ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT

Transkriptio

1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE KEVÄT

2 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Julkistus keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: BKT:n kasvu Työllisyyden kehitys (palkansaajat, yrittäjät) Palkkasumma, työvoimakulut, TyEL-maksut

3 EUROALUEEN JA USA:N KASVUN ENNUSTETAAN KÄÄNTYVÄN LASKUUN Keskeisten alueiden BKT:n kasvu ja IMF:n ennusteet, % 10,00 8,00 6,00 % 4,00 2,00 0,00 5,4 2,6 2,1 7,7 6,0 3,6 1,8 1,5 Intia Kiina Maailma USA Euroalue Maailmantalouden kasvu jatkuu, vaikka IMF heikensi hieman keskeisten alueiden ennusteitaan toukokuussa s Euroalueen kasvun ennakoidaan jäävän lähivuosina noin 1,5 prosenttiin. -2, Lähde: IMF

4 SUOMEN TALOUS- NÄKYMÄT

5 ILMARISEN ENNUSTE: TALOUDEN KASVUVAUHTI HIDASTUU BKT muutos, % +2,3 +1,5 +1,5 Yksityinen kulutus +1,4 +1,5 +1,5 Julkinen kulutus +1,4 +1,5 +1,5 Investoinnit +3, Tuonti +4, Vienti +1, Kuluttajahintojen muutos, % +1,2 +1,5 +1,5 Ansiotason muutos, % +1, Työllisyysaste, % 71, ,5 Työttömyysaste, % 7,4 7,0 6,5 EMU-jäämä, % BKT:sta -0,7-0,5-0,5 Julkinen velka, % BKT:sta Talouskasvu jatkuu vuosina 2019 ja 2020 edellisvuosia hitaampana. Investointien kasvu pysähtyy, koska rakennustoiminnan nopean kasvun vaihe päättyy. s Kulutuksen kasvu jatkuu kuitenkin vakaana ja työllisyysaste nousee edelleen. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

6 TALOUSKASVU HIDASTUU 1,5 PROSENTTIIN VUOSINA 2019 JA 2020 Bruttokansantuote ja ennuste, indeksi 2010= Vuonna 2016 alkanut talouskasvu jatkuu, mutta nopein suhdannenousu s jää taakse. Kasvu perustuu kotimarkkinoiden ja viennin kehityksen. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

7 YKSITYISEN KULUTUKSEN KASVU JATKUU Yksityinen ja julkinen kulutus sekä ennuste, indeksi 2010= Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityistä kulutusta kasvattaa myönteinen työllisyyskehitys. Lisäksi kotitalouksien säästämisaste s matalana ja inflaatio hitaana. Myös julkisen kulutuksen kasvun ennakoidaan jatkuvan. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

8 INVESTOINNIT EIVÄT KASVA VUONNA 2019 Investoinnit ja ennuste, indeksi 2010= Rakennusinvestointien odotetaan supistuvan vuonna s Rakennusinvestoinnit ovat lähes 60 % investoinneista Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

9 UUDISRAKENTAMISEN KASVU PÄÄTTYY VUONNA 2019 Uudisrakentamisen vuosimuutos ja ennuste % Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

10 milj. m3 RAKENTAMINEN KÄÄNTYY LASKUUN, KUN RAKENNUSLUPIEN MÄÄRÄ LASKEE Rakennusluvat ja valmistuneet rakennushankkeet, milj. m Myönnetyt rakennusluvat Valmistuneet rakennushankkeet Rakennusinvestoinnit olivat vahvassa kasvussa vuosina Myönnettyjen s rakennuslupien määrän kehitys ennakoi rakentamisen volyymin supistumista vuonna Lähde: Tilastokeskus

11 VIENTI KASVAA 4 % VUONNA 2019 JA 2 % VUONNA 2020 Tuonti ja vienti sekä ennuste, indeksi 2010= Tuonti Vienti Pitkään lamassa ollut vienti lähti nopeaan kasvuun vuonna Vienti kasvaa vuonna 2019 mm. slaiva- toimitusten ansiosta. Keskeisimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja Yhdysvallat. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

12 KULUTTAJIEN JA YRITYSTEN LUOTTAMUS ON KÄÄNTYNYT LASKUUN Kuluttajien ja teollisuusyritysten luottamus -indeksi Kuluttajat Teollisuusyritykset Kuluttajien luottamus heijastuu yksityisen kulutuksen kasvuun ja säästämisasteen laskuun. Yritysten s luottamus heijastuu investointipäätöksiin ja työntekijöiden palkkaamiseen Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto

13 SUOMESSA KOTITALOUDET OVAT VELKAANTUNEET VIIME VUODET HIEMAN MUITA MAITA NOPEAMMIN Kotitalouksien velkaantumisaste valituissa maissa % Tanska 243 Hollanti 187 Ruotsi Iso-Britannia 112 Suomi Saksa Kotitalouksien velka on kasvanut enemmän kuin tulot. Velkaantumisaste on s yli EU:n keskiarvon, mutta alle Ruotsin, Tanskan, Irlannin ja Hollannin Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, OECD Velkaantumisaste = velka / käytettävissä olevat tulot

14 ULKOMAAN- KAUPPA

15 KAUPPATASE OLI NEGATIIVINEN JA HEIKENTYI LOPPUVUODESTA 2018 Kauppatase ja vaihtotase, 12 kk liukuva summa mrd ,3 2,8-2,8-4,9 0, ,3-0,7-4,4 Kauppatase Vaihtotase Viennin heikkoudesta huolimatta kauppatase on pysynyt lähellä tasapainoa usean vuoden ajan. s Tämä on johtunut osin öljyn hinnan laskusta, joka on supistanut tuontia. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

16 VIEMME PUUTA, PAPERIA JA TEOLLISUUDEN KONEITA Keskeisimmät vientitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd mrd ,2 12,1 Puu- ja paperituotteet 9,1 9,7 Teollisuuden koneet 7,9 8,8 Metallit- ja metallituotteet 6,0 6,2 5,8 5,8 4,9 5,4 4,4 Kemialliset aineet ja tuotteet Kuljetusvälineet Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö 4,6 Sähkökoneetja laitteet 03/ / / /2019 Lähde: Ilmarinen, Tulli

17 TÄRKEIMMÄT VIENTIMAAT OVAT SAKSA, RUOTSI JA USA Keskeisimmät vientimaat 12 kuukauden summa, mrd 10 8,9 10,2 8 mrd 6 4 6,2 6,6 4,2 4,4 4,1 4,4 3,4 3,5 3,4 3,3 2 0 Saksa Ruotsi Yhdysvallat Hollanti Kiina Venäjä 03/ / / /2019 Lähde: Ilmarinen, Tulli

18 TUOMME ÖLJYÄ, ENERGIAA, KEMIALLISIA AINEITA JA SÄHKÖLAITTEITA Keskeisimmät tuontitavararyhmät 12 kuukauden summa, mrd mrd 6 8,5 10,4 7,7 8,1 7,0 7,3 6,8 6,6 6,1 6,2 5,3 5, ,6 1,9 0 Öljy ja öljytuotteet sekä sähkö Sähkökoneetja laitteet Kemialliset aineet ja tuotteet Kuljetusvälineet Teollisuuden koneet Metallit- ja metallituotteet Puu- ja paperituotteet 03/ / / /2019 Lähde: Ilmarinen, Tulli

19 TÄRKEIMMÄT TUONTIMAAT OVAT SAKSA, VENÄJÄ JA RUOTSI Keskeisimmät tuontimaat 12 kuukauden summa, mrd mrd ,0 10,2 9,2 8,1 6,9 7,3 4,7 4,6 3,5 3,6 1,9 2,2 Saksa Venäjä Ruotsi Kiina Hollanti Yhdysvallat 03/ / / /2019 Lähde: Ilmarinen, Tulli

20 EURO ON VAHVISTUNUT SUHTEESSA KRUUNUUN JA HEIKENTYNYT SUHTEESSA DOLLARIIN Keskeisten kauppakumppaneiden valuuttojen vaihtosuhteet, 2010= Kruunu Dollari Vuoden 2019 alusta dollari on vahvistunut suhteessa euroon hieman alle 2 %. Samassa sajassa kruunu on heikentynyt lähes 5 %. Vahva euro haittaa Suomen vientiä Lähde: EKP

21 TYÖ- MARKKINAT

22 ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI: KASVUVAUHTI HIDASTUU 2-3 PROSENTTIIN Työntekijämäärien vuosimuutos / ,6 4 5,6 4,6 4,5 2 3,2 2,4 % 0-0,9-0,6-0,4 0,1 1, , Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen

23 ILMARISEN SUHDANNEINDEKSI: KAUPAN ALALLA TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ LASKI VUODEN TAKAISESTA Työntekijämäärien vuosimuutos eri toimialoilla, /2019 % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa noin Ilmarisen asiakkaana olevan yrityksen työntekijämäärien muutosta edellisvuoteen s verrattuna. Seurantaryhmässä ovat mukana ne yritykset, jotka ilmoittavat palkkatietonsa kuukausittain. Tulevat ja lähtevät asiakasyritykset eivät vaikuta indeksiin. Lähde: Ilmarinen

24 SUOMEN TYÖLLISYYSASTEEN VUOSIEN 2017 JA 2018 JYRKKÄ NOUSU LOIVENEE Työllisyysaste Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste % ,5 Ruotsi Saksa Iso-Britannia Suomi EU-maat Suomen työllisyysaste on parhaita maita jäljessä, mutta s silti EUmaiden keskiarvoa parempi Lähde: Ilmarinen, OECD

25 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUU VUONNA 2019 Työttömyysasteen 12 kk keskiarvo ja ennuste % ,4 9,4 8, Työttömyys (TEM) 7,0 6,5 Työttömyys Vuonna 2018 työttömyys laski selvästi ja myös vaikeasti työllistyvien tilanne parani. s Vuonna 2019 työttömyysasteen laskuvauhti hidastuu hieman. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

26 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET NOUSEVAT MALTILLISESTI VUOSINA Kiky-sopimuksen mukaiset muutokset ja ennuste % ,7 1,5 1,7 1,2-2, Palkkaliukuma Sopimuspalkka Sosiaalivakuutusmaksut Työaika Vaikutus yhteensä Vuosille 2018 ja 2019 on eri sopimusaloilla sovittu yhteensä 3,2 prosentin palkankorotuksista. s Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat edelleen. Lähde: Ilmarinen

27 SUOMEN KILPAILUKYKY SUHTEESSA RUOTSIIN JA SAKSAAN PARANEE VUOSINA Yksikkötyökustannus Suomessa ja EU-maissa sekä ennuste, 2000= Ruotsi Iso-Britannia Suomi Euroalue Saksa Kiky-sopimuksen ja syksyllä 2017 sovittujen palkkaratkaisujen ansiosta Suomen työvoimakustannusten nousu on sjäänyt kilpailijamaita pienemmäksi. Kilpailukyky paranee hieman lisää suhteessa keskeisiin vientimaihin. Lähde: Ilmarinen, OECD

28 SUOMEN SIJOITUS KILPAILUKYKY- VERTAILUISSA PYSYI ENNALLAAN VUONNA 2018 Suomen sijoitus kilpailukykyvertailuissa WEF sija 11/140 IMD sija 16/63 Yhdysvallat, Hong Kong ja Singapore ovat kilpailukykyvertailujen kärkisijoilla. s Suomi häviää vertailuissa Euroopan kärkimaille, kuten Saksalle, Ruotsille ja Hollannille. Lähde: IMD ja WEF

29 JULKINEN TALOUS JA ELÄKKEET

30 VELAN VASTAPAINONA ON MERKITTÄVIÄ JULKISEEN TALOUTEEN LUETTAVIA VAROJA Julkisyhteisöjen velka ja eläkevarat, mrd euroa mrd Eläkevarat Valtion ja kuntien velka Eurostatin ja OECD:n käytännön mukaan kaikki lakisääteiseen eläkejärjestelmään kuuluvat varat s mukaan lukien yksityisen sektorin työeläkevarat tilastoidaan osaksi julkisen sektorin taloutta. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus, Tela

31 JULKISYHTEISÖJEN TALOUS KÄÄNTYY YLIJÄÄMÄISEKSI VUONNA 2019 Julkisyhteisöjen yli- ja alijäämä sekä ennuste, mrd euroa mrd ,3 9,6 8,1 7,2 6,8 6,0 3,7 3,5 4,3-2,1-1,8-1,6-1,2-1,2-3,7-4,6-4,9-4,4-5,3-6,6-5, Vuonna 2018 julkisyhteisöjen alijäämä oli -1,6 miljardia euroa, joka on -0,7 % bruttokansantuotteesta. s Myös vuosina 2019 ja 2020 julkistalouden ennustetaan olevan lievästi alijäämäinen. Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

32 VELKASUHDE LASKUSSA VUODESTA 2017 JA ON VUONNA 2020 NOIN 58 % Julkisyhteisöjen velka ja ennuste, % BKT:sta Suomen talous kasvaa ja julkisyhteisöjen tulot ja menot ovat vain hieman alijäämäisiä. % 40 Tämän vuoksi s velka 29 suhteessa bruttokansantuotteen arvoon laskee vuonna 2020 noin 58 prosenttiin Lähde: Ilmarinen, Tilastokeskus

33 Tuhatta henkeä NETTOMAAHANMUUTTO PITÄÄ SUOMEN VÄESTÖKASVUN POSITIIVISENA Väestön muutokset, 12 kk liukuva summa Kuolleet Syntyneet Maahanmuutto Maastamuutto Vuonna 2018 syntyi elävänä noin lasta. Kokonaishedelmällisyys oli 1,4 lasta äitiä kohden, joka oli kaikkien s aikojen matalin. Vuodesta 2017 syntyvyys laski 5,5 %. Syntyvyys on laskenut samaa tahtia myös vuonna Lähde: Tilastokeskus

34 Vuosia ELINIÄNODOTTEEN NOUSU ON HIDASTUNUT Vastasyntyneiden eliniänodote, vuosia Naiset Yhteensä Miehet Vastasyntyneiden eliniän odote on noussut lähes 7 vuotta vuodesta Samassa ajassa 80- vuotiaiden seliniänodote on noussut kaksi vuotta. Ihmiset elävät siis pidempään, mutta eliniän kasvulla on rajansa Lähde: Tilastokeskus

35 VANHUSHUOLTOSUHTEEN SUURI MUUTOS ALKOI VUONNA 2010 Vanhushuoltosuhde* ja pitkän aikavälin ennuste % Koko Suomi Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja yliopistokaupunkeihin, mikä näkyy niissä edullisempana ikärakenteena. Yli 65- vuotiaiden smäärä nousee noin 10 vuoden aikana nykyisestä 1,2 miljoonasta 1,5 miljoonaan samalla, kun työväestön määrä laskee hieman. Yliopistokaupungit Lähde: Tilastokeskus Vanhushuoltosuhde = yli 65-vuotiasta/ työikäinen

36 ELÄKEMENOT OVAT KASVANEET YLI 30 MILJARDIIN EUROON mrd Eläkemenot ja -maksut, mrd euroa Kokonaiseläkemeno Yksityisen sektorin eläkemeno Yksityisen sektorin eläkemaksutulo Eläkelaitosten maksamat eläkkeet ovat kaksinkertaistuneet vuodesta s Yksityisen sektorin työeläkkeiden lisäksi eläkkeitä maksavat Keva, valtio ja Kela. Lähde: Kela, Eläketurvakeskus

37 JOHTO- PÄÄTÖKSIÄ

38 NOUSUKAUDEN HUIPPU OHITETTU Riskit Mahdollisuudet Poliittiset riskit luovat edelleen epävarmuutta: Brexit, Italia, EU:n uusi suunta Kauppasota: Trump ja Kiina Työllisyysasteen nousu vahvistanut Suomen julkista taloutta Suomen kilpailukyky suhteessa länsinaapureihin parantunut Kevyenä jatkuva rahapolitiikka tukee kasvua