verkko-opetusyhteistyötä rakentamassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "verkko-opetusyhteistyötä rakentamassa"

Transkriptio

1 verkko-opetusyhteistyötä rakentamassa Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot kehittämishankkeen arviointi Marika Koramo OPETUSHALLITUS

2 Taitto: Ateljee Heijastus ISBN (nid.) ISBN (pdf) Kirjapaino: Edita Prima Oy, Helsinki 2007

3 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT 5 I ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT 1 ARVIOINNIN TOTEUTUS JA TAVOITTEET 6 2 ALUEELLISET TOISEN ASTEEN ETÄOPETUSVERKOSTOT -HANKE Kehittämishankkeen toteutus vuosina Hankkeen rahoitus Neljä alueverkostoa Alueverkostojen tavoitteet ja toiminta 11 3 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTAA Oppilaitosten yhteistyön perusteet ja haasteet Opetusministeriön ajankohtaiset ohjelmat Tietoyhteiskuntaohjelma ja sen toteutus Etälukioprojektit ( ) Virtuaalikouluhankkeet ARVIOINNIN TOTEUTUS ( ) Arviointiasetelma EU:n rakennerahastoarvioinnin viitekehys Arvioinnin aineisto Aineistojen käsittely ja analysointi Tulosten luotettavuus 29 II ARVIOINNIN TULOKSET 5 TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN Yhteistyön koordinointi ja hallinnointi Verkko-opetusyhteistyön kehittäminen alueverkostoissa Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö Yritysyhteistyö ja yrittäjyysopinnot 47 6 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETUS- JA 49 OHJAUSKÄYTÖSSÄ 6.1 Opettajien kokemukset verkko-opetuksesta Tieto- ja viestintätekniikka osana lähiopetusta Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen 56 3

4 6.4 Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opinto-ohjauksessa Sisällöntuotanto ja verkko-oppimateriaali Verkko-opetuksen laitteisto hankeoppilaitoksissa 73 7 TUKIPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Täydennyskoulutus Aineryhmätoiminta Mentoritoiminta 89 8 OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSET JA NÄKEMYKSET VERKKO-OPISKELUSTA Verkko ja tieto- ja viestintätekniikka opiskelussa Opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä verkon hyödyntämisestä 93 9 VERKOSTOYHTEISTYÖN JA VERKKO-OPETUKSEN KUSTANNUKSET Verkko-opetuksen kustannusrakenne Oppilaitosverkoston ylläpidosta aiheutuvat kustannukset 105 III ARVIOINNIN YHTEENVETO 10 ETÄOPETUSVERKOSTOJEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET Vaikutukset oppilaitosten verkostoitumiseen Vaikutukset tieto- ja viestintätekniikan integroimiseen Vaikutukset oppilaitoksen verkko-opintotarjonnan laajentumiseen Alueverkostojen kehittämishaasteet Arvioivia johtopäätöksiä 124 TIIVISTELMÄ ARVIOINNIN TULOKSISTA 127 LIITTEET 136 4

5 ALKUSANAT Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -kehittämishanke oli Opetushallituksen koordinoima, vuosina toiminut hankekokonaisuus. Käsillä olevassa arviointiraportissa tarkastellaan kehittämishankkeen toteutusta ja vaikuttavuutta. Raportti sisältää arvioita muun muassa verkko-opetusyhteistyön toteutumismalleista, pedagogisten ja teknisten tukipalveluiden rakentamisesta sekä opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksien lisääntymisestä. Raportissa arvioidaan alueellisten etäopetusverkostojen kehittämishaasteita ja hanketoiminnan keskeisimpiä vaikutuksia. Hankkeen arvioinnilla pyritään osaltaan edistämään oppilaitosten verkostoyhteistyötä mallintamalla toimivia käytänteitä ja arvioimalla toteutettujen käytäntöjen vaikuttavuutta. Raportti sisältää myös arviointitulosten alueverkostokohtaisia vertailuja. Arviointiraportti on tarkoitettu oppilaitosten alueellisesta verkostoyhteistyötä kehittäville opetusalan ammattilaisille sekä verkko-opetuksen parissa työskenteleville henkilöille. Raportti antaa tietoa hankkeen toteutumisesta siinä mukana oleville oppilaitoksille, koulutuksen järjestäjille sekä alueellisille ja kansallisille organisaatioille. Verkostoyhteistyön arviointitiedosta on hyötyä myös muille seuduille, jotka suunnittelevat tai toteuttavat alueellista yhteistyötä. Arviointi toteutettiin Opetushallituksen arviointiyksikössä ulkoisena arviointina. Erityiset kiitokset toimivasta yhteistyöstä arvioinnin eri vaiheissa kuuluvat hankkeen projektipäällikölle ylitarkastaja Kimmo Koskiselle. Suuret kiitokset materiaalien toimittamisesta sekä arviointityön kommentoinnista osoitan alueverkostojen projektipäälliköille Esa Vuorenmaalle, Maria Virtaselle, Eeva Rädylle, Marianna Sydänmaanlakalle, Anne Ronkaalle ja Kimmo Kumlanderille. Lämpimät kiitokset myös kaikille kyselyihin ja haastatteluihin vastanneille rehtoreille, opettajille, opinto-ohjaajille ja opiskelijoille, joiden aktiivisuus on luonut edellytykset koko arvioinnin toteutukselle. Raportin kommentoinnista haluan kiittää opetusneuvos Pentti Yrjölää sekä erikoissuunnittelijoita Kirsti Stenvallia ja Tanja Kirjavaista Opetushallituksesta. Arviointiaineistojen analysointi- ja raportointityössä auttoi arviointiyksikön korkeakouluharjoittelija Anna-Kaisa Kähkönen. Helsingissä huhtikuussa 2007 Marika Koramo 5

6 1 ARVIOINNIN TOTEUTUS JA TAVOITTEET 1.1 Arvioinnin tarkoitus ESR-arviointiprojekti käynnistyi Opetushallituksessa syyskuussa Päätös arvioinnin toteuttamisesta tehtiin hankerahoituksen varmistuttua keväällä Arviointiprojektin tavoitteena on arvioida Opetushallituksen ja Yleisradion vuosina toteuttaman Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -kehittämishankkeen toteutusta ja vaikutuksia. Kehittämishanke koostui neljästä alueellisesti toimivasta oppilaitosverkostosta. Arvioinnin kohteena olivat Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson, Vantaan sekä Etelä-Pohjanmaan etäopetusverkostoissa toimivat oppilaitokset. Arvioinnissa olivat mukana hankkeen 56 oppilaitoksen hallinto- ja opetushenkilöstöt ja opiskelijat, hankkeen koulutuksen järjestäjät sekä alueilla toimivat koordinaattorit. Arviointi perustuu hankkeessa mukana olleiden oppilaitosten rehtoreille, koulutuksen järjestäjille, opettajille, opinto-ohjaajille ja opiskelijoille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin sekä alueverkostoista kerättyihin tilastotietoihin. Tässä raportissa selvitetään oppilaitosten verkko-opetukseen liittyvän yhteistoiminnan toteuttamista ja vaikutuksia hankkeen keston aikana. Lisäksi selvitetään, minkälaisia hyötyjä oppilaitosten välisellä verkostoitumisella on saavutettu ja mitkä tekijät ovat edistäneet tai vaikeuttaneet alueverkostojen toimintaa. Arviointi on toteutettu tavoiteperusteisena arviointina. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtana ovat olleet hankkeelle asetetut tavoitteet, joista on muodostettu keskeiset arviointikohteet. Taulukkoon 4.1 (sivu 22) on koottu hankkeen keskeisimmät tavoitteet ja arviointikysymykset. Arviointiraportin sisältö koostuu taulukossa esitetyistä aihealueista. Raportin alussa esitellään arviointikohteena olevan kehittämishankkeen organisointia sekä hankkeen rahoituslähteitä. Raportissa on myös kuvattu hankkeen neljä alueellisesti toimivaa oppilaitosverkostoa. Verkostojen toimintakuvauksista selviävät neljän eri alueverkoston toimintamallit ja tavoitteiden painopisteet.

7 Luvussa 3 luodaan katsaus oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien välisen verkko-opetusyhteistyön tavoitteisiin. Kokonaiskuvan selkeyttämiseksi luvussa esitellään pääpiirteittäin Opetushallituksen aikaisempi virtuaaliopetukseen liittyvä kehitystyö. Luvussa 4 esitellään arvioinnin toteutusta, kulkua ja menetelmiä. Luvuissa 5 10 tarkastellaan arvioinnin tuloksia kokonaisuutena. Hankkeen kokonaisarvioinnin lisäksi tuloksia on analysoitu myös alueverkostoittain. Luvussa 10 esitellään vielä tiivistetysti arvioinnin keskeisimmät tulokset ja vaikutukset sekä arvioinnin kehittämisehdotukset. 7

8 2 ALUEELLISET TOISEN ASTEEN ETÄOPETUSVERKOSTOT -HANKE 2.1 Kehittämishankkeen toteutus vuosina Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -hanketta toteuttaa Opetushallitus yhteistyössä alueiden lääninhallitusten, maakuntien liittojen sekä kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opetushallituksen kehittämishanke alkoi ja se päättyy Kokonaisuudessa hankkeen kesto on reilut kaksi vuotta. Kehittämishankkeen yleiskoordinaatiosta on vastannut Opetushallitus, jossa toimii kokopäiväinen projektipäällikkö. Lisäksi jokaisen alueverkoston toiminnasta vastaavat alueiden projektipäälliköt, jotka koordinoivat oman alueverkostonsa toimintaa. Kuviossa 2.1 kuvataan hankkeen eri toimijaosapuolet. Länsi-Suomen lääninhallitus Etelä-Pohjanmaan liitto Opetushallitus Etelä-Suomen lääninhallitus Kymenlaakson liitto Etelä-Pohjanmaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 35 oppilaitosta Yleisradio Oy Elinkeinoelämän sidosryhmät Vantaa kaupungin lukioden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 7 oppilaitosta Pohjois-Kymenlaakson lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 7 oppilaitosta Etelä-Kymenlaakson lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 7 oppilaitosta Ammattikorkeakoulut, peruskoulut, täydennyskoulutuskeskukset, Opetusalan koulutuskeskus Opeko KUVIO 2.1. Hankeosapuolet. Hanketta on toteutettu alueellisina verkostoina, joista käytämme raportissa käsitteitä alueverkosto tai oppilaitosverkosto. Kehittämishankkeen lähtökohtia ovat olleet koulutuspalveluverkoston alueellinen järjestäminen, koulutuk- 8

9 sen saavutettavuuden ja tasa-arvon tukeminen sekä oppilaitosten ja yritysten alueellisen yhteistyön kehittäminen. Alueverkostoissa hanke käynnistyi varsinaisesti maalis-huhtikuussa Tällöin Etelä-Pohjanmaalla sekä Etelä-Kymenlaaksossa työnsä aloittivat hankkeen projektipäälliköt. Pohjois-Kymenlaakson ja Vantaan projektipäälliköt aloittivat työnsä elokuun 2005 alussa. Kymenlaaksossa hankkeen koordinointivastuu on jaettu niin, että Etelä ja Pohjois-Kymenlaaksossa työskentelevät omat koordinaattorit. Etelä-Kymenlaaksossa toimiiyksi puolipäiväinen koordinaattori. Pohjois-Kymenlaaksossa projektikoordinaattoreina toimii kaksi osa-aikaista, oman toimensa ohella työskentelevää projektipäällikköä. Vantaalla on osa-aikainen projektikoordinaattori, minkä lisäksi yksi rehtori toimii osa-aikaisena projektipäällikkönä. Etelä-Pohjanmaalla alueverkostoa koordinoi yksi päätoiminen projektipäällikkö tukenaan osa-aikainen projektisihteeri ja graafinen/ tekninen tukihenkilö. Lisäksi kaikilla alueverkostoilla on omat ohjausryhmänsä ohjaamassa ja seuraamassa hankkeiden etenemistä. 2.2 Hankkeen rahoitus Hankkeen rahoituksen myöntäjänä on opetusministeriö. Hanke on saanut pääosan rahoituksesta Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelmasta. Opetushallituksen kehittämishanke kuuluu ESR-hankkeiden toimenpidekokonaisuuteen 3.3. Sen keskeisinä tavoitteina ovat koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen liikkuvuuden edistäminen. Pohjois- Kymenlaaksossa sekä Etelä-Pohjanmaalla verkostot ovat osittain saaneet myös lääninhallituksilta tavoite 2 -ohjelman rahoitusta. Osalla alueverkostoista myös maakuntien liitot rahoittavat osan verkoston henkilöstön palkkakustannuksista. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liitto rahoittaa kansallisella rahalla verkkopedagogisen mentorin, jonka kohdealueena on koko maakunta. Rahoitusta ja verkostojen toiminnasta syntyneitä kustannuksia tarkastellaan lähemmin luvussa Neljä alueverkostoa Hankkeessa mukana olevat lukiot ja ammatilliset oppilaitokset muodostavat alueellisesti toimivia verkostoja. Verkostot rakentuvat itsenäisistä koulutuksen järjestäjistä ja oppilaitoksista. Verkostojen toimintaa organisoidaan alueellisesti toimivissa verkostohankkeissa. 9

10 Hankkeessa mukana olevat alueverkostot on kuvattu kuviossa 2.2. Kaikkiaan Opetushallituksen kehittämishankkeessa on mukana 29 kuntaa ja 44 koulutuksen järjestäjää. Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Kymenlaakson ja Pohjois-Kymenlaakson hankkeissa on mukana useita koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia eri seutukunnista. Ainoastaan Vantaan kaupunkihanke toimii yhdessä kunnassa. Neljästä alueverkostosta Etelä-Pohjanmaan toisen asteen virtuaaliverkko on oppilaitosmäärältään suurin. Virtuaaliverkoston toiminnassa on mukana yhteensä 19 lukiota ja 15 ammatillista oppilaitosta. Vantaan kaupunkihankkeessa ovat mukana kaikki Vantaan suomenkieliset lukiot sekä yksi ammatillinen oppilaitos. Pohjois-Kymenlaakson etäopetushankkeessa on mukana alueella toimivat kuusi lukiota ja seudun yksi ammatillinen oppilaitos. Eteläisen Kymenlaakson KyEtä-hankkeessa on mukana kaikki alueen viisi lukiota sekä kaksi ammatillista oppilaitosta. Koko Kymenlaakson alueelta hankkeessa on mukana yhteensä yksitoista lukiota ja kolme ammatillista oppilaitosta. Kymenlaakson kaksi alueverkostoa ovat hankkeen aikana tehneet tiiviisti yhteistyötä toistensa kanssa. Vantaan kaupunkihanke etälukio - 6 lukiota - 1 ammatillinen oppilaitos Etelä-Pohjanmaan 2. asteen virtuaaliverkko lukiota - 16 ammatillinen oppilaitosta Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -hanke - yhteensä 56 toisen asteen oppilaitosta Etelä-Kymenlaakson KyEtä-hanke - 5 lukiota - 2 ammatillinen oppilaitosta Pohjois-Kymenlaakson etäopetushanke - 6 lukiota - 1 ammatillinen oppilaitos KUVIO 2.2. Alueverkostot. 10

11 Hankkeen kokonaisuus rakentuu kuvassa olevien toimijoiden yhteistyöstä. Opetushallitus koordinoi omalta osaltaan kaikkien alueverkostojen toimintaa. Alueverkostojen projektipäälliköt suunnittelevat verkko-opetusyhteistyötä myös alueen kuntien viranhaltijoiden ja oppilaitosten kanssa. Alueverkostoissa tehdään yhteistyötä myös verkoston ulkopuolisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tällaisia ulkoisia kumppaneita on esimerkiksi Pohjois-Kymenlaaksossa ammattikorkeakoulun hallinnoima KymiPro-hanke, joka toimii verkoston tärkeimpänä yhteistyökumppanina yhteisen Kymiedupalvelukokonaisuuden rakentamisessa. Myös Etelä-Pohjanmaalla muut verkostohankkeet, kuten Senuko-oppilaitosverkosto sekä virtuaalilukio, ovat tärkeitä ulkopuolisia kumppaneita verkostoyhteistyön rakentamisessa. Opetushallituksen kehittämishankkeen ja alueellisten hankkeiden lisäksi kaikilla alueilla on ollut myös muilla eri rahoituslähteillä toimivia hankkeita, joiden tavoitteena on ollut kehittää verkko-opetusta ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Hankkeilla on ollut oma vaikutuksensa verkko- tai etäopetuksen kehittymiseen, kuten opetushenkilöstön osaamiseen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. 2.4 Alueverkostojen tavoitteet ja toiminta Alueverkostojen ja Opetushallituksen yhteistoiminnan keskeisimpinä tavoitteina on edistää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten etäopetusyhteistyötä ja alueellista verkostoitumista sekä kehittää verkko-opetustarjontaa ja virtuaalisia koulutuspalveluja. Jokainen alueella toimiva hanke on sitoutunut Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -hankkeen tavoitteisiin. Alueverkostot eroavat kuitenkin toisistaan jonkin verran toimintatavoiltaan. Alueverkostoilla on toiminnassaan oman alueensa profiilin ja erityispiirteet huomioivia painopisteitä. Seuraavassa on laadittu kuvaus kunkin alueverkoston keskeisimmistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Nämä perustuvat ESR-hankehakemuksissa sekä vuosiraporteissa ilmoitettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kuvauksista käyvät ilmi neljän eri alueverkoston keskeisimmät toimintamallit ja tuotokset. 11

12 Etelä-Pohjanmaan 2. asteen virtuaaliverkko (Opinlakeus) Verkoston tarkoitus Etelä-Pohjanmaan 2. asteen virtuaaliverkossa kehitetään ja koordinoidaan alueen lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten yhteistoimintaa virtuaalioppimisessa ja alueellisessa yhteistyössä. Verkoston tarkoituksena on kehittää alueen eri seutukuntien toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä verkottamalla kaikki alueen toisen asteen oppilaitokset yhteisen verkko-opintotarjottimen alle. Verkoston painopisteenä on oppilaitosten ja yrityselämän välisen yhteistyön lisääminen sekä oppilaitosten yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittäminen. Verkostoyhteistyö alueen oppilaitosten ja yritysten välillä tukee alueen erikoisosaamisen kehittymistä sekä vahvistaa virtuaalisen toiminnan kehittymistä. Verkoston toimijat Projektipäällikkö, virtuaaliopetuksen mentor, projektisihteeri, tekninen ja graafinen tukihenkilö, tekninen työryhmä ja rehtoriryhmä. Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot Virtuaalisten opintojen ohjaustoimintaan ja verkkopedagogiikkaan painottuvan täydennyskoulutuksen järjestäminen opetushenkilöstölle Opettajien ja opinto-ohjaajien aineryhmätyöskentely Mentorointi-tukihenkilötoiminnan järjestäminen Verkoston toiminnan koordinointi ja yhteistyö alueen muiden verkostohankkeiden kanssa Yrittäjyys- ja yrittäjyyskasvatusopintoihin liittyvien toimintamallien kehittäminen Hankkeen keskeisimmät tavoitteet Maakunnallisen toisen asteen virtuaaliopintojen opintotarjottimen toteuttaminen ja käytön vakiinnuttaminen Virtuaaliopetuksen vakiinnuttaminen osaksi oppilaitosten päivittäistä toimintaa Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välisen yhteistyön vakiinnuttaminen Yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittäminen oppilaitoksissa Hankkeen tuotoksia Oppilaitosverkoston yhteinen koulutusportaali (opinlakeus.fi) Virtuaalisesti suoritettavat verkoston yhteiset opintojaksot Malli opettajien täydennyskouluttamiselle verkoston sisällä Yrittäjyyskasvatusta tukeva opetusmateriaali toimintansa aloittava Opinlakeus-oppilaitosverkosto 12

13 Vantaan toisen asteen etäopetushanke Verkoston tarkoitus Vantaan toisen asteen etäopetushankkeessa rakennetaan toimivaa etäopetuksen järjestelmää Vantaan suomenkielisissä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Hankkeessa tiivistetään toisen asteen toimijoiden yhteistyötä virtuaaliopetuksen kehittämiseksi. Verkoston kehittämisen painopisteenä on ollut etälukion kurssitarjonnan vahvistaminen. Verkoston toiminnassa keskeistä on yhteistoiminta vantaalaisten toisen asteen oppilaitosten kanssa. Sotungin etälukio toimii niin sanottuna etäopetuskeskuksena. Projektissa kehitetään virtuaaliopetusta myös Vantaan ammatillisen oppilaitoksen Varian lukio-opiskelun ja kaksoistutkinnon opetuksen välineenä. Hankkeen kohderyhmänä ovat vantaalaiset tutkintotavoitteiset aikuiset ja toisen asteen opiskelijat. Verkoston toimijat Osa-aikainen projektikoordinaattori, opinto-ohjaaja, opintosihteeri, ITtukihenkilö, rehtori ja taloussihteeri, etäopinto-ohjaajat jokaisessa Vantaan oppilaitoksessa, rehtoreiden ohjausryhmä Hankkeen tavoitteet Opiskelijoille tarjottavan virtuaalisen kurssitarjonnan kehittäminen Lukio-opiskelun monipuolistaminen virtuaalisen kurssitarjonnan laajentamisen myötä Etäopetuksen vakiinnuttaminen kaikissa Vantaan suomenkielisissä päivälukioissa Opettajien verkkopedagogisten taitojen vahvistaminen Toimivan etäopetuksen mallin kehittäminen Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot Hallinnollisen ja pedagogisen johtamismallin rakentaminen etäopetuksen tueksi Opettajien kouluttaminen virtuaalisten etäopetuskurssien pedagogiseen ja tekniseen valmistamiseen Verkko-oppimateriaalin tuottaminen opiskelijoille Etälukion aikuisopiskelijoiden ohjauksen ja tutoroinnin kehittäminen Opiskelijoiden etäopinnoissaan tarvitsemien ohjausmuotojen kehittäminen Hankkeen tuotokset Yhden kaupungin sisällä toteutettava etäopetusmalli Aiempaa monipuolisempi virtuaaliopintotarjonta Vantaan toisen asteen oppilaitoksissa Lukioaineiden etäopiskelu ja yrittäjyysopinnot 13

14 Pohjois-Kymenlaakson etäopetushanke Verkoston toiminnan tarkoitus Pohjois-Kymenlaakson etäopetushankkeen tarkoituksena on lisätä yhdenvertaisuutta ja vahvistaa alueiden välistä tasa-arvoa vakiinnuttamalla etäopetustoimintaa Pohjois-Kymenlaaksossa. Hankkeessa pyritään turvaamaan pienten reuna-alueilla olevien oppilaitosten toimintaedellytyksiä tarjoamalla etäopetuksen kautta opintoja. Verkoston tarkoituksena on lisätä alueen toisen asteen oppilaitosten yhteistä opintotarjontaa sekä laajentaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä perusasteella. Projektin kohderyhmänä ovat kohdealueen koulutuksen järjestäjät, perusasteen ja toisen asteen koulutuksen opetushenkilöstö sekä opiskelijat. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Kymenlaakson muiden yhteistyöverkostojen ja alueellisten hankkeiden kanssa. Hankkeen tärkeä yhteistyökumppani on ollut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima KymiPro-projekti. Verkoston toimijat Hanketta on vetänyt kaksi puolipäiväistä, oman toimensa ohella työskentelevää projektikoordinaattoria. Hankkeen loppuvaiheessa projektikoordinaattoreiden työpanosta on pienennetty siten, että heistä toinen on vetänyt hanketta edelleen osa-aikaisesti päivän viikossa ja toinen erillistuntimäärällä tarpeen mukaan. Lisäksi hankkeessa on toiminut myös ohjausryhmä, johon on kuulunut seudun hankekoulujen rehtorit, koulutoimen johtoa ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet Opetushenkilöstön verkko-opetusvalmiuksien kehittäminen ja aineryhmätoiminnan edistäminen Verkko-opetuksen vakiinnuttaminen ja tieto- ja viestintätekniikan jalkauttaminen alueen toisen asteen oppilaitoksissa Alueen verkko-opintotarjonnan laajentaminen yhteisen etäopetustarjonnan avulla Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot Yhteistyöverkoston koordinointi, tiedotustilaisuuksien järjestäminen Verkkokurssituotannon tukeminen ja sopimuskäytänteet Opettajien tvt-tukipalveluiden järjestäminen ja koordinointi (verkkopedagoginen koulutus, Moodle-oppimisympäristöön perehdytykset, verkkokurssituotannon tuki) Aineryhmäverkoston käynnistäminen ja opettajien tvt:n käyttöön rohkaisu Verkko-oppimateriaalin tuottaminen hankkeen oppilaitoksissa Kymiedu-palvelukokonaisuuden suunnittelu ja toteutus yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoiman KymiPro-projektin kanssa Verkostoyhteistyö muiden alueellisten toimijoiden ja hankkeiden kanssa eri kouluasteilla 14

15 Hankkeen tuotokset Verkossa suoritettavat opintokokonaisuudet lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa Alueellinen koulutusportaali ja verkko-opintotarjotin (www.kymiedu.fi) Toimiva lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöverkosto Etelä-kymenlaakson KyEtä-hanke Verkoston tarkoitus Etelä-Kymenlaakson KyEtä-hankkeessa koordinoidaan alueellisen etäopetustarjonnan kehittämistä ja levittämistä alueen lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Projektin tarkoituksena on verkko- tai etäopetustoiminnan vakiinnuttaminen alueen toisen asteen oppilaitoksissa. Keskeisenä tavoitteena on kehittää opettajien verkko-opetuksen hyödyntämismahdollisuuksia rohkaisemalla yhä suurempi osa opettajakunnasta oppilaitosten verkko-opetuksen kehittämistyöhön. Hankkeella pyritään varmistamaan alueen etäopetustoiminnan jatkuvuus ja vakiintuminen. Projektihenkilöstö on mukana suunnittelemassa etäopetustarjottimen käytännön toteutusta. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti maakunnan muiden yhteistyöverkostojen ja virtuaaliopetusta tukevien projektien ohjausryhmä- ja toteutustyöhön. Verkoston toimijat Osa-aikainen projektikoordinaattori, projektisihteeri ja ohjausryhmä Hankkeen keskeisimmät tavoitteet Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten alueellisen yhteistyö- ja oppimisverkoston aikaansaaminen Yhteisen verkkokurssitarjottimen tuottaminen verkkopohjaiselle oppimisalustalle Oppilaitosten välisen yhteistyön lisääntyminen täydennyskoulutus ja verkkoopintojen järjestämisessä Alueen päättäjien vakuuttaminen verkko- tai etäopetuksen painoarvosta. Tavoitteena on esittää virtuaalisen opetustarjonnan kehittämistä alueellisessa Paras-hankkeessa opetustoimen kärkihankkeena. 15

16 Hankkeen keskeisimmät toimintamuodot Tvt-täydennyskoulutusten koordinointi ja toteuttaminen Opettajien vertaistuen ja ainepedagogisen yhteistyön käynnistäminen Verkkopedagogisen tuen tarjoaminen alueen oppilaitoksille Ohjelmien ja palveluiden käyttöön liittyvän tuen tarjoaminen resurssien mukaan ja niissä ongelmissa, joissa muu atk-tuki ei ole käytettävissä Verkko-oppimisympäristön käyttöönoton tukeminen ja käyttöideoitten levittäminen verkostossa Osallistuminen alueellisen koulutusportaalin (kymiedu.fi) ohjaus- ja toteutustyöhön yhteistyössä Palmenian ja Pohjois-Kymenlaakson hankkeiden kanssa Tiedottaminen sekä koululaitoksen sisällä että ulkoisesti hyödyntämällä etenkin virtuaalisia tiedottamisen väyliä Tutkiva ja kokeileva toiminta (laatupiiri, kokeilukurssi, mediakasvatukseen liittyvä kilpailu, virtuaalinen vertaiskäynti) Asenteellisen ja toimintakulttuurisen muutoksen edistäminen tvt-opetuskäytölle myönteiseksi: uusien koulujen ja opettajien innostaminen mukaan verkostoihin Osallistuminen alueellisen tvt-strategian toimeenpanosuunnitelman päivittämiseen. Hankkeen keskeisimpiä tuotoksia Alueellinen toisen asteen etäopetustarjonta, lukiokurssien osalta käyntiin lukuvuonna Alueellisen koulutusportaalin ja verkko-opintotarjottimen kehittäminen ja käyttöönotto (www.kymiedu.fi). Hankkeen tuottama tukiaineisto opettajalle: Opit-ympäristössä Eväitä verkkoon; koko maakunnan opettajille, työversiot: ja peda.net/polku/tvt-ideat (helmikuu 2007). 16

17 3 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTAA 3.1 Oppilaitosten yhteistyön perusteet ja haasteet Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot -hankkeen tavoitteet kytkeytyvät valtakunnallisiin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin ja pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan Seuraavassa tarkastellaan koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten alueellista yhteistyötä koskevia kansallisia toimenpiteitä ja tavoitteita. Näitä tavoitteita tukevat ajankohtaiset ohjelmat ovat olleet lähtökohtana oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien alueellisessa verkostoyhteistyössä. Ensin kuitenkin tarkastellaan oppilaitosten toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, jotka luovat haasteita etäopetusverkostojen kehittämistyölle. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toimintaympäristö on muuttumassa. Keskeisimpiä toimintaympäristön muutoksia aiheuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen, lapsi- ja nuorisoikäluokkien pieneneminen, lisääntyvä monikulttuurisuus, sekä muutokset väestön alueellisessa jakaantumisessa. Pääministeri Vanhasen hallituksen uudessa tietoyhteiskuntastrategiassa ( ) painotetaan, että kansainvälistyminen, verkottuminen, uudet yhteistyömallit, monialaisuus ja monitieteellisyys ovat myös tulevaisuudessa Suomen keskeisimpiä menestystekijöitä. Koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä tukevien palveluiden ja rakenteiden välistä vuorovaikutusta on strategian mukaisesti edistettävä. *) Etenkin nuorisoikäluokkien pieneneminen vaikuttaa syrjäalueilla toisen asteen luokka- ja ryhmäkokoihin, jotka vaikeuttavat erityisesti pienempien lukioiden toimintaa tulevaisuudessa. Vuoteen 2020 mennessä vuotiaiden määrä on koko maan tasolla noin 10 % pienempi kuin vuonna Suurin muutos tulee olemaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa, joissa nuorten määrä vähenee Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta %. Myös Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla vähennys on %. 1) *) Ensimmäinen koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia julkistettiin jo vuonna Hallituksen uusi kansallinen tietoyhteiskuntastrategia vuosille julkistettiin syyskuussa Strategia sisältää seuraavalle hallituskaudelle ulottuvan konkreettisen toimenpano-ohjelman sekä useita toimenpanoesityksiä (Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia ). 1) Opetusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaus

18 Tulevien kansallisten ja kansainvälisten muutosten myötä koulutuksen keskeisenä haasteena tulee olemaan laadukkaiden koulutuspalveluiden turvaaminen. Koulutuspalveluiden laadun ja riittävän valinnaisuuden lisäksi koulutuksen saatavuus on tärkeää. Koulutuksen järjestäjien välisessä yhteistyössä onkin usein kysymys koulutuksen saatavuuden turvaamisesta. 2) 3.2 Opetusministeriön ajankohtaiset ohjelmat Kehittämishanke toteuttaa osaltaan opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa ( ). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on turvata toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus sekä ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyön kehittäminen. Kehittämissuunnitelmaan perustuen hankkeen tarkoituksena on ollut tukea alueellista kehittämistyötä, koulutuksen saavutettavuutta sekä virtuaalisten opintokokonaisuuksien kehittämistä. Tavoitteena on myös oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen vahvistaminen. Oppilaitosten välisen yhteistyön tukeminen on keskeistä erityisesti ammatillisten ja lukio- opintojen järjestämisessä. Tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien ja koulutuksen saavutettavuuden turvaamista maan eri osissa pidetään kehittämissuunnitelmassa merkittävänä painopistealueena. Opetusministeriön koulutus- ja tiedepoliittisessa aluestrategiassa ( ) on määritelty tavoitteita ja keinoja, joilla opetusministeriö vastaa omalla hallinnonalallaan aluekehityksen tuomiin haasteisiin. Keskeisenä keinona edistää kilpailukykyisten oppimisympäristöjen syntymistä on koulutuksen ja tutkimuksen alueellisen yhteistyön vahvistaminen elinkeino- ja työelämän sekä muiden toimijoiden kanssa. Opetustoimen yhteistyöllä on myös koulutuslainsäädännössä vahva säädöspohja. Sekä lukiolaissa (628/1998) sekä laissa ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät velvoitetaan tekemään yhteistyötä keskenään. Laki velvoittaa koulutuksen järjestäjät yhteistyöhön myös muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. 3.3 Tietoyhteiskuntaohjelma ja sen toteutus Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma vuosille on ollut laaja valtakunnallinen toimenpideohjelma. Tieto yhteiskuntaohjelma on jatkoa vuosina laaditulle tietostrategialle. 2) Numminen & Stenvall

19 Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena on ollut kehittää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja vahvistaa oppilaitosten mahdollisuuksia hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa monipuolisesti. Tarkoituksena on myös ollut vahvistaa kaikkien kansalaisten osaamista tietoyhteiskunnan tarjoamien palveluiden saavuttamiseksi, käyttämiseksi ja tuottamiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa Opetushallituksen tehtäväksi annettiin virtuaaliopetuksen kehittämis- ja vakiinnuttamissuunnitelman laatiminen eri koulumuodoille. Verkko-opetuksen vakiintumistyöryhmän esittämä verkko-opetuksen ja muun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön visio vuodelle 2007 on seuraava: Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta osana tutkintoon johtavaa koulutusta ja muuta koulutusta sekä vapaata sivistystyötä. Vision toteutumiseksi Opetushallitus on koordinoinut ja luonut edellytyksiä aihe-, aine- ja alakohtaisten verkostojen syntymiselle ja toiminnalle. Vision toteutumisen edellytyksenä ovat opiskelijoiden, opettajien ja koulutuksen järjestäjien käytettävissä olevat joustavat ja laadukkaat verkko-opiskelun palvelut. Vakiintumistyöryhmän raportissa painotetaan edelleen, että kehittämisverkostojen tulee myös toimia alueellisesti ja valtakunnallisesti yli oppilaitosmuotojen ja -rajojen. Yhteistyötä erityisesti lukioiden ja ammatillisen koulutuksen välillä tulee kehittää virtuaalisissa koulutuspalveluissa. Verkostoissa tulisi pyrkiä myös kestäviin ratkaisuihin, jolloin toiminta jatkuu myös hankerahoituksen päätyttyä. Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelman myötä on Suomeen syntynyt useita toimivia kehittämisverkostoja. Opetushallinnon aikaisemmissa tieto- ja viestintäteknologian ja verkko-opetuksen kehittämishankkeissa on luotu pohjaa myös tässä hankkeessa toteutettavalle kehittämistyölle. Seuraavassa luodaan katsaus valtakunnallisesti toimineisiin tärkeisiin lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön virtuaali- ja etäopetuksen kehittämishankkeisiin. 19

20 3.4 Etälukioprojektit ( ) Etälukioprojekti oli Opetushallituksen koordinoima, valtakunnallisesti vuosina toiminut kehittämishanke. *) Projekti kohdistui koko maan alueelle. Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot -kehittämishankkeen toiminnot liittyvät vahvasti etälukiotoiminnasta saatuihin kokemuksiin verkko- tai etäopetuksen hyvistä organisointi- ja toteutusmalleista. Käynnissä olevan hankkeen yhtenä tavoitteena on levittää ja soveltaa etälukiohankkeessa kehitettyjä etäopetuksen malleja laajemmin alueiden muihin lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Kehittämishankkeen myötä järjestetyn täydennyskoulutuksen, aineryhmätyöskentelyn ja mentoroinnin avulla on pyritty levittämään oppilaitosten verkko ja etäopetuksen hyviä organisointi- ja toteutusmalleja. Opetushallituksen toteuttamassa etälukiotoiminnan kokonaisarvioinnissa on selvitetty, miten etälukioprojekti on saavuttanut omat hanketoiminnalleen asettamansa tavoitteet. (Kirjavainen 2005) Kokonaisarvioinnin kehittämisehdotuksissa tärkeänä pidetään toisen asteen oppilaitosten välisen yhteistyön lisäämistä. Arvioinnissa ehdotetaan, että opetusteknologian käyttöön liittyvää yhteistyötä tulee laajentaa lukioista ammatillisiin oppilaitoksiin sekä yritysmaailmaan. Kehittämisehdotuksissa ehdotetaan myös, että muissa alueen päiväoppilaitoksissa tulisi pyrkiä laajentamaan verkkokurssitarjontaa. Etälukioprojektin kokonaisarvioinnin mukaan verkkokursseja tarjoavien etälukioverkostojen koko ja opiskelijamäärät vaihtelevat suuresti alueittain. Verkkokurssien opiskelija- ja suoritusmääriä pitäisi arvioinnin mukaan seurata Suomessa systemaattisemmin, jotta toiminnan volyymista saataisiin kattavampi kuva valtakunnallisesti. Tässä arvioinnissa on verkko- tai etäopintojen seurantaa kehitetty kehittämisehdotusten mukaisesti. Arvioinnin yhteydessä laadittiin taulukko verkko- tai etäopintojen määrällisten tietojen keräämistä varten. Kaikista alueverkostojen lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista kerättiin kehyksen mukaisia määrällisiä tietoja muun muassa opiskelija- ja kurssisuoritusten määristä. Kerättyjen *) Etälukioprojektissa kehitettiin etälukiotoimintaa eri ESR-tavoiteohjelmista rahoitettujen alueellisten projektien verkostotyönä. Etälukiotoiminnan suunnittelu- ja kehittämisvaiheen aloitettiin Opetushallituksessa vuonna Projektin varsinainen toiminta alkoi vuonna 1997, jolloin hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyi Opetushallituksen koordinoimana. Vuonna 2004 etälukiotoiminta oli laajentunut niin, että etäopiskelijoita oli koko maassa yhteensä noin Etälukiohankkeen ensimmäisen vaiheen toiminnasta ja saavutuksista ( ) on julkaistu Impact- tutkimushankkeen arviointiraportti vuonna 2000 (Wager Aalto) sekä hankkeen loppuraportti vuonna 2000 (Renko & Koskinen). Lisäksi on julkaistu Opetushallituksen koko Etälukioprojektia koskeva loppuraportti ja ESR 3 -loppuraportti sekä alueellisten etälukioverkostojen loppuraportit. 20

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot

Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot - ESR-projektin loppuraportit ja alueverkostojen kehittämiskuvaukset Kimmo Koskinen Anne Rongas Marianna Sydänmaanlakka Maria Virtanen Esa Vuorenmaa OPETUSHALLITUS

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa 24.01.2013 Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Liisa Vanhanen-Nuutinen 1070517 Selvityksen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

KICK OFF VALTIONAVUSTUSHANKKEET 2015. Opetushallituksen terveiset

KICK OFF VALTIONAVUSTUSHANKKEET 2015. Opetushallituksen terveiset KICK OFF VALTIONAVUSTUSHANKKEET 2015 Opetushallituksen terveiset Helsinki, Paasitorni 2.10.2015 Esa Karvinen Opetusneuvos Yksikön päällikkö Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus KICK OFF Tavoitteena on

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Verkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista

Verkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista Verkko opettajan palveluksessa: alueen verkko-opetushankkeiden info koulutus- ja tukipalveluista Yläkoulujen VESO-päivä 18.11.2006, Kouvola KymiPro/ Osku Kiri & Pohjois-Kymenlaakson etäopetushanke/ Maria

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Opetusministeri Jukka Gustafsson esittää kysymyksen, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, stepit, tavoitteen saavuttamiseksi?

Opetusministeri Jukka Gustafsson esittää kysymyksen, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, stepit, tavoitteen saavuttamiseksi? OPETUSMINISTERIN TAPAAMINEN 2 14.9.2012, klo 13.30 14.45 EDUSKUNTATALO, HELSINKI Läsnä: Opetusministeri Jukka Gustafsson Opetusneuvos OKM Elise Virnes Hirvonen Maija, AEO ry, JAMK AOKK Kekki Kimmo, AEO

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013 ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) Sisällysluettelo Lyhenteet ProTeK-hankkeet ProTeK2000 ProTeK3000 Lyhenteet EU ProTeK2000 ProTeK3000 Euroopan Unioni ESR/ELY, EKAMI

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot