Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot

Transkriptio

1 Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot - ESR-projektin loppuraportit ja alueverkostojen kehittämiskuvaukset Kimmo Koskinen Anne Rongas Marianna Sydänmaanlakka Maria Virtanen Esa Vuorenmaa OPETUSHALLITUS

2 Moniste 14/2007 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Taitto: Ateljee Heijastus Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki 2007 Opetushallitus ja tekijät

3 Sisällysluettelo I ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTIT 6 1 OPETUSHALLITUS Taustatiedot Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin toteutus ja yhteistyö Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Projektin tulokset Projektin innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Projektin rahoitus 23 2 POHJOIS-KYMENLAAKSO (KYM&YR_P) Taustatiedot Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin toteutus ja yhteistyö Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Projektin tulokset Projektin innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Projektin rahoitus 35 3 ETELÄ-KYMENLAAKSO (KYETÄ) Taustatiedot Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin toteutus ja yhteistyö Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Projektin tulokset Projektin innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Projektin rahoitus 42

4 4 VANTAA Taustatiedot Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin toteutus ja yhteistyö Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Projektin tulokset Projektin innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Projektin rahoitus 50 5 ETELÄ-POHJANMAA (OPINLAKEUS) Taustatiedot Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Projektin toteutus ja yhteistyö Julkisuus ja tiedottaminen Ongelmat ja suositukset Projektin tulokset Projektin innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Projektin rahoitus 57 II ALUEVERKOSTOJEN KEHITTÄMISKUVAUKSET 58 6 POHJOIS-KYMENLAAKSO (KYM&YR_P) Palveluja opettajille ja opiskelijoille Sopimukset ja pelisäännöt Rahoitus Henkilöstökoulutus Johtamis- ja koordinointijärjestelmät Toimintaa ohjaavat asiakirjat Opinto-ohjaus ja neuvonta, tiedotus Opetus- ja oppimisympäristöt Verkosto laajenee 67 Liite 1 68 Liite 2 70

5 7 ETELÄ-KYMENLAAKSO (KYETÄ) KyEtä projektin vaiheet Etelä-Kymenlaaksossa sovellettiin kehittävän työntutkimuksen teoriaa Sopimukset ja pelisäännöt Rahoitus Henkilöstökoulutus Johtamis- ja koordinointijärjestelmät Toimintaa ohjaavat asiakirjat Opinto-ohjaus ja neuvonta, tiedotus Opetus- ja oppimisympäristöt 82 Liite 1 83 Liite VANTAA Taustaa ja tilanne Yhteinen tahtotila Sopimukset ja pelisäännöt Rahoitus Henkilöstökoulutus Johtamis- ja koordinointijärjestelmät Toimintaa ohjaavat asiakirjat Opintotarjonta Opintojen ohjaus ja neuvonta, tiedotus Opetus- ja oppimisympäristöt 95 9 ETELÄ-POHJANMAA (Opinlakeus) Sopimukset ja pelisäännöt Rahoitus Henkilöstökoulutus Opetus- ja oppimisympäristöt 99

6 I ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTIT 1 OPETUSHALLITUS Ylitarkastaja, projektipäällikkö Kimmo Koskinen 1.1 Taustatiedot Diaarinumero 74/328/2004 Projektin nimi Projektikoodi Tavoiteohjelma 3 Toimintalinja 3 Toimenpidekokonaisuus 1 Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot S85334 Projektin suunnitelman mukainen kestoaika , jatkoaika asti Projektin päävastuuviranomainen Projektia hallinnoiva organisaatio Projektin vastuuhenkilö 2900 Opetusministeriö Opetushallitus ylitarkastaja Kimmo Koskinen Puhelinnumero ; Postiosoite PL 380, HELSINKI 1.2 Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot - hanke käynnistettiin alueellisten koordinaattorien ja muun projektihenkilöstön rekrytoinnilla keväällä Alun suunnitteluvaiheessa järjestettiin hankeosapuolten avainhenkilöiden neuvotteluja, alueellisia seminaareja ja tiedotustilaisuuksia. Myös opettajien ja rehtoreiden ensimmäiset täydennyskoulutukset käynnistettiin pian hankkeen käynnistymisen jälkeen. Opetushallituksen nimeämä ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran elokuussa 2005 ja sen jälkeen vuosittain tammi- ja elokuussa. Tämän lisäksi nimettiin alueelliset ohjausryhmät, jotka kokoontuivat 3-5 kertaa vuodessa. OPH:n ja alueverkostojen hankevastaavien yhteydenpito oli vilkasta ja säännöllistä ja siinä hyödynnettiin pääasiassa verkkoyhteyksiä. Lisäksi koordinaattorien kesken pidettiin säännöllisesti yhteispalavereja. Alueverkostoissa toteutettiin hankkeen kuluessa runsaasti hankeoppilaitosten rehtoreiden, opettajien ja opinto-ohjaajien pitkä ja lyhytkestoista täydennyskoulutusta, johon osallistui kaikkiaan satoja opettajia. Lisäksi hankkeessa järjestettiin lukuisia alueellisia ja oppilaitoskohtaisia kehittämispäiviä, kokouksia sekä sisäisiä ja ulkoisia tiedotustilaisuuksia. Opettajien alueellisten aineryhmien toiminta käynnistyi vähitellen jokaisessa

7 verkostossa. Hankkeeseen liittyneiden OPH:n hankesivuston ja alueverkostojen koulutusportaalien kehittämistyö eteni suunnitellusti. Alueelliset verkkoportaalit ja verkkokurssitarjottimet julkistettiin vuoden 2006 aikana. Hankkeessa kehitettyä vertaisarvioinnin työvälinettä pilotoitiin huhtikuussa 2006 Etelä-Pohjanmaan verkostoon tehdyllä vertaiskäynnillä (30 osallistujaa eri hankeverkostoista). Vertaiskäynnit toteutettiin myöhemmin myös Etelä-Kymenlaaksoon (virtuaalisesti) ja Pohjois-Kymenlaaksoon. Opetushallituksen, ISOverkoston ja Yleisradion yhteistyönä tuotettiin viisi tv-opetusohjelmasarjaa, yhteensä 19 ohjelmaa. Verkkokurssipohjia ja oppimisaihioita tuotettiin verkostokohtaisesti opettajien toimesta. Hankevastaavat käynnistivät alueverkostojen vakiinnuttamistyön v järjestämällä useita alueellisia keskustelutilaisuuksia koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosjohdon kanssa. Onnistuneen vakiinnuttamistyön tuloksena kaikki hankkeessa syntyneet verkostot voivat hankkeen loputtua jatkaa toimintaa normaalin toimintarahoituksen turvin. Hankkeesta tiedotettiin Opetushallituksen ja verkostojen verkkosivuilla ja lehti-ilmoituksilla, minkä lisäksi kirjoitettiin lehtiartikkeleita ja annettiin haastatteluita. Tiedotusta suunnattiin erityisesti opettajille ja opinto-ohjaajille ja hankkeen jälkipuoliskolla yhä enemmän myös opiskelijoille. Hanketta esiteltiin valtakunnallisissa ja alueellisissa koulutustilaisuuksissa, seminaareissa ja messuilla. Kehittämishankkeen arviointi tehtiin ajalla 9/2005-3/2007. Arvioinnissa selvitettiin hankkeen toteutusta ja vaikutuksia. Arviointi perustui hankkeessa mukana olleiden oppilaitosten rehtoreille, koulutuksen järjestäjille, opettajille, opinto-ohjaajille ja opiskelijoille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin sekä alueverkostoista kerättyihin tilastotietoihin ja muuhun aineistoon. Arviointiraportti julkaistiin kesäkuussa Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Lähtökohta Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot - hankkeen suunnittelu käynnistettiin Opetushallituksessa loppuvuodesta Kehittämisprojekti toteutti osaltaan opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa , jossa tavoitteeksi oli asetettu toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuuden turvaaminen sekä ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyön kehittäminen mm. yhteisen opintotarjonnan ja verkko-opetuksen käytön lisäämisen osalta. Kehittämishankkeen lähtökohtana oli luoda verkko-opetusta hyödyntävät alueelliset toisen asteen koulutuspalveluverkostot, joiden avulla voitaisiin tukea tasa-arvoista koulutuksen saavutettavuutta ja edistää opetuksen laatua kaikkialla kohdealueilla, erityisesti pienissä oppilaitoksissa ja haja-asutusalueilla. Hankkeen alkuperäisenä kehittämisvisiona oli luoda toimintamallit 2-3 maakunnalliselle toisen asteen oppilaitosten etäopetusverkostolle ja levittää aktiivisesti tietoa saavutetuista malleista ja käytänteistä sovellettavaksi myös muualla maassa. 7

8 Tavoitteet Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukemalla hankkeella tavoiteltiin toisen asteen etä- ja verkko-opetuksen kehittämistä ja vakiinnuttamista sekä oppilaitosten alueellisen yhteistyön edistämistä. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet olivat: 1. Alueellisten koulutuspalveluverkostojen tukitoimien kehittäminen 2. Aikuisten ja nuorten etäopiskelumahdollisuuksien avaaminen alueen lukioihin 3. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön tvt-opetuskäytön valmiuksien parantaminen 4. Oppilaitosten ja yritysten alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä alueelliseen yrittäjyyteen liittyvän tiedon ja osaamisen lisääminen 5. ekoulutoimen hallinnollisten ja pedagogisten toimintamallien kehittäminen 6. Alueiden väestön aktivointi koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen 7. Verkko-opetusta ja -opiskelua tukeva sisältötuotanto 8. Hankkeeseen liittyvä arviointi ja raportointi sekä hyvien käytänteiden levittäminen Kohderyhmä Hankkeen projektisuunnitelmassa ilmoitettu varsinainen kohderyhmä oli alueiden aikuisväestö sekä verkkokursseja opinnoissaan hyödyntävät lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Välillisenä kohderyhmänä olivat oppilaitosten rehtorit, opettajat ja opinto-ohjaajat. 1.4 Projektin toteutus ja yhteistyö Osallistujien ja yritysten valinta Hanke päätettiin suunnata Etelä-Pohjanmaan ja Kymenlaakson maakuntiin, joissa väestön koulutustaso oli maan keskiarvoa alempi. Molemmissa maakunnissa myös väestömäärän kehitys oli laskeva ja etenkin Kymenlaaksossa työttömyys oli maan keskiarvoa korkeampi. Toisaalta hankkeessa haluttiin kehittää myös suurempaan kaupunkiin soveltuvaa kaupungin sisäistä toisen asteen verkko-opetuksen toimintamallia. Vantaan kaupunki ilmoitti halustaan lähteä mukaan hankkeeseen tältä osin. Opetushallitus päätyi esittämään hankkeen kohdealueiksi Etelä-Pohjanmaata, Kymenlaaksoa ja Vantaan kaupunkia. Hanketta valmisteltiin kohdealueilla kevään ja kesän 2004 aikana Opetushallituksen ja lääninhallitusten tuella. Alueilla järjestettiin useita tiedotus- ja suunnittelukokouksia, joihin kutsuttiin kaikki toisen asteen koulutukset järjestäjät ja ylläpitäjät sekä oppilaitosten rehtorit. Hankkeeseen mukaan halunneet koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset ilmoittautuivat kevään lopulla. Etelä-Pohjanmaalla suunnittelun vetovastuun otti Seinäjoen koulutuskeskus, Kymenlaaksossa Kotkan kaupungin sivistystoimi ja Vantaalla Sotungin lukio. Opetushallitus kävi yhteistyöneuvottelut Yleisradion sekä muiden sidosryhmien kanssa. Syyskuussa 2004 hankesuunnitelmat olivat valmiit ja rahoitussuunnitelmat selvillä. Osa Etelä- Pohjanmaan ja Kymenlaakson alueverkostojen kehittämisrahoituksesta haettiin läänin- 8

9 hallituksista ja maakuntaliitoista. Eri rahoituslähteistä saatu rahoitus ja sillä resurssoitu toiminta sekä raportointi pidettiin koordinoidusti toisistaan erillisinä, jolloin vältettiin päällekkäisen rahoituksen ongelma. Opetushallitus haki lokakuussa ESR tavoite 3-ohjelman mukaista projektirahoitusta opetusministeriöstä. Opetusministeriö teki hankkeelle myönteisen rahoituspäätöksen , jonka jälkeen hankkeen toiminta varsinaisesti käynnistyi. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Hankkeen organisointi ja eri tahojen yhteistyö Hanke organisoitiin siten, että Opetushallituksessa hankekokonaisuuden vastuuhenkilöksi nimettiin päätoiminen projektipäällikkö. Kullekin alueelle valittiin projektivastaavat, osin päätoimiset ja osin osa-aikaiset, joiden tehtävänä oli vastata oman alueverkostonsa osahankkeesta. Alueverkoston projektihenkilöstön tukena toimivat koko hankkeen keston ajan ESR-raportointiin perehtyneet projektisihteerit ja taloushallinto. Hankkeen kehittämistyötä tukemaan Opetushallitus käynnisti syyskuussa 2005 hankearvioinnin, jota tekemään valittiin päätoiminen projektisuunnittelija. Opetushallitus nimesi hankkeen ohjausryhmän, joka kokoontui hankkeen aikana viisi kertaa. Lisäksi alueellisilla osahankkeilla oli omat ohjausryhmänsä. Projektin toimijoina olivat Kymenlaakson, Etelä-Pohjanmaan sekä Vantaan lukiot ja ammatilliset oppilaitokset lähes kokonaisuudessaan, yhteensä 56 oppilaitosta. Kymenlaaksossa päätettiin mm. hankerahoitussyistä toimia erillisinä verkostohankkeina: Etelä-Kymenlaakson KyEtä-hanke ja Pohjois-Kymenlaakson etäopetushanke. Opetushallitus koordinoi hanketta yhteistyössä opetusministeriön, lääninhallitusten ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Opetushallitus ja Yleisradio vastasivat hankkeeseen liittyvästä valtakunnan tason sisältötuotannosta (tv-opetusohjelmat ja verkkosisältö) sekä tiedottamisesta ja markkinoinnista. Aluehankkeet käynnistivät yhteistyön alueensa täydennyskoulutusorganisaatioiden, muiden kehittämishankkeiden sekä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. 9

10 Länsi-Suomen lääninhallitus Etelä-Pohjanmaan liitto Opetushallitus Etelä-Suomen lääninhallitus Kymenlaakson liitto Etelä-Pohjanmaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 35 oppilaitosta Yleisradio Oy Elinkeinoelämän sidosryhmät Vantaa kaupungin lukioden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 7 oppilaitosta Pohjois-Kymenlaakson lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 7 oppilaitosta Etelä-Kymenlaakson lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöja oppimisverkosto 7 oppilaitosta Ammattikorkeakoulut, peruskoulut, täydennyskoulutuskeskukset, Opetusalan koulutuskeskus Opeko Hankkeen toimijatahot ja yhteistyökumppanit Vantaan kaupunkihanke lukiota - 1 ammatillinen oppilaitos Etelä-Pohjanmaan 2. asteen virtuaaliverkko lukiota - 16 ammatillinen oppilaitosta Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot -hanke - yhteensä 56 toisen asteen oppilaitosta Etelä-Kymenlaakson KyEtä-hanke lukiota - 2 ammatillinen oppilaitosta Pohjois-Kymenlaakson etäopetushanke lukiota - 1 ammatillinen oppilaitos Hankekokonaisuus osahankkeineen 10

11 Hankkeen kokonaisuus rakentui osahankkeiden omasta verkostokohtaisesta kehittämistyöstä sekä hankkeiden välisestä yhteistyöstä. Opetushallitus osallistui osaltaan alueverkostojen kehittämistyöhön ja koordinoi verkostojen välistä yhteistyötä. Opetushallitus myös vastasi kehittämistyötä tukevan arvioinnin toteutuksesta ja tulosten raportoinnista. Alueverkostojen projektipäälliköt vastasivat alueensa hanketyöstä, jota toteutettiin yhdessä koulutuksen järjestäjien henkilöstön sekä hankkeen varsinaisten toimijoiden eli oppilaitosten opetushenkilöstön kanssa. Alueverkostojen oppilaitosten sisäisen yhteistyön lisäksi verkostohankkeet tekivät paljon yhteistyötä muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tällaisia ns. ulkoisia kumppaneita olivat esimerkiksi Pohjois-Kymenlaaksossa KymiPro -hanke, joka toimi verkoston tärkeimpänä yhteistyökumppanina yhteisen palvelukokonaisuuden rakentamisessa. Myös Etelä-Pohjanmaalla muut verkostohankkeet, kuten Senuko-oppilaitosverkosto sekä virtuaalilukio olivat tärkeitä ulkopuolisia kumppaneita verkostoyhteistyön rakentamisessa. Opetushallituksen kehittämishankkeen ja alueellisten hankkeiden lisäksi kaikilla alueilla toimi myös muilla eri rahoituslähteillä rahoitettavia hankkeita, joiden tavoitteena oli kehittää verkko-opetusta ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tai mm. yrittäjyyttä. Näillä hankkeilla oli vaikutusta tämänkin hankkeen tavoitteiden edistymiseen kohdealueilla, kuten esim. opetushenkilöstön tvt-osaamisen kohoamiseen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Hankkeen toteutus 1 Alueellisten koulutuspalveluverkostojen tukitoimien kehittäminen a) Tekniset ja pedagogiset tukipalvelut Alueilla lähdettiin heti alusta lähtien kehittämään opettajille tarjottavia tukipalveluja yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Tukipalvelut pyrittiin tuomaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti lähelle opettajien jokapäiväistä työtä. Käytännössä opettajien pedagogisesta ja teknisestä tuesta vastasivat nimetyt tvtmentorit, projektipäälliköt ja kuntien/oppilaitosten atk-tukihenkilöt. Hankkeen kuluessa pedagogista tukea antoivat yhä kasvavassa määrin verkko-opetukseen parhaiten perehtyneet opettajat eli ns. vertaistukiopettajat. Vertaistukena toimineille opettajille järjestettiin tarpeen mukaan verkostojen toimesta täydennyskoulutusta. b) Aineryhmät Hankkeen toimesta käynnistettiin jokaisessa alueverkostossa opettajien aineryhmätoiminta tukemaan opettajien ryhmääntymistä yli oppilaitosrajojen. Tarkoituksena oli vahvistaa opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttötaitoja ja muuta ammattiosaamista jaetun asiantuntijuuden ja avoimen tiedon jakamisen myötä. Aineryhmät kokoontuivat enemmän tai vähemmän säännöllisesti yhteisiin koulutus- ja työpajatapaamisiin. Osalla ryhmistä oli myös yhteinen sähköinen työskentely- ja keskustelufoorumi alueellisella oppimisalustalla. Aineryhmien nimetyille vetäjille maksettiin aineryhmätyön toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta palkkio tuntiseurannan perusteella. 11

12 c) Koulutusportaalit ja verkkokurssitarjottimet Verkostoille kehitettiin alueelliset koulutusportaalit, joihin koottiin verkostoja ja niiden toimintaa koskeva olennainen tieto ja palvelut ( fi/etalukio ja Portaalien osana julkaistiin alueelliset verkko-opintotarjottimet, joiden kurssitarjonta lisääntyi hankkeen aikana selvästi. Verkostot toimivat aktiivisesti oppilaitosten välisen sähköisen tiedonsiirron kehittämiseksi. Verkostojen edustajat osallistuivat mm. marraskuussa 2006 Kuortaneella järjestettyyn aihetta koskevaan työseminaariin, jonka ohjelman suunnittelusta ja järjestelyistä vastasi Opinlakeus-verkosto. 2. Aikuisten ja nuorten etäopiskelumahdollisuuksien avaaminen alueen lukioihin Hankkeen alkaessa etäopetusta järjestivät lähinnä Opetushallituksen etälukioprojektissa mukana olleet aikuislukiot ja lukioiden aikuislinjat sekä virtuaalikouluhankkeessa mukana olleet muutamat lukiot. Valtaosassa kohdealueiden oppilaitoksista ei ollut tarjolla etäopetusta eikä tieto- ja viestintätekniikka muutoinkaan hyödynnetty juurikaan opetuksessa. Heti projektin alkuvaiheessa silloinen olemassa oleva etäopetustarjonta avattiin kaikille verkoston oppilaitosten opiskelijoille. Sen lisäksi opettajien täydennyskoulutuksen myötä saatiin useimpiin oppilaitoksiin verkko-opetukseen perehtyneitä opettajia, jotka olivat myös halukkaita kokeilemaan verkon hyödyntämistä etäopetuksena tai lähiopetuksen osana. Hankkeen päättyessä verkostojen verkkokurssitarjonta oli jo huomattavan laaja. Tarjonnasta vastasivat monet muutkin oppilaitokset kuin perinteiset etälukio-oppilaitokset, vaikka pääosa tarjonnasta olikin edelleen muutaman etäopetukseen keskittyneen oppilaitoksen järjestämää. Verkko-opetustarjontaa koordinoitiin verkostoissa oppilaitosten kesken, jotta saataisiin katettua vähitellen myös harvinaisemmat opinnot ja voitaisiin välttyä päällekkäiseltä tarjonnalta. 3. Opetushenkilöstön tvt-opetuskäytön valmiuksien parantaminen Verkostojen opetushenkilöstöä osallistui hankkeen kestäessä verkko-opetuksen ja - ohjauksen täydennyskoulutukseen, jota toteutettiin Opetushallituksen rahoittamana opetustoimen täydennyskoulutuksena ja ESR-hankerahalla. Päivän tai kahden mittaiseen, oman koulun ulkopuolella pidettävään koulutukseen oli hyvin vaikeaa rekrytoida osallistujia mm. sijais- ja matkakustannusten vuoksi. Lyhytkestoiset (puolipäiväiset tai jopa lyhyemmätkin) työpaja- ja infotyyppiset täsmäkoulutukset omassa oppilaitoksessa tai sen läheisyydessä todettiin tuloksellisimmiksi ja suosituimmiksi. Opettajien täydennyskoulutuksen painopiste siirrettiinkin verkostoissa tällaiseen lyhytkestoiseen koulutusmalliin, jossa opettajat voivat koota tarpeidensa pohjalta oman koulutusostoskorinsa. Lyhytkoulutusta täydensivät opettajille suunnatut vertaistukipalvelut ja aineryhmätyöskentely. Toisaalta opettajia osallistui edelleen myös laajempiin ja pitkäkestoisempiin ope.fi IIja III-tyyppisiin täydennyskoulutuksiin, joskin koulutuksen oheiskulut laskivat jonkin 12

13 verran tällaiseen koulutukseen osallistumista. Opetustyön ohessa opettajien ei myöskään ollut helppo sitoutua pitkäkestoiseen koulutukseen. Rehtoreille järjestettiin hankeen toimesta koulutyöskentelyn muutosprosessi- ja laatukoulutusta. Aineryhmätyöskentely ja verkoston tarjoamat tukipalvelut auttoivat osaltaan opettajia tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävään opetukseen tutustumisessa ja perehtymisessä. Atk-ajokortin suorittamismahdollisuutta henkilöstölle parannettiin. Verkko-opetuksen laadun kehittäminen nostettiin verkostoissa vahvemmin esille. Tästä esimerkkeinä ovat mm. laatupiirin käynnistäminen Kymenlaaksossa ja verkko-oppimateriaalin laatukriteerityö Vantaalla. Opettajien täydennyskoulutuksesta löytyy tarkempaa tietoa verkostojen loppuraporteista. 4. Alueellisen yritysyhteistyön ja yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen Yritysten saaminen projektin tukitoimijoiksi osoittautui haasteelliseksi. Yhteistyötä pyrittiin saamaan aikaiseksi yrittäjäjärjestöjen avulla ja osin myös suorilla kontakteilla yrityksiin. Onnistuneesta yritysyhteistyöstä esimerkkinä oli Kymenlaaksossa KyEtähankkeen johdolla toteutettu Media älyä -kilpailu, johon lähti mukaan useita yrityksiä (ks. Etelä-Pohjanmaalla yritysten edustajia saatiin mukaan kouluttajiksi verkoston koulutustapahtumiin. Verkostojen opettajia osallistui yrittäjyyteen liittyvään täydennyskoulutukseen. Etelä- Pohjanmaalla käynnistettiin toisen asteen opettajille tarkoitettu koulutus Nivelvaiheyhteistyö perusopetuksen ja toisen asteen yrittäjyyskasvatuksessa. Yrittäjyysopintoja tarjottiin verkko-opetuksena ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden yhteistyönä esim. Vantaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kurssit olivat tarjolla alueiden kaikille toisen asteen opiskelijoille. 5. ekoulutoimen hallinnollisten ja pedagogisten toimintamallien kehittäminen Verkostomaisesti organisoituneiden toisen asteen alueverkostojen toimintamallien suunnittelua ja keskeisten toimintaprosessien hiomista jatkettiin koko hankkeen ajan. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten johdon sekä projektihenkilöstön kesken määriteltiin ja priorisoitiin verkoston tuottamat palvelut. Tarvittavia yhteistoiminnan pelisääntöjä ja sopimuksia otettiin verkostoissa käyttöön. Oppilaitosten keskinäisten sopimusten avulla avattiin opiskelijoille mahdollisuudet opiskella verkko-opintoja myös verkoston muista oppilaitoksista. Tässä yhteydessä haasteena on vielä projektin päätyttyäkin ottaa käyttöön yleistä virallista opintoluokitusta ja eri hallinto-ohjelmien välistä sähköistä tiedonsiirtoa tukeva järjestelmä. Näin päästäisiin eroon aikaa ja työresursseja tarpeettomasti kuormittavasta kansliatyöstä. Hankkeen aikana projektipäälliköt, rehtorit ja opettajat tekivät tutustumiskäyntejä maan muihin toisen asteen oppilaitosverkostoihin tarkoituksenaan tutustua näiden toimintamalleihin ja hyviin käytäntöihin. Myös hankkeen sisällä välitettiin kokemuksia verkostosta toiseen. Alkuvuodesta 2006 hankkeessa kehitettiin verkostojen yhteistyönä toisen asteen alueverkostojen vertaisarviointiin soveltuva arviointityökalu, jota pilotoitiin huhtikuussa toteutetussa hankkeen sisäisellä vertaiskäynnillä Etelä-Pohjanmaan verkostoon (ks. vertaiskäyntiaineisto ja raportit: Kehittämishankkeet 13

14 Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot Hankearviointi). Vertaiskäynnin anti koettiin antoisaksi sekä vierailukohteen että vierailijaverkostojen kehittämistyön kannalta. Loppuvuodesta 2006 toteutettiin KyEtä-hankkeen toimesta virtuaalisen vertaiskäynnin pilotointi Etelä-Kymenlaakson verkostoon. Huhtikuussa 2007 jatkettiin vertaiskäyntitoimintaa tekemällä vertaiskäynti Pohjois-Kymenlaakson verkostoon. Tällä vertaiskäynnillä oli osallistujia Vantaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Kauniaisista. 6. Alueiden väestön aktivointi koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen Aikuisten etäopiskelumahdollisuuksista tiedotettiin sekä valtakunnallisesti Opetushallituksen ja Yleisradion toimesta että paikallisesti alueverkostojen ja oppilaitosten toimesta (ks. tarkemmin tiedottamisesta luvussa 1.5). 7. Verkko-opetusta ja -opiskelua tukeva sisältötuotanto Opetushallitus ja Yleisradio jatkoivat aiemmassa etälukiohankkeessa aloitettua sisältötuotantoyhteistyötä. Verkko-oppimateriaalia ja tv-opetusohjelmia tuotettiin edelleen etälukio - brändin alla ja tuotanto oli etupäässä suunnattu etälukio-opiskelun tarpeita tukevaksi. Toisaalta varsinkin tv-ohjelmatuotannossa huomioitiin myös ammatillisen koulutuksen näkökulma kun tuotanto keskitettiin aihekokonaisuuksiin, joiden teemoja voitiin yhtälailla käsitellä ammatillisessakin koulutuksessa. Opettajat työstivät verkkokurssiaineistoja ja oppimisaihioita verkostokohtaisesti. Esimerkiksi Pohjois-Kymenlaaksossa toisen asteen verkosto lähti mukaan Kymen ammattikorkeakoulun kehittämän maakunnallisen oppimateriaalipankin sisältötuotantoon. Opettajat voivat vaihdantaperiaatteella tallentaa oppimateriaalipankkiin kuvia, tekstejä, tehtäviä, ääni- ja videotiedostoja eli kaikkea oppimisaihioista valmiisiin kurssikokonaisuuksiin. Oppimateriaalipankista kymenlaaksolaiset opettajat voivat hakea verkkoaineistoa oman verkko-opetusmateriaalinsa muokkaamiseen tai oman opetuksensa elävöittämiseen. 8. Hankkeeseen liittyvä arviointi ja raportointi Arvioinnin aineistona käytettiin laajasti eri materiaalilähteitä. Arviointi perustui hankkeessa mukana olevien oppilaitosten rehtoreille, koulutuksen järjestäjille, opettajille, opinto-ohjaajille ja opiskelijoille tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin sekä alueverkostoista kerättyihin tilastotietoihin. Lisäksi materiaalina käytettiin laaja-alaisesti koko hankkeen aikana syntyneitä asiakirjoja, julkaisuja ja aikaisempia arviointeja. Arvioinnissa toteutettiin yhteensä kuusi kyselyä (opettaja-, opinto-ohjaaja-, opiskelijaja rehtorikyselyt ja kustannuskysely). Lisäksi kaikista neljästä alueverkostosta haastateltiin kahta oppilaitoksissa työskentelevää rehtoria. Aineistoa kerättiin myös vertaisarvioinnilla ja tilastotiedoilla. 14

15 Arviointiraportti Rehtorikysely II Tilastotiedot ESR tiedot Kustannusselvitys Rehtoreiden haastattelut Syksy 2006 Alueilla tehty kehitystyö Tulosten raportointi Opettajakysely Opinto-ohjaajakysely Vertaisarviointi Opiskelijakysely Kesä 2006 Kevät 2006 Tulosten raportointi Rehtorikysely I Syksy 2005 Arvioinnin toteutus Arvioinnin tuloksia raportoitiin hankkeen aikana säännöllisesti hankkeen ohjausryhmälle, projektipäälliköille ja alueverkostoille. Alueverkostot saivat kyselyiden tulosyhteenvedot jokaisen kyselyn toteutuksen jälkeen. Arvioinnin tuloksia esiteltiin Opetushallituksen hankkeen ohjausryhmän lisäksi alueverkostojen ohjausryhmille ja oppilaitoksille. Arvioinnin väliraportit julkaistiin myös hankkeen www-sivuilla. Verkostot ja yksittäiset oppilaitokset arvioivat myös itse toimintaansa kurssipalautteilla ja omilla kyselyillään. Opetushallitus vastasi ESR-raportointiin liittyvästä projektiosapuolten ohjauksesta sekä raporttien toimittamisesta OPM:lle aikataulujen ja ohjeiden mukaisesti. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Työn- ja vastuunjakoa on kuvattu edellä luvussa Hankkeen organisointi ja eri tahojen yhteistyö. Kansainvälinen yhteistyö Hankkeella ei ollut kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä tavoitteita. Siksi kansainvälinen yhteistyö oli varsin vähäistä, eikä siihen voitu resurssoida voimavaroja. Opetushallituksessa ja alueverkostoissa vieraili hankkeen aikana kansainvälisiä vieraita, joille esiteltiin hanketta osana muuta vierailuohjelmaa. Hankkeessa toimivia henkilöitä osallistui kansainvälisiin konferensseihin ja muihin tapahtumiin (ei hankerahoituksella). Osa etäopiskelijoista asuu ulkomailla, jolloin oppilaitos tavallisimmin asioi mm. koejärjestelyjen takia jonkin ulkomaisen oppilaitoksen kanssa. 1.5 Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeen tiedottamisessa ja markkinoinnissa edettiin vuosittaisten tiedotussuunnitelmien mukaisesti. Valtakunnallisesti hankkeesta tiedotettiin hankkeen aikana Opetushallituksen verkkosivuilla. Opetushallitus teki hanke-esitteen, jota jaettiin noin kpl eri tilaisuuksissa ja postijakeluna. Yleisradion etälukio-ohjelmien tv-lähetykset ja markkinointispotit tavoittivat valtakunnallisesti ns. suuren yleisön ja lisäsivät oletettavasti sitä kautta kiinnostusta etäopiskelua kohtaan. Opetushallitus vastasi lehti-ilmoittelusta Varusmies-, Pro toimihenkilöunioni-, Improbatur-, Opettaja-, Tehy-, VR:n Matkaan- ja 15

16 Kuntalehdessä sekä eräissä muissa lehdissä, minkä lisäksi kirjoitettiin artikkeleita ja annettiin haastatteluita muutamiin lehtiin. Opetushallitus suuntasi hankerahoista lehti- ja tv-markkinointiin ja muuhun tiedotusmateriaaliin v yhteensä noin euroa. Hanke oli vuoden aikana esillä valtakunnallisissa koulutustapahtumissa ja seminaareissa. Esimerkiksi Sotungin etälukio esitteli Vantaa-projektia ja etälukiotoimintaa huhtikuussa 2006 Hämeenlinnan ITK-päivillä omalla osastollaan. Myös Opetushallituksen valtakunnallisilla virtuaalikoulupäivillä v olivat hanke ja sen toimijat näkyvästi esillä. Verkostot ja oppilaitokset tiedottivat hankkeesta ja verkko-opiskelumahdollisuudesta esitteillään, aluelehdissä ja muussa aluemediassa. Lisäksi alueilla järjestettiin lukuisia tiedotustilaisuuksia ja osallistuttiin alueellisiin koulutustapahtumiin (messut, näyttelyt jne.). Projektipäälliköt kiersivät aktiivisesti verkostojensa oppilaitoksissa tapaamassa rehtoreita, opettajia ja opiskelijoita. Verkostojen oppilaitoksissa kävi kansainvälisiä vieraita tutustumassa toisen asteen verkko-opetukseen. Hankkeen projektihenkilöitä osallistui vuoden kuluessa muutamiin kansainvälisiin verkko-opetustapahtumaan Suomessa ja ulkomailla. 1.6 Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa Hankkeen hallinnointiin liittyneet haasteet Alueellisten verkostojen kehittämistyötä jouduttiin rakentamaan usean eri rahoituslähteen varaan, mikä aiheutti alueverkostojen projektihenkilöstölle lisätyötä mm. moninkertaisen raportoinnin osalta. Myös hanketavoitteita jouduttiin jonkin verran muokkaamaan rahoituksen ehtojen mukaan. Hankkeen kesto oli asetettuihin tavoitteisiin nähden liian lyhyt (kaksi lukuvuotta). Rahoituspäätös saatiin maaliskuussa 2005, jolloin hanketyö saatiin kunnolla käynnistettyä oppilaitoksissa vasta elokuussa Oppilaitosten ja niiden henkilöstön toimintakulttuurin muuttaminen hankkeessa suunnitellussa laajuudessa vie aikaa vähintään 4-5 vuotta. Projektihenkilöstöllä ei ollut mahdollista keskittyä kokoaikaisesti hanketyöhön muiden työsitoumustensa vuoksi. Lisäksi hankkeen aikana tapahtui muutoksia projektihenkilöstössä ja heidän työnkuvissaan, jotka vaikuttivat tilapäisesti hankkeen toteutukseen. Monien oppilaitosten rehtorien ja opettajien asenteet verkko- ja etäopetusta kohtaan olivat lähtökohtaisesti varsin epäilevät. Moni piti ja pitää edelleenkin verkko-opetusta toissijaisena opetusmuotona, johon turvaudutaan vain silloin kun lähiopetusta ei ole mahdollista järjestää. Myös verkko-opetuksen laatu kyseenalaistettiin. Epäilevät asenteet lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen yhteistyölle olivat myös yhä varsin syvällä. Asenteiden muokkaukseen jouduttiin panostamaan etenkin alkuvaiheessa varsin paljon, mikä verotti aikaa varsinaiselta kehittämistyöltä. 16

17 Erityisesti Etelä-Pohjanmaalla jo pitkään toimineiden pienempien seudullisten verkostojen kokoaminen yhteisen maakunnallisen verkostosateenvarjon alle osoittautui haasteelliseksi. Sinänsä hyvin toimivia muutaman oppilaitoksen yhteistyökonsepteja oli vaikea laajentaa osaksi laajempaa yhteistyökuviota. Koulutuksen järjestäjien säästöpaineet rajoittivat hanketoimintaan osallistumista, esim. opettajien osallistumista täydennyskoulutukseen (sijaisjärjestelyt ja matkakustannukset). Hankkeen sisäinen tiedottaminen oli haasteellista. Useimmilla oppilaitoksilla oli normaalin opetustyön ohessa käynnissä useitakin kehittämishankkeita, jolloin rehtoreiden ja opettajien tavoittaminen muun tietotulvan keskeltä oli ajoittain vaikeaa. Myös tiedottaminen päättäjille ja opiskelijoille koettiin haasteelliseksi. Sitoutuminen hankkeen tavoitteisiin edellyttää lähtökohtaisesti sitä, että henkilö on ylipäätään tietoinen hankkeesta ja sen tavoitteista. Hankkeen kehittämistyöhön liittyneet haasteet Verkko-opetusta ei vielä hyödynnetty juurikaan kahden tutkinnon suorittamisessa, vaikka se toisi lisää joustavuutta opiskelun aikataulu- ja paikkaongelmiin. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ei virinnyt tavoitteiden mukaisesti. Maahanmuuttajille suunnattujen verkko-opiskelupalvelujen kehittäminen jouduttiin rajaamaan resurssipulan vuoksi pois hankkeesta. Opettajien valmiudet verkko-opetukseen olivat keskimäärin varsin vajavaiset. Verkko-opetusta toteutettiin yhä paljolti kontaktiopetuksesta siirretyillä vanhakantaisilla menetelmillä, uudenlainen verkkopedagoginen ajattelu on useimmilla opettajilla vielä kypsymisvaiheessa. Myös tieto- ja viestintätekniikan perustaidoissa oli osalla opettajista vielä puutteita. Osaaminen kasautuu innokkaimmille ja osa opettajista uhkaa syrjäytyä tältä osin. Hankkeessa ilmeni tarve ottaa käyttöön yleistä virallista opintoluokitusta ja eri opiskelijahallinto-ohjelmien välistä sähköistä tiedonsiirtoa tukeva järjestelmä, jolloin päästäisiin eroon aikaa ja työresursseja tarpeettomasti kuormittavasta kansliatyöstä. Kansallisen rajapintamallin kehittämistyö ei edennyt hankkeen aikana toivotusti, jolloin myös hankeverkostoissa jouduttiin jäädyttämään kehittämistyö tältä osin. YLE-yhteistyöhön varattu ESR-rahoitus päättyi vuonna 2006, eikä vuonna 2007 enää ollut mahdollisuuksia uuteen tai päivittävään tv-ohjelmatuotantoon. Suunniteltu alueellinen YLE-yhteistyö ei lähtenyt käyntiin odotetusti. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Koulutuksen järjestäjät ja päättäjät saatiin tässä hankkeessa kohtalaisen hyvin mukaan kehittämisprosessiin, mutta edelleen pitäisi pohtia, miten kehittämishankkeet saataisiin vieläkin paremmin kytkettyä osaksi pitkäjänteistä, laajempaa koulutuksen strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Yhteyden opetusalan alueellisten kehittä- 17

18 mishankkeiden ja muiden hallintosektorien alueellisten kehittäjätahojen ja -hankkeiden kanssa tulisi myös olla voimakkaampi. Tässä lyhytkestoisessa hankkeessa jouduttiin käynnistämään jo heti alkuvaiheessa hankkeessa kehitettävien toimintojen vakiinnuttamistyö, mikä osoittautui hyväksi asiaksi. Vakiinnuttamisnäkökulma on hyvä pitää mielessä jo heti alusta asti kaikessa kehittämisessä, jotta ei synnytettäisi sellaisia toimintoja tai rakenteita, joita pystytään ylläpitämään vain ulkopuolisella hankerahoituksella. Vähänkin suuremmissa hankkeissa tarvitaan välttämättä koordinaattoreita, jotka viime kädessä kantavat vastuun hankkeen etenemisestä suunnitelmien mukaan ja pitävät langat käsissään. Jos koordinaattori on osa-aikainen, pitää hänellä olla riittävästi työaikaa ja muita resursseja hanketyöhön. Liian monet samanaikaiset työtehtävät kuormittavat osa-aikaista koordinaattoria ja häiritsevät panostamista hanketyöhön. Maantieteellisesti toisistaan etäällä sijaitsevien osahankkeiden välisen yhteistyön organisointi on hankalaa. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä keskinäisessä kommunikoinnissa voisi tehostaa, koska fyysiseen kohtaamiseen ei laajassa mitassa ole mahdollisuuksia. ESR-hankkeen hallinnointi ja erityisesti raportointi vaativat erityisosaamista. Tietoa tähän liittyvästä koulutuksesta pitäisi saada paremmin kentälle. Pitkäkestoinen, jo hankkeen alkuvaiheessa käynnistetty hankearviointi hyödytti monella tapaa kehittämistyötä. Arvioinnin kyselyjen tuloksia pystyttiin hyödyntämään nopeasti jo hankkeen aikana arvioinnin tekijän väliraporttien avulla. Varsin usein ulkoisen arvioinnin tulokset valmistuvat vasta hankkeen päättyessä, jolloin niiden antia ei voida hyödyntää enää kehittämishankkeessa. 1.7 Projektin tulokset Hankkeen tulokset 1 Alueellisten koulutuspalveluverkostojen tukitoimien kehittäminen a) Tekniset ja pedagogiset tukipalvelut Tavoitteena oli löytää alueverkostoille opettajien verkko-opetusta edistävien tukipalveluiden toimintamallit, joissa eri toimijoiden työnjako ja resurssien yhdistäminen olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen. Toimintamallit tuli kyetä vakiinnuttamaan hankkeen päättyessä. Hankearvioinnin kyselyn mukaan (huhtikuu 2006) pääosa opettajista (61 %) oli varsin tyytyväisiä verkoston antamaan tukeen ja täydennyskoulutuksen laatuun. Hankkeen loppupuolella yli 90 % kyselyyn vastanneista rehtoreista ilmoitti olevansa tyytyväisiä teknisiin tukipalveluihin, täydennyskoulutukseen sekä hankkeen sisäiseen ja ulkoiseen ohjaukseen/tiedotukseen. Pedagogisiin tukipalveluihin oli tyytyväisiä 85 % rehtoreista. Rehtoreiden tyytyväisyys hankkeessa järjestettyihin tukipalveluihin oli kasvanut selvästi hankkeen aikana. Heidän mielestään kehitetyt tukipalvelut olivat hyvin tarpeellisia, ja niiden toteutus oli onnistunut varsin hyvin. 18

19 Verkostojen tukipalvelut onnistuttiin vakiinnuttamaan hankkeen tuloksena toiminnallisesti ja rahoituksellisesti niin, että niitä pystytään tarjoamaan myös hankkeen päättymisen jälkeen. b) Aineryhmät Opettajien alueellisten aine- ja alakohtaisten kehittämisryhmien toiminta käynnistettiin kaikissa verkostoissa. Hankearvioinnin kyselytulosten mukaan aineryhmätyöskentelyyn osallistuneet opinto-ohjaajat ja opettajat kokivat aineryhmien toiminnan tärkeäksi. Erityisesti oppilaitoksensa ainoat kyseisen aineen opettajat pitivät aineryhmätyöskentelyä erittäin tärkeänä. Aineryhmien toimintaa haittasivat kuitenkin monen opettajan mielestä ajan puute ja joissakin tapauksissa pitkät välimatkat. c) Koulutusportaalit ja verkkokurssitarjottimet Verkostojen alueelliset koulutusportaalit julkaistiin ja niiden kehittämistä jatkettiin ( ja Portaalien osana julkaistiin alueelliset verkko-opintotarjottimet, joiden kurssitarjonta lisääntyi hankkeen aikana selvästi. Samoin verkko-opintoja tarjoavien oppilaitosten määrä lisääntyi hankkeen loppupuolella, joskin tarjonta keskittyi vielä paljolti niihin oppilaitoksiin, jotka olivat käynnistäneet etä-/verkko-opetusta jo ennen tämän hankkeen alkamista. Kiinnostus virtuaaliopintojen järjestämiseen ja hankkimiseen muista oppilaitoksista heräsi kuitenkin jo laajemmaltikin verkosto-oppilaitoksissa. Vuoden 2006 lopulla Etelä-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Vantaan tarjottimilla oli tarjolla jo kymmeniä kursseja, ks. tarkemmin: Opintotarjotin Etäkurssitarjotin Kurssitarjotin Hankearvioinnin opiskelijakyselyn (huhtikuu 2006) mukaan yhteisen verkko-opintotarjonnan hyödyntäjiä oli kuitenkin vielä tuolloin hyvin vähän. Tämä johtui osittain siitä, että ensimmäiset verkostokohtaiset opintotarjottimet julkistettiin opiskelijoille vasta syksyllä 2006 ja niiden markkinointi opiskelijoille käynnistyi vasta silloin. Saman opiskelijakyselyn mukaan kuitenkin lukiolaisista noin neljännes ja ammatillisista opiskelijoista kolmannes oli melko tai erittäin kiinnostuneita suorittamaan verkko-/etäopintoja seuraavana lukuvuonna. Ammatillisista opiskelijoista 18 % oli kiinnostunut suorittamaan myös lukio-opintoja ja lukiolaisista 22 % ammatillisia opintoja. Yhteisiä opintotarjottimia päästään toden teolla hyödyntämään laajemmassa mitassa vasta lukuvuonna Aikuisten ja nuorten etäopiskelumahdollisuuksien avaaminen alueen lukioihin Aikuislukiot ja lukioiden aikuislinjat vastasivat oman alueensa aikuisten etälukio-opiskelusta. Muilla verkostojen lukioilla (= päivälukioilla) ei muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ollut suunnitelmissa järjestää itse aikuisten lukio-koulutusta etäopetuksena. Näyttää siltä, että aikuisten lukiokoulutus ja etä-/ verkko-opetus keskitetään jatkossakin pääosin aikuislukioihin. Yhteistyö nuorten ja aikuisten lukiokoulutusta antavien lukioiden välillä lisääntyi hankkeen aikana. Periaatteena on, että kaikki opiskelijat voisivat verkostojen yhteisestä 19

20 opintotarjonnasta hyödyntää opinnoissaan joustavasti myös muiden kuin oman oppilaitoksensa verkko-opetustarjontaa. Keskeinen kehittämiskohde verkostoissa on jatkossa verkoston yhteistarjottimella olevista verkko-opinnoista tiedottaminen opiskelijoille sekä verkko-opintoihin ohjaamisen tehostaminen. 3. Opetushenkilöstön tvt-opetuskäytön valmiuksien parantaminen Verkostojen opetushenkilöstöä osallistui runsaasti verkko-opetuksen ja -ohjauksen täydennyskoulutukseen, jota toteutettiin Opetushallituksen rahoittamana opetustoimen täydennyskoulutuksena ja ESR-hankerahalla. Lyhytkestoiset (kesto muutaman tunnin kerrallaan) työpaja- ja infotyyppiset täsmäkoulutukset todettiin suosituiksi ja tulokselliksi opettajien koulutuspaketeiksi ja niiden tarjontaa lisättiin hankkeen kuluessa. Toisaalta opettajia osallistui myös laajempiin ja pitkäkestoisempiin tvt-täydennyskoulutuksiin, joskin sijaisjärjestelyt ja matkakulut vähensivät mahdollisuuksia osallistua tällaiseen koulutukseen. Opetustyön ohessa opettajien ei myöskään ollut helppo sitoutua pitkäkestoiseen koulutukseen. Rehtoreille järjestettiin hankkeen toimesta koulutyöskentelyn muutosprosessi- ja laatukoulutusta, johon osallistui yli 40 rehtoria. Aineryhmätyöskentely, vertaistuki ja verkoston tarjoamat tukipalvelut tukivat osaltaan opettajia tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävään opetukseen tutustumisessa ja perehtymisessä. Huhtikuussa 2006 tehdyn kyselyn mukaan n. 60 % opettajista arvioi omien tietoteknisten perustaitojensa riittävän verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Sen sijaan verkkopedagogisessa osaamisessa on enemmän koulutustarvetta, koska vain 35 % opettajista arvioi taitonsa siltä osin riittäviksi verkko-opetukseen. Hankearvioinnin tulosten mukaan rehtoreiden tyytyväisyys opettajien tvt-käyttötaitoihin kasvoi lukuvuoden aikana selvästi. Näyttäisi siis siltä, että hankkeessa toteutettu koulutus ja tukipalvelut olisivat saaneet aikaan myönteistä kehitystä. 4. Alueellisen yritysyhteistyön ja yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen Yritysten saaminen projektin tukitoimijoiksi osoittautui haasteelliseksi. Yhteistyötä pyrittiin saamaan aikaiseksi yrittäjäjärjestöjen avulla ja osin myös suorilla kontakteilla yrityksiin. Verkostojen alueilla toimi myös yrittäjyyshankkeita, joiden kanssa pyrittiin sopimaan yhteistyöstä. Hankkeessa ei ollut tarkoituksenmukaista alkaa tehdä päällekkäistä kehittämistyötä varsinaisten yrittäjyyshankkeiden kanssa. Onnistuneesta yritysyhteistyöstä esimerkkinä oli Kymenlaaksossa KyEtä-hankkeen johdolla toteutettu Media älyä -kilpailu, johon lähti mukaan useita yrityksiä (ks. www. peda.net/polku/mediakasvatus). Etelä-Pohjanmaalla yritysten edustajia saatiin mukaan kouluttajiksi verkoston koulutustapahtumiin. Verkostojen opettajia osallistui yrittäjyyden täydennyskoulutukseen. Etelä-Pohjanmaalla käynnistettiin toisen asteen opettajille tarkoitettu koulutus Nivelvaiheyhteistyö perusopetuksen ja toisen asteen yritäjyyskasvatuksessa. Yrittäjyysopintoja tarjottiin verkko-opetuksena ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden yhteistyönä esim. Vantaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Kurssit olivat tarjolla kaikille toisen asteen opiskelijoille. 20

21 Arvioinnin opiskelijakyselyn mukaan neljännes opiskelijoista oli melko tai erittäin kiinnostunut suorittamaan yrittäjyysopintoja verkossa. Opiskelijoista kuitenkin vain harvat olivat tuohon mennessä osallistuneet jollekin verkossa suoritettavalle yrittäjyyskurssille. 5. ekoulutoimen hallinnollisten ja pedagogisten toimintamallien kehittäminen Tarkoituksena oli löytää parhaimmat mahdolliset rakenteelliset ja toiminnalliset ratkaisut, jotta alueellisten toisen asteen yhteistyöverkostojen toiminta voisi vakiintua hankkeen päätyttyä. Eri alueille kehitettiin verkostot, joiden toimintamalleissa on paljon yhteisiä elementtejä, mutta myös joitakin toisista poikkeavia ratkaisuja. Alueellisia toimintamalleja on kuvattu tarkemmin tämän julkaisun kehittämiskuvausosassa. 6. Alueiden väestön aktivointi koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen Alueverkostojen kehittämät lukion ja ammatillisen koulutuksen verkko-opinnot tarjoavat joustavat mahdollisuudet opiskella iästä tai asuinpaikasta riippumatta. Etäopiskelu mahdollistaa opiskelun työn, perhe-elämän ja harrastusten ohella. Hankkeen verkosto-oppilaitoksissa aloitti ajalla etäopiskelun opiskelijaa (v seurantatiedot puuttuivat tätä kirjoitettaessa). Uusien opiskelijoiden määrä kasvoi nopeasti hankkeen edetessä. Etälukioina toimivat aikuislukiot kantavat jatkossakin päävastuun alueensa aikuisten lukiokoulutuksesta. Nuorten ikäluokkien lisääntyvä kiinnostus verkko-opiskeluun lisää väistämättä verkko-opetusta myös nuorten lukiokoulutuksessa. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten koulumuotokohtaisella sisäisellä yhteistyöllä sekä toisen asteen oppilaitosten välisellä yhteistyöllä voidaan alueiden väestölle tarjota entistäkin monipuolisempia ja laadukkaimpia koulutusvaihtoehtoja. Hankkeessa luotiin alueellisen verkostoyhteistyön perusrakenteet ja pätevät toimintamallit, joita toki pitää jatkossa kehittää edelleen. Yhteistyön voimaannuttaminen edellyttää kaikilta oppilaitoksilta ja niiden opetushenkilöstöltä entistäkin voimakkaampaa sitoutumista verkostotyöhön. Verkoston palvelujen sisäinen ja ulkoinen tiedotus vaatii jatkossakin riittäviä resursseja. 7. Verkko-opetusta ja -opiskelua tukeva sisältötuotanto Opetushallituksen ja Yleisradion sekä Itäsuomalainen oppimisverkosto (ISOverkosto) -hankkeen yhteistyönä tuotettiin vuosina Teknologia ja yhteiskunta, Paikkatietojärjestelmät, Aktiivinen kansalaisuus, Kulttuuri-identiteetti ja monikulttuurisuus sekä Viestintä ja mediaosaaminen tv-opetusohjelmasarjat (yhteensä 19 ohjelmaa). Vaikka tv-opetusohjelmien ensisijainen kohderyhmä olikin aikuiset etälukio-opiskelijat, pyrittiin ohjelmatuotannossa huomioimaan myös ammatillisen koulutuksen opiskelijat. Opetusohjelmien lisäksi valmistuivat etälukio-opiskelun markkinointiin kaksi tv-markkinointispottia (á 30 s.), joista muokattiin myös nettiversiot (ks. ja 21

22 videot/espanja.html). Etälukion TV-opetusohjelmien lähetykset jatkuvat YLE:n TV1: ssä ja digitaalisella Teema-kanavalla myös hankkeen päätyttyä. 8. Hankkeeseen liittyvä arviointi ja raportointi Kehittämishankkeen yhteydessä toteutettiin ESR arviointi, joka käynnistyi syyskuussa 2005 ja päättyi huhtikuussa Hankearvioinnissa selvitettiin hankkeen oppilaitosten verkko-opetukseen liittyvän yhteistoiminnan toteuttamista, kehittymistä ja vaikutuksia hankkeen keston aikana. Hankearvioinnin loppuraportti julkaistiin kesäkuussa Arviointiraportin verkkoversio löytyy osoitteesta: Kehittämishankkeet Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot Hankearviointi. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Hankkeen aikana verkko- ja etäopetuksen kehittämiseen aktivoitui merkittävästi uusia opettajia ja oppilaitoksia. Halukkuus verkko- ja verkostotyöskentelyyn eteni vakain askelin pioneereilta toisen vaiheen mukaan lähtijöille. Alueilla tarkentui yhteinen tahtotila ja näkemys siitä, mihin suuntaan toisen asteen verkostoyhteistyötä oli tarpeen kehittää. Verkostot koettiin selvästi lisäarvoa tuottaviksi, ja oppilaitosten ylläpitäjät ja koulutuksen järjestäjät sitoutuivat verkostojen vakiinnuttamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Hanketoiminta eteni projektisuunnitelman mukaisesti, eikä matkan varrella juurikaan harhauduttu sivupoluille. Hankkeen keskeisimmät määrälliset tavoitteet saavutettiin jo ennen projektin päättymistä. Hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta suuri kiitos kuuluu alueellisten verkostojen osaavalle, motivoituneelle, omatoimiselle ja innovatiiviselle projektipäälliköille ja muulle projektihenkilöstölle sekä tietysti oppilaitosten rehtoreille ja opettajille. 1.8 Projektin innovatiivisuus Hankkeen myötävaikutuksella kohdealueille luotiin uudenlaiset alueelliset verkkoopetuksen palvelukokonaisuudet toisen asteen opettajille ja opiskelijoille. Hankkeessa verkko-opetusta kehitettiin laajassa viitekehyksessä, jossa tavoitteena oli oppilaitosten toimintakulttuurin uudistaminen. Tässä keskeistä oli jäykkien toimintamallien ja rakenteiden tunnistaminen ja niiden muokkaaminen yhteistyötä ja jaettua asiantuntijuutta paremmin tukeviksi. Hankkeessa kehitettiin opettajille uuden tyyppisiä verkko-opetuksen teknisiä ja pedagogisia tukipalveluita ja apuvälineitä, jotka ovat opettajien hyödynnettävissä myös projektin jälkeen. Myös opettajien koulutuksessa kokeiltiin erilaisia toteutustapoja, joista esimerkkeinä ovat vertaistuki ja lyhytkestoiset nonstop-koulutukset. Hankkeessa kehitettiin työväline verkko-opetuksen alueellisten verkostojen vertaisarviointia varten. Vertaisarviointi toteutettiin hankkeessa kolme kertaa. Vertaisarviointityökalu soveltuu käytettäväksi myös muiden vastaavien etä-/verkko-opetuksen kehittämishankkeiden ja alueellisten oppilaitosverkostojen arviointi- ja kehittämistyössä. Vertaisarvioinnista ja siinä käytetystä arviointityökalusta löytyy lisätietoa verkosta: Kehittämishankkeet Alueelliset toisen asteen etäopetusverkostot Hankearviointi. 22

23 Sotunkilaisia paluumatkalla Etelä-Pohjanmaalle tehdyltä vertaiskäynniltä Toiminnan jatkuvuus Verkostojen toiminta on vakiinnutettu koulutuksen järjestäjien tekemillä verkostokohtaisilla sopimuksilla ja rahoitusjärjestelyillä. Hankkeen tuloksena luodut verkko-opetus- ja tukipalvelut ovat opiskelijoiden ja opettajien sekä koulutuksen järjestäjien käytössä. Oppilaitosten yhteistyön monipuolistaminen ja syventäminen ja opiskelijoiden liikkuvuuden edistäminen sekä verkko-opetuksen laatutyö vaativat tulevaisuudessakin panostamista jatkuvaan kehitystyöhön. Haasteena on saada kaikki verkostoon kuuluvat oppilaitoksen sitoutumaan kunnolla verkoston toimintaan ja ohjaamaan opiskelijoitaan hyödyntämään alueellista verkko-opetustarjontaa. Verkostojen kehittäminen kytkeytyy jatkossa yhä vahvemmin osaksi kunta- ja palvelurakenteen uudistusprosessia Projektin rahoitus Projektin rahoitus hyväksytyn projektisuunnitelman mukaan ESR- ja valtion rahoitus Muu julkinen rahoitus Kuntien rahoitus Yksityinen rahoitus Tulot Rahoitus yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa euroa 23