Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p Korkein hallinto-oikeus PL HELSINKI Asia: Valitus ympäristöministeriön päätöksestä DNr:o YM2/5222/2011 (Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen) Haemme korkeimmalta hallinto-oikeudelta muutosta ympäristöministeriön tekemään päätökseen DNr:o YM2/5222/2011 vahvistaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto). Näkemyksemme mukaan kaavaa ei tule hyväksyä nykymuodossaan, sillä se on tietyiltä osin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Taustaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) valmistelu aloitettiin Pirkanmaan liitossa vuonna Prosessin aikana laadittiin erilaisia taustaselvityksiä, ja kaavan valmistelijat kuulivat lukuisia sidosryhmiä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. paikallisyhdistyksineen osallistui sidosryhmätapaamisiin aktiivisesti, toi esiin turpeenoton vesistö- ym. haittoja sekä soiden luonnonarvoja. Luonnonsuojelupiirin ja sen paikallisyhdistysten kommentteja otettiin osin huomioon mm. kaavan vesistövaikutusselvitystä täydennettiin. Osallistavasta suunnittelusta, kirjallisista mielipiteistä ja muistutuksista huolimatta kaava-aineistoon jäi merkittäviä puutteita, joiden vuoksi luonnonsuojelupiiri ja sen kolme paikallisyhdistystä (Ikaalisten Luonto ry., Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. ja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry.) tekivät maakuntavaltuuston hyväksymästä kaavasta muutoksenhaun ympäristöministeriölle. Muutoksenhaun seurauksena ympäristöministeriö poisti turpeenottovarauksen noin 10 yksittäiseltä suolta. Luonnonsuojelun kannalta keskeiset ongelmat pysyivät turvekaavassa kuitenkin ennallaan. Seuraavassa selvennämme näitä ongelmia. Luonnoltaan arvokkaita soita ei ole merkitty kaavaan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) olennaisin puute on se, että luonnoltaan arvokkaat suojelemattomat suot on jätetty vaille kaavamerkintöjä. Vaadimme toistuvasti kaavaprosessin aikana luonnonsuojelullisesti arvokkaiden soiden merkitsemistä kaavaan, mutta vaatimus torjuttiin kaavaa valmistelleen maakuntahallinnon taholta. Ympäristöministeriö puolestaan tyytyy toteamaan vahvistamispäätöksessään, että arvokkaita soita ei voida merkitä kaavaan enää vahvistamisvaiheessa. Katsomme, että ministeriö ei ole käyttänyt riittävästi ohjausvaltaansa kaavan 1/5

2 valmisteluvaiheessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteen mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenoton osalta on lisäksi kiinnitettävä erityisesti huomiota suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Katsomme, että nämä turpeenottoa varsin yksiselitteisesti ohjaavat tavoitteet ei täyty Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa. Luonnonarvoiltaan merkittävien soiden säilyminen on myös tavoite, joka todetaan valtioneuvoston periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta ( ). Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan valmistelun aikana asiantuntijoiden laatima Pirkanmaan suoluonnon tila -julkaisu esittelee Pirkanmaan suoluontoa sekä listan maakunnan luonnonsuojelullisesti arvokkaista soista. Arvokkaiksi todettuja soita ei kuitenkaan ole merkitty kaavakarttaan ja arvokkaat suot ovat unohtumassa kaavan taustamateriaaliksi. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 29 :n mukaan maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavakartta on maakuntakaavan tärkein osa, eniten esillä ja myös havainnollisin väline kaavan sisällön näyttämiseen. Luonnonarvoiltaan merkittävien soiden näkyminen kaavakartassa olisi tärkeää, jotta kansalaiset pystyisivät arvioimaan kaavan sisältöä ja turpeenoton sijoittumista arvosoihin nähden. Lisäksi luomerkintä tunnustaisi arvokkaiden soiden merkityksen virallisesti. Turpeenoton ympäristölupaprosessien sujuvoittamisestakin on ollut julkisuudessa runsaasti puhetta. Luonnonsuojelullisesti tärkeiden soiden katoaminen kaavakartan valkoisille alueille on suuri puute, joka osaltaan ylläpitää ympäristölupaprosessien pitkää kestoa ja edistää suokohtaisten kiistojen syntyä. Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla turpeenottoa käsitteleviin vaihemaakuntakaavoihin on merkitty luonnoltaan arvokkaat suojelemattomat suot. Molempien maakuntien kaavoissa on runsaasti uusia kohteita sekä SL- (luonnonsuojelualue tai suojeltava suo) että luo-merkinnällä (luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue). Pohjois-Pohjanmaan kaavaan on lisäksi merkitty selvitysalueiksi suot, joiden osalta tarvitaan lisäselvityksiä. Ihmettelemme, miten maakuntaliittoja maakuntakaavoituksessa ohjaava ympäristöministeriö voi hyväksyä näin erilaista menettelyä eri maakunnissa. Osoitukset Pirkanmaan turvekaavan toimimattomuudesta luonnoltaan arvokkaiden soiden osalta on jo saatu. Vapo Oy on hakenut ympäristölupaa Virtain Isonevan ja Urjalan Kaitasuon turpeenottoon. Isoneva on suo, joka on todettu arvokkaaksi Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä ja vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa. Isoneva edustaa monia uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä ja sillä elää useita uhanalaisia lajeja. Myös Urjalan Kaitasuo on myös nostettu esille Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Kaitasuolla esiintyy Isonevan tavoin esimerkiksi lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä. Tapausten perusteella Pirkanmaan turvekaava näyttää olevan esimerkki epäonnistuneesta maakuntakaavoituksesta, jolla ei ole toivottua maankäytön ohjausvaikutusta käytännössä. MRL:n 28 mukaan sen lisäksi, että maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ja luonnonarvojen vaalimiseen. Mielestämme Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole otettu riittävästi huomioon näitä seikkoja. 2/5

3 Kaavan vaikutusten arviointi käytännössä tunnustaa ongelman Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan vaikutuksia on konsulttityönä arvioinut FCG, Finnish Consulting Group Oy, vesistövaikutuksia myös Pirkanmaan ELY-keskus. Vaikutusten arvioinnit nojautuvat epärealistiseen toiveeseen, että turpeenotto kohdentuisi kaavassa kaivutoimintaan merkityille soille. Koska turveyhtiöt hakevat ympäristölupia minne tahtovat esimerkiksi Virtain Isonevan ja Urjalan Kaitasuon kaltaisille arvokkaille soille vaikutusten arviointi tuntuu paikoin katteettoman optimistiselta ja jotkut johtopäätökset jäävät vaille perusteluja. Kaavaselostuksen lukuun 7 on koottu keskeisiä vaikutuksia, joista alla esitämme räikeimpiä epäkohtia sisältävän kappaleen: Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen Mikäli uusi turvetuotanto suuntautuu tulevaisuudessa vaihemaakuntakaavassa osoitetuille vyöhykkeille, mahdollistuu Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä listattujen arvokkaiden suokohteiden ja aluekokonaisuuksien säilyminen turvetuotannon ulkopuolella. Tältä osin kaava edistää suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä kaikilla tärkeiksi arvioiduilla alueilla. Uusilla turpeenottoalueilla ei ole vesilain mukaisia kohteita (luonnontilaiset pienvedet). Neljällä uudella turpeenottoalueella tavattiin pienialaisesti Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b). Kyseiset kohteet on kaavaehdotuksessa otettu huomioon erityismääräyksellä (em1). Eläimistön osalta kaavan toteutuminen heikentää eritoten riekon, metson ja teeren soidin- ja elinpiirin levinneisyyttä. Kaava vaikuttaa hieman lajien kantoihin Pirkanmaalla pitkällä aikavälillä. Kaavan toteutuminen vähentää jossain määrin silmälläpidettävälle sirittäjälle sopivia elinympäristöjä, mutta Pirkanmaan pesimäkantaan tällä ei arvioida olevan juuri merkitystä. Uhanalaisten lajien vaikutukset keskittyvät vaarantuneeseen pohjansirkkuun. Tuotannon käynnistyminen kahdeksalla EO -alueella hävittää näillä olevat pesimäreviirit ja heikentää lajin pesintämahdollisuuksia, millä on heikentävä vaikutus lajin kantoihin Pirkanmaalla pitkällä aikavälillä. Vaikutuksen ei kuitenkaan katsota olevan merkittävä. Vaikutusten arvioinnissa kohdataan toistuvasti lause mikäli uusi turvetuotanto suuntautuu tulevaisuudessa vaihemaakuntakaavassa osoitetuille vyöhykkeille. Johtopäätös, jonka mukaan kaava edistää suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä, jää katteettomaksi. Virtain Isonevan esimerkki osoittaa jo päinvastaista. Linnuston osalta todetaan, että kaava heikentää lukuisten lajien (kanalinnut, sirittäjä, pohjansirkku) elinoloja Pirkanmaalla. Vaikutusten ei kuitenkaan katsota olevan merkittäviä. Päätelmän taustaa ei selvitetä. Kun kyseessä ovat lajit, jotka valtakunnallisessa uhanalaistarkastelussa (2010) on luokiteltu joko silmälläpidettäviksi (teeri, metso, riekko, sirittäjä) tai uhanalaisiksi (vaarantunut pohjansirkku), ihmettelemme vähättelevää suhtautumista lajien elinolojen kaventamiseen. Luonnonsuojelulain 5 :n mukaan Suomessa on tähdättävä luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. --- Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Yhdenkään yllä mainitun lintulajin suojelutaso ei Pirkanmaalla ole suotuisa, koska lajit on jouduttu arvioimaan uhatuiksi. Pohjansirkun, riekon ja sirittäjän osalta tilanne on vieläpä huonontunut edellisestä uhanalaistarkastelusta (2000): pohjansirkun elinvoimaisesta vaarantuneeksi, riekon ja sirittäjän elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Riekko on myös luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi Etelä-Suomessa ja nyttemmin Pohjanmaallakin (eteläboreaalisella vyöhykkeellä ja keskiboreaalisella Pohjanmaalla). Hiipuvien lajien elinympäristöjen niukentumiseen ei täten ole 3/5

4 varaa suhtautua keveästi. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi osoittaa osaltaan sen, että MRL:n 28 vaatimukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta sekä alueidenkäytön ekologisesta kestävyydestä ja luonnonarvojen vaalimisesta eivät toteudu, kun esimerkiksi vaateliaan suolinnuston elinmahdollisuudet heikkenevät entisestään. Virtain Hietasalonneva 2 Vapo Oy:lla on parhaillaan vireillä ympäristölupaprosessi (Dnro LSSAVI/512/04.08/2010, aluehallintoviraston päätös nro 192/2012/1, lupa-asia kuulutettiin samoihin aikoihin kun yhdistysten valitus lähti ympäristöministeriöön) Virtain Hietasalonneva 2:ksi kutsulle, kartassa nimeämättömälle suolle, joka sijaitsee Seinäjoen Kurjenjoen ja Sulkueenjoen yhtymäkohdan koillispuolella rajautuen mainittuihin jokiin. Turpeenottoalueeksi ajateltu Hietasalonneva 2 on kokonaan ojittamaton suoalue, jonka laiteetkin (turve- ja kivennäismaan vaihettumisvyöhyke) ovat osin ojittamattomia. Suota voi siis pitää hydrologialtaan luonnontilaisen kaltaisena (ks. liite 2). Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Hietasalonneva 2:sta ei ole sisällytetty turpeenoton kannalta tärkeään vyöhykkeeseen, mutta suo on merkitty turpeenottoalueeksi Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 2007), jonka määräykset 1. vaihemaakuntakaava pitää voimassa. Vaadimme merkinnän poistamista sillä perusteella, että suo on ojittamaton ja luonnontilaisen kaltainen. Hietasalonnevan nykyinen turpeenottoalue sijaitsee Seinäjoen vastakkaisella puolella, eikä siten suoraan vaikuta Hietasalonneva 2:n hydrologiaan. Turpeenottovaraus Hietasalonneva 2:n kohdalla on vastoin turvekaavan yleisiä linjauksia ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Ei ole tietoa, sisältyykö tällaisia ojittamattomia suoalueita enemmänkin Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan, sillä niitä ei tutkittu vaihemaakuntakaavaprosessissa. Vaihemaakuntakaavaselostuksen alussa (s. 7) mainitaan 1. maakuntakaavan osalta, että Maakuntakaavassa on turvetuotantoalueiksi osoitettu vain jo tuotannossa olevia alueita ja sellaisia alueita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon. Hietasalonneva 2:n tapaus osoittaa, että lauseeseen ei voi luottaa. Lopuksi Esitämme lopuksi muutoksenhakumme vaatimukset tiivistettynä: - Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen eikä sitä tule hyväksyä nykymuodossaan. - Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä mainitut, luonnoltaan arvokkaat suot tulee esittää kaavakartassa luo-merkinnöin tai muulla tavoin suojeluarvot selkeästi osoittaen. Tähän velvoittavat paitsi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet myös MRL 28 määräys alueiden käytön ekologisesta kestävyydestä ja luonnonarvojen vaalimisesta. - Turpeenottovaraus pitää poistaa Virtain Hietasalonneva 2:lta, koska suo on ojittamaton ja luonnontilaisen kaltainen. 4/5

5 Tampereella Larissa Heinämäki, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Juho Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Liitteet Liite 1 Kopio ympäristöministeriön päätöksestä DNr:o YM2/5222/2011 (Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen) Liite 2 Kansalaisen karttapaikan ilmakuva Hietasalonneva 2 5/5

6 Karttapaikka - Maanmittauslaitos 1 / :53 MAANMITTAUSLAITOS - KARTTAPAIKKA Karttatuloste Keskipisteen koordinaatit:n , E (ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit)