Sukupuolten palkkaeron kaventaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupuolten palkkaeron kaventaminen"

Transkriptio

1 Sukupuolten palkkaeron kaventaminen

2 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2011 ISBN doi: /48173 Euroopan unioni, 2011 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium

3 Sisällysluettelo Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? 2 Mitkä ovat sukupuolten palkkaeron tärkeimmät syyt? 5 Mitä hyötyä sukupuolten palkkaeron poistamisesta on? 8 Kartta sukupuolten palkkaerosta 27 jäsenvaltion EU:ssa 10 Mitä EU tekee? 13 Miten sukupuolten palkkaero poistetaan kansallisella tasolla? 16 1 Viitteet ja lisätietoa 20

4 Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Sukupuolten palkkaero on miesten ja naisten palkkojen välinen ero. Se lasketaan kaikkien palkansaajien bruttotuntiansioiden keskimääräisen eron perusteella. Naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin noin 17 prosenttia vähemmän tunnissa kuin miehet [ 1 ]. Sukupuolten palkkaero on erilainen eri puolilla EU:ta. Se on alle 10 prosenttia Belgiassa, Portugalissa, Sloveniassa, Puolassa, Maltalla ja Italiassa, mutta yli 25 prosenttia Virossa ja Itävallassa [ 2 ]. Vaikka palkkaero yleensä ottaen on pienentynyt viime vuosikymmenen aikana, joissakin maissa kansallinen sukupuolten palkkaero on itse asiassa kasvanut. Sukupuolten välillä on palkkaero, vaikka naiset pärjäävät miehiä paremmin koulussa ja yliopistossa. EU:ssa keskimäärin 81 prosenttia nuorista naisista saa vähintään keskiasteen koulutuksen verrattuna 75 prosenttiin miehistä. Myös yliopistotutkinnon suorittaneista 60 prosenttia on naisia [ 3 ]. 2 MIKÄ ON SUKUPUOLTEN PALKKAERON VAIKUTUS KOKO ELÄMÄN AJAN? Sukupuolten palkkaeron vuoksi naiset ansaitsevat koko elämänsä ajan vähemmän. Se johtaa mataliin eläkkeisiin ja vanhuusiän köyhyysriskiin. Vuonna 2005 köyhyysriski koski 21 prosenttia yli 65-vuotiaista naisista ja vain 16 prosenttia miehistä [ 4 ]. MITEN NAISTEN JA MIESTEN TYÖT EROAVAT TOISISTAAN? Naisten kokonaistyöllisyysaste EU:ssa on 63 prosenttia verrattuna vuotiaiden miesten 76 prosenttiin. Suurin osa EU:n osa-aikaisista työntekijöistä on naisia, sillä 31,5 prosenttia naisista tekee osa-aikatyötä verrattuna vain 8,3 prosenttiin miehistä [ 5 ]. Sillä on kielteinen vaikutus uralla etenemiseen, koulutusmahdollisuuksiin, eläkeoikeuksiin ja työttömyyssetuuksiin, jotka kaikki vaikuttavat sukupuolten palkkaeroon.

5 MITEN PALKKAEROA MITATAAN EU:SSA? Palkkaero esitetään prosenttiosuutena miesten ansioista, ja se on mies- ja naispuolisten palkansaajien keskimääräisten bruttotuntiansioiden välinen ero. Bruttoansiot ovat palkansaajan palkka ennen tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja varten tehtäviä vähennyksiä. EU:ssa sukupuolten palkkaeroa koskevat tilastot perustuvat ansiorakennetutkimuksen menetelmiin. EU:ssa sukupuolten palkkaeroon viitataan virallisesti tasoittamattomana sukupuolten palkkaerona, koska siinä ei oteta huomioon kaikkia sukupuolten palkkaeroon vaikuttavia tekijöitä, kuten koulutuseroja, kokemusta työmarkkinoilla, työaikaa, työn laatua jne. Vaikka nämä kaikki tekijät otetaan huomioon, yli puolet sukupuolten palkkaerosta jää selitystä vaille. Tuntipalkan käyttäminen sukupuolten palkkaeron laskemisen perustana voi myös peittää tietyt huomioimatta jäävät erot palkassa, esimerkiksi bonusmaksut, suoritukseen liittyvät palkkiot tai kausittaiset maksut. 3

6 POIKA TAI TYTTÖ,SAMAT MAHDOLLISUUDET? Nämä vauvat syntyivät samanarvoisina, mutta poikien koulutus- ja uraodotukset ovat erilaiset kuin tyttöjen. Aikuisena poika ansaitsee keskimäärin 17,5 prosenttia enemmän kuin tyttö.

7 Mitkä ovat sukupuolten palkkaeron tärkeimmät syyt? Sukupuolten palkkaero on monimutkainen asia, joka johtuu monista toisiinsa liittyvistä tekijöistä. Se on tällä hetkellä edelleen olemassa, koska koko taloudessa ja yhteiskunnassa on laajempaa epätasa-arvoa. SYRJINTÄ TYÖPAIKALLA Tietyissä tapauksissa naisille ja miehille ei makseta samaa palkkaa, vaikka he tekevät samaa työtä tai samanarvoista työtä. Se voi johtua niin sanotusta välittömästä syrjinnästä, jossa naisia ei yksinkertaisesti kohdella niin hyvin kuin miehiä. Se voi myös johtua politiikasta tai käytännöistä, jotka saavat aikaan miesten ja naisten epätasa-arvoista kohtelua, vaikka niiden tarkoituksena ei olekaan syrjiä. Molemmat syrjinnän lajit on kielletty EU:n lainsäädännön nojalla, mutta valitettavasti niitä edelleen esiintyy joillakin työpaikoilla. ERI TYÖT, ERI ALAT Naiset ja miehet tekevät erilaisia töitä ja he työskentelevät usein eri aloilla. Pelkästään terveydenhoito- ja sosiaalialalla naisten osuus kaikista työntekijöistä on 80 prosenttia. Aloilla, joilla naiset ovat enemmistönä, palkat ovat matalampia kuin miesvaltaisilla aloilla. 5 Koska naiset kantavat vastuun palkattomasta työstä ja lastenhoidosta, heidän työaikansa on yleensä lyhyempi. He myös työskentelevät tavallisesti aloilla ja ammateissa, joissa työt on mahdollista sovittaa perhevelvollisuuksiin. Siksi naiset työskentelevät todennäköisemmin osa-aikaisesti ja matalapalkkaisissa työtehtävissä eivätkä ota johtotehtäviä. TYÖPAIKAN KÄYTÄNNÖT JA PALKKAJÄRJESTELMÄT Työpaikan käytännöt, esimerkiksi mahdollisuudet uralla etenemiseen ja koulutukseen, vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin. Työntekijöiden erilaiset palkitsemismenetelmät (esimerkiksi bonusten, etuuksien ja suoritukseen liittyvien palkkioiden avulla) sekä itse palkkajärjestelmien rakenne voivat johtaa nais- ja miespuolisten työntekijöiden erilaisiin palkkatasoihin. Tämä syrjintä johtuu usein historiallisista ja kulttuuriin liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, miten palkat määritetään. Tämä niin sanottu lasikatto estää naisia pääsemästä parhaiten palkattuihin tehtäviin.

8 NAISTEN TYÖN JA KYKYJEN ALIARVOSTAMINEN Naisten kyvyt ja taidot ovat usein aliarvostettuja, erityisesti ammateissa, joissa he ovat enemmistönä. Se johtaa naisten matalampiin palkkoihin. Esimerkiksi fyysisiä tehtäviä, jotka miehet yleensä suorittavat, arvostetaan usein enemmän kuin naisten suorittamia tehtäviä. Valintamyymälän naispuolinen kassatyöntekijä esimerkiksi ansaitsee vähemmän kuin varastossa työskentelevä mies. Kun naiset ovat enemmistönä pienessä määrässä ammatteja, heidän palkkansa on matalampi. Miesten kohdalla asia on päinvastoin, koska mitä enemmän heitä jossakin ammatissa on, sitä korkeampi on palkka. Naisvaltaisissa ammateissa, kuten siivousalalla, työskentelevät naiset ansaitsevat esimerkiksi yleensä vähemmän kuin miehet, joilla on vastaavat kyvyt ja jotka työskentelevät miesvaltaisissa ammateissa, kuten jätteidenkuljetuksessa. 6 Naisten kykyjä aliarvioidaan usein siksi, että niiden katsotaan olevan peräisin naisellisista piirteistä eikä niinkään hankittuja kykyjä ja taitoja. Naispuolinen sairaanhoitaja esimerkiksi ansaitsee vähemmän kuin miespuolinen lääkintäteknikko, vaikka heillä on vastaava pätevyystaso. Tämä saattaa johtaa sukupuolten eriarvoiseen kohteluun palkanmuodostuksessa ja naisten tekemän työn arvottamisessa. JOHTOTEHTÄVISSÄ VAIN VÄHÄN NAISIA Naiset ovat aliedustettuja politiikassa ja taloudessa. Johtajista vain 33 prosenttia ja tutkijoista ja insinööreistä vain 29 prosenttia on naisia koko EU:ssa. Jopa naisvaltaisilla aloilla naiset ovat aliedustettuja ylimmissä tehtävissä. Naisten osuus suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä koko EU:ssa on vain 12 prosenttia ja vain 3 prosenttia hallitusten puheenjohtajista on naisia [ 6 ].

9 SUKUPUOLIROOLIT JA PERINTEET Sukupuoliroolit ja perinteet muokkaavat naisten ja miesten rooleja yhteiskunnassa pienestä pitäen. Perinteet ja sukupuoliroolit voivat vaikuttaa esimerkiksi nuoren miehen tai naisen opintojen valintaan. Näihin päätöksiin vaikuttavat perinteiset arvot ja olettamukset työskentelymalleista. Tutkimukset osoittavat, että tyypillisesti naisellisissa työpaikoissa johtoasemissa oleville naisille maksetaan huomattavasti vähemmän kuin tyypillisesti miehisten työpaikkojen johdossa työskenteleville naisille [ 7 ]. TYÖ- JA PERHEVELVOLLISUUKSIEN YHTEENSOVITTAMINEN Naisten työaika on lyhyempi ja he tekevät usein osa-aikaista työtä voidakseen yhdistää perhevelvollisuuteensa palkkatyöhön. Naisten perhevelvollisuudet vaikuttavat myös heidän mahdollisuuksiinsa edetä työssään ja saada korkeampaa palkkaa. Sukupuolten palkkaero kasvaa, kun naiset saavat lapsia ja kun he työskentelevät osa-aikaisesti. Vuonna 2010 sellaisten naisten työllisyysaste, joilla oli huollettavanaan lapsia, oli vain 65,6 prosenttia, kun taas miesten vastaava luku oli 90,3 prosenttia [ 8 ]. Naiset käyttävät miehiä enemmän aikaa koti- ja hoitotyöhön, ja hyvin harvat miehet jäävät vanhempainvapaalle tai työskentelevät osa-aikaisesti. Vaikka miesten työaika työpaikalla on naisten työaikaa pidempi, jos naisten palkallinen ja palkaton työaika lasketaan yhteen, se on huomattavasti pidempi kuin miesten. 7

10 Mitä hyötyä sukupuolten palkkaeron poistamisesta on? OIKEUDENMUKAISEMMAN JA TASA-ARVOISEMMAN YHTEISKUNNAN LUOMINEN Naisten ja miesten tasa-arvon lisääntyminen hyödyttäisi taloutta ja yleisesti yhteiskuntaa. Sukupuolten palkkaeron poistaminen voi auttaa vähentämään köyhyyttä ja lisäämään naisten koko elämänsä aikana saamia tuloja. Siten vältetään riski naisten köyhtymisestä työelämän aikana, mutta myös vähennetään köyhyysriskiä eläkkeellä ollessa. LAADUKKAIDEN TYÖPAIKKOJEN LUOMINEN Naisten odotukset työelämästä kasvavat, ja jos yritykset haluavat houkutella parhaita lahjakkuuksia, työn tasa-arvo on ehdoton edellytys. Se on olennaista laadukkaiden työpaikkojen ja motivoituneen työvoiman aikaansaamiseksi. Laadukkaat työpaikat ovat puolestaan ensiarvoisen tärkeitä rakennettaessa myönteistä työympäristöä, jossa kaikkien työntekijöiden tekemää työtä arvostetaan. 8 HYVÄKSI YRITYKSILLE, TYÖNTEKIJÖILLE JA TALOUDELLE Työnantajat voivat hyödyntää naisten taitoja ja kykyjä tehokkaammin esimerkiksi siten, että naisten kykyjä arvostetaan ja otetaan käyttöön työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, koulutusta ja urakehitystä koskevia toimia. Naisilla on kykyjä ja taitoja, joita ei usein hyödynnetä riiittävästi työpaikalla, ja niiden ottaminen käyttöön voi auttaa yrityksiä täyttämään osaamisvajeita. Naisten tekemän työn arvostaminen ja heidän kykyjensä ja taitojensa palkitseminen oikeudenmukaisesti voi auttaa parantamaan yrityksen suorituskykyä ja tehokkuutta. Se voi esimerkiksi edistää parhaiden ja lahjakkaimpien työntekijöiden palkkaamista ja heidän pysymistään työpaikassa, vähentää poissaoloja ja luoda asiakkaille myönteisen kuvan.

11 Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmia ja -strategioita laativat yritykset luovat parhaat työpaikat kaikille, miehille ja naisille. Myönteinen työympäristö auttaa yritystä houkuttelemaan asiakkaita, parantamaan suoritusta ja vauhdittamaan kilpailukykyä. Työntekijät, jotka tuntevat, että heidän tekemäänsä työtä arvostetaan, ja jotka tuntevat itsensä luottavaisemmiksi, ovat myös todennäköisemmin innovatiivisempia ja tuotteliaampia työssä. RIITA-ASIOIDEN JA VALITUSTEN VÄLTTÄMINEN Varmistamalla, että yrityksen työntekijät saavat samanarvoisesta työstä saman palkan, työnantajat voivat välttää valitukset syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisista työskentelykäytännöistä. Siten vältetään hukkaamasta aikaa ja rahaa valitusten ja niistä seuraavien riita-asioiden käsittelyyn. TALOUSKASVUN JA ELPYMISEN PERUSTA Kun EU selviää nykyisestä talouskriisistä, on tärkeää keskustella edelleen sukupuolten tasaarvosta ja sukupuolten palkkaeron poistamisesta. Sukupuolten tasa-arvo on avain työllisyyden kasvun, kilpailukyvyn ja talouden elpymisen aikaansaamiseen. On olennaisen tärkeää, että tasa-arvoa ei heikennetä, kun kaikkialla työmarkkinoilla tehdään leikkauksia. 9

12 Kartta sukupuolten palkkaerosta 27 jäsenvaltion EU:ssa Naiset ansaitsevat koko EU:ssa keskimäärin noin 17 prosenttia vähemmän kuin miehet. Irlanti 17,1 % Tanska 1 Yhdistynyt kuningaskunta 20,4 % Alankomaat 19,2 % Belgia 9 % Saksa Luxemburg 12,5 % Ranska 17,1 % Portugali 10 % Espanja 16,1 % Lähde: Eurostat 2009 paitsi BE, EL, ES, FR, IE (2008) ja EE (2007).

13 Suomi 20,4 % Ruotsi 16 % Viro 30,9 % 16,8 % Latvia 14,9 % Liettua 15,3 % 23,2 % Puola 9,8 % Tšekki 25,9 % Slovakia 21,9 % Itävalta 25,4 % Unkari 17,1 % Slovenia 3,2 % Romania 8,1 % Italia 5,5 % Bulgaria 15,3 % Kreikka 22 % Malta 6,9 % Kypros 21 %

14 ARVOSTETAANKO TYÖTÄMME YHTÄ PALJON? Vaikka naisilla on yhtä hyvä tai parempi koulutus kuin miehillä, heidän pätevyyttään arvostetaan vähemmän ja heidän urakehityksensä on hitaampaa kuin miesten. Tästä johtuva sukupuolten palkkaero EU:ssa on keskimäärin 17,5 prosenttia.

15 Mitä EU tekee? Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on EU:n perusoikeus. Se on myös välttämätön edellytys talouskasvua, työllisyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kilpailukykyä koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Sukupuolten palkkaeron poistaminen on pitkään ollut EU:n ensisijainen tavoite. EU:n sitoumus eron poistamisesta on peräisin vuoden 1957 Rooman sopimuksesta. Nyt EU:n toiminnan oikeusperusta on Lissabonin sopimus sekä perusoikeuskirjassa oleva sukupuolten tasa-arvoa koskeva sitoumus. EU:n toiminta on kuitenkin lainsäädääntöä laajempaa. Sillä pyritään myös muuttamaan sukupuolirooleja koskevia asenteita koulussa, kotona, työpaikalla ja yleisesti yhteiskunnassa. SAMAPALKKAISUUSDIREKTIIVI Samapalkkaisuudesta vuonna 1975 annettu direktiivi kattaa palkkasyrjinnän, myös työtehtävien luokittelujärjestelmissä. Vuonna 2006 yhteen uudelleenlaadittuun direktiiviin yhdistettiin neljä direktiiviä naisten ja miesten yhdenvertaisesta kohtelusta, mukaan luettuna samapalkkaisuusdirektiivi. 13 TIEDONANTO SUKUPUOLTEN PALKKAEROSTA, 2007 Euroopan komission vuonna 2007 sukupuolten palkkaerosta antamassa tiedonannossa ehdotettiin monia toimia sukupuolten palkkaeron poistamiseksi. Niitä olivat muun muassa voimassa olevan lainsäädännön soveltaminen paremmin, sukupuolten palkkaeron torjuminen työllisyyspolitiikalla, samapalkkaisuusperiaatteen edistäminen työnantajien keskuudessa ja työmarkkinaosapuolten yhteistyöllä ja hyvien käytäntöjen vaihdon edistäminen koko EU:ssa. NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVOA KOSKEVA STRATEGIA ( ) Sukupuolten palkkaeron poistaminen lainsäädäntö- ja muilla toimilla on keskeinen tavoite Euroopan komission laatimassa naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa ( ). Strategiassa ehdotetaan toimia viidellä alalla: talous ja työmarkkinat; sama palkka; tasa-arvo johtotehtävissä; sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuminen; ja tasa-arvon edistäminen EU:n ulkopuolella.

16 Sukupuolten palkkaeron poistamista koskevia toimia ovat muun muassa: Palkkajärjestelmien avoimuuden parantamista koskevien tapojen ja osa-aikatyön ja määräaikaisen työn samapalkkaisuuteen kohdistuvien vaikutusten tutkiminen yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Tuki samaa palkkaa koskeville aloitteille työpaikalle, esimerkiksi työntekijöiden tasaarvoa koskeville merkeille, peruskirjoille, palkinnoille ja työkaluille. Valistus vuotuisen eurooppalaisen samapalkkaisuuspäivän avulla. SUKUPUOLTEN PALKKAERON POISTAMINEN EU:N PAINOPISTE Sukupuolten tasa-arvo ja naisten taitojen ja kykyjen hyödyntäminen paremmin ovat keskeisiä sukupuolten palkkaeron poistamiseksi ja EU:n tulevan vuosikymmenen kasvustrategian, Eurooppa 2020 strategian, tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian tavoitteena on luoda enemmän ja parempia työpaikkoja, saavuttaa naisten korkeampi työllisyystaso osana yleistä kaikkien vuotiaiden 75 prosentin työllisyystavoitetta ja varmistaa, että 20 miljoonaa ihmistä vähemmän elää köyhyydessä tai köyhyysriskissä tai on sosiaalisesti syrjäytynyt vuoteen 2020 mennessä. 14 Palkkaeron kaventaminen on monilla politiikan aloilla määritetty ensisijainen tavoite. Esimerkiksi: EU:n johtajien vuonna 2011 tekemä Euroopan tasa-arvosopimus. Euroopan työmarkkinaosapuolten vuonna 2005 hyväksymä sukupuolten välistä tasaarvoa koskeva toimintakehys. Ratkaisun löytäminen palkkaeroon on kuitenkin pääasiassa kansallisten hallitusten ja työmarkkinaosapuolten käsissä. EU voi auttaa, mutta ratkaisut on laadittava kansallisella tasolla. Myös EU:n jäsenvaltioiden yleisellä mielipiteellä on merkittävä asema. SUKUPUOLTEN PALKKAERON VASTAINEN KAMPANJA Euroopan komissio vetää työnantajille, työntekijöille ja muille sidosryhmille suunnattua tiedotuskampanjaa, jolla lisätään tietoisuutta sukupuolten palkkaerosta, sen syistä ja siitä, miten se poistetaan. Kampanjalla on verkkosivu, jossa on tietoa, lähteitä ja työkaluja sekä sukupuolten palkkaeron laskuri. EUROOPAN SAMAPALKKAISUUSPÄIVÄ Euroopan komissio järjesti 5. maaliskuuta 2011 ensimmäisen Euroopan samapalkkaisuuspäivän. Samapalkkaisuuspäivä järjestetään vuosittain lisäämään tietoisuutta sukupuolten palkkaerosta ja siitä, miten se poistetaan. Sen järjestämispäivä, joka vaihtelee joka vuosi EU:n keskimääräisestä sukupuolten palkkaerosta riippuen, tarkoittaa niitä ylimääräisiä päiviä, jotka naisten on työskenneltävä saadakseen saman palkan kuin miehet koko työvuoden aikana.

17 HAITTAAKO LAPSEN SAAMINEN URAANI? Perhevastuu ei jakaudu tasapuolisesti. Siksi naisten työssäkäynti keskeytyy useammin kuin miesten, ja monesti he eivät palaa kokopäivätyöhön. Tämän seurauksena naiset ansaitsevat keskimäärin 17,5 prosenttia vähemmän kuin miehet.

18 Miten sukupuolten palkkaero poistetaan kansallisella tasolla? Kansalliset hallitukset ja työmarkkinaosapuolet ovat ottaneet käyttöön monia toimenpiteitä sukupuolten palkkaeron poistamiseksi. Tässä muutamia esimerkkejä. SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA JA SAMAA PALKKAA KOSKEVAT STRATEGIAT Monissa maissa on otettu käyttöön sukupuolten tasa-arvoa koskevia strategioita, jotka sisältävät säännöksiä sukupuolten palkkaeron poistamisen edistämiseksi. Esimerkiksi: Sukupuolten palkkaeron vähentäminen on strateginen painopisteala sukupuolten tasa-arvoa koskevassa Itävallan kansallisessa toimintasuunnitelmassa [ 9 ]. Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2006 tasa-arvolaissa edellytetään, että julkiset viranomaiset edistävät sukupuolten, rotujen ja vammaisten tasa-arvoa. Tasa-arvovelvoite edellyttää, että julkiset viranomaiset laativat ja julkaisevat tasa-arvosuunnitelman, jonka nojalla käsitellään palkkasyrjintää, ammattien eriytymistä ja epätasaisesti jakautuvia hoitovastuita [ 10 ]. 16 SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA KÄSITTELEVÄT TUTKIMUKSET JA LAUTAKUNNAT Monet maat ovat tehneet tutkimuksia sukupuolten palkkaerosta ja perustaneet tutkintalautakuntia. Esimerkiksi: Norjassa hallituksen perustama samapalkkaisuutta käsittelevä lautakunta [ 11 ] antoi suosituksia sukupuolten palkkaeron vähentämiseksi vuonna Yksi suositus koski samapalkkaisuusrahaston perustamista sukupuolten palkkaerojen korjaamiseksi työpaikalla, ja se on pantu täytäntöön vuoden 2010 palkkaratkaisun yhteydessä. Belgia on antanut vuodesta 2006 alkaen vuotuisen sukupuolten palkkaeron kaventamista koskevan raportin [ 12 ], jossa esitetään naisten ja miesten palkkojen väliset erot. Sen yhtenä tuloksena on ollut kansallinen sopimus, jolla varmistetaan, että vuoteen 2016 mennessä kaikki työtehtävien luokittelut ovat sukupuolineutraaleja. SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA KOSKEVAT SUUNNITELMAT YRITYKSISSÄ JA TARKASTUKSET SUKUPUOLTEN PALKKAERON VÄHENTÄMISEKSI Yritykset voivat sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien ja tarkastusten avulla mitata edistymistään sukupuolten tasa-arvon ja saman palkan täytäntöönpanossa. Joissakin tapauksissa suunnitelmien toteuttamista edellytetään lainsäädännössä, joissakin se on vapaaehtoista. Esimerkiksi: Ruotsissa vuoden 2008 tasa-arvolaissa [ 13 ] edellytetään, että vähintään 25 työntekijää työllistävän työnantajan on tehtävä joka kolmas vuosi palkkatutkimus, jonka tavoitteena on havaita, korjata ja estää perusteettomat erot naisten ja miesten palkoissa ja työehdoissa, ja laadittava lisäksi samapalkkaisuutta koskeva toimintasuunnitelma.

19 Irlannissa kansallinen tasa-arvoelin on antanut tukea yrityksille tasa-arvokatsausten ja -toimintasuunnitelmien toteuttamisessa [ 14 ]. TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimukset ovat olleet yksi tärkeimmistä tavoista, joilla sukupuolten palkkaeroa on vähennetty koko EU:ssa. Esimerkiksi: Suomessa hallituksen samapalkkaisuusohjelma [ 15 ] johti sellaisten kattavien tulopoliittisten sopimusten käyttöönottoon, joilla on saatu aikaan tasa-arvolisä samapalkkaisuuden edistämiseksi. Viimeisimmissä työehtosopimuksissa tarjotaan 0,2 prosentin tasa-arvolisä matalapalkkaisille ja naisvaltaisille työpaikoille. Ranskassa vuoden 2006 laissa naisten ja miesten samasta palkasta [ 16 ] säädetään pakollisista sukupuolten tasa-arvoa koskevista työehtosopimusneuvotteluista ja edellytetään, että yritykset raportoivat palkoista ja suunnitelmista sukupuolten palkkaeron poistamiseksi. TYÖSUOJELUTARKASTUKSET SAMAPALKKAISUUSLAINSÄÄDÄNNÖN PANEMISEKSI TÄYTÄNTÖÖN Kansallisen tason työsuojeluviranomaisilla on erittäin merkittävä asema palkkasyrjinnän paljastamisessa. Monissa maissa on pantu täytäntöön ohjelmia työsuojeluviranomaisten kouluttamiseksi palkkasyrjinnän havaitsemista koskevien menetelmien osalta. Esimerkiksi: Slovakiassa kansallisten työsuojeluviranomisten aluetoimistot [ 17 ] tekivät tarkastuksia, jotka koskivat tasavertaisuutta työhönpääsyssä, samapalkkaisuutta, työterveyttä ja turvallisuutta ja irtisanomisia. 17 TYÖKALUT PALKKAJÄRJESTELMIEN AVOIMUUDEN LISÄÄMISEKSI JA SUKUPUOLTEN PALKKAERON MÄÄRITTÄMISEKSI Avoimet palkkajärjestelmät ovat olennainen tekijä samapalkkaisuuden täytäntöönpanossa. Avoimuuden varmistamiseksi on erilaisia välineitä. Esimerkiksi: Saksassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä on kehitetty verkkotyökalu (Logib), jonka avulla yritykset voivat analysoida palkka- ja henkilöstörakenteita ja tarkastaa, saavatko mies- ja naispuoliset työntekijät samaa palkkaa [ 18 ]. TIEDOTUSKAMPANJAT Monet maat järjestävät tiedotuskampanjoita sukupuolten palkkaeron poistamiseksi. Esimerkiksi: Bulgariassa hallitus käynnisti vuonna 2008 tiedotuskampanjan sukupuolten palkkaeron poistamiseksi [ 19 ]. Virossa EU:n rahoittamassa hankkeessa Naisten ja miesten tasa-arvo tehokkaiden ja kestävien yritysten periaatteet ja tavoitteet [ 20 ] toteutetaan toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvosta ja yritysten hyvistä käytännöistä tiedottamiseksi.

20 SAMAPALKKAISUUSPÄIVÄT Monissa maissa järjestetään säännöllisesti samapalkkaisuuspäiviä. Euroopan ensimmäinen samapalkkaisuuspäivä järjestettiin Belgiassa vuonna Viime aikoina samapalkkaisuuspäiviä on järjestetty Kreikassa ja Ruotsissa. Niiden yhteydessä muun muassa tiedotetaan sukupuolten palkkaerosta, järjestetään tapahtumia ja pidetään kokouksia hallituksen edustajien kanssa [ 21 ]. TYÖN ARVIOINTI ILMAN SUKUPUOLISIDONNAISIA VINOUTUMIA Työn arviointi ilman sukupuolisidonnaisia vinoutumia on ollut tärkeä menetelmä varmistaa, että naisten ja miesten tekemä työ on samanarvoista. Esimerkiksi: Portugalissa EU:n hankkeessa Työn uudelleenarviointi sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi [ 22 ] kehitettiin työn arviointimenetelmä ilman sukupuolisidonnaisia vinoutumia hotelli-, ravintola- ja ravitsemusalalle. Saksassa ammattiliitto Ver.di [ 23 ] johti menestyksekästä kampanjaa sosiaali- ja lastenhoitoalalla työskentelevien naisten palkkojen arvioimiseksi uudelleen. 18 TASA-ARVOMERKIT, -PERUSKIRJAT JA -PALKINNOT Joissakin yrityksissä on otettu käyttöön tasa-arvomerkit, -peruskirjat ja -palkinnot, joissa on keskitytty joihinkin sukupuolten palkkaeroa aiheuttaviin tekijöihin [ 24 ]. Esimerkiksi: Suomessa jaetaan vuosittain palkinto parhaalle sukupuolten tasa-arvosuunnitelmalle. Tšekissä jaetaan palkinto perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta. Sloveniassa ja Tanskassa jaetaan palkinnot yrityksille, jotka ovat edistäneet naisten pääsyä johtotehtäviin. Sveitsissä yrityksille voidaan antaa samapalkkaisuustunnus, jos ne osoittavat panneensa täytäntöön oikeudenmukaisen naisten ja miesten välisen palkkapolitiikan.

21 SAMA TYÖ, SAMA ELÄKE? Naiset ansaitsevat elinaikanaan keskimäärin 17,5 prosenttia vähemmän kuin miehet. Näin myös naisten eläke on pienempi kuin miesten. Siksi naiset kärsivät miehiä useammin köyhyydestä vanhuusiässä.

22 Viitteet ja lisätietoa 20 1 Sukupuolten palkkaero EU:ssa oli 17,5 prosenttia vuonna Alustavien tietojen mukaan se on 17,1 prosenttia vuonna Tiedot sukupuolten palkkaerosta perustuvat Eurostatin joka neljäs vuosi tekemän ansiorakennetutkimuksen menetelmään 3 Euroopan komissio, 2010 Kertomus naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä vuonna 2010 (Report on Progress on Equality between Women and Men in 2010) 4 Eurostat, 2008 Naisten ja miesten elämä Euroopassa (The Life of Women and Men in Europe) 5 Eurostat, 2010 Eurostatin vuosikirja (Eurostat Yearbook) 6 Euroopan komissio, 2010 Johtotehtävissä olevien naisten määrän yhteys talouden vakauteen ja kasvuun (More women in senior positions: Key to economic stability and growth) 7 Busch A ja Holst E, 2011 Gender Specific Occupational Segregation, Glass Ceiling Effects and Earnings in Managerial Positions, Saksan taloustutkimusinstituutti 8 Euroopan komissio, 2010 Kertomus naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä vuonna 2010 (Report on Progress on Equality between Women and Men in 2010) 9 Naisiin ja virkamiehiin liittyvistä asioista vastaava liittovaltion ministeriö, Itävalta 10 Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien komissio, Yhdistynyt kuningaskunta 11 Lapsista, tasa-arvosta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä vastaava ministeriö, Norja Anne-Enger-Lahnstein-leads-Equal-Pay-Com.html?id= Tasa-arvoinstituutti, Belgia 13 Integraatiosta ja sukupuolten tasa-arvosta vastaava ministeriö, Ruotsi 14 Tasa-arvoviranomainen, Irlanti 15 Sosiaali- ja terveysministeriö, samapalkkaisuusohjelma, Suomi 16 Syrjinnän torjunnasta ja tasa-arvosta vastaava korkea viranomainen, Ranska 17 Eurofound, 2010 Sukupuolten palkkasyrjinnän osalta tarkastetut yritykset 18 Logib-d -työkalu, Saksa Logib-työkalu, Luxemburg Logib-työkalu, Sveitsi 19 Syrjimättömyyslautakunta, Bulgaria 20 Yritysten opas sukupuolten tasa-arvoon, sosiaaliministeriö, Viro 21 Samapalkkaisuuspäivä, Belgia Samapalkkaisuuspäivä, Kreikka Samapalkkaisuuspäivä, Ruotsi Samapalkkaisuuspäivät EU:ssa 22 Työn ja työllisyyden tasa-arvolautakunta, Portugali 23 Ver.di-ammattiliitto, Saksa 24 Itävallan pk-yritysten tutkimuslaitos, 2010 Study on non-legislative initiatives for companies to promote gender equality at the workplace (Tutkimus muista kuin lainsäädäntöaloitteista sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työpaikalla)

23 Euroopan komissio Sukupuolten palkkaeron kaventaminen Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto s. 14,8 21 cm ISBN doi: /48173 MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA? Maksuttomat julkaisut: EU Bookshopista ( Euroopan unionin edustustoista tai lähetystöistä. Yhteystiedot löytyvät internetosoitteesta tai ne saa lähettämällä faksin numeroon Maksulliset julkaisut: EU Bookshopista ( Maksulliset tilaukset (esimerkiksi EUVL:n vuosikerta, tuomioistuinten oikeustapauskokoelmat): Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta (

24 Sukupuolten palkkaeron vastainen kampanja DS FI-C

Sukupuolten palkkaeron kaventaminen

Sukupuolten palkkaeron kaventaminen DS-31-11-259-FI-C Sukupuolten palkkaeron kaventaminen Sukupuolten palkkaeron vastainen kampanja http://ec.europa.eu/equalpay Euroopan komissio Sukupuolten palkkaeron kaventaminen Luxemburg: Euroopan unionin

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Eurooppa-neuvosto Neuvosto

Eurooppa-neuvosto Neuvosto FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

A8-0321/78

A8-0321/78 17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

13060/17 ADD 1 1 DPG

13060/17 ADD 1 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

SUOSITUKSET. L 69/112 Euroopan unionin virallinen lehti 8.3.2014

SUOSITUKSET. L 69/112 Euroopan unionin virallinen lehti 8.3.2014 L 69/112 Euroopan unionin virallinen lehti 8.3.2014 SUOSITUKSET KOMISSION SUOSITUS, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen lujittamisesta läpinäkyvyyden avulla

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Naisten osuus pörssiyh öiden hallituksissa

Naisten osuus pörssiyh öiden hallituksissa NAISET PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA 2019 Naisten osuus kaikista hallituspaikoista yhä viime vuoden ennätysluvussa Keväisin osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksissa pörssiyhtiöiden tulevat hallituskokoonpanot.

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 295 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot FI FI 1. ESIPUHE Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto (EKR) 1 tuli

Lisätiedot

Täydentävät säännöt 1. Sisällys. - Oikeusapupyyntö (1 3 artikla) Maksuton oikeudenkäynti (4 ja 5 artikla)...000

Täydentävät säännöt 1. Sisällys. - Oikeusapupyyntö (1 3 artikla) Maksuton oikeudenkäynti (4 ja 5 artikla)...000 Täydentävät säännöt 1 Sisällys I luku II luku III luku - Oikeusapupyyntö (1 3 artikla)...000 - Maksuton oikeudenkäynti (4 ja 5 artikla)...000 - Ilmoitus todistajan tai asiantuntijan väärästä valasta (6

Lisätiedot

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin

Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION TIEDONANTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan soveltaminen - komission unionin tuomioistuimelle rikkomusmenettelyn yhteydessä

Lisätiedot

L 172 virallinen lehti

L 172 virallinen lehti Euroopan unionin L 172 virallinen lehti Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö 61. vuosikerta 9. heinäkuuta 2018 Sisältö II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ASETUKSET Komission

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 27.2.2009 KOM(2009) 77 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Naisten ja miesten

Lisätiedot

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.10.2017 COM(2017) 622 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): ennusteet maksusitoumuksista, maksuista ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista varainhoitovuosina

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1

PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-

Lisätiedot

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin

Lisätiedot