeluseura kokoontui kuukausittain torstaisin. Kirjailija Anneli Kivelä esiintyi kirjailijaillassa. Palvelukoti Koivurinteelle ja Kalvolakodeille toimitettiin edelleen aineistokokoelmia. Askartelupajoista pääsiäis- ja joulupajat toteutuivat vakiintuneella kävijämäärällä. 17

18 Kalvolan kirjasto oli järjestämässä XIII valtakunnallista taidekirjapäivää. Lauantaina Kalvolan kirjastossa annettiin Eliel Aspelin palkinto vuoden 2009 parhaalle taidekirjalle: Auringon jumalattaren tyttäret - japanilainen naisellisuus. Lammin kirjasto Lammin kirjastosta lainattiin vuoden aikana nidettä, lainat laskivat hieman edellisestä vuodesta. Vuosi oli silti vilkas, sillä Lammin palvelupiste siirtyi entiseltä kunnanvirastolta kirjaston yhteyteen. Samalla kirjastoon siirtyivät myös Kelan ja TE -toimiston neuvontapisteet. Kirjastossa järjestettiin viikoittain kaikille avoimia tai päiväkotiryhmille suunnattuja satutuokioita. Syksyllä aloitti toimintansa kirjallisuuspiiri käsitöiden ystäville, jossa käsityöihmiset kokoontuivat uskollisesti kerran kuukaudessa. Kirjaston monitoimitilassa oli kuukausittain vaihtuvia näyttelyitä. Maahanmuuttaja-asiakkaille oli edelleen tarjolla kirjallisuutta heidän omilla kielillään. Keväällä kirjastossa kävi kirjailijavieraana Tuija Lehtinen. Syksyllä Lammilla vietettiin Lammiviikkoa ja Valoa yössä -kulttuuriviikkoa, joiden järjestelyihin kirjasto osallistui. Muutenkin yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa lisättiin. Vuoden mittaan järjestettiin useita erilaisia työpajoja ja luentoja. Rengon kirjasto Rengon kirjastossa lainamäärät kasvoivat vähän, vuoden lainaus oli nidettä. Palvelupisteen lisäksi sosiaalityöntekijä sekä maaseutuasiamies ottivat vastaan asiakkaitaan kirjastossa. Kirjastossa vieraili koululuokkia kuusi kertaa ja eskarilaiset vierailivat kirjastossa säännöllisesti. Satutunteja pidettiin syksyllä joka toinen viikko ja erilaisia askartelupajoja järjestettiin useita. Kirjailija Tuija Lehtinen vieraili kirjastossa huhtikuussa ja heinäkuussa Renko-viikon aikana kirjasto järjesti lastenkonsertin. Pressan katit yhtye viihdytti lapsia, joita oli kerääntynyt koulun liikuntasaliin yli kuusikymmentä. Lastenteatterista nautittiin marraskuussa ja joulukuussa Wanajaveden Waskien Talvinen soitto - konsertista. Tuomelan kirjasto Vuonna 2010 Tuomelan kirjaston useana vuonna nousussa ollut lainamäärä kääntyi laskuun. Osasyynä tähän oli varmasti kirjaston sulkeminen toukokesäkuun vaihteessa henkilökunnan kannustevapaiden takia. Vuonna 2010 lainaus laski kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lasten ja nuorten lainamäärät kuitenkin kasvoivat 3,5 prosenttia ja koulujen lainat 37 prosenttia. Kävijöitä kirjastossa oli vuoden aikana yhteensä Tuomelan kirjastossa järjestettiin kahdeksan työpajaa, joissa tehtiin muun mu- 18

19 assa nappikoruja ja virpomisoksia. Suurin osa pajoista pidettiin omin voimin. Tuomelan Martat järjestivät syksyllä jo perinteeksi tulleen kranssityöpajan, jonka tuotto lahjoitettiin kirjastolle koululaisten välituntivälineiden hankkimista varten. Kävijöitä työpajoissa oli yhteensä 143. Elokuvaesityksiä oli yhteensä 18. Esityksiä järjestettiin joka toinen keskiviikko sekä myös tilauksesta ryhmille. Elokuvissa kävi yhteensä 181 lasta. Satutuntien palauttamista kirjaston ohjelmistoon kokeiltiin muutaman vuoden tauon jälkeen, ja niissä kävijöitä oli yhteensä 18. Yhteistyö Tuomelan koulun kanssa jatkui tiiviinä. Luokat kävivät säännöllisesti kirjastossa niille varatuilla kirjastotunneilla. Luokat saivat entiseen tapaan kirjavinkkausta, kirjastonkäytön opetusta ja tiedonhankintataitojen ohjausta. Marraskuussa kirjastossa vieraili kirjailija Karo Hämäläinen, jota kävi kuuntelemassa 79 oppilasta opettajineen. Tuuloksen kirjasto Vuoden 2010 aikana Tuuloksen kirjaston lainaus kasvoi lähes seitsemän prosenttia, kokonaislainaus oli Tuuloksen lähikirjaston postipalvelusopimus Itellan kanssa sanottiin irti Tuuloksen koulun luokat kävivät vuoden aikana kymmenen kertaa kirjastonkäytönopetuksessa, lisäksi luokat kävivät keskimäärin kerran kuukaudessa lainaamassa. Satutunneilla kävi yli sata lasta. Kirjastossa järjestettiin myös erilaisia työpajoja. Kirjailija Rauha S. Virtanen vieraili kirjastossa helmikuussa. Valtakunnallisella vanhustenviikolla lokakuussa kirjaston Karjalaismummo vieraili muistelemassa menneitä palvelukeskus Hoivatuulessa. Sukkia ja syysuutuuksia -kirjallisuuspiiri kokoontui kolme kertaa, osallistujia oli yhteensä kuusitoista. Syksyllä kaupunki alkoi suunnitella Tuuloksen kirjaston siirtämistä Tuulosen kauppakeskukseen ja palvelujen muuttamista osin itsepalveluksi. Asukkaat keräsivät adressin kirjastonsa puolesta ja Tuuloksen kirjastossa järjestettiin asukasilta, jossa oli paikalla viitisenkymmentä aktiivista osallistujaa ja kaupungin edustajia. Ankaran vastustuksen vuoksi elämänlaatulautakunta muutti päätöstään ja Tuuloksen kirjasto päätettiin säilyttää entisellä paikallaan Syrjäntakana. 19

20 KIRJASTON JA KOULUN YHTEISTYÖ Kirjasto kutsui kaikki Hämeenlinnan alakoulujen 1. luokkien ja yläkoulujen 9.luokkien oppilaat ja opettajat kirjastokäynnille keväällä Alakoulujen 4. ja 7. luokkien oppilaat ja opettajat saivat vierailukutsun syksyllä. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat ja aikuisopiskelijat vierailivat kirjastossa ensimmäisenopintovuoden aikana. Alakoululaiset saivat kutsun lähi- tai pääkirjastoon koulun sijainnin perusteella. Kirjastoautoissa järjestettiin kirjastostartteja alaluokkalaisille. Yläkoululaiset, toisen asteen opiskelijat ja aikuisopiskelijat vierailivat pääkirjastossa tai omassa lähikirjastossa. Kirjastokäynneillä oppilaille kerrottiin kirjaston palveluista, tarjottiin elämyksiä, lukuvinkkejä ja annettiin kirjastonkäytön, tiedonhaun ja medialukutaidon ohjausta. Koulujen lukuvuonna kirjastossa kävi ryhmäkäynneillä eri palvelupisteissä yhteensä 4139 alakoululaista ja 2396 yläkoululaista. Kutsutuista alakoulujen ensimmäisen luokan oppilaista kirjastovierailulla kävi 85 prosenttia, neljäsluokkalaisista 80 prosenttia ja yläkoulun seitsemäsluokkalaisista 83 prosenttia. Yhdeksäsluokkalaisista kutsua noudatti 25 prosenttia. 20

21 kirjastostartteja Aina on skräpätty Kirjastoautoissa järjestettiin alaluokkalaisille. Uudenmaan ELY -keskus myönsi 6000 euroa avustusta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lukuharrastusta edistäville hankkeelle Aina on skräpätty! muistelukerrontaa kirjoista. Aina on skräpätty hanke järjesti vuonna 2010 Hämeenlinnan alakoulujen kuudesluokkalaisille 16 työpajaa, joihin osallistui yhteensä yli 300 koululaista. Hanke jatkuu vuonna

22 TAPAHTUMIA Lainan päivän pirskeet Ohjelmallisessa tilaisuudessa pääkirjastossa oli 200 osallistujaa. Lainastossa laulattaa Kuorotapahtuma pääkirjastossa Kirjasto kulttuurin tukipylvääksi hanke järjesti suuren kuorotapahtuman, jossa Hämeenlinnan kuorot esiintyivät. Tilaisuudessa oli 200 osallistujaa. Elävä kirjasto Elävä kirjasto -tapahtuma keräsi pääkirjastoon 61 elävien kirjojen lainaajaa. Elävä kirjasto -menetelmän koulutukseen osallistui 19 eläväksi kirjaksi haluavaa. Tapahtuman järjestivät kirjaston kanssa Hämeenlinnan setlementti, maahanmuuttoinfo ja maahanmuuttajapalvelut. Tanssii kirjojen keskellä Pääkirjastossa juhlittiin kansainvälistä tanssin päivää monipuolisella ohjelmalla, josta vastasivat paikalliset tanssin harrastajat ja ammattilaiset. Tanssin päivän 22

23 vietto kirjastossa on jo perinne ja vuonna 2010 tilaisuudessa oli 80 osallistujaa. Kotiseutuesitelmät 9.9., , Hämeenlinna-seuran ja kirjaston järjestämien kotiseutuesitelmien vieraina olivat kaupungin asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta, Janakkala-seuran puheenjohtaja Elisa Göös ja FT, historiantutkija Anna-Maria Vilkuna. Tilaisuuksiin osallistui 155 kuulijaa. Sadun päivän pirskeet Ohjelmallisessa tilaisuudessa pääkirjastossa oli 130 osallistujaa. Pohjoismainen kirjastoviikko Pohjolan magia -teemalla Pohjola-Norden tuotti matkalehtori Örjan Einarssonin kertomaan ja vastaamaan yleisön tekemiin kysymyksiin Pohjolan magiasta. Jouluinen laulukirja Sibelius-opiston laulunopiskelijat esiintyivät pääkirjastossa. Tilaisuudessa oli 120 kuulijaa. Hämeenlinnan puhallinorkesterin musiikkituokio Musiikkihetkessä pääkirjastossa oli 70 osallistujaa. Kirjastokävelyt Vuonna 2010 pääkirjastossa järjestettiin seitsemän kirjastokävelyä, joihin osallistui yhteensä 249 kävijää. Kirjastokävelyt esittelivät asiakkaille kirjaston kokoelmia eri aiheista yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten harrastajaryhmien kanssa. Näe tähtiä! Hämeenlinnan tähtitieteenharrastajien yhdistys Vega ry kertoi toiminnastaan ja esitteli tähtivalokuvausta. Tilaisuudessa oli 46 osallistujaa. Lainaa taulu ja kirja Sirpa Taulu kertoi taidelainaamojen toiminnasta Hämeenlinnassa ja koko Suomessa. Esillä oli Taidelainaamon teoksia ja taidekirjoja. Tilaisuudessa oli 4 osallistujaa. Hämeenlinna kirjallisuudessa. Miten kirjailijat ovat kuvanneet Hämeenlinnaa? Kirjailija, luovan kirjoittamisen ohjaaja Taija Tuominen kertoi ja luki tekstinäytteitä aiheesta. Tilaisuudessa oli 23 osallistujaa. 23

24 Tie kirjailijaksi Miten kirjailijaksi tullaan, millaista on olla kirjailija? Aiheesta olivat kertomassa Kariston kustannuspäällikkö Sanna Vartiainen, hämeenlinnalaiset kirjailijat Hanna van der Steen ja Juha-Pekka Koskinen. Tilaisuudessa oli 43 osallistujaa. Wii is here Arx-komission nuoret esittelivät Lasten- ja nuortenosaston uuden Wii-pelikonsolin ja opastivat asiakkaita pelaamisessa. Tilaisuudessa oli 53 osallistujaa. Tunne sukusi, tutki juuresi Hämeenlinnan Sukututkimusseuran puheenjohtaja Mervi Lampi kertoi sukututkimuksen aloittamisesta ja vastasi yleisön kysymyksiin. Tilaisuudessa oli 27 osallistujaa. Tonttuillaan! Lasten- ja nuortenosastolla leikittiin joululeikkejä, koristeltiin pipareita ja herkuteltiin. Tilaisuudessa oli 53 osallistujaa. Kirjallisuustapahtumat Pääkirjaston kirjallisuustilaisuuksissa oli yhteensä 576 osallistujaa. Lukevaa elämää kirjakahvilat 25.1., 22.2., 22.3., 20.9., , Keväällä pääkirjaston kahvilassa kirjailijavieraat Jaska Filppula, Kiba Lumberg ja TaoLin keräsivät 54 kahvittelija-kuulijaa. Syksyllä kirjailijat Juhani Salokannel, Alexandra Salmela ja Roman Schatz saivat liikkeelle yhteensä 98 ihmistä. Kirjaston yhteistyökumppaneina olivat Hämeenlinnan maahanmuuttoinfo ja Viittakivi International Association sekä Hämeen Novelli -kahvila. Virolaisen kirjallisuuden illat 19.1., 16.2., 16.3., 20.4., Virolaisen kirjallisuuden iltoihin kokoontui 30 osallistujaa keskustelemaan virolaisesta kirjallisuudesta FT, kirjallisuudentutkija Sirje Oleskin johdolla. Syksyllä pidettiin yksi virolaisen kirjallisuuden ilta lokakuussa, jossa Sirje ja tutkija Peeter Olesk esitelmöivät. Iltaan osallistui 60 henkilöä. Tilaisuuksien järjestäjinä olivat Kanta-Hämeen Tuglas-seura ja kirjasto. Info-kirjakaupan ja kirjaston kirjailijaillat , Lokakuun perinteisen kirjailijaillan vieraina pääkirjastossa olivat Seija Ahava, Olli Jalonen, Riitta Jalonen, Tuomas Kyrö, Arne Nevanlinna ja Markus Nummi. Marraskuun kirjailijaillassa Lyseon Janne-salissa esiintyivät Tapani Bagge, Maija Paavilainen, Piia Posti, Jukka Raitasuo, Mikko Rimminen ja Katariina 24

25 Romppainen. Kirjailijailoissa oli yhteensä 138 osallistujaa. Kirjasato-kirjailijaillat 10.3., Kevään Kirjasato-kirjailijaillassa vierailivat läänintaiteilija Päivi Haanpää ja kirjailijat Tapani Bagge, Ulla Kauhanen, Juha-Pekka Koskinen, Raimo O. Kojo ja Eero Ojanen. Syksyllä vieraina olivat Olli ja Riitta Jalonen, Jari Haapa-aho, Ville Hytönen, Juhani Niemi, Tapani Bagge, Arto Kivimäki ja Tapio Holopainen. Illat keräsivät yhteensä 60 kuulijaa. Tilaisuudet järjestivät kirjasto ja Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys VANA-66. Hämäläinen kyläkirjapäivä Parikymmentä tahoa esitteli kotiseutukirjallisuuttaan messutyyppisessä tapahtumassa pääkirjastossa. Hämeen Heimoliitto ry ja Linnaseutu ry:n Pitäjärinki järjestivät ohjelman ja kirjasto tarjosi tilat ja tiedotusta. Ensimmäinen yhteistyökokeilu keräsi paikalle 100 kiertelijä-katselijaa. 25

26 AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Pelit ja virtuaalimaailmat. Johdatus sosiaaliseen mediaan Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajina olivat Krista Auvinen ja Jaakko Sannemann. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. Osanottajia 16. Johdatus sosiaaliseen mediaan Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen jahämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajina olivat Timo Rainio ja Satu-Maaria Litukka. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia

27 Ajan tasalla pysyminen ja tietotulvan suodattaminen Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Teemu Nieminen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 15. Viestintä ja kirjoittaminen verkossa Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Teemu Nieminen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 13. Maakuntakirjastopalaveri Lainat kasvuun ja kokoelmat kiertoon! Kokemuksia, ajatuksia ja ideoitakirjastomarkkinoinnista. Erikoiskirjastonhoitaja Raili Sihvonen puhui aiheesta Ei tehrä tästä ny liian suurta numeroo KirjaHetkiä aikuisille Tampereen tapaan. Erikoiskirjastonhoitaja Markku Kesti (Hollola) antoi 100 varmaa keinoa saada teini kiinnostumaan. Kirjastonhoitaja Sini Kiuas esitteli Hämeenlinnan Lukevaa elämää kirjakahvilatoiminnan. Päivän lopuksi tutustuttiin Hämeenlinnan uuteen maakunta-arkistoon. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 23. Marc21 koulutusta Kansalliskirjasto järjesti luettelointityötä tekeville koulutusta Marc21 formaatista ja sen käytöstä. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 32. Sosiaaliset verkostot, kuva ja ääni verkossa Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 14. Kirjasto tapahtumien järjestäjänä Hämeen Ely järjesti koulutuspäivän yhdessä kirjaston kanssa. Tapahtumien järjestämisestä olivat puhumassa lehtori Jari Hoffren Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, kulttuuritoimittaja Pirjo-Liisa Niinimäki Hämeen Sanomista ja aluekirjastonjohtaja Terhi Nikulainen Entressen kirjastosta Espoosta. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia

28 Tiedonhaku sosiaalisesta mediasta Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Jaakko Sannemann. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 11. Tekijänoikeudet ja tietosuoja webinaari Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoinoppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Tampereen kaupunginkirjasto. Hämeenlinnassa koulutukseen osallistuttiin verkon kautta. Lainsäädäntö ja kirjastojen arki Hämeen Ely järjesti koulutuspäivän yhdessä kirjaston kanssa. Lakiasioista olivat puhumassa lakimies Esko Lukkarinen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta ja informaatikko Heikki Poroila Vantaan kaupunginkirjastosta. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 46. Mediakasvatuksen perjantai Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt hankkeen medialukutaitoryhmän koulutusja käytäntöpäivä. Pedagoginen informaatikko Mervi Tilvis kertoi Tampereen kaupunginkirjaston kouluyhteistyöstä, internetohjaaja Terhi Turkia ja projektisuunnittelija Mika Mustikkamäki puhuivat Tampereella toteutetusta Nenä kiinni netissä medialukutaitoa vanhemmille ja kirjastolaisille projektista, pedagoginen informaatikko Heli Metsä esitteli Kouvolan kaupunginkirjaston Mediamajan ja johtava informaatikko Seija Shemeikka kertoi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten ja nuorten projekteista. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 15. Verkkokirjoittaminen ja Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää opetusta. Kouluttajana oli viestintäkouluttaja Riitta Suominen (Yksityinen kielitoimisto). Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia Pelit ja virtuaalimaailmat Johdatus sosiaaliseen mediaan. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää sosiaalisen median opetusta. Kouluttajana oli Jaakko Sannemann. Kohderyhmä: 28

29 Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 12. Lakisääteistä täydennyskoulutusta kirjastoautonkuljettajille ja Ensimmäisen koulutuspäivän aiheena oli raskaan kaluston ennakoiva ajo Huittisten ajoharjoitteluradalla. Toisena koulutuspäivänä opeteltiin antamaan hätäensiapua Hämeenlinnan pääkirjastossa. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen kirjastoautojen kuljettajat. Osanottajia Digitarina koulutusta luento ja , työpajat. Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö verkossa hankkeen ja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston järjestämää opetusta. Kouluttajana Saija Heinonen. Kohderyhmä: Hämeenlinnan kirjasto-, kulttuuri- ja opetusalojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia Maakuntakirjastokokous Kirjasto ja kulttuuri ne yhteen soppii... Aamupäivän aiheina olivat Kanta-Hämeen kirjastojen, Hämeenlinnan kirjaston sekä koko kirjastokentän ajankohtaiset uutiset. Iltapäivällä projektityöntekijä Maija Saraste esitteli Hämeenlinnan virtuaalisen kulttuuripolun. Kulttuuripamfletin kirjoittajat Antti Järvi ja Tommi Laitio esittelivät kirjansa Saa koskea 10 konstia väkevämpään kulttuuriin ja haastoivat osallistujat keskustelemaan aiheesta. Iltapäivän ohjelma oli kaikille avoin. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät ja iltapäivän tilaisuus oli tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 20 ja iltapäivällä avoimeen yleisötilaisuuteen osallistui edellisten lisäksi 15 henkilöä. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden päivä Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin toiminnanjohtaja Maria Ihonen esitteli vuoden lasten ja nuorten kotimaisia kirjoja. Kirjallisuuden läänintaiteilija Päivi Haanpää kertoi sanataideohjaamisesta. Kirjailijat Tuula Korolainen ja Terhi Rannela kertoivat omasta kirjailijantyöstään ja lapsille ja nuorille kirjoittamisesta. Lasten Keskuksen projektipäällikkö Tuula Saavalainen esitteli kustannustalon toimintaa ja tuotantoa. Kohderyhmä: Hämeenlinnan ja maakunnan kirjastojen työntekijät. Hämeenlinnan pääkirjasto. Osanottajia 39. Vanajanverkon kirjastojen palavereja pidettiin keväällä yksi ja syksyllä kaksi. Osanottajia oli kaikista Vanajanverkon kirjastoista. 29

30 VIERAILUT JA KANSAINVÄLISYYS Hämeenlinnassa lokakuussa järjestetyn suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin osallistujat kävivät tutustumassa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon. Kirjastoon käytiin tutustumassa myös eri puolilta Suomea, mm. Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitokselta, Nurmijärven ja pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen ja johtava informaatikko Varpu Vallbacka osallistuivat elokuussa IFLAn vuosittaiseen konferenssiin, joka pidettiin Ruotsissa. Konferenssin aiheena oli Open access to knowledge promoting sustainable progress. Johtava informaatikko Jaana Käki osallistui ja oli järjestämässä opintoretkeä Ruotsin kirjastoihin. Ryhmä maakuntakirjastojen verkkopalveluista vastaavia henkilöitä kävi tutustumassa Tukholman, Norrköpingin ja Uumajan verkkopalveluyksiköihin. Johtava informaatikko Jaana Käki esitteli verkkokirjasto Arenaa Turun maakunnallisessa koulutuspäivässä ja ELY:n verkkokirjastopäivässä Kouvolan ja Oulun kaupunginkirjastoissa 30