Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere"

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A Tampere Ylöjärven Luonto ry. c/o Timo Tamminen Niemitie 14 A Ylöjärvi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Asia Muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turpeenottoa Virtain Pahkanevalla (dn:ro LSSAVI/110/04.08/2010) Vapo Oy hakee ympäristölupaa perustaakseen turpeenottoalueen Virtain kaupungissa sijaitsevalle Pahkanevalle. Yhtiö pyytää lisäksi lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Suunniteltu turpeenottoalue olisi auma-alueineen 48,7 hehtaarin kokoinen. Pahkaneva on laaja avosuo, joka on säilynyt valtaosin ojittamattomana. Vanhoja ojituksia on suon reunoilla. Luonnontilaista tai sen kaltaista avosuota on Pahkanevalla liki 200 hehtaaria. Suo on metsäsaarekkeineen ja pienvesineen maisemallisesti kaunis. Yhtenä tienoon viimeisistä ojittamattomista soista Pahkaneva on huomattavan arvokas monikäytön kannalta (virkistys, marjastus, riistanhoito). Lisäksi Pahkanevan luontoarvot ovat mittavat. Suolla esiintyy uhanalaista lajistoa ja lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä. Suon kaivamiseen ei nykyisen ympäristönsuojelulain voimassa ollessa ole haettu ympäristölupaa. Katsomme, että Vapon ympäristölupahakemus ja pyyntö toiminnan aloittamisesta tulee hylätä. Perusteluita tarkennamme muistutuksemme luvuissa Alueen kaavoitustilanne ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kuten Vapon hakemuksestakin ilmenee, Pahkanevaa ei ole osoitettu turpeenottoalueeksi missään kaavassa. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (2007) ja turpeenottoa käsittelevän Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa (2010) Pahkaneva on rajattu turpeenottoalueiden ja turpeenoton kannalta tärkeiden vyöhykkeiden ulkopuolelle. Maakuntatason kaavoja valmisteltaessa on kuultu asiantuntijoita pirkanmaalaisten soiden luontoarvoista, ja turpeenottomerkinnät on tietoisesti jätetty pois luonnonsuojelullisesti merkittäviltä soilta. Kaavoittaja on täten tunnustanut soiden luontoarvojen merkityksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellytysten mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena ryhdyttäessä toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, 1

2 pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Mikäli Vapon lupahakemus hyväksyttäisiin, maakuntakaavan toteuttaminen vaikeutuisi vastoin lain kirjainta. Kyse ei ole yksin Pahkanevasta vaan suoluonnosta yleensä; Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Pahkaneva kuuluu suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen vyöhykkeeseen. Kaavaehdotuksen liitteessä 4.1 kyseisen vyöhykkeen ekologisten yhteyksien säilymistä arvioidaan näin: Närhinnevan-Korolammen suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisosan aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Kaksi turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä (EO/tu 4 ja 6) sivuavat suovyöhykettä ja eteläosassa turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke (EO/tu 22) sijoittuu pääosin suovyöhykkeelle. Pohjoiseteläsuuntaiset yhteydet Nimetönnevan alueella heikkenevät, mutta eivät katkea. Itä-länsisuuntaiset ekologiset yhteydet säilyvät. Pahkaneva sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän vyöhykkeen kapeassa pullonkaulassa. Suon kaivaminen katkaisisi vyöhykkeen ja sen sisällä kulkevat ekologiset yhteydet ja tekisi tyhjiksi sekä maakuntakaavan että vaihemaakuntakaavan ehdotuksen tavoitteet. Lupahakemuksessaan Vapo mainitsee, että Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Pahkaneva sivuaa turpeentuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä, jossa sijaitsee neljä uutta turpeentuotantoaluetta sekä kolme olemassa olevaa turvetuotantoaluetta --- Lisäksi Pahkanevana länsipuolelle on merkitty toinen turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke. Emme lupahakemuksesta löytäneet mainintaa, että Pahkaneva kuuluu vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään vyöhykkeeseen. Huomiotta jää myös se, että samaan kaavaehdotukseen lukeutuvassa liitekartassa 4 Pahkaneva on merkitty suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi kohteeksi. Pidämme harhaanjohtavana sitä, että Vapo hakemuksessaan kertoo Pahkanevan ympäristöön sijoittuvista kaavamerkinnöistä mutta jättää mainitsematta, että kaavaehdotuksen teksti- ja liiteosissa sekä taustamateriaalissa Pahkanevan luontoarvot tunnustetaan useasti. Tilanne on selvästi erilainen, jos suo on kaavakartassa vailla turpeenottomerkintää, kuin jos suo on kaavakartassa vailla turpeenottomerkintää mutta tunnustettu toisaalla kaavaehdotuksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. 1.1 Vapo sivuuttaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan Vapo ei mielestämme toimi asiallisesti hakiessaan turpeenottolupaa luonnontilaisen kaltaiselle suolle yhtiön toimialaa ohjaavan vaihemaakuntakaavoituksen ollessa kesken. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on ohjata turpeenottoa toiminnan ja ympäristön kannalta soveliaille alueille sekä sovittaa turpeenotto yhteen suoluontoon liittyvien arvojen ja vesistöjen hyvän tilan saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa. Katsomme, että maankäyttö- ja rakennuslain 32 on Vapollekin vahva signaali maakuntakaavojen määräysten noudattamisen välttämättömyydestä. Lain mukaan viranomaisten tulee edistää maakuntakaavan toteuttamista ja valvoa, ettei mikään toiminta vaikeuta kaavan toteuttamista. Vapon tapa hakea ympäristölupia turpeenottomerkinnättä jätetyille soille on luettavissa kaavan toteuttamisen vaikeuttamiseksi. 2

3 Vapon ylenkatse Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaa kohtaan kummastuttaa myös siksi, että vaihemaakuntakaavaa valmistellaan nimenomaan yhtiön omien tarpeiden tyydyttämiseksi. 1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät salli ojittamattomien soiden kaivamista Vapo on Pahkanevan osalta jättänyt huomiotta valtakunnallisia linjauksia jo vuonna 2004, kun yhtiö vuokrasi 61,5 hehtaarin kokoisen alueen Pahkanevasta UPM Kymmeneltä. Vuokrasopimuksen laatimisen aikaan Vapolla oli jo tiedossaan, ettei valtionhallinto suosittele turpeenottoa Pahkanevan kaltaisilta luonnontilaisilta soilta. Vuonna 2000 sinetöidyissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Pahkanevan vuokraamalla Vapo osoitti olevansa valmis toimimaan vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Oudoksumme valtionyhtiön toiminnan periaatteita. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat olleet voimassa maaliskuusta 2009 asti. Turpeenoton sijoittamista koskeva sanamuoto on muutettu entistä yksiselitteisemmäksi: Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valossa turpeenotto luonnontilaisilta ja sen kaltaisilta soilta ei ole sallittua. Vaikka yleensä lienee katsottu, että alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat ainoastaan maakuntasuunnittelua, tulisi tavoitteet nähdäksemme huomioida myös yksittäisten soiden ympäristölupaharkinnassa. Tällaista tulkintaa tukee mm. maankäyttö- ja rakennuslain 18, jossa kerrotaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävistä: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään. Koska lainsäädäntö edellyttää ELY-keskuksilta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointia kaikenlaisessa alueidenkäytössä, lienee Vapon turhaa laatia alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia lupahakemuksia. Lain mukaan ELY-keskusten tulee valvoa, ettei valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sivuuteta. 2. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan turpeenotto Pahkanevalla ei kannata Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut Pahkanevan turvevarat vuonna 1984 (GTK:n turveraportti 191, Virtain turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus, Espoo 1986). Tutkimusraportin mukaan Pahkanevan turvetuotantoa eniten vaikeuttavia tekijöitä ovat paksuhko heikosti maatunut yleensä rahkavaltainen pintakerros, joka sisältää lisätekijänä runsaasti tupasvillaa, sekä tämän kerroksen vetisyys ja alhainen energiasisältö. Taloudellinen turvetuotanto suolla onkin kyseenalaista. Turveraportti herättää kysymyksen, miksi Vapo Oy hakee ympäristölupaa suolle, jonka geologian asiantuntijat ovat todenneet soveltuvan huonosti turpeenottoon. Yhtiö ei lupahakemuksessaan millään tavoin kommentoi tutkimusraportin tuloksia. Seikka, että Pahkanevan turve on energiasisällöltään alhaista, on mielestämme yhtiön omankin edun kannalta vankka peruste jättää 3

4 Pahkaneva rauhaan. Kustannusten suhde hyötyihin jäisi heikoksi, jos yhtiö kaivaisi polttoarvoltaan kehnoa turvetta. GTK:n turveraportissa käsitellään lyhyesti myös Virtain suojelusoita. Viimeiseksi todetaan, että tutkituista soista on lisäksi Pahkanevan luonnontilainen osa sijoitettavissa kokonsa ja luontonsa puolesta suojelusoiden tasolle. Harvoin GTK:n raportit näin yksiselitteisesti puhuvat tietyn suon turpeenottoa vastaan. GTK:n mukaan taloudellinen turpeenotto Pahkanevalta olisi kyseenalaista. Sama laitos toteaa, että Pahkaneva vastaa kooltaan ja luontoarvoiltaan suojeltuja soita. Ihmettelemme Vapon tapaa sivuuttaa asiantuntijoiden tutkimustulokset ja hakea ympäristölupaa kaikesta huolimatta. 3. Pahkanevan luontoarvot Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustamateriaaliksi kootun Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksen mukaan Närhinnevan-Korolammen suoluontovyöhyke, johon Pahkanevakin kuuluu, on tärkeä askelkivi Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen sekä Silmänevan-Haukkanevan alueiden välillä. Vyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisosan aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Pahkanevan ja Isonevan muodostamalla ojittamattomien soiden kokonaisuudella elää erittäin monipuolinen linnusto, johon kuuluvat mm. alueellisesti uhanalaiset riekko, liro, keltavästäräkki, metso ja metsähanhi. Lisäksi Pahkanevalta on löytynyt alueellisesti uhanalainen, silmälläpidettävä luumittari (perhonen). Pienvesiselvityksessä suolla sijaitsevat Pahkalammi ja Pahkalähde on luokiteltu luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi kohteiksi. Pahkanevan kiistattomiin luontoarvoihin nähden Vapon ympäristölupahakemuksessa toiminnan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin arvioidaan suppeasti. Yhtiön mukaan Pahkanevalla ei ole suurta linnustollista merkitystä, koska ympäristöselvityksessä pesimälajeja löytyi vain 18 ja pareja 42. Karulla suolla lajien ja pesivien parien määrä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen indikaattori. Ennemmin kannattaa kiinnittää huomiota lajistoon, joka Pahkanevalla edustaa kattavasti avosoiden ikivanhaa, arvokasta linnustoa. Vapo Oy:n mukaan vuoden 2004 ympäristöselvityksessä ei tarkasteltavalta alueelta löytynyt uhanalaisia luontotyyppejä. Yhtiö jättää kertomatta, että vuonna 2004 ei luontotyyppien uhanalaisuutta ollut vielä arvioitukaan. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -arviointi valmistui vuonna 2008 (Suomen ympäristökeskus). Pahkanevalla esiintyy lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä. Ympäristöselvityksessä ja GTK:n turveraportissa mainitut suotyypit ovat miltei kaikki silmälläpidettäviä tai uhanalaisia. Alla olevassa taulukossa esitetään Pahkanevan suotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaisesti. Pahkanevan suotyypit Suotyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomessa (Lapin ja Koillismaan eteläpuolella) - lyhytkorsineva silmälläpidettävä vaarantunut - keidasräme säilyvä - lyhytkortinen nevaräme vaarantunut - varsinainen saraneva vaarantunut - rahkaräme säilyvä - pallosararäme vaarantunut - korpiräme vaarantunut - kangasräme silmälläpidettävä 4

5 - isovarpuräme silmälläpidettävä - tupasvillaräme silmälläpidettävä - kangaskorpi vaarantunut Yksittäiset suotyypit muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan suoyhdistymäksi. Pahkaneva on suoyhdistymätyypiltään keskiboreaalinen aapasuo, jollaiset on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi. Pirkanmaalla aapasoita on Pahkanevan lisäksi jäljellä enää muutama. Koko eteläisessä Suomessa aapasuot ovat nykyisin todella harvinaisia. Pahkaneva sijaitsee keskeisellä paikalla aapasuo- ja keidassuovyöhykkeen rajamailla. Vyöhykkeiden välisen ekologisen yhteyden säilyminen on erittäin tärkeää. Myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ekologisten yhteyksien merkitys tunnustetaan: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Pahkaneva on itsessään arvokas ja lisäksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä todettu olennaiseksi linkiksi useiden eri suojelualueiden (Virtain ja Ylöjärven natura-alueet ja kansallispuistot) välillä. 3.1 Luonnonsuojelulaki kieltää suojelutason heikentämisen Luonnonsuojelulain 5 :n nojalla luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Kaikki uhanalaisen luontotyypin tai uhanalaisen lajin esiintymät ovat suotuisan suojelutason tavoittamisen kannalta arvokkaita. Nähdäksemme ympäristölupaa ei ole mahdollista myöntää toiminnalle, joka tuhoaisi uhanalaisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä. Ei voida olettaa, että jossain muualla esiintymiä suojeltaisiin riittävästi. Suotuisan suojelutason saavuttamista auttaa erityisesti laajojen kokonaisuuksien varjelu voimaperäiseltä hyötykäytöltä: mitä isompi kokonaisuus, sitä todennäköisemmin luontotyypit ja lajit säilyvät. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen vyöhykkeet suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaista alueista tukevat luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason säilymistä. Vyöhykkeitä pirstovat hankkeet heikentäisivät tilannetta ja mitätöisivät kaavoitustyön. Luonnonsuojelulain lisäksi myös luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on turvata luontotyyppien suojelun suotuisa taso. Suomi on jo joutunut toteamaan EU:n komissiolle, että tavoitteen täyttämisessä on onnistuttu heikosti. EU:n jäsenvaltioiden tulee raportoida EU:n komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin 17 artiklan määräämällä tavalla direktiivin säännösten soveltamisesta. Kaudelta laaditussa raportissa arvioitiin ensi kertaa kaikkien yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien (direktiivin I liite) suojelun taso koko Suomen alueella. Ympäristöministeriö julkaisi raportin lokakuussa Komissiolle toimitetussa raportissa kerrotaan, että Suomessa boreaalisen vyöhykkeen luontotyypeistä vain 14 prosenttia voidaan luokitella suojelutasoltaan suotuisiksi, loput 5

6 riittämättömästi tai huonosti suojelluiksi. Aapasoiden, kuten Pahkanevan, suojelun taso arvioitiin raportissa epäsuotuisaksi huonoksi. Puustoisten soiden (jollaisia esiintyy Pahkanevan reunaosissa) suojelutaso arvioitiin epäsuotuisaksi huonoksi. Turpeenotto yhä uusilta luonnontilaisen kaltaisilta soilta ei millään muotoa paranna huonoksi todettua tilannetta. Katsomme, että uhanalaisia ja puutteellisesti suojeltuja luontotyyppejä sisältävän Pahkanevan valjastaminen turpeenottoon olisi vastoin luonnonsuojelulain (ja luontodirektiivin) vaatimuksia, jotka ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin mukaan on lupaharkinnassa otettava huomioon. 4. Pahkanevan ympäristöselvityksen puutteet Luontoharrastajat ovat pitkään havainnoineet Pahkanevan eliölajistoa, mutta suolta ei ole koskaan laadittu kattavaa, perusteellista luontoselvitystä. Vapo Oy on teettänyt vuonna 2004 ympäristöselvityksen, joka on lupahakemuksen liitteenä. Selvitys on puutteellinen. Tekijä itsekin toteaa johdannossa, että täydelliseen kasvillisuuskartoitukseen ei aikataulun puitteissa ollut mahdollisuuksia ja lintujen parimääräarviotkin perustuvat vain yhden kartoituslaskennan havaintoihin ja joihinkin hajahavaintoihin kasviselvityskäynnillä. Lintulaskennan tulokset perustuvat tehtyyn maastokäyntiin, kasvihavaintoja kerättiin Pahkaneva on tunnettu vanhastaan Etelä-Suomessa uhanalaisten riekkojen elinympäristönä. Riekkojen soidinaika sijoittuu varsin varhaiseen kevääseen. Myös muiden lintulajien vuosirytmin vuoksi linnustolaskennat aloitetaan viimeistään toukokuun alkupuolella. Juhannuksen aikaan tehty selvitys on liian myöhäinen ja tuloksiltaan erittäin epävarma. Jotta linnustoselvityksen tulos heijastaisi todellista tilannetta, tulisi kartoituslaskentoja olla ainakin muutama ja ensimmäisen niistä tulisi ajoittua jo maaliskuulle. Muutoin ei mm. riekon esiintymisestä saada totuudenmukaista kuvaa. Vapon teettämä ympäristöselvitys on reilussa neljässä vuodessa ehtinyt vanhentua. Kartoittaja ei vuonna 2004 esimerkiksi tullut pohtineeksi suon merkitystä maakotkan kannalta, koska lajin istutusprojekti (ks. luku 5) ei silloin vielä ollut alkanut. Lisäksi selvityksessä sanotaan, että rajausalueelta ei löytynyt uhanalaisia suotyyppejä. Tämä tieto on vanhentunut uuden luontotyyppien uhanalaisuusarvion valmistumisen myötä. Pahkanevalla sijaitsee luonnonsuojelulain 39 :n nojalla rauhoitettu kalasääsken pesäpuu. Kalasääski rakensi pesän keväällä Pesinnästä ei ole toistaiseksi tietoa. Pesäpuu sijaitsee Vapon kartalle piirtämän 500 metrin vaikutusalueen rajamailla. Mikäli suota alettaisiin kaivaa, kalasääsken pesintäyritykset saattaisivat epäonnistua. Koska pesäpuu on hakijan tiedossa, olisi turpeenoton aiheuttama häirintä tulkittavissa tahalliseksi. Luonnonsuojelulain 39 :n kohdassa 3 kielletään rauhoitettujen eläinten tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Vanhentuneessa ympäristöselvityksessä ei ole mainintaa kalasääskestä, eikä tekijä täten ole voinut arvioida toiminnan vaikutuksia ko. lajiin. Ympäristöselvitys on puutteellinen myös sikäli, ettei Vapo ole teettänyt kartoitusta Pahkanevan selkärangattomasta lajistosta. Soilla selkärangattomat lajit ovat olennainen osa luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti uhanalaisen luumittarin esiintyminen antaa viitteitä siitä, että suon selkärangattomat olisi pitänyt selvittää muutakin merkittävää lajistoa voi löytyä. 6

7 Katsomme, että laadittua ympäristöselvitystä ei sen vanhentumisen ja suppeuden vuoksi voida hyväksyä lupaharkinnan edellyttämäksi selvitykseksi. 5. Pahkanevan linnustolliset arvot sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivin edellytykset Vapon lupahakemuksen mukaan alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Väite on harhaanjohtava. Vaateliaat soiden linnut kuten kapustarinta, liro ja riekko eivät pesi turvekentillä. Koneiden melussa ja myllerretyssä ympäristössä selviävät ehkä jotkut yleiset lajit, esim. sinisorsa ja tavi. Pahkanevan alkuperäislajit eivät tekoallikoista hyötyisi. Pahkanevalla esiintyvä riekko on koko Etelä-Suomessa taantunut voimakkaasti. Jos riekon asuttamia soita turmellaan turpeenotolla lajin levinneisyysalueen reunoilla, kuten Virroilla, lajin luontainen levinneisyysalue supistuu. Tämä olisi vastoin luonnonsuojelulain 5 :ää ja EU:n luontodirektiiviä: Luontodirektiivin yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen. Riekon säilyttäminen nykyisellä levinneisyysalueellaan edellyttää riittävän laajojen suokokonaisuuksien suojelua. Alueellisesti uhanalaiseksi luokitellulle riekolle Pahkaneva lähisoineen on erittäin tärkeä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana riekkokanta on taantunut Virroilla, kuten muillakin lajin esiintymisen reuna-alueilla. Jäljellä oleva kanta on merkittävä yritettäessä estää lajin katoaminen Pirkanmaalla. Riekon elinympäristöjä ei ole Pirkanmaalla suojeltu riittävästi. Laji taantuu suojelualueillakin, esimerkiksi kahdessa Virtain lähellä sijaitsevassa kansallispuistossa. Vuonna 1997 Seitsemisen kansallispuiston alueella oli seitsemän riekkoreviiriä, vuonna 2007 enää kolme. Helvetinjärven kansallispuiston liepeillä on enää yksi reviiri. Jos lähiseutujen vielä vankat riekkosuot valjastetaan turpeenottoon, riekko tulee häviämään Pirkanmaalta kansallispuistoja myöten. Pahkanevan alueella on ratkaiseva merkitys suon eteläpuolisten tienoiden (Ylöjärven Kurun) riekkokannoille. Vuosien seurannassa Ylöjärven Kurun riekkokanta on heikentynyt noin 20 koirasreviiriristä noin kymmeneen (Rainer Mäkelä, sähköpostitiedonanto ). Riekko on siten vaarassa kadota Kurusta, ja katoaminen varmentuu, mikäli Pahkanevan kaltainen keskeinen suo valjastetaan turpeenottoon. Riekko on taantunut Pirkanmaalla sadan vuoden kuluessa soiden kuivattamisen ja ympäristön pirstoutumisen vuoksi vielä 1920-luvulla riekkoja esiintyi Etelä- Pirkanmaalla sijaitsevaa Valkeakoskea myöten. Epäsuotuisa kehitys on jossain vaiheessa saatava pysähtymään, jotta luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin vaatimukset lajien suotuisasta suojelutasosta ja levinneisyysalueen säilymisestä eivät vaarannu. Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja metsähanhia pesii Virroilla yhdestä kahteen paria. Kyseessä on Suomen eteläisin pesintä. Koska Etelä-Suomen suoluonto on pirstottu, metsähanhen eteläiset pesinnät edellyttävät yhä laajempia luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten soiden ja lampien muodostamia kokonaisuuksia. Pahkanevan alue muodostaa osan Virtain metsähanhien elinpiiristä. Pahkaneva on maakotkan saalistusmaastoa. Maakotka on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi (luokka VU, vaarantunut) ja Etelä-Suomesta kadonneeksi. Nyt kanta on kuitenkin hitaasti mutta 7

8 selvästi palaamassa Virroille (Metsähallitus toteuttaa lajin istutusprojektia). Lähivuosina tienoolle odotellaan ensimmäistä pesintää noin 60 vuoteen. Ilman Pahkanevan kaltaisia kajoamattomia soita maakotkan paluu ei onnistu. Lisäksi Pahkanevalla esiintyvistä linnuista teeri, metso, kapustarinta, laulujoutsen, kurki ja liro mainitaan lisäksi EU:n lintudirektiivin I-liitteessä. Liitteessä luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät lintulajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on turvattava I-liitteen lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Lisäksi jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet lintulajien elinympäristöjen riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi ennalleen. Pahkanevan linnuista pohjansirkku ja keltavästäräkki ovat voimakkaasti taantuneita, keltavästäräkki myös alueellisesti uhanalainen. 6. Vesistövaikutukset Katsomme, että turpeenoton aloittaminen luonnontilaisella suolla olisi vastoin valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Vesiensuojelun suuntaviivat 2015" esitettyä kantaa. Sen mukaan uusien turpeenottoalueiden käyttöönottoa arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joissa vesien tila uhkaa heiketä turpeenoton vaikutuksesta, ja toimintaa pyritään suuntaamaan jo oton kohteena oleville tai ojitetuille soille. Kuormitus on saatava pienenemään, jotta vesistön tila voisi parantua tai säilyä vähintään hyvänä, kuten laki vesienhoidon järjestämisestä (1 ) edellyttää. Vapo suunnittelee johtavansa Pahkanevan kuivatusvedet suon eteläpuolella sijaitsevaan Iso- Mustajärveen. Pahkaneva on vedenjakaja-alueella ja laskee luonnostaan kolmeen eri suuntaan. Suon pohjoisosa kuuluu Kurjenjoen valuma-alueeseen, länsiosa Iso-Tervajärven valuma-alueeseen ja eteläosa Vähä-Mustajärven valuma-alueeseen. Vapon aie johtaa vedet valuma-alueiden vastaisesti yhtä olemassa olevaa laskuojaan myöten etelään vaikuttaa merkilliseltä. Suolla jouduttaisiin tekemään varsin mittavia järjestelyjä, jotta veden luontainen kulkusuunta saataisiin muuttumaan. Vapo ei lupahakemuksessaan mitenkään tarkenna suunnitelmaansa vesien johtamisesta. Pirkanmaan ELY-keskus on luokitellut Iso-Mustajärven veden laadun hyväksi, kokonaisfosforin osalta erinomaiseksi. Vapon lupahakemuksessa on tähän nähden ristiriitaista tietoa: lupahakemus siteeraa eri vuosina kerättyjä tutkimustuloksia ja kertoo, että laskuojan ja Iso-Mustajärven vesi on tummaa, humuspitoista ja hyvin hapanta, ja fosforipitoisuus kuvastaa rehevää vesistöä. Iso-Mustajärveen tulee valumavesiä jo Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan turpeenottoalueilta, mikä on vaikuttanut järven rehevöitymiseen. Ranta-asukkaiden mukaan järven veden laatu ei kestä pilaantumatta lisärasitusta, sillä laatu on jo heikentynyt turpeennoston takia (lainaus asukkaiden valituksesta Vaasan hallinto-oikeudelle Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan ympäristölupahakemuksista). Myös Vapon haastatteleman Iso- Mustajärven kalastuskunnan mukaan vesistön pohja on liettynyt, levä ja muu kasvillisuus lisääntyneet ja pyydykset limoittuvat enemmän kuin ennen. Vapon referoimien tutkimustulosten ja asukaskommenttien pohjalta vaikuttaa siltä, että Iso- Mustajärven tila on yläpuolisen turpeenoton vuoksi heikkenemässä eikä lisärasitukselle näin ollen ole varaa. Vapon lupahakemuksen mukaan laskennalliset pitoisuuslisäykset Iso-Mustajärveen olisivat niin pieniä, ettei niitä voisi erottaa veden laadun normaalista vaihtelusta. Kuitenkin Vapo 8

9 toteaa, että kuntoonpanovaiheen (ojitusvuodet) kuormitus olisi suurempaa kuin turpeennostovaiheen. Koska Pahkaneva on ojittamaton ja lähes luonnontilainen, olisivat siltä vesistöihin tulevat päästöt todella suuria. Ojittamattomilta soilta, jotka lyhyen ajan sisällä ojitetaan, kulkeutuu kuormitusta enemmän kuin aiemmin ojitetuilta soilta näiltä päästöt ovat valuneet alapuolisiin vesistöihin vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Vapon teoreettisiin laskelmiin perustuvat arviot pitoisuuksien lisääntymisestä eivät mielestämme ole riittäviä varmistamaan sitä, ettei Pahkanevan turpeenotto aiheuttaisi Iso-Mustajärven veden laadun heikkenemistä vesienhoidon järjestämislain vastaisesti. Viittaamme Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (dn:ro 804/1/09), jossa KHO hylkäsi Vapon ympäristöluvan Soinin Koirasuolla juuri vesiensuojelusyistä. KHO katsoi, että yhtiön turpeenotto Koirasuolta yhdessä muiden kuormittavien toimintojen kanssa aiheuttaisi alapuolisessa vesistössä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. 7. Ilmastonsuojelulliset syyt Vapo Oy perustelee turpeenottohakemustaan sillä, että käytössä olevista turvevaroista on puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Väite kysynnän pysyvyydestä on arveluttava. Ilmastonmuutoksen torjunta tulee asettamaan yhä tiukempia vaatimuksia myös Pirkanmaan energiahuollolle. Suomen energiasta 6-7 prosenttia tulee turpeesta, mutta maamme hiilidioksidipäästöistä turpeenpoltto aiheuttaa 20 prosenttia. Turve on fossiiliseen verrattava polttoaine ja sen polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen poltossa tuotettua energiayksikköä kohden. Erityisen paljon ilmakehää rasittaa Pahkanevan kaltaisten luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten ojittamattomien soiden sisältämän turpeen esiin kaivaminen ja polttaminen. Vapo suunnittelee nostavansa Pahkanevasta myös ns. ympäristöturvetta kuivikkeeksi, imeytykseen ja kompostointiin, mutta määrät ovat jyrsinpolttoturpeen suunniteltuun määrään kuutiometriä vuodessa nähden vähäisiä. Leijonanosa Pahkanevan turpeesta päätyisi kestämättömään energiantuotantoon. EU aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kun päästötavoitteet kiristyvät tulevaisuudessa, on turpeen energiakäyttöä vähennettävä nykyisestä. Pahkanevasta turvetta kaivettaisiin mahdollisesti jopa vuosikymmeniä. On erittäin kyseenalaista, voidaanko turvetta käyttää energiantuotannossa edes enää pitkään. Vapon arvio polttoturpeen kysynnän pysyvyydestä perustuu energiantuotannon vanhakantaisiin näkemyksiin, joissa ei ole otettu huomioon ilmastonmuutoksen seurauksia kansainvälisessä päätöksenteossa. Pahkanevan lupahakemuksessaan Vapo ei arvioi lainkaan toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä. Asianmukaiseen hakemukseen kuuluisi arvio turpeen kaivamisen, hiilivaraston menetyksen ja turpeenpolton aiheuttamista ilmastovaikutuksista. 8. Muut syyt 8.1 Pyyntö toiminnan aloittamisesta ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia Ympäristölupahakemuksessaan Vapo toteaa, että toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja 9

10 edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vapo tarjoaa vakuudeksi 5000 euroa. Vapo pyytää hakemuksessaan lupaa aloittaa toiminta Pahkanevalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska käytettävissä olevista turvevaroista on pulaa. Mikäli Vapo saisi välittömän toiminnanaloittamisluvan, yhtiö ehtisi hyvin todennäköisesti turmella Pahkanevaa ojituksin merkittävissä määrin ennen muutoksenhaun tulosten selviämistä. Yhtiö ei pyyntönsä yhteydessä esitä perusteluja, millä tavoin turpeenotto Pahkanevalta ei tekisi muutoksenhakua hyödyttömäksi. Pidämme mahdottomana, että turpeenoton aloittaminen ei vaarantaisi muutoksenhaun hyötyä. Vapon tarjoama 5000 euron vakuus ei korvaisi Pahkanevan menetettyjä luontoarvoja millään tavalla. 8.2 Ympäristönsuojelulain 42 :n vaatimukset eivät täyty Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Pahkanevan turpeenotto olisi vastoin ympäristönsuojelulakia, sillä suon luonnonolosuhteet huonontuisivat varsin perusteellisesti: suon päärakenneosa eli turve kaivettaisiin pois. 8.3 Vaikutukset luontoon ja monikäyttöön arvioitu puutteellisesti Vapon ympäristölupahakemuksessa toiminnan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin arvioidaan hyvin vähän. Yhtiö toteaa, että suunnitellun toiminnan alkaessa alueen luonnontilaisuus tulee häviämään ja alueen vesitalous muuttuu kuivatusten myötä. Lupahakemuksesta ei käy ilmi, miten turpeenotto vaikuttaisi noston ulkopuolelle jääviin suon osiin, tai mitä seurauksia toiminnasta voisi olla Pahkanevan keskellä sijaitsevien metsäsaarekkeiden lajistoon ympäristöselvityksen mukaan saarekkeet ovat olleet pitkään hakkuiden ulkopuolella ja luettavissa metsälain 10 :n mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Hämärän peittoon jää myös tieto siitä, miten ainutlaatuisen aapasuon valjastaminen turpeenottoon vaikuttaisi luontotyyppien ja lajien suojelutasoon. Pahkaneva sijaitsee metsäautotien vieressä. Laajalla avosuolla retkeillään, marjastetaan ja mm. ruokitaan riistaeläimiä. Vapon ympäristölupahakemuksessa monikäyttöarvot periaatteessa tuodaan esille, mutta turpeenoton vaikutukset niihin kuitataan lyhyesti kohdassa Vaikutukset maankäyttöön ja elinkeinoihin. Lupahakemuksesta ei käy ilmi, miten yhtö on arvioinut Pahkanevan merkitystä virkistys- ym. monikäytön kannalta. Selväksi ei tule, onko yhtiö ottanut yhteyttä paikallisiin asukkaisiin, vapaa-ajanasukkaisiin, kyläyhdistyksiin yms. ja miten mahdolliset kommentit on huomioitu. Pahkanevan kaltaisen helposti saavutettavan suon tapauksessa perusteellinen sosiaalisten vaikutusten arviointi on tarpeen. 8.4 Vaikutusten tarkkailu jää vähäiseksi Vapon lupahakemukseen sisältyvä Pahkanevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma antaa vaatimattoman kuvan suunnitelluista varotoimenpiteistä. Päästö- ja vesistötarkkailu voitaisiin yhtiön mukaan toteuttaa samaan aikaan Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan kanssa. Pohjaeläintarkkailua Vapo ei esitä eikä pidä pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. 10

11 Yhtiö antaa lupahakemuksessaan kuvan, että Pahkanevan turpeenoton haittavaikutukset olisivat kaikinpuolisesti vähäiset. Kun seurantoihin ei kuitenkaan ole suurta valmiutta, arvio lievistä haitoista joutuu epäilyttävään valoon. Lupahakemuksesta ei myöskään ilmene, mitä yhtiö tekisi, jos turpeenotolla todettaisiin olevan jollakin osa-alueella huomattavia haittavaikutuksia. Lopuksi Luonnontilaisen kaltaisena säilynyt Pahkaneva on erittäin tärkeä useille soiden uhanalaisille luontotyypeille, joiden suojelun taso on nykyään riittämätön. Lisäksi Pahkaneva tarjoaa elinympäristön lukuisille soiden alkuperäislajeille, joiden elinpiiri on käynyt Suomessa viime vuosikymmeninä hyvin pieneksi. Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi velvoittavat Suomea turvaamaan luontotyyppien ja lajien säilymisen riittävällä suojelulla. Turpeenotto tuhoaisi Pahkanevan merkittävät luontoarvot ja heikentäisi vielä melko kajoamattomana säilynyttä suokokonaisuutta, johon Pahkanevan ja sen itäpuolella sijaitsevan Isonevan lisäksi kuuluvat Natura ohjelmassa suojellut Iso Närhinneva (Virrat) sekä Isoneva- Raitakulonneva (Ylöjärvi). Tämä suokokonaisuus on Pirkanmaan mitassa ainutlaatuinen ja ansaitsisi tuhon sijasta lain suojan. Turpeenotto Pahkanevalla pilaisi Pahkanevan ja heikentäisi ratkaisevasti arvokasta kokonaisuutta. Lisäksi toiminnan vesistövaikutukset jäävät lupahakemuksen nojalla arvailujen varaan. Esitämme, että aluehallintovirasto hylkää Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen. Jos luvan käsittelyä jatketaan, katsomme, että hakijan tulee ennen lupapäätöstä laatia ympäristövaikutusten arviointi. Lupahakemus on monilta osin ylimalkainen ja puutteellinen eikä selvennä riittävästi keskeisiä vaikutuksia (luonto, vesistöt, ilmasto, virkistys, ekosysteemipalvelut jne.). Pirkanmaan ympäristökeskus vaati ympäristövaikutusten arviointia myös Pahkanevan itäpuolella sijaitsevan Isonevan ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Koska hankkeiden lähtökohdat ovat samankaltaiset, tulee YVA-menettelyä soveltaa myös Pahkanevan kohdalla. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Ylöjärven Luonto ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Eero Jurvelin, sihteeri Ylöjärven Luonto ry. Sanna Junttanen, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 11

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere Virtain luonnonsuojeluyhdistys

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00101 HELSINKI korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012

Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012 ASIA HAKIJA Koivistonkeitaan turvetuotannon ympäristölupa ja lupa poiketa vesilain 1 luvun 15 a :n mukaisesta

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja 1 KHO Powerpoint-pohja KHO:n oikeuskäytännön viimeaikaisia suuntaviivoja ympäristöasioissa - näkökulmia luonnonarvoihin oikeussihteeri Arto Hietaniemi SYS-päivät 5.9.2013 Helsinki Rakentamis- ja ympäristöasiat

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA

Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA 26.1.2007 Itä-Suomen ympäristölupavirasto PL 69 70101 KUOPIO

Lisätiedot

Aloite Pirkanmaan arvokkaiden soiden säästämiseksi turpeenotolta

Aloite Pirkanmaan arvokkaiden soiden säästämiseksi turpeenotolta Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ALOITE Varastokatu 3 A 13.4.2010 33100 Tampere p. (03) 213 1317 s-posti: pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere p. 050-356 3231

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2013/1 Dnro LSSAVI/94/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella,

Lisätiedot

Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini

Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 132/2010/1 Dnro LSSAVI/365/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2010 ASIA HAKIJA Kurkisuon turvetuotantoaluetta koskeva toiminnan aloittaminen, Soini Vapo Oy PL 22

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010. Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki

Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010. Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/193/04.08/2010.

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi.

Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen. Miehikkälän kunta. Natura 2000 -arviointi. Miehikkälän kunta Keskustie 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Natura 2000 -arviointi Miehikkälän Savan alueen osayleiskaavan vaikutukset Suurisuon Natura 2000 -alueeseen Petri Parkko 18.11.2013 1. Menetelmät ja aineisto

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

MUUTOKSENHAKU LSSAVI:N PÄÄTÖKSEEN 237/2013/1 Vaskiluodon Voima Oy:lle myönnetty Sarvinevan turvetuotannon ympäristölupa

MUUTOKSENHAKU LSSAVI:N PÄÄTÖKSEEN 237/2013/1 Vaskiluodon Voima Oy:lle myönnetty Sarvinevan turvetuotannon ympäristölupa 1 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry/ Pj Arja Pihlaja Ailinkuja 6 39700 Parkano arpih@elisanet.fi MUUTOKSEN HAKU 19.1.2014 VAASAN HALLINTO-OIKEUS PL 204 65101 VAASA vaasa.hao@oikeus.fi Tiedoksi: Länsi-ja

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA

Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA Länsi-Suomen ympäristökeskus Koulukatu 19 PL 262 65101 VAASA ASIA: KARVASUON TURVETUOTANTOALUE SEINÄJOELLA; YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on tutustunut

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 22.6.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 22.6.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUUTOKSENHAKU Varastokatu 3 A 22.6.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Ikaalisten Luonto ry. c/o Maarit Teelmäki Kallinkatu 2 39500 Ikaalinen Virtain

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry. 11.7.2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista VALITTAJA Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry., Helsinki PROSESSIOSOITE VAATIMUKSET

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon

Suostrategian suositukset luonnontilaisten soiden säilyttämisestä otettava huomioon Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys 24.3.2013 Pj. Markku Saarinen Peltomäentie 39820 Kihniö markku.saarinen@metla.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 Vaasa kirjaamo.lansi@avi.fi Muistutus

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010.

ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN. Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 21.9.2010. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 99/10/1 Dnro ISAVI/242/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010 ASIA HAKIJA Kuopion Energia Oy:lle 10.8.2010 myönnettyä kivihiilen käyttöä varapolttoaineena

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Päätös: Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 18 14.11.2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Valittajat: Uuraisten

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa

Lisätiedot

Ojittamaton pinta-ala yht. ha Kasvillisuus Linnusto Suurin osa ojitettu, ennallistumassa. Uhanalaiset suotyypit (NT), Natura-tyypit

Ojittamaton pinta-ala yht. ha Kasvillisuus Linnusto Suurin osa ojitettu, ennallistumassa. Uhanalaiset suotyypit (NT), Natura-tyypit Suon nimi Kunta Luonnontilakka (suostrategia) Turve >1,5m ha min Turve >1,5m ha max Selvityspinta-ala ha Ahvenneva Keuruu 1 35 35 76 2,2 Ahvensuo Multia 1 31 31 84 1,7 Ojittamaton pinta-ala yht. ha Kasvillisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot