Talousarvioesitys 2007

Transkriptio

1 2. Lähivuosien talousnäkymät 2.1. Kansainvälinen talous Euroalueen talouskehitys 2.2. Suomen kansantalouden kehitys Maailmantalous on ohittamassa suhdannehuipun ja siirtymässä hitaamman kasvun vaiheeseen. Korkeat raaka-aineiden hinnat rajoittavat kysyntää, ja rahapolitiikan viritys tärkeimmillä talousalueilla muuttuu kasvua tukevasta hintavakautta ylläpitäväksi. Kotimainen suhdannevaihe on edelleen hyvä. Kuluvan vuoden nopeasta kasvusta osa selittyy viime vuoden työmarkkinahäiriöistä, jotka alentavat kertaluontoisesti vertailutasoa. Kasvun arvioidaan v hidastuvankin kolmeen prosenttiin. Jo lähitulevaisuudessa työvoiman kasvurajoitteet heikentävät kotimaisen hyvinvoinnin kehittymistä. Kansainvälisen talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus näyttää kasvaneen. Poliittiset jännitteet ovat lisääntyneet, ja kansanvälisen kysynnän kasvu on vaimenemassa. Useiden tuotantotarvikkeiden hinnat ovat edelleen korkealla tasolla, mutta kysynnän tasaantuminen ja tarjonnan lisääntyminen lievittänevät hintojen nousupaineita. Öljyn hinta on korkea, eikä sen odoteta juurikaan alenevan, sillä tuotantokapasiteetti on yhä liki täyskäytössä. Kuluttajahintojen nousuvauhti on Yhdysvalloissa nopeutunut yli 4½ prosentin ja euroalueella 2½ prosenttiin. Maailmankaupan kasvu hidastunee 6 prosenttiin tänä vuonna ja hieman sen alle v Yhdysvaltain taloudessa merkit kasvun hidastumisesta ovat yleistyneet. Asuntojen hintojen nousu on hidastunut ja yksityisen kulutuksen kasvu on heikennyt. Suuren, nyt jo yli 6 prosentin, vaihtotaseen alijäämän ja nopeutuneen inflaation taltuttamiseksi rahapolitiikkaa on asteittain kiristetty, ja ohjauskorko on noussut jo yli 5 prosenttiin. Yhdysvaltain talouden kasvuvauhdin arvioidaan laantuvan tämän vuoden jälkipuoliskolla ja jäävän keskimäärin vajaaseen 3 prosenttiin vuosina 2006 ja Hitaammin kasvavan kansainvälisen kaupan ja korkean öljyn hinnan vaikutukset alkanevat näkyä myös kehittyvien maiden kasvuvauhdissa. Silti talouskasvu säilyy nopeana Kiinassa ja Intiassa, eikä Venäjänkään kasvun odoteta oleellisesti hidastuvan. Japani näyttää pääsevän eroon maata pitkään vaivanneesta hintojen alenemisesta, ja maan talouskasvu on nopeutumassa. Euroalueen talouskasvu nopeutui vuoden alussa. Pitkälti viennin kasvun varassa ollut talouskehitys on alkanut tukeutua enemmän myös kotimaiseen kysyntään, sillä kohentunut työllisyys on vahvistanut kotitalouksien luottamusta ja valmiutta kuluttaa. Viimeaikainen epävarmuuden lisääntyminen voi kuitenkin näkyä kuluttajien toimissa ja tuotannon kasvussa. Sitä vastoin kysynnän kasvun hidastumisen Yhdysvalloissa ennakoidaan heijastuvan tänne aluksi lähinnä välillisesti ja siten vasta viipeellä. Tuotannon ennakoidaan kasvavan 2 % vuosina 2006 ja Globaalitalouden riskit liittyvät öljyn hintaan, inflaatioon, valuuttakursseihin ja kansainväliseen suhdannekehitykseen. Vuonna 2005 talouskasvu jatkui metsäteollisuuden lakoista ja työsulusta huolimatta vilkkaana. Kokonaistuotanto lisääntyi 2,9 %, sillä kasvua vahvistivat julkisia investointeja lukuun ottamatta kaikki kysyntäerät. Vahvan taloudellisen toimeliaisuuden johdosta työllisyyden kasvu vauhdittui, ja työttömien määrän lasku nopeutui. Jyrkästi kohonneista energiahinnoista huolimatta kuluttajahintojen nousuvauhti jäi vajaaseen prosenttiin, vaikka tuottajahinnat kohosivat teollisuudessa 2 % ja tuontihinnat peräti 6½ %. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Kuvio 2. Kokonaistuotanto ja työttömyys Taulukko 3. Kansantalouden kehitys Suomessa BKT:n kasvu on suhdannekierron nopeimmassa vaiheessa. Kokonaistuotannon kasvu on ollut noin 3 % jo muutaman vuoden ajan. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla bruttokansantuote oli alustavien arvioiden mukaan 5 % viimevuotista suurempi, ja tuotantoa lisäsivät kaikki kysyntäkomponentit. Kasvu nojautui laaja-alaisesti sekä ulkomaiseen että kotimaiseen kysyntään. Tämä yhdessä myönteisten ennakoivien indikaattorien kanssa viittaa korkeasuhdanteen jatkumiseen toisella vuosipuoliskolla. Matalan vertailutason poistuessa edellisiin vuosiin nähden poikkeuksellisen nopea kasvuvauhti kuitenkin hidastuu vuoden loppua kohden ja lähestyy tuotantopotentiaalinsa mukaista tasoa. Ensi vuonna kasvu yltää silti vielä kolmeen prosenttiin * 2006** 2007** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 145,9 151,9 157,4 166,8 173,4 Bruttokansantuote, määrän muutos, % 1,8 3,5 2,9 4,5 3,0 Työttömyysaste, % 9,0 8,8 8,4 7,7 7,4 Työllisyysaste, % 67,3 67,2 68,0 68,8 69,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 0,9 0,2 0,9 1,5 1,3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,1 4,1 3,4 3,8 4,1 Ulkomaankauppa Kulutus Sekä vienti että tuonti lisääntyvät edelleen nopeasti. Viennin kasvua nostaa erityisesti metalliteollisuuden tuotteiden voimakas kysyntä, mutta teknisesti myös paperiteollisuuden viimevuotinen tuotantoseisokki. Tuonnin arvon kasvu johtuu osin tuontihintojen nopeasta kohoamisesta. Ulkomaankaupan kasvua ylläpitää myös Suomen kautta kulkevan transiton kaltaisen tuonnin ja viennin kasvun jatkuminen. Maailmankaupan ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen vaimentavat ensi vuonna ulkomaankaupan kasvua, vaikka kotimaisen teollisuuden hintakilpailukyvyn ei odoteta muuttuvan. Etenkin metalliteollisuudessa vienti kasvaa edelleen nopeasti. Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen horjui hieman keväällä, mutta palautui jo kesällä vahvaksi. Kotitalouksien kulutus oli alkuvuonna ennakoituakin vahvempaa, vaikka tulokehitys on jäänyt vaimeaksi. Varsinkin kestokulutustavaroiden hankinnat olivat, autoja lukuun ottamatta, selvästi edellisvuotista runsaampia. Keskimäärin koko vuonna kotitaloudet lisäävät tavaroiden ja palveluiden hankintoja 3½ %. Ensi vuonna tulojen kasvu jää tätä vuotta niukemmaksi, joten kulutuksenkin kasvu hidastuu. Lisäksi nopeasti Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Investoinnit Työllisyys Palkka- ja hintakehitys 2.3. Julkisen talouden näkymät lisääntyneen velkaantumisen aiheuttamat kustannukset leikkaavat kotitalouksien tuloista entistä suuremman osan. Julkinen kulutus kasvaa vaimeasti v ja Valtion kulutusmenojen arvioidaan reaalisesti jopa supistuvan. Kuntien kulutusmenot kasvavat 1½ % vuosina 2006 ja Vuonna 2007 hoitotakuuvelvoitteesta aiheutuu vähemmän menojen kasvua kuin v Asuinrakennus- sekä maa- ja vesirakennusalan investoinnit ovat kasvaneet viime vuosina ripeästi, ja kasvu jatkuu asuinrakennuksissa myös tänä vuonna. Investointien painopiste on kuitenkin vähitellen siirtymässä muuhun rakentamiseen, kone- ja laiteinvestointeihin sekä edelleen kotimaasta ulkomaille. Teollisuuden tuotantopotentiaalia vahvistaa myös tutkimus- ja tuotekehitysmenojen lisääntyminen. Työllisyyden kasvu on vahvaa. Ennusteen mukainen uuden työpaikan eli 1,5 prosentin lisäys v nostaa työllisyysasteen 68,8 prosenttiin. Työpaikkoja syntyy etenkin yksityisiin palveluihin sekä rakennustoimintaan, mutta myös teollisuuden työvoiman kysyntä on kasvussa. Kysynnän kasvun nopeutumisen myötä myös työvoiman tarjonta on lisääntynyt, sillä ikääntyneet pysyvät työmarkkinoilla pitempään, nuoret hakeutuvat aktiivisemmin työmarkkinoille ja myös Suomen työmarkkinoille tulevan ulkomaisen työvoiman määrä kasvaa jossain määrin. Työvoiman saatavuusongelmat ovat kuitenkin pahentuneet alueellisesti etenkin rakentamisessa, mutta myös eräillä muilla toimialoilla, joilla työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa hyvin. Työttömien määrä vähenee kuluvana vuonna keskimäärin hengellä ja työttömyysaste painuu 7,7 prosenttiin. Rakennetyöttömyys runsas henkeä pysyy edelleen suurena ongelmana ja on yhdessä työ- ja asuntomarkkinoiden rakenteellisten kapeikkojen kanssa kasvava riskitekijä vakaalle talouskasvulle. Vuonna 2007 työllisyyden kasvu eräillä toimialoilla ja siten koko taloudessa hidastuu, mutta ennen kaikkea tarjonnan hiipuessa työttömyysasteen lasku jatkuu ja työttömyysaste laskee 7,4 prosenttiin. Joulukuussa 2004 allekirjoitettu tulopoliittinen sopimus on voimassa vuoden 2007 syyskuun loppuun. Sopimuksen mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus kuluvan vuoden kesäkuun alusta oli 2,1 %. Sopimuskauden aikana ei tule enää muita korotuksia. Kun palkkaliukumien arvioidaan pysyvän suunnilleen viime vuosien keskimääräisellä tasolla, palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 2,9 % ja ensi vuonna 2,5 %. Työpanoksen lisääntymisen vuoksi palkkasumma kasvaa tänä vuonna runsaat 4½ % ja ensi vuonna 3½ %. Inflaatio on toteutuneen raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen jyrkän nousun vuoksi ollut viime kuukausina aiemmin arvioitua nopeampaa. Myös eräiden muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kuluvan vuoden aikana edelleen tuntuvasti kohonneet. Raaka-aineiden dollarihintojen nousun vaikutusta on jossain määrin hillinnyt euron vahvistuminen. Jos raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ja euron kurssi pysyvät suunnilleen nykyisellä tasolla, kuluttajahintojen keskimääräinen nousu voisi v kuitenkin rajoittua 1,5 prosentin tienoille. Tuottajahinnat kohoavat kuluttajahintoja enemmän. Vuoden 2007 aikana kuluttajahintojen nousuvauhti hidastuu hieman, sillä oletetulla raakaöljyn maailmanmarkkinahintatasolla tuontihinnoista johtuva kustannuspaine jää tämänvuotista pienemmäksi ja myös työkustannusten nousu edelleen hidastuu. Talouskasvun nopeutuminen ja työllisyystilanteen koheneminen ovat parantaneet julkisen talouden rahoitusasemaa. Toteutetut veronkevennykset ovat tukeneet talouskasvua. Työllisyyden koheneminen ja yksityisen kulutuksen kasvu ovat vahvistaneet veropohjia. Koko julkisen talouden ylijäämä on asettumassa lähes 3 prosentin tuntumaan kokonaistuotantoon suhteutettuna tänä ja ensi vuonna. Myös valtion ja kuntien yhteenlaskettu rahoitusasema pysyy hieman ylijäämäisenä. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta alenee 49 prosenttiin kuluvana vuonna, vaikka menot nimellisesti lisääntyvätkin. Tuloveronkevennysten takia veroaste alenee edelleen tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2007 julkistalouden tasapaino pysyy vuoteen 2006 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 nähden suunnilleen samansuuruisena ja finanssipolitiikkaa voi luonnehtia neutraaliksi. Julkinen velka (EMU-velka) suhteessa kokonaistuotantoon painuu kuluvana vuonna 38,4 prosenttiin ja jatkaa alenemistaan myös ensi vuonna. Euromääräisesti velka pysyy kuitenkin lähes ennallaan, 64 mrd. eurossa. Kuntien velka lisääntyy, vaikkakin hidastuen. Valtionvelka sen sijaan vähenee. Taulukko 4. Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan * 2006** 2007** suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, prosenttia Verot ja sosiaaliturvamaksut 44,5 43,8 43,5 43,8 43,0 42,7 Julkisyhteisöjen menot 48,8 50,0 50,3 50,1 49,0 48,7 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 4,1 2,3 2,1 2,5 2,9 2,8 Valtionhallinto 1,4 0,5 0,4 0,4 0,6 0,3 Paikallishallinto -0,2-0,6-0,8-0,7-0,3-0,1 Sosiaaliturvarahastot 3,0 2,5 2,5 2,7 2,6 2,6 Työeläkelaitokset 3,0 2,7 2,7 2,8 2,5 2,4 Muut sosiaaliturvarahastot 0,0-0,2-0,2-0,1 0,1 0,2 Julkisyhteisöjen velka (EMU) 41,3 44,3 44,3 40,5 38,4 37,0 Valtionvelka 41,2 43,4 42,0 38,2 35,8 34,4 Valtiontalous kansantalouden tilinpidon mukaan Kuntatalous kansantalouden tilinpidon mukaan Kansantalouden tilinpidon mukaisesti valtion tulojen odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna 3 %. Verotulot yhteensä kasvavat 2 %. Välittömiä veroja kertyy viime vuotta vähemmän veronkevennysten seurauksena, sen sijaan arvonlisäveron tuotto nousee yksityisen kulutuksen kasvun mukaisesti. Valtio on saanut kuluvana vuonna poikkeuksellisen paljon osinkotuloja, mikä johtuu eräiden yhtiöiden jakamista ylimääräisistä osingoista. Valtion kokonaismenojen arvioidaan kasvavan v runsas 2 % eli hieman vähemmän kuin tulojen. Valtionavut kunnille lisääntyvät kymmenyksen. Vuonna 2007 verotulojen arvioidaan edelleen kasvavan. Valtion osinkotulot supistuvat. Menot kasvavat 2½ %. Kulutusmenojen kasvu on maltillista, mutta investointimenot lisääntyvät selvästi. Korkomenot nousevat hieman. Valtion rahoitusylijäämä on kuluvana vuonna 0,6 % suhteessa kansantuotteeseen ja alenee 0,3 prosenttiin v Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa alenemistaan, ja nimellisestikään velan ei arvioida lisääntyvän. Vuonna 2006 kuntatalous pysyy alijäämäisenä. Kuntien rahoitusasema kuitenkin paranee verotulojen ennakoitua nopeamman kasvun seurauksena. Kuntien lainakannan kasvu jatkuu viime vuosia hitaampana. Kuntien kulutusmenot lisääntyvät nimellisesti 4½ %. Palkkasumma kasvaa runsaat 3½ % ja palvelujen ostojen arvioidaan kasvavan noin 6 % eli hieman edellisvuosia hitaammin. Kuntatyönantajan eläkemaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun korotukset lisäävät henkilöstömenoja. Menoja lisäävät lisäksi mm. hoitotakuun toteuttamisen jatkaminen, työmarkkinatuen rahoitusuudistus sekä sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite. Vuonna 2007 kuntatalous säilyy edelleen lievästi alijäämäisenä. Kuntatalouden ennakoitu koheneminen perustuu verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 4½ prosentin kasvuun, kun taas kokonaismenojen kasvun ennakoidaan hidastuvan 3½ prosenttiin. Kuntien ja valtion välisen kustannusjaon tarkistuksen viimeisen erän aikaistaminen ja toteuttaminen verojärjestelmän kautta lisää kuntien tuloja 185 milj. euroa v Kulutusmenot kasvavat nimellisesti 4 %. Ostojen arvioidaan kasvavan nopeasti vuoden 2006 tapaan. Kuntien ansiotason arvioidaan kohoavan 2½ % eli noin ½ prosenttiyksikköä vähemmän kuin v Vaikka kuntatyönantajan eläkemaksua korotetaan ja henkilöstön määrän ennakoidaan lisääntyvän henkilöllä, palkkausmenojen kasvu hidastuu 3½ Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Sosiaaliturvarahastot kansantalouden tilinpidon mukaan prosenttiin. Työvoiman saantivaikeuksien lisääntyminen saattaa kuitenkin kasvattaa paineita liukumiin ja lisätä palkkamenoja ennakoitua enemmän. Sosiaaliturvarahastot maksavat etuuksia, avustuksia ja erilaisia sairaanhoitokorvauksia v noin 24 mrd. euroa, minkä lisäksi valtion budjetista maksetaan valtion työsuhteeseen perustuvia työeläkkeitä 3 mrd. euroa. Sosiaaliturvaetuudet lisääntyvät edellisvuodesta kolmella prosentilla. Nopeimmin kasvavat sairaus- ja työeläkevakuutuksen menot. Työttömyysturvan menot supistuvat työttömyyden alentumisen takia. Eläkkeiden indeksikorotukset ovat edellisvuotista suuremmat, minkä lisäksi kansaneläkkeisiin tehtiin ylimääräinen korotus Alkavien työeläkkeiden tasoa nostavat 63 vuotta täyttäneiden työntekijöiden korotetut eläkekarttumat sekä eläkekaton (60 % palkasta) poistuminen vuoden 2005 alussa voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä. Sairausvakuutusuudistuksen takia sekä työnantajien että työntekijöiden sairausvakuutusmaksut nousivat, mikä nostaa maksutuottoja v. 2006, vaikka työnantajille maksun korotus korvattiin alentamalla vastaavasti kansaneläkemaksua. Työttömyysvakuutusrahasto on hieman ylijäämäinen työttömyysvakuutusmaksujen korotusten vuoksi. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä sitä vastoin supistuu hieman työeläkemaksujen alennusten takia. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä on 2½ % suhteessa kokonaistuotantoon. Työeläkevarojen markkina-arvo oli kesäkuun 2006 lopussa 104,6 mrd. euroa eli noin 63 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2007 sosiaaliturvaetuuksien arvioidaan lisääntyvän 3½ %. Nopeimmin kasvavat edelleen sairaus- ja työeläkevakuutuksen menot. Työttömyysmenojen supistuminen jatkuu. Eläkkeiden indeksikorotukset ovat tämänvuotisia suuremmat. Kansaneläkkeiden indeksikorotuksen arvioidaan olevan 1½ % ja työeläkkeiden 2 %. Eläkkeensaajien lukumäärä lisääntyy kahdella prosentilla. Kaikkiaan eläkkeensaajia on 1,3 milj. henkilöä. Lapsilisää saavien perheiden ja lasten lukumäärä pienenee, koska 17 vuotta täyttävien eli lapsilisäkannasta poistuvien lukumäärä on suurempi kuin syntyvien lasten lukumäärä. Lapsilisää maksetaan 1,0 milj. lapsesta. Sosiaalivakuutusmaksuprosenttien arvioidaan pysyvän ennallaan lukuun ottamatta työeläkemaksujen pientä korotusta. Sosiaalivakuutusmaksut kasvavat siten likimain samaa vauhtia kuin kansantalouden palkkasumma, josta maksut pääosin kerätään. Työeläkelaitosten ylijäämän arvioidaan olevan 2,4 % suhteessa kokonaistuotantoon, ja muuttumattomilla maksuprosenteilla työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri kasvaa 0,2 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5