Suon ennallistamissuunnitelma tilalle Tervashakkio 58:6
|
|
- Lasse Korhonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suon ennallistamissuunnitelma tilalle Tervashakkio 58:6 Askel Riistametsään hanke
2 Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Ennallistettavan suon sijainti Suunnittelu-, toteutus-, työnjohto- ja rahoitusvastuut Hankkeen toteutusta varten hankitut suostumukset Osallistaminen Suunnittelualueen tila Alueen yleiskuvaus Suojelualueet ja muut luontoarvot Pohjavesialueet Muinaisjäännökset Toteutus Puuston käsittely Suon vesitaloudellinen kunnostus Hankkeen vaikutusten arviointi Suokunnostuksen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Suokunnostuksen vaikutukset lähiympäristön muun maankäytön kannalta Natura-arvioinnin tarveharkinta Hankkeen toteuttamisaikataulu Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Hankkeen luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa... 10
3 1 Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet Parkanon kaupungin Kuivasjärven kylässä sijaitsevalla Tervashakkio 58:6 -tilalla toteutetaan kunnostustoimenpiteitä (karttakuvat 1 2), joiden tavoitteena on palauttaa suoalueen vesitaloutta sekä kohteen alkuperäiselle suomaisemalle ominaisen puuston ja kasvillisuuden rakennetta. Kunnostetut suot lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoten arvokkaita elinympäristöjä monille luonnontilaisilla tai luonnontilaisen kaltaisilla soilla viihtyville lajeille. Esimerkiksi avosuon ja kangasmaiden välisten vaihettumisvyöhykkeiden laadun paraneminen lisää alueen arvoa metsäkanalintujen poikueelinympäristönä. Kunnostustoimenpiteet edistävät myös vesien- ja tulvasuojelun kannalta tärkeää valumaalueen vedenpidätyskykyä sekä palauttavat monia muita suoluonnon arvokkaita ekosysteemipalveluja. Ennallistettava suo on Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen hallinnoiman Askel Riistametsään -hankkeen mallikohde ja sen käytännön kunnostustyöt rahoitetaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena KEMERA -luonnonhoitohankkeena. 1.2 Ennallistettavan suon sijainti Lääni: Länsi-Suomi Maakunta: Pirkanmaa Kunta: Parkano Kylä: Kuivasjärvi Kiinteistöt: Tervashakkio ( :6) Keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) N: , E:287203
4 2 Kuva 1. Tervashakkion kunnostettavan suoalueen sijainti, kartta mittakaavassa 1: , Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13. Kuva 2. Tervashakkion kunnostettavan suoalueen sijainti maastokartalla sekä alueen kiinteistöjaotus, kartta mittakaavassa 1:10000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13.
5 3 1.3 Suunnittelu-, toteutus-, työnjohto- ja rahoitusvastuut Luonnonhoitohankkeen suunnittelu: Suomen metsäkeskus, luonnonhoidon asiantuntija Timo Vesanto Suomen riistakeskus, riistasuunnittelija Timo Niemelä Luonnonhoitotöiden toteuttaja: Työmaan työnjohto: Työn tilaaja ja rahoitusvastuu: Suomen metsäkeskus valitsee työn toteuttajaksi toimijan, joka saa eniten pisteitä tarjouskilpailun perusteella Tarjouskilpailun perusteella valituksi tullut toimija yhdessä luonnonhoitohankkeen suunnittelusta vastanneiden organisaatioiden kanssa Suomen metsäkeskus, Kemera -luonnonhoitovarat Ennen kuin kunnostustyöt aloitetaan, hoitaa maanomistaja puuston poiston kunnostettavalta kohteelta omalla kustannuksellaan. Tervashakkion luonnonhoitohankkeen toteutukseen liittyvät käytännön kunnostustyöt (ojien täyttäminen ja patoaminen sekä kosteikkoaltaan rakentaminen) toteutetaan Suomen metsäkeskuksen rahoittamana luonnonhoitohankkeena valtion varoilla. Maanomistajilta ei edellytetä omaa työpanosta kunnostustöiden toteuttamiseksi, eikä luonnonhoidosta aiheudu myöskään kustannuksia maanomistajille. Työmaan työnjohto vastaa siitä, että työt toteutetaan maanomistajien hyväksymän kunnostussuunnitelman mukaan ja siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vahinkoa hankkeen ulkopuolisten maanomistajien maille. Ennen kunnostustöiden aloittamista pidetään vielä vastuullisen työnjohdon maastopalaveri, jossa käydään yhteisesti läpi kunnostustyön tavoitteet ja toimenpiteiden käytännön toteutus. 1.4 Hankkeen toteutusta varten hankitut suostumukset Tervashakkion alueen maanomistajat ovat tutustuneet laadittuun suon kunnostussuunnitelmaan ja hyväksyneet siinä esitetyt toimenpiteet omistamillaan mailla. Toimenpiteistä aiheutuva kuivatushaitta kohdistuu yksinomaan suunnitelman hyväksyneiden maanomistajien maihin. Tilakohtaiset maanomistajasuostumukset ovat tämän suunnitelman liitteenä. 1.5 Osallistaminen Tervashakkion kunnostushankkeen selvittely käynnistyi maanomistajien näkemyksiä kartoittavalla soittokierroksella. Sittemmin luonnonhoitohankkeen tavoitteista ja suunnittelutyön etenemisestä on tiedotettu maanomistajille puhelimitse ja myös maastokäynnin yhteydessä kesäkuussa ja syyskuussa Tervashakkion kunnostussuunnitelma on postitettu maanomistajille tutustuttavaksi ja hyväksyttäväksi
6 4 2 Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Tervashakkion suoalueen melko luonnontilaisena säilynyt puuton keskiosa on pääosiltaan isovarpurämettä. Suoalueen länsiosalla esiintyy yleisimmin isovarpurämeitä. Ennallistettavan ojikkoalueen valuma-alue on vain noin 20 hehtaaria ja se on esitetty kuvassa 3. Ennallistettavan suoalueen vedet laskevat Kunnostettavan suoalueen vedet laskevat alueen eteläpuolella olevia ojia pitkin Venesjokeen. Kuva 3. Tervashakkion noin 20 hehtaarin suuruisen valuma-alueen rajaus maastokartalla 1:6000, Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13.
7 5 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot Kunnostettavalla suoalueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia suojeltavia luontoarvoja, joita suunnitelluilla toimenpiteillä voitaisiin vaarantaa tai heikentää. Kunnostustoimet parantavat alueen suoluonnon ekologista tilaa ja niillä on positiivinen vaikutus alueen linnuston ja eläimistön monimuotoisuuteen. 2.3 Pohjavesialueet Tervashakkion kunnostettava suoalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä kunnostettavalta suolta virtaa vesiä pohjavesialueelle. Suunnitelluilla kunnostustoimenpiteillä ei ole siten vaikutusta pohjavesiesiintymien laatuun tai riittoisuuteen. 2.4 Muinaisjäännökset Toimenpidealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita.
8 6 3 Toteutus 3.1 Puuston käsittely Puuston noin 4 hehtaarin suuruinen käsittelyalue on rajattu alueen ilmakuvaan sinisellä viivalla (kuva 4) sekä maastoon oranssilla kuitunauhoituksella. Kuva 4. Puuston käsittelyalueen (n. 4 ha) maastorajaus. Puuston käsittelyalue on rajattu ilmakuvaan sinisellä viivalla, Pohjakartta 1:2000, Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13. Maanomistaja vastaa alueen puuston käsittelystä ennen kunnostustöiden aloittamista. Puuston poisto on tarkoitus tehdä talvella Alueella toteuttavien hakkuiden tavoitteena on jäljitellä suon alkuperäistä puustorakennetta. Lähtökohtaisesti olisi pyrittävä palauttamaan ennen ojitusta vallinnut suon avoimempi yleisilme, mikä edellyttää puuston määrän vähentämistä käsittelyalueen sisältä. Jätettävän puuston valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota säästämällä hakkuissa kelot sekä kasvuvoimaltaan heikentyneet ja vankkaoksaiset suon alkuperäismännyt. Yksittäisten puiden lisäksi säästettäviksi valitaan edustavimpia ja monikerroksellisia puuryhmiä, jotka lisäävät suomaiseman moni-ilmeisyyttä. Käsittelyalueelta ei saa pääsääntöisesti kaataa myöskään elinvoimaisia koivuja niitä puuyksilöitä lukuun ottamatta, jotka vaikeuttavat vesitalouden palauttamistoimenpiteitä.
9 7 Käsittelyalueen reunoja kohti siirryttäessä hakkuutapaa tulee muuttaa yhä selvemmin yksittäisten hyväkuntoisten puiden poiminnaksi, jolla pyritään jäljittelemään suon ja kankaan väliselle vaihettumisvyöhykkkeelle tunnusomaista epätasaista ja luontaisen kasvupaikkavaihtelun perusteella määräytyvää puuston koko- ja tiheysvaihteluita. Vaihettumisvyöhykkeiden käsittelyn tavoitteena on saada aikaan suon laiteista mahdollisimman polveilevat ja vyöhykkeiset siten, että avosuon puoleisilla laiteilla säästetään merkittävämmin matalampaa pienpuustoa pehmentämään liukumaa kangasmaita kohti nousevaa korkeampaa metsänreunaa vasten (ks. kuvat 5 ja 6). Vaihettumisvyöhykkeiltä ei saa raivata suojaa antavaa alikasvospuustoa (huom. erityisesti kuuset) niitä maastonkohtia lukuun ottamatta, joissa puuston poisto on välttämätöntä vesitalouden palauttamistoimenpiteiden kannalta! Kuva 5. Piirroskuva suon ja kankaan välisellä vaihettumisvyöhykkeellä tavoiteltavasta puuston rakenteesta. Alikasvospuustoa ei raivata lainkaan ja vaihettumisvyöhykkeen poimintahakkuissa keskitytään ojituksen jälkeen kasvuun lähteneiden elinvoimaisimpien puuyksilöiden poistamiseen Jari Kostet.
10 8 Kuva 6. Vaihettumisvyöhykkeen käsittelyä mieshakkuuna Parkanon Liesinevalla. Vaihettumisvyöhykkeiden hakkuissa on syytä välttää kaavamaista käsittelyä. Tavoitteena tulee olla puustorakenteeltaan vaihtelevat ja polveilevat suonlaiteet. Timo Niemelä. 3.2 Suon vesitaloudellinen kunnostus Suon vesitalouden palauttamisen tärkeimpänä tavoitteena on estää veden virtaus nykyisten ojien kautta pois kunnostettavalta suoalueelta. Osa kohteen ojista (n m) täytetään kokonaan, mutta osa ojista (n. 500 m, erityisesti suon laideojia kankaita vasten) on tarkoituksenmukaisempaa tukkia patoamalla. Ojien tukkimistavasta riippumatta on tärkeää, että ojavedet saadaan ohjattua kohti sarkojen keskiosia. Veden tasaisempaa levittäytymistä voidaan edistää rakentamalla täytettäviin ojiin ja patojen yhteyteen matalia pintavallirakenteita, jotka ovat noin 50 cm:ä suon pintatasoa ylempänä ja ulottuvat molemmin puolin vähintään 5 10 metrin päähän toimenpiteiden kohteena olevasta ojauomasta. Pintavalleja rakennetaan noin metrin välein. Pintavallin yhteyteen rakennetaan aina tiivis maapato rahkaturpeesta, jonka tarkoituksena on estää veden virtaus ojassa sekä parantaa kiintoaineen ja ravinteiden pidättymistä. Maapadot tulee rakentaa lietteestä puhdistetun ojauoman pohjalta paljastuvaa homogeenistä suon rahkaturvetta vasten. Maanvaihtoa tulee toteuttaa ojan pituussuunnassa useamman metrin matkalta. Ojia täytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ettei tukittavan ojauoman viereen pääse syntymään uutta vesikanavaa oikovirtauksia aiheuttamaan. Alueen eteläosaan rakennetaan rantaviivaltaan mutkitteleva ja vaihtelevansyvyinen kosteikkoallas. Altaan muoto ja koko ovat alla olevassa kartassa ohjeellisia.
11 9 Kuva 7. Tervashakkion vesitalouden kunnostussuunnitelma., Pohjakartta 1:3000, Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13. 4 Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Suokunnostuksen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta Suon kunnostamisesta seuraavat vesiympäristön muutokset eivät aiheuta sellaisia vesilain yleisessä luvanvaraisuussäännöksessä (VL 3:2) tarkoitettuja seurauksia, josta aiheutuisi hankkeen toteuttamiseksi hankittuja suostumuksia laajempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Tässä suunnitelmassa tarkoitetut ojien täyttö- ja patoamistyöt voidaan tehdä pääosin kuivakaivuna, jolloin rakentamisvaiheen aikana syntyvät lyhytaikaiset ja väistyvät vesistövaikutukset jäävät erittäin vähämerkityksellisiksi. Vaikutusten luonne ja vähäisyys huomioon ottaen on selvää, etteivät suunnitellut toimenpiteet aiheuta ympäristönsuojelulain 4 luvun 28 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vesistön pilaantumista, eikä kyse ole siten ympäristölupaa vaativasta hankkeesta.
12 Suokunnostuksen vaikutukset lähiympäristön muun maankäytön kannalta Käytännön kunnostustyöt voidaan toteuttaa kohteella aiheuttamatta kohtuutonta haittaa lähiympäristön muulle maankäytölle. Suon vesitaloudellisesta kunnostuksesta aiheutuva kuivatushaitta koskee vain niitä maanomistajia, jotka ovat antaneet suostumuksensa tässä suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin. 4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta Alueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia suojelualueita, joten perusteita Naturaarvioinnin tarveharkinnalle ei ole. 5 Hankkeen toteutusaikataulu Tervashakkion kunnostustoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana. 6 Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 6.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto hankkeesta Tervashakkion vesitaloudellisesta kunnostamisesta pyydetään Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto, kunhan kaikki alueen omistajat ovat antaneet suostumuksensa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiselle. 6.2 Hankkeen luvanvaraisuus Hankkeen oikeudellisia edellytyksiä on arvioitu tarkemmin tämän suunnitelman kohdassa Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupa Kunnostettava suokohde ei sijaitse sellaisella kaava-alueella, jossa tapahtuvaan toimintaan edellytettäisiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa.
13
Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma
Parkanon Vuorennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään hanke Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot...
LisätiedotParkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma
Parkanon Kirvesniemennevan kunnostussuunnitelma Askel Riistametsään -hanke: Timo Vesanto, Suomen metsäkeskus Timo Niemelä, Suomen riistakeskus SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankkeen perustiedot... 1 1.1 Toimenpiteiden
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotMETSÄOJIEN KUNNOSTUS KUIVUNEIDEN SUOJELUSOIDEN LÄHEISYYDESSÄ
METSÄOJIEN KUNNOSTUS KUIVUNEIDEN SUOJELUSOIDEN LÄHEISYYDESSÄ 2 KUNNOSTUSOJITUS KUIVUNEIDEN SUOJELUSOIDEN LÄHEISYYDESSÄ Veden palauttaminen kuivuneille suojelusoille: Hyödyt - Tehostaa metsäojien kunnostushankkeen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands
Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Life+ info ja työpaja 2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen,
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotSivu 1/13. Kiinteistötietopalvelu, Karttatuloste, Tulostettu 19.03.2014
Sivu 1/13 Tulosteen keskipisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN): N: 7231852 E: 449462, Tuloste ei ole mittatarkka. Maanmittauslaitos, lupa nro 1480/MML/14 NELJÄ KIINTEISTÖÄ: KALLENSORA RN:O 28:99, VÄLIPALA
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotStrategian eväät soiden ennallistamiseen
Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)
LisätiedotAskel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä
Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä 1 Askel riistametsään: mikä, missä, milloin, kuka ja miksi? Mikä: Hanke, joka vie talousmetsien hoitoa riistaystävällisempään
LisätiedotIlmoitusmenettely kunnostusojituksissa
Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan
LisätiedotOJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari
OJITUS & LUVAT MTK-Varsinais-Suomi 4.4.2019 23.10.2018 OJITUSILMOITUS Ojitushankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta valtion valvontaviranomaiselle vähintään
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotAlueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja
Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja Suomen metsäkeskus, Jouko Hautamäki Sievi ja Lohtaja 20.02.2018 Karttatarkastelu Yhdistelemällä tietoja hankkeista ja kohteista, joissa kuormitusta
LisätiedotMetsänkäsittely ja soidensuojelu
Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotRiistatalous ja ekosysteemipalvelut
Riistatalous ja ekosysteemipalvelut Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus 13.2.2014 Lapin 56. Metsätalouspäivät 14.2.2014 Suomen riistakeskus 1 Suomen riistakeskuksen tehtävä itsenäinen julkisoikeudellinen
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotMuiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa
Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa
LisätiedotKosteikot riistataloudessa ja vesiensuojelussa
Kosteikot riistataloudessa ja vesiensuojelussa Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti YHA -KOULUTUS 28.04.2014 Riistasuunnittelija Timo Niemelä Suomen riistakeskus
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén
Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta
LisätiedotMetsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotMETSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus
METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Hankehaku - Susinevan esimerkki, hankehakulomakkeet Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Hankehaku esimerkkinä Susineva Jalasjärven Susinevan vesiensuojelun
LisätiedotVaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus
Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori 27.9.2018 Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus Kestävä metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 34/2015 Lain 4 määrittelee yleisesti
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotLÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA
1 (13) LÄHTEIDEN JA PIENVESIEN KUNNOSTUSHANKE, SOTKAMO - RISTIJÄRVI - PUOLANKA Hankkeen tavoitteet Kunnostettavat lähteet ovat menettäneet luonnontilaisuutta suurelta osin ihmistoiminnan vuoksi joko lähdettä
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotEspoon omistukseen siirtyneelle, 7,49 hehtaarin kokoiselle alueelle, seitsemän (7) hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:
ESPOON KAUPUNGIN KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN luonnonhoito on hakenut maisematyölupaa (2017-1306) Leppävaaraan Sotatuomarin- ja Kenttäpäällikönpuistojen (51 P 57, 51 P 77 ja 51 E 17) metsänhakkuisiin Mestarintien
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotKotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands
Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen tilannekatsaus Life+ Return of Rural Wetlands Suomen riistakeskus Juha Siekkinen Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Juha Siekkinen Kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos
LisätiedotMETSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi METSO 2008-2020 2 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma vuosina
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
KH 28.8.2017 Liite 34 273-AK1605 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.8.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotMETSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotSuomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen
Suomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen Ympäristöministeriö 18.2.2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Suomen riistakeskus
LisätiedotVesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon
Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
KH 26.2.2018 Liite 27 273-AK1605 PYHÄRANNAN KUNTA IHODEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 29 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.2.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
311-RAK1716 NAANTALIN KAUPUNKI KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.2.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA
YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotMetsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.
Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotMaankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa
Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotMuistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)
Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotSuometsän hoito. Kemera-koulutus
Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä
LisätiedotLiite 1 Metsäojitusilmoituslomake
Nimi Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA SIJAINTI Sijaintikunta Hankkeen numero Kaupunginosan/kylän nimi Vastuuorganisaatio ja/tai Kemera-nro
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSKOHTEEN NIMI ADOPTOINTISOPIMUS. Maanomistaja Pirkanmaan maakuntamuseo. 1. Sopimuksen tarkoitus. 2. Sopimuksen osapuolet
Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo Adoptoi monumentti toiminta 12.11.2015 / MH Maanomistaja Pirkanmaan maakuntamuseo 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan ehdoista ja yksityiskohdista,
LisätiedotNIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE
NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (9) Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on parantaa lehdoille tyypillisen luontaisen lajiston elinmahdollisuuksia kolmessa lehtokohteessa.
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSoidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon
Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
Lisätiedot