Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere"

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A Tampere Ylöjärven Luonto ry. c/o Timo Tamminen Niemitie 14 A Ylöjärvi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Asia Muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turpeenottoa Virtain Pahkanevalla (dn:ro LSSAVI/110/04.08/2010) Vapo Oy hakee ympäristölupaa perustaakseen turpeenottoalueen Virtain kaupungissa sijaitsevalle Pahkanevalle. Yhtiö pyytää lisäksi lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Suunniteltu turpeenottoalue olisi auma-alueineen 48,7 hehtaarin kokoinen. Pahkaneva on laaja avosuo, joka on säilynyt valtaosin ojittamattomana. Vanhoja ojituksia on suon reunoilla. Luonnontilaista tai sen kaltaista avosuota on Pahkanevalla liki 200 hehtaaria. Suo on metsäsaarekkeineen ja pienvesineen maisemallisesti kaunis. Yhtenä tienoon viimeisistä ojittamattomista soista Pahkaneva on huomattavan arvokas monikäytön kannalta (virkistys, marjastus, riistanhoito). Lisäksi Pahkanevan luontoarvot ovat mittavat. Suolla esiintyy uhanalaista lajistoa ja lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä. Suon kaivamiseen ei nykyisen ympäristönsuojelulain voimassa ollessa ole haettu ympäristölupaa. Katsomme, että Vapon ympäristölupahakemus ja pyyntö toiminnan aloittamisesta tulee hylätä. Perusteluita tarkennamme muistutuksemme luvuissa Alueen kaavoitustilanne ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kuten Vapon hakemuksestakin ilmenee, Pahkanevaa ei ole osoitettu turpeenottoalueeksi missään kaavassa. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (2007) ja turpeenottoa käsittelevän Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa (2010) Pahkaneva on rajattu turpeenottoalueiden ja turpeenoton kannalta tärkeiden vyöhykkeiden ulkopuolelle. Maakuntatason kaavoja valmisteltaessa on kuultu asiantuntijoita pirkanmaalaisten soiden luontoarvoista, ja turpeenottomerkinnät on tietoisesti jätetty pois luonnonsuojelullisesti merkittäviltä soilta. Kaavoittaja on täten tunnustanut soiden luontoarvojen merkityksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellytysten mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena ryhdyttäessä toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, 1

2 pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Mikäli Vapon lupahakemus hyväksyttäisiin, maakuntakaavan toteuttaminen vaikeutuisi vastoin lain kirjainta. Kyse ei ole yksin Pahkanevasta vaan suoluonnosta yleensä; Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Pahkaneva kuuluu suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen vyöhykkeeseen. Kaavaehdotuksen liitteessä 4.1 kyseisen vyöhykkeen ekologisten yhteyksien säilymistä arvioidaan näin: Närhinnevan-Korolammen suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisosan aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Kaksi turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä (EO/tu 4 ja 6) sivuavat suovyöhykettä ja eteläosassa turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke (EO/tu 22) sijoittuu pääosin suovyöhykkeelle. Pohjoiseteläsuuntaiset yhteydet Nimetönnevan alueella heikkenevät, mutta eivät katkea. Itä-länsisuuntaiset ekologiset yhteydet säilyvät. Pahkaneva sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän vyöhykkeen kapeassa pullonkaulassa. Suon kaivaminen katkaisisi vyöhykkeen ja sen sisällä kulkevat ekologiset yhteydet ja tekisi tyhjiksi sekä maakuntakaavan että vaihemaakuntakaavan ehdotuksen tavoitteet. Lupahakemuksessaan Vapo mainitsee, että Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Pahkaneva sivuaa turpeentuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä, jossa sijaitsee neljä uutta turpeentuotantoaluetta sekä kolme olemassa olevaa turvetuotantoaluetta --- Lisäksi Pahkanevana länsipuolelle on merkitty toinen turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke. Emme lupahakemuksesta löytäneet mainintaa, että Pahkaneva kuuluu vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään vyöhykkeeseen. Huomiotta jää myös se, että samaan kaavaehdotukseen lukeutuvassa liitekartassa 4 Pahkaneva on merkitty suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi kohteeksi. Pidämme harhaanjohtavana sitä, että Vapo hakemuksessaan kertoo Pahkanevan ympäristöön sijoittuvista kaavamerkinnöistä mutta jättää mainitsematta, että kaavaehdotuksen teksti- ja liiteosissa sekä taustamateriaalissa Pahkanevan luontoarvot tunnustetaan useasti. Tilanne on selvästi erilainen, jos suo on kaavakartassa vailla turpeenottomerkintää, kuin jos suo on kaavakartassa vailla turpeenottomerkintää mutta tunnustettu toisaalla kaavaehdotuksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. 1.1 Vapo sivuuttaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan Vapo ei mielestämme toimi asiallisesti hakiessaan turpeenottolupaa luonnontilaisen kaltaiselle suolle yhtiön toimialaa ohjaavan vaihemaakuntakaavoituksen ollessa kesken. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on ohjata turpeenottoa toiminnan ja ympäristön kannalta soveliaille alueille sekä sovittaa turpeenotto yhteen suoluontoon liittyvien arvojen ja vesistöjen hyvän tilan saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa. Katsomme, että maankäyttö- ja rakennuslain 32 on Vapollekin vahva signaali maakuntakaavojen määräysten noudattamisen välttämättömyydestä. Lain mukaan viranomaisten tulee edistää maakuntakaavan toteuttamista ja valvoa, ettei mikään toiminta vaikeuta kaavan toteuttamista. Vapon tapa hakea ympäristölupia turpeenottomerkinnättä jätetyille soille on luettavissa kaavan toteuttamisen vaikeuttamiseksi. 2

3 Vapon ylenkatse Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaa kohtaan kummastuttaa myös siksi, että vaihemaakuntakaavaa valmistellaan nimenomaan yhtiön omien tarpeiden tyydyttämiseksi. 1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät salli ojittamattomien soiden kaivamista Vapo on Pahkanevan osalta jättänyt huomiotta valtakunnallisia linjauksia jo vuonna 2004, kun yhtiö vuokrasi 61,5 hehtaarin kokoisen alueen Pahkanevasta UPM Kymmeneltä. Vuokrasopimuksen laatimisen aikaan Vapolla oli jo tiedossaan, ettei valtionhallinto suosittele turpeenottoa Pahkanevan kaltaisilta luonnontilaisilta soilta. Vuonna 2000 sinetöidyissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Pahkanevan vuokraamalla Vapo osoitti olevansa valmis toimimaan vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Oudoksumme valtionyhtiön toiminnan periaatteita. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat olleet voimassa maaliskuusta 2009 asti. Turpeenoton sijoittamista koskeva sanamuoto on muutettu entistä yksiselitteisemmäksi: Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valossa turpeenotto luonnontilaisilta ja sen kaltaisilta soilta ei ole sallittua. Vaikka yleensä lienee katsottu, että alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat ainoastaan maakuntasuunnittelua, tulisi tavoitteet nähdäksemme huomioida myös yksittäisten soiden ympäristölupaharkinnassa. Tällaista tulkintaa tukee mm. maankäyttö- ja rakennuslain 18, jossa kerrotaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävistä: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään. Koska lainsäädäntö edellyttää ELY-keskuksilta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointia kaikenlaisessa alueidenkäytössä, lienee Vapon turhaa laatia alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia lupahakemuksia. Lain mukaan ELY-keskusten tulee valvoa, ettei valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sivuuteta. 2. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan turpeenotto Pahkanevalla ei kannata Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut Pahkanevan turvevarat vuonna 1984 (GTK:n turveraportti 191, Virtain turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus, Espoo 1986). Tutkimusraportin mukaan Pahkanevan turvetuotantoa eniten vaikeuttavia tekijöitä ovat paksuhko heikosti maatunut yleensä rahkavaltainen pintakerros, joka sisältää lisätekijänä runsaasti tupasvillaa, sekä tämän kerroksen vetisyys ja alhainen energiasisältö. Taloudellinen turvetuotanto suolla onkin kyseenalaista. Turveraportti herättää kysymyksen, miksi Vapo Oy hakee ympäristölupaa suolle, jonka geologian asiantuntijat ovat todenneet soveltuvan huonosti turpeenottoon. Yhtiö ei lupahakemuksessaan millään tavoin kommentoi tutkimusraportin tuloksia. Seikka, että Pahkanevan turve on energiasisällöltään alhaista, on mielestämme yhtiön omankin edun kannalta vankka peruste jättää 3

4 Pahkaneva rauhaan. Kustannusten suhde hyötyihin jäisi heikoksi, jos yhtiö kaivaisi polttoarvoltaan kehnoa turvetta. GTK:n turveraportissa käsitellään lyhyesti myös Virtain suojelusoita. Viimeiseksi todetaan, että tutkituista soista on lisäksi Pahkanevan luonnontilainen osa sijoitettavissa kokonsa ja luontonsa puolesta suojelusoiden tasolle. Harvoin GTK:n raportit näin yksiselitteisesti puhuvat tietyn suon turpeenottoa vastaan. GTK:n mukaan taloudellinen turpeenotto Pahkanevalta olisi kyseenalaista. Sama laitos toteaa, että Pahkaneva vastaa kooltaan ja luontoarvoiltaan suojeltuja soita. Ihmettelemme Vapon tapaa sivuuttaa asiantuntijoiden tutkimustulokset ja hakea ympäristölupaa kaikesta huolimatta. 3. Pahkanevan luontoarvot Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustamateriaaliksi kootun Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksen mukaan Närhinnevan-Korolammen suoluontovyöhyke, johon Pahkanevakin kuuluu, on tärkeä askelkivi Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen sekä Silmänevan-Haukkanevan alueiden välillä. Vyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisosan aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Pahkanevan ja Isonevan muodostamalla ojittamattomien soiden kokonaisuudella elää erittäin monipuolinen linnusto, johon kuuluvat mm. alueellisesti uhanalaiset riekko, liro, keltavästäräkki, metso ja metsähanhi. Lisäksi Pahkanevalta on löytynyt alueellisesti uhanalainen, silmälläpidettävä luumittari (perhonen). Pienvesiselvityksessä suolla sijaitsevat Pahkalammi ja Pahkalähde on luokiteltu luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi kohteiksi. Pahkanevan kiistattomiin luontoarvoihin nähden Vapon ympäristölupahakemuksessa toiminnan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin arvioidaan suppeasti. Yhtiön mukaan Pahkanevalla ei ole suurta linnustollista merkitystä, koska ympäristöselvityksessä pesimälajeja löytyi vain 18 ja pareja 42. Karulla suolla lajien ja pesivien parien määrä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen indikaattori. Ennemmin kannattaa kiinnittää huomiota lajistoon, joka Pahkanevalla edustaa kattavasti avosoiden ikivanhaa, arvokasta linnustoa. Vapo Oy:n mukaan vuoden 2004 ympäristöselvityksessä ei tarkasteltavalta alueelta löytynyt uhanalaisia luontotyyppejä. Yhtiö jättää kertomatta, että vuonna 2004 ei luontotyyppien uhanalaisuutta ollut vielä arvioitukaan. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -arviointi valmistui vuonna 2008 (Suomen ympäristökeskus). Pahkanevalla esiintyy lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä. Ympäristöselvityksessä ja GTK:n turveraportissa mainitut suotyypit ovat miltei kaikki silmälläpidettäviä tai uhanalaisia. Alla olevassa taulukossa esitetään Pahkanevan suotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaisesti. Pahkanevan suotyypit Suotyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomessa (Lapin ja Koillismaan eteläpuolella) - lyhytkorsineva silmälläpidettävä vaarantunut - keidasräme säilyvä - lyhytkortinen nevaräme vaarantunut - varsinainen saraneva vaarantunut - rahkaräme säilyvä - pallosararäme vaarantunut - korpiräme vaarantunut - kangasräme silmälläpidettävä 4

5 - isovarpuräme silmälläpidettävä - tupasvillaräme silmälläpidettävä - kangaskorpi vaarantunut Yksittäiset suotyypit muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan suoyhdistymäksi. Pahkaneva on suoyhdistymätyypiltään keskiboreaalinen aapasuo, jollaiset on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi. Pirkanmaalla aapasoita on Pahkanevan lisäksi jäljellä enää muutama. Koko eteläisessä Suomessa aapasuot ovat nykyisin todella harvinaisia. Pahkaneva sijaitsee keskeisellä paikalla aapasuo- ja keidassuovyöhykkeen rajamailla. Vyöhykkeiden välisen ekologisen yhteyden säilyminen on erittäin tärkeää. Myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ekologisten yhteyksien merkitys tunnustetaan: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Pahkaneva on itsessään arvokas ja lisäksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä todettu olennaiseksi linkiksi useiden eri suojelualueiden (Virtain ja Ylöjärven natura-alueet ja kansallispuistot) välillä. 3.1 Luonnonsuojelulaki kieltää suojelutason heikentämisen Luonnonsuojelulain 5 :n nojalla luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Kaikki uhanalaisen luontotyypin tai uhanalaisen lajin esiintymät ovat suotuisan suojelutason tavoittamisen kannalta arvokkaita. Nähdäksemme ympäristölupaa ei ole mahdollista myöntää toiminnalle, joka tuhoaisi uhanalaisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä. Ei voida olettaa, että jossain muualla esiintymiä suojeltaisiin riittävästi. Suotuisan suojelutason saavuttamista auttaa erityisesti laajojen kokonaisuuksien varjelu voimaperäiseltä hyötykäytöltä: mitä isompi kokonaisuus, sitä todennäköisemmin luontotyypit ja lajit säilyvät. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen vyöhykkeet suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaista alueista tukevat luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason säilymistä. Vyöhykkeitä pirstovat hankkeet heikentäisivät tilannetta ja mitätöisivät kaavoitustyön. Luonnonsuojelulain lisäksi myös luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on turvata luontotyyppien suojelun suotuisa taso. Suomi on jo joutunut toteamaan EU:n komissiolle, että tavoitteen täyttämisessä on onnistuttu heikosti. EU:n jäsenvaltioiden tulee raportoida EU:n komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin 17 artiklan määräämällä tavalla direktiivin säännösten soveltamisesta. Kaudelta laaditussa raportissa arvioitiin ensi kertaa kaikkien yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien (direktiivin I liite) suojelun taso koko Suomen alueella. Ympäristöministeriö julkaisi raportin lokakuussa Komissiolle toimitetussa raportissa kerrotaan, että Suomessa boreaalisen vyöhykkeen luontotyypeistä vain 14 prosenttia voidaan luokitella suojelutasoltaan suotuisiksi, loput 5

6 riittämättömästi tai huonosti suojelluiksi. Aapasoiden, kuten Pahkanevan, suojelun taso arvioitiin raportissa epäsuotuisaksi huonoksi. Puustoisten soiden (jollaisia esiintyy Pahkanevan reunaosissa) suojelutaso arvioitiin epäsuotuisaksi huonoksi. Turpeenotto yhä uusilta luonnontilaisen kaltaisilta soilta ei millään muotoa paranna huonoksi todettua tilannetta. Katsomme, että uhanalaisia ja puutteellisesti suojeltuja luontotyyppejä sisältävän Pahkanevan valjastaminen turpeenottoon olisi vastoin luonnonsuojelulain (ja luontodirektiivin) vaatimuksia, jotka ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin mukaan on lupaharkinnassa otettava huomioon. 4. Pahkanevan ympäristöselvityksen puutteet Luontoharrastajat ovat pitkään havainnoineet Pahkanevan eliölajistoa, mutta suolta ei ole koskaan laadittu kattavaa, perusteellista luontoselvitystä. Vapo Oy on teettänyt vuonna 2004 ympäristöselvityksen, joka on lupahakemuksen liitteenä. Selvitys on puutteellinen. Tekijä itsekin toteaa johdannossa, että täydelliseen kasvillisuuskartoitukseen ei aikataulun puitteissa ollut mahdollisuuksia ja lintujen parimääräarviotkin perustuvat vain yhden kartoituslaskennan havaintoihin ja joihinkin hajahavaintoihin kasviselvityskäynnillä. Lintulaskennan tulokset perustuvat tehtyyn maastokäyntiin, kasvihavaintoja kerättiin Pahkaneva on tunnettu vanhastaan Etelä-Suomessa uhanalaisten riekkojen elinympäristönä. Riekkojen soidinaika sijoittuu varsin varhaiseen kevääseen. Myös muiden lintulajien vuosirytmin vuoksi linnustolaskennat aloitetaan viimeistään toukokuun alkupuolella. Juhannuksen aikaan tehty selvitys on liian myöhäinen ja tuloksiltaan erittäin epävarma. Jotta linnustoselvityksen tulos heijastaisi todellista tilannetta, tulisi kartoituslaskentoja olla ainakin muutama ja ensimmäisen niistä tulisi ajoittua jo maaliskuulle. Muutoin ei mm. riekon esiintymisestä saada totuudenmukaista kuvaa. Vapon teettämä ympäristöselvitys on reilussa neljässä vuodessa ehtinyt vanhentua. Kartoittaja ei vuonna 2004 esimerkiksi tullut pohtineeksi suon merkitystä maakotkan kannalta, koska lajin istutusprojekti (ks. luku 5) ei silloin vielä ollut alkanut. Lisäksi selvityksessä sanotaan, että rajausalueelta ei löytynyt uhanalaisia suotyyppejä. Tämä tieto on vanhentunut uuden luontotyyppien uhanalaisuusarvion valmistumisen myötä. Pahkanevalla sijaitsee luonnonsuojelulain 39 :n nojalla rauhoitettu kalasääsken pesäpuu. Kalasääski rakensi pesän keväällä Pesinnästä ei ole toistaiseksi tietoa. Pesäpuu sijaitsee Vapon kartalle piirtämän 500 metrin vaikutusalueen rajamailla. Mikäli suota alettaisiin kaivaa, kalasääsken pesintäyritykset saattaisivat epäonnistua. Koska pesäpuu on hakijan tiedossa, olisi turpeenoton aiheuttama häirintä tulkittavissa tahalliseksi. Luonnonsuojelulain 39 :n kohdassa 3 kielletään rauhoitettujen eläinten tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Vanhentuneessa ympäristöselvityksessä ei ole mainintaa kalasääskestä, eikä tekijä täten ole voinut arvioida toiminnan vaikutuksia ko. lajiin. Ympäristöselvitys on puutteellinen myös sikäli, ettei Vapo ole teettänyt kartoitusta Pahkanevan selkärangattomasta lajistosta. Soilla selkärangattomat lajit ovat olennainen osa luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti uhanalaisen luumittarin esiintyminen antaa viitteitä siitä, että suon selkärangattomat olisi pitänyt selvittää muutakin merkittävää lajistoa voi löytyä. 6

7 Katsomme, että laadittua ympäristöselvitystä ei sen vanhentumisen ja suppeuden vuoksi voida hyväksyä lupaharkinnan edellyttämäksi selvitykseksi. 5. Pahkanevan linnustolliset arvot sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivin edellytykset Vapon lupahakemuksen mukaan alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Väite on harhaanjohtava. Vaateliaat soiden linnut kuten kapustarinta, liro ja riekko eivät pesi turvekentillä. Koneiden melussa ja myllerretyssä ympäristössä selviävät ehkä jotkut yleiset lajit, esim. sinisorsa ja tavi. Pahkanevan alkuperäislajit eivät tekoallikoista hyötyisi. Pahkanevalla esiintyvä riekko on koko Etelä-Suomessa taantunut voimakkaasti. Jos riekon asuttamia soita turmellaan turpeenotolla lajin levinneisyysalueen reunoilla, kuten Virroilla, lajin luontainen levinneisyysalue supistuu. Tämä olisi vastoin luonnonsuojelulain 5 :ää ja EU:n luontodirektiiviä: Luontodirektiivin yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen. Riekon säilyttäminen nykyisellä levinneisyysalueellaan edellyttää riittävän laajojen suokokonaisuuksien suojelua. Alueellisesti uhanalaiseksi luokitellulle riekolle Pahkaneva lähisoineen on erittäin tärkeä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana riekkokanta on taantunut Virroilla, kuten muillakin lajin esiintymisen reuna-alueilla. Jäljellä oleva kanta on merkittävä yritettäessä estää lajin katoaminen Pirkanmaalla. Riekon elinympäristöjä ei ole Pirkanmaalla suojeltu riittävästi. Laji taantuu suojelualueillakin, esimerkiksi kahdessa Virtain lähellä sijaitsevassa kansallispuistossa. Vuonna 1997 Seitsemisen kansallispuiston alueella oli seitsemän riekkoreviiriä, vuonna 2007 enää kolme. Helvetinjärven kansallispuiston liepeillä on enää yksi reviiri. Jos lähiseutujen vielä vankat riekkosuot valjastetaan turpeenottoon, riekko tulee häviämään Pirkanmaalta kansallispuistoja myöten. Pahkanevan alueella on ratkaiseva merkitys suon eteläpuolisten tienoiden (Ylöjärven Kurun) riekkokannoille. Vuosien seurannassa Ylöjärven Kurun riekkokanta on heikentynyt noin 20 koirasreviiriristä noin kymmeneen (Rainer Mäkelä, sähköpostitiedonanto ). Riekko on siten vaarassa kadota Kurusta, ja katoaminen varmentuu, mikäli Pahkanevan kaltainen keskeinen suo valjastetaan turpeenottoon. Riekko on taantunut Pirkanmaalla sadan vuoden kuluessa soiden kuivattamisen ja ympäristön pirstoutumisen vuoksi vielä 1920-luvulla riekkoja esiintyi Etelä- Pirkanmaalla sijaitsevaa Valkeakoskea myöten. Epäsuotuisa kehitys on jossain vaiheessa saatava pysähtymään, jotta luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin vaatimukset lajien suotuisasta suojelutasosta ja levinneisyysalueen säilymisestä eivät vaarannu. Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja metsähanhia pesii Virroilla yhdestä kahteen paria. Kyseessä on Suomen eteläisin pesintä. Koska Etelä-Suomen suoluonto on pirstottu, metsähanhen eteläiset pesinnät edellyttävät yhä laajempia luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten soiden ja lampien muodostamia kokonaisuuksia. Pahkanevan alue muodostaa osan Virtain metsähanhien elinpiiristä. Pahkaneva on maakotkan saalistusmaastoa. Maakotka on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi (luokka VU, vaarantunut) ja Etelä-Suomesta kadonneeksi. Nyt kanta on kuitenkin hitaasti mutta 7

8 selvästi palaamassa Virroille (Metsähallitus toteuttaa lajin istutusprojektia). Lähivuosina tienoolle odotellaan ensimmäistä pesintää noin 60 vuoteen. Ilman Pahkanevan kaltaisia kajoamattomia soita maakotkan paluu ei onnistu. Lisäksi Pahkanevalla esiintyvistä linnuista teeri, metso, kapustarinta, laulujoutsen, kurki ja liro mainitaan lisäksi EU:n lintudirektiivin I-liitteessä. Liitteessä luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät lintulajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on turvattava I-liitteen lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Lisäksi jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet lintulajien elinympäristöjen riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi ennalleen. Pahkanevan linnuista pohjansirkku ja keltavästäräkki ovat voimakkaasti taantuneita, keltavästäräkki myös alueellisesti uhanalainen. 6. Vesistövaikutukset Katsomme, että turpeenoton aloittaminen luonnontilaisella suolla olisi vastoin valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Vesiensuojelun suuntaviivat 2015" esitettyä kantaa. Sen mukaan uusien turpeenottoalueiden käyttöönottoa arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joissa vesien tila uhkaa heiketä turpeenoton vaikutuksesta, ja toimintaa pyritään suuntaamaan jo oton kohteena oleville tai ojitetuille soille. Kuormitus on saatava pienenemään, jotta vesistön tila voisi parantua tai säilyä vähintään hyvänä, kuten laki vesienhoidon järjestämisestä (1 ) edellyttää. Vapo suunnittelee johtavansa Pahkanevan kuivatusvedet suon eteläpuolella sijaitsevaan Iso- Mustajärveen. Pahkaneva on vedenjakaja-alueella ja laskee luonnostaan kolmeen eri suuntaan. Suon pohjoisosa kuuluu Kurjenjoen valuma-alueeseen, länsiosa Iso-Tervajärven valuma-alueeseen ja eteläosa Vähä-Mustajärven valuma-alueeseen. Vapon aie johtaa vedet valuma-alueiden vastaisesti yhtä olemassa olevaa laskuojaan myöten etelään vaikuttaa merkilliseltä. Suolla jouduttaisiin tekemään varsin mittavia järjestelyjä, jotta veden luontainen kulkusuunta saataisiin muuttumaan. Vapo ei lupahakemuksessaan mitenkään tarkenna suunnitelmaansa vesien johtamisesta. Pirkanmaan ELY-keskus on luokitellut Iso-Mustajärven veden laadun hyväksi, kokonaisfosforin osalta erinomaiseksi. Vapon lupahakemuksessa on tähän nähden ristiriitaista tietoa: lupahakemus siteeraa eri vuosina kerättyjä tutkimustuloksia ja kertoo, että laskuojan ja Iso-Mustajärven vesi on tummaa, humuspitoista ja hyvin hapanta, ja fosforipitoisuus kuvastaa rehevää vesistöä. Iso-Mustajärveen tulee valumavesiä jo Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan turpeenottoalueilta, mikä on vaikuttanut järven rehevöitymiseen. Ranta-asukkaiden mukaan järven veden laatu ei kestä pilaantumatta lisärasitusta, sillä laatu on jo heikentynyt turpeennoston takia (lainaus asukkaiden valituksesta Vaasan hallinto-oikeudelle Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan ympäristölupahakemuksista). Myös Vapon haastatteleman Iso- Mustajärven kalastuskunnan mukaan vesistön pohja on liettynyt, levä ja muu kasvillisuus lisääntyneet ja pyydykset limoittuvat enemmän kuin ennen. Vapon referoimien tutkimustulosten ja asukaskommenttien pohjalta vaikuttaa siltä, että Iso- Mustajärven tila on yläpuolisen turpeenoton vuoksi heikkenemässä eikä lisärasitukselle näin ollen ole varaa. Vapon lupahakemuksen mukaan laskennalliset pitoisuuslisäykset Iso-Mustajärveen olisivat niin pieniä, ettei niitä voisi erottaa veden laadun normaalista vaihtelusta. Kuitenkin Vapo 8

9 toteaa, että kuntoonpanovaiheen (ojitusvuodet) kuormitus olisi suurempaa kuin turpeennostovaiheen. Koska Pahkaneva on ojittamaton ja lähes luonnontilainen, olisivat siltä vesistöihin tulevat päästöt todella suuria. Ojittamattomilta soilta, jotka lyhyen ajan sisällä ojitetaan, kulkeutuu kuormitusta enemmän kuin aiemmin ojitetuilta soilta näiltä päästöt ovat valuneet alapuolisiin vesistöihin vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Vapon teoreettisiin laskelmiin perustuvat arviot pitoisuuksien lisääntymisestä eivät mielestämme ole riittäviä varmistamaan sitä, ettei Pahkanevan turpeenotto aiheuttaisi Iso-Mustajärven veden laadun heikkenemistä vesienhoidon järjestämislain vastaisesti. Viittaamme Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (dn:ro 804/1/09), jossa KHO hylkäsi Vapon ympäristöluvan Soinin Koirasuolla juuri vesiensuojelusyistä. KHO katsoi, että yhtiön turpeenotto Koirasuolta yhdessä muiden kuormittavien toimintojen kanssa aiheuttaisi alapuolisessa vesistössä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. 7. Ilmastonsuojelulliset syyt Vapo Oy perustelee turpeenottohakemustaan sillä, että käytössä olevista turvevaroista on puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Väite kysynnän pysyvyydestä on arveluttava. Ilmastonmuutoksen torjunta tulee asettamaan yhä tiukempia vaatimuksia myös Pirkanmaan energiahuollolle. Suomen energiasta 6-7 prosenttia tulee turpeesta, mutta maamme hiilidioksidipäästöistä turpeenpoltto aiheuttaa 20 prosenttia. Turve on fossiiliseen verrattava polttoaine ja sen polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen poltossa tuotettua energiayksikköä kohden. Erityisen paljon ilmakehää rasittaa Pahkanevan kaltaisten luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten ojittamattomien soiden sisältämän turpeen esiin kaivaminen ja polttaminen. Vapo suunnittelee nostavansa Pahkanevasta myös ns. ympäristöturvetta kuivikkeeksi, imeytykseen ja kompostointiin, mutta määrät ovat jyrsinpolttoturpeen suunniteltuun määrään kuutiometriä vuodessa nähden vähäisiä. Leijonanosa Pahkanevan turpeesta päätyisi kestämättömään energiantuotantoon. EU aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kun päästötavoitteet kiristyvät tulevaisuudessa, on turpeen energiakäyttöä vähennettävä nykyisestä. Pahkanevasta turvetta kaivettaisiin mahdollisesti jopa vuosikymmeniä. On erittäin kyseenalaista, voidaanko turvetta käyttää energiantuotannossa edes enää pitkään. Vapon arvio polttoturpeen kysynnän pysyvyydestä perustuu energiantuotannon vanhakantaisiin näkemyksiin, joissa ei ole otettu huomioon ilmastonmuutoksen seurauksia kansainvälisessä päätöksenteossa. Pahkanevan lupahakemuksessaan Vapo ei arvioi lainkaan toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä. Asianmukaiseen hakemukseen kuuluisi arvio turpeen kaivamisen, hiilivaraston menetyksen ja turpeenpolton aiheuttamista ilmastovaikutuksista. 8. Muut syyt 8.1 Pyyntö toiminnan aloittamisesta ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia Ympäristölupahakemuksessaan Vapo toteaa, että toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja 9

10 edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vapo tarjoaa vakuudeksi 5000 euroa. Vapo pyytää hakemuksessaan lupaa aloittaa toiminta Pahkanevalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska käytettävissä olevista turvevaroista on pulaa. Mikäli Vapo saisi välittömän toiminnanaloittamisluvan, yhtiö ehtisi hyvin todennäköisesti turmella Pahkanevaa ojituksin merkittävissä määrin ennen muutoksenhaun tulosten selviämistä. Yhtiö ei pyyntönsä yhteydessä esitä perusteluja, millä tavoin turpeenotto Pahkanevalta ei tekisi muutoksenhakua hyödyttömäksi. Pidämme mahdottomana, että turpeenoton aloittaminen ei vaarantaisi muutoksenhaun hyötyä. Vapon tarjoama 5000 euron vakuus ei korvaisi Pahkanevan menetettyjä luontoarvoja millään tavalla. 8.2 Ympäristönsuojelulain 42 :n vaatimukset eivät täyty Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Pahkanevan turpeenotto olisi vastoin ympäristönsuojelulakia, sillä suon luonnonolosuhteet huonontuisivat varsin perusteellisesti: suon päärakenneosa eli turve kaivettaisiin pois. 8.3 Vaikutukset luontoon ja monikäyttöön arvioitu puutteellisesti Vapon ympäristölupahakemuksessa toiminnan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin arvioidaan hyvin vähän. Yhtiö toteaa, että suunnitellun toiminnan alkaessa alueen luonnontilaisuus tulee häviämään ja alueen vesitalous muuttuu kuivatusten myötä. Lupahakemuksesta ei käy ilmi, miten turpeenotto vaikuttaisi noston ulkopuolelle jääviin suon osiin, tai mitä seurauksia toiminnasta voisi olla Pahkanevan keskellä sijaitsevien metsäsaarekkeiden lajistoon ympäristöselvityksen mukaan saarekkeet ovat olleet pitkään hakkuiden ulkopuolella ja luettavissa metsälain 10 :n mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Hämärän peittoon jää myös tieto siitä, miten ainutlaatuisen aapasuon valjastaminen turpeenottoon vaikuttaisi luontotyyppien ja lajien suojelutasoon. Pahkaneva sijaitsee metsäautotien vieressä. Laajalla avosuolla retkeillään, marjastetaan ja mm. ruokitaan riistaeläimiä. Vapon ympäristölupahakemuksessa monikäyttöarvot periaatteessa tuodaan esille, mutta turpeenoton vaikutukset niihin kuitataan lyhyesti kohdassa Vaikutukset maankäyttöön ja elinkeinoihin. Lupahakemuksesta ei käy ilmi, miten yhtö on arvioinut Pahkanevan merkitystä virkistys- ym. monikäytön kannalta. Selväksi ei tule, onko yhtiö ottanut yhteyttä paikallisiin asukkaisiin, vapaa-ajanasukkaisiin, kyläyhdistyksiin yms. ja miten mahdolliset kommentit on huomioitu. Pahkanevan kaltaisen helposti saavutettavan suon tapauksessa perusteellinen sosiaalisten vaikutusten arviointi on tarpeen. 8.4 Vaikutusten tarkkailu jää vähäiseksi Vapon lupahakemukseen sisältyvä Pahkanevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma antaa vaatimattoman kuvan suunnitelluista varotoimenpiteistä. Päästö- ja vesistötarkkailu voitaisiin yhtiön mukaan toteuttaa samaan aikaan Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan kanssa. Pohjaeläintarkkailua Vapo ei esitä eikä pidä pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. 10

11 Yhtiö antaa lupahakemuksessaan kuvan, että Pahkanevan turpeenoton haittavaikutukset olisivat kaikinpuolisesti vähäiset. Kun seurantoihin ei kuitenkaan ole suurta valmiutta, arvio lievistä haitoista joutuu epäilyttävään valoon. Lupahakemuksesta ei myöskään ilmene, mitä yhtiö tekisi, jos turpeenotolla todettaisiin olevan jollakin osa-alueella huomattavia haittavaikutuksia. Lopuksi Luonnontilaisen kaltaisena säilynyt Pahkaneva on erittäin tärkeä useille soiden uhanalaisille luontotyypeille, joiden suojelun taso on nykyään riittämätön. Lisäksi Pahkaneva tarjoaa elinympäristön lukuisille soiden alkuperäislajeille, joiden elinpiiri on käynyt Suomessa viime vuosikymmeninä hyvin pieneksi. Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi velvoittavat Suomea turvaamaan luontotyyppien ja lajien säilymisen riittävällä suojelulla. Turpeenotto tuhoaisi Pahkanevan merkittävät luontoarvot ja heikentäisi vielä melko kajoamattomana säilynyttä suokokonaisuutta, johon Pahkanevan ja sen itäpuolella sijaitsevan Isonevan lisäksi kuuluvat Natura ohjelmassa suojellut Iso Närhinneva (Virrat) sekä Isoneva- Raitakulonneva (Ylöjärvi). Tämä suokokonaisuus on Pirkanmaan mitassa ainutlaatuinen ja ansaitsisi tuhon sijasta lain suojan. Turpeenotto Pahkanevalla pilaisi Pahkanevan ja heikentäisi ratkaisevasti arvokasta kokonaisuutta. Lisäksi toiminnan vesistövaikutukset jäävät lupahakemuksen nojalla arvailujen varaan. Esitämme, että aluehallintovirasto hylkää Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen. Jos luvan käsittelyä jatketaan, katsomme, että hakijan tulee ennen lupapäätöstä laatia ympäristövaikutusten arviointi. Lupahakemus on monilta osin ylimalkainen ja puutteellinen eikä selvennä riittävästi keskeisiä vaikutuksia (luonto, vesistöt, ilmasto, virkistys, ekosysteemipalvelut jne.). Pirkanmaan ympäristökeskus vaati ympäristövaikutusten arviointia myös Pahkanevan itäpuolella sijaitsevan Isonevan ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Koska hankkeiden lähtökohdat ovat samankaltaiset, tulee YVA-menettelyä soveltaa myös Pahkanevan kohdalla. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Ylöjärven Luonto ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Eero Jurvelin, sihteeri Ylöjärven Luonto ry. Sanna Junttanen, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 11

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere Virtain luonnonsuojeluyhdistys

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p.

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p. Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS 17.1.2011 c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43 34800 Virrat larissa.heinamaki@iki.fi p. 040 776 2797 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN Päätös PIRELY/35/07.04/2010 Liitteet (4+1) 18.2.2011 Julkinen Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p.

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p. Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS 11.7.2011 c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43 34800 Virrat larissa.heinamaki@iki.fi p. 040 776 2797 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry pirkanmaa@sll.fi p. (03)

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190.

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190. Sivu 1/5 ITÄ-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Minna Canthin katu 64B PL 69 70101 KUOPIO Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Vastine valituksenalaiseen Juha Juuti päätökseen 121/07/02 Käpypolku 4 as.4 54120

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2013/1 Dnro LSSAVI/94/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella,

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Turvehankkeisiin vaikuttaminen

Turvehankkeisiin vaikuttaminen Turvehankkeisiin vaikuttaminen Suokoulutuspäivä 28.5.2011 Seinäjoki, Veneskoski aluepäällikkö Merja Ylönen Turpeenotto on luvanvaraista - turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus vaativat ympäristöluvan

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Suomen luonnonsuojeluliiton 25.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/320/04.08/2010.

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Uudenmaan ELY-keskus, Ympäristövalvonta, Heli Antson 4.12.2015 Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle: Millainen ympäristölupahakemus - sellainen lupapäätös!

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 20.6.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari 17.12.2015 Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE Työryhmä tunnisti valtakunnallisesti

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Lausunto Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) luonnoksesta

Lausunto Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) luonnoksesta Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. LAUSUNTO Pihtisalmentie 522 25.6.2009 34710 Vaskivesi PIRKANMAAN LIITTO Lausunto Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) luonnoksesta Kiitämme lausuntopyynnöstä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 8.4.2011 Seinäjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 21.04.11 1 Turvetuotannon luvitushistoria

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011

SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011 SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011 Kaulalamminneva, Kuortane / Lapua Keski-Pohjanmaan suojelusoita Perhossa Kauhajoen Nummijärvi oli 1970 -luvulla Suupohjan helmi, kirkasvetinen ja

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Kaisa Vähänen, Pohjois-Pohjanmaan ELY Aluefoorumi 25.5.2016, Hotelli Lasaretti, Oulu Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle Viranomaiseen kannattaa ottaa

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen 17.4.2009 ASIA HAKIJA Kaitasuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa (korkeimman hallinto-oikeuden

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 ASIA Ruoppausmassa-alueen R809 sulkemista Kokkolan suurteollisuusalueella koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Päätös: Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 18 14.11.2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Valittajat: Uuraisten

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oikaraisen sillan rakentamista ja Hanniojan uoman siirtämistä koskevan aluehallintoviraston päätöksen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot