Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Jarkko Tirronen. Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Jarkko Tirronen. Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto"

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I Jarkko Tirronen Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto

2 Jakelu: Kuopion yliopiston kirjasto PL KUOPIO Puh , Fax Tekijän osoite: Jarkko Tirronen, YTT Kuopion yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos PL KUOPIO Puh Fax ISBN ISBN (PDF) Kopijyvä Kuopio 2008 Finland

3 Tirronen, Jarkko. Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. 105 s. ISBN ISBN (PDF) Tiivistelmä Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarvioinnin ensimmäinen osa toteutettiin Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeen johtoryhmän toimeksiannosta. Prosessiarvioinnissa tarkasteltiin Joensuun ja Kuopion yliopiston välisen kehittämisprosessin etenemistä, muotoutumista ja kehittymistä ajalla Prosessiarvioinnin tavoitteena oli selvittää miksi sarja tapahtumia johti tiettyihin lopputuloksiin. Itä-Suomen yliopistohanketta arvioitiin tapahtumalähtöisesti ja siinä vastattiin miten yliopistojen välinen yhdistymisprosessi eteni, miten prosessimuutos tapahtui ja miten muutos tuli näkyväksi. Prosessiarvioinnissa muodostettiin kahden yliopiston välisen yhteistyön kehittymisen kertomus. Raportin aineistona käytettiin hankkeessa tuotettua asiakirja-aineistoa (yhteensä 1059 kappaletta). Asiakirja-aineiston perusteella on tehtävissä alustavia johtopäätöksiä tavoitteenasettelun, organisaatiorakenteen muutoksien ja rahoitusohjauksen suhteen, mutta yhteistyöhankkeen tarkempi ja hioutuneempi ymmärtäminen edellyttää kohdennettuja avainhenkilöhaastatteluja. Arviointi kohdennettiin kolmeen teemaan: tavoitteenasetteluun, rahoitusohjauksen soveltamiseen ja organisaatiorakenteen muutoksiin. Itä-Suomen yliopistohanke on osa valtakunnallista korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujärjestelmän rakenteiden uudelleenjärjestämistä. Toisaalta uuden yliopiston kehittäminen edusti painotetusti myös yliopisto-ohjautuvaa innovaatioprosessia. Innovaatioprosessille tyypilliseen tapaan hanke muotoutui eri vaiheiden kautta syvemmäksi ja sitovammaksi yhteistoiminnaksi. Opetusministeriölle esitetyssä hanke-esityksessä elokuussa 2006 hanke oli vielä varsin löyhä, tiettyjä alakohtaisia toimintoja sisältävä strateginen yhteistoimintamuoto, joka muuntui täsmennetyksi hanke-esitykseksi tasoittaen tietä liittoyliopistomallille ja lopulta täydelliselle yhteensulautumiselle. Hanke on kansallisesti merkittävä korkeakoulupoliittinen reformi, joka edistyi suunnitelmallisesti. Keskeiset tavoitteet saavutettiin asetetussa aikataulussa. Yhdistymisessä korostui osaamiskeskittymien rakentaminen sekä koulutus- ja tutkimustoiminnan tason ja laadun nostaminen. Hanketta valmisteltiin riittävissä määrin laajapohjaisesti ja alhaaltapäin ohjautuvasti. Projektinhallinta ja -johtaminen oli myös riittävissä määrin onnistunutta. Yhdistymishanke eteni pääsääntöisesti myönteisesti, mutta strategian muutos (yhteistyöstä yhdistymiseen) ja tavoitteenasettelu eivät olleet parhaalla mahdollisella tavalla yhdensuuntaisia. Lisäksi hankkeessa ei tarkasteltu riittävissä määrin sisältöjä ja rakenteita yhtäaikaa. Uuden yliopiston strategisen kehittämisen kannalta on tärkeää toimeenpanna uusien tiedekuntien osaamisperustainen strateginen analyysi ja toteuttaa yhdistymisen loppuunsaattamista edellyttävät toimenpiteet. Yliopistojen välistä yhdistymistä voi pitää tarkoituksenmukaisena toimintamallina yliopistojen välisen yhteistyön organisoimiseksi Itä-Suomessa. Yliopistojen välinen yhdistyminen oli toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamisen näkökulmasta tarkoituksenmukainen prosessi. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa mahdollisuuden uuden profiloituneemman, korkeatasoisemman ja kilpailukykyisemmän yliopiston rakentamiseksi. Se kuitenkin edellyttää uudenlaista strategista osaamista, voimavarojen uudelleen kohdentamista, virastoyliopistokulttuurista irtautumista ja sektorisidonnaisista intresseistä luopumista. Yleinen Kymmenluokittelu UDK: 378.4, , Yleinen Suomalainen Asiasanasto: korkeakoulupolitiikka; korkeakoulut; yliopistot, yhdistyminen; arviointi; arviointitutkimus; hankesuunnittelu; rakennemuutos; innovaatiot; prosessiarviointi; yliopistot, Itä-Suomi

4

5 Tirronen, Jarkko: Process Evaluation of project for the University of Eastern Finland I. 105 p. ISBN ISBN (PDF) Abstract The process evaluation of the project for the University of Eastern Finland was executed in the fall 2008 on assignment of the management group of project. The focus of the process evaluation was to study the progress and development of project. Evaluation was focused on period The aim of event-driven process evaluation was to examine why a sequence of events produces certain outcomes, how merger process between universities of Joensuu and Kuopio progressed, what were the elements of change and how the change turned perceptible. Research material consisted of documentary material of project (altogether 1059 documents). Evaluation was focused on three themes: defining the objects, applying of funding steering and changes in organisation structure. The project for the University of Eastern Finland was a part of structural development of Finnish higher education system. Alongside with national policy reform, it strongly represented a universitydriven innovation process. New university was aimed to strengthen academic excellence and quality in all levels of operations. As typical to innovation process the project progressed in stages. University of Eastern Finland developed from strategic alliance, into federation of two independent member universities and eventually into a full merger. Project is a significant policy reform, which progressed according to the project plan. All central objects were attained on schedule. Project was executed sufficiently broadly-based and bottom up driven. Project management was also successfull. Merger progressed positively, even though the strategic change (from strategic alliance into merger) and definition of objects wasn t executed enough parallel. In addition the contents and structures were not considered simultaneously. Merger of universities can be considered as an expedient model for the arragenment of university cooperation in Eastern Finland. It is probable that merger will strengthen the preconditions and competitive advantage of a newborn university. New university also provides the development of more differentiated, high-level and competitive university. This will require novel strategic thinking, reallocating of resources, resilement from the idea of bureacratic state university and withdrawn from sectoral interests. Universal Decimal Classification: 378.4, , Thesaurus of Sociological Indexing Terms: Universities; Higher Education; Mergers; Educational Policy; Evaluation; Evaluation Research; Change; Innovations; Finland

6

7 Sisältö 1 Johdanto Rakenteellinen kehittäminen Itä-Suomen yliopiston käännekohdat Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö Liittoyliopistovaihe Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Tavoitteenasettelu Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Rahoitusohjauksen soveltaminen Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Alakohtainen rahoitus Muut kuin painoalat Hallinto- ja tukipalvelut ja aikuiskoulutus Organisaatiorakenteen muutokset Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Tiedekunta- ja organisaatiorakenne Alakohtainen työ, kauppatieteet Alakohtainen työ, luonnontieteet Alakohtainen työ, yhteiskuntatieteet Hallinto- ja palvelutoiminta Kohti uutta yliopistoa Alarakenteiden suunnittelu käynnistyy Johtopäätökset...73

8 Kuviot, taulukot ja liitteet Kuvio 1 Rakenteellisen kehittämisen keskeiset politiikka- ja päätösasiakirjat...13 Kuvio 2 Itä-Suomen yliopiston kehittyminen prosessina...23 Kuvio 3 Myönnetyt määrärahat vuonna Kuvio 4 Myönnetyt määrärahat vuonna Kuvio 5 Luonnontieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 6 Luonnontieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 7 Yhteiskuntatieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 8 Yhteiskuntatieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 9 Muiden kuin painoalojen rahoituksen jakautuminen Kuvio 10 Tukevien palveluiden rahoituksen kohdentuminen Kuvio 11 Strategia-, laatutyöhön ja hallintoon myönnetyt määrärahat Kuvio 12 Itä-Suomen yliopiston johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä...72 Kuvio 13 Strateginen muutos...75 Kuvio 14 Itä-Suomen yliopistohankkeen muotoutuminen...82 Taulukko 1 Liittoyliopistovaiheen valtarakenne...18 Taulukko 2 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen valtarakenne...21 Taulukko 3 Itä-Suomen yliopiston tiedekunnat...22 Taulukko 4 Itä-Suomen liittoyliopistohankkeen rahoitusesitys...31 Taulukko 5 Itä-Suomen yliopistohankkeen budjetti Taulukko 6 Haettu ja myönnetty rahoitus Taulukko 7 Itä-Suomen yliopiston järjestelmävalinnat...62 Taulukko 8 Kumulatiivinen rahoitus (myönnetyt määrärahat )...76 Taulukko 9 Työryhmien ajankäyttö Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaiheessa...77 Taulukko 10 Prosessitaulukko...79 Taulukko 11 Itä-Suomen yliopistohankkeen SWOT -analyysi...83 Liite 1 Suunnittelutyöryhmän alatyöryhmät...86 Liite 2 Ohjaus- ja seurantaryhmä...90 Liite 3 Itä-Suomen liittoyliopistohankkeen työryhmät...91 Liite 4 Neuvottelukunta Liite 5 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntien, alarakenteiden, koulutusohjelmien ja hallinnon rakentamisen vastuuhenkilöt Liite 6 Hallintokeskuksen yksikkö- ja vastuualuejako

9 1 Johdanto Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarvioinnin ensimmäinen osa toteutettiin syksyllä 2008 Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeen johtoryhmän toimeksiannosta. Prosessiarvioinnissa tarkasteltiin kehittämisprosessin etenemistä, muotoutumista ja kehittymistä ajalla Prosessiarvioinnissa selvitettiin miksi sarja tapahtumia on johtanut tiettyihin lopputuloksiin. Itä-Suomen yliopistohanketta arvioitiin tapahtumalähtöisesti ja siinä vastattiin miten yliopistojen yhdistymisprosessi on edennyt, miten prosessimuutos on tapahtunut ja miten muutos on tullut näkyväksi. Prosessiarvioinnissa korostettiin hankkeesta esiin nousevia kriittisiä vaiheita sekä tapahtuminen ja toimintojen välisiä sidoksia. Prosessiarvioinnissa muodostettiin kahden yliopiston välisen yhteistyön kehittymisen kertomus. Raportissa Itä-Suomen yliopistohankkeen kehitystä arvioitiin sekä Itä-Suomen yliopiston suunnitteluryhmän että Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheessa. Arvioinnin painopiste oli kuitenkin Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheessa. Raportin aineistona käytettiin hankkeessa tuotettua asiakirja-aineistoa. Arviointi kohdennettiin kolmeen teemaan: 1. Tavoitteenasettelu 2. Rahoitusohjauksen soveltaminen 3. Organisaatiorakenteen muutokset Aineisto ja aukot Prosessiarvioinnin aineistona käytettiin professori Reijon Vihkon vetämän suunnittelutyöryhmän sekä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen aikana tuotettua virallista asiakirja-aineistoa. Asiakirja-aineiston tutkijalle toimitti erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen Joensuun yliopistosta. Tämän lisäksi tutkija hankki suoraan työryhmistä puuttuvia pöytäkirjoja ja muistioita. Hankkeessa ei määritelty yhtenäisiä raportointikäytäntöjä. Aineisto oli verrattain monimuotoista ja esimerkiksi pöytäkirjojen ja muistioiden laatimisessa on eroavaisuuksia. Asiakirja-aineistosta on tehtävissä johtopäätöksiä tavoitteenasettelun, orga- 9

10 Jarkko Tirronen nisaatiorakenteen muutoksien ja rahoitusohjauksen suhteen, mutta yhteistyöhankkeen tarkempi ja hioutuneempi ymmärtäminen edellyttää kohdennettuja avainhenkilöhaastatteluja. Tutkijalla oli käytössä valtaosa työryhmien asiakirjoista. Alla on eritelty arviointiaineistona käytetty asiakirja-aineisto ja sen määrä. 1. Hanke-esitykset 2006 (Asiakirjoja yhteensä 8 kappaletta) Opetusministeriölle osoitetut rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykset 2. Suunnitteluryhmän asiakirja-aineiston erittely (Asiakirjoja yhteensä 148 kappaletta) Alakohtaisten työryhmien raportit Hallinnonalakohtaisten työryhmien raportit Loppuraportti Suunnitteluryhmän kokousmuistiot Muut asiakirjat 3. Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen asiakirja-aineiston erittely (Asiakirjoja yhteensä 903 kappaletta) Johtoryhmän pöytäkirjat Työryhmien pöytäkirjat ja muistiot Ajankohtaiskatsaukset Rahoitushakuihin liittyvät asiakirjoja Esittelykalvoja Strategia- ja organisaatiotyön aineistoja Talousseurannan ja rahoituksen asiakirjoja Seminaariaineistoja Tilastoaineistoja Väliraportointiaineistoja Hallitusten pöytäkirjoja Muut asiakirjat Tulosneuvottelumuistioita Asiakirjoja yhteensä 903 kappaletta Arvioinnisss käytettyjä asiakirjoja yhteensä

11 2 Rakenteellinen kehittäminen Yliopistojen toimintaympäristön muutoksia, erityisesti globalisaatiota sekä väestörakenteen ja työelämän muutosta käytettiin 2000-luvun alun korkeakoulupolitiikassa oikeuttamaan yliopistolaitoksen institutionaalisen rakenteen uudistamista. Vuosituhannen taitteen jälkeen suomalainen yliopistolaitos asettui suurten haasteiden eteen ja yliopistojen rooli osana kansainvälistyvää tietoon perustuvaa osaamisyhteiskuntaa korostui. Uusi aika edellytti yliopistojen toiminnan uudelleenjärjestämistä. Tavoitteeksi asetettiin yliopistojen toimintamahdollisuuksien, toimintakapasiteetin ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Rakennekeskustelu liittyi yliopistojen osalta erityisesti rakenteiden, toimintamallien ja järjestäytymisen nykyaikaistamiseen. Rakenteelliseen kehittämiseen kytkeytyi edelleen toiminnallisen tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä voimavarojen uudelleenkohdentaminen yliopiston ydintoimintoihin, opetukseen ja tutkimukseen. Tuottavuusohjelma niveltyi siis osaksi rakenteellista kehittämistä. Keskeistä rakenteellisessa kehittämisessä oli painoalojen vahvistaminen ja osaamisen tason nostaminen. Rakenteellinen kehittäminen ei ollut yksinomaan suomalaisen yliopistojärjestelmän haaste, vaan se nousi esiin myös eurooppalaisessa keskustelussa yliopistojen modernisaatiosta 1. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2004 julkaiseman Suomi maailmantaloudessa raportin mukaan suomalaisen järjestelmän perustavoitteeksi on asetettava muutaman kansainvälisen huipputason osaamiskeskittymän rakentaminen Suomeen. Yliopistojen oli pyrittävä erikoistumaan ja verkottumaan tai yhdistämään voimavarojaan saavuttaakseen kriittisen massan kansainvälisen huipun saavuttamiseksi. 2 Yliopistojen toimintaedellytysten vahvistamiseen liittyi myös Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös, jonka mukaan julkisen tutkimusjärjestelmän keskeisenä haasteena on kansainväliseen huippuun yltävän t&ktoiminnan kehittäminen aloilla, jotka ovat kansantalouden, yhteiskunnan muun kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeimpiä. Tavoitteena oli luoda ja vahvistaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä ja 1 Commission 2006: Delivering on the modernisation agenda for universities: Education, research and innovation. Brussels COM(2006) 208 final. 2 Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmataloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/

12 Jarkko Tirronen huippuyksikköjä. 3 Yliopistojen toimintaedellytysten vahvistamiseksi opetusministeriö käynnisti vuonna 2006 korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelman. Rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli vahvojen, profiloituneiden, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja laadukkaiden yksiköiden muodostaminen karsimalla päällekkäisyyksiä ja kokoamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena oli osaamisen keskittymien syntymisen edistäminen. 4 Osaamisen keskittämistä ja kansainvälisen huippuosaamisen rakenteiden vahvistamista korostettiin edelleen Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa sekä vuoden 2007 joulukuussa julkaistussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Pääministeri Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet. Hallitusohjelmassa tätä tavoitetta tuettiin strategisilla osaamispanostuksilla valikoituihin kohteisiin. 6 Tämä edellytti erityisesti korkeakoulujen profiloitumista ja strategisten painoalojen vahvistamista 7. 3 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. VN Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Opetusministeriön monisteita 2006: , Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9 5 Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9 6 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9; Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille

13 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi 2004 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä 2005 Rakenteellisen kehittämisen periaatteet 2006 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma 2007 Koulutus- ja tutkimus Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille Kansalliset kärkihankkeet: 1. Joensuun ja Kuopion yliopisto 2. Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu 3. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu Joensuun ja Kuopion liittoyliopisto Itä-Suomen yliopisto 2010 Yliopistolain uudistaminen Kuvio 1 Rakenteellisen kehittämisen keskeiset politiikka- ja päätösasiakirjat 13

14 3 Itä-Suomen yliopiston käännekohdat Itä-Suomen yliopistohankkeen eteneminen voidaan eriyttää kolmeen vaiheeseen. 1. Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö 2. Liittoyliopistovaihe 3. Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaihe Itä-Suomen yliopiston muotoutumisen näkökulmasta edellisistä selvinä käännekohtina voidaan pitää liittoyliopistovaihetta ja Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaihetta. Seuraavassa eritellään tiivistetysti Itä-Suomen yliopistohankkeen muotoutuminen. 3.1 Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö Itä-Suomen yliopiston rakentaminen käynnistyi osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Opetusministeriö pyysi vuoden 2007 tulosneuvotteluohjeiden yhteydessä keväällä 2006 yliopistoilta ehdotuksia rakenteellisen kehittämisen toteuttamiseksi mennessä 8. Itä-Suomen yliopistojen yhteistyön tiivistäminen nähtiin yhdeksi keskeiseksi keinoksi uusien rakenteiden luomisessa. Joensuun yliopiston vararehtori Teuvo Pohjolainen ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa asettivat tekemällä päätöksellä kauppatieteiden alan kehittämis- ja selvitystyöryhmän. Ryhmän tehtävänä oli selvittää yhteinen toiminta- ja hallintomalli kauppatieteisiin. 9 Selvitys toimi myös yliopistojen hanke-esityksen perustana kauppatieteiden osalta. Opetusministeriölle osoitetussa hanke-esityksessä Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteistyön määriteltiin vielä varsin löyhäksi ja tiettyjä alakohtaisia toimintoja koskevaksi yhteistyöksi. 8 Vuonna 2007 käytäviä tulosneuvotteluja koskevat ohjeet Dnro 22/210/2006. Huomioitavaa on että rakenteelliseen kehittämiseen liittyy vahva kytkös valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan. Neuvotteluohjeissa tämä todettiin seuraavasti: rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa (=tuottavuusohjelma)... Rakenteellisen kehittämisen politiikka-asiakirjoissa kytköstä tuottavuusohjelmaan ei ole ilmaistu näin suoraan. 9 Päätös kauppatieteiden alan kehittämis- ja selvitystyöryhmästä. Dnro 3486/11/06. 14

15 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Hanke-esityksessä korostettiin yhteistyön tiivistämistä neljällä osa-alueella. 1. Yliopistojen yhteistoiminnan tiivistäminen ja vakiinnuttaminen perustamalla yliopistotasoinen yhteinen johtoryhmä 2. Hallinnon ja palvelutoiminnan yhteistyö yhtenäistämällä tietoarkkitehtuureja ja kehittämällä opintojen ohjausta 3. Kauppatieteellisen alan kehittäminen perustamalla kauppatieteiden kaksoistiedekunta ja 4. Sosiaalitieteiden yhteistyön syventämisen selvittäminen 10. Ajatus kauppatieteiden kaksoistiedekunnasta juontui opetusministeriön asettamien selvitysmiesten raporttiin, jossa yhdeksi vaihtoehdoksi Itä-Suomen kauppatieteiden järjestämiseksi esitettiin Joensuun ja Kuopion yliopistojen kauppatieteiden yhteistyö Itä-Suomen kauppakorkeakouluna 11. Opetusministeriö suhtautui erillisen kauppakorkeakoulun perustamiseen varauksellisesti, mutta näki ajatuksen Itä-Suomen yliopistokampuksesta kehittämiskelpoisena. Opetusministeriö nosti esille myös yhteistyön kauppatieteen alalla Jyväskylän yliopiston kanssa, mutta yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa nähtiin mielekkäämmäksi erityisesti aiempien yhteistyösuhteiden perusteella. 12 Ajatus yhteistyöstä johti elokuussa 2006 opetusministeriölle osoitettuun rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykseen. Hankkeen vahvana taustatekijänä ja lähtökohtana oli kauppatieteellisen koulutuksen turvaaminen Joensuun ja Kuopion yliopistoissa. Rehtori Perttu Vartiainen Joensuun yliopistosta, rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja rehtori Markku Lukka Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta kävivät opetusministeri Antti Kalliomäen johdolla neuvottelun Itä-Suomen kauppatieteellisen alan kehittämisestä. Keskustelussa nousi esiin verkostomallin uudelleenharkinta sekä Joensuun ja Kuopion yliopiston välisen yliopistofederaation kehittäminen. Opetusministeriö pyysi yliopistoilta vastauksia erityisesti verkostomallin jatkamiseksi, Kuopion ja Jyväskylän yliopiston mahdollisen yhteistyön käynnistämiseksi kauppatieteen alalla sekä Kuopion ja Joensuun yliopiston välisen yliopistofederaation kehittämisestä Esim. Kuopion yliopiston rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykset Dnro Kauppatieteiden yhteistyöverkostojen arviointi. Opetusministeriön asettamien selvitysmiesten Itä- ja Pohjois-Suomen kauppatieteiden yhteistyöverkostoja koskevan arviointi- ja selvitystyön loppuraportti Pertti Kettunen ja Ilkka Virtanen. 12 Tulosneuvottelu opetusministeriössä klo , huone 7. Muistio 13 Opetusministeriön kirje

16 Jarkko Tirronen Opetusministeriön, opetusministerin sekä Joensuun ja Kuopion yliopiston välisissä neuvotteluissa nousi esiin kauppatieteiden tulevaisuuden kehittämisen lisäksi yliopistojen tiiviimpi yhteistyö. Näiden keskustelujen jälkeen hanke tarkentui ja opetusministeriö pyysi yliopistoilta täsmennettyä hanke-esitystä. Hanke-esitystä täsmennettiin ja täydennettiin rakenteellisella ulottuvuudella. Uudessa hanke-esityksessä esitettiin yliopistojen yhteistyömallin selvittämistä. 14 Tämä vaihe oli yliopistojen välisen yhteistyön syventymisen kannalta keskeinen ja se tasoitti tietä rakenteelliselle yhteistyölle. Hanke-esityksen löyhä toiminnallinen yhteistyö muuntui hanke-esitykseksi, jonka tavoitteena oli yliopistojen välisen uudenlaisen rakenteellisen yhteistyömallin selvittäminen. Opetusministeriölle osoitetussa kirjeessä yhteistyömalli kuvattiin yliopistofederaatioksi, kun yliopistojen hallitusten hyväksymässä täsmennetyssä hanke-esityksessä puhuttiin vain yhteistyömallin selvittämisestä. Yliopistot eivät nähneet kauppatieteiden osalta raskasta verkostomallia tarkoituksenmukaisena tai parhaiten toimivana toimintamallina. Tässä keskustelussa kauppatieteiden kysymyksen ratkaiseminen sidottiin osaksi yliopistofederaation muodostumista. 3.2 Liittoyliopistovaihe Yliopistojen täsmennetty hanke-esitys valittiin kansalliseksi kärkihankkeeksi lokakuun 2006 lopussa ja suunnitteluhanke käynnistyi professori Reijo Vihkon vetämänä työryhmätyönä. Opetusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli mennessä tehdä esitys mahdollisimman pitkälle menevästä yhteisestä toimintarakenteesta Joensuun ja Kuopion yliopiston nykyisten koulutusvastuiden puitteissa, laatia hankkeen toteuttamissuunnitelma aikatauluineen ja määritellä tarvittavat osaprojektit ja niiden toiminnalliset tavoitteet ja taloudelliset vaikutukset 15 (kursivointi JT). Opetusministeriö myönsi suunnitteluryhmälle euron määrärahan liittoyliopiston suunnittelutyöhön 16. Asiakirjoista ei ilmene miten määräraha on käytetty. 14 Joensuun ja Kuopion yliopiston vastaus Dnro Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:15. (Myöhemmin tässä raportissa muistiosta käytetään lyhennettä OPM 2007). 16 Määrärahan käyttöön asettaminen Dnro 133/523/

17 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Opetusministeriö nimesi suunnitteluryhmän jäseniksi seuraavat: professori Reijo Vihko maaherra Pirjo Ala-Kapee rehtori Perttu Vartiainen (JoY), hallintojohtaja Petri Lintunen (JoY) rehtori Matti Uusitupa (KY) hallintojohtaja Päivi Nerg (KY) Suunnitteluryhmä nimesi hankkeen pääsihteereiksi hallintojohtaja Petri Lintusen (JoY) ja hallintojohtaja Päivi Nergin (KY). Erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen (JoY) nimettiin hankkeen sihteeriksi ja tutkija Jarkko Tirronen (KY) konsortioasiantuntijaksi. Ryhmä kuuli myös asiantuntijoina professori John Daviesia ja hallintoneuvos Niilo Jääskistä. Suunnittelutyö organisoitiin alakohtaisena (kauppatieteet, luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet) sekä hallinnonaloittaisena (laatu, hallinto, tietojärjestelmät, palvelut, aikuiskoulutus ja rakennerahastotoiminta) työryhmätyönä. Yliopistot perustivat rehtoreista ja hallintojohtajista koostuvan yhteisen johtoryhmän vuoden 2007 alusta. Federaatiohankkeelle nimettiin seurantaryhmä, johon kutsuttiin johtoryhmän lisäksi kolmikantaperiaatteen mukaiset edustajat. (liite 1 työryhmien jäsenet) 17 Suunnitteluryhmän jättämän mietinnön mukaan keskinäinen yhteistyö organisoidaan kahden yliopiston välisenä liittoumana, liittoyliopistona. Itä-Suomen yliopiston ensimmäinen käännekohta liittyy hanke-esityksen toiminnallisen yhteistyön laajenemiseen koskemaan liittoyliopistoa. Professorin Vihkon raportissa yliopistojen välinen yhteistyö oli muotoutunut hanke-esitystä huomattavasti sitovammaksi, laaja-alaisemmaksi ja muodollisemmaksi. Tätä esitystä tosin jo taustoitti syyskuussa 2006 hyväksytty täsmennetty hanke-esitys Selvityshanketta valmisteleva kokous. Joensuun ja Kuopion yliopistojen federaatiohanke Pöytäkirja. 18 Joensuun yliopiston hallitus Pöytäkirja. Kuopion yliopiston hallitus Pöytäkirja 8/

18 Jarkko Tirronen Liittoyliopistovaiheen suunnittelutyön valta keskittyi pääasiassa hallintojohtajille, silloin kun tarkastellaan henkilön jäsenyyksiä eri työryhmissä. Taulukko 1 Liittoyliopistovaiheen valtarakenne Henkilö Petri Lintunen 6 Päivi Nerg 6 Perttu Vartiainen 3 Matti Uusitupa 3 Tapani Pakkanen 2 Juhani Laurinkari 2 Pirkko Elsinen 2 Teuvo Pohjolainen 2 Harri Lukkarinen 2 Jäsenyydet 3.3 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Opetusministeriö myönsi hankerahoitusta yhteensä 11 miljoonaa euroa vuosille Joensuun ja Kuopion yliopistojen ja opetusministeriön välisessä neuvottelussa vuonna 2007 painotettiin että hankkeen tuloksellisuus tulee varmistaa järjestelmällisellä raportoinnilla. Hankerahoitusta voidaan tarkistaa uudelleen, mikäli asetettuja tavoitteita ei saavuteta. 19 Opetusministeriö esitti näkemyksenään että yhteistyön tulisi olla Vihkon suunnitteluryhmän raporttia laaja-alaisempaa ja syvempää. Yhteistyöhön tulisi sitoa myös muitakin tiedekuntia sekä hallinnon yksiköitä. Liittoyliopistorahoituksen tarkoituksena oli yliopistojen välisen laajamittaisen yhteistoiminnan tukeminen opetuksessa, tutkimuksessa ja hallintotoiminnoissa. 20 Liittoyliopisto oli ajatuksellisesti muuntumassa yliopistojen väliseksi yhteensulautumiseksi. 19 Vaatimus hankerahoituksen vaikuttavuuden varmistamisesta ja sitomisesta liittoyliopiston perustamiseen nousi rehtori Perttu Vartiaisen mukaan muiden yliopistojen vaatimuksesta (Seurantaryhmän kokous , Muistio ). 20 Muistio tulosneuvotteluista opetusministeriössä Meritullinkatu 10, Väinämöinen K214 klo

19 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Itä-Suomen yliopistohanke järjestäytyi Vihkon suunnitteluryhmän raportin julkistamisen jälkeen varsin nopeasti. Joensuun ja Kuopion yliopiston hallitukset hyväksyivät keskinäisen sopimuksen Itä-Suomen liittoyliopiston perustamisesta alkaen. Sopimus allekirjoitettiin valmistelevassa johtoryhmän kokouksessa Joensuussa Sopimuksessa määritettiin liittoyliopiston valmistelun ja muodostamisen periaatteista ja menettelytavoista. 21 Joensuun yliopiston hallitus hyväksyi ja Kuopion yliopiston hallitus Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishankkeen projektisuunnitelman ajalle Hankkeen operatiivinen johto nimettiin , jonka jälkeen käynnistettiin välittömästi keskeisten toimintaprosessien ja -rakenteiden suunnittelutyö. Hankkeen johtoryhmän muodostivat: rehtori Perttu Vartiainen rehtori Matti Uusitupa hallintojohtaja Petri Lintunen hallintojohtaja Päivi Nerg pysyvä asiantuntijajäsen vararehtori Teuvo Pohjolainen Hankkeen operatiiviseen johtoon kuuluivat: projektinjohtaja Päivi Nerg akateeminen asiantuntija Teuvo Pohjolainen erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen Hankkeen operatiivinen johto vastasi hankkeen organisoinnista käytännössä johtoryhmän linjausta perusteella. Projektisuunnitelman mukaan: Projektin johto vastaa liittoyliopiston strategiaprosessin onnistumisesta, sisäisestä viestinnästä, koulutuksellisen tuen hoitamisesta, budjetointi- ja raha-asioiden vastuusta ja raportoinnista opetusministeriölle, sisäisten rahanjakoesitysten valmistelusta, työryhmien organisoitumisesta ja tuesta sekä hallintomallin ja säännösten toimivuudesta. Operatiivinen johto valmistelee asioita johtoryhmälle. 21 UEF 2007, Joensuun ja Kuopion yliopiston keskinäinen sopimus vuonna 2010 perustettavan Itä- Suomen liittoyliopiston valmistelun ja muodostamisen periaatteista sekä menettelytavoista. 19

20 Jarkko Tirronen Hankkeen tulosvastuu oli johtoryhmällä, joka käsitteli rehtoreiden päätösvaltaan kuuluvat asiat. Keskeiset liittoyliopiston rakentamiseen liittyvät strategiset ja toiminnalliset ratkaisut tehtiin molempien yliopistojen hallituksissa samansisältöisillä päätöksillä. Samalla päätettiin että rakenteilla olevasta yliopistosta käytetään nimeä Itä-Suomen liittoyliopisto. 22 Itä- Suomen liittoyliopiston käynnistämishankkeelle asetettiin ohjaus- ja seurantaryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen etenemistä ohjaaminen (kokoonpano liite 2). 23 Hankkeen projektisuunnitelmassa määriteltiin myös hankkeelle asetettavat työryhmät. Hanketta valmisteltiin yli 20 työryhmässä, joiden toimikausi kesti vuoden 2009 loppuun saakka. Työryhmät ja niiden kokoonpano on eritelty liitteessä 3. Enemmistö työryhmistä asetettiin johtoryhmän ensimmäisessä virallisessa kokouksessa Työryhmillä oli mahdollisuus perustaa myös alatyöryhmiä valmistelutyön tueksi. Itä-Suomen yliopiston rakentaminen sitoi yliopistojen henkilökuntaa suuresti ja merkittävä osa Itä- Suomen yliopiston valmistelutyöstä tapahtui osana virkatyönä. Hankkeeseen oli suoraan palkatta neljä henkilöä, joista yksi oli kokopäiväinen: Projektinjohtaja Päivi Nerg osa-aikaisesti 70 % Akateeminen asiantuntija Teuvo Pohjolainen osa-aikaisesti 50 % Laatupäällikkö Sirpa Suntioinen osa-aikaisesti 50 % Erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen kokoaikaisesti 100 % Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaiheessa projektin päätösvalta työryhmien jäsenyyksien perusteella keskittyi projektin operatiiviselle johdolle, ylipistojen rehtoreille ja Joensuun yliopiston hallintojohtaja Petri Lintuselle. Nämä henkilöt muodostivat yhdessä myös projektin ylimmän päättävän elimen, johtoryhmän. Projektinjohtaja Päivi Nerg oli jäsenenä 14 työryhmässä (sisältää jäsenyyden operatiiviseen johtoon). 22 Valmisteleva johtoryhmän kokous Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishanke Projektisuunnitelma. 23 Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishanke: Ohjaus- ja seurantaryhmän nimeäminen Dnro:3486/11/06 24 Johtoryhmän kokous Pöytäkirja 1/

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010. Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010. Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010 Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi

Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi Jarkko Tirronen Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi Osat II ja III Publications of the University of Eastern Finland General Series JARKKO TIRRONEN Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Kohti uutta korkeakoululaitosta

Kohti uutta korkeakoululaitosta Kohti uutta korkeakoululaitosta 1 Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun konsortio Matti Uusitupa Rehtori Tampere 28.2.2007 2 Lähtökohdat Kansainvälinen kehitys Kansalliset haasteet Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 Tapio Kosunen Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän uudistamisen tuoretta tietopohjaa Kansainvälisten korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Esityksen sisältö Tiivistelmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy:n tarkoitus Yhteistyön tilanne Kehityspolku Yhtiö ja sen hallinto 1 Tiivistelmä Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena

Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Tietohallinto rakenteellisen kehittämisen tukena Johtaja Hannu Sirén Yliopistojen IT-päivät 23.10.2008 TKK Dipoli 1 Eräitä meneillään olevia uudistuksia, joilla on vaikutusta tietohuoltoon 1. Korkeakoulujen

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Tutkijat: Kari Kuoppala ja Timo Näppilä Projektiryhmä: Professori Seppo Hölttä, tutkimusjohtaja Timo Aarrevaara ja yliassistentti Jussi Kivistö

Tutkijat: Kari Kuoppala ja Timo Näppilä Projektiryhmä: Professori Seppo Hölttä, tutkimusjohtaja Timo Aarrevaara ja yliassistentti Jussi Kivistö YLIOPISTOJEN UUDISTUVAT RAKENTEET JA DYNAMIIKKA Osaprojekti 3 yhteishankkeessa Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (2008-09) Tutkijat: Kari Kuoppala ja Timo Näppilä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät 22.9.2014 Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri 2 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 7/11 27.9.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 15/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 16/11 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 17/11 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta?

Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Verkostojen voima saako rahalle vastinetta? Kv-kevätpäivät Sessio B1, 13.5.2014 Kirsti Virtanen, Turun ammattikorkeakoulu Mervi Rantanen, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Verkostoyhteistyön johtaminen - case

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012

Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Human Resource Development Project at the University of Namibia Library Elise Pirttiniemi, Projektipäällikkö 11.5.2012 Helsingin yliopiston kirjasto http://www.helsinki.fi/library/ Elise.Pirttiniemi@helsinki.fi

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN

HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN Johtaja Anita Lehikoinen Johdon IT-strategiaseminaari Jyväskylä 30.10.2007 OPETUSMINISTERIÖ /15.11.2007/1. KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala 21.4.2005 Suuren tutkimusprojektin hallinto Johtoryhmä Projektin strateginen ja hallinnollinen ohjaus 5-8 henkilöä yrityksistä Vastaa yrityksen

Lisätiedot

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN 21.8.2013 TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN Jaana Backman, tutkimuspalvelujohtaja Tutkimuspalveluhenkilöstön ammatillinen kehittäminen ja kehittyminen Esimerkki urapolusta

Lisätiedot

LIITTOUMAKORKEAKOULUT-SEMINAARI

LIITTOUMAKORKEAKOULUT-SEMINAARI LIITTOUMAKORKEAKOULUT-SEMINAARI Johtaja Anita Lehikoinen Vantaa 1.2.2012 KORKEAKOULU-UUDISTUKSEN TAVOITTEITA Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen Kansainvälisen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot