Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A Tampere

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A Tampere Ylöjärven Luonto ry. c/o Timo Tamminen Niemitie 14 A Ylöjärvi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Asia Muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turpeenottoa Virtain Pahkanevalla (dn:ro LSSAVI/110/04.08/2010) Vapo Oy hakee ympäristölupaa perustaakseen turpeenottoalueen Virtain kaupungissa sijaitsevalle Pahkanevalle. Yhtiö pyytää lisäksi lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Suunniteltu turpeenottoalue olisi auma-alueineen 48,7 hehtaarin kokoinen. Pahkaneva on laaja avosuo, joka on säilynyt valtaosin ojittamattomana. Vanhoja ojituksia on suon reunoilla. Luonnontilaista tai sen kaltaista avosuota on Pahkanevalla liki 200 hehtaaria. Suo on metsäsaarekkeineen ja pienvesineen maisemallisesti kaunis. Yhtenä tienoon viimeisistä ojittamattomista soista Pahkaneva on huomattavan arvokas monikäytön kannalta (virkistys, marjastus, riistanhoito). Lisäksi Pahkanevan luontoarvot ovat mittavat. Suolla esiintyy uhanalaista lajistoa ja lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä. Suon kaivamiseen ei nykyisen ympäristönsuojelulain voimassa ollessa ole haettu ympäristölupaa. Katsomme, että Vapon ympäristölupahakemus ja pyyntö toiminnan aloittamisesta tulee hylätä. Perusteluita tarkennamme muistutuksemme luvuissa Alueen kaavoitustilanne ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kuten Vapon hakemuksestakin ilmenee, Pahkanevaa ei ole osoitettu turpeenottoalueeksi missään kaavassa. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (2007) ja turpeenottoa käsittelevän Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa (2010) Pahkaneva on rajattu turpeenottoalueiden ja turpeenoton kannalta tärkeiden vyöhykkeiden ulkopuolelle. Maakuntatason kaavoja valmisteltaessa on kuultu asiantuntijoita pirkanmaalaisten soiden luontoarvoista, ja turpeenottomerkinnät on tietoisesti jätetty pois luonnonsuojelullisesti merkittäviltä soilta. Kaavoittaja on täten tunnustanut soiden luontoarvojen merkityksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellytysten mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena ryhdyttäessä toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, 1

2 pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Mikäli Vapon lupahakemus hyväksyttäisiin, maakuntakaavan toteuttaminen vaikeutuisi vastoin lain kirjainta. Kyse ei ole yksin Pahkanevasta vaan suoluonnosta yleensä; Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Pahkaneva kuuluu suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen vyöhykkeeseen. Kaavaehdotuksen liitteessä 4.1 kyseisen vyöhykkeen ekologisten yhteyksien säilymistä arvioidaan näin: Närhinnevan-Korolammen suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisosan aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Kaksi turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä (EO/tu 4 ja 6) sivuavat suovyöhykettä ja eteläosassa turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke (EO/tu 22) sijoittuu pääosin suovyöhykkeelle. Pohjoiseteläsuuntaiset yhteydet Nimetönnevan alueella heikkenevät, mutta eivät katkea. Itä-länsisuuntaiset ekologiset yhteydet säilyvät. Pahkaneva sijaitsee suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän vyöhykkeen kapeassa pullonkaulassa. Suon kaivaminen katkaisisi vyöhykkeen ja sen sisällä kulkevat ekologiset yhteydet ja tekisi tyhjiksi sekä maakuntakaavan että vaihemaakuntakaavan ehdotuksen tavoitteet. Lupahakemuksessaan Vapo mainitsee, että Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Pahkaneva sivuaa turpeentuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä, jossa sijaitsee neljä uutta turpeentuotantoaluetta sekä kolme olemassa olevaa turvetuotantoaluetta --- Lisäksi Pahkanevana länsipuolelle on merkitty toinen turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke. Emme lupahakemuksesta löytäneet mainintaa, että Pahkaneva kuuluu vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään vyöhykkeeseen. Huomiotta jää myös se, että samaan kaavaehdotukseen lukeutuvassa liitekartassa 4 Pahkaneva on merkitty suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi kohteeksi. Pidämme harhaanjohtavana sitä, että Vapo hakemuksessaan kertoo Pahkanevan ympäristöön sijoittuvista kaavamerkinnöistä mutta jättää mainitsematta, että kaavaehdotuksen teksti- ja liiteosissa sekä taustamateriaalissa Pahkanevan luontoarvot tunnustetaan useasti. Tilanne on selvästi erilainen, jos suo on kaavakartassa vailla turpeenottomerkintää, kuin jos suo on kaavakartassa vailla turpeenottomerkintää mutta tunnustettu toisaalla kaavaehdotuksessa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi. 1.1 Vapo sivuuttaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan Vapo ei mielestämme toimi asiallisesti hakiessaan turpeenottolupaa luonnontilaisen kaltaiselle suolle yhtiön toimialaa ohjaavan vaihemaakuntakaavoituksen ollessa kesken. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on ohjata turpeenottoa toiminnan ja ympäristön kannalta soveliaille alueille sekä sovittaa turpeenotto yhteen suoluontoon liittyvien arvojen ja vesistöjen hyvän tilan saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa. Katsomme, että maankäyttö- ja rakennuslain 32 on Vapollekin vahva signaali maakuntakaavojen määräysten noudattamisen välttämättömyydestä. Lain mukaan viranomaisten tulee edistää maakuntakaavan toteuttamista ja valvoa, ettei mikään toiminta vaikeuta kaavan toteuttamista. Vapon tapa hakea ympäristölupia turpeenottomerkinnättä jätetyille soille on luettavissa kaavan toteuttamisen vaikeuttamiseksi. 2

3 Vapon ylenkatse Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaa kohtaan kummastuttaa myös siksi, että vaihemaakuntakaavaa valmistellaan nimenomaan yhtiön omien tarpeiden tyydyttämiseksi. 1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät salli ojittamattomien soiden kaivamista Vapo on Pahkanevan osalta jättänyt huomiotta valtakunnallisia linjauksia jo vuonna 2004, kun yhtiö vuokrasi 61,5 hehtaarin kokoisen alueen Pahkanevasta UPM Kymmeneltä. Vuokrasopimuksen laatimisen aikaan Vapolla oli jo tiedossaan, ettei valtionhallinto suosittele turpeenottoa Pahkanevan kaltaisilta luonnontilaisilta soilta. Vuonna 2000 sinetöidyissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että turpeenottoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Pahkanevan vuokraamalla Vapo osoitti olevansa valmis toimimaan vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Oudoksumme valtionyhtiön toiminnan periaatteita. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat olleet voimassa maaliskuusta 2009 asti. Turpeenoton sijoittamista koskeva sanamuoto on muutettu entistä yksiselitteisemmäksi: Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valossa turpeenotto luonnontilaisilta ja sen kaltaisilta soilta ei ole sallittua. Vaikka yleensä lienee katsottu, että alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat ainoastaan maakuntasuunnittelua, tulisi tavoitteet nähdäksemme huomioida myös yksittäisten soiden ympäristölupaharkinnassa. Tällaista tulkintaa tukee mm. maankäyttö- ja rakennuslain 18, jossa kerrotaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävistä: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään. Koska lainsäädäntö edellyttää ELY-keskuksilta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointia kaikenlaisessa alueidenkäytössä, lienee Vapon turhaa laatia alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia lupahakemuksia. Lain mukaan ELY-keskusten tulee valvoa, ettei valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sivuuteta. 2. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan turpeenotto Pahkanevalla ei kannata Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut Pahkanevan turvevarat vuonna 1984 (GTK:n turveraportti 191, Virtain turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus, Espoo 1986). Tutkimusraportin mukaan Pahkanevan turvetuotantoa eniten vaikeuttavia tekijöitä ovat paksuhko heikosti maatunut yleensä rahkavaltainen pintakerros, joka sisältää lisätekijänä runsaasti tupasvillaa, sekä tämän kerroksen vetisyys ja alhainen energiasisältö. Taloudellinen turvetuotanto suolla onkin kyseenalaista. Turveraportti herättää kysymyksen, miksi Vapo Oy hakee ympäristölupaa suolle, jonka geologian asiantuntijat ovat todenneet soveltuvan huonosti turpeenottoon. Yhtiö ei lupahakemuksessaan millään tavoin kommentoi tutkimusraportin tuloksia. Seikka, että Pahkanevan turve on energiasisällöltään alhaista, on mielestämme yhtiön omankin edun kannalta vankka peruste jättää 3

4 Pahkaneva rauhaan. Kustannusten suhde hyötyihin jäisi heikoksi, jos yhtiö kaivaisi polttoarvoltaan kehnoa turvetta. GTK:n turveraportissa käsitellään lyhyesti myös Virtain suojelusoita. Viimeiseksi todetaan, että tutkituista soista on lisäksi Pahkanevan luonnontilainen osa sijoitettavissa kokonsa ja luontonsa puolesta suojelusoiden tasolle. Harvoin GTK:n raportit näin yksiselitteisesti puhuvat tietyn suon turpeenottoa vastaan. GTK:n mukaan taloudellinen turpeenotto Pahkanevalta olisi kyseenalaista. Sama laitos toteaa, että Pahkaneva vastaa kooltaan ja luontoarvoiltaan suojeltuja soita. Ihmettelemme Vapon tapaa sivuuttaa asiantuntijoiden tutkimustulokset ja hakea ympäristölupaa kaikesta huolimatta. 3. Pahkanevan luontoarvot Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustamateriaaliksi kootun Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksen mukaan Närhinnevan-Korolammen suoluontovyöhyke, johon Pahkanevakin kuuluu, on tärkeä askelkivi Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen sekä Silmänevan-Haukkanevan alueiden välillä. Vyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisosan aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Pahkanevan ja Isonevan muodostamalla ojittamattomien soiden kokonaisuudella elää erittäin monipuolinen linnusto, johon kuuluvat mm. alueellisesti uhanalaiset riekko, liro, keltavästäräkki, metso ja metsähanhi. Lisäksi Pahkanevalta on löytynyt alueellisesti uhanalainen, silmälläpidettävä luumittari (perhonen). Pienvesiselvityksessä suolla sijaitsevat Pahkalammi ja Pahkalähde on luokiteltu luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi kohteiksi. Pahkanevan kiistattomiin luontoarvoihin nähden Vapon ympäristölupahakemuksessa toiminnan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin arvioidaan suppeasti. Yhtiön mukaan Pahkanevalla ei ole suurta linnustollista merkitystä, koska ympäristöselvityksessä pesimälajeja löytyi vain 18 ja pareja 42. Karulla suolla lajien ja pesivien parien määrä ei kuitenkaan ole paras mahdollinen indikaattori. Ennemmin kannattaa kiinnittää huomiota lajistoon, joka Pahkanevalla edustaa kattavasti avosoiden ikivanhaa, arvokasta linnustoa. Vapo Oy:n mukaan vuoden 2004 ympäristöselvityksessä ei tarkasteltavalta alueelta löytynyt uhanalaisia luontotyyppejä. Yhtiö jättää kertomatta, että vuonna 2004 ei luontotyyppien uhanalaisuutta ollut vielä arvioitukaan. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -arviointi valmistui vuonna 2008 (Suomen ympäristökeskus). Pahkanevalla esiintyy lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä. Ympäristöselvityksessä ja GTK:n turveraportissa mainitut suotyypit ovat miltei kaikki silmälläpidettäviä tai uhanalaisia. Alla olevassa taulukossa esitetään Pahkanevan suotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaisesti. Pahkanevan suotyypit Suotyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomessa (Lapin ja Koillismaan eteläpuolella) - lyhytkorsineva silmälläpidettävä vaarantunut - keidasräme säilyvä - lyhytkortinen nevaräme vaarantunut - varsinainen saraneva vaarantunut - rahkaräme säilyvä - pallosararäme vaarantunut - korpiräme vaarantunut - kangasräme silmälläpidettävä 4

5 - isovarpuräme silmälläpidettävä - tupasvillaräme silmälläpidettävä - kangaskorpi vaarantunut Yksittäiset suotyypit muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan suoyhdistymäksi. Pahkaneva on suoyhdistymätyypiltään keskiboreaalinen aapasuo, jollaiset on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi. Pirkanmaalla aapasoita on Pahkanevan lisäksi jäljellä enää muutama. Koko eteläisessä Suomessa aapasuot ovat nykyisin todella harvinaisia. Pahkaneva sijaitsee keskeisellä paikalla aapasuo- ja keidassuovyöhykkeen rajamailla. Vyöhykkeiden välisen ekologisen yhteyden säilyminen on erittäin tärkeää. Myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ekologisten yhteyksien merkitys tunnustetaan: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Pahkaneva on itsessään arvokas ja lisäksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä todettu olennaiseksi linkiksi useiden eri suojelualueiden (Virtain ja Ylöjärven natura-alueet ja kansallispuistot) välillä. 3.1 Luonnonsuojelulaki kieltää suojelutason heikentämisen Luonnonsuojelulain 5 :n nojalla luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Kaikki uhanalaisen luontotyypin tai uhanalaisen lajin esiintymät ovat suotuisan suojelutason tavoittamisen kannalta arvokkaita. Nähdäksemme ympäristölupaa ei ole mahdollista myöntää toiminnalle, joka tuhoaisi uhanalaisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä. Ei voida olettaa, että jossain muualla esiintymiä suojeltaisiin riittävästi. Suotuisan suojelutason saavuttamista auttaa erityisesti laajojen kokonaisuuksien varjelu voimaperäiseltä hyötykäytöltä: mitä isompi kokonaisuus, sitä todennäköisemmin luontotyypit ja lajit säilyvät. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen vyöhykkeet suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaista alueista tukevat luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason säilymistä. Vyöhykkeitä pirstovat hankkeet heikentäisivät tilannetta ja mitätöisivät kaavoitustyön. Luonnonsuojelulain lisäksi myös luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on turvata luontotyyppien suojelun suotuisa taso. Suomi on jo joutunut toteamaan EU:n komissiolle, että tavoitteen täyttämisessä on onnistuttu heikosti. EU:n jäsenvaltioiden tulee raportoida EU:n komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin 17 artiklan määräämällä tavalla direktiivin säännösten soveltamisesta. Kaudelta laaditussa raportissa arvioitiin ensi kertaa kaikkien yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien (direktiivin I liite) suojelun taso koko Suomen alueella. Ympäristöministeriö julkaisi raportin lokakuussa Komissiolle toimitetussa raportissa kerrotaan, että Suomessa boreaalisen vyöhykkeen luontotyypeistä vain 14 prosenttia voidaan luokitella suojelutasoltaan suotuisiksi, loput 5

6 riittämättömästi tai huonosti suojelluiksi. Aapasoiden, kuten Pahkanevan, suojelun taso arvioitiin raportissa epäsuotuisaksi huonoksi. Puustoisten soiden (jollaisia esiintyy Pahkanevan reunaosissa) suojelutaso arvioitiin epäsuotuisaksi huonoksi. Turpeenotto yhä uusilta luonnontilaisen kaltaisilta soilta ei millään muotoa paranna huonoksi todettua tilannetta. Katsomme, että uhanalaisia ja puutteellisesti suojeltuja luontotyyppejä sisältävän Pahkanevan valjastaminen turpeenottoon olisi vastoin luonnonsuojelulain (ja luontodirektiivin) vaatimuksia, jotka ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin mukaan on lupaharkinnassa otettava huomioon. 4. Pahkanevan ympäristöselvityksen puutteet Luontoharrastajat ovat pitkään havainnoineet Pahkanevan eliölajistoa, mutta suolta ei ole koskaan laadittu kattavaa, perusteellista luontoselvitystä. Vapo Oy on teettänyt vuonna 2004 ympäristöselvityksen, joka on lupahakemuksen liitteenä. Selvitys on puutteellinen. Tekijä itsekin toteaa johdannossa, että täydelliseen kasvillisuuskartoitukseen ei aikataulun puitteissa ollut mahdollisuuksia ja lintujen parimääräarviotkin perustuvat vain yhden kartoituslaskennan havaintoihin ja joihinkin hajahavaintoihin kasviselvityskäynnillä. Lintulaskennan tulokset perustuvat tehtyyn maastokäyntiin, kasvihavaintoja kerättiin Pahkaneva on tunnettu vanhastaan Etelä-Suomessa uhanalaisten riekkojen elinympäristönä. Riekkojen soidinaika sijoittuu varsin varhaiseen kevääseen. Myös muiden lintulajien vuosirytmin vuoksi linnustolaskennat aloitetaan viimeistään toukokuun alkupuolella. Juhannuksen aikaan tehty selvitys on liian myöhäinen ja tuloksiltaan erittäin epävarma. Jotta linnustoselvityksen tulos heijastaisi todellista tilannetta, tulisi kartoituslaskentoja olla ainakin muutama ja ensimmäisen niistä tulisi ajoittua jo maaliskuulle. Muutoin ei mm. riekon esiintymisestä saada totuudenmukaista kuvaa. Vapon teettämä ympäristöselvitys on reilussa neljässä vuodessa ehtinyt vanhentua. Kartoittaja ei vuonna 2004 esimerkiksi tullut pohtineeksi suon merkitystä maakotkan kannalta, koska lajin istutusprojekti (ks. luku 5) ei silloin vielä ollut alkanut. Lisäksi selvityksessä sanotaan, että rajausalueelta ei löytynyt uhanalaisia suotyyppejä. Tämä tieto on vanhentunut uuden luontotyyppien uhanalaisuusarvion valmistumisen myötä. Pahkanevalla sijaitsee luonnonsuojelulain 39 :n nojalla rauhoitettu kalasääsken pesäpuu. Kalasääski rakensi pesän keväällä Pesinnästä ei ole toistaiseksi tietoa. Pesäpuu sijaitsee Vapon kartalle piirtämän 500 metrin vaikutusalueen rajamailla. Mikäli suota alettaisiin kaivaa, kalasääsken pesintäyritykset saattaisivat epäonnistua. Koska pesäpuu on hakijan tiedossa, olisi turpeenoton aiheuttama häirintä tulkittavissa tahalliseksi. Luonnonsuojelulain 39 :n kohdassa 3 kielletään rauhoitettujen eläinten tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla. Vanhentuneessa ympäristöselvityksessä ei ole mainintaa kalasääskestä, eikä tekijä täten ole voinut arvioida toiminnan vaikutuksia ko. lajiin. Ympäristöselvitys on puutteellinen myös sikäli, ettei Vapo ole teettänyt kartoitusta Pahkanevan selkärangattomasta lajistosta. Soilla selkärangattomat lajit ovat olennainen osa luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti uhanalaisen luumittarin esiintyminen antaa viitteitä siitä, että suon selkärangattomat olisi pitänyt selvittää muutakin merkittävää lajistoa voi löytyä. 6

7 Katsomme, että laadittua ympäristöselvitystä ei sen vanhentumisen ja suppeuden vuoksi voida hyväksyä lupaharkinnan edellyttämäksi selvitykseksi. 5. Pahkanevan linnustolliset arvot sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivin edellytykset Vapon lupahakemuksen mukaan alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Väite on harhaanjohtava. Vaateliaat soiden linnut kuten kapustarinta, liro ja riekko eivät pesi turvekentillä. Koneiden melussa ja myllerretyssä ympäristössä selviävät ehkä jotkut yleiset lajit, esim. sinisorsa ja tavi. Pahkanevan alkuperäislajit eivät tekoallikoista hyötyisi. Pahkanevalla esiintyvä riekko on koko Etelä-Suomessa taantunut voimakkaasti. Jos riekon asuttamia soita turmellaan turpeenotolla lajin levinneisyysalueen reunoilla, kuten Virroilla, lajin luontainen levinneisyysalue supistuu. Tämä olisi vastoin luonnonsuojelulain 5 :ää ja EU:n luontodirektiiviä: Luontodirektiivin yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen. Riekon säilyttäminen nykyisellä levinneisyysalueellaan edellyttää riittävän laajojen suokokonaisuuksien suojelua. Alueellisesti uhanalaiseksi luokitellulle riekolle Pahkaneva lähisoineen on erittäin tärkeä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana riekkokanta on taantunut Virroilla, kuten muillakin lajin esiintymisen reuna-alueilla. Jäljellä oleva kanta on merkittävä yritettäessä estää lajin katoaminen Pirkanmaalla. Riekon elinympäristöjä ei ole Pirkanmaalla suojeltu riittävästi. Laji taantuu suojelualueillakin, esimerkiksi kahdessa Virtain lähellä sijaitsevassa kansallispuistossa. Vuonna 1997 Seitsemisen kansallispuiston alueella oli seitsemän riekkoreviiriä, vuonna 2007 enää kolme. Helvetinjärven kansallispuiston liepeillä on enää yksi reviiri. Jos lähiseutujen vielä vankat riekkosuot valjastetaan turpeenottoon, riekko tulee häviämään Pirkanmaalta kansallispuistoja myöten. Pahkanevan alueella on ratkaiseva merkitys suon eteläpuolisten tienoiden (Ylöjärven Kurun) riekkokannoille. Vuosien seurannassa Ylöjärven Kurun riekkokanta on heikentynyt noin 20 koirasreviiriristä noin kymmeneen (Rainer Mäkelä, sähköpostitiedonanto ). Riekko on siten vaarassa kadota Kurusta, ja katoaminen varmentuu, mikäli Pahkanevan kaltainen keskeinen suo valjastetaan turpeenottoon. Riekko on taantunut Pirkanmaalla sadan vuoden kuluessa soiden kuivattamisen ja ympäristön pirstoutumisen vuoksi vielä 1920-luvulla riekkoja esiintyi Etelä- Pirkanmaalla sijaitsevaa Valkeakoskea myöten. Epäsuotuisa kehitys on jossain vaiheessa saatava pysähtymään, jotta luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin vaatimukset lajien suotuisasta suojelutasosta ja levinneisyysalueen säilymisestä eivät vaarannu. Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja metsähanhia pesii Virroilla yhdestä kahteen paria. Kyseessä on Suomen eteläisin pesintä. Koska Etelä-Suomen suoluonto on pirstottu, metsähanhen eteläiset pesinnät edellyttävät yhä laajempia luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten soiden ja lampien muodostamia kokonaisuuksia. Pahkanevan alue muodostaa osan Virtain metsähanhien elinpiiristä. Pahkaneva on maakotkan saalistusmaastoa. Maakotka on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi (luokka VU, vaarantunut) ja Etelä-Suomesta kadonneeksi. Nyt kanta on kuitenkin hitaasti mutta 7

8 selvästi palaamassa Virroille (Metsähallitus toteuttaa lajin istutusprojektia). Lähivuosina tienoolle odotellaan ensimmäistä pesintää noin 60 vuoteen. Ilman Pahkanevan kaltaisia kajoamattomia soita maakotkan paluu ei onnistu. Lisäksi Pahkanevalla esiintyvistä linnuista teeri, metso, kapustarinta, laulujoutsen, kurki ja liro mainitaan lisäksi EU:n lintudirektiivin I-liitteessä. Liitteessä luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät lintulajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on turvattava I-liitteen lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Lisäksi jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet lintulajien elinympäristöjen riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi ennalleen. Pahkanevan linnuista pohjansirkku ja keltavästäräkki ovat voimakkaasti taantuneita, keltavästäräkki myös alueellisesti uhanalainen. 6. Vesistövaikutukset Katsomme, että turpeenoton aloittaminen luonnontilaisella suolla olisi vastoin valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Vesiensuojelun suuntaviivat 2015" esitettyä kantaa. Sen mukaan uusien turpeenottoalueiden käyttöönottoa arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joissa vesien tila uhkaa heiketä turpeenoton vaikutuksesta, ja toimintaa pyritään suuntaamaan jo oton kohteena oleville tai ojitetuille soille. Kuormitus on saatava pienenemään, jotta vesistön tila voisi parantua tai säilyä vähintään hyvänä, kuten laki vesienhoidon järjestämisestä (1 ) edellyttää. Vapo suunnittelee johtavansa Pahkanevan kuivatusvedet suon eteläpuolella sijaitsevaan Iso- Mustajärveen. Pahkaneva on vedenjakaja-alueella ja laskee luonnostaan kolmeen eri suuntaan. Suon pohjoisosa kuuluu Kurjenjoen valuma-alueeseen, länsiosa Iso-Tervajärven valuma-alueeseen ja eteläosa Vähä-Mustajärven valuma-alueeseen. Vapon aie johtaa vedet valuma-alueiden vastaisesti yhtä olemassa olevaa laskuojaan myöten etelään vaikuttaa merkilliseltä. Suolla jouduttaisiin tekemään varsin mittavia järjestelyjä, jotta veden luontainen kulkusuunta saataisiin muuttumaan. Vapo ei lupahakemuksessaan mitenkään tarkenna suunnitelmaansa vesien johtamisesta. Pirkanmaan ELY-keskus on luokitellut Iso-Mustajärven veden laadun hyväksi, kokonaisfosforin osalta erinomaiseksi. Vapon lupahakemuksessa on tähän nähden ristiriitaista tietoa: lupahakemus siteeraa eri vuosina kerättyjä tutkimustuloksia ja kertoo, että laskuojan ja Iso-Mustajärven vesi on tummaa, humuspitoista ja hyvin hapanta, ja fosforipitoisuus kuvastaa rehevää vesistöä. Iso-Mustajärveen tulee valumavesiä jo Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan turpeenottoalueilta, mikä on vaikuttanut järven rehevöitymiseen. Ranta-asukkaiden mukaan järven veden laatu ei kestä pilaantumatta lisärasitusta, sillä laatu on jo heikentynyt turpeennoston takia (lainaus asukkaiden valituksesta Vaasan hallinto-oikeudelle Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan ympäristölupahakemuksista). Myös Vapon haastatteleman Iso- Mustajärven kalastuskunnan mukaan vesistön pohja on liettynyt, levä ja muu kasvillisuus lisääntyneet ja pyydykset limoittuvat enemmän kuin ennen. Vapon referoimien tutkimustulosten ja asukaskommenttien pohjalta vaikuttaa siltä, että Iso- Mustajärven tila on yläpuolisen turpeenoton vuoksi heikkenemässä eikä lisärasitukselle näin ollen ole varaa. Vapon lupahakemuksen mukaan laskennalliset pitoisuuslisäykset Iso-Mustajärveen olisivat niin pieniä, ettei niitä voisi erottaa veden laadun normaalista vaihtelusta. Kuitenkin Vapo 8

9 toteaa, että kuntoonpanovaiheen (ojitusvuodet) kuormitus olisi suurempaa kuin turpeennostovaiheen. Koska Pahkaneva on ojittamaton ja lähes luonnontilainen, olisivat siltä vesistöihin tulevat päästöt todella suuria. Ojittamattomilta soilta, jotka lyhyen ajan sisällä ojitetaan, kulkeutuu kuormitusta enemmän kuin aiemmin ojitetuilta soilta näiltä päästöt ovat valuneet alapuolisiin vesistöihin vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Vapon teoreettisiin laskelmiin perustuvat arviot pitoisuuksien lisääntymisestä eivät mielestämme ole riittäviä varmistamaan sitä, ettei Pahkanevan turpeenotto aiheuttaisi Iso-Mustajärven veden laadun heikkenemistä vesienhoidon järjestämislain vastaisesti. Viittaamme Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (dn:ro 804/1/09), jossa KHO hylkäsi Vapon ympäristöluvan Soinin Koirasuolla juuri vesiensuojelusyistä. KHO katsoi, että yhtiön turpeenotto Koirasuolta yhdessä muiden kuormittavien toimintojen kanssa aiheuttaisi alapuolisessa vesistössä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. 7. Ilmastonsuojelulliset syyt Vapo Oy perustelee turpeenottohakemustaan sillä, että käytössä olevista turvevaroista on puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Väite kysynnän pysyvyydestä on arveluttava. Ilmastonmuutoksen torjunta tulee asettamaan yhä tiukempia vaatimuksia myös Pirkanmaan energiahuollolle. Suomen energiasta 6-7 prosenttia tulee turpeesta, mutta maamme hiilidioksidipäästöistä turpeenpoltto aiheuttaa 20 prosenttia. Turve on fossiiliseen verrattava polttoaine ja sen polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen poltossa tuotettua energiayksikköä kohden. Erityisen paljon ilmakehää rasittaa Pahkanevan kaltaisten luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten ojittamattomien soiden sisältämän turpeen esiin kaivaminen ja polttaminen. Vapo suunnittelee nostavansa Pahkanevasta myös ns. ympäristöturvetta kuivikkeeksi, imeytykseen ja kompostointiin, mutta määrät ovat jyrsinpolttoturpeen suunniteltuun määrään kuutiometriä vuodessa nähden vähäisiä. Leijonanosa Pahkanevan turpeesta päätyisi kestämättömään energiantuotantoon. EU aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kun päästötavoitteet kiristyvät tulevaisuudessa, on turpeen energiakäyttöä vähennettävä nykyisestä. Pahkanevasta turvetta kaivettaisiin mahdollisesti jopa vuosikymmeniä. On erittäin kyseenalaista, voidaanko turvetta käyttää energiantuotannossa edes enää pitkään. Vapon arvio polttoturpeen kysynnän pysyvyydestä perustuu energiantuotannon vanhakantaisiin näkemyksiin, joissa ei ole otettu huomioon ilmastonmuutoksen seurauksia kansainvälisessä päätöksenteossa. Pahkanevan lupahakemuksessaan Vapo ei arvioi lainkaan toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä. Asianmukaiseen hakemukseen kuuluisi arvio turpeen kaivamisen, hiilivaraston menetyksen ja turpeenpolton aiheuttamista ilmastovaikutuksista. 8. Muut syyt 8.1 Pyyntö toiminnan aloittamisesta ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia Ympäristölupahakemuksessaan Vapo toteaa, että toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja 9

10 edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vapo tarjoaa vakuudeksi 5000 euroa. Vapo pyytää hakemuksessaan lupaa aloittaa toiminta Pahkanevalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska käytettävissä olevista turvevaroista on pulaa. Mikäli Vapo saisi välittömän toiminnanaloittamisluvan, yhtiö ehtisi hyvin todennäköisesti turmella Pahkanevaa ojituksin merkittävissä määrin ennen muutoksenhaun tulosten selviämistä. Yhtiö ei pyyntönsä yhteydessä esitä perusteluja, millä tavoin turpeenotto Pahkanevalta ei tekisi muutoksenhakua hyödyttömäksi. Pidämme mahdottomana, että turpeenoton aloittaminen ei vaarantaisi muutoksenhaun hyötyä. Vapon tarjoama 5000 euron vakuus ei korvaisi Pahkanevan menetettyjä luontoarvoja millään tavalla. 8.2 Ympäristönsuojelulain 42 :n vaatimukset eivät täyty Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Pahkanevan turpeenotto olisi vastoin ympäristönsuojelulakia, sillä suon luonnonolosuhteet huonontuisivat varsin perusteellisesti: suon päärakenneosa eli turve kaivettaisiin pois. 8.3 Vaikutukset luontoon ja monikäyttöön arvioitu puutteellisesti Vapon ympäristölupahakemuksessa toiminnan vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin arvioidaan hyvin vähän. Yhtiö toteaa, että suunnitellun toiminnan alkaessa alueen luonnontilaisuus tulee häviämään ja alueen vesitalous muuttuu kuivatusten myötä. Lupahakemuksesta ei käy ilmi, miten turpeenotto vaikuttaisi noston ulkopuolelle jääviin suon osiin, tai mitä seurauksia toiminnasta voisi olla Pahkanevan keskellä sijaitsevien metsäsaarekkeiden lajistoon ympäristöselvityksen mukaan saarekkeet ovat olleet pitkään hakkuiden ulkopuolella ja luettavissa metsälain 10 :n mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. Hämärän peittoon jää myös tieto siitä, miten ainutlaatuisen aapasuon valjastaminen turpeenottoon vaikuttaisi luontotyyppien ja lajien suojelutasoon. Pahkaneva sijaitsee metsäautotien vieressä. Laajalla avosuolla retkeillään, marjastetaan ja mm. ruokitaan riistaeläimiä. Vapon ympäristölupahakemuksessa monikäyttöarvot periaatteessa tuodaan esille, mutta turpeenoton vaikutukset niihin kuitataan lyhyesti kohdassa Vaikutukset maankäyttöön ja elinkeinoihin. Lupahakemuksesta ei käy ilmi, miten yhtö on arvioinut Pahkanevan merkitystä virkistys- ym. monikäytön kannalta. Selväksi ei tule, onko yhtiö ottanut yhteyttä paikallisiin asukkaisiin, vapaa-ajanasukkaisiin, kyläyhdistyksiin yms. ja miten mahdolliset kommentit on huomioitu. Pahkanevan kaltaisen helposti saavutettavan suon tapauksessa perusteellinen sosiaalisten vaikutusten arviointi on tarpeen. 8.4 Vaikutusten tarkkailu jää vähäiseksi Vapon lupahakemukseen sisältyvä Pahkanevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma antaa vaatimattoman kuvan suunnitelluista varotoimenpiteistä. Päästö- ja vesistötarkkailu voitaisiin yhtiön mukaan toteuttaa samaan aikaan Nimetönnevan ja Sammakkolamminnevan kanssa. Pohjaeläintarkkailua Vapo ei esitä eikä pidä pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. 10

11 Yhtiö antaa lupahakemuksessaan kuvan, että Pahkanevan turpeenoton haittavaikutukset olisivat kaikinpuolisesti vähäiset. Kun seurantoihin ei kuitenkaan ole suurta valmiutta, arvio lievistä haitoista joutuu epäilyttävään valoon. Lupahakemuksesta ei myöskään ilmene, mitä yhtiö tekisi, jos turpeenotolla todettaisiin olevan jollakin osa-alueella huomattavia haittavaikutuksia. Lopuksi Luonnontilaisen kaltaisena säilynyt Pahkaneva on erittäin tärkeä useille soiden uhanalaisille luontotyypeille, joiden suojelun taso on nykyään riittämätön. Lisäksi Pahkaneva tarjoaa elinympäristön lukuisille soiden alkuperäislajeille, joiden elinpiiri on käynyt Suomessa viime vuosikymmeninä hyvin pieneksi. Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi velvoittavat Suomea turvaamaan luontotyyppien ja lajien säilymisen riittävällä suojelulla. Turpeenotto tuhoaisi Pahkanevan merkittävät luontoarvot ja heikentäisi vielä melko kajoamattomana säilynyttä suokokonaisuutta, johon Pahkanevan ja sen itäpuolella sijaitsevan Isonevan lisäksi kuuluvat Natura ohjelmassa suojellut Iso Närhinneva (Virrat) sekä Isoneva- Raitakulonneva (Ylöjärvi). Tämä suokokonaisuus on Pirkanmaan mitassa ainutlaatuinen ja ansaitsisi tuhon sijasta lain suojan. Turpeenotto Pahkanevalla pilaisi Pahkanevan ja heikentäisi ratkaisevasti arvokasta kokonaisuutta. Lisäksi toiminnan vesistövaikutukset jäävät lupahakemuksen nojalla arvailujen varaan. Esitämme, että aluehallintovirasto hylkää Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen. Jos luvan käsittelyä jatketaan, katsomme, että hakijan tulee ennen lupapäätöstä laatia ympäristövaikutusten arviointi. Lupahakemus on monilta osin ylimalkainen ja puutteellinen eikä selvennä riittävästi keskeisiä vaikutuksia (luonto, vesistöt, ilmasto, virkistys, ekosysteemipalvelut jne.). Pirkanmaan ympäristökeskus vaati ympäristövaikutusten arviointia myös Pahkanevan itäpuolella sijaitsevan Isonevan ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Koska hankkeiden lähtökohdat ovat samankaltaiset, tulee YVA-menettelyä soveltaa myös Pahkanevan kohdalla. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Ylöjärven Luonto ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Eero Jurvelin, sihteeri Ylöjärven Luonto ry. Sanna Junttanen, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 11