Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere"

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Asia Dnrot Muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta (turpeenotto Virtain Isonevalla) ja ympäristöluvan muuttamishakemuksesta (Pihtinevan ympäristöluvan muuttaminen) LSSAVI/198/04.09/2012 ja LSSAVI/199/04.09/2012 Vapo Oy on hakenut ympäristölupaa turpeenoton aloittamiseksi Virtain Isonevalla. Turpeenottoalueen koko olisi 51,4 hehtaaria. Lupahakemus ei ole ensimmäinen: yhtiö haki lupaa Isonevan turpeen kaivamiseen myös vuonna 2008 mutta veti hakemuksensa pois vuonna Isonevan maanomistaja hankealueen osalta on UPM Kymmene, jolta Vapo on alueen vuokrannut. Käsittelemme muistutuksessamme aluksi Isonevan ympäristölupa-asiaa, lopuksi Pihtinevan ympäristöluvan muuttamista. Mielestämme Vapo Oy:lle ei tule myöntää ympäristölupaa Isonevan turpeenottoon seuraavista syistä: 1. Alueen kaavoitustilanne Isonevaa ei ole osoitettu turpeenottoalueeksi missään kaavassa. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (2007) ja turpeenottoa käsittelevän Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 2011, paraikaa ympäristöministeriön vahvistettavana) Isoneva on rajattu turpeenottoalueiden ja turpeenoton kannalta tärkeiden vyöhykkeiden ulkopuolelle. Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa kuultiin asiantuntijoita ja teetettiin selvitys pirkanmaalaisten soiden luontoarvoista. Turpeenottomerkinnät jätettiin pois luonnonsuojelullisesti merkittäviltä soilta, kuten Isonevalta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena ryhdyttäessä toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen liitekartassa 4a Isoneva on merkitty suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi kohteeksi. Suo mainitaan arvokohteena myös vaihemaakuntakaavan taustamateriaaliksi laaditussa Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on noudatettu käytäntöä, että ainoastaan turpeenottoon varattavat suot merkitään varsinaiseen kaavakarttaan. Luonnoltaan arvokkaat suot puolestaan noteerataan kaavaselostuksen liitekartassa 4a sekä Pirkanmaan suoluonnon tila -taustaselvityksessä (www.pirkanmaa.eu/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/taustaselvitykset/pdf/pirkanmaan_s

2 2 uoluonnon_tila.pdf). Myös nämä ovat osa maakuntakaavaa. Katsommekin, että Vapolle myönnetty ympäristölupa vaikeuttaa maakuntakaavan toteuttamista vastoin MRL:n 32 :ää. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Isoneva kuuluu lisäksi suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen vyöhykkeeseen (Närhinnevan-Korolammen vyöhyke). Kaavaehdotuksen liitteessä 4a (Tarkastelu ekologisten yhteyksien säilymisestä) kyseistä vyöhykettä kuvataan näin: Närhinnevan-Korolammen suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisosan aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Kaksi turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä (EO/tu 4 ja 6) sivuavat suovyöhykettä ja eteläosassa turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke (EO/tu 22) sijoittuu pääosin suovyöhykkeelle. Pohjois-eteläsuuntaiset yhteydet Nimetönnevan alueella heikkenevät, mutta eivät katkea. Itä-länsisuuntaiset ekologiset yhteydet säilyvät. Isonevan kaivaminen heikentäisi monimuotoisuusvyöhykettä ja sen sisällä kulkevia ekologisia yhteyksiä. Vaikka Isonevaa ei ole suojeltu, sen säästyminen turpeenotolta on tärkeää läheisten laajojen suojelualueiden, Närhinnevan-Koroluoman natura-alueen sekä Isonevan-Raitakulonnevan natura-alueen kannalta. Isoneva ja suojellut suot muodostavat suoluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta toimivan kokonaisuuden. Jos Isonevalta alettaisiin nostaa turvetta, vähenisivät myös edellä mainittujen natura-alueiden luontoarvot. Monet eliölajit tarvitsevat toisiinsa kytkeytyneiden elinympäristöjen verkoston, jossa sopivaa elinympäristöä on tarjolla laikuittain siellä täällä. Tästä syystä Vapo lupahakemuksen väite, jonka mukaan pitkien välimatkojen vuoksi hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia näihin suojelualueisiin on tutkimaton ja vailla perustetta. Vapo ei kommentoi Isonevan turvehankkeen ristiriitoja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan kanssa. Hakija ainoastaan mainitsee, että hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu kaavamerkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. Vapo sivuuttaa sen, että vaihemaakuntakaavassa Isoneva on todettu luonnoltaan arvokkaaksi. Tämä on hakemuksen olennainen puute. Isoneva on vaihemaakuntakaavassa todettu arvokkaaksi, ja ympäristöluvan myöntäminen johtaisi tapahtumia päinvastaiseen suuntaan. 2. Vaikutukset Ylä-Pirkanmaan suoluonnon kokonaisuuteen tutkimatta Turpeenotto tuhoaisi Isonevan merkittävät luontoarvot ja heikentäisi toistaiseksi luonnontilaisen kaltaisena säilynyttä suokokonaisuutta, johon Isonevan ja läheisen Pahkanevan lisäksi kuuluvat Natura ohjelmassa suojellut Iso Närhinneva (Virrat) sekä Isoneva-Raitakulonneva (Ylöjärvi). Pirkanmaan ELY-keskus (silloinen ympäristökeskus) päätti edellisen ympäristölupaprosessin (2009) yhteydessä, että Vapon tulee laatia Isonevan turpeenottosuunnitelmasta ympäristövaikutusten arviointi. Vapon valitettua asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi ELY-keskuksen päätöksen. Hallinto-oikeuden päätös ( , nro 10/0791/2) sisältää kohtia, jotka tulee huomioida myös nykyisessä lupaharkinnassa. Päätöksen mukaan Isonevan merkitys laajempien suojeltujen soiden välimaastossa ja osana niiden muodostamaa kokonaisuutta on merkittävä. Hakemusasiakirjoissa ei ole selvitystä Isonevalle suunnitellun turvetuotannon vaikutuksista Ylä-Pirkanmaan soiden muodostamalle kokonaisuudelle elinympäristönä. Yksinomaan tällaisen selvityksen laatimiseksi ei kuitenkaan voida edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Hallinto-oikeuden päätöksestä saa käsityksen, että lainvoimaisen päätöksen edellytyksenä saattaisi kuitenkin olla tällaisen selvityksen laatiminen; sen laatimiseksi ei voida edellyttää YVA-prosessia, mutta selvityksen tarvetta ei kiistetäkään. Vapon teettämistä luontoselvityksistä puuttuu arvio Isonevan merkityksestä tienoon suokokonaisuuden osana; selvitykset on laadittu ainoastaan itse Isonevalta, mutta sen merkitystä

3 osana laajempaa ekosysteemiverkostoa ei ole tunnistettu eikä arvioitu. Näin ei voida olla varmoja, ettei Isonevan kaivaminen aiheuttaisi ympäristönsuojelulain (YSL) 42 :n vastaisesti erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista: YSL 42, Luvan myöntämisen edellytykset: Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa --- 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. 2.1 Ympäristöministeriön vastaus luontojärjestöjen suojelualoitteeseen Tässä yhteydessä on syytä nostaa esiin myös Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin, Virtain luonnonsuojeluyhdistyksen sekä Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen aloite Isonevan ja läheisen Pahkanevan suojelemiseksi. Aloite toimitettiin ympäristöministeriölle vuonna 2001, ja ministeriö vastasi siihen (liite 3). Aloite sisältöineen ei ole vanhentunut, joten myös ympäristöministeriön vastaus on edelleen ajankohtainen. Ympäristöministeriön vastauksessa annetaan katsaus Isonevan ja Pahkanevan asemasta ja merkityksestä alueellisessa suoluonnossa (korostukset muistuttajien): Suojeltavaksi esitetyt suot ovat pääosin luonnontilaisia, karuja Pohjanmaan aapasoita. Ne sijaitsevat kuitenkin siinä osassa Suomenselän vedenjakaja-aluetta, joka virallisesti kuuluu vielä Sisä-Suomen vietto- ja rahkakeidasvyöhykkeen länsiosaan. Varsinainen aapasuovyöhyke alkaa noin 100 kilometriä ko. suoalueiden koillispuolella. Pahkaneva ja Isoneva sijaitsevat alueella, joka Virtain länsiosasta ulottuu etelään Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen alueille saakka eliömaantieteellisesti tärkeänä Suomenselän ylänköalueena. Pahkanevan ja Isonevan sijainti on myös siinä mielessä merkittävä, että ne sijaitsevat suojeltujen soiden välissä. Suomen ympäristökeskus on tutkinut suoluonnon alueellista muutosta Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeen rajamailla. Virtain Pahkaneva ja Isoneva sijaitsevat tämän tutkimusalueen kaakkoisosassa. Tutkimuksessa todettiin, että suojelusoiden ulkopuolella on tutkimusalueella enää jäljellä hyvin vähän yhtenäisiä ja ojittamattomia suokokonaisuuksia. Myös Pahkanevan ja Isonevan ympäristössä etäisyydet jäljellä olevien ojittamattomien suoelinympäristöjen välillä ovat kasvaneet selvästi. Myös aapasoiden määrä on metsäojitusten ja turpeentuotannon takia vähentynyt suuresti. Pahkaneva ja Isoneva kuuluvat yhteen eteläisten aapasoiden esiintymiskokonaisuuteen, josta vain ne ja Närhinevan soidensuojelualue ovat enää luonnontilaisina jäljellä. Pahkanevan ja Isonevan häviäminen lisäisi edelleen selvästi esimerkiksi Närhinevan ja Isonevan soidensuojelualueiden isolaatiota. Pahkanevan ja Isonevan suokokonaisuudet ovat linnustollisesti merkittäviä esimerkiksi voimakkaasti taantuneiden riekon ja metsähanhen levinneisyysalueen säilymisen kannalta. --- Suojeltavaksi esitetyt Pahkanevan ja Isonevan suokokonaisuudet ovat lähes luonnontilaisina merkittäviä seudulla, jossa muutamaa suojelusuota lukuun ottamatta luonnontilaisten soiden määrä on romahtanut. Suoluonnon pirstoutuminen uhkaa monien eliölajien levinneisyysaluetta ja kantojen elinvoimaisuutta. Pahkanevan ja Isonevan merkitys onkin nähtävä erityisesti Suomenselän eteläosan eliölajiston, kuten tiettyjen lintulajien esiintymisalueen säilymisen tukena sekä tärkeänä ekologisena yhteytenä harvahkon soidensuojelualueverkon sisällä. 3

4 Ympäristöministeriön vastauksessa tuodaan selkeästi ilmi, että Isonevalla on tärkeä merkitys seudun suoekosysteemien verkostossa. Ministeriön vastauksen valossa se, että Vapo on tyystin jättänyt arvioimatta Isonevan turpeenoton laaja-alaiset ekologiset vaikutukset, näyttäytyy entistä olennaisempana puutteena. 4 Ympäristöministeriö ottaa vastauksessaan kantaa myös Isonevan ja Pahkanevan turpeenottohankkeisiin: Olisi --- tärkeätä, että maanomistaja ja vuokraaja pidättäytyisivät soiden luonnontilan muuttamiselta tässä vaiheessa. Näin menetellen asia tulisi ministeriön mielestä käsitellyksi kestävän käytön ja maankäytön suunnittelun periaatteiden mukaisesti. Maankäytön ohjauksella voidaan turvata myös tärkeät suojeluarvot, vaikka soista ei perustettaisikaan virallisia luonnonsuojelualueita. Maanomistajan ja vuokraajan sopimusoikeudelliset seikat ja mahdolliset taloudelliset seuraamukset tulisi selvittää erikseen. Paras ratkaisu olisi löytää Pahkanevan ja Isonevan turvetuotantoa korvaavat kohteet seudulla olevasta suuresta ojitettujen soiden verkostosta. Ympäristöministeriön mukaan soiden tulevaisuutta tulee käsitellä maakuntakaavoituksessa: Pahkanevan ja Isosuon [Isonevan] suojelumerkitys ja mahdollisuudet tulisi ensi vaiheessa arvioida alueellisesti maakuntakaavoituksen yhteydessä ennen kuin ko. soille esimerkiksi myönnetään lupia soiden kuivatukseen ja turpeen nostoon. Tähän suuntaan Pirkanmaalla toimittiinkin: Isonevan suojelumerkitystä tutkittiin maakuntakaavoituksen yhteydessä. Tuloksena oli Isonevan merkitseminen suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi kohteeksi Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan liitekarttaan ja turpeenottomerkinnän jättäminen pois ko. suolta varsinaisessa kaavakartassa. Ympäristöministeriön suosituksen mukaisesti alueen arvo on siten todennettu. Tässä tilanteessa Vapon lupahakemus on erittäin valitettava, sillä se jättää huomiotta kaikki viralliset tunnustukset, jotka alleviivaavat Isonevan arvoa: Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksineen sekä ympäristöministeriön vastauksen järjestöjen suojelualoitteeseen. 2.2 Vaikutusten ja yhteisvaikutusten arviointi vähäistä tai olematonta Nähdäksemme nyt esitetyn kaltainen ympäristölupahakemus ei ole riittävä. Turpeenoton vaikutuksia luontoon ja luontoarvoihin Isonevan ulkopuolella on arvioitu aivan liian suppeasti. Vain vaikutuksia läheisiin suojelualueisiin on arvioitu, mutta asiantuntemattomasti: välimatkojen pituuteen vedoten hakija arvelee, ettei vaikutuksia ole, ja unohtaa täysin vaikutukset elinympäristöjen verkostoon. Myös Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös, joka kumosi Pirkanmaan ELY-keskuksen ratkaisun ympäristövaikutusten arvioinnista Isonevalla, tukee osaltaan näkemystämme siitä, että ympäristölupahakemus on vaillinainen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarvetta koskevalla päätöksellä ei ratkaista kysymystä siitä voidaanko hankkeelle myöntää sen vaatimia lupia. Kysymyksessä olevan hankkeen vaikutukset on, mukaan lukien niiden yhteisvaikutukset, joka tapauksessa ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitetuin tavoin selvitettävä ja arvioitava ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Hakijan tulisi siis arvioida myös toiminnan yhteisvaikutukset. Tähän mennessä niitä ei ole arvioitu juuri lainkaan. Isonevan tapauksessa yhteisvaikutuksia tulisi arvioida esimerkiksi 1) ekologiselta kannalta: mitä tapahtuisi tienoon suoluonnon verkoston kokonaisuudelle ja toimivuudelle, jos turpeenoton jo heikentämän alueen toiseksi viimeinen ojittamaton suo, Isoneva, muutettaisiin turvekentäksi.

5 5 2) virkistyksen kannalta: ojittamattomia soita on alueella jäljellä hyvin vähän. Jos Isonevasta tulisi turpeenottoalue, jokamiehenoikeuksien hyödyntämiseen suoympäristössä olisi entistä vähemmän mahdollisuuksia. 3) melun, pölyn ja vesistövaikutusten kannalta: seudulla on runsaasti käytössä olevia turvekenttiä. Melu- ja pölypäästöjä ei tule tarkastella vain suokohtaisesti vaan myös siten, että samaan aikaan arvioidaan melu- ja pölylähteiden yhteisvaikutuksia. Vesistövaikutusten suhteen on tärkeää huomioida myös olemassa olevien turvekenttien sekä maa- ja metsätalouden kuormitus. 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden vastuullisesta ja kestävästä käytöstä ja suojelusta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuvaavat turpeenoton sijoittamista näin: Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valossa turpeenotto luonnontilaisilta ja sen kaltaisilta soilta ei ole sallittua. Vapon ympäristölupahakemus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Myös valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden vastuullisesta ja kestävästä käytöstä ja suojelusta (2012, v5-suostrategia_valtioneuvoston_periaatepaatos_v4_2.pdf) kehottaa säästämään ojittamattomat suot. Periaatepäätöksen mukaan soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua sovitetaan yhteen kohdentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turv le. Valtioneuvoston periaatepäätökseen lukeutuu soiden luonnontilaisuusasteikko, jonka avulla soita voidaan luokitella arvoluokkiin 0-5. Isoneva sopii luonnontilaisuusasteikossa näkökulmasta riippuen sekä luokkiin 3 että 2. Näiden luokkien yleissuositus on periaatepäätöksessä seuraava: Luonnontilaa muuttava käyttö ei ole suositeltavaa luokan 3 soilla, mutta on poikkeustapauksissa (kuten alueellisesti merkittävissä hankkeissa) mahdollista, mikäli suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella alhainen, sen erityiset luonnonarvot eivät ole mainittavia ja seutukunnan suoluonto on määrällisesti runsas. Luokan 2 soilla luonnontilaa muuttava käyttö on mahdollista, jos suon yleinen luonnonarvo on seudun ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eivätkä erityiset luonnonarvot ole merkittäviä. Luokan 2 soiden muuttuneille osille voidaan suunnata turvetuotantoa silloin, kun näiden osien erityiset luonnonarvot ovat vähäiset ja ojittamattomien osien vesitalous ja erityiset luonnonarvot voidaan turvata. Isonevan kohdalla ei täyty yksikään turpeenoton mahdollistava poikkeustapauksen kriteeri: - Vapon hanke ei ole alueellisesti merkittävä. Suomessa nostetaan soista turvetta vuosittain miljoonaa kuutiometriä. Isonevan keskimääräinen nostomäärä vuosittain olisi kuutiometriä jyrsinpolttoturvetta, vain noin promille turveteollisuuden koko volyymista. - Isoneva sijaitsee seudulla, jossa ojitusaste on korkea (75-85 prosenttia soista ojitettu). - Isonevan luontoarvot ovat mainittavia (todettu monissa luontoselvityksissä ja mm. ELYkeskuksen ympäristövaikutusten arviointi -päätöksessä). - Seutukunnan suoluonto on alun perin ollut runsas, mutta ojitusten vuoksi siitä on jäljellä enää rippeet, ja ne sijaitsevat toisiinsa nähden pirstaleisesti.

6 - Vapon hanke ei kohdistuisi Isonevan muuttuneille osille vaan lähes kokonaan ojittamattomalle, uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä käsittävälle osalle. 6 Valtioneuvoston periaatepäätöksen luonnontilaisuusasteikko on valtakunnallinen, mutta eri osissa maata suot ovat hyvin erilaisia ja eritasoisesti ihmistoiminnan muuttamia. Etelä-Suomessa ei käytännössä ole luokkia 2 ja 3 luonnontilaisempia laajoja suomuodostumia suojelualueiden ulkopuolella. Etelä-Suomen kontekstissa Isonevan sijoitus on siten luokka-asteikon yläpäässä. 4. Isonevan luontoarvoista Vapo on teettänyt Isonevalta vuonna 2011 kasvillisuus-, linnusto-, perhos-, sudenkorento-, sukeltajakuoriais- ja viitasammakkoselvityksen. Vuodelta 2004 on lisäksi olemassa kasvillisuusselvitys. 4.1 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit Isonevalla esiintyy runsaasti uhanalaisia luontotyyppejä, joita on listattu sekä Vapon teettämissä kasvillisuusselvityksissä että Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimusraportissa 191 (GTK, Espoo 1986). Luontotyyppien uhanalaisuusluokittelu perustuu teokseen Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (toim. Raunio, A. ym., Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2008). Alla oleviin taulukoihin on yläindeksillä merkitty lähde, josta suotyyppitieto on peräisin. Mikäli yläindeksiä ei ole, tieto on lähtöisin uusimmasta kasvillisuusselvityksestä (Pöyry 2011). Isonevan suoyhdistymätyypit keskiboreaalinen välipintainen aapasuo keskiboreaalinen rimpinen aapasuo Isonevan suotyypit saraneva kalvakkaneva rimpineva tupasvillaräme sararäme kalvakkaräme lyhytkorsineva (minerotrofinen) 1 korpiräme 2 kangasräme 3 kangaskorpi 3 suoyhdistymätyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomessa (Lapin ja Koillismaan eteläpuolella) erittäin uhanalainen vaarantunut suotyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomessa (Lapin ja Koillismaan eteläpuolella) vaarantunut vaarantunut silmälläpidettävä silmälläpidettävä vaarantunut vaarantunut vaarantunut vaarantunut silmälläpidettävä vaarantunut 1 Vuoden 2004 kasvillisuusselvitys 2 Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kartoitus GTK:n turvetutkimusraportti 1986 Vapo ei lupahakemuksessaan ole millään tavoin huomioinut Isonevan uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Suunniteltu turpeenottoalue sijaitsee valtaosin uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien päällä. Isoneva kokonaisuudessaan edustaa keskiboreaalisia aapasoita, jotka on luokiteltu vaarantuneiksi erittäin uhanalaisiksi. Katsomme, että tällaiselle suolle kaikki luontoarvot tuhoava turpeenotto ei yksinkertaisesti sovi.

7 7 Isoneva on melko luonnontilainen eteläinen aapasuo eli varsinaisen aapasuovyöhykkeen ulkopuolinen aapasuo. Siihen pätee sama, mitä Suomen ympäristökeskus on sanonut Parkanon Saukonsuosta (keskiboreaalinen välipintainen aapasuo, jossa myös rimpisiä osia): Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin yhteydessä koottiin myös luettelo Suomen kansainvälisistä vastuuluontotyypeistä. Vastuuluontotyyppien tarkastelualueena oli Eurooppa. Välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot on kansainvälinen vastuuluontotyyppi, ja niiden säilyttämisestä arvioitiin Suomella olevan suuri vastuu (25 40 % Euroopan edustavista esiintymistä on Suomessa). Euroopassa näiden suoyhdistymien esiintyminen keskittyy Suomeen, Keski- ja Pohjois-Ruotsiin ja Venäjän Karjalaan. Luonnonsuojelulain 5 :n nojalla luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Kaikki uhanalaisen luontotyypin tai uhanalaisen lajin esiintymät ovat suotuisan suojelutason tavoittamisen kannalta arvokkaita. Ympäristölupa, joka tuhoaisi uhanalaisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä, ei mielestämme olisi lainmukainen. Ei voida olettaa, että jossain muualla esiintymiä säästettäisiin riittävästi. Suotuisan suojelutason saavuttamista auttaa erityisesti laajojen kokonaisuuksien varjelu voimaperäiseltä hyötykäytöltä: mitä isompi kokonaisuus, sitä todennäköisemmin luontotyypit ja lajit säilyvät. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa esitetyt vyöhykkeet suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaista alueista tukevat luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason säilymistä. Vyöhykkeitä pirstovat hankkeet, kuten turpeenotto Isonevalta, heikentäisivät tilannetta ja sivuuttaisivat sekä luonnonsuojelulain että kaavan. Luonnonsuojelulain lisäksi myös luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on turvata luontotyyppien suojelun suotuisa taso. Suomi on jo joutunut toteamaan EU:n komissiolle, että tavoitteen täyttämisessä on onnistuttu heikosti. EU:n jäsenvaltioiden tulee raportoida EU:n komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin 17 artiklan määräämällä tavalla direktiivin säännösten soveltamisesta. Kaudelta laaditussa raportissa arvioitiin ensi kertaa kaikkien yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien (direktiivin I liite) suojelun taso koko Suomen alueella. Ympäristöministeriö julkaisi raportin lokakuussa Komissiolle toimitetussa raportissa kerrotaan, että Suomessa boreaalisen vyöhykkeen luontotyypeistä vain 14 prosenttia voidaan luokitella suojelutasoltaan suotuisiksi, loput riittämättömästi tai huonosti suojelluiksi. Keskiboreaalisten aapasoiden, kuten Isonevan, suojelun taso arvioitiin raportissa (www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=93840&lan=fi) epäsuotuisaksi huonoksi. Turpeenotto yhä uusilta luonnontilaisen kaltaisilta soilta ei millään muotoa paranna huonoksi todettua tilannetta. Katsomme, että uhanalaisia ja puutteellisesti suojeltuja luontotyyppejä sisältävän Isonevan valjastaminen turpeenottoon olisi vastoin luonnonsuojelulain (ja luontodirektiivin) vaatimuksia, jotka ympäristönsuojelulain (YSL) 41 :n 3 momentin mukaan on lupaharkinnassa otettava huomioon. 4.2 Eliölajisto Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Isonevan turpeenotto

8 olisi vastoin ympäristönsuojelulakia, sillä suon erityiset luonnonolosuhteet eivät vain huonontuisi vaan katoaisivat, kun suon päärakenneosa eli turve kaivettaisiin pois. 8 Uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien lisäksi Isonevalla esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja: perhosista luumittari (vaarantunut) ja suoaamukääriäinen (silmälläpidettävä) on tavattu hankealueella. Hankealueen vierestä, Isonevan pohjoisosan Haukkalammin rimpialueelta, ovat luontoharrastajat löytäneet mm. mähkää (alueellisesti uhanalainen) ja ruskopiirtoheinää (valtakunnallisesti silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen). Mähkän löysi Erkki Kellomäki vuonna 2008 ja ruskopiirtoheinän Juho Kytömäki vuonna Suunniteltu turpeenotto vaikuttaisi myös hankealueen ulkopuoliseen, ojittamattomaan suoalueeseen ja muuttaisi peruuttamattomasti sen hydrologista tilaa. Negatiivisia vaikutuksia koituisi siten koko suon uhanalaiselle ja muulle lajistolle. Oletettavasti Haukkalammin rimpialue kuivuisi tai ainakin kärsisi pahoin, ja vaateliaat kasvilajit häviäisivät. Esimerkiksi ruskopiirtoheinää tunnetaan Isonevan lisäksi Pirkanmaalta vain kolmelta suolta, joten Isonevan esiintymän turvaaminen on tärkeää. Huomionarvoista on, että Isonevan linnustokartoituksessa löydetyistä 24 lajista lähes puolet, 11 lajia, on luokiteltu jonkinasteiseen suojeltuun asemaan: joko uhanalaisiksi (vaarantuneiksi) / silmälläpidettäviksi (vaarantuneita keltavästäräkki ja pohjansirkku, silmälläpidettäviä niittykirvinen ja teeri), kansainvälisiksi vastuulajeiksi tai EU:n lintudirektiivin lajeiksi. Isonevan linnustoa on harrastajavoimin seurattu jo pitkään. Nevaan liittyy lukuisia linnustollisia arvoja, jotka eivät ilmene pikaisella aikataululla tehdystä linnustoselvityksestä: Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja metsähanhia pesii Virroilla yhdestä kahteen paria. Kyseessä on Suomen eteläisin pesintä. Koska Etelä-Suomen suoluonto on pirstottu, metsähanhen eteläiset pesinnät edellyttävät yhä laajempia luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten soiden ja lampien muodostamia kokonaisuuksia. Isonevan-Pahkanevan alue muodostaa osan Virtain metsähanhien elinpiiristä. Tähän viittaavat lintuharrastajien tiedot ja Vapon kasvillisuusselvityksen yhteydessä Isonevalta löytyneet hanhensulat. Isoneva on maakotkan saalistusmaastoa. Maakotka on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi (vaarantunut) ja Etelä-Suomesta kadonneeksi. Nyt kanta on kuitenkin hitaasti mutta selvästi palaamassa Virroille (Metsähallitus toteuttaa lajin istutusprojektia). Lähivuosina tienoolle odotellaan ensimmäistä pesintää noin 60 vuoteen. Ilman Isonevan kaltaisia kajoamattomia soita maakotkan paluu ei onnistu. Alueellisesti uhanalaiseksi luokitellulle riekolle Isoneva lähisoineen on erittäin tärkeä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana riekkokanta on taantunut Virroilla, kuten muillakin lajin esiintymisen reuna-alueilla. Isonevalla ja Pahkanevalla riekkoja vielä esiintyy. Tämä kanta on hyvin merkittävä yritettäessä estää lajin katoaminen Pirkanmaalla. Isonevan tienoon riekkokannan säteilevä vaikutus ulottuu laajemmallekin kuin Virroille, mm. etelään Ylöjärven Kuruun. Riekon elinympäristöjä ei ole Pirkanmaalla suojeltu riittävästi. Laji taantuu suojelualueillakin, esimerkiksi kahdessa Virtain lähellä sijaitsevassa kansallispuistossa. Vuonna 1997 Seitsemisen kansallispuiston alueella oli seitsemän riekkoreviiriä, vuonna 2007 enää kolme. Helvetinjärven kansallispuiston liepeillä on enää yksi reviiri. Jos lähiseutujen vielä vankat riekkosuot valjastetaan turpeenottoon, riekko tulee häviämään Pirkanmaalta kansallispuistoja myöten. Isoneva on tärkeä myös toiselle voimakkaasti taantuneelle kanalinnulle teerelle, joka on uhanalaistarkastelussa luokiteltu silmälläpidettäväksi.

9 4.2.1 Isonevan lintulajien suojana EU:n luonto- ja lintudirektiivi sekä erityisvastuulajin status 9 Isonevalla esiintyvä riekko on koko Etelä-Suomessa taantunut voimakkaasti. Isoneva Pahkaneva -suoalueen pirstomisella olisi täten merkitystä laajemminkin. Jos riekon asuttamia soita turmellaan turpeenotolla lajin levinneisyysalueen reunoilla, kuten Virroilla, lajin luontainen levinneisyysalue supistuu. Tämä olisi vastoin luonnonsuojelulain 5 :ää ja EU:n luontodirektiiviä. Luontodirektiivin yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä. Riekon säilyttäminen nykyisellä levinneisyysalueellaan edellyttää riittävän laajojen suokokonaisuuksien suojelua. Isonevalla ja sen tienoolla esiintyvistä linnuista maakotka, teeri, kapustarinta, laulujoutsen, kurki, liro ja palokärki mainitaan lisäksi EU:n lintudirektiivin I-liitteessä. Liitteessä luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät lintulajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on turvattava I-liitteen lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Lisäksi jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet lintulajien elinympäristöjen riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi ennalleen. Isonevan lintulajeista teeri, valkoviklo, liro, isokuovi, laulujoutsen ja metsähanhi kuuluvat Suomen erityisvastuulajeihin. Suomella on kansainvälinen vastuu näiden lajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee sitä, että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. 4.3 Isonevan luontoselvitysten puutteet Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen liitteenä olevat luontoselvitykset on laadittu ammattilaisvoimin. Kritisoimme kuitenkin sitä, että kartoittajille ei annettu riittäviä ajallisia resursseja selvitysten laatimiseen. Esimerkiksi kasvillisuusselvityksen tekijä kertoo raportissaan, että kartoituksiin oli aikaa vain yksi päivä, eivätkä selvityksen tulokset voi rajallisen maastoajan vuoksi olla täysin kattavia. Linnustoselvityksen tekijät ovat olleet maastossa neljänä päivänä: 9.5., 26.5., ja Raportissa todetaan, että 18. ja tehtyjä kartoituksia haittasi huono sää. Lisäksi esimerkiksi muuttaja- ja lepäilijälinnuston laskeminen ja havainnointi vain parilla melko myöhäiseen kevääseen sijoittuvalla käyntikerralla antaa sattumanvaraisen tuloksen (mm. säätilasta riippuen). Riekkojen kannalta kartoitukset on aloitettu liian myöhään. Riekosta ei puhuta linnustoselvityksessä mitään, mutta lajin kartoittamiseksi olisi suolla pitänyt olla soidinaikaan eli maaliskuun puolivälin ja vapun välisenä aikana. Yksi toukokuinen kartoituskäynti (9.5.) ei ole riittävä riekkotilanteen selvittämiseksi. Lisäksi käynti osui väärään vuorokaudenaikaan. Riekkoinventointi tulee suorittaa hämärässä eli esimerkiksi klo tai aamuhämärissä ennen auringonnousua ( aurinko nousi Virroilla klo 4.47, mutta luontokartoittajat olivat suolla vasta klo 5.10). Lintuharrastajien Tiira-havaintoverkosta tehty listaus (liite 4) osoittaa, että Isonevalla on vuonna 2012 havaittu lajistoa, jota linnustoselvityksessä ei ole havaittu (korostettu liitteessä punaisella). Merkittävimpiä näistä lajeista olivat riekko (pariutunut kaksikko Isonevan koillisreunalla) sekä muuttajista jänkäsirriäinen ja uhanalainen (vaarantunut) jouhisorsa. Muuttolintujen viihtyminen suolla kertoo osaltaan Isonevan luontoarvoista Haukkalammi Haukkalammi on Isonevan pohjoisosassa sijaitseva rimpialue.

10 10 Vapo on toimittanut AVI:lle hakemuksen täydennyksen, jonka kohdassa 2 yhtiö arvioi hankkeen vaikutuksia Haukkalammiin ja sitä ympäröivään allikko- ja kosteikkoalueeseen: Peruskarttaan merkityn vanhan rantaviivan mukaan määritettynä Haukkalammi on ollut n. 3,7 ha suuruinen suolle sijoittuva lampi. Sen vedenpintaa on laskettu ja myös ympäristö kuivatettu kaivamalla siitä oja luoteeseen ja yhtymään suon poikki noin lounas-kaakko suuntaisesti [kirjoitusvirheet hakijan] kaivettuun ojaan tai kanavaan. --- Vesipinnan laskun ja kuivatuksen seurauksena Haukkalammin alueen soistuminen on nopeutunut oleellisesti. Haukkalammi ei ole luonnontilassa. --- Turvetuotannon kuivatus nopeuttaa jossakin määrin Haukkalammin soistumista. Rimmikoihin ja allikoihin on myös jonkinasteista kuivattavaa vaikutusta. Vapo luo täydennyksessään Haukkalammista kuvan, jolle emme ole löytäneet perusteita. Mistä on peräisin näkemys siitä, että Haukkalammi on ollut lampi? Vuoden 1960 peruskartassa (kuvaliite 1) Haukkalammin lähellä ei ole vielä yhtään ojaa, mutta silti lammi on merkitty karttaan samalla tavoin kuin nykyään (vaikeakulkuinen puuton suo). Vuoden 1960 peruskartan valossa Haukkalammi on siis ennen ojituksiakin jo ollut nykyisenkaltainen. Samasta kartasta näkee, että muilla lähisoiden lammilla on jo tuolloin ollut nimi (mm. Sammakkolampi, Pihtilampi), mutta Haukkalammilla ei ole nimeä. Tästäkin voi päätellä, että Haukkalammi ei ole ollut avovetinen lampi. Myöhemmin tehdyt ojitukset toki johtavat Haukkalammista vettä pois, mutta sitä tärkeämpää on, ettei kuivattavaa vaikutusta tule yhtään lisää. Haukkalammin tienoille sijoittuvat mm. Isonevan merkittävimmät kasvilajilöydöt (ks. muistutuksen luku 4.2). Haukkalammi on edelleen luonnontilaisen kaltainen. 5. Ilmastonsuojelulliset syyt Ilmastonmuutoksen torjunta tulee asettamaan yhä tiukempia vaatimuksia myös Pirkanmaan energiahuollolle. Suomen energiasta 6-7 prosenttia tulee turpeesta, mutta maamme hiilidioksidipäästöistä turpeenpoltto aiheuttaa 20 prosenttia. Turve on fossiiliseen verrattava polttoaine ja sen polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen poltossa tuotettua energiayksikköä kohden. Erityisen paljon ilmakehää rasittaa Isonevan kaltaisten luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten ojittamattomien soiden sisältämän turpeen esiin kaivaminen ja polttaminen. Vapo suunnittelee nostavansa Isonevasta myös ns. ympäristöturvetta kuivikkeeksi, imeytykseen ja kompostointiin, mutta määrät ovat polttoturpeen suunniteltuun määrään nähden vähäisiä. Ympäristöturvetta myös kaivettaisiin lähinnä vain toiminnan alkuvuosina. Leijonanosa Isonevan turpeesta päätyisi kestämättömään energiantuotantoon. EU aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lähitulevaisuudessa päästötavoitteita tulee varmasti lisää; uusi sitova ja globaali ilmastosopimus on tarkoitus saada aikaan vuonna Ilmastotavoitteiden vuoksi turpeen energiakäyttöä on vähennettävä nykyisestä. Isonevasta turvetta kaivettaisiin Vapon mukaan noin vuoteen 2040 asti. Ilmastopolitiikan näkökulmasta on erittäin kyseenalaista, voidaanko turvetta käyttää energiantuotannossa edes enää vuonna Vesistövaikutukset Katsomme, että turpeenoton aloittaminen luonnontilaisella suolla olisi vastoin valtioneuvoston periaatepäätöksessä Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=66351&lan=fi) esitettyä kantaa. Sen mukaan uusien

11 11 turpeenottoalueiden käyttöönottoa arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joissa vesien tila uhkaa heiketä turpeenoton vaikutuksesta, ja toimintaa pyritään suuntaamaan jo oton kohteena oleville tai ojitetuille soille. Kuormitus on saatava pienenemään, jotta vesistön tila voisi parantua tai säilyä vähintään hyvänä, kuten laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää. Vapon mukaan Isonevan vedet johdettaisiin Kytöojaa ja Luomanojaa myöten Havanganjärveen. Vapon toteaa hakemuksessaan, että Havanganjärven valuma-alueen maankäyttö on metsätalouspainotteinen. Peltomaita ja maatalousvaltaisia alueita on noin 11 prosenttia valumaalueen pinta-alasta. Vesistökuormitus on pääasiassa maa- ja metsätalouden hajakuormitusta ja turpeenoton pistekuormitusta. Vapon mukaan Kytöojan vesi on erittäin hapanta, lievästi rehevää rehevää ja runsashumuksista. Kytöojasta vedet virtaavat Luomanojaan, jonka vesi on rehevää, hapanta, ruskeaa ja lievästi sameaa. Havanganjärvi on mesoeutrofinen, runsashumuksinen, lievästi samea ja lievästi hapan järvi. Näiden kuvailujen perusteella vaikuttaa siltä, että kuivatusvesille suunniteltu laskureitin veden laatu ei ole paras mahdollinen. Tähän viittaa myös vuonna 2011 laadittu Havanganjärven kuormitusselvitys (julkaisu.virrat.fi/dynastia/kokous/ pdf), joka liittyy Havanganjärven kunnostussuunnitelmaan. Selvityksen tulosten mukaan voidaan todeta, että Havanganjärven kuormitus on tasolla, joka hiljalleen johtaa järven rehevöitymiseen. Havanganjärven pitkä viipymä aiheuttaa heikon kuormituksen siedon ja sisäinen kuormitus pitää yllä rehevöitymiskehitystä. Pitkällä aikavälillä Havanganjärven kannalta olisi tärkeää laskea kuormitus sallitulle tasolle ja lyhyellä tähtäimellä estää sisäistä kuormitusta esimerkiksi hapettamalla syvänteitä. Isonevan alapuolisten vesialueiden ekologinen ja kemiallinen tila on suurelta osin määrittämättä ainoastaan Havanganjärven kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Kun vesialueiden ekologiset laatuluokat eivät ole selvillä, ei voida olla varmoja, että hanke olisi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säädetyn lain sekä vesipuitedirektiivin mukainen. Mainitun lain 1 :n mukaan vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Vesipuitedirektiivin mukaan pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta eli vuonna Vaikka Kytöojan, Luomanojan ja Havanganjärven ekologista tilaa ei ole määritetty, jo Havanganjärven kuormitusselvityksen tulokset antavat aiheen olettaa, että turpeenottoa on Isonevalla mahdotonta toteuttaa vesienhoidon järjestämisestä säädetyn lain ja vesipuitedirektiivin ehtojen mukaisesti. Vapo arvioi, että laskennallisten ravinne- ja kiintoainevaikutusten perusteella hankealueen kuivatusvesillä ei ole normaalissa tilanteessa juurikaan vaikutusta alapuolisen vesistön (Luomanoja, Havanganjärvi) tilaan. Havanganjärven valuma-alueen turvetuotannon yhteiskuormituksen laskennalliset vaikutukset Havanganjärven veden laatuun jäävät melko lieväksi, mutta Luomanojassa vaikutukset ovat kohtalaiset ja näkyisivät lievänä rehevyyden kasvuna ja liettymisenä. Tätä arvio on varsin suppea ja perustuu teoreettisiin laskelmiin, joiden paikkansapitävyyttä juuri Isonevan kohdalla ei ole todennettu. Turpeenottoalueet ovat vesistöpäästöiltään erilaisia, riippuen mm. turpeen maatuneisuusasteesta.

12 Lupaharkinnassa tulee huomioida myös se, että Havanganjärven kunnostuksen lupahakemus on paraikaa lupaviranomaisen käsittelyssä. Kunnostuksen keskeinen tavoite on järven virkistyskäyttöarvon parantaminen. 12 Havanganjärvi ei välttämättä ole ainut järvi, jota Isonevan turpeenotto kuormittaisi. Geologisen tutkimuskeskuksen turveraportin mukaan Isonevan pohjoispään vedet laskevat Ylä- Havankajärveen. Mikäli Isonevalle perustettaisiin turvekenttä, ei ole taattua, että kaikki kuivatusvedet kulkeutuisivat suunniteltua reittiä Havanganjärveen. Myös Ylä-Havankajärven vedenlaatu voisi olla vaarassa. Tälläkin hetkellä Isonevan länsilaitaan johdettavia Pihtinevan kuivatusvesiä kulkeutuu Ylä-Havankajärveen (ks. luku 7). Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan rehevöityneen Ylä-Havankajärven kunnostamiseen (dnro LSY2007Y247). Turpeenotto Ylä-Havankajärven valuma-alueella saattaisi vaikeuttaa järven kunnostusyrityksiä huomattavasti ja ympäristölupaviraston/aluehallintoviraston myöntämät luvat näin ollen sotisivat toisiaan vastaan. Sekä Havanganjärven että Ylä-Havankajärven osalta viittaamme Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (dnro 804/1/09), jossa KHO hylkäsi Vapon ympäristöluvan Soinin Koirasuolla vesiensuojelusyistä. KHO katsoi, että yhtiön turpeenotto Koirasuolta yhdessä muiden kuormittavien toimintojen kanssa aiheuttaisi alapuolisessa vesistössä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Vapo korostaa käyttävänsä toiminnassaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turpeenoton parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat vesienkäsittelyssä pintavalutuskentät. Nykytiedon perusteella on selvää, että pintavalutuskentät eivät pysty pidättämään rankkasateiden aikaisia ravinne-, kiintoaine- ja humushuuhtoumia turpeenkaivualueilta. Kevättulvien ja rankkasateiden yhteydessä jopa 90 prosenttia avoimien turvekenttien jätevesistä humuksineen siirtyy alapuoliseen vesistöön hallitsemattomasti yli ja ohi kaikkien vesi- ja mittausjärjestelmien. Kesällä 2012 tästä saatiin moniaalla esimerkkejä, kun turvekentät rankkasateiden yhteydessä vuotivat yli äyräidensä (mm. yle.fi/uutiset/pohjois-pirkanmaan_rankkasateet_ovat_aiheuttaneet_tulvia_turvesoilla/ ). 7. Pihtinevan ympäristöluvan muuttaminen Vapo hakee lupaa Pihtinevan ympäristöluvan muuttamiseen vesien johtamisen ja puhdistamisen osalta. Pihtineva sijaitsee noin 1,2 kilometriä Isonevasta länteen. Pihtinevalta on nostettu turvetta jo useita vuosia. Pihtinevan kuivatusvedet johdetaan tätä nykyä Isonevalle suon länsireunaan, josta vedet kulkeutuvat Kytöojaan ja edelleen Luomanojaan ja Havanganjärveen. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin syksyllä 2012 tekemien maastohavaintojen perusteella osa Pihtinevan laskuvesistä kulkeutuu Isonevan luoteislaidan kautta myös Ylä-Havankajärveen (ks. kuvaliite 2). Vapon uuden suunnitelman mukaan Pihtinevan kuivatusvedet johdettaisiin Isonevan luoteisreunaan kaivettavaa ojaa myöten uudelle pintavalutuskentälle. Puhdistuksen jälkeen vedet johdettaisiin suon itäreunaan ja edelleen Kytöojaan, Luomanojaan ja Havanganjärveen. Pihtinevan ympäristöluvan muuttamishakemus pohjautuu Isonevan turpeenottohankkeeseen. Koska katsomme, että turpeenottolupaa Isonevalle ei voida lainmukaisesti myöntää, Pihtinevankaan ympäristöluvan muuttaminen ei ole tarpeellista. Hakemuksen sisältö on myös hyvin puutteellinen. Siinä todetaan, että hakijan käsityksen mukaan Pihtinevan kuivatusvesien puhdistuksen tehokkuudessa ei tapahdu sanottavaa heikentymistä. Hankkeen vesistövaikutukset pysyvät samantasoisina kuin tällä hetkellä. Muutosta huonompaan ei tapahdu. Hakija ei ole perustellut näitä arvioitaan.

13 8. Asiakirjojen nähtävilläolosta 13 Vapon lupahakemusten asiakirjat olivat nähtävillä Virtain kaupungintalolla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston internetsivuilla oli kumpaisestakin hankkeesta esillä ainoastaan kuulutus. Muistutuksia ja mielipiteitä laativien tahojen on erittäin vaikeaa perehtyä hankkeisiin, joiden asiakirjoihin voi tutustua ainoastaan virka-aikana yhdessä fyysisessä sijaintipaikassa. Turpeenoton kaltaisten, ympäristöön merkittävästi vaikuttavien hankkeiden hakemusasiakirjat olisi ehdottomasti saatava sähköiseen muotoon joko suoraan AVI:n internetsivuille tai pyydettäessä toimitettaviksi. Nyt allekirjoittaneet joutuivat tavoittelemaan hakemusasiakirjoja monien eri henkilöiden ja skannausoperaatioiden kautta. Hakemusasiakirjojen vaikea tavoitettavuus vaarantaa kansalaisten mahdollisuuden osallistua elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä on vastoin perustuslain 20 :ää: Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lopuksi Luonnontilaisen kaltaisena säilynyt Isoneva on erittäin tärkeä useille soiden uhanalaisille luontotyypeille, joiden suojelun taso on nykyään riittämätön. Lisäksi Isoneva tarjoaa elinympäristön lukuisille soiden alkuperäislajeille, joiden elinpiiri on käynyt Suomessa viime vuosikymmeninä hyvin pieneksi. Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi velvoittavat Suomea turvaamaan luontotyyppien ja lajien säilymisen. Turpeenotto tuhoaisi Isonevan merkittävät luontoarvot ja heikentäisi vielä melko kajoamattomana säilynyttä suokokonaisuutta, johon Isonevan ja sen länsipuolella sijaitsevan Pahkanevan lisäksi kuuluvat Natura ohjelmassa suojellut Iso Närhinneva (Virrat) sekä Isoneva-Raitakulonneva (Ylöjärvi). Tämä suokokonaisuus on Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen mitassa ainutlaatuinen. Turpeenotto Isonevalla pilaisi Isonevan ja heikentäisi ratkaisevasti arvokasta kokonaisuutta. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Suvi Sergejeff, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. LIITTEET Kuvaliite 1: Ote peruskartasta 1960: Haukkalammi näkyy Isonevan pohjoisosassa nykyisenkaltaisena Kuvaliite 2: Kuvia Pihtinevan kuivatusvesistä Liite 3: Ympäristöministeriön vastaus pirkanmaalaisten luontojärjestöjen aloitteeseen Pahkanevan ja Isonevan suojelemiseksi Liite 4: Isonevan lintuhavainnot -listaus lintuharrastajien Tiira-havaintoverkosta (www.tiira.fi)

