NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

Transkriptio

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle ovat haasteelliset. Suomen kansantalouden kokonaistuotanto on tänä vuonna edelleen pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuonna Bruttokansantuote ei ole kasvanut kolmeen vuoteen. Talouden kasvunäkymät ovat edelleen hyvin epävarmat. Valtion toimenpiteet ja verotulojen heikko kehitys ovat viime vuosina kiristäneet huomattavasti kuntataloutta. Valtionosuuksien vähennykset ja muut valtion toimenpiteet kiristävät vuonna 2015 edelleen merkittävästi kuntien taloutta. On todennäköistä, että kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. Valtio on valtionvarainministeriön johdolla tiukentamassa otettaan julkisesta taloudesta ja hakemassa nykyistä tehokkaampia keinoja erityisesti sosiaali- ja terveysmenojen kasvun rajoittamiseen. Naantalin talouden kehitys vuosina oli huolestuttava. Vuoden 2013 tilinpäätöksen ja vuoden 2014 kehityksen perusteella voidaan arvioida, että määrätietoiset toimenpiteet kaupungin hallitun talouskehityksen varmistamiseksi ovat tuottaneet tulosta. Kaupungin henkilöstömäärä vähenee hallitusti ja ne menot, joihin kaupunki voi omilla päätöksillään parhaiten vaikuttaa, ovat hallinnassa. Talouden vakauttamista on kaupungin omien toimenpiteiden lisäksi tukenut se, että erikoissairaanhoidon maksuosuudet ovat kasvaneet maltillisesti vuosina Kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksestä on tulossa hyvä. Normaali toiminnallinen tulos on todennäköisesti ylijäämäinen. Lisäksi tilinpäätökseen sisältyy noin 6,9 milj. euroa kertaluontoista kirjanpidollista voittoa Naantalin sataman yhtiöittämisestä. Vuodelle 2015 on laadittu tasapainossa oleva talousarvio. Kunnallisveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan ja asukkaiden verotus säilyy kohtuullisena.

2 Suurin Naantalin talouteen vaikuttava muutos on se, että valtionosuudet vähenevät huomattavasti lyhyen ajan kuluessa. Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2015 noin 1,9 milj. euroa pienemmät kuin Valtionosuuksia ennustetaan kertyvän vuonna 2018 noin 6 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Vuoden 2015 verotuloarvio on 79,1 milj. euroa. Verotulojen kasvu vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna olisi siten noin 0,8 milj. euroa. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä noin 6 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2014 tilinpäätösennusteeseen. Talouden tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on otettu huomioon verotuloarvioita laadittaessa. Erityisesti vuoden 2015 talousarvion verotulokertymä on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen. Vuosien verotuloarvioita laadittaessa on yhteisöveron tuottoarviossa otettu huomioon 75 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta ja lisäksi vuosien kunnallisverotuksen tuottoa arvioitaessa on otettu huomioon tulevaan asukasluvun kehitykseen ja työpaikkojen määrään liittyvät riskit. Henkilöstökulujen määrä on tavoitteena pitää ennallaan koko taloussuunnitelmakauden Tämä edellyttää henkilöstön määrän hallittua vähentämistä. Vuoden 2015 henkilöstökulut ovat talousarvion mukaan 53,3 milj. euroa. Nämä kulut ovat noin 0,2 milj. euroa pienemmät kuin tilinpäätöksessä 2013, kun eliminoidaan sataman yhtiöittämisen vaikutus (1,1 milj. euroa). Palvelujen oston osuus kaupungin toimintakuluista kasvaa, ja nämä menot ovat suuremmat kuin henkilöstökulut. Vuoden 2015 palvelujen ostokulut ovat talousarvion mukaan 55,2 milj. euroa. Nämä kulut ovat 1,1 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2013 tilinpäätöksessä, kun sataman yhtiöittämisen vaikutus (0,6 milj. euroa) eliminoidaan.

