Sukupuolten palkkaeron kaventaminen
|
|
- Riitta-Liisa Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DS FI-C Sukupuolten palkkaeron kaventaminen Sukupuolten palkkaeron vastainen kampanja
2 Euroopan komissio Sukupuolten palkkaeron kaventaminen Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto s. 14,8 21 cm ISBN doi: /48173 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Maksuttomat julkaisut: MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA? EU Bookshopista ( Euroopan unionin edustustoista tai lähetystöistä. Yhteystiedot löytyvät internetosoitteesta tai ne saa lähettämällä faksin numeroon Maksulliset julkaisut: EU Bookshopista ( Maksulliset tilaukset (esimerkiksi EUVL:n vuosikerta, tuomioistuinten oikeustapauskokoelmat): Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta ( Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2011 ISBN doi: /48173 Euroopan unioni, 2011 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium
3 Sisällysluettelo Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? 2 Mitkä ovat sukupuolten palkkaeron tärkeimmät syyt? 5 Mitä hyötyä sukupuolten palkkaeron poistamisesta on? 8 Mitä EU tekee? 11 Miten sukupuolten palkkaero poistetaan kansallisella tasolla? 14 Viitteet ja lisätietoa 18 1
4 Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Sukupuolten palkkaero on miesten ja naisten palkkojen välinen ero. Se lasketaan kaikkien palkansaajien bruttotuntiansioiden keskimääräisen eron perusteella. Naiset ansaitsevat EU:ssa keskimäärin noin 17 prosenttia vähemmän tunnissa kuin miehet [ 1 ]. Sukupuolten palkkaero on erilainen eri puolilla EU:ta. Se on alle 10 prosenttia Belgiassa, Portugalissa, Sloveniassa, Puolassa, Maltalla ja Italiassa, mutta yli 25 prosenttia Virossa ja Itävallassa [ 2 ]. Vaikka palkkaero yleensä ottaen on pienentynyt viime vuosikymmenen aikana, joissakin maissa kansallinen sukupuolten palkkaero on itse asiassa kasvanut. Sukupuolten välillä on palkkaero, vaikka naiset pärjäävät miehiä paremmin koulussa ja yliopistossa. EU:ssa keskimäärin 81 prosenttia nuorista naisista saa vähintään keskiasteen koulutuksen verrattuna 75 prosenttiin miehistä. Myös yliopistotutkinnon suorittaneista 60 prosenttia on naisia [ 3 ]. MITEN PALKKAEROA MITATAAN EU:SSA? Palkkaero esitetään prosenttiosuutena miesten ansioista, ja se on mies- ja naispuolisten palkansaajien keskimääräisten bruttotuntiansioiden välinen ero. Bruttoansiot ovat palkansaajan palkka ennen tuloveroa ja sosiaaliturvamaksuja varten tehtäviä vähennyksiä. EU:ssa sukupuolten palkkaeroa koskevat tilastot perustuvat ansiorakennetutkimuksen menetelmiin. EU:ssa sukupuolten palkkaeroon viitataan virallisesti tasoittamattomana sukupuolten palkkaerona, koska siinä ei oteta huomioon kaikkia sukupuolten palkkaeroon vaikuttavia tekijöitä, kuten koulutuseroja, kokemusta työmarkkinoilla, työaikaa, työn laatua jne. Vaikka nämä kaikki tekijät otetaan huomioon, yli puolet sukupuolten palkkaerosta jää selitystä vaille. Tuntipalkan käyttäminen sukupuolten palkkaeron laskemisen perustana voi myös peittää tietyt huomioimatta jäävät erot palkassa, esimerkiksi bonusmaksut, suoritukseen liittyvät palkkiot tai kausittaiset maksut. 2 MIKÄ ON SUKUPUOLTEN PALKKAERON VAIKUTUS KOKO ELÄMÄN AJAN? Sukupuolten palkkaeron vuoksi naiset ansaitsevat koko elämänsä ajan vähemmän. Se johtaa mataliin eläkkeisiin ja vanhuusiän köyhyysriskiin. Vuonna 2005 köyhyysriski koski 21 prosenttia yli 65-vuotiaista naisista ja vain 16 prosenttia miehistä [ 4 ]. MITEN NAISTEN JA MIESTEN TYÖT EROAVAT TOISISTAAN? Naisten kokonaistyöllisyysaste EU:ssa on 63 prosenttia verrattuna vuotiaiden miesten 76 prosenttiin. 3 Suurin osa EU:n osa-aikaisista työntekijöistä on naisia, sillä 31,5 prosenttia naisista tekee osa-aikatyötä verrattuna vain 8,3 prosenttiin miehistä [ 5 ]. Sillä on kielteinen vaikutus uralla etenemiseen, koulutusmahdollisuuksiin, eläkeoikeuksiin ja työttömyyssetuuksiin, jotka kaikki vaikuttavat sukupuolten palkkaeroon.
5 Mitkä ovat sukupuolten palkkaeron tärkeimmät syyt? POIKA TAI TYTTÖ,SAMAT MAHDOLLISUUDET? Nämä vauvat syntyivät samanarvoisina, mutta poikien koulutus- ja uraodotukset ovat erilaiset kuin tyttöjen. Aikuisena poika ansaitsee keskimäärin 17,5 prosenttia enemmän kuin tyttö. Sukupuolten palkkaero on monimutkainen asia, joka johtuu monista toisiinsa liittyvistä tekijöistä. Se on tällä hetkellä edelleen olemassa, koska koko taloudessa ja yhteiskunnassa on laajempaa epätasa-arvoa. SYRJINTÄ TYÖPAIKALLA Tietyissä tapauksissa naisille ja miehille ei makseta samaa palkkaa, vaikka he tekevät samaa työtä tai samanarvoista työtä. Se voi johtua niin sanotusta välittömästä syrjinnästä, jossa naisia ei yksinkertaisesti kohdella niin hyvin kuin miehiä. Se voi myös johtua politiikasta tai käytännöistä, jotka saavat aikaan miesten ja naisten epätasa-arvoista kohtelua, vaikka niiden tarkoituksena ei olekaan syrjiä. Molemmat syrjinnän lajit on kielletty EU:n lainsäädännön nojalla, mutta valitettavasti niitä edelleen esiintyy joillakin työpaikoilla. ERI TYÖT, ERI ALAT Naiset ja miehet tekevät erilaisia töitä ja he työskentelevät usein eri aloilla. Pelkästään terveydenhoito- ja sosiaalialalla naisten osuus kaikista työntekijöistä on 80 prosenttia. Aloilla, joilla naiset ovat enemmistönä, palkat ovat matalampia kuin miesvaltaisilla aloilla. Koska naiset kantavat vastuun palkattomasta työstä ja lastenhoidosta, heidän työaikansa on yleensä lyhyempi. He myös työskentelevät tavallisesti aloilla ja ammateissa, joissa työt on mahdollista sovittaa perhevelvollisuuksiin. Siksi naiset työskentelevät todennäköisemmin osa-aikaisesti ja matalapalkkaisissa työtehtävissä eivätkä ota johtotehtäviä. TYÖPAIKAN KÄYTÄNNÖT JA PALKKAJÄRJESTELMÄT Työpaikan käytännöt, esimerkiksi mahdollisuudet uralla etenemiseen ja koulutukseen, vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin. Työntekijöiden erilaiset palkitsemismenetelmät (esimerkiksi bonusten, etuuksien ja suoritukseen liittyvien palkkioiden avulla) sekä itse palkkajärjestelmien rakenne voivat johtaa nais- ja miespuolisten työntekijöiden erilaisiin palkkatasoihin. Tämä syrjintä johtuu usein historiallisista ja kulttuuriin liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat siihen, miten palkat määritetään. Tämä niin sanottu lasikatto estää naisia pääsemästä parhaiten palkattuihin tehtäviin. 5
6 6 NAISTEN TYÖN JA KYKYJEN ALIARVOSTAMINEN Naisten kyvyt ja taidot ovat usein aliarvostettuja, erityisesti ammateissa, joissa he ovat enemmistönä. Se johtaa naisten matalampiin palkkoihin. Esimerkiksi fyysisiä tehtäviä, jotka miehet yleensä suorittavat, arvostetaan usein enemmän kuin naisten suorittamia tehtäviä. Valintamyymälän naispuolinen kassatyöntekijä esimerkiksi ansaitsee vähemmän kuin varastossa työskentelevä mies. Kun naiset ovat enemmistönä pienessä määrässä ammatteja, heidän palkkansa on matalampi. Miesten kohdalla asia on päinvastoin, koska mitä enemmän heitä jossakin ammatissa on, sitä korkeampi on palkka. Naisvaltaisissa ammateissa, kuten siivousalalla, työskentelevät naiset ansaitsevat esimerkiksi yleensä vähemmän kuin miehet, joilla on vastaavat kyvyt ja jotka työskentelevät miesvaltaisissa ammateissa, kuten jätteidenkuljetuksessa. Naisten kykyjä aliarvioidaan usein siksi, että niiden katsotaan olevan peräisin naisellisista piirteistä eikä niinkään hankittuja kykyjä ja taitoja. Naispuolinen sairaanhoitaja esimerkiksi ansaitsee vähemmän kuin miespuolinen lääkintäteknikko, vaikka heillä on vastaava pätevyystaso. Tämä saattaa johtaa sukupuolten eriarvoiseen kohteluun palkanmuodostuksessa ja naisten tekemän työn arvottamisessa. JOHTOTEHTÄVISSÄ VAIN VÄHÄN NAISIA Naiset ovat aliedustettuja politiikassa ja taloudessa. Johtajista vain 33 prosenttia ja tutkijoista ja insinööreistä vain 29 prosenttia on naisia koko EU:ssa. Jopa naisvaltaisilla aloilla naiset ovat aliedustettuja ylimmissä tehtävissä. Naisten osuus suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä koko EU:ssa on vain 12 prosenttia ja vain 3 prosenttia hallitusten puheenjohtajista on naisia [ 6 ]. SUKUPUOLIROOLIT JA PERINTEET Sukupuoliroolit ja perinteet muokkaavat naisten ja miesten rooleja yhteiskunnassa pienestä pitäen. Perinteet ja sukupuoliroolit voivat vaikuttaa esimerkiksi nuoren miehen tai naisen opintojen valintaan. Näihin päätöksiin vaikuttavat perinteiset arvot ja olettamukset työskentelymalleista. Tutkimukset osoittavat, että tyypillisesti naisellisissa työpaikoissa johtoasemissa oleville naisille maksetaan huomattavasti vähemmän kuin tyypillisesti miehisten työpaikkojen johdossa työskenteleville naisille [ 7 ]. TYÖ- JA PERHEVELVOLLISUUKSIEN YHTEENSOVITTAMINEN Naisten työaika on lyhyempi ja he tekevät usein osa-aikaista työtä voidakseen yhdistää perhevelvollisuuteensa palkkatyöhön. Naisten perhevelvollisuudet vaikuttavat myös heidän mahdollisuuksiinsa edetä työssään ja saada korkeampaa palkkaa. Sukupuolten palkkaero kasvaa, kun naiset saavat lapsia ja kun he työskentelevät osa-aikaisesti. Vuonna 2010 sellaisten naisten työllisyysaste, joilla oli huollettavanaan lapsia, oli vain 65,6 prosenttia, kun taas miesten vastaava luku oli 90,3 prosenttia [ 8 ]. Naiset käyttävät miehiä enemmän aikaa koti- ja hoitotyöhön, ja hyvin harvat miehet jäävät vanhempainvapaalle tai työskentelevät osa-aikaisesti. Vaikka miesten työaika työpaikalla on naisten työaikaa pidempi, jos naisten palkallinen ja palkaton työaika lasketaan yhteen, se on huomattavasti pidempi kuin miesten. 7
7 8 Mitä hyötyä sukupuolten palkkaeron poistamisesta on? OIKEUDENMUKAISEMMAN JA TASA-ARVOISEMMAN YHTEISKUNNAN LUOMINEN Naisten ja miesten tasa-arvon lisääntyminen hyödyttäisi taloutta ja yleisesti yhteiskuntaa. Sukupuolten palkkaeron poistaminen voi auttaa vähentämään köyhyyttä ja lisäämään naisten koko elämänsä aikana saamia tuloja. Siten vältetään riski naisten köyhtymisestä työelämän aikana, mutta myös vähennetään köyhyysriskiä eläkkeellä ollessa. LAADUKKAIDEN TYÖPAIKKOJEN LUOMINEN Naisten odotukset työelämästä kasvavat, ja jos yritykset haluavat houkutella parhaita lahjakkuuksia, työn tasa-arvo on ehdoton edellytys. Se on olennaista laadukkaiden työpaikkojen ja motivoituneen työvoiman aikaansaamiseksi. Laadukkaat työpaikat ovat puolestaan ensiarvoisen tärkeitä rakennettaessa myönteistä työympäristöä, jossa kaikkien työntekijöiden tekemää työtä arvostetaan. HYVÄKSI YRITYKSILLE, TYÖNTEKIJÖILLE JA TALOUDELLE Työnantajat voivat hyödyntää naisten taitoja ja kykyjä tehokkaammin esimerkiksi siten, että naisten kykyjä arvostetaan ja otetaan käyttöön työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, koulutusta ja urakehitystä koskevia toimia. Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmia ja -strategioita laativat yritykset luovat parhaat työpaikat kaikille, miehille ja naisille. Myönteinen työympäristö auttaa yritystä houkuttelemaan asiakkaita, parantamaan suoritusta ja vauhdittamaan kilpailukykyä. Työntekijät, jotka tuntevat, että heidän tekemäänsä työtä arvostetaan, ja jotka tuntevat itsensä luottavaisemmiksi, ovat myös todennäköisemmin innovatiivisempia ja tuotteliaampia työssä. RIITA-ASIOIDEN JA VALITUSTEN VÄLTTÄMINEN Varmistamalla, että yrityksen työntekijät saavat samanarvoisesta työstä saman palkan, työnantajat voivat välttää valitukset syrjinnästä ja epäoikeudenmukaisista työskentelykäytännöistä. Siten vältetään hukkaamasta aikaa ja rahaa valitusten ja niistä seuraavien riita-asioiden käsittelyyn. TALOUSKASVUN JA ELPYMISEN PERUSTA Kun EU selviää nykyisestä talouskriisistä, on tärkeää keskustella edelleen sukupuolten tasaarvosta ja sukupuolten palkkaeron poistamisesta. Sukupuolten tasa-arvo on avain työllisyyden kasvun, kilpailukyvyn ja talouden elpymisen aikaansaamiseen. On olennaisen tärkeää, että tasa-arvoa ei heikennetä, kun kaikkialla työmarkkinoilla tehdään leikkauksia. 9 Naisilla on kykyjä ja taitoja, joita ei usein hyödynnetä riiittävästi työpaikalla, ja niiden ottaminen käyttöön voi auttaa yrityksiä täyttämään osaamisvajeita. Naisten tekemän työn arvostaminen ja heidän kykyjensä ja taitojensa palkitseminen oikeudenmukaisesti voi auttaa parantamaan yrityksen suorituskykyä ja tehokkuutta. Se voi esimerkiksi edistää parhaiden ja lahjakkaimpien työntekijöiden palkkaamista ja heidän pysymistään työpaikassa, vähentää poissaoloja ja luoda asiakkaille myönteisen kuvan.
8 Mitä EU tekee? Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on EU:n perusoikeus. Se on myös välttämätön edellytys talouskasvua, työllisyyttä, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kilpailukykyä koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Sukupuolten palkkaeron poistaminen on pitkään ollut EU:n ensisijainen tavoite. EU:n sitoumus eron poistamisesta on peräisin vuoden 1957 Rooman sopimuksesta. Nyt EU:n toiminnan oikeusperusta on Lissabonin sopimus sekä perusoikeuskirjassa oleva sukupuolten tasa-arvoa koskeva sitoumus. ARVOSTETAANKO TYÖTÄMME YHTÄ PALJON? Vaikka naisilla on yhtä hyvä tai parempi koulutus kuin miehillä, heidän pätevyyttään arvostetaan vähemmän ja heidän urakehityksensä on hitaampaa kuin miesten. Tästä johtuva sukupuolten palkkaero EU:ssa on keskimäärin 17,5 prosenttia. EU:n toiminta on kuitenkin lainsäädääntöä laajempaa. Sillä pyritään myös muuttamaan sukupuolirooleja koskevia asenteita koulussa, kotona, työpaikalla ja yleisesti yhteiskunnassa. SAMAPALKKAISUUSDIREKTIIVI Samapalkkaisuudesta vuonna 1975 annettu direktiivi kattaa palkkasyrjinnän, myös työtehtävien luokittelujärjestelmissä. Vuonna 2006 yhteen uudelleenlaadittuun direktiiviin yhdistettiin neljä direktiiviä naisten ja miesten yhdenvertaisesta kohtelusta, mukaan luettuna samapalkkaisuusdirektiivi. TIEDONANTO SUKUPUOLTEN PALKKAEROSTA, 2007 Euroopan komission vuonna 2007 sukupuolten palkkaerosta antamassa tiedonannossa ehdotettiin monia toimia sukupuolten palkkaeron poistamiseksi. Niitä olivat muun muassa voimassa olevan lainsäädännön soveltaminen paremmin, sukupuolten palkkaeron torjuminen työllisyyspolitiikalla, samapalkkaisuusperiaatteen edistäminen työnantajien keskuudessa ja työmarkkinaosapuolten yhteistyöllä ja hyvien käytäntöjen vaihdon edistäminen koko EU:ssa. NAISTEN JA MIESTEN TASA-ARVOA KOSKEVA STRATEGIA ( ) Sukupuolten palkkaeron poistaminen lainsäädäntö- ja muilla toimilla on keskeinen tavoite Euroopan komission laatimassa naisten ja miesten tasa-arvostrategiassa ( ). Strategiassa ehdotetaan toimia viidellä alalla: talous ja työmarkkinat; sama palkka; tasa-arvo johtotehtävissä; sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuminen; ja tasa-arvon edistäminen EU:n ulkopuolella. 11
9 Sukupuolten palkkaeron poistamista koskevia toimia ovat muun muassa: Palkkajärjestelmien avoimuuden parantamista koskevien tapojen ja osa-aikatyön ja määräaikaisen työn samapalkkaisuuteen kohdistuvien vaikutusten tutkiminen yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Tuki samaa palkkaa koskeville aloitteille työpaikalle, esimerkiksi työntekijöiden tasaarvoa koskeville merkeille, peruskirjoille, palkinnoille ja työkaluille. Valistus vuotuisen eurooppalaisen samapalkkaisuuspäivän avulla. SUKUPUOLTEN PALKKAERON POISTAMINEN EU:N PAINOPISTE Sukupuolten tasa-arvo ja naisten taitojen ja kykyjen hyödyntäminen paremmin ovat keskeisiä sukupuolten palkkaeron poistamiseksi ja EU:n tulevan vuosikymmenen kasvustrategian, Eurooppa 2020 strategian, tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian tavoitteena on luoda enemmän ja parempia työpaikkoja, saavuttaa naisten korkeampi työllisyystaso osana yleistä kaikkien vuotiaiden 75 prosentin työllisyystavoitetta ja varmistaa, että 20 miljoonaa ihmistä vähemmän elää köyhyydessä tai köyhyysriskissä tai on sosiaalisesti syrjäytynyt vuoteen 2020 mennessä. 12 Palkkaeron kaventaminen on monilla politiikan aloilla määritetty ensisijainen tavoite. Esimerkiksi: EU:n johtajien vuonna 2011 tekemä Euroopan tasa-arvosopimus. Euroopan työmarkkinaosapuolten vuonna 2005 hyväksymä sukupuolten välistä tasaarvoa koskeva toimintakehys. Ratkaisun löytäminen palkkaeroon on kuitenkin pääasiassa kansallisten hallitusten ja työmarkkinaosapuolten käsissä. EU voi auttaa, mutta ratkaisut on laadittava kansallisella tasolla. Myös EU:n jäsenvaltioiden yleisellä mielipiteellä on merkittävä asema. SUKUPUOLTEN PALKKAERON VASTAINEN KAMPANJA Euroopan komissio vetää työnantajille, työntekijöille ja muille sidosryhmille suunnattua tiedotuskampanjaa, jolla lisätään tietoisuutta sukupuolten palkkaerosta, sen syistä ja siitä, miten se poistetaan. Kampanjalla on verkkosivu, jossa on tietoa, lähteitä ja työkaluja sekä sukupuolten palkkaeron laskuri. EUROOPAN SAMAPALKKAISUUSPÄIVÄ Euroopan komissio järjesti 5. maaliskuuta 2011 ensimmäisen Euroopan samapalkkaisuuspäivän. Samapalkkaisuuspäivä järjestetään vuosittain lisäämään tietoisuutta sukupuolten palkkaerosta ja siitä, miten se poistetaan. Sen järjestämispäivä, joka vaihtelee joka vuosi EU:n keskimääräisestä sukupuolten palkkaerosta riippuen, tarkoittaa niitä ylimääräisiä päiviä, jotka naisten on työskenneltävä saadakseen saman palkan kuin miehet koko työvuoden aikana. HAITTAAKO LAPSEN SAAMINEN URAANI? Perhevastuu ei jakaudu tasapuolisesti. Siksi naisten työssäkäynti keskeytyy useammin kuin miesten, ja monesti he eivät palaa kokopäivätyöhön. Tämän seurauksena naiset ansaitsevat keskimäärin 17,5 prosenttia vähemmän kuin miehet.
10 14 Miten sukupuolten palkkaero poistetaan kansallisella tasolla? Kansalliset hallitukset ja työmarkkinaosapuolet ovat ottaneet käyttöön monia toimenpiteitä sukupuolten palkkaeron poistamiseksi. Tässä muutamia esimerkkejä. SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA JA SAMAA PALKKAA KOSKEVAT STRATEGIAT Monissa maissa on otettu käyttöön sukupuolten tasa-arvoa koskevia strategioita, jotka sisältävät säännöksiä sukupuolten palkkaeron poistamisen edistämiseksi. Esimerkiksi: Sukupuolten palkkaeron vähentäminen on strateginen painopisteala sukupuolten tasa-arvoa koskevassa Itävallan kansallisessa toimintasuunnitelmassa [ 9 ]. Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2006 tasa-arvolaissa edellytetään, että julkiset viranomaiset edistävät sukupuolten, rotujen ja vammaisten tasa-arvoa. Tasa-arvovelvoite edellyttää, että julkiset viranomaiset laativat ja julkaisevat tasa-arvosuunnitelman, jonka nojalla käsitellään palkkasyrjintää, ammattien eriytymistä ja epätasaisesti jakautuvia hoitovastuita [ 10 ]. SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA KÄSITTELEVÄT TUTKIMUKSET JA LAUTAKUNNAT Monet maat ovat tehneet tutkimuksia sukupuolten palkkaerosta ja perustaneet tutkintalautakuntia. Esimerkiksi: Norjassa hallituksen perustama samapalkkaisuutta käsittelevä lautakunta [ 11 ] antoi suosituksia sukupuolten palkkaeron vähentämiseksi vuonna Yksi suositus koski samapalkkaisuusrahaston perustamista sukupuolten palkkaerojen korjaamiseksi työpaikalla, ja se on pantu täytäntöön vuoden 2010 palkkaratkaisun yhteydessä. Belgia on antanut vuodesta 2006 alkaen vuotuisen sukupuolten palkkaeron kaventamista koskevan raportin [ 12 ], jossa esitetään naisten ja miesten palkkojen väliset erot. Sen yhtenä tuloksena on ollut kansallinen sopimus, jolla varmistetaan, että vuoteen 2016 mennessä kaikki työtehtävien luokittelut ovat sukupuolineutraaleja. SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA KOSKEVAT SUUNNITELMAT YRITYKSISSÄ JA TARKASTUKSET SUKUPUOLTEN PALKKAERON VÄHENTÄMISEKSI Yritykset voivat sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien ja tarkastusten avulla mitata edistymistään sukupuolten tasa-arvon ja saman palkan täytäntöönpanossa. Joissakin tapauksissa suunnitelmien toteuttamista edellytetään lainsäädännössä, joissakin se on vapaaehtoista. Esimerkiksi: Ruotsissa vuoden 2008 tasa-arvolaissa [ 13 ] edellytetään, että vähintään 25 työntekijää työllistävän työnantajan on tehtävä joka kolmas vuosi palkkatutkimus, jonka tavoitteena on havaita, korjata ja estää perusteettomat erot naisten ja miesten palkoissa ja työehdoissa, ja laadittava lisäksi samapalkkaisuutta koskeva toimintasuunnitelma. Irlannissa kansallinen tasa-arvoelin on antanut tukea yrityksille tasa-arvokatsausten ja -toimintasuunnitelmien toteuttamisessa [ 14 ]. TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimukset ovat olleet yksi tärkeimmistä tavoista, joilla sukupuolten palkkaeroa on vähennetty koko EU:ssa. Esimerkiksi: Suomessa hallituksen samapalkkaisuusohjelma [ 15 ] johti sellaisten kattavien tulopoliittisten sopimusten käyttöönottoon, joilla on saatu aikaan tasa-arvolisä samapalkkaisuuden edistämiseksi. Viimeisimmissä työehtosopimuksissa tarjotaan 0,2 prosentin tasa-arvolisä matalapalkkaisille ja naisvaltaisille työpaikoille. Ranskassa vuoden 2006 laissa naisten ja miesten samasta palkasta [ 16 ] säädetään pakollisista sukupuolten tasa-arvoa koskevista työehtosopimusneuvotteluista ja edellytetään, että yritykset raportoivat palkoista ja suunnitelmista sukupuolten palkkaeron poistamiseksi. TYÖSUOJELUTARKASTUKSET SAMAPALKKAISUUSLAINSÄÄDÄNNÖN PANEMISEKSI TÄYTÄNTÖÖN Kansallisen tason työsuojeluviranomaisilla on erittäin merkittävä asema palkkasyrjinnän paljastamisessa. Monissa maissa on pantu täytäntöön ohjelmia työsuojeluviranomaisten kouluttamiseksi palkkasyrjinnän havaitsemista koskevien menetelmien osalta. Esimerkiksi: Slovakiassa kansallisten työsuojeluviranomisten aluetoimistot [ 17 ] tekivät tarkastuksia, jotka koskivat tasavertaisuutta työhönpääsyssä, samapalkkaisuutta, työterveyttä ja turvallisuutta ja irtisanomisia. TYÖKALUT PALKKAJÄRJESTELMIEN AVOIMUUDEN LISÄÄMISEKSI JA SUKUPUOLTEN PALKKAERON MÄÄRITTÄMISEKSI Avoimet palkkajärjestelmät ovat olennainen tekijä samapalkkaisuuden täytäntöönpanossa. Avoimuuden varmistamiseksi on erilaisia välineitä. Esimerkiksi: Saksassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä on kehitetty verkkotyökalu (Logib), jonka avulla yritykset voivat analysoida palkka- ja henkilöstörakenteita ja tarkastaa, saavatko mies- ja naispuoliset työntekijät samaa palkkaa [ 18 ]. TIEDOTUSKAMPANJAT Monet maat järjestävät tiedotuskampanjoita sukupuolten palkkaeron poistamiseksi. Esimerkiksi: Bulgariassa hallitus käynnisti vuonna 2008 tiedotuskampanjan sukupuolten palkkaeron poistamiseksi [ 19 ]. Virossa EU:n rahoittamassa hankkeessa Naisten ja miesten tasa-arvo tehokkaiden ja kestävien yritysten periaatteet ja tavoitteet [ 20 ] toteutetaan toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvosta ja yritysten hyvistä käytännöistä tiedottamiseksi. 15
11 16 SAMAPALKKAISUUSPÄIVÄT Monissa maissa järjestetään säännöllisesti samapalkkaisuuspäiviä. Euroopan ensimmäinen samapalkkaisuuspäivä järjestettiin Belgiassa vuonna Viime aikoina samapalkkaisuuspäiviä on järjestetty Kreikassa ja Ruotsissa. Niiden yhteydessä muun muassa tiedotetaan sukupuolten palkkaerosta, järjestetään tapahtumia ja pidetään kokouksia hallituksen edustajien kanssa [ 21 ]. TYÖN ARVIOINTI ILMAN SUKUPUOLISIDONNAISIA VINOUTUMIA Työn arviointi ilman sukupuolisidonnaisia vinoutumia on ollut tärkeä menetelmä varmistaa, että naisten ja miesten tekemä työ on samanarvoista. Esimerkiksi: Portugalissa EU:n hankkeessa Työn uudelleenarviointi sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi [ 22 ] kehitettiin työn arviointimenetelmä ilman sukupuolisidonnaisia vinoutumia hotelli-, ravintola- ja ravitsemusalalle. Saksassa ammattiliitto Ver.di [ 23 ] johti menestyksekästä kampanjaa sosiaali- ja lastenhoitoalalla työskentelevien naisten palkkojen arvioimiseksi uudelleen. TASA-ARVOMERKIT, -PERUSKIRJAT JA -PALKINNOT Joissakin yrityksissä on otettu käyttöön tasa-arvomerkit, -peruskirjat ja -palkinnot, joissa on keskitytty joihinkin sukupuolten palkkaeroa aiheuttaviin tekijöihin [ 24 ]. Esimerkiksi: Suomessa jaetaan vuosittain palkinto parhaalle sukupuolten tasa-arvosuunnitelmalle. Tšekissä jaetaan palkinto perhe- ja työelämän yhteensovittamisesta. Sloveniassa ja Tanskassa jaetaan palkinnot yrityksille, jotka ovat edistäneet naisten pääsyä johtotehtäviin. Sveitsissä yrityksille voidaan antaa samapalkkaisuustunnus, jos ne osoittavat panneensa täytäntöön oikeudenmukaisen naisten ja miesten välisen palkkapolitiikan. SAMA TYÖ, SAMA ELÄKE? Naiset ansaitsevat elinaikanaan keskimäärin 17,5 prosenttia vähemmän kuin miehet. Näin myös naisten eläke on pienempi kuin miesten. Siksi naiset kärsivät miehiä useammin köyhyydestä vanhuusiässä.
12 Viitteet ja lisätietoa 18 1 Sukupuolten palkkaero EU:ssa oli 17,5 prosenttia vuonna Alustavien tietojen mukaan se on 17,1 prosenttia vuonna Tiedot sukupuolten palkkaerosta perustuvat Eurostatin joka neljäs vuosi tekemän ansiorakennetutkimuksen menetelmään 3 Euroopan komissio, 2010 Kertomus naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä vuonna 2010 (Report on Progress on Equality between Women and Men in 2010) 4 Eurostat, 2008 Naisten ja miesten elämä Euroopassa (The Life of Women and Men in Europe) 5 Eurostat, 2010 Eurostatin vuosikirja (Eurostat Yearbook) 6 Euroopan komissio, 2010 Johtotehtävissä olevien naisten määrän yhteys talouden vakauteen ja kasvuun (More women in senior positions: Key to economic stability and growth) 7 Busch A ja Holst E, 2011 Gender Specific Occupational Segregation, Glass Ceiling Effects and Earnings in Managerial Positions, Saksan taloustutkimusinstituutti 8 Euroopan komissio, 2010 Kertomus naisten ja miesten tasa-arvon edistymisestä vuonna 2010 (Report on Progress on Equality between Women and Men in 2010) 9 Naisiin ja virkamiehiin liittyvistä asioista vastaava liittovaltion ministeriö, Itävalta 10 Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien komissio, Yhdistynyt kuningaskunta 11 Lapsista, tasa-arvosta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä vastaava ministeriö, Norja Anne-Enger-Lahnstein-leads-Equal-Pay-Com.html?id= Tasa-arvoinstituutti, Belgia 13 Integraatiosta ja sukupuolten tasa-arvosta vastaava ministeriö, Ruotsi 14 Tasa-arvoviranomainen, Irlanti 15 Sosiaali- ja terveysministeriö, samapalkkaisuusohjelma, Suomi 16 Syrjinnän torjunnasta ja tasa-arvosta vastaava korkea viranomainen, Ranska 17 Eurofound, 2010 Sukupuolten palkkasyrjinnän osalta tarkastetut yritykset 18 Logib-d -työkalu, Saksa Logib-työkalu, Luxemburg Logib-työkalu, Sveitsi 19 Syrjimättömyyslautakunta, Bulgaria 20 Yritysten opas sukupuolten tasa-arvoon, sosiaaliministeriö, Viro 21 Samapalkkaisuuspäivä, Belgia Samapalkkaisuuspäivä, Kreikka Samapalkkaisuuspäivä, Ruotsi Samapalkkaisuuspäivät EU:ssa 22 Työn ja työllisyyden tasa-arvolautakunta, Portugali 23 Ver.di-ammattiliitto, Saksa 24 Itävallan pk-yritysten tutkimuslaitos, 2010 Study on non-legislative initiatives for companies to promote gender equality at the workplace (Tutkimus muista kuin lainsäädäntöaloitteista sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työpaikalla)
Sukupuolten palkkaeron kaventaminen
Sukupuolten palkkaeron kaventaminen Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit
LisätiedotPoistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay
Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa
LisätiedotKI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus
KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden
LisätiedotSama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä
Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa
LisätiedotSUOSITUKSET. L 69/112 Euroopan unionin virallinen lehti 8.3.2014
L 69/112 Euroopan unionin virallinen lehti 8.3.2014 SUOSITUKSET KOMISSION SUOSITUS, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2014, miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen lujittamisesta läpinäkyvyyden avulla
LisätiedotSamapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö
Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen
LisätiedotPALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1
PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 1 PALVELUALOJEN PALKKATUTKIMUS 2002 Palvelualojen palkkatutkimuksen 2002 on tehnyt Palvelualojen ammattiliiton toimeksiannosta Tuomas Santasalo Ky. Tutkimukseen otettiin
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 27.2.2009 KOM(2009) 77 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Naisten ja miesten
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
Lisätiedot11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja
11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian
LisätiedotJOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN
LisätiedotAsia Komission tiedonanto EU:n toimintasuunnitelmasta vuosiksi Sukupuolten palkkaeron kaventaminen
Sosiaali ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM201700422 TTO Raevaara Eeva(STM), ViitamaaTervonen Outi(STM) 07.02.2018 JULKINEN Asia Komission tiedonanto EU:n toimintasuunnitelmasta vuosiksi 20172019 Sukupuolten
LisätiedotPalkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )
Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotEurooppa-neuvosto Neuvosto
FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotParikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.
Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotEhdokaskysely 2019 STTK Luottamuksellinen
Ehdokaskysely 2019 STTK 25.2.2019 Luottamuksellinen Taustaa tutkimukselle Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa Projektin tavoitteena oli kartoittaa eduskuntavaaliehdokkaiden
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen
LisätiedotRaportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Raportin mukaan opettajien alkupalkat eivät houkuttele alalle Bryssel 4. lokakuuta 2011 Aloittelevien opettajien bruttoperuspalkat ovat lähes kaikissa Euroopan maissa
LisätiedotEuroopan komissio pyrkii pienentämään huomattavasti sukupuolten välistä palkkakuilua
IP/10/236 Bryssel 5. maaliskuuta 2010 Euroopan komissio pyrkii pienentämään huomattavasti sukupuolten välistä palkkakuilua Euroopan komissio aikoo toteuttaa useita toimenpiteitä miesten ja naisten välisen
LisätiedotKuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti
Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot
LisätiedotZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,
LisätiedotParempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet
Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 18.7.2012 2012/2150(INI) MIETINTÖLUONNOS talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano (2012/2150(INI))
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
Lisätiedot13060/17 ADD 1 1 DPG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotSopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I
443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 33 finnische Anhänge (Normativer Teil) 1 von 15 LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotEU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010
IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: EUROOPAN YHTEISÖÄ, jäljempänä 'yhteisö', ja BELGIAN KUNINGASKUNTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, HELLEENIEN
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotNaiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019
Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotTyönantajan velvollisuus edistää tasa arvoa
Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan
LisätiedotKansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.11.2017 COM(2017) 678 final ANNEX LIITE asiakiran KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EU:n toimintasuunnitelma
Lisätiedot10416/16 team/lr/si 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10416/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 417 GENDER 28 ANTIDISCRIM 40 FREMP
LisätiedotLIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
LisätiedotVAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011
VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2014/2160(INI) 6.3.2015 MIETINTÖLUONNOS miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun
LisätiedotTasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML
Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja
LisätiedotEnergiaa ja ilmastostrategiaa
Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet
LisätiedotKUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA
KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0197/19. Tarkistus
7.6.2017 A8-0197/19 19 Johdanto-osan AG kappale AG. ottaa huomioon, että epävirallinen hoitotyö ja vapaaehtoinen työ ovat yhteiskuntamme peruspilareita, että useimmiten niitä tekevät naiset ja että tämä
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotTasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018
Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto
LisätiedotFLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT. Yhteenvetoanalyysi
Bryssel, 2. maaliskuuta 2009 FLASH eurobarometrikysely 266 NAISET JA EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Yhteenvetoanalyysi Euroopan parlamentti ja komissio päättivät kansainvälisen naistenpäivän aattona ja ennen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä
LisätiedotEsimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen
Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet
LisätiedotTyöolojen kehityslinjoja
Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotTyöpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa
Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
Lisätiedot7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotSN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien
LisätiedotJulkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti
Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
Lisätiedot404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1
404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/XPA/fi 1 2 von 9 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
Lisätiedot