Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Transkriptio

1

2 Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä Yliopistolaitos 1,7 Mrd./ v. Ammattikorkeakoulut 0,9 Mrd./ v Julkinen tutkimusrahoitus (SA+Tekes) 0,3 Mrd./v Suurena haasteena julkisen talouden kestävyys tilanteessa, jossa vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisen väestön määrä vähenee sekä kansainvälinen kilpailu kiristyy Nykyinen koulutustarjonta ylimitoitettua ja koulutuspaikkojen käyttö tehotonta. Haasteena turvata osaavan työvoiman saatavuus 40 vuoden työuraa ei saavuteta Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamiseen ei riitä voimavaroja Korkeakoululaitoksen kansainvälinen kilpailukyky heikko Koulutustarjonnan ja kysynnän kohtaannossa ongelmia

3 Tavoitteet: koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen alueellisesti vahvempi ja vaikuttavampi korkeakouluverkko voimavarojen kohdentaminen huippututkimukseen ja strategisiin painoaloihin korkeakouluille paremmat edellytykset menestyä kansainvälisesti osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Taustaa: Hallitusohjelman mukaisesti rakenteellista kehittämistä jatketaan Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat 2008 Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi Suomen Akatemian Tieteen tila ja taso -arviointi Sivistyspoliittisen ministeriryhmän kannanotto Kehittämishaasteet: Korkeakoulu- ja tutkimuskentän alueellinen sirpaloituminen Opintojen pitkittyminen Korkeakoulujen ohut kansainvälistyminen

4 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEITA Korkeakoululaitos 2020 (Suuntaviivat 2008) 15 yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua yliopiston koko vähintään ja ammattikorkeakoulun täyspäiväopiskelijaa sekä strategisen liittouman täyspäiväopiskelijaa Yliopistojen määrä väheni yliopistolain myötä Taideyliopistoselvitys valmistuu vuoden lopussa Ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja ohjausta koskeva selvitystyö valmistuu marraskuun lopussa Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimeenpano Alakohtaiset kehittämistarpeet Yhteistyö ja verkostoituminen korkeakoulujen ja korkeakoulusektorien välillä ympäröivän yhteiskunnan kanssa

5 Laaja yksimielisyys yleisellä tasolla siitä, että korkeakoulutuksessa painopiste siirrettävä rakenteista koulutuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamiseen. Jo tehdyt rakenteellisen kehittämisen kehittämistoimet eivät kuitenkaan vielä ole riittäviä Korkeakouluverkon tiivistämistä tulee edelleen jatkaa Esimerkiksi korkeakouluyksiköiden väheneminen nykyisestä noin 130:sta noin 50 yksikköön koskettaa vain noin 10 prosenttia nykyisestä koulutustarjonnasta Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet lisääntyvät Luodaan edellytyksiä laadukkaalle tki-toiminnalle ja osaamiskeskittymien syntymiselle Kansainvälinen kiinnostavuus ja kilpailukyky paranee Tutkintojen suorittaminen normiajassa ja läpäisyasteen nosto 75%:n sekä ikäluokkien pieneneminen mahdollistaisi korkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämisen laskennallisesti aloituspaikalla Vapauttaa voimavaroja koulutuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamiselle (laskennallisesti vuositasolla 60 milj. euroa) Edellyttää koulutustarjonnan oikeaa suuntaamista työelämän tarpeisiin ja ennakoinnin kehittämistä

6 Pienissä yksiköissä ja sivutoimipisteissä vetovoimaongelmat yleisiä, opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet ja tukipalvelut puutteellisia sekä tki-toiminnan edellytykset riittämättömät Koulutusalatasolla hakijatilanne vielä varsin hyvä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa Väestörakenteen muuttuessa, koulutuspaikkojen käytön tehostuessa ja koulutustarjonnan supistuessa korkeakoulujen ja alojen välinen kilpailu opiskelijoista kiristyy Laadukkaan korkeakouluyhteisön merkitys kilpailu- ja vetovoimatekijänä korostuu Ammattikorkeakouluissa noin kolmannekseen hakukohteista on enintään 1,5 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka Joissakin yliopistoissa hakijavajetta on pyritty parantamaan suorilla koulutusjatkumoilla ammattikorkeakouluista, ammattikorkeakouluissa perustettu vieraskielisiä ohjelmia

7 SIVISTYSPOLIITTINEN MINISTERIRYHMÄ RAKENTEELLISEN KEHITTÄMISEN VAUHDITTAMISESTA Rakenteellinen kehittäminen edennyt vauhdittamista kuitenkin tarvitaan Koko korkeakoululaitoksen toimintakyky ja koulutuksen alueellinen saatavuus turvataan Kaikille opiskelijoille edellytykset laadultaan tasavertaiseen koulutukseen Koulutustarjonnan muutokset välttämättömiä ennakointien tuloksia hyödynnettävä ja toimintarakenteita joustavoitettava Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmillä tuetaan laatua ja vaikuttavuutta. Korkeakoulusektorien erilaisuus huomioitava.

8 Sivistyspoliittinen ministeriryhmä... Voimavaroja suunnataan vahvistamaan korkeakoulujen profiileja ja painoaloja Korkeakouluverkkoa tiivistetään joka maakunnassa korkeakoulu/korkeakouluja, jotka muodostavat selkeän kokonaisuuden Välittäjäorganisaatioita kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi Alueiden ja seutukuntien tarpeisiin räätälöityä tki-toimintaa ja erityistarpeisiin vastaava ei-tutkintoon johtavaa koulutusta OKM:n ohjauksella voimavaroja mm. opiskelija/opettaja-suhteen parantamiseen, yliopistojen tutkimuksen ja ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan vahvistamiseen Yliopistojen edellytyksiä kansainvälisesti kilpailukykyiseen tutkimustoimintaan parannetaan ja tutkimusinfrastruktuureja vahvistetaan Korkeakoulutettujen työuria pidennetään Ruotsinkielinen ammattikorkeakoulutus keskitetään ruotsinkielisiin ammattikorkeakouluihin Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit uudistetaan Rakenteellista kehittämistä tuetaan yliopistojen strategiarahoituksella ja ammattikorkeakoulujen hankerahoituksella

9 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN MUUTOS LIIKETOIMINTAOSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Kehittämistavoitteita Sirpaloituneen korkeakoulukentän kokoaminen yliopistojen tutkimustoiminnan ja ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan vahvistaminen koulutuksen monipuolinen hyödyntäminen liiketoimintaosaamisen vahvempi profiloituminen kansainvälisessä kilpailussa menestyminen monialaisuuden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen koulutus- ja tutkimustoiminnassa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen

10 LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUKSEN MITOITUKSESTA KESUn välitarkiste 2012 havaintoja tradenomikoulutuksen määrää tulisi vähentää aloittajatavoite (koko ala) liiketalous ja kauppa yliopistosektorilla ei suurempia muutospaineita liiketoimintaosaamisen opiskelumahdollisuus useampien ulottuville KESUn välitarkiste 2016 valmistelutyö käynnistynyt ensimmäisiä tuloksia marraskuussa sisällytetään vuoden 2011 KESU-valmisteluun valtioneuvosto päättää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille vuoden 2011 loppuun mennessä

11 KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN MUUTOS LIIKETOIMINTAOSAAMISEN NÄKÖKULMASTA kansainvälistymisen haasteita aidosti vetovoimaiset kansainväliset korkeakouluyhteisöt merkittävät kansalliset ja kansainväliset kumppanuudet kansainvälisen opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihdon vahvistaminen ja kytkentä profiileihin yhteistyötä ja verkostoitumista innovaatiotoiminnassa ja aluevaikuttavuudessa onko useamman korkeakouluyksikön alueilla päävastuu liiketoimintaosaamisen kehittämisestä yliopistolla vai ammattikorkeakoululla? yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteiset tutkimusohjelmat, kampukset ja muut toimintarakenteet miten rakennetaan entistä toimivammat yhteistyösuhteet työelämään? aikuiskoulutuksen uusien mahdollisuuksien tunnistaminen

12 LIIKETALOUDEN KEHITTÄMISKYSYMYKSIÄ Kauppatieteiden kansallinen strategia opettaja/opiskelija suhdeluvun parantaminen opiskelijat lähemmäksi tieteen tekemistä opintojen alkuvaiheista lähtien Amk:jen liiketalouden strategiset kysymykset? kuinka toteutetaan koulutuksen supistamistavoitteet matkailun koulutuksen mahdollinen integrointi liiketalouden koulutukseen liiketalous amk:jen innovaatiotoiminnassa nykyistä tiiviimpi yhteistyö ja opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua liiketalousosaamisen hyödyntäminen muilla aloilla kansainvälistymisen haasteet vrt. tekniikan INSSI-hanke