NAANTALI - TALOUSARVIO 2016

Transkriptio

1 Suomen talouden tilanne on hyvin vaikea. Valtiovarainministeriön syksyllä 2015 julkistaman taloudellisen katsauksen mukaan teollisuustuotannon taso on vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös vuoden 2015 alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jäänee seuraavina parina vuonna kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen ja rakenneongelmien vuoksi. Valtion tavoitteena on toteuttaa mittavia sopeutustoimia ja pienentää julkisen talouden alijäämää. Sopeutustoimet kiristävät vääjäämättä myös kuntien taloutta. Suomen yleinen taloudellinen tilanne heijastuu myös Turun seudulle. On ilahduttavaa, että Turun seudulla on näkyvissä myös myönteisiä talousnäkymiä. Meriteollisuuden kilpailukyky on vahvistunut. Meyerin Turun telakan tilauskanta ulottuu vuoteen 2020 saakka. Lääketeollisuuden yritykset Orion ja Bayer ovat lisänneet henkilöstöä ja investoineet merkittävästi. Tärkeä päätös Turun seudun kannalta oli myös ruotsalaisen konepajayrityksen Sandvikenin päätös perua Turun tehtaan lopettamispäätös. Turun Seudun Energiantuotanto Oy rakentaa parhaillaan 260 miljoonan euron monipolttoainevoimalaitosta Naantaliin. Vuonna 2017 valmistuvan voimalan biopolttoaineen hankinta-, jalostus- ja kuljetusketju luo Varsinais- Suomen alueelle noin 250 uutta työpaikkaa.

2 Naantalin tilinpäätökset olivat alijäämäisiä vuosina Kaupungin talouden kehityksessä tapahtui käänne vuonna Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä. Vuoden 2014 suureen ylijäämään vaikutti merkittävästi kertaluonteinen kirjanpidollinen myyntivoitto, joka aiheutui Naantalin sataman yhtiöittämisestä. Kaupungin menojen kasvu on ollut vähäistä vuodesta 2013 alkaen. Henkilöstön määrä on vähentynyt lievästi. Talouden vakauttamista on kaupungin omien toimenpiteiden lisäksi tukenut useiden vuosien ajan jatkunut erikoissairaanhoidon maksuosuuksien maltillinen kasvu. Kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksestä on todennäköisesti tulossa lievästi alijäämäinen. Satamatoiminnan toimintatuotot alittavat 2,8 miljoonaa euroa budjetoidun määrän. Alituksesta 2,6 miljoonaa koskee kaupungin ja Neste Oyj:n väliseen sopimukseen perustuvia ja satama-toimintaan liittyviä korvauksia, joiden maksuvelvollisuuden yhtiö on kiistänyt. Toimintatuottojen huomattava alittuminen voidaan vuonna 2015 pääosin kompensoida henkilöstökulujen, erikoissairaanhoidon menojen ja suunnitelmapoistojen alittumisen sekä verotulojen ylittymisen avulla. Neste Oyj:n sopimuskorvauksia ei ole budjetoitu lainkaan suunnitelmakaudelle. Tämä varovaisuusperiaatteeseen perustuva ratkaisu pienentää toimintatuottoja 2,6 miljoonaa euroa vuodessa ja vuosina yhteensä 13 miljoonaa euroa. Se on myös keskeinen syy siihen, että talousarviovuoden 2016 ja muiden suunnitelmakauden vuosien ennusteet päätyvät alijäämään ja velkamäärän ennakoidaan kasvavan selvästi.

3 Verotulot vuodelle 2016 ja vuosille on arvioitu nykyisen kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien perusteella. Verotulojen kasvun arvioidaan olevan hyvin vähäistä. Keskeisiä syitä niukalle kasvulle ovat Suomen talouden vähäinen kasvu ja kuntien jako-osuuden supistuminen yhteisöverotuloista vuoden 2016 alusta lukien. Myös verovähennysten lisäys supistaa kunnallisverotulon tuottoa. Vuoden 2016 verotuloarvio on euroa ja vuoden 2017 arvio euroa. Verotulojen arvioidaan kääntyvän maltilliseen kasvuun vuodesta 2018 alkaen. Vuoden 2019 verotulojen arvioidaan olevan euroa. Talouden tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on otettu huomioon verotuloarvioita laadittaessa. Vuoden 2016 yhteisöveron tuottoa arvioitaessa on otettu huomioon 90 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta ja vuosien tuottoarvioissa 75 % viiden edellisen vuoden keskiarvosta. Uusi valtionosuusjärjestelmä tulee asteittain voimaan ja vähentää Naantalin saamien valtionosuuksien määrää. Vuonna 2016 valtionosuuksien määrä on vähän suurempi kuin vuonna 2015, koska kustannustenjaon nelivuotistarkastus ja verovähennysten kompensaatio korottavat valtionosuuksien määrää. Vuodesta 2017 lähtien valtionosuuksien määrän vähentyminen näkyy selvästi. Valtionosuuksien määrä on vuonna 2017 noin 2,7 miljoonaa euroa alhaisempi kuin vuonna 2014.

4 Taloutta kiristää myös se, että maaomaisuuden nettomyyntivoittojen ja maankäyttösopimusten tuottojen määrät ovat erityisesti vuosina 2016 ja 2017 huomattavasti vähäisempiä kuin viime vuosina. Näiden tuottojen yhteismäärä vuonna 2016 on 2,5 miljoonaa euroa alhaisempi kuin vuonna Vuosina 2017 ja 2018 maaomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan kääntyvän maltilliseen kasvuun. Henkilöstökulut ovat vuoden 2016 talousarvion mukaan 52,8 miljoonaa euroa. Nämä kulut ovat noin 0,5 miljoonaa euroa suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2014, kun sataman yhtiöittämisen vaikutus (1,1 miljoonaa euroa) eliminoidaan. Henkilöstökulujen määrä on tarkoitus pitää ennallaan koko suunnitelmakauden ajan. Tämä on erittäin vaativa tavoite, koska Aurinkosäätiön tiloissa toimivan uuden asumisyksikön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Yksikkö tarvitsee runsaasti uutta henkilöstöä, joten muista kaupungin toiminnoista pitäisi vähentää henkilöstön määrää. Osa henkilöstövähennyksistä voinee kohdistua päivähoitoon, mikäli hallitusohjelman toimenpiteet subjektiivisen päivähoidon rajaamiseksi ja lapsiryhmien koon lisäämiseksi toteutuvat. Palvelujen ostot ovat suurempi kuluerä kuin henkilöstökulut. Palvelujen ostokulut ovat vuoden 2016 talousarvion mukaan 55,4 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon osuus ostopalveluista on vuonna 2016 noin 22 miljoonaa euroa. Määräraha perustuu poikkeuksellisesti kaupungin omaan arvioon. Naantalin erikoissairaanhoidon maksuosuudet alittivat vuonna 2014 huomattavasti sairaanhoitopiirin ilmoittaman summan. Myös vuonna 2015 menojen arvioidaan alittavan sairaanhoitopiirin arvion noin 0,6 miljoonaa euroa.

5 Palvelujen ostokulujen kasvuksi on arvioitu vuosille vain 1 % vuodessa. Myös tämä on erittäin vaativa tavoite. Erityisenä haasteena on se, että uuden kehitysvammaisten asumisyksikön toiminta alkaa loppusyksystä 2016 ja kaupunki ostaa palvelut yksityiseltä palvelujentuottajalta. Uudesta toiminnasta aiheutuvien nettokustannusten pitäminen hallittuina vaatii huolellisesti harkittuja ja määrätietoisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan alentaa erityisesti muiden ostopalveluiden kustannuksia. Kaupungin investointimenot suunnitelmakaudella ovat mittavia. Kauden bruttoinvestoinnit ovat noin 31,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit noin 30 miljoonaa euroa. Investointivarauksia on suunniteltu purettavan suunnitelmakauden aikana noin 2,9 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 on varattu 1,5 miljoonan euron suuruinen määräraha maanostoa varten. Samana vuonna on tarkoitus käyttää noin 1,3 miljoonaa euroa Luonnonmaalla sijaitsevan Kukolanvainion pientaloalueen ensimmäisen vaiheen kunnallistekniikan rakentamiseen. Investointi antaa mahdollisuuden lähes 40 uuden omakotitalotontin luovuttamiseen.

6 Vuodelle 2016 on varattu määrärahat useiden palvelurakennusten peruskorjauksiin. Karvetin päiväkodin peruskorjaukseen on tarkoitus käyttää ja Kummelin palvelukeskuksen toisen vaiheen peruskorjaukseen euroa. Kalevanniemen koulurakennuksen luokkasiiven (D-osa) peruskorjaukseen on vuodelle 2016 varattu euroa ja euroa vuodelle Uuden opetussuunnitelman edellyttämien perusopetuksen taulutietokoneiden hankintaan on varattu vuodesta 2016 alkaen euroa vuodessa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaa vuoteen 2019 mennessä noin 9 miljoonaa euroa ja on kauden lopussa noin 44,5 miljoonaa euroa. Näin suuri velkamäärän kasvu ei ole järkevää, vaan kaupungin tulee tarvittaessa ryhtyä määrätietoisiin toimenpiteisiin tulorahoituksen korjaamiseksi asianmukaiselle tasolle. Tulorahoituksen riittävyyttä tulee arvioida perusteellisesti siinä vaiheessa, jossa tiedetään Neste Oyj:n korvausten tuleva taso. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian kesäkuussa Kaupunkistrategia on otettu osaksi talousarvio- ja taloussuunnitelma-asiakirjaa. Strategian perusteella on asetettu vuodelle 2016 sekä kaupunkitason yhteisiä strategisia tavoitteita että tehtäväalueiden strategisia tavoitteita.

7 NAANTALIN VÄESTÖHISTORIA IKÄRYHMITTÄIN Lähde Tilastokeskus yht 7-18 yht yht yht yht

8 NAANTALI TYÖIKÄISTEN (15-64 v) JA EI-TYÖIKÄISTEN (alle 15 ja yli 64) MÄÄRÄN KEHITYS SEKÄ TYÖIKÄISTEN ENEMMYYS työikäiset ei työikäiset Työikäisten enemmyys, oikea ast.

9 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä (milj. eur) Kaupunginhallituksen ehdotus TP14 TA15 * TPE15 TE-ehd16 TA16 TS17 TS18 TS19 TOIMINTATUOTOT 54,7 48,7 46,5 43,1 43,3 43,9 44,8 45,1 Myyntituotot 27,3 21,2 18,6 18,3 18,4 18,6 18,8 19,0 Maksutuotot 6,1 6,0 6,0 6,1 6,2 6,3 6,3 6,4 Tuet ja avustukset 2,3 1,7 2,2 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 Vuokratuotot 14,9 16,7 16,5 15,8 15,9 15,9 15,9 15,9 Muut tuotot 4,2 3,2 3,2 1,3 1,3 1,6 2,3 2,3 VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 TOIMINTAKULUT 136,3 136,3 135,9 135,9 135,8 136,5 137,1 137,6 Henkilöstökulut 53,5 53,3 52,8 53,1 52,8 52,8 52,8 52,8 Palvelujen ostot 54,0 55,2 55,0 55,3 55,4 56,0 56,5 57,1 Aineet, tarvikkeet 10,6 9,6 9,4 9,5 9,5 9,5 9,5 9,5 Avustukset 6,0 6,0 6,4 6,5 6,5 6,6 6,6 6,6 Vuokrat 12,0 12,0 12,0 11,3 11,4 11,4 11,4 11,4 Muut kulut 0,3 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 TOIMINTAKATE -81,5-87,4-89,2-92,6-92,3-92,4-92,0-92,4 VEROTULOT 79,3 79,1 79,5 79,4 79,4 78,8 80,8 81,8 VALTIONOSUUDET 18,2 16,3 16,3 17,0 17,0 15,5 14,9 14,9 KÄYTTÖKATE 16,0 8,0 6,6 3,8 4,2 1,8 3,6 4,3 RAHOITUSERÄT Korkotuotot 0,1 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Muut rahoitustuotot 1,0 0,7 0,7 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Korkokulut -0,2-0,3-0,3-0,3-0,4-0,5-0,5-0,5 Muut rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 16,9 8,8 7,5 4,9 5,1 2,7 4,5 5,2 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelmapoistot -9,6-8,8-8,5-8,1-8,1-8,0-7,9-7,9 Kertaluonteiset poistot -0,2 SATUNNAISET ERÄT Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 6,5 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 13,6 0,1-1,0-3,3-3,0-5,3-3,4-2,7 POISTOERO LIS-/VÄH+ 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 VARAUKSET LIS-/VÄH+ -4,0 1,0 1,3 0,3 0,3 RAHASTOT LIS-/VÄH+ TILIK. YLI-/ALIJÄÄMÄ 9,7 0,1-0,9-3,2-2,0-4,0-3,1-2,3

10 RAHOITUSLASKELMA (milj. eur) TP14 TA15* TPE15 TE-ehd16 TA16 TA17 TA18 TA19 Toiminnan rahavirta Vuosikate 16,9 8,8 7,5 4,9 5,1 2,7 4,5 5,2 Satunnaiset erät 6,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorah. korjauserät -1,7-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1-0,1 Investointien rahavirta Investointimenot -14,9-9,8-9,5-10,1-10,1-8,6-6,5-6,1 Rahoitusosuudet inv.menoihin 0,4 0,4 0,5 0,6 0,6 0,3 0,3 0,3 Omaisuuden myynti (kp-arvot) 8,1 0,3 0,1 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Toiminnan ja invest. rahavirta 15,3-0,3-1,5-4,5-4,3-5,5-1,5-0,5 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -0,4 Antolainasaamisten vähennys 0,0 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Ottolainauksen muutos (netto) -2,8-0,4 0,8 3,9 3,4 4,8 0,8-0,1 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -10,6 0,5 0,5 0,5 0,7 0,5 0,5 0,5 Rahoituksen rahavirta -13,8 0,3 1,5 4,5 4,3 5,5 1,5 0,5 Rahavarojen muutos 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lainakanta 31.12** 35,2 34,9 35,6 39,5 39,0 43,8 44,6 44,5

11 Milj. euroa NAANTALI - TALOUSARVIO 2016 VERORAHOITUS JA VUOSIKATE TP09 TP10 TP11 TP12 TP13 TP14 TPE15 TA16 TS17 TS18 TS19 Verotulot Valtionosuudet Vuosikate

12 milj. eur NAANTALI - TALOUSARVIO 2016 INVESTOINTIEN TULORAHOITUS TP98 TP99 TP00 TP01 TP02 TP03 TP04 TP05 TP06 TP07 TP08 TP09 TP10 TP11 TP12 TP13 TP14 TPE15 TA16 TS17 TS18 TS vuosikate nettoinvest vuosikate - nettoinvestoinnit

13 TA-LAINAT, euroa / asukas Koko maan luvut saatu Kuntaliitosta Koko maa (ei kuntayht.) Naantali

14 3 000 Kertynyt yli-/alijäämä, /as Naantali Koko maa

15 INVESTOINNIT 2016 YHTEENSÄ 10,1 MILJ. EUROA KAUPUNKI INVESTOI 5,8 MILJ. EUR; TILALAITOS 3,0 MILJ. EUR JA VESIHUOLTO 1,4 MILJ. EUR MERKITTÄVIÄ KAUPUNGIN INVESTOINTEJA VARAUS MAANOSTOON 1,5 MILJ. EUR KUKOLANVAINION KUNNALLISTEKNIIKKA 1,3 MILJ. EUR KULTARANTA PORHONKALLION KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ 0,35 MILJ. EUR AURINKOTIEN VENEVALKAMANTIEN KIERTOLIITTYMÄ 0,28 MILJ. EUR KARVETIN LIIKUNTA-ALUE 0,2 MILJ. EUR TILALAITOKSEN INVESTOINTEJA KARVETIN PÄIVÄKOTI 0,89 MILJ. EUR KUMMELI 0,4 MILJ. EUR KALEVANNIEMEN KOULURAKENNUS 0,7 MILJ. EUR VESIHUOLLON INVESTOINTEJA SIIRTOVIEMÄRI SATAMA LUOLALAN PUMPPAAMO 0,45 MILJ. EUR (KAUPUNGIN OSUUS) VERKOSTON SANEERAUS 0,25 MILJ. EUR

16 KÄYTTÖTALOUDEN TEHTÄVÄALUEET YHTEENSÄ (ml tilalaitos ja vesihuoltolaitos) Lyhyt TP2014 TA2015 TE2016 KJ2016 TA2016 M UUTOS-% EDELL. TA TE KJ TA TOIMINTATULOT YHT , ,5-11,1-11,1 M yyntituotot , ,5-13,2-13,2 M aksutuotot , ,1 3,8 3,8 Tuet ja avustukset , ,8-5,8-5,8 Vuokratuotot , ,2-4,7-4,7 M uut toimintatuotot , ,7-60,7-60,7 Valmistus omaan käyttöön , ,5 0,5 0,5 TOIMINTAMENOT YHT , ,3-0,4-0,4 Henkilöstökulut , ,3-0,9-0,9 Palvelujen ostot , ,1 0,3 0,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,8-0,4-0,4 Avustukset , ,3 7,3 7,3 Vuokrakulut , ,8-5,2-5,2 M uut toimintakulut , ,4-7,4-4,9 TOIMINTAKATE , ,9 5,5 5,6 Poistot ja arvonalentumiset , Laskennalliset erät 0, ,5-7,5-7,5 TOIMINNAN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,7 4,4 4,4

17 TUNNUSLUVUT, kaupunki yhteensä *) = väkiluku on ennakkoväkiluku TP09 TP10 TP11 TP12 TP13 TP14 TPE15* TAE16 Asukasluku Tuloveroprosentti 16,50 17,25 17,25 17,75 18,50 18,50 18,50 18,50 Toimintakate milj. euroa -71,6-74,1-78,5-85,6-84,6-81,5-89,2-92,3 Verorahoitus yht. milj. euroa 74,4 81,2 85,0 88,9 98,3 97,5 95,8 96,4 - verotulot milj. euroa 61,4 65,8 68,0 70,3 78,3 79,3 79,5 79,4 - valtionosuudet milj. euroa 13,0 15,5 16,9 18,5 20,0 18,2 16,3 17,0 Vuosikate milj. euroa 2,7 7,3 6,9 3,8 14,2 16,9 7,5 7,5 - euroa/asukas % verorahoituksesta 3,6 % 9,0 % 8,1 % 4,3 % 14,5 % 17,3 % 7,8 % 7,8 % Poistot milj. euroa -9,0-9,9-10,2-10,5-10,3-9,7-8,5-8,1 Tilikauden tulos milj. euroa -6,3-2,6-3,5-6,4 3,8 13,6-1,0-3,0 Tilikauden yli- / alijäämä milj. euroa -6,2-2,6-3,5-6,3 4,1 9,7-0,9-2,0 Nettoinvestoinnit milj. euroa -21,5-10,1-10,1-8,0-10,2-14,5-9,0-9,6 TA-lainat milj. euroa 37,8 38,9 42,2 49,8 37,5 35,2 35,6 39,0 - euroa/asukas Investointien tulorahoitus-% 12 % 72 % 68 % 48 % 140 % 117 % 83 % 78 %