1(5) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM

Transkriptio

1 1(5) Valtiovarainministeriö NEUVOSTORAPORTTI VM KVS Salmi Martti JULKINEN Asia Epävirallinen Ecofin-neuvosto ; yhteenvetoraportti Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto Pankkiunionin vahvistaminen Valtioriskien sääntelykohtelun muutostarve jakaa selvästi jäsenmaiden näkemykset: etelä haluaa säilyttää status quo'n, pohjoinen näkee muutokset välttämättömiksi riskikeskittyminen purkamiseksi. Asialla suora linkki yhteiseen talletussuojaan. Ei edistystä suhteessa aiempiin keskusteluihin. Panaman papereista perusteellinen keskustelu, jossa jäsenmaat poikkeuksellisen samanhenkisiä: on poliittinen valmius pitkälle meneviin uudistuksiin. Mustaa listaa kiirehdittiin ja EU28 tukee G5-maiden verokirjelmään sisältyviä tavoitteita. Tärkeitä jatkoaskeleita touko-kesäkuun Ecofin-neuvostoissa. ALV-petosten osalta erilaisia näkemyksiä käännetystä verovelvollisuudesta ja siirtymisestä automaattiseen tietojenvaihtoon ALV-asioissa. Lyhyehköt keskustelut kestävästä rahoituksesta ja vakaus- ja kasvusopimuksen kehittämisestä; jälkimmäisessä ei uutta suhteessa aiempaan, ajatus vain yhdestä indikaattorista ei ole realistinen. Ecofin-lounaalla esillä EU-budjetti, ministeri-illallisella puhujana Alankomaiden kuningatar Maxima ja aiheena maailman köyhien saaminen rahoitus- ja pankkipalveluiden piiriin. Euroryhmän aiheina oli Kreikan tilannekatsaus, kansalliset maksukyvyttömyyskehikot, sekä yhteisen valvontamekanismin johtajan kuuleminen. Muissa asioissa käytiin läpi Eurostatin tuoreita tilastotietoja eri maiden julkisen talouden velkatilanteesta ja sen kehityksestä. Kreikkaneuvotteluissa on tapahtunut edistystä, mutta 3. ohjelman ensimmäisen väliarvion valmistumiseen on vielä hieman matkaa. Aikaisin mahdollinen ajankohta väliarvion hyväksymiselle on torstai 28. huhtikuuta, jolloin tätä varten saatetaan järjestää ylimääräinen euroryhmän kokous Brysselissä. Eräs tärkeimmistä pankkien ja niiden kotivaltion välisen kohtalonyhteyden kanavista kulkee pankkien taseessa olevien kotivaltion velkapapereiden kautta. Nykyinen pankkisääntely ei aseta erityisiä rajoitteita pankkien mahdollisuudelle ostaa taseeseensa niiden kotivaltioiden velkapapereita, jotka on laskettu liikkeeseen kotivaltion omassa valuutassa.

2 2(5) Valtioriskien sääntelykohtelun muutostarve jakaa jäsenmaiden näkemyksiä. Pitkälti eteläinen leiri kyseenalaistaa uudistustarpeen sekä korostaa mahdollisten sääntelymuutosten haitallisia markkinavaikutuksia ja kustannuksia valtioiden varainhankinnalle. Näille maille nykytilan jatkuminen ennallaan sopisi erinomaisesti. Toinen, pohjoisempi leiri (ml. FI) kyseenalaistaa status quo n, kannattaa uudistusta ja painottaa että valtionlainojen kohtelun muutos on osa EMU:n kehittämiseen liittyvää uudistusagendaa ja siten sen merkitys on erityinen euroalueen jäsenmaille. Asiaa selvittäneen korkean tason työryhmän puheenjohtaja Per Callesen kertoi ministereille valmistavista keskusteluista. Kokouksessa käytetyt puheenvuorot eivät tuoneet uutta suhteessa tiedossa olleisiin kantoihin. Asia kytkeytyy vahvasti myös yhteisestä talletussuojasta käytävään keskusteluun, koska pankkien taseissa olevien riskikeskittymien pienentyminen on monelle maalle (ml. FI) keskeinen ennakkoehto talletussuojan kanssa etenemiselle. 2. Panaman paperit Keskustelua sävytti G5-maiden kokouksen alla ( ) lähettämä yhteinen kirje, jossa vaaditaan kansainvälisen automaattisen tietojenvaihdon tehokasta ja nopeaa implementointia. Lisäksi ehdotetaan, että tiedot eri yhteisömuotojen todellisista omistajista olisivat joko rekisterin tai muun mekanismin avulla tunnistettavissa ja vero- ja muiden viranomaisten käytettävissä. Tätä varten tulisi OECD:ssä kehittää tietojenvaihtostandardi. Lisäksi yhteistyöhaluttomista maista tulisi koota kansainvälinen, ns. musta lista sekä kohdistaa niihin defensiivisiä toimenpiteitä. Lähes kaikki jäsenmaat käyttivät puheenvuoron ja ne olivat poikkeuksellinen samanhenkisiä, EU:n on näytettävä tietä veroparatiisien toiminnan lopettamiseksi. Suomen VMI Stubb totesi Panaman paperien muuttaneen pelin (game changer) ja asiassa tulee edetä nopeasti. Pääomien vapaa liikkuvuus edellyttää myös valvontaa; näiden asioiden puolesta on taisteltava ja saatava näin myös EU:n maine pelastettua. Musta lista tarvitaan mahdollisimman nopeasti. Ministereiden keskustelun ja jo aiemmin annettujen lausuntojen perusteella kävi ilmi, että kaikki 28 jäsenmaata ovat valmiita tukemaan G5-kirjeen linjauksia. Komissio on valmis tekemään asiasta ehdotuksen. Pj. Dijsselbloemin yhteenvedossa todettiin myös, että vaikka EU tukee OECD:n toimintaa, edistyminen sillä foorumilla on hitaampaa kuin EU:ssa, joten EU:n on edettävä myös itsenäisesti. Pj. toivoi nopeaa edistystä myös ATAD-direktiivin sekä rahanpesudirektiivin osalta vielä nykyisen pj-kautensa aikana, lisäksi Slovakia on kertonut jatkavansa näiden asioiden priorisointia myös omalla pj-kaudellaan. 3. Kestävä rahoitus Alankomaiden keskuspankin pääjohtaja Klaas Knotin johdolla keskusteltiin siitä, miten siirtyminen kestävään ja vähähiiliseen talouteen voidaan rahoittaa. Keskuspankkiirien suunnalta väläyteltiin ajatusta rahoitusmarkkinasääntelyn käyttämisestä tavalla tai toisella vihreiden arvojen edistämiseen. Ministerien suunnalta verotus nähtiin tähän luontevammaksi etenemisväyläksi. Yhtä mieltä oltiin siitä, että aihe on ajankohtainen ja rahoitussektorin rooli siinä keskeinen. 4. Vakaus- ja kasvusopimus

3 Kuten pankkiunionin vahvistamiskohdassa, myöskään vakaus- ja kasvusopimusta koskevassa keskustelussa ei tullut yllätyksiä suhteessa asiasta jo komiteasoilla käytyihin keskusteluihin. Italia nosti esille sen yhdessä 8 muun jäsenmaan kanssa valmisteleman esityksen, joka koski tuotantokuilun laskentatapaa. Keskustelun jälkeen pj. totesi tämän toimivan kontribuutiona ao. neuvoston työryhmälle. 3(5) Yhteenvedossaan pj. Dijsselbloem kehotti varovaisuuteen vakaus- ja kasvusopimuksen muuttamisessa; sitä ei tule tehdä liian kevyin eväin. Joka tapauksessa toimeenpano on ratkaisevaa. Ajatus yhdestä ainoasta indikaattorista, jonka mukaan mentäisiin, antaa väärän kuvan asiasta ja sitä ei kannata mainostaa. Indikaattoreiden osalta keskeistä on se, että niiden tulee olla vakaita nyt ja tulevaisuudessa. 5. ALV-petokset Puheenjohtaja halusi keskustella komission hiljattain julkistamasta toimintasuunnitelmasta siltä osin, kuin se sisältää kiireellisiä ALV-petosten vastaisia toimenpiteitä. Näitä ovat hallinnollisen yhteistyön parantaminen, verohallintojen toiminnan kollektiivinen kohentaminen ja sääntöjen vapaaehtoisen noudattamisen lisääminen, sekä sähköisen kaupankäynnin lisääntymisen edellyttämät toimet. Komissio totesi esittelyssään, että ALV-petoksista johtuvien verotulomenetysten mittaluokka on kolminkertainen veroparatiiseihin liittyviin menetyksiin nähden; joka vuosi 170 miljardia euroa jää saamatta. Jotta voidaan taistella tehokkaasti rikoksia vastaan, on tehostettava toimia. Toimenpiteissä on kuitenkin huomattava myös hallinnolliset kustannukset yrityksille. Paras tapa on järjestelmä, jossa sekä kansalliset että rajat ylittävät myynnit ovat samoin kohdeltua. Kyseessä on iso urakka, eikä se toteudu yhdessä yössä. Verohallintojen on aloitettava tietojenvaihtoa myös ALV-asioista keskenään. Käännetyn verovelvollisuuden laajemman käyttöönoton osalta jäsenmaiden näkemykset erosivat. FI tuki pj:n esittämää etenemistapaa, jossa lähdettäisiin ottamaan samanlaisia askeleita ALVpetosten torjumiseksi, kuin mitä yritysverotuksen puolella on jo tehty, ml. automaattiseen tietojenvaihtoon liittyvien kysymysten selvittäminen. Komission toimintasuunnitelmasta keskustellaan toukokuun Ecofin-neuvostossa ja kesäkuun neuvostossa palataan käännettyyn verovelvollisuuteen komission tuolloin valmistuvan selvityksen pohjalta. * * * Perjantaina pidetyllä Ecofin-lounaalla ministerit keskustelivat EU:n budjetista komission vpj. Georgievan alustuksen pohjalta. Tarve lisätä joustavuutta on korostunut viimeaikaisten kriisien myötä. Ministereiden ja delegaatioiden illallisella juhlapuhujana oli Alankomaiden kuningatar Maxima, joka painotti maapallon kaikkein köyhimpien tuomista rahoitus- ja pankkipalveluiden piiriin (inclusive financing).

4 4(5) Euroryhmä Kreikka tilannekatsaus Kreikka-neuvottelujen keskipisteessä ovat toimet, joilla saavutettaisiin ohjelmassa sovittu perusylijäämätavoite (3,5 %/BKT vuodesta 2018 alkaen). Kreikalta vaadittavien toimien sisällöstä vallitsee käytännössä yhteisymmärrys, mutta instituutioiden välillä on edelleen näkemyseroja siitä, kuinka lähelle tätä tavoitetta näillä toimilla päästäisiin. IMF on arvioissaan komissiota varovaisempi. Edistystä on kuitenkin tapahtunut ja komission näkemyksen mukaan nyt neuvotteluissa ollaan jo hyvin lähellä maalia. Keskeiset osa-alueet perusylijäämätavoitteen näkökulmasta ovat tuloverotuksen uudistaminen, eläkeuudistus ja muut toimet (mm. energiamarkkinat, palkkataulukot, jne.). Kunkin osa-alueen vaikutuksen perusylijäämään tavoitellaan olevan 1 %/BKT. Tuloverouudistuksessa on saavutettu edistystä. Yksityistämisrahaston perustaminen on vaikea asia ja neuvottelut tulevat sen osalta vielä kestämään. Myönteistä kuitenkin on, että kaksi tärkeää yksityistämishanketta (alueelliset lentokentät, Pireuksen satama) ovat edenneet ohjelman ehtojen mukaan. Kreikan valtiovarainministeri Tsakalotos vakuutti Kreikan sitoutumista ohjelmaan. Eläkkeisiin liittyen on useita päätöksiä etenemässä. Tuloverouudistusta on tarkistettu. Primääriylijäämästä saatiin eilen hyviä uutisia, Eurostat kertoi sen olleen +0,7 % BKT:sta, kun ohjelman viitearvo oli negatiivinen 0,25 %. Tavoite ylitettiin siis lähes prosenttiyksiköllä. Poliittinen tilanne Kreikassa ei ole helppo ja erityistä huomiota on kiinnitettävä eri lisätoimien signaaliarvoon. Paras signaali olisi yksinkertaisesti se, että Kreikka on oikealla tiellä. Keskeinen kysymys Kreikan osalta ovat nyt ehdolliset lisätoimet (contingency measures), jotka pantaisiin toimeen vain jos osoittautuisi, että aiemmin sovitut toimet eivät riittäisi turvaamaan 3,5% perusylijäämän vuoteen 2018 mennessä. Näistä pyritään saavuttamaan yhteisymmärrys jo lähipäivinä. Velkahelpotusten osalta kokouksen puheenjohtaja, VMI Dijsselbloemin johtopäätös oli, että päämiestasolla vuoden 2015 heinäkuussa tehtyjen linjausten osalta mikään ei ole muuttunut ja etenkin Kreikan velkojen nimellisarvon leikkaaminen on poissuljettu vaihtoehto. Asiaan liittyvä tekninen valmistelu on käynnissä ja siihen tullaan palaamaan tulevissa kokouksissa. Mikäli neuvottelut etenevät hyvin Ateenassa lähipäivinä, on mahdollista, että Kreikan ohjelman väliarvion hyväksymistä varten järjestetään ylimääräinen euroryhmän kokous Brysselissä torstaina 28. huhtikuuta klo 12 alkaen. Puheenjohtaja varmistaa asian vasta keskiviikkona (27.4.), saatuaan sitä ennen instituutioiden selvityksen neuvotteluiden etenemisestä Ateenassa. 2. Temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä: kansalliset maksukyvyttömyyskehikot Komissaari Moscovici esitteli komission laatiman tausta-asiakirjan. Asiasta käytettiin muutama puheenvuoro, joissa todettiin jäsenmaiden välisten erojen lainsäädännössä olevan suuria ja tulee kestämään vuosia tai jopa vuosikymmeniä, ennen kuin harmonisaatio on pitkällä; odotuksia ei kannata virittää liian korkealle.

5 5(5) Asiasta hyväksyttiin euroryhmän julkilausuma, jossa kansallisten maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämiselle annetaan suuntaviivoja yhteisillä, yleisluontoisilla periaatteilla liittyen mm. ennustettavuuteen ja rajat ylittäviin tilanteisiin. Suomen aloitteesta euroryhmän tuki komission työlle määriteltiin pohjaesitystä kapeammin koskemaan vain vertailutietojen saatavuutta ja laatua. Euroryhmä palaa asiaan syksyllä. 3. Yhteisen valvontamekanismin johtajan kuuleminen Yhteisen valvontamekanismin johtaja Danièle Nouy alusti mekanismin vuosikertomuksesta sekä valvojaoptioiden harmonisointiin liittyvistä kysymyksistä. Tavoitteena on level playing field. Rahoitusmarkkinoista vastaava komission jäsen Hill täydensi kertoen yhteistyön sujuvan hyvin komission ja valvontamekanismin välillä. Jäsenmaat eivät käyttäneet puheenvuoroja. 4. Muut asiat: julkisen talouden seuranta Komissaari Moscovici läpikävi Eurostatin edellisenä päivänä julkistamia tilastotietoja eri maiden julkisen talouden velkatilanteesta ja sen kehityksestä. Keskimääräinen julkisen talouden alijäämä oli 2,1 % ja velka 90,7 % bruttokansantuotteesta euroalueella vuonna Julkisuudessa eniten huomiota on kohdistunut Espanjan ja Portugalin lukuihin, jotka olivat odotuksia heikompia. Komissaari totesi myös Suomen ylityksen 60 % velkakriteerin osalta tulevan arvioitavaksi. Muutamat jäsenmaat kertoivat, että luvut olivat heidän osaltaan varsin erilaisia, kuin mitä odotettiin; ennustettavuudesta on tarpeen keskustella Eurostatin kanssa. Suomen edustajat Valtiovarainministeri Alexander Stubb, alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo ja virkamiesvaltuuskunta. Asiakirjat - Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi