Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A Tampere p. (03)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317"

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A Tampere p. (03) Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Asia Muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turpeenottoa Parkanon Louhinevalla ( Sydänmaannevan laajennusalueella ), dn:ro LSSAVI/138/04.08/2010) Vapo Oy hakee ympäristölupaa perustaakseen turpeenottoalueen Parkanon kaupungissa sijaitsevalle Louhinevalle. Suunniteltu turpeenottoalue olisi auma-alueineen 50,1 hehtaarin kokoinen. Vapo käyttää hakemuksessaan suosta harhaanjohtavaa nimeä Sydänmaannevan laajennusalue. Sydänmaanneva sijaitsee kilometri hankealueeksi havitellusta suosta itään päin Kihniön kunnan puolella. Soiden välissä on kivennäismaa-alueita ja mm. rautatie, ja suot jopa laskevat eri järviin. Koska hakemus ei kohdistu Sydänmaannevaan vaan toiseen suohon, nimitämme muistutuksessamme suota sen peruskarttaan merkityn nimen mukaisesti Louhinevaksi. Kartoissa esiintyy myös Louhinneva-nimi, mutta päädyimme genetiivittömään muotoon, jolla Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuskin suon tuntee. Vapo on perinteisesti käyttänyt ympäristölupahakemustensa kohdesoista tekaistuja nimiä, mutta mielestämme Sydänmaannevan laajennusalueen tapaus on poikkeuksellisen räikeä: Louhineva kätketään lähellä sijaitsevan toisen suon nimen taakse. Louhineva on noin kolme kilometriä pitkä ja metriä leveä pohjois-eteläsuuntainen suo, jonka läpi kulkee Parkanon ja Kihniön raja. Vapon hakemus kohdistuu suon Parkanon-puoleisiin osiin. Louhinevaa on takavuosikymmeninä ojitettu, mutta suon keskiosassa on varsin laaja ojittamaton alue, jossa luontoarvot ovat säilyneet. Vapon lupahakemuksen mukaan hankealue on puoliksi metsäojitettua ja puoliksi ojittamatonta, luonnontilaista suota (lupahakemuksen s. 14). Katsomme, että Vapon ympäristölupahakemus Louhinevan turpeen kaivamiseksi tulee hylätä. Perusteet esitämme muistutuksemme luvuissa Alueen kaavoitustilanne ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kuten Vapon lupahakemuksestakin ilmenee, Louhinevaa ei ole osoitettu turpeenottoalueeksi Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa ( 2007 ). Turpeenottoa käsittelevän Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa ( 2010 ) Louhinevan eteläosa ( Louhineva B ) on merkitty uudeksi turpeenottoalueeksi, mutta luonnontilaisen osan sisältävä pohjoisosa (Louhineva A) johon Vapon lupahakemus kohdistuu on vailla merkintää. 1

2 Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on kuultu asiantuntijoita pirkanmaalaisten soiden luontoarvoista, ja turpeenottomerkinnät on tietoisesti jätetty pois luonnonsuojelullisesti merkittäviltä soilta, kuten Louhineva A:lta. Kaavoittaja on täten tunnustanut soiden luontoarvojen merkityksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellytysten mukaisesti. 1.1 Vapo sivuuttaa Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan Vapo ei mielestämme toimi asiallisesti hakiessaan turpeenottolupaa luonnontilaisen kaltaiselle suolle yhtiön toimialaa ohjaavan vaihemaakuntakaavoituksen ollessa kesken. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on ohjata turpeenottoa toiminnan ja ympäristön kannalta soveliaille alueille sekä sovittaa turpeenotto yhteen suoluontoon liittyvien arvojen ja vesistöjen hyvän tilan saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena ryhdyttäessä toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Katsomme, että Vapon tapa hakea ympäristölupia turpeenottomerkinnättä jätetyille soille on luettavissa kaavan toteuttamisen vaikeuttamiseksi. Myös siinä tapauksessa, että Vapon lupahakemus hyväksyttäisiin, maakuntakaavan toteuttaminen vaikeutuisi vastoin lain kirjainta. Vapon ylenkatse Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavaa kohtaan kummastuttaa, koska vaihemaakuntakaavaa valmistellaan nimenomaan yhtiön omien tarpeiden tyydyttämiseksi. 1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät salli ojittamattomien soiden kaivamista Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat olleet voimassa maaliskuusta 2009 asti. Turpeenoton sijoittamista ohjaava tavoite on yksiselitteinen: Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Louhineva sisältää luonnontilaisen osan, joten lupahakemuksellaan Vapo osoittaa olevansa valmis toimimaan vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Oudoksumme valtionyhtiön toiminnan periaatteita. Millä perusteella yhtiötä sitovat eri velvoitteet kuin esim. maakuntakaavoitusta, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat keskeinen lähtökohta? Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valossa turpeenotto luonnontilaisilta ja sen kaltaisilta soilta ei ole sallittua. Vaikka yleensä lienee katsottu, että alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat ainoastaan maakuntasuunnittelua, tulisi tavoitteet nähdäksemme huomioida myös yksittäisten soiden ympäristölupaharkinnassa. Tällaista tulkintaa tukee mm. maankäyttö- ja rakennuslain 18, jossa kerrotaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävistä: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään. Koska lainsäädäntö edellyttää ELY-keskuksilta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomiointia kaikenlaisessa alueidenkäytössä (ei vain kaavoituksessa), on Vapon nähdäksemme turhaa laatia alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia lupahakemuksia. Lain mukaan ELY-keskusten tulee valvoa, ettei valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sivuuteta. 2

3 2. Louhinevan luontoarvot selvitetty puutteellisesti Vapo on teettänyt Louhinevalta kasvillisuus- ja linnustoselvityksen Suomen Luontotieto Oy:llä vuonna Selvitys on puutteellinen etenkin sen vuoksi, ettei siinä ole täsmällisesti huomioitu vuoden 2008 lopussa ilmestynyttä arviointia Suomen uhanalaisista luontotyypeistä (Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, Suomen ympäristökeskus SYKE 8/2008). Myöskään Suomen eliölajien uhanalaisuusarvioinnin tuloksia (Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010, Ympäristöministeriö ja SYKE 2010) ei ole voitu hyödyntää selvityksessä. Vapon lupahakemuksen maininnat Louhinevan luontoarvoista pohjaavat Suomen Luontotieto Oy:n kartoitustuloksiin. Yhtiö kuittaa suon luontoarvot lyhyesti. Lupahakemuksen (s. 19) mukaan hankealueella ei ole tavattu luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eliölajeja, luontokohteita eikä uhanalaisiksi luokiteltuja lajeja. Alueella ei esiinny uhanalaisia putkilokasveja tai sammalia. Vapon johtopäätös, jonka mukaan hankealueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eliölajeja, on virheellinen. Eliölajien suojelua koskeva lainsäädäntö kiinnittää erityistä huomioita linnustoon: muutamia riistaeläimiksi tai rauhoittamattomiksi katsottuja lintulajeja lukuun ottamatta kaikki linnut ovat rauhoitettuja. Louhinevan linnustosta riistaeläimiksi luetaan teeri, riekko ja sepelkyyhky. Muut suolla tavatut lintulajit on rauhoitettu luonnonsuojelulain 37 ja 38 :n nojalla. Luontoharrastajat ovat pitkään havainnoineet Louhinevan linnustoa, mutta suolta ei ole koskaan laadittu kattavaa, perusteellista luontoselvitystä. Vapon teettämä kasvillisuus- ja linnustoselvitys sisältää puutteita ja suoranaisia virheitä: Linnustoselvitys on tehty väärään aikaan. Selvityksen tekijät toteavat linnustoselvityksen luvussa 3.1, että yhden laskentakerran menetelmällä ei välttämättä havaita kaikkia alueella esiintyviä lintuja niiden satunnaisen liikkumisen sekä olosuhteiden vaikutusten takia. --- yhdellä käyntikerralla --- avomaastossa havaintotehokkuus voi olla jopa yli 80 %. Lyhytkasvuisilla nevoilla voidaan olosuhteiden ollessa suotuisat havaita lähes kaikki alueella pesivät lintuparit, mikäli laskennan ajoitus osuu oikeaan aikaan. Tekijät jättävät kertomatta, millaiset olosuhteet olivat kartoituspäivänä Tekijät eivät myöskään kommentoi kartoituksensa ajankohtaa, joka linnuston kannalta on aivan liian myöhäinen. Louhineva on tunnettu Etelä-Suomessa uhanalaisten riekkojen elinympäristönä. Riekkojen soidinaika sijoittuu varsin varhaiseen kevääseen. Myös muiden lintulajien vuosirytmin vuoksi asianmukaiset linnustolaskennat aloitetaan viimeistään toukokuun alkupuolella. Juhannuksen aikaan tehty selvitys on liian myöhäinen ja tuloksiltaan epävarma. Jotta linnustoselvityksen tulos heijastaisi todellista tilannetta, tulisi kartoituslaskentoja olla ainakin muutama ja ensimmäisen niistä ajoittua jo maaliskuulle. Muutoin ei mm. riekon esiintymisestä saada totuudenmukaista kuvaa. Suomen Luontotieto Oy ei ilmeisesti ole havainnut riekkoja Louhinevalla lainkaan, mikä keskikesällä lintuyksilöiden hiljaiselon aikaan ei ole kovin yllättävää. Silti suon riekkotilanne jää epäselväksi: linnustoselvityksen sivulla 4 kartoittajat kertovat, että yksittäin liikkuvat riekot tulkittiin --- suon pesimälajistoon. Vaikuttaa siltä, että riekkoja on tavattu. Sivulla 5 kuitenkin sanotaan, että alueen eteläosan rämeellä havaittiin kaksi teeripoikuetta, mutta muita kanalintuja ei suon alueella havaittu. Ristiriitaisista lauseista ei ilmene, mikä on totuus. Myös Louhinevan kasvillisuusselvityksessä ilmenee sekavuuksia. Kesken kaiken kasvillisuusselvityksessä (s. 2) tutkimuskohdetta kutsutaan Köyliön Lammisuoksi. Ilmeisesti selvityksen tekstin pohjana on käytetty köyliöläiseltä suolta laadittu selvitystä, mutta suon nimi on yhdessä lauseessa unohdettu vaihtaa Parkanon Louhinevaksi. Tällaiset kömmähdykset luovat 3

4 selvityksestä varsin epäluotettavan kuvan. Virheellinen lause kuuluu kokonaisuudessaan näin: Köyliön Lammisuon kasvillisuus selvitettiin tehdyllä maastokäynnillä, jolloin suo kuljettiin systemaattisesti läpi kahden henkilön voimin. Koska suon nimi on väärä, jää epäselväksi, mitä todella on tehty, missä ja milloin. Nimivirhe kartoitusmenetelmiä kuvaavassa lauseessa on vakava, sillä virheen vuoksi kartoituksen tulosten pätevyyttä on mahdoton arvioida. Kasvillisuusselvityksen mukaan uhanalaisista luontotyypeistä alueella tavataan Etelä-Suomessa silmälläpidettäviksi luokiteltuja varsinaista isovarpurämettä ja tupasvillarämettä. Tiedot ovat sinänsä oikeat (peräisin Suomen ympäristökeskuksen uhanalaiset luontotyypit -arvioinnista), mutta ihmettelemme, miksi tekijät eivät ole kirjanneet selvitykseensä Louhinevan muiden luontotyyppien uhanalaisuusluokkia, jos käytössä on ollut SYKE:n tuore julkaisu. Vapo ei lupahakemuksessaan mainitse, että Louhinevalla esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä. Alla listaamme Louhinevan luontotyypit ja niiden uhanalaisuusluokat SYKE:n arvioinnin mukaan. Louhinevan luontotyypit (suotyypit) ovat peräisin Suomen Luontotieto Oy:n selvityksestä sekä Geologisen tutkimuskeskuksen turveraportista 234 (Parkanon suot ja turvevarojen käyttökelpoisuus, GTK 1989): - oligotrofinen lyhytkorsineva: vaarantunut - oligotrofinen varsinainen suursaraneva: vaarantunut - tupasvillaräme: silmälläpidettävä - isovarpuräme: silmälläpidettävä - varsinainen sararäme: vaarantunut - kangaskorpi: vaarantunut Louhinevalla esiintyy näin ollen neljä uhanalaista ja kaksi silmälläpidettävää luontotyyppiä. Yksittäiset suotyypit muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan suoyhdistymäksi. Louhineva on suoyhdistymätyypiltään keskiboreaalinen aapasuo, jollaiset on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi. Pirkanmaalla aapasoita on Louhinevan lisäksi jäljellä enää muutama. Koko eteläisessä Suomessa aapasuot ovat nykyisin todella harvinaisia. Louhinevan ekologisen merkittävyyden arvioinnin kannalta olennainen tieto siitä, että kyseessä on aapasuo, ei ole kuitenkaan päässyt kasvillisuusselvitykseen asti. Louhineva sijaitsee keskeisellä paikalla aapasuo- ja keidassuovyöhykkeen rajamailla. Vyöhykkeiden välisen ekologisen yhteyden säilyminen on erittäin tärkeää. Myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ekologisten yhteyksien merkitys tunnustetaan: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Pirkanmaan liitto on turpeenoton vaihemaakuntakaavan taustaselvitykseksi teettänyt selvityksen Pirkanmaan suoluonnon tilasta. Selvityksessä Louhineva katsotaan arvokkaaksi suokohteeksi. Vapon ympäristölupahakemuksen kohdistaminen jälleen kerran yhteen tienoon viimeisistä ojittamattomista suokaistaleista on vakava asia, johon Vapon lisäksi myös kasvillisuusselvityksen tekijät suhtautuvat melko kevyesti. Turpeenkaivun vaikutukset maisema- ja virkistysarvoihin on arvioitu kasvillisuusselvityksessä puutteellisesti. Selvityksen mukaan alueen keskiosan maisemakuvaa hallitsee laaja, mutta kapea neva, jonka keskellä kulkee maisemaa rikkova voimajohto. Uusien alueiden otto turpeentuotantoon ei muuta alueen maisemakuvaa merkittävästi nykyisestä. Turpeenotto mullistaa maiseman perusteellisesti, kun puusto ja muu kasvillisuus maiseman perustan muodostava eliöyhteisö kuoritaan pois ja jäljelle jää vain ruskea turvekenttä, jossa 4

5 koneet liikkuvat ja turvekasojen suojamuovin riekaleet liehuvat. Tällaisen maisemamuutoksen luokittelu ei-merkittäväksi ei vastaa mielikuvaa aiheeseen paneutuneesta raportoinnista. Myös selvityksen arvio siitä, että aluetta käytettäneen jonkin verran marjastukseen ja metsästykseen, mutta laajaa virkistyskäyttöä ei alueella tiettävästi ole sisältää pelkkiä olettamuksia ja vaatisi tuekseen maininnan jonkinlaisesta lähteestä. Louhineva sijaitsee tienoolla, jolla ojittamattomia soita on jäljellä hyvin vähän. Kasvillisuusselvityksessäkin todetaan, että alue rajautuu kaikilta osin joko ojitettuihin rämeisiin tai melko niukkatuottoiseen metsämaahan. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla kannuste turpeenotolle, kuten asian esittämistapa antaa ymmärtää, vaan päinvastoin. Vastikään ilmestynyt Suomen soiden ja turvemaiden kansallinen strategiakin (työryhmämietintö, maa- ja metsätalousministeriö 2011) sijoittaa ojittamattoman suon korkeammalle luonnontilaisuusasteikossa, mikäli seutukunnan ojitusprosentti on enemmän kuin 75 kuten Pirkanmaalla ja Parkanossa on. Soista on Pirkanmaalla ojitettu liki 80 prosenttia, Parkanossa tätäkin enemmän. Vapon teettämän linnustoselvityksen lajikohtaiset uhanalaisuustiedot vaatisivat päivitystä, sillä vuoden 2010 lopussa ilmestyi Suomen lajien uusi uhanalaisuusarvio (edellinen oli vuodelta 2000). Muutoksia on tullut: esimerkiksi Louhinevallakin esiintyvä niittykirvinen luokitellaan nykyisin silmälläpidettäväksi (aiemmin elinvoimaiseksi). Myöskään arvio eliölajien uhanalaisuudesta alueittain ei ole ehtinyt vaikuttaa Louhinevan linnustoselvityksen johtopäätöksiin. Esimerkiksi liro on alueellisesti uhanalainen laji, mutta tästä ei linnustoselvityksessä ole mainintaa. Kasvillisuus- ja linnustoselvityksen huolimaton valmistelu näkyy tutkimuskohteen nimenkäytössä. Välillä selvityksessä puhutaan Louhinnevasta, välillä Sydänmaannevasta, välillä Sydänmaansuosta. Katsomme, että laadittua kasvillisuus- ja linnustoselvitystä ei sen vanhentumisen, suppeuden ja huolimattomuusvirheiden vuoksi voida hyväksyä lupaharkinnan edellyttämäksi luontoarvojen selvitykseksi. 3. Luonnonsuojelulaki kieltää suojelutason heikentämisen Luonnonsuojelulain 5 :n nojalla luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Kaikki uhanalaisen luontotyypin tai uhanalaisen lajin esiintymät ovat suotuisan suojelutason tavoittamisen kannalta arvokkaita. Nähdäksemme ympäristölupaa ei ole mahdollista myöntää toiminnalle, joka tuhoaisi uhanalaisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä. Ei voida olettaa, että jossain muualla esiintymiä suojeltaisiin riittävästi. Luonnonsuojelulain lisäksi myös luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on turvata luontotyyppien suojelun suotuisa taso. Suomi on jo joutunut toteamaan EU:n komissiolle, että tavoitteen täyttämisessä on onnistuttu heikosti. EU:n jäsenvaltioiden tulee raportoida EU:n komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin 17 artiklan määräämällä tavalla direktiivin säännösten soveltamisesta. Kaudelta laaditussa raportissa arvioitiin ensi kertaa kaikkien yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien (direktiivin I liite) suojelun taso koko Suomen alueella. Ympäristöministeriö julkaisi raportin lokakuussa Komissiolle toimitetussa raportissa kerrotaan, että Suomessa boreaalisen vyöhykkeen 5

6 luontotyypeistä vain 14 prosenttia voidaan luokitella suojelutasoltaan suotuisiksi, loput riittämättömästi tai huonosti suojelluiksi. Aapasoiden, kuten Louhinevan, suojelun taso arvioitiin raportissa epäsuotuisaksi huonoksi. Puustoisten soiden (jollaisia esiintyy Louhinevan reunaosissa) suojelutaso arvioitiin epäsuotuisaksi huonoksi. Turpeenotto yhä uusilta luonnontilaisen kaltaisilta soilta ei paranna huonoksi todettua tilannetta. Katsomme, että uhanalaisia ja puutteellisesti suojeltuja luontotyyppejä sisältävän Louhinevan valjastaminen turpeenottoon olisi vastoin luonnonsuojelulain (ja luontodirektiivin) vaatimuksia, jotka ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin mukaan on lupaharkinnassa otettava huomioon. 4. Louhinevan linnustolliset arvot sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivin edellytykset Suomen Luontotieto Oy:n linnustoselvityksen lajilistassa mainittujen lintulajien (16 kpl) lisäksi luontoharrastajat ovat todenneet Louhinevalta vuosittain 2-3 riekon (alueellisesti uhanalainen) reviiriä. Lisäksi suolla pesivät mm. taivaanvuohi (alueellisesti uhanalainen) ja nuolihaukka. Vapon lupahakemuksen mukaan alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Väite on harhaanjohtava. Vaateliaat soiden linnut kuten kapustarinta, liro ja riekko eivät pesi turvekentillä. Koneiden melussa ja myllerretyssä ympäristössä selviävät ehkä jotkut yleiset lajit, esim. sinisorsa. Louhinevan alkuperäislajit eivät tekoallikoista hyötyisi. Louhinevalla esiintyvä riekko on koko Etelä-Suomessa taantunut voimakkaasti. Jos riekon asuttamia soita turmellaan turpeenotolla lajin levinneisyysalueen reunoilla, kuten Parkanossa, lajin luontainen levinneisyysalue supistuu. Tämä olisi vastoin luonnonsuojelulain 5 :ää ja EU:n luontodirektiiviä: Luontodirektiivin yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen. Riekon säilyttäminen nykyisellä levinneisyysalueellaan edellyttää riittävän laajojen suokokonaisuuksien suojelua. Alueellisesti uhanalaiseksi luokitellulle riekolle Louhinevan kaltaiset vielä luonnontilaiset saarekkeet ovat erittäin tärkeitä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana riekkokanta on taantunut Parkanossa, kuten muillakin lajin esiintymisen reuna-alueilla. Jäljellä oleva kanta on merkittävä yritettäessä estää lajin katoaminen Pirkanmaalla. Riekon elinympäristöjä ei ole Pirkanmaalla suojeltu riittävästi. Laji taantuu suojelualueillakin, esimerkiksi kahdessa Parkanon lähellä sijaitsevassa kansallispuistossa. Vuonna 1997 Seitsemisen kansallispuiston alueella oli seitsemän riekkoreviiriä, vuonna 2007 enää kolme. Helvetinjärven kansallispuiston liepeillä on enää yksi reviiri. Jos lähiseutujen riekkosuot valjastetaan turpeenottoon, riekko häviää Pirkanmaalta kansallispuistoja myöten. Riekko on taantunut Pirkanmaalla sadan vuoden kuluessa soiden kuivattamisen ja ympäristön pirstoutumisen vuoksi vielä 1920-luvulla riekkoja esiintyi Etelä-Pirkanmaalla sijaitsevaa Valkeakoskea myöten. Epäsuotuisa kehitys on jossain vaiheessa saatava pysähtymään, jotta luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin vaatimukset lajien suotuisasta suojelutasosta ja levinneisyysalueen säilymisestä eivät vaarannu. Louhinevan turpeenoton negatiivinen vaikutus riekkoon todetaan myös Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa kaavaselostuksen A-osan luvussa (kaavan vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen): Kaavan toteutuminen ei suoraan heikennä riekon pesimäoloja paitsi siinä tapauksessa, että tuotanto aloitetaan Louhineva A:lla. --- Louhineva A:lla on kolme riekon reviiriä. Louhineva A sijoittuu turvetuotannon kannalta tärkeälle vyöhykkeelle (EO/tu 3). Louhinevan eteläosa (B) on osoitettu EO -alueeksi. Samalla vyöhykkeellä 6

7 oleva Kotoneva voi olla riekkosuo, koska riekkoa tavataan lähisoilla ---. Mikäli Louhineva A:lla tai Kotonevalla aloitetaan turvetuotanto, se vähentää lajin reviireitä noin 1-2 %. Tällä on heikentävä vaikutus lajin kantaan pitkällä aikavälillä. Osa tuotantoalueista on nykyään ilmeisesti riekolle sopivaa ruokailualuetta ja tuotanto näillä alueilla pirstoaa riekolle sopivaa elinympäristöä. Tämä myös heikentää lajia. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksen selostusosankin valossa turpeenotto Louhineva A:lla johtaisi tilanteeseen, jossa turpeenkaivaja toimisi luonnonsuojelulain 5 :n ja EU:n luontodirektiivin yleistavoitteen vastaisesti: lajin suotuisa suojelutaso heikkenisi. 5. Vesistövaikutukset Katsomme, että turpeenoton aloittaminen luonnontilaisella suolla olisi vastoin valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Vesiensuojelun suuntaviivat 2015" esitettyä kantaa. Sen mukaan uusien turpeenottoalueiden käyttöönottoa arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joissa vesien tila uhkaa heiketä turpeenoton vaikutuksesta, ja toimintaa pyritään suuntaamaan jo oton kohteena oleville tai ojitetuille soille. Kuormitus on saatava pienenemään, jotta vesistön tila voisi parantua tai säilyä vähintään hyvänä, kuten laki vesienhoidon järjestämisestä (1 ) edellyttää. Vapo suunnittelee johtavansa Louhinevan kuivatusvedet Luomanjokeen ja edelleen suon eteläpuolella sijaitsevaan Kuivasjärveen. Pirkanmaan ELY-keskus on luokitellut Kuivasjärven veden laadun tyydyttäväksi, kokonaisfosforin osalta hyväksi. Lupahakemuksensa täydennyksessä Vapo kertoo, että Parkanon kalastusalue arvioi Kuivasjärven tilan välttäväksi; merkittävimmiksi haitoiksi nimetään pohjan liettyminen, kasvillisuuden lisääntyminen ja pyydysten limoittuminen. Lisäksi metsä- ja suo-ojituksien ja turvetuotannon haittaa pidetään huomattavana. Kuivasjärvelle on tekeillä kunnostussuunnitelma. Turpeenoton lisääminen valuma-alueella ei ainakaan parantaisi järven tilaa, ja järven kunnostamissuunnitelmat kohtaisivat entistä enemmän vaikeuksia. Kuivasjärveen tulee valumavesiä jo nyt lukuisilta Vapon turpeenottoalueilta (Sydänmaanneva, Nokilamminneva, Sompaneva, Veteläsuo, Alkkia ja Nivusneva). Turpeenottoalueiden kuormitus jatkuu vuosikymmeniä, joten järven tilan muuttuminen lain vaatimalla tavalla tyydyttävästä vähintään hyväksi on haasteellista. Katsommekin, että turpeenotto Louhinevalta olisi vastoin vesienhoidon järjestämisestä säädetyn lain 1 :ää. Vapon lupahakemuksen (s. 20) mukaan laskennalliset pitoisuuslisäykset Kuivasjärveen olisivat pieniä eikä kuivatusvesillä todennäköisesti ole normaalissa tilanteessa merkittävää vaikutusta alapuolisen vesialueen vedenlaatuun tai sen käyttöön. Seuraavassa lauseessa Vapo on päätynyt siihen, että Sydänmaannevan laajennusalueen ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisessa vesistössä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä. Vapo jättää mainitsematta vesienhoidon järjestämisestä säädetyn lain eikä kommentoi, miten lain velvoite vesien hyvän tilan saavuttamisesta täytetään Kuivasjärven osalta, jos järven valumaalueella nykymeno vain jatkuu eikä kuormitusta yritetäkään vähentää vaan lisätään. Teoreettiset laskelmat pitoisuuslisäyksistä ovat lupaprosesseja seuraavien kansalaisten näkökulmasta harhaanjohtavia: vuosikuormituksen sijasta hakijan olisi syytä ilmoittaa kokonaiskuormitus koko suunnitellun turpeenottokauden ajalta eli Louhinevan kohdalla vuoteen 2040 asti. Ainoastaan näin olisi mahdollista luoda edes viitteellistä mielikuvaa siitä, mitä vesistöille todella tapahtuisi. 7

8 Koska Louhineva on osin ojittamaton, olisivat siltä vesistöihin tulevat päästöt todella suuria. Ojittamattomilta soilta, jotka lyhyen ajan sisällä ojitetaan, kulkeutuu kuormitusta enemmän kuin aiemmin ojitetuilta soilta näiltä päästöt ovat valuneet alapuolisiin vesistöihin vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Vapon teoreettisiin laskelmiin perustuvat arviot pitoisuuksien lisääntymisestä eivät mielestämme ole riittäviä varmistamaan sitä, ettei Louhinevan turpeenotto aiheuttaisi Kuivasjärven veden laadun heikkenemistä entisestään vesienhoidon järjestämislain vastaisesti. Lupaa turpeenotolle ei täten tule myöntää. Viittaamme Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (dn:ro 804/1/09), jossa KHO hylkäsi Vapon ympäristöluvan Soinin Koirasuolla juuri vesiensuojelusyistä. KHO katsoi, että yhtiön turpeenotto Koirasuolta yhdessä muiden kuormittavien toimintojen kanssa aiheuttaisi alapuolisessa vesistössä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Vesistövaikutusten osalta huomautamme vielä, Pirkanmaan turpeenoton vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin (s. 30) "karttatarkastelun perusteella on mahdollista että osa Louhineva A:n kuivatusvesistä voi olla yhteydessä Kuivasjärven pohjavesialueeseen. Tarkemman kuvan saamiseksi tarvitaan lisäselvityksiä alueen maaperästä ja pohjavedestä." Tällaisia lisäselvityksiä ei Vapon lupahakemukseen sisälly. Lupahakemus kuittaa pohjavesivaikutukset maininnalla, että pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Kuivasjärven I-luokan pohjavesialue Louhinevasta 1,6 kilometriä lounaaseen. 6. Ilmastonsuojelulliset syyt Vapon mukaan Louhinevalta nostettaisiin turvetta noin vuoteen 2040 asti. Keskimääräinen kaivumäärä vuosittain olisi kuutiometriä jyrsinpolttoturvetta lähinnä Tampereen Sähkölaitoksen ja UPM:n Tervasaaren voimalaitoksen käyttöön. Turpeenottoa vuosikymmeniksi tulevaisuuteen kaavaillessaan Vapo liikkuu epävarmoilla vesillä. Ilmastonmuutoksen torjunta tulee asettamaan yhä tiukempia vaatimuksia myös Pirkanmaan energiahuollolle. Suomen energiasta 6-7 prosenttia on peräisin turpeesta, mutta maamme hiilidioksidipäästöistä turpeenpoltto aiheuttaa 20 prosenttia. Turve on fossiiliseen verrattava polttoaine ja sen polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen poltossa tuotettua energiayksikköä kohden. Erityisen paljon ilmakehää rasittaa luonnontilaisten ja Louhinevan tapaisten luonnontilaisen kaltaisten ojittamattomien soiden sisältämän turpeen esiin kaivaminen ja polttaminen. Vapo suunnittelee nostavansa Louhinevasta mahdollisesti myös ns. ympäristöturvetta kuivikkeeksi, imeytykseen ja kompostointiin, mutta leijonanosa Louhinevan turpeesta päätyisi kestämättömään energiantuotantoon. EU aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kun päästötavoitteet kiristyvät tulevaisuudessa, on turpeen energiakäyttöä vähennettävä nykyisestä. Louhinevasta turvetta kaivettaisiin mahdollisesti jopa vuosikymmeniä. On erittäin kyseenalaista, voidaanko turvetta käyttää energiantuotannossa enää pitkään. Vapon arvio polttoturpeen kysynnän pysyvyydestä perustuu energiantuotannon vanhakantaisiin näkemyksiin, joissa ei ole otettu huomioon ilmastonmuutoksen seurauksia kansainvälisessä päätöksenteossa. Tuorein asiantuntijanäkemys turpeenpolton väistämättömästä alasajosta saatiin , kun Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapani Määttä arvioi YLE:n haastattelussa, että turpeen käyttö energiana kielletään Suomessa lähivuosikymmeninä (Määtän haastattelu: 8

9 yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2011/02/asiantuntija_ennustaa_loppua_turpeenpoltolle_ html). Louhinevan lupahakemuksessaan Vapo ei arvioi lainkaan toiminnan kasvihuonekaasupäästöjä Asianmukaiseen hakemukseen kuuluisi arvio turpeen kaivamisen, hiilivaraston (suon) menetyksen ja turpeenpolton aiheuttamista ilmastovaikutuksista. 7. Muut syyt 7.1 Ympäristönsuojelulain 42 :n vaatimukset eivät täyty Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Louhinevan turpeenotto olisi vastoin ympäristönsuojelulakia, sillä suon luonnonolosuhteet huonontuisivat varsin perusteellisesti: suon päärakenneosa eli turve kaivettaisiin pois. Ympäristönsuojelulakia on totuttu pitämään lähinnä päästöjä säätelevänä lakina: on katsottu, että vain turpeenoton päästöistä johtuva luonnonolojen huonontuminen voisi olla edellytys ympäristöluvan epäämiselle. Kuitenkin Parkanon Saukonsuon ympäristölupa-asiaa puidessaan Korkein hallinto-oikeus nosti hiljattain (päätös , dn:rot 3130/1/09, 3144/1/09, 3146/1/09 ja 3147/1/09) esille uudenlaisen tulkinnan mahdollisuuden. Alla ote päätöksestä (korostus muistuttajien): KHO:n mukaan hallituksen esityksessä eduskunnalle ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön uudistamiseksi (HE 84/1999 vp) on todettu ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin osalta muun muassa, että pilaantumisen merkittävyys harkittaisiin tapauskohtaisesti. Pilaantumisen merkittävyys riippuisi muun ohella vaikutuksen voimakkuudesta, laajuudesta ja kohdealueen ominaisuudesta. Myös paikallisesti tärkeän ja uhanalaisen lajin tuhoutuminen voisi tarkoittaa merkittävää ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan toiminnasta ei saisi aiheutua erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista. Merkittävää vähäisempikin pilaantumisen aiheuttaminen olisi tällöin kielletty. Hallituksen esityksessä on todettu, että erityisillä luonnonolosuhteella tarkoitettaisiin säännöksessä alueen poikkeuksellisten luonnonarvojen kokonaisuutta. Erityinen luonto-olosuhde voisi olla esimerkiksi vesialueella, joka on säilynyt luonnontilaisena ja poikkeuksellisen puhtaana. Alueen tutkimukselliset arvot voisivat kuvata myös sen erityisiä luonto-olosuhteita. Ympäristönsuojelulakia pohjustaneen hallituksen esityksen mukaan näyttää siis siltä, että lain tulkinta muunakin kuin vain päästölakina on mahdollista. Hallituksen esityksen nojalla olisi nähdäksemme mahdollista, että esim. alueellisesti uhanalaisen riekon taantuminen turpeenoton seurauksena katsottaisiin esteeksi ympäristöluvalle. 7.2 Vaikutusten tarkkailu jää vähäiseksi Vapon lupahakemuksen mukaan toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö- ja päästö- sekä vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista pintavesiin. Lupahakemuksesta ei ilmene, mitä päästöjä mitattaisiin ja seurattaisiinko myös mm. Louhinevan valjastamisen vaikutuksia Parkanon riekkokantoihin. Hakemuksesta ei myöskään ilmene, mitä yhtiö tekisi, jos turpeenotolla todettaisiin olevan jollakin osa-alueella huomattavia haittavaikutuksia. 9

10 Lopuksi Suurelta osin ojittamattomana säilynyt Louhineva on erittäin tärkeä useille soiden uhanalaisille luontotyypeille, joiden suojelun taso on nykyään riittämätön. Lisäksi Louhineva tarjoaa elinympäristön lukuisille soiden alkuperäislajeille, joiden elinpiiri on käynyt Suomessa viime vuosikymmeninä hyvin pieneksi. Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi velvoittavat Suomea turvaamaan luontotyyppien ja lajien säilymisen riittävällä suojelulla. Turpeenotto tuhoaisi Louhinevan luontoarvot. Lisäksi toiminnan vesistövaikutukset jäisivät lupahakemuksen nojalla arvailujen varaan. Esitämme, että aluehallintovirasto hylkää Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Suvi Sergejeff, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 10

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere Virtain luonnonsuojeluyhdistys

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere Ylöjärven Luonto ry. c/o Timo Tamminen Niemitie 14 A 13 33480 Ylöjärvi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00101 HELSINKI korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p.

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p. Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS 17.1.2011 c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43 34800 Virrat larissa.heinamaki@iki.fi p. 040 776 2797 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Suomen luonnonsuojeluliiton 25.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/320/04.08/2010.

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja 1 KHO Powerpoint-pohja KHO:n oikeuskäytännön viimeaikaisia suuntaviivoja ympäristöasioissa - näkökulmia luonnonarvoihin oikeussihteeri Arto Hietaniemi SYS-päivät 5.9.2013 Helsinki Rakentamis- ja ympäristöasiat

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 20.6.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola Tavoitteet Kerätä riittävä aineisto maakuntakaavoitusta varten Maakuntakaavalla sovitetaan

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)

Lisätiedot

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p.

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p. Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS 11.7.2011 c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43 34800 Virrat larissa.heinamaki@iki.fi p. 040 776 2797 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry pirkanmaa@sll.fi p. (03)

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu 19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto Uhattuja soita Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto 15.2.2011 Pohjanmaan rannikkoa (orannssit alueet turvekaivoksia) Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Ojittamaton, enimmäkseen

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

Turvehankkeisiin vaikuttaminen

Turvehankkeisiin vaikuttaminen Turvehankkeisiin vaikuttaminen Suokoulutuspäivä 28.5.2011 Seinäjoki, Veneskoski aluepäällikkö Merja Ylönen Turpeenotto on luvanvaraista - turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus vaativat ympäristöluvan

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190.

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190. Sivu 1/5 ITÄ-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Minna Canthin katu 64B PL 69 70101 KUOPIO Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Vastine valituksenalaiseen Juha Juuti päätökseen 121/07/02 Käpypolku 4 as.4 54120

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012

Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012 ASIA HAKIJA Koivistonkeitaan turvetuotannon ympäristölupa ja lupa poiketa vesilain 1 luvun 15 a :n mukaisesta

Lisätiedot

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Aloite Pirkanmaan arvokkaiden soiden säästämiseksi turpeenotolta

Aloite Pirkanmaan arvokkaiden soiden säästämiseksi turpeenotolta Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ALOITE Varastokatu 3 A 13.4.2010 33100 Tampere p. (03) 213 1317 s-posti: pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere p. 050-356 3231

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN Päätös PIRELY/35/07.04/2010 Liitteet (4+1) 18.2.2011 Julkinen Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Päätös: Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 18 14.11.2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Valittajat: Uuraisten

Lisätiedot

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009,

Lisätiedot

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 8.4.2011 Seinäjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 21.04.11 1 Turvetuotannon luvitushistoria

Lisätiedot