14 14 Kuvaliite 1: Ote Maanmittauslaitoksen vuoden 1960 peruskartasta (ruudut 1 x 1 km, karttalehti ) skannattuna. Haukkalammin rimpialueen näkyy Isonevan pohjoisosassa. Haukkalammin lähellä ei ole ojia, joten se lienee luonnontilainen. Sitä ei ole silti merkitty lammeksi, vaan samaan tapaan kuin nykyisissä kartoissa vaikeakulkuiseksi puuttomaksi suoksi. Rimpialueelle ei myöskään ole annettu nimeä toisin kuin samalla kartalla näkyville Pihti- ja Sammakkolammelle, jotka ovat pinta-alaltaan huomattavasti pienempiä. Tämäkin viittaa siihen, että Haukkalammi ei välttämättä ole ollutkaan varsinainen lampi.

15 15 Kuvaliite 2: Kuvien 1 ja 2 ottopaikka ja kuvaussuunta on merkitty karttaan (Maanmittauslaitoksen maastokartta 2012, ks. s. 17). Kuvissa näkyy tukittu tai tukkeutunut siltarumpu, joka sijaitsee Pihtinevalta Isonevan luoteisosan kautta Ylä-Havankajärveen virtaavassa ojassa. Siltarumpu lienee tukittu, jotta Pihtinevan vedet valuisivat Vapon väittämän mukaisesti Isonevan länsilaitaa pitkin etelää kohti. Näin ei kuitenkaan ole ollut ainakaan syksyllä 2012, sillä osa vesistä on virrannut metsäautotien yli voimakkaasti ja päätynyt siten Ylä-Havankajärveen laskeviin ojiin. Kuva 1: Kuva 2:

16 16 Kuvassa 3 näkyy kunnostettu oja Isonevan luoteisosassa. Oja virtaa kohti Ylä-Havankajärveä. Kuva osoittaa, kuinka Isonevan luoteisosasta vedet valuvat kohti Ylä-Havankaa. Vaikka kuvissa 1 ja 2 näkyvää ylivuotoa ei olisikaan ollut, kulkeutuisi Pihtinevan kuivatusvesiä mahdollisesti joka tapauksessa Ylä-Havankaan Vapon väittämän vastaisesti. Kuva 3:

17 Maanmittauslaitoksen maastokartta 2012, liittyy Kuvaliitteeseen 2 (ks. s ). Karttaan on merkitty kuvien 1, 2 ja 3 ottopaikka ja kuvaussuunta sekä hahmotelma Isonevalla olevasta vedenjakajasta (sininen katkoviiva), jonka pohjoispuolelta vedet virtaavat pohjoiseen kohti Ylä- Havankajärveä ja eteläpuolelta etelään. Siniset nuolet osoittavat veden virtaussuuntia. 17

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere Virtain luonnonsuojeluyhdistys

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN Päätös PIRELY/35/07.04/2010 Liitteet (4+1) 18.2.2011 Julkinen Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

Lisätiedot

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta

Lisätiedot

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190.

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190. Sivu 1/5 ITÄ-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Minna Canthin katu 64B PL 69 70101 KUOPIO Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Vastine valituksenalaiseen Juha Juuti päätökseen 121/07/02 Käpypolku 4 as.4 54120

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p.

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p. Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS 17.1.2011 c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43 34800 Virrat larissa.heinamaki@iki.fi p. 040 776 2797 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Suomen luonnonsuojeluliiton 25.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/320/04.08/2010.

Lisätiedot

Turvehankkeisiin vaikuttaminen

Turvehankkeisiin vaikuttaminen Turvehankkeisiin vaikuttaminen Suokoulutuspäivä 28.5.2011 Seinäjoki, Veneskoski aluepäällikkö Merja Ylönen Turpeenotto on luvanvaraista - turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus vaativat ympäristöluvan

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 20.6.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 8.4.2011 Seinäjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 21.04.11 1 Turvetuotannon luvitushistoria

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p.

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p. Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS 11.7.2011 c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43 34800 Virrat larissa.heinamaki@iki.fi p. 040 776 2797 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry pirkanmaa@sll.fi p. (03)

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2013/1 Dnro LSSAVI/94/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella,

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

Espoon kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.

Espoon kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. 1 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS ASIA Kunnallisvalitus Espoon kaupunginvaltuuston päätöksestä 18.3.2013 49 koskien Blominmäen osayleiskaavan hyväksymistä, alue 620 000 VALITTAJA PROSESSIOSOITE Espoon ympäristöyhdistys

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 28.11.2012 1 Soiden ja turvemaiden käyttö

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen TASO loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski Vesienhoidon suunnittelu Vesipuitedirektiivin mukaiset suunnitelmat

Lisätiedot

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia

Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista

Lisätiedot

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo Espoon ympäristöyhdistys ry Villa Apteekki, Pappilantie 5, 02770 Espoo www.sll.fi/espoo Uudenmaan ELY-keskus kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi 30.9.2016 ASIA: Muistutus

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 28/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-270 Annettu julkipanon jälkeen 17.4.2009 ASIA HAKIJA Kaitasuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa (korkeimman hallinto-oikeuden

Lisätiedot

Suoseuran esitelmätilaisuus

Suoseuran esitelmätilaisuus SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo

KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA 3.11.2016 Jukka Ikäheimo KOME ESIMERKKITAPAUSTA LÄHIVUOSILTA Hakija Kohde Haettu vesimäärä, m 3 /d Ylikunnallinen ELY-keskus AVI Lakeuden Vesi Oy Karvia (6500) >> 4500

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistys ry. VASTASELITYS pj Markku Saarinen Vuorikuja Parkano p

Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistys ry. VASTASELITYS pj Markku Saarinen Vuorikuja Parkano p Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistys ry. VASTASELITYS 9.2.2010 pj Markku Saarinen Vuorikuja 13 39700 Parkano p. 050 391 4058 markku.saarinen@metla.fi Suomen luonnonsuojeluliiton Varastokatu 3 A (4. krs) 33100

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä

Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO. Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Asia: Valitus vaihemaakuntakaavapäätöksestä Päätös: Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 18 14.11.2012 Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Valittajat: Uuraisten

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46

Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2016

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2016 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2016 Etelä-Pohjanmaan liitto 2016 1 Sisä llysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. MENETELMÄT... 3 3. KOHDEKUVAUKSET... 4 KURIKKA... 4 SOINI... 5 LAPPAJÄRVI...

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot