Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa
|
|
- Ada Tamminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa Yhdessä kehitetty alueellinen lähipalvelumalli muutos kunnallisessa päätöksenteko- ja palvelurakenteessa sekä toimintakulttuurissa
2 Sisältö 1 Horisontaalinen yhteistyö 2000-luvun alun kuntauudistus Käyttäjälähtöinen yhteistyö palveluiden kehittämisessä 4 2 Päätöksenteon vaiheet Mistä kaikki lähti? Mistä on kyse? Kehittämisen ja päätöksenteon uudenlainen vuoropuhelu 8 3 Työpajat Vuorovaikutteinen esittelytilaisuus Think Tank (Työpaja 0) Työpaja I: Konseptin valinta Työpaja II: Suunnittelun kick off Työpaja III: Mittarit Työpaja IV: Osallistuva työpaja Työpaja V: Pilotoinnin kick off Mitä seuraavaksi? 16 4 Kommenttipuheenvuorot Pelastetaan arki yhdessä! Käyttäjälähtöisen kehittämisen opetukset 18 5 Loppusanat Paradigman muutos hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi Osallistamisesta yhteiskehittämiseen ja kumppanuuteen Arjen pelastajat uusi sosiaalisen investoinnin hyvinvointimalli 20 Lähteet 22 Tekijät: Tuula Jäppinen & Ville Nieminen Kuvat: Kuntaliitto, Passi & Ripatti Oy ja Linda Luymes ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2015 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL 200, Helsinki Puh ,
3 1 Horisontaalinen yhteistyö 2000-luvun alun kuntauudistus Suomen julkinen sektori palveluineen on ollut murroksessa viimeiset 20 vuotta. Valtio on edistänyt 2000-luvulla eri tavoin kuntien hallinnon ja palvelutuotannon uudistumista. Valtioneuvoston vuosina käynnistämä Kunta- ja palvelurakenne -hanke (PARAS) oli yksi suurimmista julkisen sektorin uudistamiseen pyrkineistä reformeista maassamme. Hanke kannusti kuntia joko kuntaliitoksiin tai horisontaaliseen yhteistyöhön. Kainuun maakunnassa horisontaalista yhteistyötä tehtiin hallinto- ja rahoitusrakenteiden kokeilussa. Kokeilun tarkoitus oli turvata eri kunnissa asuvien kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet saada julkisia peruspalveluja. Kokeilussa aiemmin lakisääteisesti kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ja toisen asteen koulutuspalvelut järjestettiin maakunnallisina kahdeksan vuoden ajan. Maakunta vastasi myös yleisestä elinkeinopolitiikasta, suunnittelusta ja Kainuun alueen kehittämisestä. Kokeilu päättyi
4 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa 1.1 Käyttäjälähtöinen yhteistyö palveluiden kehittämisessä Kainuussa haluttiin kehittää uudenlaisia hyvinvointipalveluja yhdessä kuntalaisten kanssa ja löytää samalla kunnille uusi rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä maakunnallisen kuntayhtymän vastuulle. Suomen Kuntaliitto ja Kainuun sote-kuntayhtymä käynnistivät Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen -projektin ensin Kajaanissa ja sitten Kainuun muissa kunnissa Työn lähtökohtana oli pohtia, mitä ovat kuntalaislähtöiset lähipalvelut ja mikä on kunnan rooli lähipalveluiden monituottajamallissa. Projekti toteutettiin palvelumuotoilun menetelmin ja vaihein. Vuonna 2014 toteutettiin palvelumuotoiluprosessin kaksi ensimmäistä vaihetta: ideointi ja suunnittelu; vuonna 2015 toteutetaan kaksi seuraavaa vaihetta: testaus ja toteutus. Ensimmäisen vuoden tulosten perusteella asiakas otetaan mukaan yhä yleisemmin uusien palveluiden ideointiin ja suunnitteluun. Samoin asiakaslähtöinen kehittäminen otetaan kunnissa hyvin vastaan ja yhteistyöhön lähtevät niin nuoret kuin ikääntyneetkin. Palvelumuotoilu menetelmänä tuo uudella tavalla esiin kuntalaisten tarpeet ja toiveet palveluiden kehittämiseksi ja uusia palveluideoita syntyy runsaasti. Kuntalaiset ovat myös valmiita itse tuottamaan palveluja niin naapureille kuin sukulaisillekin, apua tarjotaan kuljetuksissa, teiden aurauksessa ja kaupassa käynnissä. Nykyinen julkinen palvelujärjestelmä ei tue tätä halukkuutta, siksi uudet palvelukonseptit vaativat tuekseen poliittista päätöksentekoa ja muutosjohtamista uusien ideoiden toteutus- ja käyttöönottovaiheessa. Prosessin kehittäjinä ovat olleet Kuntaliiton Vaikuttavat lähipalvelut -projektin projektipäällikkö Antti Kuopila, projektikoordinaattori Ville Nieminen, innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen, palvelumuotoilija Hannu Ripatti Passi & Ripatti Oy:stä, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yliopistonlehtori Jenni Airaksinen sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, kehittämisjohtaja Marita Pikkarainen ja erikoissuunnittelija Marja-Liisa Ruokolainen. Prosessin keskeinen ominaisuus on ollut monitoiminen hallinto, jossa työpajoihin ovat osallistuneet Kainuun eri kuntien edustajat niin viranhaltijoista aina päättäjiin. Tärkeässä roolissa prosessissa olivat myös edustajat eri järjestöistä, kuten 4H:sta, eläkeläisjärjestöistä sekä seurakunnasta. 4
5 2 Päätöksenteon vaiheet Asiakaslähtöisyys vaatii tuekseen päätöksentekoa Kainuun tulosten perusteella vuoden 2015 alussa käynnistyi projektin toinen vaihe: Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa, jossa tarkastellaan asiakastiedon, asiakasymmärryksen ja asiakastarpeiden sitomista päätöksentekoprosessin eri vaiheisiin. Tutkimuksen kohteena on erityisesti, millainen vuoropuhelu päätöksenteossa kuntalaisten ja palveluntuottajien kanssa on tapahduttava, jotta asiakaslähtöinen konsepti voidaan toteuttaa ja sitä on mahdollista seurata. Päätöksenteossa on neljä vaihetta: vireilletulo, valmistelu, päätös- ja toimeenpanovaihe. Vastaavat käyttäjälähtöiset palveluiden kehittämisvaiheet ovat ideointi, suunnittelu, testaus ja toteutusvaihe. Edellinen Vaikuttavat lähipalvelut -projektin oppaamme Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen paneutui asiakkaan rooliin palveluiden kehittämisessä prosessin eri vaiheissa, tämä opas keskittyy päätöksenteon kytkemiseen samoissa vaiheissa. Roolin etsiminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen Halu ilmentää omaa persoonaa ja kuulua porukkaan Tunne yhteisten keskusteluaiheiden puutteesta Pienten onnistumisten ja itseluottamuksen puute Luottamuksen puute nuoren osaamiseen ja tekemiseen Vaatteiden ja ulkoasun ihmettely, vierastus Tunne yhteisten keskusteluaiheiden puutteesta Rutinoituminen ja totutut tavat Kuva 1. Arjen pelastat on kuntalaisten itse ideoima konsepti, jossa nuorten ja ikäihmisten välistä kuilua pyritään kuromaan umpeen erilaisten yhteistyömuotojen avulla. Tavoitteena on saada nämä ryhmät tukemaan toistensa hyvinvointia. 5
6 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa 2.1 Mistä kaikki lähti? Arjen pelastajat -konsepti syntyi Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen -prosessin yhtenä tuloksena. Konseptin kohderyhmänä olivat työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret sekä ikäihmiset. Arjen pelastajat on nuorista koottu joukko, joka tarjoaa lähialueellaan apua vanhemmille ihmisille pienissä arjen askareissa kauppakassin kantamisesta postin hakemiseen ja iltapäiväkävelyseuraan. Kehittämisprosessissa syntyi yhteensä 27 erilaista Lähipalvelu-konseptia vuoden 2014 aikana. Konseptit esiteltiin osana Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa -prosessia Kainuun päättäjille, jotka valitsivat toteutettavan konseptin. Tämä opas seuraa case-tyyliin valitun konseptin suunnittelua ja toteuttamista vuoropuhelussa päättäjien ja kuntalaisten kanssa. Pilotti tehdään kansallisten ja paikallisten toimijoiden yhteispelinä ja sen vaikuttavuus syntyy paikallisella tasolla, jolloin siitä hyötyvät sekä yhteisö että yksilö. Kuva 2. Nuorten ja ikäihmisten kohtaamiset ovat vähäisiä. Erityisesti toiminnallisia kohtaamisia ei synny normaalien toimintojen yhteydessä. 6
7 7
8 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa 2.2 Mistä on kyse? Arjen pelastajat -konseptin toteutus tähtää työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja ikääntyneiden sosiaalisten taitojen, työelämäkyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen ja täydentää samalla julkisia palveluja. Konseptia kehitettäessä on havaittu muun muassa palveluiden muodostama kuilu kyseisten ryhmien välille. Ensimmäinen asia konseptin toteuttamisessa on tunnistaa konkreettisia keinoja tai palveluja, joilla lähennetään oheisia ryhmiä. Mikä tärkeintä, kyse on suurissa määrin myös päätöksenteossa tehtävistä valinnoista. 2.3 Kehittämisen ja päätöksenteon uudenlainen vuoropuhelu Muutos voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Ylhäältä alaspäin ohjautuva muutos on johdon käynnistämä ja toteuttama prosessi. Alhaalta ylöspäin etenevä malli edellyttää laajaa vuorovaikutusta sekä henkilökunnan osallistumista ja keskustelua. Onnistuneen koko organisaation laajuisen muutoksen edellytyksenä on vahva muutosjohtajuus. Muutoksen avainhenkilöiksi nimetään organisaatioiden ylin johto, toimialajohto, henkilöstöjohto ja erityisasiantuntijat sekä omistajien edustajat. Yhteistä näille ryhmille on asema organisaation ylimmällä tasolla, koska vain heidän valta-asemansa ja käytössä olevat resurssinsa riittävät muutoksen vaatimaan kulttuuriseen muutokseen koko organisaatiossa. Ylimmän ammatillisen johdon rooli on kriittisessä asemassa. Heidän laatimansa muutosstrategiat ja heidän asenteensa muutokseen heijastavat muutoksen laajuutta, sillä ylimmällä johdolla on käsitys siitä, kuinka laajasti omistajat ja koko henkilöstö tulee sitouttaa muutoksen toteuttamiseen. Ylimmän poliittisen johdon motiivina edistää muutosta voivat olla sosiaalinen hyvinvointi ja kansalaisten elämänlaadun parantaminen. Poliitikoilta vaaditaan myös erilaisia kykyjä muutoksen tukemiseksi, heiltä vaaditaan retorisia kykyjä ja suostuttelutaitoa sekä kykyä sosiaalisen ja taloudellisen tuen hankintaan. Keskijohdon asema muutoksessa on myös ratkaiseva, sillä heidän kauttaan kulkevat organisaation muodolliset tietovirrat. He vaikuttavat asemallaan ratkaisevasti organisaation toimintakulttuuriin. Toimialajohto on vastuussa muutoksesta käytännön tasolla, sillä he vastaavat sen toimeenpanosta henkilöstön kanssa. Tänä päivänä modernin yhteiskunnan julkinen hallinto on myös monimutkaisten verkostojen hallintaa. Nämä verkostot koostuvat monista erilaisista kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoista, jotka voivat olla niin poliittisia tahoja kuin julkisia ja yksityisiä organisaatioitakin. Kunta tai alue voi toimia verkostokoordinaattorina ja käyttää tätä rooliaan kunnallisen palvelutuotannon uudistamiseen ja muuttaa samalla julkisen palvelurakenteen toimintalogiikkaa kehittämällä esimerkiksi alueellisen palveluklusterin. Päätöksentekijät voivat edistää yhteiskunnan laajempaa rakenteellista uudistumista tukemalla uusien verkostojen ja uuden sosiaalisen pääoman muodostumista erilaisten yhteisöjen välille. Tällainen verkostoitumispolitiikka pitää sisällään ennakointi- ja strategiaprosesseja, jotka vähitellen rakentavat niihin osallistuvien tahojen yhteisymmärrystä, yhteistyötä ja verkostotason strategiaa sekä koordinoivat verkoston toisiaan täydentäviä toimintoja monimutkaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Parhaimmillaan tällainen politiikka tukee verkoston kollektiivisia oppimisprosesseja ja mahdollistaa koordinoidun rakennemuutoksen. 8
9 Päätöksentekoprosessin vaihe Vireilletulo Valmistelu Päätöksenteko Toimeenpano Osallistumismenetelmät Päätös käynnistämisestä Päätös kehittämis- Toimeenpanon prosessin jatkosta, kytkeminen budjettiin sitoutuminen rahoitukseen Kriteerien valinta Konseptin valinta Mittareiden suunnittelu Osallistujat Kainuun kunnanjohtaja- Kunnanjohtajat, Sote-kuntayhtymän Päättäjät, kokous, Kainuun liitto, päättäjät, hallitus kuntien johto sote-kuntayhtymän palveluiden tuottajat Päättäjät ja kehittäjät Palveluiden tuottajat johtaja (soten hallitus) Yhteiset osat Analyysin ja asiakas- Konseptin kehitys Konseptin molemmille osapuolille tarpeiden esittely Toimenpidesuunnitelma toimeenpano palveluiden tuottajille Osallistuva budjetointi Uusien palveluideoiden suunnittelu ja prototyypit Osallistujat Kuntalaiset Kuntalaiset Kuntalaiset Kuntalaiset Osallistumismenetelmät Asiakasymmärryksen kerääminen Palveluprosessin vaihe Ideointi Suunnittelu Testaus Toteutus Kuva 3. Asiakaslähtöisen päätöksentekoprosessin keskeisimpänä menetelmänä on vuoropuhelu kuntalaisten ja päätöksentekijöiden kanssa. Se edustaa uutta tapaa tarkastella palveluita erityisesti kuntalaisten arjesta käsin ja osallistaa kuntalaiset mukaan palveluiden kehittämiseen ja niistä tehtäviin päätöksiin. 9
10 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa 3 Työpajat Prosessissa toteutetaan kuusi työpajaa (kuva 4), joista ensimmäisessä määritellään jatkokehitykseen valittavan palvelukonseptin kriteerit yhdessä päätöksentekijöiden kanssa. Työpaja 0 Työpaja I Työpaja II THINK TANK KONSEPTIN VALINTA SUUNNITTELUN ALOITUS SUUNNITTELUN JATKO Asiakasymmärryksen taustoitus ja konseptin valintakriteerien määrittely Toteutettavan konseptin valinta Monitoimijaisen suunnittelutiimin perehdytys ja suunnittelun aloitus Suunnittelutiimin työskentely jatkuu Osallistujat Johto, mahdollistajat ja avainsidosryhmät Osallistujat Päättäjät, mahdollistajat kehittäjät ja avainsidosryhmät Osallistujat Suunnittelutiimi, pilotin toteuttajat ja mahdollistajat Osallistujat Suunnittelutiimi, pilotin toteuttajat ja mahdollistajat Työpaja III Työpaja IV Työpaja V MITTARIT JA TOIMENPITEET KONSEPTIN TESTAUS PILOTOINNIN KÄYNNISTÄMINEN Palvelun mittareiden määrittely Konseptin testaus palvelun käyttäjien kanssa Konseptin toteutuksen käynnistäminen Osallistujat Suunnittelutiimi, päättäjät ja kehittäjät Osallistujat Kuntalaiset, suunnittelutiimi Osallistujat Suunnittelutiimi, toteuttajat ja kehittäjät Kuva 4. Prosessin vaiheet. 10
11 3.1 Vuorovaikutteinen esittelytilaisuus Think Tank (Työpaja 0) Vuorovaikutteisen esittelytilaisuuden tarkoituksena on tunnistaa, mitä vaikutuksia asiakasymmärryksestä nousseilla teemoilla ja toimintamalleilla on tulevaisuuden palveluiden kehittämiseen ja päätöksentekoon. Mitä on hyvinvointi kuntalaisten näkökulmasta? Minkälaisilla toimintamalleilla ja johtamisen menetelmin asiakaslähtöistä palvelukehitystä tulevaisuudessa tehdään? Työpajassa määriteltiin kriteerit pilotoitavan konseptin valintaan. Tilaisuuteen osallistui päättäjiä Kainuun alueelta ja Kainuun sote -kuntayhtymästä. Tilaisuudessa keskusteltiin ja lopulta äänestettiin kriteereistä, joiden perusteella oli määrä valita pilotoitava konsepti. Kriteerit Tärkeä Ei tärkeä Tukee yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä 17 0 Kohderyhmä ja sen tarpeet 16 0 Monituottajamalli (mukana kuntayhtymä, kunta, järjestö, yritys, kuntalainen) 12 1 Lisäarvo (hyödyllisyys) 7 0 Palvelun vaikuttavuus 5 0 Kunta, sote-kuntayhtymä ja maakuntastrategian mukainen 3 0 Lähipalvelu 3 0 Heti toteutettavissa oleva konsepti (2015 budjetissa) 3 0 vuorovaikutteisessa esittelytilaisuudessa yhdessä valitut kriteerit. Tämän jälkeen päättäjät pääsivät valitsemaan kriteerien perusteella pilotoitavan konseptin. Arjen pelastajat valikoitui pilotoitavaksi konseptiksi. Tämän jälkeen päättäjät työstivät konseptista sidosryhmäkarttaa, jonka tarkoituksena oli tarkentaa konseptin työstöön osallistuvat ryhmät ja heidän edustajansa. Think Tankin ja työpaja I:n avulla päättäjät osallistuivat suunnitteluun ja käynnistivät kuntalaisilta ja asiakastiedosta nousseen pilotin. Destia Posti Kuntouttava työtoiminta 4H - yhdis tys Muistiyhdistys Seurakunta Arjen pelastajat Kuntien nuorisotoimet Omaishoitajien järjestö Nuorimielihanke Vanhusneuvosto Nuorisovaltuusto KAMK Kuva 5. Äänestyksen tuloksena valittiin seuraavat kriteerit kehitettävän uuden tulevaisuuden hyvinvointia tuottavan lähipalvelukonseptin valitsemiseksi. Kainuun nuotta Kylä- ja kaupunginosaohjelma 3.2 Työpaja I: Konseptin valinta Päättäjät osallistuivat myös työpajasarjan ensimmäiseen työpajaan, jossa tarkoituksena oli suorittaa pilotoitavan konseptin valinta. Työpajassa kerrattin ensin Kyläyhdistykset Kuva 6. Sidosryhmäkartan avulla tarkennettiin konseptin työstöön osallistuvat ryhmät ja heidän edustajansa. 11
12 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa 3.3 Työpaja II: Suunnittelun kick off Työpajassa II käynnistettiin Arjen pelastajat -konseptin suunnittelu yhdessä tilaisuuteen osallistuneiden kanssa. Paikalle saapuneet osallistujat muodostavat jatkossa suunnittelutiimin, joka vastaa konseptin suunnittelun eteenpäin viemisestä. Työpajaan osallistui yksityisiä henkilöitä, kuten myös seurakunnan, kuntayhtymän ja järjestöjen edustajia. Työpajassa kerrattiin prosessi ja toteutettavan konseptin taustat. Tämän lisäksi asetuttiin konseptin kohdeprofiilien saappaisiin empatiakartan avulla. Tämän jälkeen pohdittiin erilaisia tarpeita, joihin Arjen pelastajat voisivat vastata. Tämä harjoitus toteutettiin kuvakäsikirjoituksen avulla. Suunnittelutiimi sai myös tehtäväkseen pohtia työpajan jälkeen odotuksiaan ja toiveitaan konseptiin nähden. Suunnittelutiimille luotiin myös Innokylän verkostotyökalun avulla alusta, jossa tätä keskustelua on helppo käydä. Koti ja kodin olosuhteet, lähiympäristö Kodin turva on uhattuna, perhesuhteiden tasapaino järkkyy, itse sairastun Ajattelee ja tuntee? Tärkeää, että voi itse päättää asioistaan ja asumisestaan Terveyssyistä kotoa muuttaminen pelottaa Arkielämän ympärillä pyöriviä puheenaiheita ystävän kanssa, reseptit, puutarhanhoito Kuulee? Ei tunnetason keskustelua TV, Radio, ei nettiä, yhdistykset vaikeita omaksua, Paikallislehti Omannäköinen, kodikkuus, viihtyisä, mahdollisimman siisti, huoliteltu piha Näkee? Läheinen ystävä kahvittelun merkeissä 1krt/vko, sukulaiset 2krt/kk Rauhalliset samoista arvoista pitävät Sanoo ja tekee? Hyvät käytöstavat, ystävällinen, asiallinen ilmaisu Ei julkisia tunteenosoituksia Kipupisteet Jos omasta heikenneestä terveyden tilastaan johtuen ei kykenisi huolehtimaan kodista, puutarhan hoidosta tai muista hänelle tärkeistä asioista Onnistumiset Saisi säilyttää itsemääräämisoikeuden loppuun asti ja nauttia elämässä saavuttamistaan asioista Rutinoitunut arki ei vaarannu Kuva 7. Empatiakartan avulla tutustuttiin nuorten ja ikääntyneiden erilaisiin tarpeisiin. 12
13 Kuva 8. Kuvakäsikirjoituksen avulla pohdittiin, miten nuorten ja ikääntyneiden erilaisiin tarpeisiin voitaisiin vastata. 3.4 Työpaja III: Mittarit Päätöksenteossa toiminnan seuraamisella ja arvioinnilla on suuri merkitys. Konkreettiset arvioinnin ja seurannan välineet ovat siten olennainen osa kehittämisen ja päätöksenteon yhteistyötä. Tässä työpajassa keskityttiinkin erityisesti mittareiden pohtimiseen uudella tavalla erityisesti kuntalaisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden pohjalta. Paikalle oli kutsuttu päättäjiä eri Kainuun kunnista sekä Kainuun sote-kuntayhtymästä, joille esiteltiin suunnittelutiimin työstämä malli Arjen pelastajat -konseptista. Tämän jälkeen päättäjät pohtivat konseptissa esitettyjen toimenpiteiden toteutettavuutta ja sitä, minkälaisia päätöksiä niiden toteuttaminen vaatisi. Toimenpiteiden pohdinnan myötä siirryttiin pohtimaan mittareita Arjen pelastajat -konseptin hyötyjen ja vaikuttavuuden seuraamiseksi. Mittareiden määrittelyä pohjustettiin palauttamalla mieleen päättäjien konseptille valitsemat kriteerit (kuva 5). Mittareiden perustuminen konseptin valintakriteereille yhdistää merkittä- 13
14 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa vällä tavalla päätöksenteon olennaisuuden konseptin kehittämisessä. Työpajan osallistujat pohtivat jokaiselle valitulle kriteerille mahdollisia mittareita. Pelkkien mittareiden pohtiminen ei kuitenkaan konseptin toteutuksessa riitä vaan päättäjät joutuivat myös pohtimaan, miten niitä mitataan. Työpajassa päättäjät pääsivät vaikuttamaan konseptin toimeenpanoon vireillepanon jälkeen. Päättäjien rooli tulevaisuudessa konseptin tien kartoittajina, toimenpiteiden edistäjinä ja mittareiden seuraajina oli vahvasti esillä. Samalla vahvistettiin päättäjien roolia konseptin omistajina ja kuvaa siitä, mitä he konseptilta odottavat. 3.5 Työpaja IV: Osallistuva työpaja Neljänteen työpajaan kutsuttiin konseptin tulevat käyttäjät ja toteuttajat. Osallistujat koostuivat nuorista ja ikäihmisistä sekä heidän kanssaan työskentelevistä julkisen ja kolmannen sektorin käytännön toimijoista. Osallistujille esiteltiin konsepti ja sen toteutuksen vaiheet sekä toimenpiteet. Työpajan tarkoituksena oli testata konseptin toteutusta ja saada käyttäjiltä kommentteja toimenpiteiden toteutettavuudesta. Toimenpiteet koottiin helpoista kohtaamisista yhteisöllisiin toimenpiteisiin. Helpoimpana toimenpiteenä oli esimerkinomaisesti nuorisotilalla ikäihmisten toteuttama yhteinen ruuan valmistushetki. Viimeisenä ja haastavimpana yhteisöllisenä toimenpiteenä olivat nuorille tarjottavat asunnot vanhainkodissa toteutettua työtä vastaan. Osallistujat pohtivat toimenpiteitä ryhmissä ja antoivat niille kommentteja sekä kehitysehdotuksia. Vastaanotto oli hyvä ja se antoi konseptille käyttäjäpuolen toteuttamismandaatin. Vaikka osallistujat eivät edustaneet suurta kattavaa joukkoa, antoi työpaja selkeän suunnan konseptille ja hyväksynnän sen etenemiselle. Samalla työpaja vahvisti päättäjien ja käyttäjien välistä yhteiskehittämistä antamalla käyttäjien äänen kuulua toteutuksessa. Päättäjien monipuoliset roolit näkyivät myös tämän työpajan osallistujissa. Kriteeri Mittari Miten mitataan? Vaikuttavuus Arjen helpottuminen Kokemustieto Uusien käytäntöjen määrä Luotettavuus kysynnän ja tarjonnan lisääntyminen Alkoholinkulutus Muuttotappio Sosiaaliset taidot kasvavat Tehdyt palvelukset Koordinaation tarve vähenee Tilastot Poismuuttajien lukumäärä Haastattelut/päiväkirjat Aktiivisuus lisääntyy Yksinäisyys ja passiivisuus vähenevät Nuori yhteisön puhetorvena Kuva 9. Työpajassa koostettiin oheisia mittareita ja mittaustapoja vaikuttavuus-kriteerin seuraamiselle. 14
15 3.6 Työpaja V: Pilotoinnin kick off Työpajan tarkoituksena oli käynnistää valittu pilotti suunnittelu- ja testausvaiheiden jälkeen. Arjen pelastajat -konseptista muotoutui kuitenkin yhteisöllinen toimintamalli palvelun sijaan, joka käynnistetään useamman toimenpiteen avulla. Työpajassa keskityttiin siten konseptin eri toimenpiteiden esittelyyn. Konseptin käynnistämiseksi työpajaan kutsuttiin erilaisia palveluntuottajia, julkisen sektorin ja järjestöjen sekä päätöksenteon edustajia. Jokainen sai tehtäväkseen valita vähintään yhden toimenpiteen, jota lähtee omalla tahollaan viemään eteenpäin. Toimenpiteen valinnan lisäksi osallistujat saivat pohtia toimenpiteen käytännön toteutusta sekä vastuualueita ja kumppaneita. Esittelyn jälkeen osallistujat veivät toimenpiteet mukanaan eteenpäin vietäväksi. Työpajassa kiteytyi hyvin se, miten laajalti konseptin eteenpäin vienti voi toteutua. Päättäjien on konkreettisesti lupauduttava ajamaan asiaa eteenpäin niin päätöksenteossa kuin myös tukemalla esimerkiksi tämän työpajan toimenpiteiden kautta uutta konseptia. Työpajassa kuitenkin harva asetti oman organisaationsa suoraan toimenpiteistä vastaavaksi tahoksi. Vastuu siirrettiin pitkälti kuntien suuntaan. Tämä puolestaan vahvistaa päätöksentekijöiden vastuuta asiakaslähtöisen tiedon hyödyntäjänä läpi koko organisaatiokentän. Uudet asumisjärjestelyt Lyhyt kuvaus Ikäihmiset kaipaavat päivittäistä apua arjen pienissä askareissa, mutta tällä hetkellä esim. verotus tai asumistuki eivät mahdollisia malleja, joista olisi hyötyä nuorille ja ikäihmisille. Tavoiteltu lopputulos Syntyy uusi malli asumiselle, joka kannustaa nuorten ja ikäihmisten vuorovaikutukselle, sekä nuorten antamalle päivittäiselle arjen avulle Ihmisten ja asuntojen saattaminen yhteen > yhteisön luominen Miten ohitetaan säännöt? Työnteon mieltäminen vastikkeeksi > miten verottaja, Kela suhtautuu Asunto joko ikäihmisen omistuksessa tai toiminnan järjestäjällä Miten toteuttaa Arjen pelastajat -konseptia? Vastuu: Kainuun Sote/kaupunki/kunta/seurakunta Muut kumppanit: Työvoimahallinto, kylätoimikunnat, yhdistykset, kaupunginosa, potilas, omaishoitajat, oppilaitokset, kuntouttava työtoiminta, etsivä nuorisotyö Aikataulu: 1+ vuotta Mittarit: kpl-määrä pilotteja, toteutuneita asumisjärjestelyitä Kuva 10. Uudet asumisjärjestelyt on Arjen pelastajat -konseptia toteuttava toimenpide. 15
16 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa 3.7 Mitä seuraavaksi? Konseptin pilotoinnin käynnistymisen jälkeen vastuu siirtyy alueen omille toimijoille, jotka ovat päättäneet ottaa eri toimenpiteitä eteenpäin vietäväksi omilla tahoillaan. Vaikka kyse onkin yhteisön eri osien toteuttamasta toiminnasta, on jatkon koordinointi tärkeää. Erilaiset seurantatoimenpiteet ja yhteiset tilannekatsaukset auttavat pitämään yllä konseptin jatkuvaa kehitystä. Konseptin mittareiden asettaminen ja seuranta on käynnistettävä mahdollisimman pian pilotoinnin alun jälkeen. Mittareiden ja eri vaiheiden toimenpiteiden seuranta edesauttaa itse konseptin toteutumista. Tätä työtä tulee tehdä yhteistyössä toimenpiteiden toteuttajien kuin myös koko konseptia koordinoivan tahon kanssa. Sanomattakin on selvää, miten merkitsevää päättäjille järjestettävät seurantamahdollisuudet ovat toteutusvaiheessa. 16
17 4 Kommenttipuheenvuorot 4.1 Pelastetaan arki yhdessä! Raili Myllylä, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Päätöksentekijänä olen kuullut sanat lähipalvelu, asiakaslähtöisyys ja kolmas sektori lukemattomia kertoja. Ne ovat sanoja, joita käytetään jatkuvasti erilaisten asioiden perusteluun. Harvemmin kysytään, mitä ne oikein tarkoittavat ja ehkä vielä harvemmin ne osataan perustella kaikille hyväksyttävällä tavalla. Olen iloinen, että sain päätöksentekijänä, järjestöaktiivina ja kansalaisena osallistua tähän projektiin, jossa oikeasti haettiin ensin asiakkailta palvelujen käyttäjiltä asiakasymmärrystä, tehtiin arvonmuodostus, luotiin toimintamalli, tutustuttiin osallistuvaan budjetointiin ja valittiin kriteerit. Näiden perusteella monista hyvistä ideoista valittiin konsepti, luotiin mittarit ja sovittiin toimenpiteitä, millä konseptia viedään eteenpäin. Tuloksena oli konsepti Arjen pelastajat. Tässä konseptissa toteutuvat kaikki alussa mainitsemani termit. Nuoret auttavat ikääntyneitä arjen askareissa, saavat itselleen kokemusta, itsetunnon kohotusta ja elämään mielekkyyttä. Konseptia toteutetaan yhdessä Kainuun soten, kuntien, järjestöjen ja monien muiden yhteistyötahojen kanssa. Vaikuttavuutta sillä on sekä nuorten elämänhallintaan että ikääntyvien elämänlaatuun. Tässä projektissa oli työpajoja, joissa ideoitiin erilaisissa ryhmissä nuoret ja vanhat, päättäjät, järjestöjen edustajat ja kansalaiset yhdessä. Välillä think tankattiin, täytettiin lappuja seinille ja haettiin sitä parasta konseptia äänestämällä. Työpajoissa oli paljon energiaa, iloa ja naurua aitoa yhteisöllisyyttä. Arjen pelastajat konsepti odottaa Kainuussa toteuttamista. Uskon, että nämä yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen ja päättäjien kanssa ideoidut ajatukset toteutuvat ja muuttuvat vaikuttavaksi arjen toimintamalliksi, josta muutkin voivat ottaa oppia. Päättäjälle tämä on ollut prosessi, joka on antanut taas kerran uskoa ihmisten haluun ja kykyyn löytää ratkaisuja ja toimia yhdessä. Ja vielä ajatuksia antavalla, hauskalla ja koskettavallakin tavalla. 17
18 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa 4.2 Käyttäjälähtöisen kehittämisen opetukset Jenni Airaksinen, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Yliopistonlehtori Kainuussa toteutettu käyttäjälähtöinen kehittämisprosessi on Suomen mittakaavassa ollut ainutlaatuinen. Yliopistonaisen näkökulmasta aineisto, joka Kainuussa kerättiin ja prosessissa analysoitiin, on vertaansa vailla: 160 palvelukarttaa ja 110 palvelupäiväkirjaa piirsivät eteemme kuvan ilmiöistä, joilla on monisyinen suhde hyvinvoinnin kokemiseen. Opimme Kainuussa monta tärkeää asiaa, mutta haluan vielä tiivistää tutkijan näkökulmasta ne opit, jotka eniten muuttivat omaa suhtautumistani kysymykseen lähipalveluista ja hyvinvoinnista. Ensimmäinen oppi on se, että hyvinvointinäkemyksemme on edelleen liian kapea. Hyvinvointi on todellakin kokemus, jonka syntymekanismi on moninainen. Esimerkiksi hyvät päivät lisäävät hyvinvoinnin kokemista, vaikka mitattavissa oleva terveydentila pysyisikin ennallaan. Hyvät päivät puolestaan koostuvat esimerkiksi turvallisuudesta, sopivasta puuhastelusta, kohtaamisista ja merkityksellisyyden kokemuksista. Toisinaan hyvä päivä saa alkunsa siitä, että talviverhot on avun saamisen myötä saatu vaihdettua kesäverhoihin tai, että puolta kylää on ilahdutettu mustikkapullilla. Toinen oppi on se, että auttaminen luo hyvinvointia. Etenkin auttajalle. Auttaminen on aliarvostettu hyvinvoinnin lisäämisen väline. Vaikka auttaminen voi uuvuttaa ja tuntua velvollisuudelta, se tuo kokemuksen tarpeellisuudesta. Auttamisen ja auttajien skaalaa pitäisi laajentaa. Tällä hetkellä auttamisoikeudet ja velvollisuudet kasaantuvat yhtäälle, kun toisaalla ihmisiä nakertavat kokemukset passiivisuudesta ja hyödyttömyydestä. Jokin yhteiskunnassamme kouluttaa siihen, että auttaminen ei ole trendikästä, ei suotavaa, eikä ehkä edes mahdollista. Kolmas oppi on se, että aidosti käyttäjälähtöinen lähestymistapa haastaa sekä päätöksenteon että muutosten johtamisen kunnissa ja kuntien yhteisissä organisaatioissa. Kuitenkin näyttää siltä, että etenkin monisyisissä ilmiöissä, kuten hyvinvointi, päätöksenteon tietoperustaa pitää ja voidaan laajentaa kattamaan myös käyttäjälähtöistä kokemustietoa. Tällöin pitää hyväksyä se, että tieto ei ole luonteeltaan neutraalia, kattava eikä edustavaa, vaan avaa kokemuksellisen ikkunan tarkasteltuihin ilmiöihin. Muutosten johtamisen kannalta kyse on jopa vielä monimutkaisempi: Kainuussa lähdimme tarkastelemaan palveluita, mutta meille puhuttiin ihmisistä. Päädyimme palveluiden sijaan rakentamaan yhteisöllistä toimintakonseptia. Toisinaan voidaan päätyä juuri kuvaamaani tilanteeseen, jossa käyttäjälähtöinen tarkastelu avaakin ikkunan jonnekin aivan muualle kuin sinne, mihin ikkunaa alkujaan soviteltiin. Tämä puolestaan edellyttää muutosten johtamiselta melkoista sopeutumiskykyä, avaraa mieltä ja kykyä sitouttaa laaja joukko toimijoita kulkemaan aivan uutta polkua. 18
19 19
20 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa 5 Loppusanat 5.1 Paradigman muutos hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunnaksi Käyttäjälähtöisyys tuli julkisten palveluiden kehittämiseen kansallisen innovaatiostrategian vauhdittamana vuonna 2008, nyt kuntia kannustetaan tarjoamaan monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja myös osana voimaantullutta uutta kuntalakia. Käyttäjälähtöisyys tuo esille asiakkaiden piileviä tarpeita ja toimii muutosajurina päätöksenteossa. Kainuun kokeilu haki kunnille uutta roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja uutta monitoimijamallia lähipalveluiden tuottamiseksi. Lopputuloksena oli uusi lähipalvelu- ja yhteisötoiminnan malli Arjen pelastajat joka toteutetaan kunta-, kuntalainen- ja järjestöyhteistyössä. Pilotti tehdään kansallisten ja paikallisten toimijoiden yhteispelinä ja sen vaikuttavuus syntyy paikallisella tasolla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa, jolloin siitä hyötyvät sekä yhteisö että yksilö. 5.2 Osallistamisesta yhteiskehittämiseen ja kumppanuuteen Palveluiden käyttäjät huomioivan toimintatavan taustalla on eurooppalaisessa kuntakentässä käynnissä oleva murrosvaihe. Perinteisestä hallinnosta on siirrytty uuteen julkisjohtamiseen ja uuteen hallintatapaan. Kansainväliset tutkijat pitävät tätä palveluiden käyttäjät suunnitteluun ja niiden yhteistuotantoon mukaan ottavaa toimintatapaa julkisten palveluiden vallankumouksena ja välttämättömänä keinona niiden uudistamisessa. Kainuu haki palveluiden yhteiskehittämisellä kuntalaisten ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa uutta yhteisöllistä lähipalveluiden tuottamismallia. 5.3 Arjen pelastajat uusi sosiaalisen investoinnin hyvinvointimalli Työn lähtökohtana oli pohtia, mitä ovat kuntalaislähtöiset lähipalvelut ja mikä on kunnan rooli lähipalveluiden monituottajamallissa. Palveluiden yhteiskehittämisellä kuntalaisten ja kolmannen sektorin palvelutuottajien kanssa syntyi uusi yhteisöllinen lähipalveluiden tuottamismalli. Arjen pelastajat -konsepti voidaan nähdä myös uudenlaisena eurooppalaisena sosiaalisena investointina tulevaisuuteen. Sosiaalinen investointi määritellään julkiseksi panostukseksi sosiaaliseen yhteenkuuluvaisuuteen ja taloudelliseen kasvuun. Euroopan komissio kehottaa jäsenvaltioita asettamaan sosiaaliset investoinnit etusijalle ja nykyaikaistamaan niiden avulla hyvinvointiyhteiskuntiaan. Tämä tarkoittaa paremmin toimivia aktiivisen osallisuuden strategioita sekä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan suunnattujen varojen tehokkaampaa ja vaikuttavampaa käyttöä. Investointien kohteena ovat erityisesti haavoittuvat kohderyhmät kuten lapset, nuoret, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat ja ikääntyneet. Sosiaaliset investoinnit ovat edellytys näiden ryhmien tulevaisuuden hyvinvoinnille, ja auttavat ihmisiä varautumaan tuleviin riskeihin kasvattamalla heidän sosiaalisia taitojaan ja työvoimavalmiuksiaan. Osa tutkijoista pitää sosiaalisia investointeja jopa alkuna uudelle tulevaisuuden hyvinvointimallille. 20
21 Kuva 11. Prosessin tuloksena uudenlainen tulevaisuuden hyvinvointimalli Arjen pelastajat. 21
22 Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa Lähteet Haveri, A., Laamanen, E. & Majoinen, K. 2003: Verkostokunta on mahdollisuus, uhka ja haste. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 2/03, s Holbeche, L Understanding change Theory, Implementation and Success. Elsevier. MPG Books Ltd. Cornwall. Hämäläinen, T. J. & Heiskala, R. 2004: Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky, Sitran julkaisusarja (Sitra 271), Helsinki: Edita Prima Oy. Jäppinen, T Citizen participation as a systematic development tool in renewing social and healthcare services. Laurea. Jäppinen, T. & Sallinen, S Kuntalainen palvelujen kehittäjänä. Suomen Kuntaliitto. Kainuun hallintokokeilu Saatavissa Luettu Kunnat.net Saatavissa palvelualueet/projektit/lahipalvelut/pilotit/asiakaspaatoksenteossa/sivut/default.aspx. Luettu Kuntalaki Saatavissa asset_publisher/asukkaiden-vaikutusmahdollisuudetja-kunnan-taloudenpito-kuntalain-keskiossa. Luettu Paras-hanke Saatavissa fi/palvelualueet/kuntauudistus/paras/sivut/default. aspx. Luettu Stenvall, J., Majoinen, K., Syväjärvi, A., Vakkala, H. & Selin, A. (2007) Mees romppeines siihen Henkilöstövoimavarojen hallinta ja muutoksen johtaminen kuntafuusioissa. Acta-sarja nro 191. Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Kuntatalon paino. Windrum, P Innovation and public services. In Windrum, P. & Koch, P. (eds.) Innovation in public services: creativity, entrepreneurship and management. Edward Elgar
23 23
24 Vaikuttavat lähipalvelut -projekti hakee uusia malleja kuntalaisia lähellä olevien palveluiden tuottamiseen. Prosessi seuraa Kainuussa kuntalaisten kanssa 2015 toteutetun Arjen pelastajat -palvelupilotin toteutusta. Asiakaslähtöisyys päätöksenteossa -prosessissa tarkastellaan asiakastiedon, asiakasymmärryksen ja asiakastarpeiden sitomista päätöksentekoprosessin eri vaiheisiin muutoksen mahdollistamiseksi. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki Puhelin ISBN (pdf) Helsinki 2015
Lähipalvelut - kuntalainen osallisena päätöksenteossa. Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija, Suomen Kuntaliitto
Lähipalvelut - kuntalainen osallisena päätöksenteossa Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija, Suomen Kuntaliitto 2014 Projektin ensimmäinen vaihe: Asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Palveluluotain
LisätiedotJärjestöt tulevaisuuden kunnissa
Järjestöt tulevaisuuden kunnissa jenni.airaksinen@kuntaliitto.fi @AiraksinenJenni Hyvinvointi polarisoituu Terveyserot Lähtökohtaerot Sisäinen eriytyminen Tuloerot https://www.hs.fi/talous/art-2000005421006.html
LisätiedotOsallisuus ja osallistuminen
Osallisuus palveluiden kehittämisessä HT, Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu Osallisuus ja osallistuminen Osallistuminen on tekemistä Siinä otetaan osaa muiden
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotArjen pelastajat. Asiakas- ja käyttäjälähtöistä lähipalvelujen kehittämistä Kainuussa yhdessä kuntalaisten kanssa
Tuula Jäppinen ja Janika Kulju (toim.) Arjen pelastajat Asiakas- ja käyttäjälähtöistä lähipalvelujen kehittämistä Kainuussa yhdessä kuntalaisten kanssa Työryhmä: Tuula Jäppinen, Anne Knaapi, Janika Kulju,
LisätiedotKOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto
KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan
LisätiedotAsiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen Kainuussa
Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen Kainuussa Kajaanissa toteutettiin kevään 2014 aikana asiakaslähtöisen palveluiden kehittämisen palveluluotain-prosessi. Syksyllä tämä prosessi monistettiin
LisätiedotKuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto
Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen
LisätiedotKäyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla
Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotKuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotArjen pelastajat -kokeiluna
Arjen pelastajat -kokeiluna Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto 2 Arjen pelastajat Arjen Pelastajat on nuorista koottu joukko, joka tarjoaa apua vanhemmille ihmisille pienissä arjen
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti
VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS 4.5.2015 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti Vanhuslaki 11 Vanhusneuvosto Sen lisäksi, mitä kuntalain 27 :ssä säädetään kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista,
LisätiedotSosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto
Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten
LisätiedotMaakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p
Maakuntastrategiatyöpaja Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p. 044 0190 476 helena.liimatainen@ppsotu.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube:
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotPysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka
Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.
LisätiedotSuomidigi prosessien uudistamisen tukena
Riikka Pellikka Asiantuntija JulkICT-osasto Valtiovarainministeriö Riikka.pellikka@vm.fi @riikkapellikka @suomidigi Suomidigi prosessien uudistamisen tukena Hallitusohjelman tavoite: Uudistamme julkiset
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotOsallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa
Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa Kanta-Häme Hämeenlinna 29.5.2018 Päivi Kurikka Osallistuminen kunta- ja maakuntalaissa 20 ja 22 Äänioikeus maakuntavaaleissa ja äänestysoikeus maakunnan kansanäänestyksessä
LisätiedotKokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke
Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden
LisätiedotYksi keittiö, yhteinen soppa, monta kokkia. Toimintakulttuurin muutoksella kohti asiakaslähtöisempiä palveluita
Yksi keittiö, yhteinen soppa, monta kokkia Toimintakulttuurin muutoksella kohti asiakaslähtöisempiä palveluita YKSI KEITTIÖ, YHTEINEN SOPPA, MONTA KOKKIA Mitä tarvitaan, jotta saadaan aikaiseksi hyvä soppa?
LisätiedotJärjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma
Järjestöedustamo ja Kumppanuus 2020- ohjelma Tampereen kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Eläkeläisvaltuuston kokous 27.3.2018 1 Kumppanuus 2020-ohjelma Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo
LisätiedotKuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015
Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen
LisätiedotUuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista
Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotTulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto
Tulevaisuuden kunta -hanke Parlamentaarinen työryhmä 27.4.2016 27.4.2016 Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitto Tulevaisuuden kunta visiotyö Parlamentaarinen työryhmä Kevät 2016 OLEMME TÄSSÄ Muutokset mahdollisia
LisätiedotAsukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)
Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotYhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä
LisätiedotJärjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012
Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotYhteinen asiointipiste Työpaja Muistio Virve Kuorelahti, Gofore
Yhteinen asiointipiste Työpaja 2 9.11.2017 Muistio Virve Kuorelahti, Gofore Työpajan tarkoitus Tunnistaa ja kuvata tärkeimmät asiakastyypit Tunnistaa keskeiset palvelut Tämän työpajan jälkeen jatkatte
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotRakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä
Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Tom Holmroos, erityisasiantuntija Merja Lang, palvelumuotoilija Elisa Kettunen, projektipäällikkö 11.9.2019 Tulevaisuuden kunnan digitalisointi
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotLappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala
Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari 20.4.2017 Marika Ahola ja Asta Niskala Kumppanuutta kotona pärjäämisen tukemiseksi o Vuorossaan viides lappilaisen kokemuksellisen asiantuntijuuden
LisätiedotJärjestöedustajan kokemuksia
Järjestöedustajan kokemuksia Raadeista yleistä Raatilaisen näkökulma Toteutusesimerkkejä Keskeistä raatien toiminnassa Sipilän hallitusohjelma: Tavoitteena vahvistaa kokemusasiantuntemuksen käyttöä ja
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotUuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista
Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian
LisätiedotPalvelutori Päijät-Hämeessä
Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotInnokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus
Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus TIINA Viestintäkoordinaattori REIJA Ohjelmapäällikkö KATJA Ohjelmakoordinaattori Työpaja I Agenda (11.3.2016) Workshopin avaus Työpajan aloitus ja
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotKunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Uudenmaan Maakuntaparlamentti 23. 24.11.2017 Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja Järvenpää Kuntien nykyisten tehtävien muuttuminen maakunta-
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotMaaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina
Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotTyöpaja 2 Suunnittelun aloitus
Työpaja 2 Suunnittelun aloitus 16.4.2015 Päivän aiheet Aloitus Perehdytys Profiilit ja empatiakartta Suunnittelun työkalut Konseptin suunnittelua Roolitus ja itsenäisen suunnittelun tehtävät Projektin
Lisätiedot1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA
TYÖPAJOJEN ANTIA 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Yhteiskehittäminen on tapa toimia,ajatella ja suhtautua asioihin, siis pikemminkin tyylilaji kuin menetelmä Tyylilajia määrittelee yhteisöllisyys,
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotOma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun
Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla - ohjelma. Erityisasiantuntija Jaana Halonen, Kuntaliitto
Kuntaliiton Uskalla kokeilla - ohjelma Erityisasiantuntija Jaana Halonen, Kuntaliitto 5.9.2017 Kokeilukulttuurin edistäminen on hallituksen kärkihanke Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja
Lisätiedot20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma
20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,
LisätiedotASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN
ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen
LisätiedotKäyttäjälähtöinen suunnittelu. Tampereen yliopisto Kuntaliitto Passi & Ripatti
Käyttäjälähtöinen suunnittelu Tampereen yliopisto Kuntaliitto Passi & Ripatti Miksi käyttäjälähtöisyyttä? Nykyinen järjestelmä ohjaa päätöksentekoa pois asiakasrajapinnasta ( ja ) Palvelut nykyisellään
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018
Henkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018 Pia Aikio 28.5.2018 Henkilökohtaisen budjetin tarkoitus: Ihmisten mahdollisuus ja oikeus päättää asioistaan haluavat päättää myös palveluistaan HB
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotSote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä
Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Hankejohtaja, sote-vastuuvalmistelija Ismo Rautiainen Sote-palvelujen rakenne 2 Maakunnan
LisätiedotTulevaisuuden kaupungit ja suhde maaseutuun
Tulevaisuuden kaupungit ja suhde maaseutuun KUNTA MAASEUDULLA - MAASEUTU KUNNASSA Tulevaisuuden kunta -seminaari 19.4.2016 Timo Halonen kaupunginjohtaja 1 Näkökulmia Maaseutu/kaupunki dikotominen ajattelu
LisätiedotVälineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen
Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Työryhmätyön esittelyä kuntademokratiaverkostolle Katja Syvärinen @KSyvarinen 13.3.2019 Toimeksianto kuntademokratiaverkostolta Kuntademokratiaverkoston
LisätiedotJärjestöjen maakuntafoorumi
Järjestöjen maakuntafoorumi 5.10.2018 Maakuntalaisten osallistumisen mallit ja periaatteet kohti Pirkanmaan osallisuusohjelmaa Anne Heusala, maakuntauudistuksen projektipäällikkö, kuntalaisten osallistuminen
LisätiedotLähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja
Lähtökohtana yhä useampi asiakas/potilas on iäkäs ihminen yhä useamman asiakaan/potilaan ongelmat ovat monikerroksisia, ja ne voidaan ratkoa vain monien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisenä
LisätiedotTurvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta
Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta Panu Artemjeff & Mia Luhtasaari 6.3.2017 2/10 Väestöryhmät ovat ryhmiä, joihin ihmiset tuntevat kuuluvansa: Perhe & suku Ammattiryhmät Mitä
LisätiedotLappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari Marika Ahola ja Asta Niskala
Lappilainen kokemuksellinen asiantuntijuus -seminaari 20.4.2017 Marika Ahola ja Asta Niskala Kumppanuutta kotona pärjäämisen tukemiseksi o Vuorossaan viides lappilaisen kokemuksellisen asiantuntijuuden
LisätiedotPirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen 20.3.2018 Tervetuloa! Tervetuloa! 1. Kuulumiset: THL: Mitä perhekeskus tekee? Perhekeskuksen kohtaamispaikan toimintaperiaatteet,
LisätiedotAsukkaiden osallistuminen maakuntalaissa
Asukkaiden osallistuminen maakuntalaissa Maakunta- ja soteuudistuksen Muutostukiklinikka Uudenmaan maakuntaparlamentti 24.11.2017, Silja Europa Päivi Kurikka, erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto paivi.kurikka@kuntaliitto.fi
LisätiedotMenestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014
Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen
Lisätiedotpienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA NRO 1
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke TYÖPAJA NRO 1 Ohjelma 12.30-13.45 Päiväkahvi sekä hankkeen ja osallistujien esittäytyminen 13.45 14.15 Aloituslomakkeet 14.15
Lisätiedot