3 Palvelujen ostokulujen kasvun aikaisempaa parempi hallinta on erittäin tärkeää, jotta kaupungin talous kyetään pitämään tasapainossa myös tulevina vuosina. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalvelumenoihin, joiden kasvu on huolestuttavan suurta vuoden 2015 talousarvion mukaan. Vuoden 2015 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa tarkasteltaessa on otettava huomioon, että käyttöomaisuuden myyntivoitoilla ja maankäyttösopimustuotoilla on olennaista vaikutusta kaupungin talouteen. Talouden tasapainon varmistamiseksi on tärkeää huolehtia, että nämä voitot ja tuotot kertyvät suunnitelmien mukaisesti. Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella pienempiä kuin viime vuosina. Vuoden 2015 talousarviossa on varattu muita vuosia suurempi yhteissumma investointeihin. Tästä euron summasta on Lammasluodon maanoston, vuodelta 2014 siirtyneen Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n osapääoman korotuksen toisen erän ja Santalantien kunnallistekniikan osuus on yhteensä Vuosille ehdotetut investointimäärärahat alittavat selvästi poistotason. Jos kaupunki huolehtii vuosittain riittävästä tulorahoituksesta ja investointimäärärahoja ei lisätä ehdotetusta tasosta, kaupungin velkamäärä vähenee vuoteen 2018 mennessä merkittävästi. Tarkkaa taloudenpitoa on välttämätöntä jatkaa määrätietoisesti tulevina vuosina. Terveen talouden avulla kaupunki voi parhaiten turvata asukkaiden palvelut ja toimia turvallisena työnantajana. On mahdollista, että kaupungin väkiluku ei kasva lainkaan vuonna Toinen huolestuttava kehityssuunta on työllisyystilanteen merkittävä heikentyminen vuoden 2014 aikana. Naantalin suurimpia strategisia haasteita on siten vahvistaa kilpailukykyä asuinkuntana ja luoda hyviä toimintaedellytyksiä nykyisille ja uusille yrityksille. Asuntorakentamisen määrää on lähivuosina lisättävä, jotta väkiluvun kasvu jatkuu ja ikärakenne säilyy elinvoimaisena. Työpaikkojen määrän kasvu ja työllisyyden parantuminen ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että kaupungin talous säilyy tasapainossa siitä huolimatta, että valtionosuudet vähenevät ja verotulojen painoarvo taloudessa kasvaa

4 NAANTALIN VÄESTÖHISTORIA IKÄRYHMITTÄIN Lähde Tilastokeskus yht 7-18 yht yht yht yht

5 NAANTALIN VÄESTÖHISTORIA IKÄRYHMITTÄIN Lähde Tilastokeskus 100% 90% 80% % 60% % % 30% 20% 10% % yht 7-18 yht yht yht yht

6 8 000 ALLE 15-VUOTIAIDEN, VUOTIAIDEN JA 65 TÄYTTÄNEIDEN MÄÄRÄN KEHITYS (vasen ast.) 65 - (vasen ast.) (oikea ast.) 0

7 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT ulk Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSERÄT KÄYTTÖKATE Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut POISTOT JA ARVONALENTUMISET Muut rahoituskulut VUOSIKATE Suunnitelmapoistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS POISTOERO LIS-/VÄH VARAUKSET LIS-/VÄH+ RAHASTOT LIS-/VÄH+ TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ

8 RAHOITUSLASKELMA TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorah. korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Omaisuuden myynti (kp-arvot) Toiminnan ja invest. rahavirta Antolainauksen muutokset Ottolainauksen muutos (netto) Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainakanta 31.12**

9 Milj. euroa NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 VERORAHOITUS JA VUOSIKATE TP09 TP10 TP11 TP12 TP13 TPE14 TA15 TS16 TS17 TS18 Verotulot Valtionosuudet Vuosikate

10 milj. eur NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 INVESTOINTIEN TULORAHOITUS vuosikate nettoinvest vuosikate - nettoinvestoinnit

11 TA-LAINAT, euroa / asukas Koko maan luku perustuu vuoteen 2012 asti julkistettuihin tilinpäätöstietoihin Vuodet ovat peruspalvelubudjetin aineistoa Koko maa (ei kuntayht.) Naantali

12 MERKITTÄVÄT INVESTOINNIT 2015 (INVESTOINNIT YHTEENSÄ 9,8 MILJ. EUROA) TURUN SEUDUN ENERGIANTUOTANTO OY:N OSAKEPÄÄOMAN KOROTUS 1,9 MILJ. EUROA VOIMALARAKENTAMISEN RAHOITTAMISEKSI MAAKAUPPA SEURAKUNTAYHTYMÄN KANSSA EUROA (LAMMASLUOTO) KULTARANTA PORHONKALLIO JALANKULKU- JA PYÖRÄTIE 0,7 MILJ. EUR (HANKE JATKUU 2016) SOINISTENTIEN PERUSKORJAUS JA LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN 0,4 MILJ. EUR RYMÄTTYLÄN KOULUN PERUSKORJAUS 0,3 MILJ. EUR TERVEYSKESKUKSEN PERUSKORJAUKSIA 0,3 MILJ. EUR KUMMELIN PERUSKORJAUS 0,3 MILJ. EUR VESIHUOLTOVERKOSTON SANEERAUS 0,3 MILJ. EUR (TEHDÄÄN JOKA VUOSI) SANTALANTIEN KUNNALLISTEKNIIKKA 1,5 MILJ. EUR PIRTTILUOTO KARJALUOTO ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA 0,7 MILJ. EUR

13 MERKITTÄVIÄ INVESTOINTEJA KALEVANNIEMEN KOULURAKENNUKSEN (PÄÄOSIN TALOTEKNINEN) PERUSKORJAUS KARVETIN PÄIVÄKODIN TALOTEKNINEN PERUSKORJAUS KARVETIN KOULUN VANHAN OSAN PERUSKORJAUS KUPARIVUOREN KOULUN PERUSKORJAUS KARVETIN LIIKUNTA-ALUE ARMONLAAKSONTIEN JA RUONAN YHDYSTIEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT TERÄS- JA KARVETINKADUN SANEERAUS JA PYSÄKÖINTIJÄRJESTELYJEN SELKEYTTÄMINEN AURINKOTIEN JA VENEVALKAMANTIEN KIERTOLIITTYMÄ LUONNONMAAN PAINEVIEMÄRIN SANEERAUS LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKAA KESKUSTAKORTTELEIDEN KUNNALLISTEKNIIKKAA ML. AURINKOTIEN JA KREIVINKADUN KIERTOLIITTYMÄ KUKOLANVAINION KUNNALLISTEKNIIKKA PORHONKALLION JA VIRPIN ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA

14 3 000 Kertynyt yli-/alijäämä, eur / asukas Naantali Koko maa

15 KÄYTTÖTALOUDEN TEHTÄVÄALUEET YHTEENSÄ (ml tilalaitos ja vesihuoltolaitos) Lyhyt TP2013 TA2014 TE2015 KJ2015 TA2015 M UUTOS-% EDELL. TA TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT , ,6-10,8-10,8 M yyntituotot , ,8-25,7-25,7 M aksutuotot , ,3-0,3-0,3 Tuet ja avustukset , ,8 4,8 4,8 Vuokratuotot , ,4 12,2 12,2 M uut toimintatuotot , ,0-14,2-14,2 Valmistus omaan käyttöön , ,5 22,5 22,5 TOIMINTAMENOT YHT , ,6-2,8-2,7 Henkilöstökulut , ,2-2,7-2,7 Palvelujen ostot , ,2 0,2 0,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,0-16,9-16,9 Avustukset , ,0-5,0-4,2 Vuokrakulut , ,0-1,9-1,9 M uut toimintakulut , ,8-15,8-15,8 TOIMINTAKATE , ,8 2,4 2,5 Poistot ja arvonalentumiset , Laskennalliset erät 0, ,9-16,9-16,9 TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,7 0,3 0,3

16 TUNNUSLUVUT, kaupunki yhteensä TP09 TP10 TP11 TP12 TP13 TPE14 9kk TAE15 Asukasluku Tuloveroprosentti 16,50 17,25 17,25 17,75 18,50 18,50 18,50 Toimintakate milj. euroa -71,6-74,1-78,5-85,6-84,6-85,0-87,4 Verorahoitus yht. milj. euroa 74,4 81,2 85,0 88,9 98,3 96,5 95,4 - verotulot milj. euroa 61,4 65,8 68,0 70,3 78,3 78,3 79,1 - valtionosuudet milj. euroa 13,0 15,5 16,9 18,5 20,0 18,2 16,3 Vuosikate milj. euroa 2,7 7,3 6,9 3,8 14,2 12,3 8,8 - euroa/asukas % verorahoituksesta 3,6 % 9,0 % 8,1 % 4,3 % 14,5 % 12,7 % 9,3 % Poistot milj. euroa -9,0-9,9-10,2-10,5-10,3-9,3-8,8 Tilikauden tulos milj. euroa -6,3-2,6-3,5-6,4 3,8 9,9 0,1 Nettoinvestoinnit milj. euroa -20,2-7,1-8,1-6,1-7,2-12,0-9,1 TA-lainat milj. euroa 37,8 38,9 42,2 49,8 37,5 35,1 35,8 - euroa/asukas Investointien tulorahoitus-% 12% 72% 68% 30% 139% 85% 94% Nettoinvestoinnit = bruttoinvestoinnit - rahoitusosuudet ja luovutetun omaisuuden kp-arvot Investointien tulorahoitus-% = vuosikate / (bruttoinvestoinnit - rahoitusosuudet)