Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Jarkko Tirronen. Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I Jarkko Tirronen Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto

2 Jakelu: Kuopion yliopiston kirjasto PL KUOPIO Puh , Fax Tekijän osoite: Jarkko Tirronen, YTT Kuopion yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos PL KUOPIO Puh Fax ISBN ISBN (PDF) Kopijyvä Kuopio 2008 Finland

3 Tirronen, Jarkko. Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. 105 s. ISBN ISBN (PDF) Tiivistelmä Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarvioinnin ensimmäinen osa toteutettiin Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeen johtoryhmän toimeksiannosta. Prosessiarvioinnissa tarkasteltiin Joensuun ja Kuopion yliopiston välisen kehittämisprosessin etenemistä, muotoutumista ja kehittymistä ajalla Prosessiarvioinnin tavoitteena oli selvittää miksi sarja tapahtumia johti tiettyihin lopputuloksiin. Itä-Suomen yliopistohanketta arvioitiin tapahtumalähtöisesti ja siinä vastattiin miten yliopistojen välinen yhdistymisprosessi eteni, miten prosessimuutos tapahtui ja miten muutos tuli näkyväksi. Prosessiarvioinnissa muodostettiin kahden yliopiston välisen yhteistyön kehittymisen kertomus. Raportin aineistona käytettiin hankkeessa tuotettua asiakirja-aineistoa (yhteensä 1059 kappaletta). Asiakirja-aineiston perusteella on tehtävissä alustavia johtopäätöksiä tavoitteenasettelun, organisaatiorakenteen muutoksien ja rahoitusohjauksen suhteen, mutta yhteistyöhankkeen tarkempi ja hioutuneempi ymmärtäminen edellyttää kohdennettuja avainhenkilöhaastatteluja. Arviointi kohdennettiin kolmeen teemaan: tavoitteenasetteluun, rahoitusohjauksen soveltamiseen ja organisaatiorakenteen muutoksiin. Itä-Suomen yliopistohanke on osa valtakunnallista korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujärjestelmän rakenteiden uudelleenjärjestämistä. Toisaalta uuden yliopiston kehittäminen edusti painotetusti myös yliopisto-ohjautuvaa innovaatioprosessia. Innovaatioprosessille tyypilliseen tapaan hanke muotoutui eri vaiheiden kautta syvemmäksi ja sitovammaksi yhteistoiminnaksi. Opetusministeriölle esitetyssä hanke-esityksessä elokuussa 2006 hanke oli vielä varsin löyhä, tiettyjä alakohtaisia toimintoja sisältävä strateginen yhteistoimintamuoto, joka muuntui täsmennetyksi hanke-esitykseksi tasoittaen tietä liittoyliopistomallille ja lopulta täydelliselle yhteensulautumiselle. Hanke on kansallisesti merkittävä korkeakoulupoliittinen reformi, joka edistyi suunnitelmallisesti. Keskeiset tavoitteet saavutettiin asetetussa aikataulussa. Yhdistymisessä korostui osaamiskeskittymien rakentaminen sekä koulutus- ja tutkimustoiminnan tason ja laadun nostaminen. Hanketta valmisteltiin riittävissä määrin laajapohjaisesti ja alhaaltapäin ohjautuvasti. Projektinhallinta ja -johtaminen oli myös riittävissä määrin onnistunutta. Yhdistymishanke eteni pääsääntöisesti myönteisesti, mutta strategian muutos (yhteistyöstä yhdistymiseen) ja tavoitteenasettelu eivät olleet parhaalla mahdollisella tavalla yhdensuuntaisia. Lisäksi hankkeessa ei tarkasteltu riittävissä määrin sisältöjä ja rakenteita yhtäaikaa. Uuden yliopiston strategisen kehittämisen kannalta on tärkeää toimeenpanna uusien tiedekuntien osaamisperustainen strateginen analyysi ja toteuttaa yhdistymisen loppuunsaattamista edellyttävät toimenpiteet. Yliopistojen välistä yhdistymistä voi pitää tarkoituksenmukaisena toimintamallina yliopistojen välisen yhteistyön organisoimiseksi Itä-Suomessa. Yliopistojen välinen yhdistyminen oli toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamisen näkökulmasta tarkoituksenmukainen prosessi. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa mahdollisuuden uuden profiloituneemman, korkeatasoisemman ja kilpailukykyisemmän yliopiston rakentamiseksi. Se kuitenkin edellyttää uudenlaista strategista osaamista, voimavarojen uudelleen kohdentamista, virastoyliopistokulttuurista irtautumista ja sektorisidonnaisista intresseistä luopumista. Yleinen Kymmenluokittelu UDK: 378.4, , Yleinen Suomalainen Asiasanasto: korkeakoulupolitiikka; korkeakoulut; yliopistot, yhdistyminen; arviointi; arviointitutkimus; hankesuunnittelu; rakennemuutos; innovaatiot; prosessiarviointi; yliopistot, Itä-Suomi

4

5 Tirronen, Jarkko: Process Evaluation of project for the University of Eastern Finland I. 105 p. ISBN ISBN (PDF) Abstract The process evaluation of the project for the University of Eastern Finland was executed in the fall 2008 on assignment of the management group of project. The focus of the process evaluation was to study the progress and development of project. Evaluation was focused on period The aim of event-driven process evaluation was to examine why a sequence of events produces certain outcomes, how merger process between universities of Joensuu and Kuopio progressed, what were the elements of change and how the change turned perceptible. Research material consisted of documentary material of project (altogether 1059 documents). Evaluation was focused on three themes: defining the objects, applying of funding steering and changes in organisation structure. The project for the University of Eastern Finland was a part of structural development of Finnish higher education system. Alongside with national policy reform, it strongly represented a universitydriven innovation process. New university was aimed to strengthen academic excellence and quality in all levels of operations. As typical to innovation process the project progressed in stages. University of Eastern Finland developed from strategic alliance, into federation of two independent member universities and eventually into a full merger. Project is a significant policy reform, which progressed according to the project plan. All central objects were attained on schedule. Project was executed sufficiently broadly-based and bottom up driven. Project management was also successfull. Merger progressed positively, even though the strategic change (from strategic alliance into merger) and definition of objects wasn t executed enough parallel. In addition the contents and structures were not considered simultaneously. Merger of universities can be considered as an expedient model for the arragenment of university cooperation in Eastern Finland. It is probable that merger will strengthen the preconditions and competitive advantage of a newborn university. New university also provides the development of more differentiated, high-level and competitive university. This will require novel strategic thinking, reallocating of resources, resilement from the idea of bureacratic state university and withdrawn from sectoral interests. Universal Decimal Classification: 378.4, , Thesaurus of Sociological Indexing Terms: Universities; Higher Education; Mergers; Educational Policy; Evaluation; Evaluation Research; Change; Innovations; Finland

6

7 Sisältö 1 Johdanto Rakenteellinen kehittäminen Itä-Suomen yliopiston käännekohdat Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö Liittoyliopistovaihe Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Tavoitteenasettelu Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Rahoitusohjauksen soveltaminen Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Alakohtainen rahoitus Muut kuin painoalat Hallinto- ja tukipalvelut ja aikuiskoulutus Organisaatiorakenteen muutokset Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Tiedekunta- ja organisaatiorakenne Alakohtainen työ, kauppatieteet Alakohtainen työ, luonnontieteet Alakohtainen työ, yhteiskuntatieteet Hallinto- ja palvelutoiminta Kohti uutta yliopistoa Alarakenteiden suunnittelu käynnistyy Johtopäätökset...73

8 Kuviot, taulukot ja liitteet Kuvio 1 Rakenteellisen kehittämisen keskeiset politiikka- ja päätösasiakirjat...13 Kuvio 2 Itä-Suomen yliopiston kehittyminen prosessina...23 Kuvio 3 Myönnetyt määrärahat vuonna Kuvio 4 Myönnetyt määrärahat vuonna Kuvio 5 Luonnontieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 6 Luonnontieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 7 Yhteiskuntatieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 8 Yhteiskuntatieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 9 Muiden kuin painoalojen rahoituksen jakautuminen Kuvio 10 Tukevien palveluiden rahoituksen kohdentuminen Kuvio 11 Strategia-, laatutyöhön ja hallintoon myönnetyt määrärahat Kuvio 12 Itä-Suomen yliopiston johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä...72 Kuvio 13 Strateginen muutos...75 Kuvio 14 Itä-Suomen yliopistohankkeen muotoutuminen...82 Taulukko 1 Liittoyliopistovaiheen valtarakenne...18 Taulukko 2 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen valtarakenne...21 Taulukko 3 Itä-Suomen yliopiston tiedekunnat...22 Taulukko 4 Itä-Suomen liittoyliopistohankkeen rahoitusesitys...31 Taulukko 5 Itä-Suomen yliopistohankkeen budjetti Taulukko 6 Haettu ja myönnetty rahoitus Taulukko 7 Itä-Suomen yliopiston järjestelmävalinnat...62 Taulukko 8 Kumulatiivinen rahoitus (myönnetyt määrärahat )...76 Taulukko 9 Työryhmien ajankäyttö Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaiheessa...77 Taulukko 10 Prosessitaulukko...79 Taulukko 11 Itä-Suomen yliopistohankkeen SWOT -analyysi...83 Liite 1 Suunnittelutyöryhmän alatyöryhmät...86 Liite 2 Ohjaus- ja seurantaryhmä...90 Liite 3 Itä-Suomen liittoyliopistohankkeen työryhmät...91 Liite 4 Neuvottelukunta Liite 5 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntien, alarakenteiden, koulutusohjelmien ja hallinnon rakentamisen vastuuhenkilöt Liite 6 Hallintokeskuksen yksikkö- ja vastuualuejako

9 1 Johdanto Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarvioinnin ensimmäinen osa toteutettiin syksyllä 2008 Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeen johtoryhmän toimeksiannosta. Prosessiarvioinnissa tarkasteltiin kehittämisprosessin etenemistä, muotoutumista ja kehittymistä ajalla Prosessiarvioinnissa selvitettiin miksi sarja tapahtumia on johtanut tiettyihin lopputuloksiin. Itä-Suomen yliopistohanketta arvioitiin tapahtumalähtöisesti ja siinä vastattiin miten yliopistojen yhdistymisprosessi on edennyt, miten prosessimuutos on tapahtunut ja miten muutos on tullut näkyväksi. Prosessiarvioinnissa korostettiin hankkeesta esiin nousevia kriittisiä vaiheita sekä tapahtuminen ja toimintojen välisiä sidoksia. Prosessiarvioinnissa muodostettiin kahden yliopiston välisen yhteistyön kehittymisen kertomus. Raportissa Itä-Suomen yliopistohankkeen kehitystä arvioitiin sekä Itä-Suomen yliopiston suunnitteluryhmän että Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheessa. Arvioinnin painopiste oli kuitenkin Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheessa. Raportin aineistona käytettiin hankkeessa tuotettua asiakirja-aineistoa. Arviointi kohdennettiin kolmeen teemaan: 1. Tavoitteenasettelu 2. Rahoitusohjauksen soveltaminen 3. Organisaatiorakenteen muutokset Aineisto ja aukot Prosessiarvioinnin aineistona käytettiin professori Reijon Vihkon vetämän suunnittelutyöryhmän sekä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen aikana tuotettua virallista asiakirja-aineistoa. Asiakirja-aineiston tutkijalle toimitti erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen Joensuun yliopistosta. Tämän lisäksi tutkija hankki suoraan työryhmistä puuttuvia pöytäkirjoja ja muistioita. Hankkeessa ei määritelty yhtenäisiä raportointikäytäntöjä. Aineisto oli verrattain monimuotoista ja esimerkiksi pöytäkirjojen ja muistioiden laatimisessa on eroavaisuuksia. Asiakirja-aineistosta on tehtävissä johtopäätöksiä tavoitteenasettelun, orga- 9

10 Jarkko Tirronen nisaatiorakenteen muutoksien ja rahoitusohjauksen suhteen, mutta yhteistyöhankkeen tarkempi ja hioutuneempi ymmärtäminen edellyttää kohdennettuja avainhenkilöhaastatteluja. Tutkijalla oli käytössä valtaosa työryhmien asiakirjoista. Alla on eritelty arviointiaineistona käytetty asiakirja-aineisto ja sen määrä. 1. Hanke-esitykset 2006 (Asiakirjoja yhteensä 8 kappaletta) Opetusministeriölle osoitetut rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykset 2. Suunnitteluryhmän asiakirja-aineiston erittely (Asiakirjoja yhteensä 148 kappaletta) Alakohtaisten työryhmien raportit Hallinnonalakohtaisten työryhmien raportit Loppuraportti Suunnitteluryhmän kokousmuistiot Muut asiakirjat 3. Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen asiakirja-aineiston erittely (Asiakirjoja yhteensä 903 kappaletta) Johtoryhmän pöytäkirjat Työryhmien pöytäkirjat ja muistiot Ajankohtaiskatsaukset Rahoitushakuihin liittyvät asiakirjoja Esittelykalvoja Strategia- ja organisaatiotyön aineistoja Talousseurannan ja rahoituksen asiakirjoja Seminaariaineistoja Tilastoaineistoja Väliraportointiaineistoja Hallitusten pöytäkirjoja Muut asiakirjat Tulosneuvottelumuistioita Asiakirjoja yhteensä 903 kappaletta Arvioinnisss käytettyjä asiakirjoja yhteensä

11 2 Rakenteellinen kehittäminen Yliopistojen toimintaympäristön muutoksia, erityisesti globalisaatiota sekä väestörakenteen ja työelämän muutosta käytettiin 2000-luvun alun korkeakoulupolitiikassa oikeuttamaan yliopistolaitoksen institutionaalisen rakenteen uudistamista. Vuosituhannen taitteen jälkeen suomalainen yliopistolaitos asettui suurten haasteiden eteen ja yliopistojen rooli osana kansainvälistyvää tietoon perustuvaa osaamisyhteiskuntaa korostui. Uusi aika edellytti yliopistojen toiminnan uudelleenjärjestämistä. Tavoitteeksi asetettiin yliopistojen toimintamahdollisuuksien, toimintakapasiteetin ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Rakennekeskustelu liittyi yliopistojen osalta erityisesti rakenteiden, toimintamallien ja järjestäytymisen nykyaikaistamiseen. Rakenteelliseen kehittämiseen kytkeytyi edelleen toiminnallisen tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä voimavarojen uudelleenkohdentaminen yliopiston ydintoimintoihin, opetukseen ja tutkimukseen. Tuottavuusohjelma niveltyi siis osaksi rakenteellista kehittämistä. Keskeistä rakenteellisessa kehittämisessä oli painoalojen vahvistaminen ja osaamisen tason nostaminen. Rakenteellinen kehittäminen ei ollut yksinomaan suomalaisen yliopistojärjestelmän haaste, vaan se nousi esiin myös eurooppalaisessa keskustelussa yliopistojen modernisaatiosta 1. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2004 julkaiseman Suomi maailmantaloudessa raportin mukaan suomalaisen järjestelmän perustavoitteeksi on asetettava muutaman kansainvälisen huipputason osaamiskeskittymän rakentaminen Suomeen. Yliopistojen oli pyrittävä erikoistumaan ja verkottumaan tai yhdistämään voimavarojaan saavuttaakseen kriittisen massan kansainvälisen huipun saavuttamiseksi. 2 Yliopistojen toimintaedellytysten vahvistamiseen liittyi myös Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös, jonka mukaan julkisen tutkimusjärjestelmän keskeisenä haasteena on kansainväliseen huippuun yltävän t&ktoiminnan kehittäminen aloilla, jotka ovat kansantalouden, yhteiskunnan muun kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeimpiä. Tavoitteena oli luoda ja vahvistaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä ja 1 Commission 2006: Delivering on the modernisation agenda for universities: Education, research and innovation. Brussels COM(2006) 208 final. 2 Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmataloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/

12 Jarkko Tirronen huippuyksikköjä. 3 Yliopistojen toimintaedellytysten vahvistamiseksi opetusministeriö käynnisti vuonna 2006 korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelman. Rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli vahvojen, profiloituneiden, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja laadukkaiden yksiköiden muodostaminen karsimalla päällekkäisyyksiä ja kokoamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena oli osaamisen keskittymien syntymisen edistäminen. 4 Osaamisen keskittämistä ja kansainvälisen huippuosaamisen rakenteiden vahvistamista korostettiin edelleen Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa sekä vuoden 2007 joulukuussa julkaistussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Pääministeri Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet. Hallitusohjelmassa tätä tavoitetta tuettiin strategisilla osaamispanostuksilla valikoituihin kohteisiin. 6 Tämä edellytti erityisesti korkeakoulujen profiloitumista ja strategisten painoalojen vahvistamista 7. 3 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. VN Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Opetusministeriön monisteita 2006: , Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9 5 Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9 6 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9; Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille

13 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi 2004 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä 2005 Rakenteellisen kehittämisen periaatteet 2006 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma 2007 Koulutus- ja tutkimus Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille Kansalliset kärkihankkeet: 1. Joensuun ja Kuopion yliopisto 2. Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu 3. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu Joensuun ja Kuopion liittoyliopisto Itä-Suomen yliopisto 2010 Yliopistolain uudistaminen Kuvio 1 Rakenteellisen kehittämisen keskeiset politiikka- ja päätösasiakirjat 13

14 3 Itä-Suomen yliopiston käännekohdat Itä-Suomen yliopistohankkeen eteneminen voidaan eriyttää kolmeen vaiheeseen. 1. Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö 2. Liittoyliopistovaihe 3. Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaihe Itä-Suomen yliopiston muotoutumisen näkökulmasta edellisistä selvinä käännekohtina voidaan pitää liittoyliopistovaihetta ja Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaihetta. Seuraavassa eritellään tiivistetysti Itä-Suomen yliopistohankkeen muotoutuminen. 3.1 Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö Itä-Suomen yliopiston rakentaminen käynnistyi osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Opetusministeriö pyysi vuoden 2007 tulosneuvotteluohjeiden yhteydessä keväällä 2006 yliopistoilta ehdotuksia rakenteellisen kehittämisen toteuttamiseksi mennessä 8. Itä-Suomen yliopistojen yhteistyön tiivistäminen nähtiin yhdeksi keskeiseksi keinoksi uusien rakenteiden luomisessa. Joensuun yliopiston vararehtori Teuvo Pohjolainen ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa asettivat tekemällä päätöksellä kauppatieteiden alan kehittämis- ja selvitystyöryhmän. Ryhmän tehtävänä oli selvittää yhteinen toiminta- ja hallintomalli kauppatieteisiin. 9 Selvitys toimi myös yliopistojen hanke-esityksen perustana kauppatieteiden osalta. Opetusministeriölle osoitetussa hanke-esityksessä Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteistyön määriteltiin vielä varsin löyhäksi ja tiettyjä alakohtaisia toimintoja koskevaksi yhteistyöksi. 8 Vuonna 2007 käytäviä tulosneuvotteluja koskevat ohjeet Dnro 22/210/2006. Huomioitavaa on että rakenteelliseen kehittämiseen liittyy vahva kytkös valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan. Neuvotteluohjeissa tämä todettiin seuraavasti: rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa (=tuottavuusohjelma)... Rakenteellisen kehittämisen politiikka-asiakirjoissa kytköstä tuottavuusohjelmaan ei ole ilmaistu näin suoraan. 9 Päätös kauppatieteiden alan kehittämis- ja selvitystyöryhmästä. Dnro 3486/11/06. 14

15 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Hanke-esityksessä korostettiin yhteistyön tiivistämistä neljällä osa-alueella. 1. Yliopistojen yhteistoiminnan tiivistäminen ja vakiinnuttaminen perustamalla yliopistotasoinen yhteinen johtoryhmä 2. Hallinnon ja palvelutoiminnan yhteistyö yhtenäistämällä tietoarkkitehtuureja ja kehittämällä opintojen ohjausta 3. Kauppatieteellisen alan kehittäminen perustamalla kauppatieteiden kaksoistiedekunta ja 4. Sosiaalitieteiden yhteistyön syventämisen selvittäminen 10. Ajatus kauppatieteiden kaksoistiedekunnasta juontui opetusministeriön asettamien selvitysmiesten raporttiin, jossa yhdeksi vaihtoehdoksi Itä-Suomen kauppatieteiden järjestämiseksi esitettiin Joensuun ja Kuopion yliopistojen kauppatieteiden yhteistyö Itä-Suomen kauppakorkeakouluna 11. Opetusministeriö suhtautui erillisen kauppakorkeakoulun perustamiseen varauksellisesti, mutta näki ajatuksen Itä-Suomen yliopistokampuksesta kehittämiskelpoisena. Opetusministeriö nosti esille myös yhteistyön kauppatieteen alalla Jyväskylän yliopiston kanssa, mutta yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa nähtiin mielekkäämmäksi erityisesti aiempien yhteistyösuhteiden perusteella. 12 Ajatus yhteistyöstä johti elokuussa 2006 opetusministeriölle osoitettuun rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykseen. Hankkeen vahvana taustatekijänä ja lähtökohtana oli kauppatieteellisen koulutuksen turvaaminen Joensuun ja Kuopion yliopistoissa. Rehtori Perttu Vartiainen Joensuun yliopistosta, rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja rehtori Markku Lukka Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta kävivät opetusministeri Antti Kalliomäen johdolla neuvottelun Itä-Suomen kauppatieteellisen alan kehittämisestä. Keskustelussa nousi esiin verkostomallin uudelleenharkinta sekä Joensuun ja Kuopion yliopiston välisen yliopistofederaation kehittäminen. Opetusministeriö pyysi yliopistoilta vastauksia erityisesti verkostomallin jatkamiseksi, Kuopion ja Jyväskylän yliopiston mahdollisen yhteistyön käynnistämiseksi kauppatieteen alalla sekä Kuopion ja Joensuun yliopiston välisen yliopistofederaation kehittämisestä Esim. Kuopion yliopiston rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykset Dnro Kauppatieteiden yhteistyöverkostojen arviointi. Opetusministeriön asettamien selvitysmiesten Itä- ja Pohjois-Suomen kauppatieteiden yhteistyöverkostoja koskevan arviointi- ja selvitystyön loppuraportti Pertti Kettunen ja Ilkka Virtanen. 12 Tulosneuvottelu opetusministeriössä klo , huone 7. Muistio 13 Opetusministeriön kirje

16 Jarkko Tirronen Opetusministeriön, opetusministerin sekä Joensuun ja Kuopion yliopiston välisissä neuvotteluissa nousi esiin kauppatieteiden tulevaisuuden kehittämisen lisäksi yliopistojen tiiviimpi yhteistyö. Näiden keskustelujen jälkeen hanke tarkentui ja opetusministeriö pyysi yliopistoilta täsmennettyä hanke-esitystä. Hanke-esitystä täsmennettiin ja täydennettiin rakenteellisella ulottuvuudella. Uudessa hanke-esityksessä esitettiin yliopistojen yhteistyömallin selvittämistä. 14 Tämä vaihe oli yliopistojen välisen yhteistyön syventymisen kannalta keskeinen ja se tasoitti tietä rakenteelliselle yhteistyölle. Hanke-esityksen löyhä toiminnallinen yhteistyö muuntui hanke-esitykseksi, jonka tavoitteena oli yliopistojen välisen uudenlaisen rakenteellisen yhteistyömallin selvittäminen. Opetusministeriölle osoitetussa kirjeessä yhteistyömalli kuvattiin yliopistofederaatioksi, kun yliopistojen hallitusten hyväksymässä täsmennetyssä hanke-esityksessä puhuttiin vain yhteistyömallin selvittämisestä. Yliopistot eivät nähneet kauppatieteiden osalta raskasta verkostomallia tarkoituksenmukaisena tai parhaiten toimivana toimintamallina. Tässä keskustelussa kauppatieteiden kysymyksen ratkaiseminen sidottiin osaksi yliopistofederaation muodostumista. 3.2 Liittoyliopistovaihe Yliopistojen täsmennetty hanke-esitys valittiin kansalliseksi kärkihankkeeksi lokakuun 2006 lopussa ja suunnitteluhanke käynnistyi professori Reijo Vihkon vetämänä työryhmätyönä. Opetusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli mennessä tehdä esitys mahdollisimman pitkälle menevästä yhteisestä toimintarakenteesta Joensuun ja Kuopion yliopiston nykyisten koulutusvastuiden puitteissa, laatia hankkeen toteuttamissuunnitelma aikatauluineen ja määritellä tarvittavat osaprojektit ja niiden toiminnalliset tavoitteet ja taloudelliset vaikutukset 15 (kursivointi JT). Opetusministeriö myönsi suunnitteluryhmälle euron määrärahan liittoyliopiston suunnittelutyöhön 16. Asiakirjoista ei ilmene miten määräraha on käytetty. 14 Joensuun ja Kuopion yliopiston vastaus Dnro Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:15. (Myöhemmin tässä raportissa muistiosta käytetään lyhennettä OPM 2007). 16 Määrärahan käyttöön asettaminen Dnro 133/523/

17 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Opetusministeriö nimesi suunnitteluryhmän jäseniksi seuraavat: professori Reijo Vihko maaherra Pirjo Ala-Kapee rehtori Perttu Vartiainen (JoY), hallintojohtaja Petri Lintunen (JoY) rehtori Matti Uusitupa (KY) hallintojohtaja Päivi Nerg (KY) Suunnitteluryhmä nimesi hankkeen pääsihteereiksi hallintojohtaja Petri Lintusen (JoY) ja hallintojohtaja Päivi Nergin (KY). Erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen (JoY) nimettiin hankkeen sihteeriksi ja tutkija Jarkko Tirronen (KY) konsortioasiantuntijaksi. Ryhmä kuuli myös asiantuntijoina professori John Daviesia ja hallintoneuvos Niilo Jääskistä. Suunnittelutyö organisoitiin alakohtaisena (kauppatieteet, luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet) sekä hallinnonaloittaisena (laatu, hallinto, tietojärjestelmät, palvelut, aikuiskoulutus ja rakennerahastotoiminta) työryhmätyönä. Yliopistot perustivat rehtoreista ja hallintojohtajista koostuvan yhteisen johtoryhmän vuoden 2007 alusta. Federaatiohankkeelle nimettiin seurantaryhmä, johon kutsuttiin johtoryhmän lisäksi kolmikantaperiaatteen mukaiset edustajat. (liite 1 työryhmien jäsenet) 17 Suunnitteluryhmän jättämän mietinnön mukaan keskinäinen yhteistyö organisoidaan kahden yliopiston välisenä liittoumana, liittoyliopistona. Itä-Suomen yliopiston ensimmäinen käännekohta liittyy hanke-esityksen toiminnallisen yhteistyön laajenemiseen koskemaan liittoyliopistoa. Professorin Vihkon raportissa yliopistojen välinen yhteistyö oli muotoutunut hanke-esitystä huomattavasti sitovammaksi, laaja-alaisemmaksi ja muodollisemmaksi. Tätä esitystä tosin jo taustoitti syyskuussa 2006 hyväksytty täsmennetty hanke-esitys Selvityshanketta valmisteleva kokous. Joensuun ja Kuopion yliopistojen federaatiohanke Pöytäkirja. 18 Joensuun yliopiston hallitus Pöytäkirja. Kuopion yliopiston hallitus Pöytäkirja 8/

18 Jarkko Tirronen Liittoyliopistovaiheen suunnittelutyön valta keskittyi pääasiassa hallintojohtajille, silloin kun tarkastellaan henkilön jäsenyyksiä eri työryhmissä. Taulukko 1 Liittoyliopistovaiheen valtarakenne Henkilö Petri Lintunen 6 Päivi Nerg 6 Perttu Vartiainen 3 Matti Uusitupa 3 Tapani Pakkanen 2 Juhani Laurinkari 2 Pirkko Elsinen 2 Teuvo Pohjolainen 2 Harri Lukkarinen 2 Jäsenyydet 3.3 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Opetusministeriö myönsi hankerahoitusta yhteensä 11 miljoonaa euroa vuosille Joensuun ja Kuopion yliopistojen ja opetusministeriön välisessä neuvottelussa vuonna 2007 painotettiin että hankkeen tuloksellisuus tulee varmistaa järjestelmällisellä raportoinnilla. Hankerahoitusta voidaan tarkistaa uudelleen, mikäli asetettuja tavoitteita ei saavuteta. 19 Opetusministeriö esitti näkemyksenään että yhteistyön tulisi olla Vihkon suunnitteluryhmän raporttia laaja-alaisempaa ja syvempää. Yhteistyöhön tulisi sitoa myös muitakin tiedekuntia sekä hallinnon yksiköitä. Liittoyliopistorahoituksen tarkoituksena oli yliopistojen välisen laajamittaisen yhteistoiminnan tukeminen opetuksessa, tutkimuksessa ja hallintotoiminnoissa. 20 Liittoyliopisto oli ajatuksellisesti muuntumassa yliopistojen väliseksi yhteensulautumiseksi. 19 Vaatimus hankerahoituksen vaikuttavuuden varmistamisesta ja sitomisesta liittoyliopiston perustamiseen nousi rehtori Perttu Vartiaisen mukaan muiden yliopistojen vaatimuksesta (Seurantaryhmän kokous , Muistio ). 20 Muistio tulosneuvotteluista opetusministeriössä Meritullinkatu 10, Väinämöinen K214 klo

19 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Itä-Suomen yliopistohanke järjestäytyi Vihkon suunnitteluryhmän raportin julkistamisen jälkeen varsin nopeasti. Joensuun ja Kuopion yliopiston hallitukset hyväksyivät keskinäisen sopimuksen Itä-Suomen liittoyliopiston perustamisesta alkaen. Sopimus allekirjoitettiin valmistelevassa johtoryhmän kokouksessa Joensuussa Sopimuksessa määritettiin liittoyliopiston valmistelun ja muodostamisen periaatteista ja menettelytavoista. 21 Joensuun yliopiston hallitus hyväksyi ja Kuopion yliopiston hallitus Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishankkeen projektisuunnitelman ajalle Hankkeen operatiivinen johto nimettiin , jonka jälkeen käynnistettiin välittömästi keskeisten toimintaprosessien ja -rakenteiden suunnittelutyö. Hankkeen johtoryhmän muodostivat: rehtori Perttu Vartiainen rehtori Matti Uusitupa hallintojohtaja Petri Lintunen hallintojohtaja Päivi Nerg pysyvä asiantuntijajäsen vararehtori Teuvo Pohjolainen Hankkeen operatiiviseen johtoon kuuluivat: projektinjohtaja Päivi Nerg akateeminen asiantuntija Teuvo Pohjolainen erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen Hankkeen operatiivinen johto vastasi hankkeen organisoinnista käytännössä johtoryhmän linjausta perusteella. Projektisuunnitelman mukaan: Projektin johto vastaa liittoyliopiston strategiaprosessin onnistumisesta, sisäisestä viestinnästä, koulutuksellisen tuen hoitamisesta, budjetointi- ja raha-asioiden vastuusta ja raportoinnista opetusministeriölle, sisäisten rahanjakoesitysten valmistelusta, työryhmien organisoitumisesta ja tuesta sekä hallintomallin ja säännösten toimivuudesta. Operatiivinen johto valmistelee asioita johtoryhmälle. 21 UEF 2007, Joensuun ja Kuopion yliopiston keskinäinen sopimus vuonna 2010 perustettavan Itä- Suomen liittoyliopiston valmistelun ja muodostamisen periaatteista sekä menettelytavoista. 19

20 Jarkko Tirronen Hankkeen tulosvastuu oli johtoryhmällä, joka käsitteli rehtoreiden päätösvaltaan kuuluvat asiat. Keskeiset liittoyliopiston rakentamiseen liittyvät strategiset ja toiminnalliset ratkaisut tehtiin molempien yliopistojen hallituksissa samansisältöisillä päätöksillä. Samalla päätettiin että rakenteilla olevasta yliopistosta käytetään nimeä Itä-Suomen liittoyliopisto. 22 Itä- Suomen liittoyliopiston käynnistämishankkeelle asetettiin ohjaus- ja seurantaryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen etenemistä ohjaaminen (kokoonpano liite 2). 23 Hankkeen projektisuunnitelmassa määriteltiin myös hankkeelle asetettavat työryhmät. Hanketta valmisteltiin yli 20 työryhmässä, joiden toimikausi kesti vuoden 2009 loppuun saakka. Työryhmät ja niiden kokoonpano on eritelty liitteessä 3. Enemmistö työryhmistä asetettiin johtoryhmän ensimmäisessä virallisessa kokouksessa Työryhmillä oli mahdollisuus perustaa myös alatyöryhmiä valmistelutyön tueksi. Itä-Suomen yliopiston rakentaminen sitoi yliopistojen henkilökuntaa suuresti ja merkittävä osa Itä- Suomen yliopiston valmistelutyöstä tapahtui osana virkatyönä. Hankkeeseen oli suoraan palkatta neljä henkilöä, joista yksi oli kokopäiväinen: Projektinjohtaja Päivi Nerg osa-aikaisesti 70 % Akateeminen asiantuntija Teuvo Pohjolainen osa-aikaisesti 50 % Laatupäällikkö Sirpa Suntioinen osa-aikaisesti 50 % Erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen kokoaikaisesti 100 % Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaiheessa projektin päätösvalta työryhmien jäsenyyksien perusteella keskittyi projektin operatiiviselle johdolle, ylipistojen rehtoreille ja Joensuun yliopiston hallintojohtaja Petri Lintuselle. Nämä henkilöt muodostivat yhdessä myös projektin ylimmän päättävän elimen, johtoryhmän. Projektinjohtaja Päivi Nerg oli jäsenenä 14 työryhmässä (sisältää jäsenyyden operatiiviseen johtoon). 22 Valmisteleva johtoryhmän kokous Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishanke Projektisuunnitelma. 23 Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishanke: Ohjaus- ja seurantaryhmän nimeäminen Dnro:3486/11/06 24 Johtoryhmän kokous Pöytäkirja 1/