ROVANIEMEN KAUPUNGIN YHDENVERTAISUUS SUUNNITELMA
|
|
- Toivo Honkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN YHDENVERTAISUUS SUUNNITELMA 2008
2 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 2 ETNISET VÄHEMMISTÖT ROVANIEMELLÄ... 3 Saamelaiset... 3 Romanit... 4 SYRJINTÄ JA SIIHEN PUUTTUMINEN... 5 YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA... 7 Lähteet... 8 Liitteet
3 YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Rovaniemen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää kaikessa kaupungin toiminnassa. Yhdenvertaisuuteen tähtäävän toiminnan päämääränä on mahdollistaa kaikille ihmisille kansalaisuudesta, etnisestä alkuperästä, iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta riippumatta yhdenvertaiset edellytykset päästä koulutukseen ja saada työtä sekä palveluja. Rovaniemen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma keskittyy etnisen yhdenvertaisuuden kysymyksiin. Suunnitelmassa tarkastellaan erityisesti saamelaisten ja romanien mahdollisuuksia yhdenvertaisuuteen. Maahanmuuttajien tilannetta tarkastellaan kotouttamissuunnitelmassa. Yhdenvertaisuuslain 1 (21/2004) mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuslaki säätää yhdenvertaisesta kohtelusta mm. työelämässä ja työhönotossa, sosiaali ja terveyspalveluissa, erilaisissa etuuksissa ja tuissa, asevelvollisuudessa tai siviilipalvelussa. Valtion ja kuntien viranomaisilla on yhdenvertaisuuslain perusteella myös velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä välitöntä ja välillistä syrjintää ja häirintää viranomaisen toiminnassa ja toimintaympäristössä. ETNISET VÄHEMMISTÖT ROVANIEMELLÄ Tilastokeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan valtaosa ( henkilöä) Rovaniemen kaupungin asukkaista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Toiseksi suurin kieliryhmä muodostuu venäjänkielisistä (248 henkilöä), seuraavaksi eniten (118 henkilöä) on persiankielisiä ja neljänneksi suurin ryhmä muodostuu saamenkielisistä (106 henkilöä). 2 Saamelaiset Saamelaiset ovat Suomen ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisia on Suomessa noin 9000 henkilöä. Heistä alle puolet asuu saamelaisten kotiseutualueella, jonka muodostaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alue. Yli puolet saamelaisista asuu muualla Suomessa ja ulkomailla. (Näkkäläjärvi & Magga 2006, 100; Vuonna 2007 pidettyjen saamelaiskäräjävaalien yhteydessä koottujen tilastojen mukaan Rovaniemen kaupungin alueella asuu 414 saamelaista. Saamelaiskäräjävaalien tilastot perustuvat saamelaiskäräjälakiin, jossa saamelaisuus on määritelty. Saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: 1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; 2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi, metsä tai kalastajalappalaiseksi maa, veronkanto tai henkikirjassa; taikka 3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on 1 Ks. Liite 1. Yhdenvertaisuuslaista yhdeksällä eri kielellä tehty esite löytyy osoitteesta 2 Esim. lapsen nimen ilmoittamisen yhteydessä rekisteriin ilmoitetaan kieli. Kieli pysyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kieleen perustuva väestöryhmien koon määrittely ei ole ongelmaton. Esim. väestötietojärjestelmän tilastot saamelaisista perustuvat henkilön omaan ilmoitukseen äidinkielestään, eivätkä tilastot erittele mistä saamen kielestä on kyse. Mahdollisuus saamen kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään on ollut vuodesta 1994 lähtien ja tämän vuoksi on mahdollista, että ennen vuotta 1994 saamen kieltä puhuneet ovat joutuneet ilmoittamaan äidinkielekseen suomen kielen. (Kertomus saamen kielilain toteutumisesta vuosina , Klemetti Näkkäläjärvi/Saamelaiskäräjät.) Etnisen alkuperän mukaan tehtyjä ryhmätilastoja ei ole saatavilla. Saamelaisten, ei pelkästään väestötietojärjestelmään äidinkieleksi saamen ilmoittaneiden, lukumäärää voi kuitenkin tarkastella saamelaiskäräjävaalien tilastoista, ks. seuraava sivu. 3
4 merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. 3 Saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylläpidon ja kehittämisen ongelmina ja myös saamelaisten yhdenvertaisuuden esteenä Suomessa on (Näkkäläjärvi & Magga, 2006) mm. saamelaisten omakielisten sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden heikko toteutuminen yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamat haasteet saamen kielen ja kulttuurin olemassaololle Lasten päivähoitolain (36/1973) mukaan kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen ruotsin tai saamenkielellä ( /875). Rovaniemen kaupunki on vuodesta 2006 alkaen huomioinut äidinkieleltään saamenkielisten lasten saamen kielen ja kulttuurin tukemisen. Tavoitteena on ollut ja on edelleenkin saamenkielisten päivähoitopalvelujen tarjoaminen vähintään ns. kielikylpynä edellyttäen, että päivähoitoasetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset ja kielelliset vaatimukset täyttävää henkilöstöä tai muutoin riittävän koulutuksen omaavan henkilöstöä on saatavilla. Vuodesta 2007 saamenkielistä päivähoitopalvelua on järjestetty omassa saamenkielisessä ryhmässä: ensin yhtenä päivänä viikossa tapahtuvana ns. kielikylpynä perhepalvelukeskuksen yhteydessä. Syksystä 2008 alkaen saamenkielinen ryhmä on sijoitettu kaupungin päivähoitoyksikön yhteyteen omaksi ryhmäkseen viitenä päivänä viikossa tapahtuvaksi toiminnaksi. Saamelaislasten ryhmässä on ollut tähän asti kävijöitä yhdestä viiteen. Ongelmana palvelujen tarjoamisessa on ollut saamen kieltä osaavan ja päivähoidon kelpoisuusvaatimusten täyttävän henkilöstön puute. Saamen kielen opetusta on tarjottu koululaisille vuodesta 1991 lähtien A2 kielenä. Saamenkielisiä sosiaali ja terveyspalveluja pyritään kehittämään, mikäli tarvetta esiintyy. Muista saamen kieltä ja kulttuuria tukevista palveluista voidaan mainita Lapin maakuntakirjasto. Kirjastossa Lappi osastolla toimii Suomen saamelainen erikoiskirjasto. Romanit Suomessa asuu noin romania (Friman Korpela 2006, 111). Oulun ja Lapin läänissä romaniväestö muodostuu noin henkilöstä, joista suurin osa asuu Oulun ja Rovaniemen kaupungeissa ja niiden ympäristökunnissa (Romanioppilaiden tukeminen ). Romanit ovat suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluva etninen vähemmistöryhmä, jolla on oma kieli, omaleimainen tapaperinne ja kulttuuri. Romanit ovat Suomen kansalaisia, ja heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin valtaväestöllä. Romanien historiaan Suomessa kuuluneet kuitenkin aina 1970 luvulle jatkuneet romanien sulauttamispyrkimykset. Vuonna 1995 Suomessa tehtiin perusoikeusuudistus, joka turvasi lainsäädännöllä romaniväestön aseman Suomen kansallisena vähemmistönä ja määritteli heidän oikeutensa oman kielen ja kulttuurin kehittämiseen. (Vast vastensa, 8 17.) Sarita Friman Korpelan (2006, 111) mukaan romanien elinolosuhteita selvittävästä tutkimustiedosta on puutetta. Tämän lisäksi jo tehtyjen selvitysten on usein koettu olevan romanien kannalta kielteisiä ja leimaavia. Haasteena onkin se, kuinka saada tietoa esim. romanien ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta, joka edesauttaisi toimenpiteiden ja palvelujen oikeudenmukaista kohdentumista ja saatavuutta vähemmistöä negatiivisesti leimaamatta. Selvitysten (Friman Korpela 2006, Romanilasten perusopetuksen tila, Vast vastensa ) mukaan romanien yhdenvertaisuuden esteenä Suomessa on mm.: romaniväestön elinolosuhteista kertovan tiedon puute palveluiden laatu ja saatavuus romanioppilaiden syrjäytyminen koulujärjestelmässä ja osittain myös koulujärjestelmän sisällä 3 Laki Saamelaiskäräjistä 2002, 3 4
5 sosiaali ja terveyspalveluiden ja romanikulttuurin kohtaamattomuudesta aiheutuva romanien syrjäytyminen palveluiden piiristä romanien työllistymisongelmat romaneihin kohdistuvien erityistoimenpiteiden leimaavuus romaneihin kohdistuvista negatiivisista stereotypioista aiheutuva erilaisuuden suvaitsevaisuuden puute SYRJINTÄ JA SIIHEN PUUTTUMINEN On tärkeää, että kaupungin työntekijä tunnistaa mahdollisen syrjinnän, osaa puuttua siihen ja auttaa syrjinnän kohteeksi joutunutta henkilöä. Työministeriön, opetusministeriön, sosiaali ja terveysministeriön ja sisäasiainministeriön poliisiosaston yhteisen SEIS hankeen (Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää) esitteessä Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä määritellään syrjintään liittyviä käsitteitä seuraavasti: syrjintä välitön syrjintä välillinen syrjintä rakenteellinen syrjintä häirintä positiivinen erityiskohtelu henkilö joutuu tai asetetaan muita huonompaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän vuoksi henkilöä kohdellaan eriarvoisesti verrattuna siihen, miten jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vastaavanlaisessa tilanteessa. Eriarvoinen kohtelu tarkoittaa kohtelua, joka aiheuttaa henkilölle haittaa, kuten esim. saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota, valinnanmahdollisuuksien vähenemistä tai vastaavaa tilanne, jossa henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä peruste yhteiskunnan rakenteissa, kuten sopimuksissa, lainsäädännössä ja palveluissa olevaa syrjintää, joka asettaa jonkin ryhmän muita huonompaan asemaan lisäksi myös ohje tai käsky syrjiä on syrjintärikos henkilön tai ihmisryhmän arvoa ja koskemattomuutta tarkoituksellisesti ja tosiasiallisesti loukataan yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä syrjintäperusteella siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimenpitein tai järjestelyin, jos hän on muutoin jäämässä eriarvoiseen asemaan. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on, että huonommassa lähtötilanteessa olevia ihmisiä tuetaan saamaan samat mahdollisuudet kuin muutkin, saavuttamaan tosiasiallinen yhdenvertaisuus. (Esim. tulkkipalvelut, tilojen esteettömyyttä 5
6 tukevat hissit ja liuskat, eri kielille käännetty tiedotusmateriaali.) Syrjintää kokeneelle henkilölle voi kynnys ottaa asia puheeksi olla korkea. Syrjintää epäiltäessä on hyvä ottaa asia puheeksi asianomaisen kanssa. On tärkeää että asiakkaan kokemukset otetaan vakavasti ja häntä pyritään auttamaan. Vaikka viranomainen ei suoranaisesti pystyisikään vaikuttamaan asiaan, voi hän kuitenkin opastaa asiakkaan eteenpäin avun saamiseksi. (Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä, 17.) Jos epäilee syrjintää viranomaistoiminnassa, voi ottaa yhteyttä seuraaviin tahoihin (Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä, 20): Yleisesti, kaikki viranomaistoiminta Oikeuskansleri Eduskunnan oikeusasiamies Poliisin toiminta Lääninhallituksen poliisiosasto Sisäasiainministeriön poliisiosasto Terveyspalvelut Potilasasiamies Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies Lääninhallituksen sosiaali ja terveysosastot Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) Etninen syrjintä, lisäksi Vähemmistövaltuutettu Etnisen syrjinnän kohteeksi joutunut voi viedä asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi tai ottaa yhteyttä vähemmistövaltuutettuun. Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi jos on omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan. Neuvontaa ja lisätietoja antavia tahoja etnistä syrjintää epäiltäessä ovat (Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä, 21): Etninen alkuperä tai kansalaisuus Romanit Saamelaiset Vähemmistövaltuutettu Pakolaisneuvonta Romaniaisain neuvottelukunta Saamelaiskäräjät Rovaniemen kaupungin Ollaan ihmisiksi periaatteet tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun turvaamiseksi Rovaniemen kaupungin työpaikoilla asiakirjassa esitetään seuraavat toimintaohjeet, jotka ovat sovellettavissa myös etnistä syrjintää tai häirintää kohdatessa: Työyhteisön jäsen Ota kanssaihmisesi aina huomioon ja kunnioita hänen ihmisarvoaan ja koskemattomuuttaan. Jos havaitset jonkun olevan häirinnän kohteena, ilmaise häiritylle tukesi. Keskustele tarvittaessa häiritsijän kanssa asiasta ja pyydä häntä muuttamaan käyttäytymistään. Tue työyhteisöä ja esimiestä häirinnän lopettamisessa. Häirintää kokeva Jos koet itseäsi häirittävän, ilmoita häiritsijälle heti suoraan ja painokkaasti, että et hyväksy hänen menettelyään ja pyydä häntä käyttäytymään asiallisesti sinua kohtaan. Tarpeen mukaan dokumentoi häirintätilanteet jo häirinnän alkuvaiheista lähtien kirjoittamalla heti muistiin 6
7 mitä, missä, milloin, miten ja keiden välillä tapahtui ja keitä muita oli näkemässä ja kuulemassa. Pyydä heitä vahvistamaan oma kertomuksesi esimerkiksi allekirjoituksellaan. Jos et yksin rohkene selvittää asiaa häiritsijän kanssa tai olet epävarma tilanteesta, käänny esimiehesi ja tarvittaessa esim. työsuojelu tai vähemmistövaltuutetun puoleen. Jos häiritsijä on lähiesimies, ota yhteys ylempään esimieheen. Työsuojeluvaltuutettu Toimi tehtäväsi ja kulloisenkin tarpeen mukaan häirityn tukena ja apuna. Jos häirintää kokeva ei osaa arvioida kokemustaan tai uskalla toimia, selvitä viipymättä tosiseikat tarpeen mukaan yhdessä häirityn kanssa ja kuule myös muita häirintätilanteissa mukana olleita henkilöitä. Jos häirintä ei lopu kehotuksesta huolimatta, huolehdi siitä, että asia saatetaan esimiehen ja/tai esim. vähemmistövaltuutetun tietoon, mikäli häiritty niin haluaa. Esimies Kun havaitset häirintää tai muuta mahdollista epäasiallista käyttäytymistä tai tällainen toiminta tulee muutoin tietoosi, huolehdi viivytyksettä, että tapahtuneet tosiseikat tulevat riittävällä tarkkuudella selvitetyksi. Jos asia antaa aihetta, tapauksen luonteesta ja tekemästäsi tilannearviostasi riippuen esim. (1) puhuttele häiritsijää ja kiellä häntä jatkamasta käyttäytymistään, (2) käy osapuolten kanssa ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetun mukana ollen keskustelu, jossa asiaa käsitellään, (3) käsittele asiaa tarvittaessa työpaikkakokouksessa tai (4) pyydä ylemmän esimiehen tukea tai apua tilanteen käsittelyyn. Valvo, että antamiasi ohjeita noudatetaan. Jos häirintä jatkuu senkin jälkeen, kun olet häiritsijää asiasta puhutellut, anna häiritsijälle kirjallinen varoitus. Mikäli häirintä jatkuu varoituksesta huolimatta, ryhdy toimenpiteisiin häiritsijän palvelussuhteen päättämiseksi. YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA Rovaniemen kaupungin Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma sisältää kaupungin strategisen päämäärän järjestää asukkailleen laadukkaat perus ja muut hyvinvointipalvelut sekä tarjota asukkailleen hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kehittämiseksi. Edellä mainittu strateginen päämäärä koskee yhdenvertaisesti kaikkia kaupungin asukkaita. Palvelujen järjestämisen yleiset periaatteet on lisäksi määritelty väestöryhmittäin kolmeen ryhmään: lapset, nuoret ja perheet, työikäiset sekä ikäihmiset. Etnisille ryhmille tarjottavista palveluista mainitaan erityisesti maahanmuuttajien suunnitelmallinen kotouttaminen ja päivähoitopalvelujen järjestämisen yhteydessä huomioitava saamelaisten lasten mahdollisuus saada ns. kielikylpyä omalla äidinkielellään. Rovaniemen kaupungilla on olemassa kaupungin työntekijöiden tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun periaatteet, jotka on kirjattu Ollaan ihmisiksi nimisessä asiakirjassa. Myös kaupungin talousarvio ja toimintasuunnitelmassa, varhaiskasvatussuunnitelmassa, perusopetuksen opetussuunnitelmissa ja tekeillä olevassa lapsi ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa linjataan toimintaperiaatteita, jotka edesauttavat yhdenvertaisen kohtelun ja tasa arvon toteuttamista. Näitä suunnitelmia tarkastettaessa yhdenvertaisuuslain vaatimukset tullaan ottamaan erityiseen huomioon. Myös vuotuisten palvelusopimusten teon yhteydessä tullaan kiinnittämään huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Rovaniemen kaupunki on toiminnassaan kehittänyt varhaisen puuttumisen käytäntöjä ja puheeksi ottamisen kulttuuria. Tarkoitus on, että työntekijöiden työssään havaitsemiin ongelmiin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mukaan lukien vähemmistöryhmien kohdalla havaitut epäkohdat. Yhdenvertaisuuden toteutumista ja yhdenvertaisen kohtelun ongelmia seurataan asiakas ja työntekijäpalautteen avulla. Rovaniemen kaupungin internet sivuilla ( on mahdollista antaa kuntalaispalautetta kaupungissa tarjottavista palveluista. Saamelaisten ja romanien palvelujen kehittämisessä konsultoidaan Saamelaiskäräjiä ja Romaniasiain neuvottelukuntaa. 7
8 Lähteet Friman Korpela, Sarita (2006) Romanit ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Teoksessa Hyvinvointivaltion rajat. Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali ja terveydenhuollossa. Stakes 2006, Näkkäläjärvi, Anne ja Magga, Ristenrauna (2006) Saamelaisväestön sosiaali ja terveyspalvelujen oikeudenmukainen kohdentuminen ja kehittämistarpeet. Teoksessa Hyvinvointivaltion rajat. Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali ja terveydenhuollossa. Stakes 2006, Ollaan ihmisiksi periaatteet tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun turvaamiseksi Rovaniemen kaupungin työpaikoilla. Rovaniemen kaupunki Romanilasten perusopetuksen tila. Selvitys lukuvuodelta Opetushallituksen monisteita 11/2004. Helsinki. Romanioppilaiden tukeminen sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Henna Huttu esitelmä Yhdenvertaisuus työpajassa Rovaniemellä Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä. Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää (SEIS) hankkeen esite. Vast vastensa. Opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille Oulu. (Luettu ) (Luettu ) (Luettu ) Liitteet Liite 1. Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. 2 Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on: 1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta; 2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä; 3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka 4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista. Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on: 1) sosiaali ja terveyspalveluista; 2) sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista; 3) asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta; taikka 4) asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa. 3 Tätä lakia ei sovelleta: 1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään; 2) kun sovelletaan ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia säännöksiä, eikä ulkomaalaisten asettamiseen erilaiseen asemaan heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aiheutuvasta syystä. 4 8
9 Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Yleiset suositukset tässä momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa sisäasiainministeriö. ( /978) Viranomaisilla tarkoitetaan tässä pykälässä valtion ja kuntien viranomaisia sekä itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia samoin kuin Ahvenanmaan maakunnan viranomaisia niiden huolehtiessa valtakunnan viranomaisille kuuluvista tehtävistä maakunnassa. Viranomaisella tarkoitetaan myös julkisoikeudellista yhdistystä ja yksityisiä toimijoita niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä sekä valtion liikelaitoksia. Velvollisuus 2 momentissa tarkoitetun suunnitelman laatimiseen ei kuitenkaan koske evankelis luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa eikä viranomaiseen rinnastettavaa, julkista hallintotehtävää hoitavaa yksityistä toimijaa. 5 Vammaisen henkilön työllistymis ja kouluttautumisedellytysten parantaminen Yhdenvertaisuuden edistämiseksi 2 :n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. 6 Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa arvosta annetussa laissa (609/1986). Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. 7 Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä: 1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä; 2) sellaista 6 :n 1 momentissa tarkoitettuun syrjintäperusteeseen liittyvää erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus; 3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista. Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 :n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista. 8 Ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seurauksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 9 Edellä 2 :ssä tarkoitettu työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palvelujen, koulutuksen tai etuisuuksien tarjoaja, joka on iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella rikkonut 6 tai 8 :n säännöksiä, on velvollinen maksamaan loukkauksesta hyvitystä syrjinnän tai vastatoimen kohteeksi joutuneelle. Hyvityksenä on suoritettava loukkauksen laadun mukaan enintään euroa. Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto, 6 tai 8 :n säännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa, asianosaisten välillä saavutettu sovinto, yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen, tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. Hyvitys voidaan jättää tuomitsematta, jos se on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Hyvityksen enimmäismäärä saadaan erityisistä syistä ylittää, kun se on syrjinnän kesto, vakavuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen perusteltua. Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain (412/1974) tai muun lain mukaan. 10 Tuomioistuin voi käsiteltävänään olevassa asiassa muuttaa tai jättää huomioon ottamatta sopimusehdot, jotka ovat 6 tai 8 :ssä säädetyn kiellon vastaisia. Sopimusehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon muuttamisen tai huomioon ottamatta jättämisen vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan muuttaa muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan. 11 9
10 Tämän lain noudattamista työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa työpaikalla valvovat työsuojeluviranomaiset siten kuin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) säädetään. ( /50) Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa muutoin kuin työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valvovat vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta siten kuin vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa (660/2001) säädetään. 12 Joka katsoo joutuneensa tässä laissa tarkoitetun etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kohteeksi, voi pyytää vähemmistövaltuutetulta 2 :n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa sekä 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa ohjeita, neuvoja, suosituksia ja toimenpiteitä sovinnon aikaansaamiseksi. 13 Syrjintälautakunta voi etnistä syrjintää koskevassa asiassa, siltä osin kuin se ei koske työsuhdetta tai julkisoikeudellista palvelussuhdetta taikka työharjoittelua tai muuta vastaavaa toimintaa työpaikalla: 1) vahvistaa osapuolten välisen sovinnon; taikka 2) kieltää jatkamasta tai uusimasta 6 tai 8 :n vastaista menettelyä. Syrjintälautakunnan vahvistama sovinto, jossa on sovittu rahasaatavasta, voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. Syrjintälautakunnan tulee tarvittaessa liittää antamaansa kieltopäätökseen kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa päätöstä on noudatettava. Lautakunta voi asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sakon maksettavaksi siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään. Jos 1 momentissa tarkoitettu asia on vireillä tai tulee vireille muussa viranomaisessa, syrjintälautakunnan on jätettävä asia tutkimatta. 14 Tuomioistuin, vähemmistövaltuutettu tai muu viranomainen taikka yhdistys voi pyytää etnistä syrjintää koskevassa asiassa syrjintälautakunnan lausunnon tämän lain soveltamisesta. 15 Se, johon 6 tai 8 :n vastainen menettely kohdistuu, taikka vähemmistövaltuutettu voi saattaa etnistä syrjintää koskevan, 2 :n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa taikka 2 momentissa tarkoitetun asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi 13 :n 1 momentin 2 kohdassa säädettyä menettelyä varten. Sovinnon osapuolet yhdessä tai vähemmistövaltuutettu osapuolten suostumuksin voi saattaa 1 momentissa tarkoitetun asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi 13 :n 1 momentin 1 kohdassa säädettyä menettelyä varten. Asian käsittelystä syrjintälautakunnassa säädetään vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa. 16 Kanne 9 tai 10 :ssä tarkoitetussa asiassa on nostettava vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa 6 tai 8 :n vastaisesta menettelystä tai, jos menettely on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä. Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä. 17 Jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 :n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä. 18 Syrjintälautakunnan 13 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto oikeuteen. Toimivaltainen hallinto oikeus on se, jonka tuomiopiirissä syrjityksi väitetyn kotipaikka sijaitsee. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Syrjintälautakunnan 13 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto oikeus toisin määrää. 19 Syrjintälautakunnan 13 :n 1 momentin 1 kohdan tai 4 momentin nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 20 Rangaistus syrjinnästä säädetään rikoslain (39/1889) 11 luvun 11 :ssä, työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 :ssä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 a :ssä. L:lla 215/2008 muutettu 20 tulee voimaan Aiempi sanamuoto kuuluu: 20 Rangaistus syrjinnästä säädetään rikoslain (39/1889) 11 luvun 9 :ssä ja työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 :ssä. 21 Edellä 9 :ssä säädetyn hyvityksen enimmäisrahamäärä tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain työ ja elinkeinoministeriön asetuksella. Liite 2. Rovaniemen väestö äidinkielen mukaan (Lähde: Tilastokeskus) (Huom. Kielistä on taulukoitu kaikki kielet, joita äidinkielenään puhuvia on alueella vähintään viisi henkilöä.) kieli lkm suomi venäjä 248 persia
11 saame 106 ruotsi 80 englanti 73 kiina 70 saksa 53 eesti, viro 45 vietnam 37 thai 33 kurdi 32 somali 27 albania 26 arabia 25 ranska 25 turkki 24 espanja 20 latvia, lätti 11 portugali 11 tamili 11 unkari 11 puola 10 japani 9 telugu 9 hollanti 8 italia 8 norja 6 bengali 5 bosnia 5 nepali 5 muu kieli 65 11
Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:
1 of 6 21/03/2011 13:26 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2004» 20.1.2004/21 20.1.2004/21 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Yhdenvertaisuuslaki
LisätiedotEtnisen syrjinnän pikakurssi. Ylitarkastaja Yrsa Nyman
Etnisen syrjinnän pikakurssi Ylitarkastaja Yrsa Nyman 8.9.2010 Suomen perustuslaki Perustuslain 6, yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
LisätiedotNurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma
Nurmijärven kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma KV 26.3.2008 28 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet... 4 1.1 Rasismin kielto... 4 1.2. Etnisen syrjinnän
LisätiedotYhdenvertaisuuslaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2003 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2003 vp Hallituksen esitys laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yhdenvertaisuuden
LisätiedotKurikan kaupunki. yhdenvertaisuussuunnitelma. hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195
Kurikan kaupunki yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksytty kaupunginhallituksessa 1.6.2009 195 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Yhdenvertaisuuden käsitteet ja periaatteet 5 2.1 Rasismin kielto 5 2.2. Etnisen
LisätiedotLaki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki
Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen kirkon luottamusmiehille Perustuslain 6 (2 ja 4 mom.) Ketään ei saa
LisätiedotYhdenvertaisuuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Yhdenvertaisuuslaki Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta
LisätiedotYHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus
YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Viitasaaren kaupunginhallitus Pihtiputaan kunnanhallitus Sisällys Yhdenvertaisuussuunnitelma... 1 1 Johdanto... 1 2 Sisältö ja tavoitteet... 1 3 Positiivinen erityiskohtelu...
LisätiedotYhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa
Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto vammaisten henkilöiden matkanteossa Kaikille helppo matkanteko -seminaari, 25.5.2016 Helsinki Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto ry 1 Tavoite ja tarkoitus
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA ASIAKAS YTIMESSÄ, AMMATTILAISET YHTEISTYÖSSÄ AJANKOHTAISSEMINAARI 27.5.2015 27/05/2015 Pirjo Kruskopf, ylitarkastaja 2 Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Lisätiedot1. YHDENVERTAISUUSLAIN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA (1-2 ) Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.
1 YHDENVERTAISUUSLAKI 1. YHDENVERTAISUUSLAIN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA (1-2 ) Uusi yhdenvertaisuuslaki on tullut voimaan 1.1.2015. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä
LisätiedotYhdenvertaisuuslaki (21/2004)
YLEISKIRJE A 3/2004 20.2.2004 Seurakunnille Sisältää: Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 1. Johdanto Uusi yhdenvertaisuuslaki (21/2004) on tullut voimaan 1.2.2004. Lain tarkoituksena
LisätiedotYhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL
Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu
LisätiedotKuinka tunnistaa syrjintä?
Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia
LisätiedotOppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan?
Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnittelu ja opinto-ohjauksen kehittäminen: Mitä muutoksia uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö tuo tullessaan? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff, OM Yhdenvertaisuuslaki on
LisätiedotSyrjinnän sääntely ja työelämä
1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 21. Yhdenvertaisuuslaki. Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2004
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2004 N:o 21 28 SISÄLLYS N:o Sivu 21 Yhdenvertaisuuslaki... 49 22 Laki vähemmistövaltuutetusta annetun lain muuttamisesta... 54 23
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta 5.10.201 Mitä on yhdenvertaisuus? Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen
LisätiedotSukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti
Sukupuolen ilmaisu ja sukupuoli-identiteetti Tapio Bergholm, erikoistutkija, SAK Tasa arvolain laajennus HE 19/2014 sivu 1 Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettaisiin koskemaan myös sukupuoli
LisätiedotSeksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki
LisätiedotUUDESTA YHDENVERTAISUUSLAISTA. Hallitusneuvos Susanna Siitonen
UUDESTA YHDENVERTAISUUSLAISTA Hallitusneuvos Susanna Siitonen Tarja Kröger 19.5.2014 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva säännöskokonaisuus YVL Syrjinnän kiellot (pl. sukupuoleen
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 Yhteistyötoimikunta 19.09.2017 Kunnanhallitus 16.10.2017 1. JOHDANTO 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman taustaa Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014
LisätiedotYHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI
YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain
LisätiedotT-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 22.3.2005: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus ei
Lisätiedothttps://www.youtube.com/watch?v=i_smgwpdcbg 12/10/2017 Aija Salo 2
https://www.youtube.com/watch?v=i_smgwpdcbg 12/10/2017 Aija Salo 2 Palvelumme syrjintää kokeneille Yhteydenotot (kantelut) verkkolomakkeen kautta, sähköpostitse tai puhelinpäivystykseen (ma-pe klo 10-12)
LisätiedotTASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ
TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen
LisätiedotLAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman
LAPIN YLIOPISTON YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2012-2014 Yliopiston rehtori on hyväksynyt yhdenvertaisuussuunnitelman 22.12.2011 Sisällysluettelo 1. YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. MITÄ ON
LisätiedotKalajoen kaupunki on antanut kantelun perusteella asiasta selvityksen.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 17.03.2014 Dnro OKV/734/1/2013 1/6 KANTELU A on 26.4.2013 osoittanut oikeuskanslerille kantelun, jossa hän pyytää tutkimaan Kalajoen kaupungin menettelyn lainmukaisuutta kaupungin osoitettua
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva
LisätiedotLAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA
LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta
LisätiedotTyönhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat
Työnhakuun liittyvää juridiikkaa/ käsiteltävät asiat Sopimusoikeudelliset periaatteet ja oikeustoimilaki Työnhakijatietojen käsittely Syrjinnän kielto Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestaus työhönotossa
LisätiedotHENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
1 ( 7 ) HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 2021 Yhteistyöryhmä 17.11.2016 14 Kunnanhallitus 28.11.2016 214 Valtuusto 12.12.2016 51 liite nro 4 Päivitetty, yhteistyöryhmä 26.2.2018
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotT-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 3.3.2004: Työyhteisön toiminta, fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön toimivuus Työyhteisön toiminnan
LisätiedotVammaisten ihmisten ihmisoikeudet
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin
LisätiedotYHDENVERTAISUUSKYSELY
YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN SYRJINTÄ YHDENVERTAISUUSLAKI APUUN Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 19.5.2017 24/05/ 2 Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu
LisätiedotValvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta
Valvonta ja seuraamukset lain rikkomisesta Anu Tuija Lehto, lakimies, SAK Valvontaviranomaiset (YVL 18 ) Vähemmistövaltuutetusta yhdenvertaisuusvaltuutettu (laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta) Oikeusministeriön
LisätiedotSuunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotPÄÄTÖS. Valitus syrjintälautakunnan päätöksestä
ROV ANIEMEN HALLINTO-OIKEUS PL 8112, Oikeustalo, Valtakatu 17 96101 ROVANIEMI Puhelin 010 36 42900, Faksi 010 36 42995 Sähköposti rovaniemi.hao@oikeus.fi PÄÄTÖS 10/032511 21.6.2010 00002/09/611 1 ASIA
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
LisätiedotHE 67/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain
HE 67/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdenvertaisuuslain säännöstä menettelystä,
LisätiedotHENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
HENKILÖSTÖN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017 2021 Yhteistyöryhmä 17.11.2016 14 Kunnanhallitus 28.11.2016 214 Valtuusto 12.12.2016 51 liite nro 4 1 1. Johdanto Sonkajärven kunnan henkilöstöpolitiikassa
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNGIN TASA ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE
ROVANIEMEN KAUPUNGIN TASA ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2015 SISÄLTÖ 1. Tasa arvolain ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet 1.1 Tasa arvolaki 1.2 Yhdenvertaisuuslaki 2. Tasa arvosuunnitelma 2.1 Tasa arvotyöryhmä
LisätiedotMUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA
MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tullut uudistus velvoittaa kaikkia vähintään 30 työntekijää työllistäviä työpaikkoja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Mustasaaren
LisätiedotTasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä
Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 30.4.2015 Eurobarometri 77.4. Syrjintä EU:ssa vuonna 2012. Aineisto kerätty 6/2012. 2 30.4.2015 3
LisätiedotSyrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto
Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi näin ollen, ettei kyse ole ollut hyväksyttävään syyhyn perustuneesta tilajärjestelystä.
Yleisötilaisuus, esteellisyys, syrjintäolettama, välillinen syrjintä YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 315/2017 Antopäivä: 21.11.2017 Pyörätuolia vammansa takia liikkumiseensa
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotTulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä
Tulkkauspalvelu, kuulonäkövamma, syrjintäolettama, välillinen syrjintä YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 238/2017 Antopäivä: 21.11.2017 Kuulonäkövammainen hakija katsoi tulleensa
LisätiedotVÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA
VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen
Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä
LisätiedotJOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 4: SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS
JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 4: SYRJINTÄ JA YHDENVERTAISUUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisältö Yhdenvertaisuuden edistäminen Syrjinnän eri muodot ja perusteet Syrjinnän ehkäisyyn
LisätiedotRaahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotTasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018
Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto
LisätiedotKuopion Tanssistudion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Kuopion Tanssistudion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta velvoittaa oppilaitoksia laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää,
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,
LisätiedotKAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KAUHAJOEN LUKION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2016 2019 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä vastaa
LisätiedotTyöttömyys, alennus messujen pääsylipusta, lautakunnan toimivalta antaa lausuntoja
Työttömyys, alennus messujen pääsylipusta, lautakunnan toimivalta antaa lausuntoja YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 180/2016 Antopäivä: 29.5.2017 Hakija on työtön työnhakija.
LisätiedotAsiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari
Asiallinen käytös sallittu Työympäristöseminaari 28.5.2019 1 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työturvallisuuslaissa Työntekijän pitää välttää sellaista epäasiallista kohtelua ja häirintää, joka voi aiheuttaa
LisätiedotKyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille
Kyyjärven kunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2019-2020. Yhteistyötoimikunta 6.2.2019 Kunnanhallitus 18.2.2019 Kunnanvaltuusto 29.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Yhdenvertaisuus-
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotVATES-päivät 2014: Dialogin paikka!
VATES-päivät 2014: Dialogin paikka! Arcada, Helsinki 9.4.2014 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä Perustuslaki 6 - yhdenvertaisuus: ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta
LisätiedotKatsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta
Katsaus yhdenvertaisuuslakiin soveltavan liikunnan näkökulmasta Ylitarkastaja Anni Valovirta 21.8.2018 YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä Yhdenvertaisuuslain valvonta: yhdenvertaisuuden
LisätiedotSukupuolten tasa-arvon edistäminen
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Mitä on suvaaminen?, ylitarkastaja Tasa-arvoyksikkö 1 Esityksen rakenne Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki Peruskäsitteitä Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta
LisätiedotYhdenvertaisuus sosiaalialalla. YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen
Yhdenvertaisuus sosiaalialalla, toimistopäällikkö Rainer Hiltunen Yhdenvertaisuuden merkityksen muutos Monimuotoistumisen (arvo)muutos o globalisaatio, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus Muutos lainsäädännössä
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Askolan kunta 2016-2018 Yhteistyötoimikunta 25.10.2016 Henkilöstöjaosto 31.10.2016 Kunnanhallitus 2.11.2016 Kunnanvaltuusto 16.11.2016 Sisällys 1. JOHDANTO... 3
LisätiedotYHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?
YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta
LisätiedotYhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon
Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotT-110.460 3.3.2004. Työyhteisön riskejä. T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus. Syitä mm. Riskit liittyvät. Seurauksia mm.
T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 16.4.2007: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus työpaikalla
LisätiedotJokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,
LisätiedotMikä on syrjintää työelämässä?
Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Mikä on syrjintää työelämässä? Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miksi työelämän yhdenvertaisuus on tärkeää? Syrjinnän vastaisen lainsäädännön
LisätiedotYhdenvertaisuuslaki kuntien kannalta. Ida Sulin Lakimies, OTT Suomen Kuntaliitto
Yhdenvertaisuuslaki kuntien kannalta Ida Sulin Lakimies, OTT Suomen Kuntaliitto Yhdenvertaisuuslaki ja kunnat Vanhan yhdenvertaisuuslain soveltamisala Vuoden 2004 yhdenvertaisuuslain soveltamisala julkisen
LisätiedotKURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA
KURIKAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2017-2020 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a :n mukaan (609/1986, muutettu lailla 1329/2014) koulutuksen järjestäjä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.
LisätiedotYhdenvertaisuussuunnitelma
Tervolan kunta Yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 Henkilöstötoimikunta 17.11.2016 40 Kunnanhallitus 28.11.2016 331 1 Sisällys Tervolan kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma v. 2017... 2 1. Saatteeksi... 2 2.
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Laki. naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1329/2014 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014
LisätiedotSuunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä
LisätiedotEpäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla
Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Luonnos Opas pohjautuu työsuojeluhallinnon julkaisuun työsuojeluoppaita ja ohjeita 42 EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 Mikä ei ole epäasiallista
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA VUODELLE 2017
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA VUODELLE 2017 Henkilöstö- ja hyvinvointistrategian osa Yhteistyötoimikunta 18.10.2016 ja 14.11.2016 Yhtymähallitus 15.12.2016
LisätiedotKieli, isännöitsijän menettely, syrjintäolettama, oikeuttamisperuste
Kieli, isännöitsijän menettely, syrjintäolettama, oikeuttamisperuste YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 286/2017 Antopäivä: 11.6.2018 Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä ei ollut
LisätiedotT-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus
T-110.5610 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 16.4.2007: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus työpaikalla
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi, ettei syrjintäolettamaa ollut syntynyt ja hylkäsi hakijan hakemuksen.
Syrjintäolettama, ikä, palvelumaksu YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Jaosto Diaarinumero: 130/2016 Antopäivä: 20.4.2017 Sairaudestaan johtuen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva hakija katsoi tulleensa
LisätiedotUUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - muutokset työelämässä. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö
UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - muutokset työelämässä Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Valmisteluaineisto HE 19/2014 HE 111/2014 PeVL 31/2014 vp TyVM 11/2014
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotKielilaissa (423/2003) säädetään
Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on
LisätiedotMitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014
Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu
LisätiedotEpäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Käsitteitä Epäasiallisena kohteluna voidaan pitää kaikkea sellaista kielteistä käyttäytymistä työpaikalla,
Lisätiedot