KANTA-HÄMEEN KIRJASTOINFO Joulukuu 2010

Transkriptio

1 KANTA-HÄMEEN KIRJASTOINFO Joulukuu 2010

2 HÄMEENLINNAN KAUPUNGINKIRJASTO HÄMEEN MAAKUNTAKIRJASTO Lukiokatu Hämeenlinna p , fax verkossa: sähköposti kaukopalvelu: kaukopalvelu@hameenlinna.fi Seija Shemeikka, johtava informaatikko: seija.shemeikka@hameenlinna.fi HÄMEENLINNAN KAUPUNGINKIRJASTO TÄYTTÄÄ 150 VUOTTA Kaupunginkirjasto viettää ensi vuonna juhlavuotta, jonka kunniaksi kirjasto tarjoaa asiakkailleen koko vuoden ajan ilmaiset aineistovaraukset. Kirjasto juhlii järjestämällä monipuolista ohjelmaa eri-ikäisille kaupunkilaisille pitkin vuotta. Juhlaohjelma ilmestyy vuoden alussa. Hämeenlinnan ensimmäisen kirjaston perusti kulttuuripersoona, lehtimies ja kymnaasin rehtori Gustaf Erik Eurén. Kirjasto avattiin vappuna 1861 Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Myöhemmin kirjasto toimi kansakoulun yhteydessä, Palonsammutuskunnan rakennuksessa ja Gaddin talossa Lukiokadulla luvun alussa kirjasto muutti entiseen venäläiseen sotilaskirkkoon, jossa se toimi kunnes arkkitehti Heikki Aitolan suunnittelema kaupunginkirjasto valmistui Hauhon ja Kalvolan kirjastot perustettiin myös vuonna Lammilla, Rengossa ja Tuuloksessa kirjastotoiminta aloitettiin kymmenisen vuotta myöhemmin. Kirjastot olivat aluksi vaatimattomia. Niiden pienet kokoelmat oli usein saatu lahjoituksina. Hauska yksityiskohta Hauhon kirjaston historiassa on tieto, että kunta lahjoitti yksimielisesti kirjastolle kaapin sillä ehdolla että sitä pidettiin kunnan kokoushuoneessa. Lainakirjastonhoitajalle annettiin valta käydä kaapilla niin kuin toimi vaati. KAUPUNGINKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYS HUIPPUTASOA Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy:n kyselyyn vastanneista Hämeenlinnan pääkirjaston asiakkaista 41 prosenttia on sitä mieltä, että kirjaston palvelu on huipputasoa ja 38 prosenttia sitä mieltä, että palvelu on selvästi keskitasoa parempaa. Kolme prosenttia vastanneista pitää Hämeenlinnan pääkirjaston palvelua selvästi keskitasoa heikompana ja vain prosentti pitää palvelua poikkeuksellisen heikkotasoisena. Hämeenlinnan pääkirjaston tyytyväisyysindeksi on 76. Tyytyväisyysindeksin ollessa yli 70 voidaan yrityksen asiakaspalvelun sanoa olevan huipputasoa. Pääkirjaston asiakkaista kirjaston henkilökunnan ammattitaito on huipputasoa. Samaa mieltä oltiin kirjaston sijainnista ja maineesta. Kahdeksan prosenttia piti aukioloaikoja selvästi keskitasoa heikompina tai poikkeuksellisen heikkotasoisina. Kokonaisasiakastyytyväisyyttä selittävät tilastollisesti merkitsevästi ystävällisyys, sijainti ja kirjavalikoimat. Nämä palvelutekijät selittävät noin 58 prosenttia kokonaistyytyväisyydestä. Varmin tapa nostaa asiakastyytyväisyyttä on panostaa näihin palvelutekijöihin.

3 UUSI VERKKOKIRJASTO TARJOAA RUNSAASTI SISÄLTÖJÄ JA KUTSUU OSALLISTUMAAN Moderni ja dynaaminen uusi verkkokirjasto on siirtänyt kirjaston vanhat kotisivut ja nettikirjaston historiaan. Uudessa verkkokirjastossa kotisivut, kokoelman aineistohaku ja muut verkkopalvelut ovat samassa osoitteessa. Tuttujen toimintojen, kuten lainojen uusimisen ja aineiston varaamisen lisäksi teoksia voi nyt arvioida ja pisteyttää sekä keskustella niistä. Sivuilla on paljon vaihtuvia luku- ja musiikkivinkkejä. Verkkokirjastoa kehitetään koko ajan ja siihen on tulossa lisää uusia ominaisuuksia. Kirjaston verkkopalvelujen osoite on: HÄMEENLINNAN VIRTUAALINEN KULTTUURIPOLKU Virtuaalipolku.fi. Projektisuunnittelija Maija Saraste, Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö -hanke Kirjastossa julkistettiin uusi kulttuuripalvelu, Hämeenlinnan virtuaalinen kulttuuripolku eli Virtuaalipolku.fi. Sieltä löytää vastauksen mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaisia veistoksia on Hämeenlinnan puistoissa? - Joko hiihtoladut on aurattu? - Missä sijaitsevat Hämeenlinnan kuuluisat kivikirkot? - Onko Hämeenlinnassa eläinpuistoja? - Haluaisitko kuunnella runoilijan lausuvan runoja niiden syntysijoilla? Virtuaalipolku.fi esittelee Hämeenlinnan kiinnostavia kulttuurikohteita ja palveluita Googlen karttapohjilla. Karttoja on mitä erilaisimmista aiheista: kirjallisuudesta ja taiteesta, historiasta, luonnosta ja ympäristöstä, tapahtumista, liikunnasta ja urheilusta sekä monenlaisista palveluista. Kartoille on lisätty tekstiä, valokuvia, vanhoja rakennuspiirustuksia tai linkkejä verkkosivuille, mm. Häme-Wikiin. Virtuaalipolulta pääsee myös mediatiedostoihin, joissa on musiikkia, kirjailijoiden lukemia otteita teoksistaan tai linkkejä YouTubessa oleviin videoihin. Joissain kartoissa on merkitty valmiiksi reittejä, joita myöten on helppo tutustua kohteisiin. Reittejä on tehty sekä kävelijöille, pyöräilijöille, hiihtäjille ja autoilijoille. Myöhemmin tullaan tekemään karttoja myös veneilijöille. Mutta tavoitteena on, että Hämeenlinnan kiinnostaviin kulttuurikohteisiin tutustutaan myös paikan päällä, ei ainoastaan verkon välityksellä. Virtuaalipolun karttoja voikin käyttää myös mobiilisti. Tähän tarvitaan puhelin, jossa on internetyhteys ja GoogleMaps -sovellus. Vaihtoehtona on tietysti myös kartan tulostaminen paperille. Virtuaalipolulla hyödynnetään lisätyn todellisuuden tekniikkaa. Kaupungille on kiinnitetty kymmeniä pieniä QR -viivakoodikylttejä. Älypuhelimiin voi ladata viivakoodilukuohjelman, jolla otetaan kuva kyltistä. Viivakoodista avautuu erilaisia mediatiedostoja, valokuvia, videoita, musiikkia ja www-sivuja. Kylteistä voi saada puhelimeensa katsottavaksi virtuaalipolun karttoja, kuvia paikalla sijainneista rakennuksista tai ajantasaiset tiedot erilaisista tapahtumista. Virtuaalipolun kylttien kautta voi tutustua sellaisiin sisältöihin, joita ei tarjota verkon kautta vaan ainoastaan luonnossa.

4 Käyttäjien mielipiteitä kiinnostavista kartoista ja poluista selvitettiin viime keväänä haastattelemalla kaupungin matkailutoimijoita, opettajia ja opiskelijoita. Virtuaalipolun julkistusvaiheessa karttoja tekivät pääasiassa kaupungin kulttuurilaitokset. Myös palveluun rekisteröityneet käyttäjät voivat itse tehdä karttoja ja esitellä omasta mielestään kiinnostavia kohteita. Palvelussa on yksityiskohtaiset ohjeet Googlen karttojen tekemiseksi ja karttojen liittämiseksi Virtuaalipolku.fi:hin. Käyttäjät voivat myös arvioida toisten tekemiä karttoja, kommentoida niitä sekä jakaa karttoja edelleen muihin sosiaalisen median välineisiin, esim. Facebookiin. Palveluun voi liittää kuvia, luoda omia ryhmiä ja keskustella keskenään. Julkistamisen aikaan palvelussa oli valmiina kolmisenkymmentä karttaa. Omia polkuja tullaan rakentamaan lapsille, nuorille, opiskelijoille, ikääntyneille ja maahanmuuttajille. Alkuvaiheessa kaikki kartat ovat suomenkielisiä. Ensi vuoden aikana palveluun lisätään karttoja myös muilla kielillä. Valmis Virtuaalipolku.fi -palvelu ei suinkaan ole, eikä siitä valmista tulekaan. Polkujen rakentajat ja kulkijat tulevat lopulta määrittämään sen sisällön. Virtuaalipolun alkuidea on tullut Hämeenlinnan kulttuurilaitoksilta. Sitä on sittemmin kehitetty Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö -hankkeessa, joka saa rahoituksensa Euroopan Sosiaalirahastosta. Maija Saraste, projektisuunnittelija Puhelin: Sähköposti:

5 EDITOINTITILA JA DIGITOINTILAITTET HUIPPU SUOSITTU PALVELU Vuoden aikana editointitilaa ja digitointilaitteitta on varattu yhteensä lähes 2000 kertaa! Editointitilan opastuksiin on osallistunut yli 340 asiakasta. Pääkirjaston editointitila täytti vuoden Editointitilassa voi maksutta digitoida ja editoida omia kuva- ja äänitallenteita. Asiakkaat saavat opastusta laitteiden ja ohjelmien käyttöön.. Kesäkuussa 2010 hankittu kiertävä digitointipiste mahdollistaa kuva- ja äänitallenteiden digitoinnin myös lähikirjastoissa. Palvelu on toteutettu ESR -rahoituksen turvin valtakunnallisen Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt hankkeen Hämeenlinnan osaprojektissa Tiedon ja kulttuurin avoin oppimisympäristö. Maija Saraste, projektisuunnittelija Puhelin: Sähköposti: AINA ON SKRÄPÄTTY! : MUISTELUKERRONTAA KIRJOISTA HANKE Kirjastovirkailija Pirkko Nurminen ja Kirjastonhoitaja Päivi Ruuskanen Hämeenlinnan ja Hattulan kirjastojen järjestämä skräppäyshanke on lähtenyt hyvin käyntiin. Hankkeen tarkoituksena on kannustaa koululaisia lukemaan ja innostaa heitä kirjallisuuden pariin. Alkusyksystä 6.-luokkien opettajille lähetettiin kutsukirjeet, joissa kerrottiin skräppäyshankkeesta ja toivottiin nopeimpia luokkia osallistumaan skräppivinkkipajoihin. Työpajatyöskentelyssä skräppäysmenetelmää on käytetty luovasti kirjallisuusharrastuksen syventämiseen. On ollut mukavaa huomata, kuinka hyvin 6.-luokkalaiset ovat innostuneet skräppäämään. Myös pajoihin osallistuneilta opettajilta on saatu kiittävää palautetta siitä, että menetelmä sopii hyvin vaihteluksi kirjaesitelmien tilalle. Kilpailuaikaa on jäljellä helmikuun 2011 loppuun asti, ja muutama pajakin on vielä pitämättä. Raati valitsee voittajat ja palkitsee ne kirjalahjakortein. Parhaat työt julkaistaan kirjaston verkkosivuilla ja niistä tehdään kiertävä näyttely Hämeenlinnan alueen kirjastoihin. Työpajoista saadut työt ovat värikkäitä ja varmasti ne innostavat myös muita nuoria tarttumaan kyseisiin kirjoihin. Siis skräppäämisiin! ELY myönsi keväällä hankkeelle 6000 euron avustuksen. Lue hankkeesta:

6 MATKOJA Kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen, projektisuunnittelija Maija Saraste ja johtava informaatikko Varpu Vallbacka osallistuivat elokuussa IFLAn Ruotsin konferenssiin. Maija Saraste piti luennon Häme-Wikistä Malmön satelliittikokouksessa ja valtakunnallinen ESR -rahoitteinen Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt hanke oli näyttelynä esillä Göteborgissa. Lue Varpu Vallbackan kuvitettu matkakertomus IFLAn konferenssista Malmöstä kirjaston kotisivulta: Johtava informaatikko Jaana Käki osallistui syyskuussa maakuntakirjastojen verkkopalveluista vastaavien ja verkkopalvelujen tuottajien opintomatkalle Ruotsiin. Ryhmä kävi Uumajan, Norrköpingin ja Tukholman kirjastoissa tutustumassa verkkokirjastoratkaisuihin, verkkopalveluiden organisointiin ja ylläpitoon sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. Ohjelmassa oli myös vierailu verkkokirjastoratkaisu CS Libraryn toimittajan Teknikhusetin Uumajan toimistoon. KIRJALLISUUS- JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖTILAISUUKSISTA PÄÄKIRJASTOLLA SYKSYLLÄ 2010 Kirjastonhoitaja Sini Kiuas Tie kirjailijaksi -kirjastokävely Kirjaston järjestämän kirjoittamisen illan 6.9. vieraina olivat Kariston kustannuspäällikkö Sanna Vartiainen ja kirjailijat Juha-Pekka Koskinen ja Hanna van der Steen. Oma tekeminen kiinnostaa, kuulijoita oli 42. Lukevaa elämää -kirjakahvilat Vieraina oli Juhani Salokannel, Alexandra Salmela ja Roman Schatz. Jokaisessa kahvilassa on ollut eri yleisö, syksyllä 98 kävijää. Kirjaston mainiot yhteistyökumppanit kahviloiden järjestämisessä ovat olleet Hämeenlinnan maahanmuuttoinfo ja Viittakivi International Association sekä Hämeen Novelli. Kotiseutuesitelmät 9.9. vieraana oli kaupungin asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta, Janakkala-seuran puheenjohtaja Elisa Göös ja tutkija Anna-Maria Vilkuna. Yhteensä kävijöitä syksyllä oli 155. Hämeenlinna-seura on vakiinnuttanut yhteistyömme hienosti! Infon ja kirjaston kirjailijaillat pääkirjastossa ja Lyseolla pääkirjastossa vieraina olivat kirjailijat Seija Ahava, Olli Jalonen, Riitta Jalonen, Tuomas Kyrö, Arne Nevanlinna ja Markus Nummi. Perinteiseen iltaan osallistui peräti 105 kuulijaa Hämeenlinnan lyseolla vieraina olivat kirjailijat Tapani Bagge, Maija Paavilainen, Piia Posti, Ilkka Raitasuo, Mikko Rimminen ja Katariina Romppainen. Kuulijoita paikalle selvisi lumimyräkässä 33. Virolaisen kirjallisuuden ilta kuulijoita Sirje ja Peeter Oleskin, kirjallisuudentutkijoiden, esitelmillä oli 60, täysi Sali. Kanta-Hämeen Tuglas-seura tuottaa loistavaa ohjelmaa!

7 Pohjoismainen kirjastoviikko Pohjolan magia -teemalla Pohjola-Norden tuotti matkalehtori Örjan Einarssonin vastaamaan yleisön tekemiin kysymyksiin. Yleisöä oli 2. Tiedotusta viikon vierailijoista voidaan vain kehittää yhteistyökumppani Pohjola Nordenin kanssa. Kirjasato-kirjailijailta Kirjailijat Olli ja Riitta Jalonen, Jari Haapa-aho, Ville Hytönen, Juhani Niemi, Tapani Bagge, Arto Kivimäki ja Tapio Holopainen kertoivat uusista kirjoistaan. Kuulijoita oli 30. Hämäläinen kyläkirjapäivä Parikymmentä tahoa esitteli kotiseutukirjallisuuttaan kolme tuntia messutyyppisessä tapahtumassa, jossa oli myös 5 minuutin puhuttuja esittelytuokioita nonstop-tyyliin. Hämeen Heimoliitto ry ja Linnaseutu ry:n Pitäjärinki järjestivät ohjelman ja kirjasto tarjosi tilat ja tiedotusta. Ensimmäinen yhteistyökokeilu oli lupaava, kävijöitä oli 100! LASTEN JA NUORTENOSASTO Informaatikko Mervi Koski Wii is here! Pääkirjaston Keitaaseen on hankittu asiakkaiden iloksi Wii-pelejä. Asiakkaat voivat tehdä kerralla tunnin varauksen. Pelaamaan pääsee enintään neljän porukka. Pelaaja voi aloittaa tekemällä itselleen oman profiilin, jonka kautta hän ilmestyy ruudulle. Hurjapäiset voivat testata ajotaitojaan Formula 1 kilparadoilla. Wii Fit pelit ohjaavat joogaamaan, jumppaamaan tai tasapainoilemaan Wii Fit pelien tahtiin. Wii Sport vie pelaajan laskemaan mäkeä, nyrkkeilemään tai pelaamaan jalkapalloa. Pelivalikoima laajenee keväällä 2011 asiakkaiden esittämien hankintaehdotusten mukaan. Luvassa on myös ohjattu opas pelien maailmaan. Meidät on tehty loruista ja leikeistä Hämeenlinnan kirjastoissa on syksyn 2010 aikana loruiltu ja riimitelty vauvojen ja taaperoiden kanssa 28:ssa pajassa. Opetusministeriö myönsi valtionrahoituksen Hämeenlinnan ja Hyvinkään kirjastojen yhteishankkeeseen. Pajat lähtivät kierrokselle kirjastoihin kesän Hippaloista ja päätyivät pääkirjaston musiikkisaliin joululeikkeihin ja piparien koristeluun. Ohjaajina toimivat ohjaustoiminnan artenomi Riikka Kekäläinen-Alkio ja kasvatustieteen kandidaatti Milla Helminen. Tavoitteena oli siirtää perinteistä loruleikkiperinnettä vanhemmille, jotta he voisivat leikittää lapsiaan myös kotioloissa. Loruleikkipajat ovat olleet lapsen ja aikuisen yhteisiä, lasta kehittäviä elämysten hetkiä. Teemoina toimivat arjen perushoitotilanteet, eläinlorut sekä aktivoimisleikit rytmisoittimia apuna käyttäen. Eri aistit saivat visuaalisia, sensitiivisiä ja auditiivisia virikkeitä. Keväällä 2011 on luvassa vielä Laina-tädin leikkejä sekä Lainan päivän että ystävänpäivän merkeissä.

8 MUSIIKKIOSASTON SYKSY Informaatikko Pirkko Mertsalmi Pääkirjaston musiikkiosastolla järjestettiin syksyn aikana runsaasti aineistonäyttelyitä, joista monet toteutettiin myös uudessa verkkokirjastossa Arenassa. Esillä olivat mm. merkkipäiväsankarit Arvo Pärt, Karita Mattila, John Lennon, Herbie Hancock, Ismo Alanko ja Tuomari Nurmio. Eri musiikin lajeja ja soittimia esiteltiin näyttelyin. Musiikkiosasto järjesti joulukuussa kaksi konserttia Sibelius-opiston laulunopiskelijat avasivat perinteisen jouluisen laulukirjan asiakkaiden iloksi ja Anita Lehdon johtaman Hämeenlinnan puhallinorkesterin musiikkituokio juhlisti Sibeliuksen syntymäpäivää Kevätkaudella esitellään mm. Irwin Goodmanin tuotantoa tammikuussa, kun Antti Hammarbergin kuolemasta tulee kuluneeksi 20 vuotta. Tanssi- ja karnevaalimusiikkia esitellään toukokuussa, kun kirjastossa vietetään perinteistä tanssin päivää. TUOMELAN KIRJASTON SYKSY Kirjastonhoitaja Anu Parviainen Tuomelan kirjaston syyskausi lähti käyntiin vauhdikkaasti. Saimme lähes kaikki Tuomelan koulun opettajat varaamaan luokalleen viikoittaisen tai joka toinen viikko toistuvan kirjastotunnin, mikä näkyy koulun lainamäärien tuplaantumisena vuoteen 2009 verrattuna. Keskimäärin kirjastossa on käynyt viikoittain kaksitoista ryhmää. Opettajat varasivat innokkaasti myös vinkkauksia, joissa tänä syksynä keskityttiin fantasiaan, jännitykseen ja kauhuun. Jo seitsemännen kerran yhdessä Tuomelan Marttojen kanssa järjestetty kranssityöpaja keräsi lokakuussa ennätyssuuren osanottajamäärän. Peräti 25 innokasta, eri-ikäistä askartelijaa valmisti kransseja luonnonmateriaaleista. Omin voimin vedetyissä, lapsille ja nuorille suunnatuissa tuunauspajoissa tehtiin muun muassa pehmomörköjä vanhoista sukkahousuista ja sukista. Otimme muutaman vuoden tauon jälkeen ohjelmistoomme elokuvien rinnalle satutunnit alueemme päivähoitoryhmien toivomuksesta. Marraskuutamme piristi kirjailijavieras suoraan Tampereelta. Karo Hämäläinen kertoi kirjastossa yhteensä reilulle seitsemällekymmenelle Tuomelan koulun oppilaalle kirjoistaan ja kirjailijana olemisesta.

9 MAAKUNNAN KUULUMISIA MAAKUNTAKIRJASTOKOKOUS Marraskuussa pidetyn maakuntakirjastokokouksen aiheena oli kulttuuri. Aamupäivä aloitettiin kuuntelemalla Louna- ja Ratamo kirjastojen sekä Hattulan kirjaston kuulumisia. Sivistystoimentarkastaja Antti- Pekka Seppänen toi kokoukseen ELYn terveiset ja Inkeri Jurvanen ja Jaana Käki kertoivat Hämeenlinnan kirjaston ajankohtaisista asioista. Iltapäivällä syvennyttiin kulttuuriin. Maija Saraste esitteli Hämeenlinnan virtuaalisen kulttuuripolun. Antti Järvi ja Tommi Laitio kannustivat yleisöä keskusteluun esittelemällä luutuneita käsityksiä ravistelleen kulttuuripamflettinsa Saa koskea 10 konstia väkevämpään kulttuuriin (Tammi 2010). Iltapäivä oli kaikille avoin ja tilaisuuteen oli kutsuttu kaupungin kulttuuriväkeä. JANAKKALAN KIRJASTO Kirjastonhoitaja Pirkko Pihalehto Henkilövaihdoksia Suurten ikäluokkien eläköityminen näkyy Janakkalassa niin kunnan johdossa kuin kirjastossakin. Kuntaan on jo valittu uusi kunnanjohtaja ja kirjastonkin esimiehenä toimivan sivistystoimenjohtajan virka on avoinna. Kirjaston neljästä osa-aikaeläkeläisestä ensimmäisenä jää eläkkeelle Tervakosken kirjaston kirjastovirkailija Raili Kuikka helmikuun lopussa. Tervakoskelta ovat muihin kuntiin siirtyneet kirjastonhoitaja Jari Kivimäki sekä virkailija Katri Jokela. Henkilökuntavajausta täyttämään ovat tulleet FM Maritta Similä, helmikuussa kirjastonhoitajan pätevyyden saava FM Päivi Kuusinen sekä syksyllä Seinäjoen AMK:ssa aloittava Sanna Salonen. Sannalla on pitkä kokemus kirjastotyöstä TET-harjoittelusta lähtien. Kirjastovirkailija Tarja Katajamäen opintovapaan sijaisena aloitti Hannele Kontio, joka on aiemminkin ollut Janakkalassa sijaisena kaksi vuotta. Kouluyhteistyö Pienenevistä lainausluvuista huolimatta kirjastossa on vipinää usein jo aamusta lähtien. Turengin koulun alaluokkien oppilaat käyvät säännöllisessä kirjasto-opetuksessa kerran kuukaudessa. Kirjastoauto käy edelleen kyläkouluilla viikoittain, mutta osa on ruvennut käymään myös pääkirjastolla kaksi kertaa vuodessa. Kotiseuturetkensä yhteydessä kolmannet luokat vierailevat myös kirjastolla. Tervakoskella neljäsluokkalaiset käyvät säännöllisesti sekä syksyllä että keväällä, muut luokat epäsäännöllisemmin. Satutunnit vetävät edelleen Tervakoskella hyvin lapsia perjantaiaamuisin. Syksyn aikana myös päiväkodit ovat vierailleet Tervakosken kirjastossa sekä kuuntelemassa satuja että nukketeatterissa. Pääkirjasto on järjestänyt neljänä syksynä abiturienteille luennon kotimaisesta uutuuskirjallisuudesta. Tammikuussa luentoon yhdistettiin Janakkalassa asuvan kirjailija Tuomas Kyrön vierailu. ELY:n avustuksen turvin pystyimme järjestämään myös syksyllä Kyrön vierailun lukion ensimmäisellä luokalla. Vastaava luentosarja on tarkoitus pitää ensi vuonna Tervakoskella. Suunnitelmissa on Tuomas Kyrön ja hänen äitinsä, kirjailija Marja-Leena Parkkisen yhteisesiintyminen kirjastolla kevään aikana.

10 Liikuntahalli työllistää Kirjasto-liikuntahallia käytetään varsin ahkerasti erilaisiin tapahtumiin. Viikonloppuisin hallilla on tavanomaisten harjoitusten lisäksi salibandyturnauksia tai painikilpailuja. Enenevässä määrin myös kirjaston henkilökunta hoitaa liikuntatoimen töitä tekemällä kuntosalikortteja, keräämällä liikuntaryhmien maksuja, auttamalla laskutuksessa ym. Kirjastossa myydään myös pääsylippuja Musiikkipäivien konsertteihin. Turengin joulun avaus on tänä vuonna ensimmäistä kertaa kirjastoliikuntahallilla. 4H-yhdistyksen Topi-karhun nimipäivillä kirjaston karhu piti satutunteja ja leikki piirileikkejä turkki hiessä. Manga-paja Kevään Itämaisen viikon yhteydessä pitämättä jäänyt manga-piirustuspaja järjestettiin marraskuussa. Arvatenkin paja oli menestys ja uusi alkeiskurssi sekä jatkokurssi järjestetään helmikuussa. Pajoja vetää Essi Nopanen Tampereelta. RIIHIMÄEN KIRJASTON VUOSI TÄYNNÄ TAPAHTUMIA Anna-Maija Ahola Riihimäen kaupunki on viettänyt tänä vuonna kaupungiksi tulemisen 50-vuotisjuhlia teemalla Arjesta juhla. Kaupunki haastoi yksikkönsä ja laitoksensa mukaan tarjoamaan kaupunkilaisille kotikaupunkiin liittyviä tilaisuuksia, tapahtumia, näyttelyitä yms. Rahaa järjestelyihin ei tarjottu. Tämän teeman ympärille suunniteltiin myös kirjaston kulunut vuosi. Kevään kirjallisuustilaisuuksina olivat: Sanojen sylissä kirjoittamisen terapiaa, jossa riihimäkeläiskirjailija, kouluttaja Markku Hattula ja Kristina Svensson puhuivat kirjallisuusterapiasta itsetunnon lähteenä sekä Moottoripyörä ja miehen mieli kokemuksia maailmalta ja synnyinkaupungista Riihimäeltä, jossa toimittaja Risto Lindstedtin tarinoi nuoruusmuistoistaan ja kirjastaan. Kevään kohokohdaksi, suurimpana ponnistuksena järjestettiin jo neljännen kerran Runoraati, tällä kertaa riihimäkeläiskirjailijoiden runoista. Raadissa istuivat riihimäkeläisjulkkikset mm. Janne Kataja, Satu-Lotta Peltola, Aino-Kaisa Pekonen. Runoja ovat aina esittäneet meillä harrastajateatterilaiset, tällä kerralla Riihimäen iltanäyttelijät. Niin kuin aiemminkin, runoraati oli todellinen menestys. Sali oli ääriään myöten täynnä (140 kuuntelijaa) ja tunnelma oli lämmin ja välitön.

11 Finlandia-lukupiiri uuden kotimaisen kirjallisuuden ystäville on kokoontunut keväällä ja syksyllä. Lukupiirissä ei käsitellä yhtä yhteistä kirjaa vaan keskustellaan uutuuksista, joita kukin on lukenut ja jokainen pitää lukupäiväkirjaa. Näin vuoden aikana on kertynyt yli 70 käsiteltyä teosta. Esikoiskirjapalkinnon ja Finlandia-kirjapalkinnon ehdokkaita on arvioitu syksyn kuluessa onnistuneesti. Junan tuomia Puputin kulmassa Riihimäki kaunokirjallisuudessa verkkosivusto valmistui parin vuoden pohjatyön ja tämän vuoden isojen ponnistusten jälkeen ja sivuston julkistamistilaisuus pidettiin Riihimäki päivänä kirjaston Samuli Parosen salissa. Verkkosivusto löytyy kirjaston kotisivujen kautta. Sivujen kokoamisesta ovat vastanneet Sirkku Seinä ja Ritva Kuisma. Sivusto sisältää kaunokirjallisia tekstejä, joissa tapahtumapaikkana on Riihimäki. Sivuston toteutukseen saatiin opetusministeriöltä apuraha. Kirjailijaesittelyjen ja kirjallisuusnäytteiden lisäksi sivustoon liittyy fil.tri Timo Salmisen kirjoittama katsaus Riihimäen vaiheisiin. Historiikistä on myös suorat linkit kirjallisuusnäytteisiin. Kuvituksena on valokuvia ja postikortteja pääosin Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmista. Sivusto antaa todella mielenkiintoisen ja antoisan katsauksen Riihimäen historiaan aina nykypäiviin saakka. Sivustoa täydennetään jatkuvasti. Lokakuun ajan Samuli Parosen Sali oli varattu lasten käyttöön. Dramaturgi Niina Lahtinen työryhmineen tuotti Laura Ruohosen runokirjan Yökyöpelit pohjalta aivan loistavan musiikkiteatteriesityksen. Esitys tarjottiin kaupungin kaikille kolmasluokkalaisille ilmaiseksi ja lisäksi oli kaksi ilmaista avointa esitystä. Koko Parosen Sali muuttui teatteriksi lavastuksineen, katsomoineen, valoineen ja väreineen. Kalle Ropponen vastasi lavastuksesta ja visualisoinnista, Katja Lappi sävelsi laulut ja näyttelijöinä esityksessä olivat Heidi Musakka ja Lauri Ketonen. Yhden viikon aikana toteutetussa yli kymmenessä esityksessä oli katsojia yhteensä yli 550.

12 Lasten innostuneesta puheensorinasta esitysten jälkeen jäi tunne, että juuri tällaista yhteistoimintaa tarvitaan lisää. Niina Lahtinen sai produktion tekemiseen Hämeen taidetoimikunnan apurahan. Syksyn muista tapahtumista mainittakoon esim. Kirjallinen muotinäytös 60-luvun henkeen yhdessä Nuorisoteatterin kanssa. Nuoret esittivät 60-luvun runoja ja esiintyivät 60-luvun asuissa. Samuli Parosen salin taidenäyttelyt huipentuvat joulukuun näyttelyyn Riihimäen Isolat, jossa tutustutaan Isolan suvun taiteelliseen tuotantoon. Marimekon suunnittelija Maija Isola on syntyään riihimäkeläinen ja hänen tyttärensä Kristina Isola, myös Marimekon suunnittelija, asuu täällä edelleen ja on vastannut näyttelyn suunnittelusta. Näyttely avataan ja se on nähtävillä loppiaiseen saakka. Muuta kirjaston toiminnasta Riihimäellä kirjaston lainausluvut näyttävät pysyvän entisellään. Kävijämäärissä on ollut laskua, mutta nekin näyttävät asettuvan notkahduksen jälkeen kohdalleen. Palveluissamme olemme jo muutaman vuoden ajan panostaneet aktiiviseen aineistojen esittelyyn ja asiakkaitten pariin jalkautumiseen sekä kirjaston sisällä että ulos kirjastosta. Kirjavinkkausta lapsille ja aikuisille tehdään niin netissä kuin kirjastossa. Lapsille ja kouluille suunnatut palvelut saivat ison kiitoksen, kun eräs uusi riihimäkeläisopettaja oli koulutuspalvelukeskuksen tilaisuudessa ponnahtanut lausumaan ettei hän ole koskaan missään muualla saanut kirjastolta yhtä hyviä palveluja koululle kuin täällä. Kirjavinkkausta aikuisille on toteutettu edelleen Tiistain timantit -esityksillä syksyn aikana. Teemana olivat riihimäkeläiskirjalijat. Ikäihmisten palveluja on myös kehitetty kotipalvelun rinnalla menemällä laitoksiin ja yhdistyksiin. Yhteensä viidessä laitoksessa ja palvelukeskuksessa on kuukausittain pyöritetty kirjasto/lukupiiriä kohderyhmän tarpeitten ja mielenkiinnon mukaisesti. Hienona yllätyksenä ja mukavana huomionosoituksena palkitsi Riihimäen kaupunki kirjaston Riihimäki-päivänä Hyvä työyhteisö palkinnolla. Palkinnon saimme hyvästä ja toimivasta työyhteisöstä, jonka hyvä ilmapiiri heijastuu suoraan asiakkaille ystävällisenä, osaavana ja motivoituneena asiakaspalveluna. RATAMO-yhteistyö Kimpan yhteistyö on tänä vuonna jatkunut entisellä painollaan. Meillä, niin kuin kaikkialla muuallakin, on pähkäilty ja ihmetelty Auroran ja Arenan maailmaa. Aktiivista odottelua jatkuu vielä edelleen, aktiivista siinä mielessä, että oman osuuden suunnittelua ja selvittelyä tehdään koko ajan. HAUSJÄRVEN KIRJASTOSSA UUSI JOHTAJA Hausjärven uusi kirjastonjohtaja Päivi-Tuulikki Rossi aloitti työnsä

13 KUULUMISIA LOPEN KIRJASTOSTA Kirjastotoimenjohtaja Tarja Toivonen Axiell Aurora ja Axiell Arena Lopen kirjasto otti käyttöön viikon kouluttautumisen jälkeen Axiell Auroran ja mini Arenan Lyhyesti sanoen: ongelmia on ollut. Marraskuun alussa saimme käyttöömme Axiell Arenan. Kimpan puitteissa on ollut tarkoituksena, että Lopen siirryttyä Axiell Auroraan, sen ottaisi käyttöönsä RATAMO-kirjastot, jonka jälkeen tapahtuisi tietokantojen yhdistäminen. Opetusministeriö myönsi Lopen kirjastolle yhdistymiseen apurahan, josta olisi täytynyt tehdä tilitys mennessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkoa apurahan käyttöaikaa asti. Mielenkiinnolla seuraamme, mitä Axiell Aurorassa tapahtuu, kun Tampereen kaupunginkirjasto-pirkanmaan maakuntakirjasto paraikaa tutustuu Auroran saloihin! TYKY-toimintaa Hallintojohtaja, nykyinen. vt. kunnanjohtaja Karoliina Viitasen aikana on Lopen kunnan TYKYtoiminta edennyt pitkin askelin. Työterveys toimii, TYKY-toimintaohjelma uusitaan kahden vuoden välein, koko kunnan pikkujoulu järjestetään perjantai-iltana (opettajat järjestävät ohjelmaa!), syksyn 2010 TYKY-toiminnan lajikokeiluihin on voinut osallistua, lajeina mm. ratsastus, ammunta, sieniretki, suunnistus, vesijumppa, vesijuoksu, avantouinti ja kirjastolaisten kirjavinkkaus avec kaveri (ks. kuva Mielensäpahoittajasta). Kirjaston Fallesmannin lokakuun näyttely koostui kunnan henkilökunnan keräilyesineistä mm. Mozartin ja Hectorin tuotanto, hevospatsaat, elefantit, sammakot, terrieriteema ja ikkuna-aiheiset postikortit. Muuan näyttelyssä käynyt mummo lupasi tuoda minulle ikkunan nimipäiväksi! Ensi vuoden teemana on valokuvaus. Pohjoismainen kirjastoviikko Kirjasto yhdessä Lopen opiston ja Lopen Pohjola-Norden ry:n kanssa järjesti 14. Pohjoismaisen kirjastoviikon teemalla Maaginen Pohjola. Iltahämärässä ma klo 19 esiintyivät Härkätien Leikarit laulaen, soittaen ja lausuen mm. Edda-runoja, Kalevalaa, Kanteletarta, soittimina mm. kantele, harppu, cittern ja kampiliira. Aamuhämärässä satutuokion aiheena oli Pohjolan maaginen eläin karhu. Nallemuori oli herännyt juurakon alta satuilemaan, kun räntäsateen pisarat kastelivat pyllyn ja tuuli toi viestin, että Fallesmanniin kerääntyy lapsia satutuokioon lapsia tuli 52 ja aikuisia 16! Satutuokion päätteeksi muuan hoitotäti kehotti nallemuoria = minua hakeutumaan Länsi-Lopelle Marskin Majan tietämille, missä kuulemma pari kaveria on jo aloittamassa talviuniaan! Yhdessä Lopen Pohjola-Norden ry:n kanssa järjestämme pienen tunnelmallisen tuokion ma , kun Lopen lukion 1. vuosikurssin Lucia-kulkue kiertää esiintymässä mm. kirjastossamme.

14 Mummot, äidit, kummit voivat tulla kuvaamaan Luciansa. Lopen Pohjola-Norden ry tarjoaa piparit ja mehut. Onnea Pirjolle! Ts. kirjastovirkailijallamme Pirjo Mäkelällä oli viimeinen näyttö ke Hän valmistuu kirjastovirkailijaksi oppisopimusteitse Keudasta Keravalta tammikuun 2011 lopussa. Iloitsen jokaisen oppisopimusoppilaan valmistumisesta he ovat kaikki sijoittuneet työelämään.