ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT Jaakko Kiander

Transkriptio

1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT 218 Jaakko Kiander

2 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Julkistus keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: BKT:n kasvu Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät) Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut

3 MAAILMANTALOUDEN SUOTUISAN KASVUN ENNUSTETAAN JATKUVAN Keskeisten alueiden BKT:n kasvu ja IMF:n ennusteet, % ,8 6,4 3,9 2,7 2, Intia Kiina Maailma USA Euroalue Maailmantalouden kasvu jatkuu vahvana. Euroalueen kasvun s ennakoidaan hidastuvan hieman vuonna 219. Lähde: IMF

4 SUOMEN TALOUS- NÄKYMÄT

5 ILMARISEN ENNUSTE: TALOUDEN KASVUVAUHTI HIDASTUU BKT muutos, % +2,6 +2,5 +1,5 Yksityinen kulutus +1,6 +1,5 +1,5 Julkinen kulutus +1,3 +1,5 +1,5 Investoinnit +6, Tuonti +3, Vienti +7, Inflaatio, KHI-muutos +, ,5 Ansiotason muutos +,5 +1,5 +2 Työllisyysaste 69, ,5 Työttömyysaste 8,6 7,5 7, EMU-jäämä, % BKT:sta -,6 Julkinen velka, % BKT:sta 61, Vuosien 217 ja 218 nopean kasvun jälkeen talouskasvu hidastuu vuonna 219 syynä globaalit epävarmuudet ja euron vahvistuminen. Työllisyyden kasvu hidastuu, vaikka s työmarkkinaratkaisut parantavat edelleen kilpailukykyä. Julkinen talous tasapainottuu ja velkasuhde kääntyy laskuun. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

6 TALOUS KASVAA 2,5 % VUONNA 218 JA 1,5 % VUONNA 219 Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2= Vuonna 216 alkanut talouskasvu jatkuu, mutta nopein suhdannenousu s jää taakse. Kasvu perustuu kotimarkkinakehityksen lisäksi viennin elpymiseen Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

7 YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2= Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityistä kulutusta kasvattaa myönteinen työllisyyskehitys. Lisäksi kotitalouksien säästämisaste pysyy s negatiivisena ja inflaatio hitaana. Myös julkisen kulutuksen kasvun ennakoidaan jatkuvan. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

8 INVESTOINNIT KASVAVAT 4 % VUONNA 218 JA 2 % VUONNA 219 Investoinnit ja ennuste, indeksi 2= Teollisuuden kone- ja laiteinvestoinneissa odotetaan kasvua. Myös rakennusinvestoinnit s jatkavat kasvuaan. Investointien kasvuvauhti hidastuu kuitenkin vuonna Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

9 UUDISRAKENTAMINEN KASVAA EDELLEEN YLI 5 % VUOSIVAUHTIA Uudisrakentamisen kokonaistuotanto, vuosimuutos 3 2 % - Rakennusinvestoinnit vahvassa kasvussa vuosina Silti rakentamisen s volyymi ei ole vielä lähellä vuoden 28 huippua Lähde: Tilastokeskus

10 VIENNIN KASVU HIDASTUU JA ON 2 % VUONNA 219 Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2= Tuonti Vienti Pitkään lamassa ollut vienti lähti nopeaan kasvuun vuonna 217. Kasvuvauhdin odotetaan shidastuvan vuonna 219. Keskeisimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

11 LUOTTAMUS ON NOUSSUT HUIPPUTASOLLE Kuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi Kuluttajat Teollisuusyritykset Kuluttajien luottamus heijastuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja säästämisasteen laskuun. s Erityisesti yli työntekijän yritykset uskovat parempiin kasvunäkymiin Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

12 SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa % Tanska Hollanti Ruotsi 133Iso-Britannia Suomi Euro-alue Saksa Kotitalouksien velka on kasvanut enemmän kuin tulot. Velkaantumisaste on s yli EU:n keskiarvon, mutta alle Ruotsin, Tanskan, Irlannin ja Hollannin Lähde: Tilastokeskus, OECD Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot

13 ULKOMAAN- KAUPPA

14 KAUPPATASE JA VAIHTOTASE KÄÄNTYIVÄT POSITIIVISIKSI VUONNA 217 Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa mrd Kauppatase Vaihtotase Viennin heikkoudesta huolimatta kauppatase on pysynyt lähellä tasapainoa usean vuoden ajan. s Tämä on johtunut osin öljyn hinnan laskusta, joka on supistanut tuontia. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

15 VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITA Keskeisimmät vientitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd 12 11,5 12, 2/216 1/217 2/217 1/218 8 mrd 6 4 8,1 9, 6,7 7,8 5,7 6, 5,6 3,5 4,1 4,8 4,1 4,4 2 Puu- ja paperituotteet Teollisuuden koneet Metallit- ja metallituotteet Kemialliset aineet ja tuotteet Kuljetusvälineet Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö Sähkökoneetja laitteet Lähde: Ilmarinen, Tulli

16 TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT OVAT SAKSA, RUOTSI JA USA Keskeisimmät vientimaat 12 kuukauden summa, mrd 8,7 2/216 1/217 2/217 1/218 8 mrd 6 4 6,8 5,7 6,2 4, 4,1 4,1 3,6 3,1 3,4 3,4 2,8 2 Saksa Ruotsi Yhdysvallat Hollanti Venäjä Kiina Lähde: Ilmarinen, Tulli

17 TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITA Keskeisimmät tuontitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd 12 2/216 1/217 2/217 1/218 8 mrd ,4 7,3 6,9 7,5 6,5 7, 6,6 5,5 5,6 6, 4,2 5,2 1,5 1,6 Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö Sähkökoneetja laitteet Kemialliset aineet ja tuotteet Kuljetusvälineet Teollisuuden koneet Metallit- ja metallituotteet Puu- ja paperituotteet Lähde: Ilmarinen, Tulli

18 TÄRKEIMMÄT TUONTIMAAT OVAT SAKSA, VENÄJÄ JA RUOTSI Keskeisimmät tuontimaat 12 kuukauden summa, mrd 8 mrd ,3 9,8 6,8 2/216 1/217 2/217 1/218 8, 6,8 6,3 4,6 4,1 3,4 3,4 2,2 1,9 Saksa Venäjä Ruotsi Kiina Hollanti Yhdysvallat Lähde: Ilmarinen, Tulli

19 EURO ON VAHVISTUNUT SUHTEESSA DOLLARIIN JA RUOTSIN KRUUNUUN Keskeisten kauppakumppaneiden valuuttojen vaihtosuhteet, 2= Kruunu Dollari Vuoden 217 alusta dollari on heikentynyt suhteessa euroon yli 17 %. Samassa ajassa myös kruunu s on heikentynyt lähes 8 %. Yhdellä eurolla saa noin 1,2 dollaria. Vahva euro haittaa Suomen vientiä Lähde: EKP

20 TYÖ- MARKKINAT

21 ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI POVAA KASVUN JATKUVAN VAHVANA Työntekijämäärien muutos verrattuna edellisvuoteen % -,9 -,2 2,5 4,2 -,9 -,5 -,8 -,5 3,3 6,1 6, / 218 Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin 15 Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen

22 ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI POVAA KASVUN JATKUVAN SUHDANNEHERKILLÄ ALOILLA Työntekijämäärien muutos verrattuna edellisvuoteen eri toimialoilla ,6 16,8 7,9 Satama % 6,2 Rakentaminen / 218 Henkilöstövuokraus Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin 15 Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen

23 SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON PARHAITA EU-MAITA ALHAISEMPI Työllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste % Ruotsi Saksa Iso-Britannia 72 Suomi Suomen työllisyysaste on parhaita maita jäljessä, mutta s silti EUmaiden keskiarvoa parempi. 65 EU-maat Lähde: Ilmarinen, OECD

24 TYÖTTÖMYYDEN LASKU NOPEUTUU VUONNA 218 Työttömyysasteen 12 kk keskiarvo ja ennuste % ,4 9,4 8, Työttömyys (TEM) 7, Työttömyys Vuoden 217 hyvä työllisyyskehitys ei alentanut työttömyyttä kovin paljoa, koska työvoiman s ulkopuolelta siirryttiin työmarkkinoille. Vuonna 218 odotamme, että työttömyys lähtee selvempään laskuun. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

25 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET NOUSEVAT MALTILLISESTI VUOSINA Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste % ,7 1,7 1,2 1-2, Palkkaliukuma Sopimuspalkka Sosiaalivakuutusmaksut Työaika Vaikutus yhteensä Vuosille 218 ja 219 on eri sopimusaloilla sovittu yhteensä 3,2 prosentin palkankorotuksista. s Tämän lisäksi työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat edelleen. Lähde: Ilmarinen

26 SUOMEN KILPAILUKYKY PARANEE VUOSINA Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2= Iso-Britannia Ruotsi Suomi Euroalue Saksa Kiky-sopimuksen ja syksyllä 217 sovittujen palkkaratkaisujen ansiosta Suomen työvoimakustannusten s nousu jää selvästi kilpailijamaita pienemmäksi lähivuosien aikana. Lähde: Ilmarinen, OECD

27 SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY- VERTAILUISSA ON NOUSSUT Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa WEF sija /137 IMD sija 15/63 Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat ovat kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla. s Suomi häviää vertailuissa Euroopan kärkimaille, kuten Saksalle, Ruotsille ja Iso-Britannialle Lähde: IMD ja WEF

28 Tuhatta henkeä YRITYSPALVELUT, SOTE-PALVELUT JA HENKILÖSTÖ- VUOKRAUS TYÖLLISTÄVÄT YHÄ ENEMMÄN Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä toimialoittain, tuhatta henkeä Yrityspalvelut (mm. hallinto- ja tukipalvelut, informaatio ja viestintä sekä kiinteistöala) Vähittäis- ja tukkukauppa Paperi-, metalli-, sähkö- ja koneteollisuus Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Sosiaali- ja terveyspalvelut Henkilöstövuokraus Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

29 JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET

30 VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJA Julkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa mrd Eläkevarat Valtion ja kuntien velka Eurostatin ja OECD:n käytännön mukaan kaikki lakisääteiseen eläkejärjestelmään kuuluvat varat s mukaan lukien yksityisen sektorin työeläkevarat tilastoidaan osaksi julkisen sektorin taloutta. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

31 VUOSINA 218 JA 219 JULKISYHTEISÖJEN TALOUS TULEE OLEMAAN TASAPAINOSSA Julkisyhteisöjen yli- ja alijäämä sekä ennuste, mrd euroa mrd ,3 9,6 8,1 7,2 6,8 6, 4,3 3,73,5 -,2-1,3-2,1-3,9-4,6-4,9-4,4-5,3-5,8-6, ,2 Vuonna 217 julkisyhteisöjen alijäämä oli -1,3 miljardia euroa, joka on -,6 % bruttokansantuotteesta. s Vuosina 218 ja 219 julkistalouden ennustetaan olevan tasapainossa. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

32 VELKASUHDE KÄÄNTYY PITKÄN KASVUN JÄLKEEN LASKUUN VUONNA 218 Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta Suomen talous kasvaa ja julkisyhteisöjen tulot ja menot ovat tasa painossa. Tämän % 4 s vuoksi velka suhteessa bruttokansantuotteen arvoon laskee vuonna 219 alle 6 prosenttiin Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

33 Tuhatta henkeä VUONNA 217 SYNTYI 5 LASTA, JOTEN KOKONAISHEDELMÄLLISYYS OLI VAIN 1,5 Elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrä, 12 kk liukuva summa Kuolleet Syntyneet Vuonna 217 syntyi elävänä 5 lasta, joka on matalin taso yli vuoteen. Vuodesta 216 syntyvyys s laski 5 %. Vuonna 217 kokonaishedelmällisyys oli 1,5 lasta äitiä kohden Lähde: Tilastokeskus

34 VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2 Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste 5 4 % Koko Suomi Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja yliopistokaupunkeihin, mikä näkyy niissä edullisempana ikärakenteena. Yli 65- vuotiaiden smäärä nousee noin vuoden aikana nykyisestä 1,2 miljoonasta 1,5 miljoonaan samalla, kun työväestön määrä laskee hieman. Yliopistokaupungit Lähde: Tilastokeskus Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinen

35 ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET YLI 3 MILJARDIIN EUROON mrd Eläkemenot ja -maksut, mrd euroa Kokonaiseläkemeno Yksityisen sektorin eläkemeno Yksityisen sektorin eläkemaksutulo Eläkelaitosten maksamat eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2. s Yksityisen sektorin työeläkkeiden lisäksi eläkkeitä maksavat Keva, valtio ja Kela. Lähde: Kela, Eläketurvakeskus

36 JOHTO- PÄÄTÖKSIÄ

37 GLOBAALIT NÄKYMÄT PARANTUNEET, MUTTA RISKIT ENNALLAAN Riskit Mahdollisuudet Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta Rahapolitiikan muutos kiristyvämpään suuntaan Suuret valuuttakurssimuutokset Kauppasota? Luottamus edelleen vahva Investointitavaroiden globaali kysyntä kasvaa Suomen kilpailukyvyn suhteessa länsinaapureihin paranee edelleen