NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP11 TA12 KV TPE12 8kk TEehd13 KH13 TS14 TS15 TS eur TOIMINTATUOTOT ulk Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT ulk Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet Avustukset Vuokrat Muut kulut TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET KÄYTTÖKATE RAHOITUSERÄT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut POISTOT JA ARVONALENTUMISET VUOSIKATE Suunnitelmapoistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset -4 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -190 TILIKAUDEN TULOS POISTOERO LIS-/VÄH VARAUKSET LIS-/VÄH+ RAHASTOT LIS-/VÄH+ TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ RAHOITUSLASKELMA TP11 TA12 KV TPE12 TEehd13 KH13 TS14 TS15 TS16 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -190 Tulorah. korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet inv.menoihin Omais. myyntitulot (kp-arvot) Toiminnan ja invest. rahavirta Antolainauksen muutokset Ottolainauksen muutos (netto) Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokse Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Lainakanta TP11:n toimintatuotot ja toimintamenot eivät ole vertailukelpoisia sisäisen palvelutoiminnan ja vuokraustoiminnan muuttumisen vuoksi, mutta toimintakate ja siitä alaspäin luvut ovat vertailukelpoisia. 164

2 TULOSLASKELMAN JA RAHOITUSLASKELMAN SELVITYSOSA TOIMINTATUOTOT ja sen alla olevat tulolajit ovat käyttötalouden tehtäväalueiden tulojen yhteissumma. Kuntaliiton uuden TA-suosituksen (annettu keväällä 2011) käyttötalous jaetaan budjetti- ja kohderahoitteisiin toimintoihin. Budjettirahoitteiset ovat niitä, joiden nettomeno katetaan verovaroin tai joiden tuloilla ei ole suoraa yhteyttä menoihin. Kohderahoitteisia ovat toiminnot, joiden menot pääosin tai kokonaan katetaan tai on katettava toiminnasta saatavilla tuloilla. Toiminnot voivat olla joko ulkoisia asiakaspalvelutoimintoja kuten Vesihuolto tai sisäisiä kuten Tilalaitos tai muut sisäiset palvelutoiminnot. Tilalaitoksen taseyksikön perustaminen on muuttanut sisäiset vuokrat ulkoisiksi vuokriksi ja näin ulkoisten tulojen määrä on kasvanut merkittävästi (katso Vuokratulot-rivi). Tuet ja avustukset -tulolajissa näkyy vuoden 2013 tuloarviossa kuntaliitoksen seurauksena saadun valtionosuuden menetyskorvauksen päättyminen. Korvauksen maksamisaika on viisi vuotta ja määrä eur / vuosi. Muut tuotot -rivin tuloarvioon sisältyy vuosittain merkittävä määrä maankäyttösopimusten perusteella saatavia tuloja sekä vuosittain vaihteleva määrä omaisuuden myyntivoittoa. Myynti-, maksu ja vuokratuottojen määrää kasvatettu kaavamaisesti 2 prosentilla / vuosi. TOIMINTAKULUT ja sen alla olevat menolajit ovat käyttötalouden tehtäväalueiden menojen yhteissumma. Kaupunginjohtajan ehdotukseen sisältyvät uusien vakanssien tarvitsemat määrärahavaraukset ovat suoraan tehtäväalueen määrärahaehdotuksessa. Jatkovuosien henkilöstömenoa on nostettu kaavamaisesti 1,1 %:lla / vuosi. Käyttötalouden tehtäväalueen perusteluihin on uutena infona otettu kuluvan vuoden ja TA-vuoden HTV- eli henkilötyövuosiarvio. Tämä luku ei korvaa henkilöstösuunnitelmaa vaan sen tehtävänä on esittää vakansseista yms. seikoista riippumatta tehtäväalueen henkilöstömenoilla tehtävä henkilötyövuosien määrä, joka tarvitaan ko. palvelutoimintaan. Palvelujen jatkovuosien ostomäärärahoja on kasvatettu kaavamaisesti 4 %:lla / vuosi. Kokonaistarpeen arvioinnissa keskeinen merkitys on erikoissairaanhoidon määrärahalla, jonka suuruus ensi vuodelle on hieman alle 21 miljoonaa euroa. Aineiden ja materiaalien rahoitusta on jatkovuosina kasvatettu 2 % vuosittain. Tämä melko maltillinen kehitysarvio perustuu siihen, että kaukolämmön ostomäärärahat ovat pois talousarviosta. Avustuksia on nostettu jatkovuosille. Määrärahan sisällä suurin merkitys on yksilöavustuksilla ja kasvu ei toistaiseksi näytä hiipumista. Vuokramenot ovat pääosin Tilalaitokselle maksettavia vuokria ja niiden kehitys seurannee inflaatiota. Muilta osin vuokramenoissa on ollut myös laskua, esim. leasingvuokrasopimuksissa. Muiden toimintamenojen merkitys on vähäinen ja lajin kehitys on ollut melko vakaa. VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSERÄT POISTOT JA ARVONALENTUMISET TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Verotuloarvio perustuu verottajan tietoihin vuoden 2011 verotuksen maksuunpanosta ja sen seurauksena kehitysarvioista vuodelle Arvioinnissa käytetään apuna Kuntaliiton ennustekehikkoa. Kunnallisveron tuotto on laskettu nimellisellä tuloveroprosentilla 18,50 %, missä korotusta kuluvaan vuoteen verrattuna 0,75 %-yksikköä. Kiinteistöveroprosentit ovat vuodelle 2012 vahvistettujen mukaiset. Yhteisöveron jako-osuutta on ennakkotietojen perusteella laskettu ja sen laskentaperustetta on muutettu vastaamaan aiemmin käytettyä tapaa (= 5 v keskiarvo * 0,7). Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta putoaa valtion budjettilakiehdotusten mukaan vuonna 2016 kuudella prosenttiyksiköllä, mikä vaikuttaa luonnollisesti yhteisöveron tuotto-osuuteen. Valtionosuustulon arviointi perustuu Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön kuntaosaston aineistoon ja ohjaukseen. Arvio on viimeksi tarkistettu valtion tulo- ja menoarvion julkistamisen jälkeen. Arvion yhdistelmä vuodelle 2013 on jäljempänä. Valtionosuustekijässä on arvioitu verotulotasauksen kehitys. Rahoitustuotot ja -kulut ovat yleisesti ottaen varsin vakiintuneita. Korkokulut on arvioitu tehtyjen korkosopimusten pohjalta ja taustalla on arvio, että markkinakorot eivät nouse merkittävästi nykytasosta. Kuluarviossa on jonkin verran varaa korkojen nousuun. Muissa rahoitustuotoissa on mm. oletettu, että Naantalin Energia Oy maksaa osinkoa euroa ja että Naantalin Vuokratalot Oy maksaa kohtuullista tuottoa sijoitetulle pääomalle, mikä olisi vuoden 2012 talousarviossa arvioitua tasoa (noin euroa). Arvio perustuu laskentaan, missä 2012 merkittäville investoinneille on annettu valmistumisjankohdat. Laskennan lukuihin on lisätty karkea odotusarvo vuoden 2013 investointien ja muuttuvien kohteiden osalta. Talousarviossa erä muodostuu ns. vanhan eläkejärjestelmän mukaisten eläkkeiden maksuista. Kyseinen rivi on nettoerä, ts. se sisältää myönnettävät TA-antolainat ja niiden lyhennykset. 165

3 OTTOLAINAUKSEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET LAINAKANTA Arvioon sisältyy kaupungin ns. velkakirjalainojen lyhennykset ja toisaalta kaupungin tarvitseman uuden ottolainan määrä. Vuotuisia lyhennyksiä on 2013 noin euroa; 2015 noin euroa sekä 2016 noin euroa. Riville on merkitty arvio vesihuollon liittymismaksujen vuotuisesta kertymästä. Riville on merkitty informatiivisena tietona laskennallinen korollisen vieraan pääoman määrä siitä lähtökohdasta, että taloussuunnitelman edellyttämä tulorahoituksen ylittävä määrä katetaan tarvittaessa kokonaan lisäämällä lainausta, koska kassavaroja ei ole mahdollista vähentää. 166

4 167

5 TILALAITOS, TULOSLASKELMA TA13 Liikevaihto Myyntituotot Myynnin oikaisuerät Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut 0 Rahoitustuotot ja -kulut YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ TILALAITOS, RAHOITUSLASKELMA Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TA13 Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos 0,00 Lyhytaik. saamisten muutos kunnalta Lyhytaik. saamisten muutos muilta 0,00 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos (ml. liittymismaksut) Rahoitustoiminnan nettokassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen (euroa) 0 Kassavarojen muutos (euroa) 0 Kassavarat Kassavarat Peruspääoman korkoprosenttina on käytetty 4,5 %:a (minimi). Lainakorkona 2013 käytetty 1 %. Poistojen kokonaisarvion pohjana on mennessä valmiiksi ilmoitettujen kohteiden poisto eur, joka on lähellä vuoden 2012 kokonaispoistojen lopullista määrää. 168

6 VESIHUOLTO, TULOSLASKELMA TP10 TP11 TA12 TA13 Liikevaihto Myyntituotot Myynnin oikaisuerät Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ VESIHUOLTO, RAHOITUSLASKELMA Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta TP10 TP11 TA12 TA13 Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset ,00 Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos ,00 0,00 Lyhytaik. saamisten muutos kunnalta Lyhytaik. saamisten muutos muilta ,13 0,00 0,00 Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos (ml. liittymismaksut) Rahoitustoiminnan nettokassavirta Vaikutus maksuvalmiuteen (euroa) Kassavarojen muutos (euroa) Kassavarat Kassavarat Peruspääoman korkoprosenttina on käytetty 4,5 %:a (minimi). Poistojen kokonaisarvion pohjana on mennessä valmiiksi ilmoitettujen kohteiden poisto eur, joka on lähellä vuoden 2012 kokonaispoistojen lopullista määrää. 169