Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Jarkko Tirronen. Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Jarkko Tirronen. Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto"

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I Jarkko Tirronen Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto

2 Jakelu: Kuopion yliopiston kirjasto PL KUOPIO Puh , Fax Tekijän osoite: Jarkko Tirronen, YTT Kuopion yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos PL KUOPIO Puh Fax ISBN ISBN (PDF) Kopijyvä Kuopio 2008 Finland

3 Tirronen, Jarkko. Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. 105 s. ISBN ISBN (PDF) Tiivistelmä Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarvioinnin ensimmäinen osa toteutettiin Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeen johtoryhmän toimeksiannosta. Prosessiarvioinnissa tarkasteltiin Joensuun ja Kuopion yliopiston välisen kehittämisprosessin etenemistä, muotoutumista ja kehittymistä ajalla Prosessiarvioinnin tavoitteena oli selvittää miksi sarja tapahtumia johti tiettyihin lopputuloksiin. Itä-Suomen yliopistohanketta arvioitiin tapahtumalähtöisesti ja siinä vastattiin miten yliopistojen välinen yhdistymisprosessi eteni, miten prosessimuutos tapahtui ja miten muutos tuli näkyväksi. Prosessiarvioinnissa muodostettiin kahden yliopiston välisen yhteistyön kehittymisen kertomus. Raportin aineistona käytettiin hankkeessa tuotettua asiakirja-aineistoa (yhteensä 1059 kappaletta). Asiakirja-aineiston perusteella on tehtävissä alustavia johtopäätöksiä tavoitteenasettelun, organisaatiorakenteen muutoksien ja rahoitusohjauksen suhteen, mutta yhteistyöhankkeen tarkempi ja hioutuneempi ymmärtäminen edellyttää kohdennettuja avainhenkilöhaastatteluja. Arviointi kohdennettiin kolmeen teemaan: tavoitteenasetteluun, rahoitusohjauksen soveltamiseen ja organisaatiorakenteen muutoksiin. Itä-Suomen yliopistohanke on osa valtakunnallista korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujärjestelmän rakenteiden uudelleenjärjestämistä. Toisaalta uuden yliopiston kehittäminen edusti painotetusti myös yliopisto-ohjautuvaa innovaatioprosessia. Innovaatioprosessille tyypilliseen tapaan hanke muotoutui eri vaiheiden kautta syvemmäksi ja sitovammaksi yhteistoiminnaksi. Opetusministeriölle esitetyssä hanke-esityksessä elokuussa 2006 hanke oli vielä varsin löyhä, tiettyjä alakohtaisia toimintoja sisältävä strateginen yhteistoimintamuoto, joka muuntui täsmennetyksi hanke-esitykseksi tasoittaen tietä liittoyliopistomallille ja lopulta täydelliselle yhteensulautumiselle. Hanke on kansallisesti merkittävä korkeakoulupoliittinen reformi, joka edistyi suunnitelmallisesti. Keskeiset tavoitteet saavutettiin asetetussa aikataulussa. Yhdistymisessä korostui osaamiskeskittymien rakentaminen sekä koulutus- ja tutkimustoiminnan tason ja laadun nostaminen. Hanketta valmisteltiin riittävissä määrin laajapohjaisesti ja alhaaltapäin ohjautuvasti. Projektinhallinta ja -johtaminen oli myös riittävissä määrin onnistunutta. Yhdistymishanke eteni pääsääntöisesti myönteisesti, mutta strategian muutos (yhteistyöstä yhdistymiseen) ja tavoitteenasettelu eivät olleet parhaalla mahdollisella tavalla yhdensuuntaisia. Lisäksi hankkeessa ei tarkasteltu riittävissä määrin sisältöjä ja rakenteita yhtäaikaa. Uuden yliopiston strategisen kehittämisen kannalta on tärkeää toimeenpanna uusien tiedekuntien osaamisperustainen strateginen analyysi ja toteuttaa yhdistymisen loppuunsaattamista edellyttävät toimenpiteet. Yliopistojen välistä yhdistymistä voi pitää tarkoituksenmukaisena toimintamallina yliopistojen välisen yhteistyön organisoimiseksi Itä-Suomessa. Yliopistojen välinen yhdistyminen oli toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamisen näkökulmasta tarkoituksenmukainen prosessi. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa mahdollisuuden uuden profiloituneemman, korkeatasoisemman ja kilpailukykyisemmän yliopiston rakentamiseksi. Se kuitenkin edellyttää uudenlaista strategista osaamista, voimavarojen uudelleen kohdentamista, virastoyliopistokulttuurista irtautumista ja sektorisidonnaisista intresseistä luopumista. Yleinen Kymmenluokittelu UDK: 378.4, , Yleinen Suomalainen Asiasanasto: korkeakoulupolitiikka; korkeakoulut; yliopistot, yhdistyminen; arviointi; arviointitutkimus; hankesuunnittelu; rakennemuutos; innovaatiot; prosessiarviointi; yliopistot, Itä-Suomi

4

5 Tirronen, Jarkko: Process Evaluation of project for the University of Eastern Finland I. 105 p. ISBN ISBN (PDF) Abstract The process evaluation of the project for the University of Eastern Finland was executed in the fall 2008 on assignment of the management group of project. The focus of the process evaluation was to study the progress and development of project. Evaluation was focused on period The aim of event-driven process evaluation was to examine why a sequence of events produces certain outcomes, how merger process between universities of Joensuu and Kuopio progressed, what were the elements of change and how the change turned perceptible. Research material consisted of documentary material of project (altogether 1059 documents). Evaluation was focused on three themes: defining the objects, applying of funding steering and changes in organisation structure. The project for the University of Eastern Finland was a part of structural development of Finnish higher education system. Alongside with national policy reform, it strongly represented a universitydriven innovation process. New university was aimed to strengthen academic excellence and quality in all levels of operations. As typical to innovation process the project progressed in stages. University of Eastern Finland developed from strategic alliance, into federation of two independent member universities and eventually into a full merger. Project is a significant policy reform, which progressed according to the project plan. All central objects were attained on schedule. Project was executed sufficiently broadly-based and bottom up driven. Project management was also successfull. Merger progressed positively, even though the strategic change (from strategic alliance into merger) and definition of objects wasn t executed enough parallel. In addition the contents and structures were not considered simultaneously. Merger of universities can be considered as an expedient model for the arragenment of university cooperation in Eastern Finland. It is probable that merger will strengthen the preconditions and competitive advantage of a newborn university. New university also provides the development of more differentiated, high-level and competitive university. This will require novel strategic thinking, reallocating of resources, resilement from the idea of bureacratic state university and withdrawn from sectoral interests. Universal Decimal Classification: 378.4, , Thesaurus of Sociological Indexing Terms: Universities; Higher Education; Mergers; Educational Policy; Evaluation; Evaluation Research; Change; Innovations; Finland

6

7 Sisältö 1 Johdanto Rakenteellinen kehittäminen Itä-Suomen yliopiston käännekohdat Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö Liittoyliopistovaihe Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Tavoitteenasettelu Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Rahoitusohjauksen soveltaminen Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Alakohtainen rahoitus Muut kuin painoalat Hallinto- ja tukipalvelut ja aikuiskoulutus Organisaatiorakenteen muutokset Itä-Suomen liittoyliopiston suunnitteluryhmä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Tiedekunta- ja organisaatiorakenne Alakohtainen työ, kauppatieteet Alakohtainen työ, luonnontieteet Alakohtainen työ, yhteiskuntatieteet Hallinto- ja palvelutoiminta Kohti uutta yliopistoa Alarakenteiden suunnittelu käynnistyy Johtopäätökset...73

8 Kuviot, taulukot ja liitteet Kuvio 1 Rakenteellisen kehittämisen keskeiset politiikka- ja päätösasiakirjat...13 Kuvio 2 Itä-Suomen yliopiston kehittyminen prosessina...23 Kuvio 3 Myönnetyt määrärahat vuonna Kuvio 4 Myönnetyt määrärahat vuonna Kuvio 5 Luonnontieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 6 Luonnontieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 7 Yhteiskuntatieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 8 Yhteiskuntatieteellisen alan rahoitus vuonna Kuvio 9 Muiden kuin painoalojen rahoituksen jakautuminen Kuvio 10 Tukevien palveluiden rahoituksen kohdentuminen Kuvio 11 Strategia-, laatutyöhön ja hallintoon myönnetyt määrärahat Kuvio 12 Itä-Suomen yliopiston johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä...72 Kuvio 13 Strateginen muutos...75 Kuvio 14 Itä-Suomen yliopistohankkeen muotoutuminen...82 Taulukko 1 Liittoyliopistovaiheen valtarakenne...18 Taulukko 2 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen valtarakenne...21 Taulukko 3 Itä-Suomen yliopiston tiedekunnat...22 Taulukko 4 Itä-Suomen liittoyliopistohankkeen rahoitusesitys...31 Taulukko 5 Itä-Suomen yliopistohankkeen budjetti Taulukko 6 Haettu ja myönnetty rahoitus Taulukko 7 Itä-Suomen yliopiston järjestelmävalinnat...62 Taulukko 8 Kumulatiivinen rahoitus (myönnetyt määrärahat )...76 Taulukko 9 Työryhmien ajankäyttö Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaiheessa...77 Taulukko 10 Prosessitaulukko...79 Taulukko 11 Itä-Suomen yliopistohankkeen SWOT -analyysi...83 Liite 1 Suunnittelutyöryhmän alatyöryhmät...86 Liite 2 Ohjaus- ja seurantaryhmä...90 Liite 3 Itä-Suomen liittoyliopistohankkeen työryhmät...91 Liite 4 Neuvottelukunta Liite 5 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntien, alarakenteiden, koulutusohjelmien ja hallinnon rakentamisen vastuuhenkilöt Liite 6 Hallintokeskuksen yksikkö- ja vastuualuejako

9 1 Johdanto Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarvioinnin ensimmäinen osa toteutettiin syksyllä 2008 Itä-Suomen yliopiston käynnistämishankkeen johtoryhmän toimeksiannosta. Prosessiarvioinnissa tarkasteltiin kehittämisprosessin etenemistä, muotoutumista ja kehittymistä ajalla Prosessiarvioinnissa selvitettiin miksi sarja tapahtumia on johtanut tiettyihin lopputuloksiin. Itä-Suomen yliopistohanketta arvioitiin tapahtumalähtöisesti ja siinä vastattiin miten yliopistojen yhdistymisprosessi on edennyt, miten prosessimuutos on tapahtunut ja miten muutos on tullut näkyväksi. Prosessiarvioinnissa korostettiin hankkeesta esiin nousevia kriittisiä vaiheita sekä tapahtuminen ja toimintojen välisiä sidoksia. Prosessiarvioinnissa muodostettiin kahden yliopiston välisen yhteistyön kehittymisen kertomus. Raportissa Itä-Suomen yliopistohankkeen kehitystä arvioitiin sekä Itä-Suomen yliopiston suunnitteluryhmän että Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheessa. Arvioinnin painopiste oli kuitenkin Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheessa. Raportin aineistona käytettiin hankkeessa tuotettua asiakirja-aineistoa. Arviointi kohdennettiin kolmeen teemaan: 1. Tavoitteenasettelu 2. Rahoitusohjauksen soveltaminen 3. Organisaatiorakenteen muutokset Aineisto ja aukot Prosessiarvioinnin aineistona käytettiin professori Reijon Vihkon vetämän suunnittelutyöryhmän sekä Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen aikana tuotettua virallista asiakirja-aineistoa. Asiakirja-aineiston tutkijalle toimitti erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen Joensuun yliopistosta. Tämän lisäksi tutkija hankki suoraan työryhmistä puuttuvia pöytäkirjoja ja muistioita. Hankkeessa ei määritelty yhtenäisiä raportointikäytäntöjä. Aineisto oli verrattain monimuotoista ja esimerkiksi pöytäkirjojen ja muistioiden laatimisessa on eroavaisuuksia. Asiakirja-aineistosta on tehtävissä johtopäätöksiä tavoitteenasettelun, orga- 9

10 Jarkko Tirronen nisaatiorakenteen muutoksien ja rahoitusohjauksen suhteen, mutta yhteistyöhankkeen tarkempi ja hioutuneempi ymmärtäminen edellyttää kohdennettuja avainhenkilöhaastatteluja. Tutkijalla oli käytössä valtaosa työryhmien asiakirjoista. Alla on eritelty arviointiaineistona käytetty asiakirja-aineisto ja sen määrä. 1. Hanke-esitykset 2006 (Asiakirjoja yhteensä 8 kappaletta) Opetusministeriölle osoitetut rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykset 2. Suunnitteluryhmän asiakirja-aineiston erittely (Asiakirjoja yhteensä 148 kappaletta) Alakohtaisten työryhmien raportit Hallinnonalakohtaisten työryhmien raportit Loppuraportti Suunnitteluryhmän kokousmuistiot Muut asiakirjat 3. Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaiheen asiakirja-aineiston erittely (Asiakirjoja yhteensä 903 kappaletta) Johtoryhmän pöytäkirjat Työryhmien pöytäkirjat ja muistiot Ajankohtaiskatsaukset Rahoitushakuihin liittyvät asiakirjoja Esittelykalvoja Strategia- ja organisaatiotyön aineistoja Talousseurannan ja rahoituksen asiakirjoja Seminaariaineistoja Tilastoaineistoja Väliraportointiaineistoja Hallitusten pöytäkirjoja Muut asiakirjat Tulosneuvottelumuistioita Asiakirjoja yhteensä 903 kappaletta Arvioinnisss käytettyjä asiakirjoja yhteensä

11 2 Rakenteellinen kehittäminen Yliopistojen toimintaympäristön muutoksia, erityisesti globalisaatiota sekä väestörakenteen ja työelämän muutosta käytettiin 2000-luvun alun korkeakoulupolitiikassa oikeuttamaan yliopistolaitoksen institutionaalisen rakenteen uudistamista. Vuosituhannen taitteen jälkeen suomalainen yliopistolaitos asettui suurten haasteiden eteen ja yliopistojen rooli osana kansainvälistyvää tietoon perustuvaa osaamisyhteiskuntaa korostui. Uusi aika edellytti yliopistojen toiminnan uudelleenjärjestämistä. Tavoitteeksi asetettiin yliopistojen toimintamahdollisuuksien, toimintakapasiteetin ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Rakennekeskustelu liittyi yliopistojen osalta erityisesti rakenteiden, toimintamallien ja järjestäytymisen nykyaikaistamiseen. Rakenteelliseen kehittämiseen kytkeytyi edelleen toiminnallisen tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen sekä voimavarojen uudelleenkohdentaminen yliopiston ydintoimintoihin, opetukseen ja tutkimukseen. Tuottavuusohjelma niveltyi siis osaksi rakenteellista kehittämistä. Keskeistä rakenteellisessa kehittämisessä oli painoalojen vahvistaminen ja osaamisen tason nostaminen. Rakenteellinen kehittäminen ei ollut yksinomaan suomalaisen yliopistojärjestelmän haaste, vaan se nousi esiin myös eurooppalaisessa keskustelussa yliopistojen modernisaatiosta 1. Valtioneuvoston kanslian vuonna 2004 julkaiseman Suomi maailmantaloudessa raportin mukaan suomalaisen järjestelmän perustavoitteeksi on asetettava muutaman kansainvälisen huipputason osaamiskeskittymän rakentaminen Suomeen. Yliopistojen oli pyrittävä erikoistumaan ja verkottumaan tai yhdistämään voimavarojaan saavuttaakseen kriittisen massan kansainvälisen huipun saavuttamiseksi. 2 Yliopistojen toimintaedellytysten vahvistamiseen liittyi myös Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös, jonka mukaan julkisen tutkimusjärjestelmän keskeisenä haasteena on kansainväliseen huippuun yltävän t&ktoiminnan kehittäminen aloilla, jotka ovat kansantalouden, yhteiskunnan muun kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeimpiä. Tavoitteena oli luoda ja vahvistaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä ja 1 Commission 2006: Delivering on the modernisation agenda for universities: Education, research and innovation. Brussels COM(2006) 208 final. 2 Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmataloudessa -selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/

12 Jarkko Tirronen huippuyksikköjä. 3 Yliopistojen toimintaedellytysten vahvistamiseksi opetusministeriö käynnisti vuonna 2006 korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelman. Rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli vahvojen, profiloituneiden, kansainvälisesti kilpailukykyisten ja laadukkaiden yksiköiden muodostaminen karsimalla päällekkäisyyksiä ja kokoamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena oli osaamisen keskittymien syntymisen edistäminen. 4 Osaamisen keskittämistä ja kansainvälisen huippuosaamisen rakenteiden vahvistamista korostettiin edelleen Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa sekä vuoden 2007 joulukuussa julkaistussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Pääministeri Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet. Hallitusohjelmassa tätä tavoitetta tuettiin strategisilla osaamispanostuksilla valikoituihin kohteisiin. 6 Tämä edellytti erityisesti korkeakoulujen profiloitumista ja strategisten painoalojen vahvistamista 7. 3 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. VN Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteet. Opetusministeriön monisteita 2006: , Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9 5 Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9 6 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Valtioneuvoston kanslia Koulutus ja tutkimus Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriön julkaisuja 2008:9; Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille

13 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi 2004 Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä 2005 Rakenteellisen kehittämisen periaatteet 2006 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma 2007 Koulutus- ja tutkimus Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille Kansalliset kärkihankkeet: 1. Joensuun ja Kuopion yliopisto 2. Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu 3. Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu Joensuun ja Kuopion liittoyliopisto Itä-Suomen yliopisto 2010 Yliopistolain uudistaminen Kuvio 1 Rakenteellisen kehittämisen keskeiset politiikka- ja päätösasiakirjat 13

14 3 Itä-Suomen yliopiston käännekohdat Itä-Suomen yliopistohankkeen eteneminen voidaan eriyttää kolmeen vaiheeseen. 1. Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö 2. Liittoyliopistovaihe 3. Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaihe Itä-Suomen yliopiston muotoutumisen näkökulmasta edellisistä selvinä käännekohtina voidaan pitää liittoyliopistovaihetta ja Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaihetta. Seuraavassa eritellään tiivistetysti Itä-Suomen yliopistohankkeen muotoutuminen. 3.1 Joensuun ja Kuopion yliopiston yhteistyö Itä-Suomen yliopiston rakentaminen käynnistyi osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä. Opetusministeriö pyysi vuoden 2007 tulosneuvotteluohjeiden yhteydessä keväällä 2006 yliopistoilta ehdotuksia rakenteellisen kehittämisen toteuttamiseksi mennessä 8. Itä-Suomen yliopistojen yhteistyön tiivistäminen nähtiin yhdeksi keskeiseksi keinoksi uusien rakenteiden luomisessa. Joensuun yliopiston vararehtori Teuvo Pohjolainen ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa asettivat tekemällä päätöksellä kauppatieteiden alan kehittämis- ja selvitystyöryhmän. Ryhmän tehtävänä oli selvittää yhteinen toiminta- ja hallintomalli kauppatieteisiin. 9 Selvitys toimi myös yliopistojen hanke-esityksen perustana kauppatieteiden osalta. Opetusministeriölle osoitetussa hanke-esityksessä Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhteistyön määriteltiin vielä varsin löyhäksi ja tiettyjä alakohtaisia toimintoja koskevaksi yhteistyöksi. 8 Vuonna 2007 käytäviä tulosneuvotteluja koskevat ohjeet Dnro 22/210/2006. Huomioitavaa on että rakenteelliseen kehittämiseen liittyy vahva kytkös valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan. Neuvotteluohjeissa tämä todettiin seuraavasti: rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa (=tuottavuusohjelma)... Rakenteellisen kehittämisen politiikka-asiakirjoissa kytköstä tuottavuusohjelmaan ei ole ilmaistu näin suoraan. 9 Päätös kauppatieteiden alan kehittämis- ja selvitystyöryhmästä. Dnro 3486/11/06. 14

15 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Hanke-esityksessä korostettiin yhteistyön tiivistämistä neljällä osa-alueella. 1. Yliopistojen yhteistoiminnan tiivistäminen ja vakiinnuttaminen perustamalla yliopistotasoinen yhteinen johtoryhmä 2. Hallinnon ja palvelutoiminnan yhteistyö yhtenäistämällä tietoarkkitehtuureja ja kehittämällä opintojen ohjausta 3. Kauppatieteellisen alan kehittäminen perustamalla kauppatieteiden kaksoistiedekunta ja 4. Sosiaalitieteiden yhteistyön syventämisen selvittäminen 10. Ajatus kauppatieteiden kaksoistiedekunnasta juontui opetusministeriön asettamien selvitysmiesten raporttiin, jossa yhdeksi vaihtoehdoksi Itä-Suomen kauppatieteiden järjestämiseksi esitettiin Joensuun ja Kuopion yliopistojen kauppatieteiden yhteistyö Itä-Suomen kauppakorkeakouluna 11. Opetusministeriö suhtautui erillisen kauppakorkeakoulun perustamiseen varauksellisesti, mutta näki ajatuksen Itä-Suomen yliopistokampuksesta kehittämiskelpoisena. Opetusministeriö nosti esille myös yhteistyön kauppatieteen alalla Jyväskylän yliopiston kanssa, mutta yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa nähtiin mielekkäämmäksi erityisesti aiempien yhteistyösuhteiden perusteella. 12 Ajatus yhteistyöstä johti elokuussa 2006 opetusministeriölle osoitettuun rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykseen. Hankkeen vahvana taustatekijänä ja lähtökohtana oli kauppatieteellisen koulutuksen turvaaminen Joensuun ja Kuopion yliopistoissa. Rehtori Perttu Vartiainen Joensuun yliopistosta, rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta ja rehtori Markku Lukka Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta kävivät opetusministeri Antti Kalliomäen johdolla neuvottelun Itä-Suomen kauppatieteellisen alan kehittämisestä. Keskustelussa nousi esiin verkostomallin uudelleenharkinta sekä Joensuun ja Kuopion yliopiston välisen yliopistofederaation kehittäminen. Opetusministeriö pyysi yliopistoilta vastauksia erityisesti verkostomallin jatkamiseksi, Kuopion ja Jyväskylän yliopiston mahdollisen yhteistyön käynnistämiseksi kauppatieteen alalla sekä Kuopion ja Joensuun yliopiston välisen yliopistofederaation kehittämisestä Esim. Kuopion yliopiston rakenteellisen kehittämisen hanke-esitykset Dnro Kauppatieteiden yhteistyöverkostojen arviointi. Opetusministeriön asettamien selvitysmiesten Itä- ja Pohjois-Suomen kauppatieteiden yhteistyöverkostoja koskevan arviointi- ja selvitystyön loppuraportti Pertti Kettunen ja Ilkka Virtanen. 12 Tulosneuvottelu opetusministeriössä klo , huone 7. Muistio 13 Opetusministeriön kirje

16 Jarkko Tirronen Opetusministeriön, opetusministerin sekä Joensuun ja Kuopion yliopiston välisissä neuvotteluissa nousi esiin kauppatieteiden tulevaisuuden kehittämisen lisäksi yliopistojen tiiviimpi yhteistyö. Näiden keskustelujen jälkeen hanke tarkentui ja opetusministeriö pyysi yliopistoilta täsmennettyä hanke-esitystä. Hanke-esitystä täsmennettiin ja täydennettiin rakenteellisella ulottuvuudella. Uudessa hanke-esityksessä esitettiin yliopistojen yhteistyömallin selvittämistä. 14 Tämä vaihe oli yliopistojen välisen yhteistyön syventymisen kannalta keskeinen ja se tasoitti tietä rakenteelliselle yhteistyölle. Hanke-esityksen löyhä toiminnallinen yhteistyö muuntui hanke-esitykseksi, jonka tavoitteena oli yliopistojen välisen uudenlaisen rakenteellisen yhteistyömallin selvittäminen. Opetusministeriölle osoitetussa kirjeessä yhteistyömalli kuvattiin yliopistofederaatioksi, kun yliopistojen hallitusten hyväksymässä täsmennetyssä hanke-esityksessä puhuttiin vain yhteistyömallin selvittämisestä. Yliopistot eivät nähneet kauppatieteiden osalta raskasta verkostomallia tarkoituksenmukaisena tai parhaiten toimivana toimintamallina. Tässä keskustelussa kauppatieteiden kysymyksen ratkaiseminen sidottiin osaksi yliopistofederaation muodostumista. 3.2 Liittoyliopistovaihe Yliopistojen täsmennetty hanke-esitys valittiin kansalliseksi kärkihankkeeksi lokakuun 2006 lopussa ja suunnitteluhanke käynnistyi professori Reijo Vihkon vetämänä työryhmätyönä. Opetusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli mennessä tehdä esitys mahdollisimman pitkälle menevästä yhteisestä toimintarakenteesta Joensuun ja Kuopion yliopiston nykyisten koulutusvastuiden puitteissa, laatia hankkeen toteuttamissuunnitelma aikatauluineen ja määritellä tarvittavat osaprojektit ja niiden toiminnalliset tavoitteet ja taloudelliset vaikutukset 15 (kursivointi JT). Opetusministeriö myönsi suunnitteluryhmälle euron määrärahan liittoyliopiston suunnittelutyöhön 16. Asiakirjoista ei ilmene miten määräraha on käytetty. 14 Joensuun ja Kuopion yliopiston vastaus Dnro Itä-Suomen yliopisto - tulevaisuuden yliopisto ajassa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:15. (Myöhemmin tässä raportissa muistiosta käytetään lyhennettä OPM 2007). 16 Määrärahan käyttöön asettaminen Dnro 133/523/

17 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Opetusministeriö nimesi suunnitteluryhmän jäseniksi seuraavat: professori Reijo Vihko maaherra Pirjo Ala-Kapee rehtori Perttu Vartiainen (JoY), hallintojohtaja Petri Lintunen (JoY) rehtori Matti Uusitupa (KY) hallintojohtaja Päivi Nerg (KY) Suunnitteluryhmä nimesi hankkeen pääsihteereiksi hallintojohtaja Petri Lintusen (JoY) ja hallintojohtaja Päivi Nergin (KY). Erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen (JoY) nimettiin hankkeen sihteeriksi ja tutkija Jarkko Tirronen (KY) konsortioasiantuntijaksi. Ryhmä kuuli myös asiantuntijoina professori John Daviesia ja hallintoneuvos Niilo Jääskistä. Suunnittelutyö organisoitiin alakohtaisena (kauppatieteet, luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet) sekä hallinnonaloittaisena (laatu, hallinto, tietojärjestelmät, palvelut, aikuiskoulutus ja rakennerahastotoiminta) työryhmätyönä. Yliopistot perustivat rehtoreista ja hallintojohtajista koostuvan yhteisen johtoryhmän vuoden 2007 alusta. Federaatiohankkeelle nimettiin seurantaryhmä, johon kutsuttiin johtoryhmän lisäksi kolmikantaperiaatteen mukaiset edustajat. (liite 1 työryhmien jäsenet) 17 Suunnitteluryhmän jättämän mietinnön mukaan keskinäinen yhteistyö organisoidaan kahden yliopiston välisenä liittoumana, liittoyliopistona. Itä-Suomen yliopiston ensimmäinen käännekohta liittyy hanke-esityksen toiminnallisen yhteistyön laajenemiseen koskemaan liittoyliopistoa. Professorin Vihkon raportissa yliopistojen välinen yhteistyö oli muotoutunut hanke-esitystä huomattavasti sitovammaksi, laaja-alaisemmaksi ja muodollisemmaksi. Tätä esitystä tosin jo taustoitti syyskuussa 2006 hyväksytty täsmennetty hanke-esitys Selvityshanketta valmisteleva kokous. Joensuun ja Kuopion yliopistojen federaatiohanke Pöytäkirja. 18 Joensuun yliopiston hallitus Pöytäkirja. Kuopion yliopiston hallitus Pöytäkirja 8/

18 Jarkko Tirronen Liittoyliopistovaiheen suunnittelutyön valta keskittyi pääasiassa hallintojohtajille, silloin kun tarkastellaan henkilön jäsenyyksiä eri työryhmissä. Taulukko 1 Liittoyliopistovaiheen valtarakenne Henkilö Petri Lintunen 6 Päivi Nerg 6 Perttu Vartiainen 3 Matti Uusitupa 3 Tapani Pakkanen 2 Juhani Laurinkari 2 Pirkko Elsinen 2 Teuvo Pohjolainen 2 Harri Lukkarinen 2 Jäsenyydet 3.3 Itä-Suomen yliopistohankkeen valmisteluvaihe Opetusministeriö myönsi hankerahoitusta yhteensä 11 miljoonaa euroa vuosille Joensuun ja Kuopion yliopistojen ja opetusministeriön välisessä neuvottelussa vuonna 2007 painotettiin että hankkeen tuloksellisuus tulee varmistaa järjestelmällisellä raportoinnilla. Hankerahoitusta voidaan tarkistaa uudelleen, mikäli asetettuja tavoitteita ei saavuteta. 19 Opetusministeriö esitti näkemyksenään että yhteistyön tulisi olla Vihkon suunnitteluryhmän raporttia laaja-alaisempaa ja syvempää. Yhteistyöhön tulisi sitoa myös muitakin tiedekuntia sekä hallinnon yksiköitä. Liittoyliopistorahoituksen tarkoituksena oli yliopistojen välisen laajamittaisen yhteistoiminnan tukeminen opetuksessa, tutkimuksessa ja hallintotoiminnoissa. 20 Liittoyliopisto oli ajatuksellisesti muuntumassa yliopistojen väliseksi yhteensulautumiseksi. 19 Vaatimus hankerahoituksen vaikuttavuuden varmistamisesta ja sitomisesta liittoyliopiston perustamiseen nousi rehtori Perttu Vartiaisen mukaan muiden yliopistojen vaatimuksesta (Seurantaryhmän kokous , Muistio ). 20 Muistio tulosneuvotteluista opetusministeriössä Meritullinkatu 10, Väinämöinen K214 klo

19 Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi I. Itä-Suomen yliopistohanke järjestäytyi Vihkon suunnitteluryhmän raportin julkistamisen jälkeen varsin nopeasti. Joensuun ja Kuopion yliopiston hallitukset hyväksyivät keskinäisen sopimuksen Itä-Suomen liittoyliopiston perustamisesta alkaen. Sopimus allekirjoitettiin valmistelevassa johtoryhmän kokouksessa Joensuussa Sopimuksessa määritettiin liittoyliopiston valmistelun ja muodostamisen periaatteista ja menettelytavoista. 21 Joensuun yliopiston hallitus hyväksyi ja Kuopion yliopiston hallitus Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishankkeen projektisuunnitelman ajalle Hankkeen operatiivinen johto nimettiin , jonka jälkeen käynnistettiin välittömästi keskeisten toimintaprosessien ja -rakenteiden suunnittelutyö. Hankkeen johtoryhmän muodostivat: rehtori Perttu Vartiainen rehtori Matti Uusitupa hallintojohtaja Petri Lintunen hallintojohtaja Päivi Nerg pysyvä asiantuntijajäsen vararehtori Teuvo Pohjolainen Hankkeen operatiiviseen johtoon kuuluivat: projektinjohtaja Päivi Nerg akateeminen asiantuntija Teuvo Pohjolainen erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen Hankkeen operatiivinen johto vastasi hankkeen organisoinnista käytännössä johtoryhmän linjausta perusteella. Projektisuunnitelman mukaan: Projektin johto vastaa liittoyliopiston strategiaprosessin onnistumisesta, sisäisestä viestinnästä, koulutuksellisen tuen hoitamisesta, budjetointi- ja raha-asioiden vastuusta ja raportoinnista opetusministeriölle, sisäisten rahanjakoesitysten valmistelusta, työryhmien organisoitumisesta ja tuesta sekä hallintomallin ja säännösten toimivuudesta. Operatiivinen johto valmistelee asioita johtoryhmälle. 21 UEF 2007, Joensuun ja Kuopion yliopiston keskinäinen sopimus vuonna 2010 perustettavan Itä- Suomen liittoyliopiston valmistelun ja muodostamisen periaatteista sekä menettelytavoista. 19

20 Jarkko Tirronen Hankkeen tulosvastuu oli johtoryhmällä, joka käsitteli rehtoreiden päätösvaltaan kuuluvat asiat. Keskeiset liittoyliopiston rakentamiseen liittyvät strategiset ja toiminnalliset ratkaisut tehtiin molempien yliopistojen hallituksissa samansisältöisillä päätöksillä. Samalla päätettiin että rakenteilla olevasta yliopistosta käytetään nimeä Itä-Suomen liittoyliopisto. 22 Itä- Suomen liittoyliopiston käynnistämishankkeelle asetettiin ohjaus- ja seurantaryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen etenemistä ohjaaminen (kokoonpano liite 2). 23 Hankkeen projektisuunnitelmassa määriteltiin myös hankkeelle asetettavat työryhmät. Hanketta valmisteltiin yli 20 työryhmässä, joiden toimikausi kesti vuoden 2009 loppuun saakka. Työryhmät ja niiden kokoonpano on eritelty liitteessä 3. Enemmistö työryhmistä asetettiin johtoryhmän ensimmäisessä virallisessa kokouksessa Työryhmillä oli mahdollisuus perustaa myös alatyöryhmiä valmistelutyön tueksi. Itä-Suomen yliopiston rakentaminen sitoi yliopistojen henkilökuntaa suuresti ja merkittävä osa Itä- Suomen yliopiston valmistelutyöstä tapahtui osana virkatyönä. Hankkeeseen oli suoraan palkatta neljä henkilöä, joista yksi oli kokopäiväinen: Projektinjohtaja Päivi Nerg osa-aikaisesti 70 % Akateeminen asiantuntija Teuvo Pohjolainen osa-aikaisesti 50 % Laatupäällikkö Sirpa Suntioinen osa-aikaisesti 50 % Erikoissuunnittelija Kirsi Karjalainen kokoaikaisesti 100 % Itä-Suomen yliopiston valmisteluvaiheessa projektin päätösvalta työryhmien jäsenyyksien perusteella keskittyi projektin operatiiviselle johdolle, ylipistojen rehtoreille ja Joensuun yliopiston hallintojohtaja Petri Lintuselle. Nämä henkilöt muodostivat yhdessä myös projektin ylimmän päättävän elimen, johtoryhmän. Projektinjohtaja Päivi Nerg oli jäsenenä 14 työryhmässä (sisältää jäsenyyden operatiiviseen johtoon). 22 Valmisteleva johtoryhmän kokous Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishanke Projektisuunnitelma. 23 Itä-Suomen liittoyliopiston käynnistämishanke: Ohjaus- ja seurantaryhmän nimeäminen Dnro:3486/11/06 24 Johtoryhmän kokous Pöytäkirja 1/

Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi II Muutosprosessin sisällä

Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi II Muutosprosessin sisällä Itä-Suomen yliopistohankkeen prosessiarviointi II Muutosprosessin sisällä Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki 2.11.2009 Jarkko Tirronen YTT,

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta. Case: Itä-Suomen yliopisto

Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta. Case: Itä-Suomen yliopisto Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta yliopistossa Case: Itä-Suomen yliopisto - Pj. Henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle - Professori Riitta Ahonen - Tutkija Pirjo Pöllänen - Luottamusmies Lea Kervinen - Amanuenssi

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto

Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto Opetuksen johtamisen jatkuva kehittäminen case Itä-Suomen yliopisto 17.3.2009 SiSu Esitykseni rakenne 1. Yliopistojen toimintakulttuurin ja opettajuuden muuttuminen 1. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen

Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015. Tapio Kosunen Koulutuksen ja tutkimuksen profilointihankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 Tapio Kosunen Korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän uudistamisen tuoretta tietopohjaa Kansainvälisten korkeakoulutuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

Maailma muuttuu - pysyykö kirjastolaitos mukana?

Maailma muuttuu - pysyykö kirjastolaitos mukana? Maailma muuttuu - pysyykö kirjastolaitos mukana? Suomen tieteellisen kirjastoseuran Kirjastosihteerien työryhmän Asiakaspalvelupäivä - teemana muutos - seminaari 23.10.2008 Jarmo Saarti Mitä tapahtuu?

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät 22.9.2014 Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri 2 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin. johtoryhmälle konsernin kehittämisestä

2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin. johtoryhmälle konsernin kehittämisestä ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 20.8.2012 Kokous 7/12 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston arvio Lapin korkeakoulukonsernin nykytilasta ja esitys korkeakoulukonsernin

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - kärkihanke. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Kuntamarkkinat 10.9.

Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - kärkihanke. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Kuntamarkkinat 10.9. Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - kärkihanke Ylijohtaja Silja Hiironniemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden kehitys elokuun 2013 jälkeen

Lisätiedot

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus

Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus Hankoniemeltä Utsjoelle Kenttäasemaverkoston tulevaisuus Keskustelutilaisuus kenttäasemaverkosto-selvityksen raportista 11.6.2015 Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala,Tiedepolitiikan vastuualue,

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO - TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA. Motto:

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO - TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA. Motto: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO - TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA Motto: Suomen ja Euroopan menestys syntyy yliopistoissa, jotka ovat hyvin erilaisia kuin nykyiset 2 OPETUSMINISTERIÖLLE Joensuun yliopisto ja Kuopion

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot