Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 17.12.2012 Kuninkaankatu 39 33200 Tampere"

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL Tampere Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Asia Dnrot Muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta (turpeenotto Virtain Isonevalla) ja ympäristöluvan muuttamishakemuksesta (Pihtinevan ympäristöluvan muuttaminen) LSSAVI/198/04.09/2012 ja LSSAVI/199/04.09/2012 Vapo Oy on hakenut ympäristölupaa turpeenoton aloittamiseksi Virtain Isonevalla. Turpeenottoalueen koko olisi 51,4 hehtaaria. Lupahakemus ei ole ensimmäinen: yhtiö haki lupaa Isonevan turpeen kaivamiseen myös vuonna 2008 mutta veti hakemuksensa pois vuonna Isonevan maanomistaja hankealueen osalta on UPM Kymmene, jolta Vapo on alueen vuokrannut. Käsittelemme muistutuksessamme aluksi Isonevan ympäristölupa-asiaa, lopuksi Pihtinevan ympäristöluvan muuttamista. Mielestämme Vapo Oy:lle ei tule myöntää ympäristölupaa Isonevan turpeenottoon seuraavista syistä: 1. Alueen kaavoitustilanne Isonevaa ei ole osoitettu turpeenottoalueeksi missään kaavassa. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (2007) ja turpeenottoa käsittelevän Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa (hyväksytty maakuntavaltuustossa 2011, paraikaa ympäristöministeriön vahvistettavana) Isoneva on rajattu turpeenottoalueiden ja turpeenoton kannalta tärkeiden vyöhykkeiden ulkopuolelle. Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa kuultiin asiantuntijoita ja teetettiin selvitys pirkanmaalaisten soiden luontoarvoista. Turpeenottomerkinnät jätettiin pois luonnonsuojelullisesti merkittäviltä soilta, kuten Isonevalta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 32 :n mukaan maakuntakaava on ohjeena ryhdyttäessä toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksen liitekartassa 4a Isoneva on merkitty suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi kohteeksi. Suo mainitaan arvokohteena myös vaihemaakuntakaavan taustamateriaaliksi laaditussa Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on noudatettu käytäntöä, että ainoastaan turpeenottoon varattavat suot merkitään varsinaiseen kaavakarttaan. Luonnoltaan arvokkaat suot puolestaan noteerataan kaavaselostuksen liitekartassa 4a sekä Pirkanmaan suoluonnon tila -taustaselvityksessä (www.pirkanmaa.eu/files/files/maakuntakaavoitus/1vmk_turve/taustaselvitykset/pdf/pirkanmaan_s

2 2 uoluonnon_tila.pdf). Myös nämä ovat osa maakuntakaavaa. Katsommekin, että Vapolle myönnetty ympäristölupa vaikeuttaa maakuntakaavan toteuttamista vastoin MRL:n 32 :ää. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa Isoneva kuuluu lisäksi suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen vyöhykkeeseen (Närhinnevan-Korolammen vyöhyke). Kaavaehdotuksen liitteessä 4a (Tarkastelu ekologisten yhteyksien säilymisestä) kyseistä vyöhykettä kuvataan näin: Närhinnevan-Korolammen suoluonnon monimuotoisuusvyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisosan aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Kaksi turvetuotannon kannalta tärkeää vyöhykettä (EO/tu 4 ja 6) sivuavat suovyöhykettä ja eteläosassa turvetuotannon kannalta tärkeä vyöhyke (EO/tu 22) sijoittuu pääosin suovyöhykkeelle. Pohjois-eteläsuuntaiset yhteydet Nimetönnevan alueella heikkenevät, mutta eivät katkea. Itä-länsisuuntaiset ekologiset yhteydet säilyvät. Isonevan kaivaminen heikentäisi monimuotoisuusvyöhykettä ja sen sisällä kulkevia ekologisia yhteyksiä. Vaikka Isonevaa ei ole suojeltu, sen säästyminen turpeenotolta on tärkeää läheisten laajojen suojelualueiden, Närhinnevan-Koroluoman natura-alueen sekä Isonevan-Raitakulonnevan natura-alueen kannalta. Isoneva ja suojellut suot muodostavat suoluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta toimivan kokonaisuuden. Jos Isonevalta alettaisiin nostaa turvetta, vähenisivät myös edellä mainittujen natura-alueiden luontoarvot. Monet eliölajit tarvitsevat toisiinsa kytkeytyneiden elinympäristöjen verkoston, jossa sopivaa elinympäristöä on tarjolla laikuittain siellä täällä. Tästä syystä Vapo lupahakemuksen väite, jonka mukaan pitkien välimatkojen vuoksi hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia näihin suojelualueisiin on tutkimaton ja vailla perustetta. Vapo ei kommentoi Isonevan turvehankkeen ristiriitoja Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan kanssa. Hakija ainoastaan mainitsee, että hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu kaavamerkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. Vapo sivuuttaa sen, että vaihemaakuntakaavassa Isoneva on todettu luonnoltaan arvokkaaksi. Tämä on hakemuksen olennainen puute. Isoneva on vaihemaakuntakaavassa todettu arvokkaaksi, ja ympäristöluvan myöntäminen johtaisi tapahtumia päinvastaiseen suuntaan. 2. Vaikutukset Ylä-Pirkanmaan suoluonnon kokonaisuuteen tutkimatta Turpeenotto tuhoaisi Isonevan merkittävät luontoarvot ja heikentäisi toistaiseksi luonnontilaisen kaltaisena säilynyttä suokokonaisuutta, johon Isonevan ja läheisen Pahkanevan lisäksi kuuluvat Natura ohjelmassa suojellut Iso Närhinneva (Virrat) sekä Isoneva-Raitakulonneva (Ylöjärvi). Pirkanmaan ELY-keskus (silloinen ympäristökeskus) päätti edellisen ympäristölupaprosessin (2009) yhteydessä, että Vapon tulee laatia Isonevan turpeenottosuunnitelmasta ympäristövaikutusten arviointi. Vapon valitettua asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi ELY-keskuksen päätöksen. Hallinto-oikeuden päätös ( , nro 10/0791/2) sisältää kohtia, jotka tulee huomioida myös nykyisessä lupaharkinnassa. Päätöksen mukaan Isonevan merkitys laajempien suojeltujen soiden välimaastossa ja osana niiden muodostamaa kokonaisuutta on merkittävä. Hakemusasiakirjoissa ei ole selvitystä Isonevalle suunnitellun turvetuotannon vaikutuksista Ylä-Pirkanmaan soiden muodostamalle kokonaisuudelle elinympäristönä. Yksinomaan tällaisen selvityksen laatimiseksi ei kuitenkaan voida edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista. Hallinto-oikeuden päätöksestä saa käsityksen, että lainvoimaisen päätöksen edellytyksenä saattaisi kuitenkin olla tällaisen selvityksen laatiminen; sen laatimiseksi ei voida edellyttää YVA-prosessia, mutta selvityksen tarvetta ei kiistetäkään. Vapon teettämistä luontoselvityksistä puuttuu arvio Isonevan merkityksestä tienoon suokokonaisuuden osana; selvitykset on laadittu ainoastaan itse Isonevalta, mutta sen merkitystä

3 osana laajempaa ekosysteemiverkostoa ei ole tunnistettu eikä arvioitu. Näin ei voida olla varmoja, ettei Isonevan kaivaminen aiheuttaisi ympäristönsuojelulain (YSL) 42 :n vastaisesti erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista: YSL 42, Luvan myöntämisen edellytykset: Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa --- 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. 2.1 Ympäristöministeriön vastaus luontojärjestöjen suojelualoitteeseen Tässä yhteydessä on syytä nostaa esiin myös Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin, Virtain luonnonsuojeluyhdistyksen sekä Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen aloite Isonevan ja läheisen Pahkanevan suojelemiseksi. Aloite toimitettiin ympäristöministeriölle vuonna 2001, ja ministeriö vastasi siihen (liite 3). Aloite sisältöineen ei ole vanhentunut, joten myös ympäristöministeriön vastaus on edelleen ajankohtainen. Ympäristöministeriön vastauksessa annetaan katsaus Isonevan ja Pahkanevan asemasta ja merkityksestä alueellisessa suoluonnossa (korostukset muistuttajien): Suojeltavaksi esitetyt suot ovat pääosin luonnontilaisia, karuja Pohjanmaan aapasoita. Ne sijaitsevat kuitenkin siinä osassa Suomenselän vedenjakaja-aluetta, joka virallisesti kuuluu vielä Sisä-Suomen vietto- ja rahkakeidasvyöhykkeen länsiosaan. Varsinainen aapasuovyöhyke alkaa noin 100 kilometriä ko. suoalueiden koillispuolella. Pahkaneva ja Isoneva sijaitsevat alueella, joka Virtain länsiosasta ulottuu etelään Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen alueille saakka eliömaantieteellisesti tärkeänä Suomenselän ylänköalueena. Pahkanevan ja Isonevan sijainti on myös siinä mielessä merkittävä, että ne sijaitsevat suojeltujen soiden välissä. Suomen ympäristökeskus on tutkinut suoluonnon alueellista muutosta Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeen rajamailla. Virtain Pahkaneva ja Isoneva sijaitsevat tämän tutkimusalueen kaakkoisosassa. Tutkimuksessa todettiin, että suojelusoiden ulkopuolella on tutkimusalueella enää jäljellä hyvin vähän yhtenäisiä ja ojittamattomia suokokonaisuuksia. Myös Pahkanevan ja Isonevan ympäristössä etäisyydet jäljellä olevien ojittamattomien suoelinympäristöjen välillä ovat kasvaneet selvästi. Myös aapasoiden määrä on metsäojitusten ja turpeentuotannon takia vähentynyt suuresti. Pahkaneva ja Isoneva kuuluvat yhteen eteläisten aapasoiden esiintymiskokonaisuuteen, josta vain ne ja Närhinevan soidensuojelualue ovat enää luonnontilaisina jäljellä. Pahkanevan ja Isonevan häviäminen lisäisi edelleen selvästi esimerkiksi Närhinevan ja Isonevan soidensuojelualueiden isolaatiota. Pahkanevan ja Isonevan suokokonaisuudet ovat linnustollisesti merkittäviä esimerkiksi voimakkaasti taantuneiden riekon ja metsähanhen levinneisyysalueen säilymisen kannalta. --- Suojeltavaksi esitetyt Pahkanevan ja Isonevan suokokonaisuudet ovat lähes luonnontilaisina merkittäviä seudulla, jossa muutamaa suojelusuota lukuun ottamatta luonnontilaisten soiden määrä on romahtanut. Suoluonnon pirstoutuminen uhkaa monien eliölajien levinneisyysaluetta ja kantojen elinvoimaisuutta. Pahkanevan ja Isonevan merkitys onkin nähtävä erityisesti Suomenselän eteläosan eliölajiston, kuten tiettyjen lintulajien esiintymisalueen säilymisen tukena sekä tärkeänä ekologisena yhteytenä harvahkon soidensuojelualueverkon sisällä. 3

4 Ympäristöministeriön vastauksessa tuodaan selkeästi ilmi, että Isonevalla on tärkeä merkitys seudun suoekosysteemien verkostossa. Ministeriön vastauksen valossa se, että Vapo on tyystin jättänyt arvioimatta Isonevan turpeenoton laaja-alaiset ekologiset vaikutukset, näyttäytyy entistä olennaisempana puutteena. 4 Ympäristöministeriö ottaa vastauksessaan kantaa myös Isonevan ja Pahkanevan turpeenottohankkeisiin: Olisi --- tärkeätä, että maanomistaja ja vuokraaja pidättäytyisivät soiden luonnontilan muuttamiselta tässä vaiheessa. Näin menetellen asia tulisi ministeriön mielestä käsitellyksi kestävän käytön ja maankäytön suunnittelun periaatteiden mukaisesti. Maankäytön ohjauksella voidaan turvata myös tärkeät suojeluarvot, vaikka soista ei perustettaisikaan virallisia luonnonsuojelualueita. Maanomistajan ja vuokraajan sopimusoikeudelliset seikat ja mahdolliset taloudelliset seuraamukset tulisi selvittää erikseen. Paras ratkaisu olisi löytää Pahkanevan ja Isonevan turvetuotantoa korvaavat kohteet seudulla olevasta suuresta ojitettujen soiden verkostosta. Ympäristöministeriön mukaan soiden tulevaisuutta tulee käsitellä maakuntakaavoituksessa: Pahkanevan ja Isosuon [Isonevan] suojelumerkitys ja mahdollisuudet tulisi ensi vaiheessa arvioida alueellisesti maakuntakaavoituksen yhteydessä ennen kuin ko. soille esimerkiksi myönnetään lupia soiden kuivatukseen ja turpeen nostoon. Tähän suuntaan Pirkanmaalla toimittiinkin: Isonevan suojelumerkitystä tutkittiin maakuntakaavoituksen yhteydessä. Tuloksena oli Isonevan merkitseminen suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi kohteeksi Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan liitekarttaan ja turpeenottomerkinnän jättäminen pois ko. suolta varsinaisessa kaavakartassa. Ympäristöministeriön suosituksen mukaisesti alueen arvo on siten todennettu. Tässä tilanteessa Vapon lupahakemus on erittäin valitettava, sillä se jättää huomiotta kaikki viralliset tunnustukset, jotka alleviivaavat Isonevan arvoa: Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksineen sekä ympäristöministeriön vastauksen järjestöjen suojelualoitteeseen. 2.2 Vaikutusten ja yhteisvaikutusten arviointi vähäistä tai olematonta Nähdäksemme nyt esitetyn kaltainen ympäristölupahakemus ei ole riittävä. Turpeenoton vaikutuksia luontoon ja luontoarvoihin Isonevan ulkopuolella on arvioitu aivan liian suppeasti. Vain vaikutuksia läheisiin suojelualueisiin on arvioitu, mutta asiantuntemattomasti: välimatkojen pituuteen vedoten hakija arvelee, ettei vaikutuksia ole, ja unohtaa täysin vaikutukset elinympäristöjen verkostoon. Myös Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös, joka kumosi Pirkanmaan ELY-keskuksen ratkaisun ympäristövaikutusten arvioinnista Isonevalla, tukee osaltaan näkemystämme siitä, että ympäristölupahakemus on vaillinainen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarvetta koskevalla päätöksellä ei ratkaista kysymystä siitä voidaanko hankkeelle myöntää sen vaatimia lupia. Kysymyksessä olevan hankkeen vaikutukset on, mukaan lukien niiden yhteisvaikutukset, joka tapauksessa ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa tarkoitetuin tavoin selvitettävä ja arvioitava ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Hakijan tulisi siis arvioida myös toiminnan yhteisvaikutukset. Tähän mennessä niitä ei ole arvioitu juuri lainkaan. Isonevan tapauksessa yhteisvaikutuksia tulisi arvioida esimerkiksi 1) ekologiselta kannalta: mitä tapahtuisi tienoon suoluonnon verkoston kokonaisuudelle ja toimivuudelle, jos turpeenoton jo heikentämän alueen toiseksi viimeinen ojittamaton suo, Isoneva, muutettaisiin turvekentäksi.

5 5 2) virkistyksen kannalta: ojittamattomia soita on alueella jäljellä hyvin vähän. Jos Isonevasta tulisi turpeenottoalue, jokamiehenoikeuksien hyödyntämiseen suoympäristössä olisi entistä vähemmän mahdollisuuksia. 3) melun, pölyn ja vesistövaikutusten kannalta: seudulla on runsaasti käytössä olevia turvekenttiä. Melu- ja pölypäästöjä ei tule tarkastella vain suokohtaisesti vaan myös siten, että samaan aikaan arvioidaan melu- ja pölylähteiden yhteisvaikutuksia. Vesistövaikutusten suhteen on tärkeää huomioida myös olemassa olevien turvekenttien sekä maa- ja metsätalouden kuormitus. 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden vastuullisesta ja kestävästä käytöstä ja suojelusta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuvaavat turpeenoton sijoittamista näin: Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valossa turpeenotto luonnontilaisilta ja sen kaltaisilta soilta ei ole sallittua. Vapon ympäristölupahakemus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Myös valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden vastuullisesta ja kestävästä käytöstä ja suojelusta (2012, v5-suostrategia_valtioneuvoston_periaatepaatos_v4_2.pdf) kehottaa säästämään ojittamattomat suot. Periaatepäätöksen mukaan soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua sovitetaan yhteen kohdentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turv le. Valtioneuvoston periaatepäätökseen lukeutuu soiden luonnontilaisuusasteikko, jonka avulla soita voidaan luokitella arvoluokkiin 0-5. Isoneva sopii luonnontilaisuusasteikossa näkökulmasta riippuen sekä luokkiin 3 että 2. Näiden luokkien yleissuositus on periaatepäätöksessä seuraava: Luonnontilaa muuttava käyttö ei ole suositeltavaa luokan 3 soilla, mutta on poikkeustapauksissa (kuten alueellisesti merkittävissä hankkeissa) mahdollista, mikäli suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella alhainen, sen erityiset luonnonarvot eivät ole mainittavia ja seutukunnan suoluonto on määrällisesti runsas. Luokan 2 soilla luonnontilaa muuttava käyttö on mahdollista, jos suon yleinen luonnonarvo on seudun ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eivätkä erityiset luonnonarvot ole merkittäviä. Luokan 2 soiden muuttuneille osille voidaan suunnata turvetuotantoa silloin, kun näiden osien erityiset luonnonarvot ovat vähäiset ja ojittamattomien osien vesitalous ja erityiset luonnonarvot voidaan turvata. Isonevan kohdalla ei täyty yksikään turpeenoton mahdollistava poikkeustapauksen kriteeri: - Vapon hanke ei ole alueellisesti merkittävä. Suomessa nostetaan soista turvetta vuosittain miljoonaa kuutiometriä. Isonevan keskimääräinen nostomäärä vuosittain olisi kuutiometriä jyrsinpolttoturvetta, vain noin promille turveteollisuuden koko volyymista. - Isoneva sijaitsee seudulla, jossa ojitusaste on korkea (75-85 prosenttia soista ojitettu). - Isonevan luontoarvot ovat mainittavia (todettu monissa luontoselvityksissä ja mm. ELYkeskuksen ympäristövaikutusten arviointi -päätöksessä). - Seutukunnan suoluonto on alun perin ollut runsas, mutta ojitusten vuoksi siitä on jäljellä enää rippeet, ja ne sijaitsevat toisiinsa nähden pirstaleisesti.

6 - Vapon hanke ei kohdistuisi Isonevan muuttuneille osille vaan lähes kokonaan ojittamattomalle, uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä käsittävälle osalle. 6 Valtioneuvoston periaatepäätöksen luonnontilaisuusasteikko on valtakunnallinen, mutta eri osissa maata suot ovat hyvin erilaisia ja eritasoisesti ihmistoiminnan muuttamia. Etelä-Suomessa ei käytännössä ole luokkia 2 ja 3 luonnontilaisempia laajoja suomuodostumia suojelualueiden ulkopuolella. Etelä-Suomen kontekstissa Isonevan sijoitus on siten luokka-asteikon yläpäässä. 4. Isonevan luontoarvoista Vapo on teettänyt Isonevalta vuonna 2011 kasvillisuus-, linnusto-, perhos-, sudenkorento-, sukeltajakuoriais- ja viitasammakkoselvityksen. Vuodelta 2004 on lisäksi olemassa kasvillisuusselvitys. 4.1 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit Isonevalla esiintyy runsaasti uhanalaisia luontotyyppejä, joita on listattu sekä Vapon teettämissä kasvillisuusselvityksissä että Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimusraportissa 191 (GTK, Espoo 1986). Luontotyyppien uhanalaisuusluokittelu perustuu teokseen Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (toim. Raunio, A. ym., Suomen ympäristökeskus, Helsinki 2008). Alla oleviin taulukoihin on yläindeksillä merkitty lähde, josta suotyyppitieto on peräisin. Mikäli yläindeksiä ei ole, tieto on lähtöisin uusimmasta kasvillisuusselvityksestä (Pöyry 2011). Isonevan suoyhdistymätyypit keskiboreaalinen välipintainen aapasuo keskiboreaalinen rimpinen aapasuo Isonevan suotyypit saraneva kalvakkaneva rimpineva tupasvillaräme sararäme kalvakkaräme lyhytkorsineva (minerotrofinen) 1 korpiräme 2 kangasräme 3 kangaskorpi 3 suoyhdistymätyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomessa (Lapin ja Koillismaan eteläpuolella) erittäin uhanalainen vaarantunut suotyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomessa (Lapin ja Koillismaan eteläpuolella) vaarantunut vaarantunut silmälläpidettävä silmälläpidettävä vaarantunut vaarantunut vaarantunut vaarantunut silmälläpidettävä vaarantunut 1 Vuoden 2004 kasvillisuusselvitys 2 Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin kartoitus GTK:n turvetutkimusraportti 1986 Vapo ei lupahakemuksessaan ole millään tavoin huomioinut Isonevan uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Suunniteltu turpeenottoalue sijaitsee valtaosin uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien päällä. Isoneva kokonaisuudessaan edustaa keskiboreaalisia aapasoita, jotka on luokiteltu vaarantuneiksi erittäin uhanalaisiksi. Katsomme, että tällaiselle suolle kaikki luontoarvot tuhoava turpeenotto ei yksinkertaisesti sovi.

7 7 Isoneva on melko luonnontilainen eteläinen aapasuo eli varsinaisen aapasuovyöhykkeen ulkopuolinen aapasuo. Siihen pätee sama, mitä Suomen ympäristökeskus on sanonut Parkanon Saukonsuosta (keskiboreaalinen välipintainen aapasuo, jossa myös rimpisiä osia): Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin yhteydessä koottiin myös luettelo Suomen kansainvälisistä vastuuluontotyypeistä. Vastuuluontotyyppien tarkastelualueena oli Eurooppa. Välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot on kansainvälinen vastuuluontotyyppi, ja niiden säilyttämisestä arvioitiin Suomella olevan suuri vastuu (25 40 % Euroopan edustavista esiintymistä on Suomessa). Euroopassa näiden suoyhdistymien esiintyminen keskittyy Suomeen, Keski- ja Pohjois-Ruotsiin ja Venäjän Karjalaan. Luonnonsuojelulain 5 :n nojalla luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa. Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään. Kaikki uhanalaisen luontotyypin tai uhanalaisen lajin esiintymät ovat suotuisan suojelutason tavoittamisen kannalta arvokkaita. Ympäristölupa, joka tuhoaisi uhanalaisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä, ei mielestämme olisi lainmukainen. Ei voida olettaa, että jossain muualla esiintymiä säästettäisiin riittävästi. Suotuisan suojelutason saavuttamista auttaa erityisesti laajojen kokonaisuuksien varjelu voimaperäiseltä hyötykäytöltä: mitä isompi kokonaisuus, sitä todennäköisemmin luontotyypit ja lajit säilyvät. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa esitetyt vyöhykkeet suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaista alueista tukevat luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason säilymistä. Vyöhykkeitä pirstovat hankkeet, kuten turpeenotto Isonevalta, heikentäisivät tilannetta ja sivuuttaisivat sekä luonnonsuojelulain että kaavan. Luonnonsuojelulain lisäksi myös luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on turvata luontotyyppien suojelun suotuisa taso. Suomi on jo joutunut toteamaan EU:n komissiolle, että tavoitteen täyttämisessä on onnistuttu heikosti. EU:n jäsenvaltioiden tulee raportoida EU:n komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin 17 artiklan määräämällä tavalla direktiivin säännösten soveltamisesta. Kaudelta laaditussa raportissa arvioitiin ensi kertaa kaikkien yhteisön tärkeinä pitämien luontotyyppien (direktiivin I liite) suojelun taso koko Suomen alueella. Ympäristöministeriö julkaisi raportin lokakuussa Komissiolle toimitetussa raportissa kerrotaan, että Suomessa boreaalisen vyöhykkeen luontotyypeistä vain 14 prosenttia voidaan luokitella suojelutasoltaan suotuisiksi, loput riittämättömästi tai huonosti suojelluiksi. Keskiboreaalisten aapasoiden, kuten Isonevan, suojelun taso arvioitiin raportissa (www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=93840&lan=fi) epäsuotuisaksi huonoksi. Turpeenotto yhä uusilta luonnontilaisen kaltaisilta soilta ei millään muotoa paranna huonoksi todettua tilannetta. Katsomme, että uhanalaisia ja puutteellisesti suojeltuja luontotyyppejä sisältävän Isonevan valjastaminen turpeenottoon olisi vastoin luonnonsuojelulain (ja luontodirektiivin) vaatimuksia, jotka ympäristönsuojelulain (YSL) 41 :n 3 momentin mukaan on lupaharkinnassa otettava huomioon. 4.2 Eliölajisto Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Isonevan turpeenotto

8 olisi vastoin ympäristönsuojelulakia, sillä suon erityiset luonnonolosuhteet eivät vain huonontuisi vaan katoaisivat, kun suon päärakenneosa eli turve kaivettaisiin pois. 8 Uhanalaisten ja silmälläpidettävien luontotyyppien lisäksi Isonevalla esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja: perhosista luumittari (vaarantunut) ja suoaamukääriäinen (silmälläpidettävä) on tavattu hankealueella. Hankealueen vierestä, Isonevan pohjoisosan Haukkalammin rimpialueelta, ovat luontoharrastajat löytäneet mm. mähkää (alueellisesti uhanalainen) ja ruskopiirtoheinää (valtakunnallisesti silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen). Mähkän löysi Erkki Kellomäki vuonna 2008 ja ruskopiirtoheinän Juho Kytömäki vuonna Suunniteltu turpeenotto vaikuttaisi myös hankealueen ulkopuoliseen, ojittamattomaan suoalueeseen ja muuttaisi peruuttamattomasti sen hydrologista tilaa. Negatiivisia vaikutuksia koituisi siten koko suon uhanalaiselle ja muulle lajistolle. Oletettavasti Haukkalammin rimpialue kuivuisi tai ainakin kärsisi pahoin, ja vaateliaat kasvilajit häviäisivät. Esimerkiksi ruskopiirtoheinää tunnetaan Isonevan lisäksi Pirkanmaalta vain kolmelta suolta, joten Isonevan esiintymän turvaaminen on tärkeää. Huomionarvoista on, että Isonevan linnustokartoituksessa löydetyistä 24 lajista lähes puolet, 11 lajia, on luokiteltu jonkinasteiseen suojeltuun asemaan: joko uhanalaisiksi (vaarantuneiksi) / silmälläpidettäviksi (vaarantuneita keltavästäräkki ja pohjansirkku, silmälläpidettäviä niittykirvinen ja teeri), kansainvälisiksi vastuulajeiksi tai EU:n lintudirektiivin lajeiksi. Isonevan linnustoa on harrastajavoimin seurattu jo pitkään. Nevaan liittyy lukuisia linnustollisia arvoja, jotka eivät ilmene pikaisella aikataululla tehdystä linnustoselvityksestä: Alueellisesti uhanalaisiksi luokiteltuja metsähanhia pesii Virroilla yhdestä kahteen paria. Kyseessä on Suomen eteläisin pesintä. Koska Etelä-Suomen suoluonto on pirstottu, metsähanhen eteläiset pesinnät edellyttävät yhä laajempia luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten soiden ja lampien muodostamia kokonaisuuksia. Isonevan-Pahkanevan alue muodostaa osan Virtain metsähanhien elinpiiristä. Tähän viittaavat lintuharrastajien tiedot ja Vapon kasvillisuusselvityksen yhteydessä Isonevalta löytyneet hanhensulat. Isoneva on maakotkan saalistusmaastoa. Maakotka on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi (vaarantunut) ja Etelä-Suomesta kadonneeksi. Nyt kanta on kuitenkin hitaasti mutta selvästi palaamassa Virroille (Metsähallitus toteuttaa lajin istutusprojektia). Lähivuosina tienoolle odotellaan ensimmäistä pesintää noin 60 vuoteen. Ilman Isonevan kaltaisia kajoamattomia soita maakotkan paluu ei onnistu. Alueellisesti uhanalaiseksi luokitellulle riekolle Isoneva lähisoineen on erittäin tärkeä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana riekkokanta on taantunut Virroilla, kuten muillakin lajin esiintymisen reuna-alueilla. Isonevalla ja Pahkanevalla riekkoja vielä esiintyy. Tämä kanta on hyvin merkittävä yritettäessä estää lajin katoaminen Pirkanmaalla. Isonevan tienoon riekkokannan säteilevä vaikutus ulottuu laajemmallekin kuin Virroille, mm. etelään Ylöjärven Kuruun. Riekon elinympäristöjä ei ole Pirkanmaalla suojeltu riittävästi. Laji taantuu suojelualueillakin, esimerkiksi kahdessa Virtain lähellä sijaitsevassa kansallispuistossa. Vuonna 1997 Seitsemisen kansallispuiston alueella oli seitsemän riekkoreviiriä, vuonna 2007 enää kolme. Helvetinjärven kansallispuiston liepeillä on enää yksi reviiri. Jos lähiseutujen vielä vankat riekkosuot valjastetaan turpeenottoon, riekko tulee häviämään Pirkanmaalta kansallispuistoja myöten. Isoneva on tärkeä myös toiselle voimakkaasti taantuneelle kanalinnulle teerelle, joka on uhanalaistarkastelussa luokiteltu silmälläpidettäväksi.

9 4.2.1 Isonevan lintulajien suojana EU:n luonto- ja lintudirektiivi sekä erityisvastuulajin status 9 Isonevalla esiintyvä riekko on koko Etelä-Suomessa taantunut voimakkaasti. Isoneva Pahkaneva -suoalueen pirstomisella olisi täten merkitystä laajemminkin. Jos riekon asuttamia soita turmellaan turpeenotolla lajin levinneisyysalueen reunoilla, kuten Virroilla, lajin luontainen levinneisyysalue supistuu. Tämä olisi vastoin luonnonsuojelulain 5 :ää ja EU:n luontodirektiiviä. Luontodirektiivin yleistavoitteena on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien suojelun taso suotuisana. Lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä. Riekon säilyttäminen nykyisellä levinneisyysalueellaan edellyttää riittävän laajojen suokokonaisuuksien suojelua. Isonevalla ja sen tienoolla esiintyvistä linnuista maakotka, teeri, kapustarinta, laulujoutsen, kurki, liro ja palokärki mainitaan lisäksi EU:n lintudirektiivin I-liitteessä. Liitteessä luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät lintulajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on turvattava I-liitteen lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Lisäksi jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet lintulajien elinympäristöjen riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi ennalleen. Isonevan lintulajeista teeri, valkoviklo, liro, isokuovi, laulujoutsen ja metsähanhi kuuluvat Suomen erityisvastuulajeihin. Suomella on kansainvälinen vastuu näiden lajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee sitä, että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. 4.3 Isonevan luontoselvitysten puutteet Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen liitteenä olevat luontoselvitykset on laadittu ammattilaisvoimin. Kritisoimme kuitenkin sitä, että kartoittajille ei annettu riittäviä ajallisia resursseja selvitysten laatimiseen. Esimerkiksi kasvillisuusselvityksen tekijä kertoo raportissaan, että kartoituksiin oli aikaa vain yksi päivä, eivätkä selvityksen tulokset voi rajallisen maastoajan vuoksi olla täysin kattavia. Linnustoselvityksen tekijät ovat olleet maastossa neljänä päivänä: 9.5., 26.5., ja Raportissa todetaan, että 18. ja tehtyjä kartoituksia haittasi huono sää. Lisäksi esimerkiksi muuttaja- ja lepäilijälinnuston laskeminen ja havainnointi vain parilla melko myöhäiseen kevääseen sijoittuvalla käyntikerralla antaa sattumanvaraisen tuloksen (mm. säätilasta riippuen). Riekkojen kannalta kartoitukset on aloitettu liian myöhään. Riekosta ei puhuta linnustoselvityksessä mitään, mutta lajin kartoittamiseksi olisi suolla pitänyt olla soidinaikaan eli maaliskuun puolivälin ja vapun välisenä aikana. Yksi toukokuinen kartoituskäynti (9.5.) ei ole riittävä riekkotilanteen selvittämiseksi. Lisäksi käynti osui väärään vuorokaudenaikaan. Riekkoinventointi tulee suorittaa hämärässä eli esimerkiksi klo tai aamuhämärissä ennen auringonnousua ( aurinko nousi Virroilla klo 4.47, mutta luontokartoittajat olivat suolla vasta klo 5.10). Lintuharrastajien Tiira-havaintoverkosta tehty listaus (liite 4) osoittaa, että Isonevalla on vuonna 2012 havaittu lajistoa, jota linnustoselvityksessä ei ole havaittu (korostettu liitteessä punaisella). Merkittävimpiä näistä lajeista olivat riekko (pariutunut kaksikko Isonevan koillisreunalla) sekä muuttajista jänkäsirriäinen ja uhanalainen (vaarantunut) jouhisorsa. Muuttolintujen viihtyminen suolla kertoo osaltaan Isonevan luontoarvoista Haukkalammi Haukkalammi on Isonevan pohjoisosassa sijaitseva rimpialue.

10 10 Vapo on toimittanut AVI:lle hakemuksen täydennyksen, jonka kohdassa 2 yhtiö arvioi hankkeen vaikutuksia Haukkalammiin ja sitä ympäröivään allikko- ja kosteikkoalueeseen: Peruskarttaan merkityn vanhan rantaviivan mukaan määritettynä Haukkalammi on ollut n. 3,7 ha suuruinen suolle sijoittuva lampi. Sen vedenpintaa on laskettu ja myös ympäristö kuivatettu kaivamalla siitä oja luoteeseen ja yhtymään suon poikki noin lounas-kaakko suuntaisesti [kirjoitusvirheet hakijan] kaivettuun ojaan tai kanavaan. --- Vesipinnan laskun ja kuivatuksen seurauksena Haukkalammin alueen soistuminen on nopeutunut oleellisesti. Haukkalammi ei ole luonnontilassa. --- Turvetuotannon kuivatus nopeuttaa jossakin määrin Haukkalammin soistumista. Rimmikoihin ja allikoihin on myös jonkinasteista kuivattavaa vaikutusta. Vapo luo täydennyksessään Haukkalammista kuvan, jolle emme ole löytäneet perusteita. Mistä on peräisin näkemys siitä, että Haukkalammi on ollut lampi? Vuoden 1960 peruskartassa (kuvaliite 1) Haukkalammin lähellä ei ole vielä yhtään ojaa, mutta silti lammi on merkitty karttaan samalla tavoin kuin nykyään (vaikeakulkuinen puuton suo). Vuoden 1960 peruskartan valossa Haukkalammi on siis ennen ojituksiakin jo ollut nykyisenkaltainen. Samasta kartasta näkee, että muilla lähisoiden lammilla on jo tuolloin ollut nimi (mm. Sammakkolampi, Pihtilampi), mutta Haukkalammilla ei ole nimeä. Tästäkin voi päätellä, että Haukkalammi ei ole ollut avovetinen lampi. Myöhemmin tehdyt ojitukset toki johtavat Haukkalammista vettä pois, mutta sitä tärkeämpää on, ettei kuivattavaa vaikutusta tule yhtään lisää. Haukkalammin tienoille sijoittuvat mm. Isonevan merkittävimmät kasvilajilöydöt (ks. muistutuksen luku 4.2). Haukkalammi on edelleen luonnontilaisen kaltainen. 5. Ilmastonsuojelulliset syyt Ilmastonmuutoksen torjunta tulee asettamaan yhä tiukempia vaatimuksia myös Pirkanmaan energiahuollolle. Suomen energiasta 6-7 prosenttia tulee turpeesta, mutta maamme hiilidioksidipäästöistä turpeenpoltto aiheuttaa 20 prosenttia. Turve on fossiiliseen verrattava polttoaine ja sen polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen poltossa tuotettua energiayksikköä kohden. Erityisen paljon ilmakehää rasittaa Isonevan kaltaisten luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten ojittamattomien soiden sisältämän turpeen esiin kaivaminen ja polttaminen. Vapo suunnittelee nostavansa Isonevasta myös ns. ympäristöturvetta kuivikkeeksi, imeytykseen ja kompostointiin, mutta määrät ovat polttoturpeen suunniteltuun määrään nähden vähäisiä. Ympäristöturvetta myös kaivettaisiin lähinnä vain toiminnan alkuvuosina. Leijonanosa Isonevan turpeesta päätyisi kestämättömään energiantuotantoon. EU aikoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Lähitulevaisuudessa päästötavoitteita tulee varmasti lisää; uusi sitova ja globaali ilmastosopimus on tarkoitus saada aikaan vuonna Ilmastotavoitteiden vuoksi turpeen energiakäyttöä on vähennettävä nykyisestä. Isonevasta turvetta kaivettaisiin Vapon mukaan noin vuoteen 2040 asti. Ilmastopolitiikan näkökulmasta on erittäin kyseenalaista, voidaanko turvetta käyttää energiantuotannossa edes enää vuonna Vesistövaikutukset Katsomme, että turpeenoton aloittaminen luonnontilaisella suolla olisi vastoin valtioneuvoston periaatepäätöksessä Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 (www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=66351&lan=fi) esitettyä kantaa. Sen mukaan uusien

11 11 turpeenottoalueiden käyttöönottoa arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joissa vesien tila uhkaa heiketä turpeenoton vaikutuksesta, ja toimintaa pyritään suuntaamaan jo oton kohteena oleville tai ojitetuille soille. Kuormitus on saatava pienenemään, jotta vesistön tila voisi parantua tai säilyä vähintään hyvänä, kuten laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää. Vapon mukaan Isonevan vedet johdettaisiin Kytöojaa ja Luomanojaa myöten Havanganjärveen. Vapon toteaa hakemuksessaan, että Havanganjärven valuma-alueen maankäyttö on metsätalouspainotteinen. Peltomaita ja maatalousvaltaisia alueita on noin 11 prosenttia valumaalueen pinta-alasta. Vesistökuormitus on pääasiassa maa- ja metsätalouden hajakuormitusta ja turpeenoton pistekuormitusta. Vapon mukaan Kytöojan vesi on erittäin hapanta, lievästi rehevää rehevää ja runsashumuksista. Kytöojasta vedet virtaavat Luomanojaan, jonka vesi on rehevää, hapanta, ruskeaa ja lievästi sameaa. Havanganjärvi on mesoeutrofinen, runsashumuksinen, lievästi samea ja lievästi hapan järvi. Näiden kuvailujen perusteella vaikuttaa siltä, että kuivatusvesille suunniteltu laskureitin veden laatu ei ole paras mahdollinen. Tähän viittaa myös vuonna 2011 laadittu Havanganjärven kuormitusselvitys (julkaisu.virrat.fi/dynastia/kokous/ pdf), joka liittyy Havanganjärven kunnostussuunnitelmaan. Selvityksen tulosten mukaan voidaan todeta, että Havanganjärven kuormitus on tasolla, joka hiljalleen johtaa järven rehevöitymiseen. Havanganjärven pitkä viipymä aiheuttaa heikon kuormituksen siedon ja sisäinen kuormitus pitää yllä rehevöitymiskehitystä. Pitkällä aikavälillä Havanganjärven kannalta olisi tärkeää laskea kuormitus sallitulle tasolle ja lyhyellä tähtäimellä estää sisäistä kuormitusta esimerkiksi hapettamalla syvänteitä. Isonevan alapuolisten vesialueiden ekologinen ja kemiallinen tila on suurelta osin määrittämättä ainoastaan Havanganjärven kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Kun vesialueiden ekologiset laatuluokat eivät ole selvillä, ei voida olla varmoja, että hanke olisi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säädetyn lain sekä vesipuitedirektiivin mukainen. Mainitun lain 1 :n mukaan vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Vesipuitedirektiivin mukaan pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä määrällinen ja kemiallinen tila tulee saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta eli vuonna Vaikka Kytöojan, Luomanojan ja Havanganjärven ekologista tilaa ei ole määritetty, jo Havanganjärven kuormitusselvityksen tulokset antavat aiheen olettaa, että turpeenottoa on Isonevalla mahdotonta toteuttaa vesienhoidon järjestämisestä säädetyn lain ja vesipuitedirektiivin ehtojen mukaisesti. Vapo arvioi, että laskennallisten ravinne- ja kiintoainevaikutusten perusteella hankealueen kuivatusvesillä ei ole normaalissa tilanteessa juurikaan vaikutusta alapuolisen vesistön (Luomanoja, Havanganjärvi) tilaan. Havanganjärven valuma-alueen turvetuotannon yhteiskuormituksen laskennalliset vaikutukset Havanganjärven veden laatuun jäävät melko lieväksi, mutta Luomanojassa vaikutukset ovat kohtalaiset ja näkyisivät lievänä rehevyyden kasvuna ja liettymisenä. Tätä arvio on varsin suppea ja perustuu teoreettisiin laskelmiin, joiden paikkansapitävyyttä juuri Isonevan kohdalla ei ole todennettu. Turpeenottoalueet ovat vesistöpäästöiltään erilaisia, riippuen mm. turpeen maatuneisuusasteesta.

12 Lupaharkinnassa tulee huomioida myös se, että Havanganjärven kunnostuksen lupahakemus on paraikaa lupaviranomaisen käsittelyssä. Kunnostuksen keskeinen tavoite on järven virkistyskäyttöarvon parantaminen. 12 Havanganjärvi ei välttämättä ole ainut järvi, jota Isonevan turpeenotto kuormittaisi. Geologisen tutkimuskeskuksen turveraportin mukaan Isonevan pohjoispään vedet laskevat Ylä- Havankajärveen. Mikäli Isonevalle perustettaisiin turvekenttä, ei ole taattua, että kaikki kuivatusvedet kulkeutuisivat suunniteltua reittiä Havanganjärveen. Myös Ylä-Havankajärven vedenlaatu voisi olla vaarassa. Tälläkin hetkellä Isonevan länsilaitaan johdettavia Pihtinevan kuivatusvesiä kulkeutuu Ylä-Havankajärveen (ks. luku 7). Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan rehevöityneen Ylä-Havankajärven kunnostamiseen (dnro LSY2007Y247). Turpeenotto Ylä-Havankajärven valuma-alueella saattaisi vaikeuttaa järven kunnostusyrityksiä huomattavasti ja ympäristölupaviraston/aluehallintoviraston myöntämät luvat näin ollen sotisivat toisiaan vastaan. Sekä Havanganjärven että Ylä-Havankajärven osalta viittaamme Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen (dnro 804/1/09), jossa KHO hylkäsi Vapon ympäristöluvan Soinin Koirasuolla vesiensuojelusyistä. KHO katsoi, että yhtiön turpeenotto Koirasuolta yhdessä muiden kuormittavien toimintojen kanssa aiheuttaisi alapuolisessa vesistössä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Vapo korostaa käyttävänsä toiminnassaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turpeenoton parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat vesienkäsittelyssä pintavalutuskentät. Nykytiedon perusteella on selvää, että pintavalutuskentät eivät pysty pidättämään rankkasateiden aikaisia ravinne-, kiintoaine- ja humushuuhtoumia turpeenkaivualueilta. Kevättulvien ja rankkasateiden yhteydessä jopa 90 prosenttia avoimien turvekenttien jätevesistä humuksineen siirtyy alapuoliseen vesistöön hallitsemattomasti yli ja ohi kaikkien vesi- ja mittausjärjestelmien. Kesällä 2012 tästä saatiin moniaalla esimerkkejä, kun turvekentät rankkasateiden yhteydessä vuotivat yli äyräidensä (mm. yle.fi/uutiset/pohjois-pirkanmaan_rankkasateet_ovat_aiheuttaneet_tulvia_turvesoilla/ ). 7. Pihtinevan ympäristöluvan muuttaminen Vapo hakee lupaa Pihtinevan ympäristöluvan muuttamiseen vesien johtamisen ja puhdistamisen osalta. Pihtineva sijaitsee noin 1,2 kilometriä Isonevasta länteen. Pihtinevalta on nostettu turvetta jo useita vuosia. Pihtinevan kuivatusvedet johdetaan tätä nykyä Isonevalle suon länsireunaan, josta vedet kulkeutuvat Kytöojaan ja edelleen Luomanojaan ja Havanganjärveen. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin syksyllä 2012 tekemien maastohavaintojen perusteella osa Pihtinevan laskuvesistä kulkeutuu Isonevan luoteislaidan kautta myös Ylä-Havankajärveen (ks. kuvaliite 2). Vapon uuden suunnitelman mukaan Pihtinevan kuivatusvedet johdettaisiin Isonevan luoteisreunaan kaivettavaa ojaa myöten uudelle pintavalutuskentälle. Puhdistuksen jälkeen vedet johdettaisiin suon itäreunaan ja edelleen Kytöojaan, Luomanojaan ja Havanganjärveen. Pihtinevan ympäristöluvan muuttamishakemus pohjautuu Isonevan turpeenottohankkeeseen. Koska katsomme, että turpeenottolupaa Isonevalle ei voida lainmukaisesti myöntää, Pihtinevankaan ympäristöluvan muuttaminen ei ole tarpeellista. Hakemuksen sisältö on myös hyvin puutteellinen. Siinä todetaan, että hakijan käsityksen mukaan Pihtinevan kuivatusvesien puhdistuksen tehokkuudessa ei tapahdu sanottavaa heikentymistä. Hankkeen vesistövaikutukset pysyvät samantasoisina kuin tällä hetkellä. Muutosta huonompaan ei tapahdu. Hakija ei ole perustellut näitä arvioitaan.

13 8. Asiakirjojen nähtävilläolosta 13 Vapon lupahakemusten asiakirjat olivat nähtävillä Virtain kaupungintalolla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston internetsivuilla oli kumpaisestakin hankkeesta esillä ainoastaan kuulutus. Muistutuksia ja mielipiteitä laativien tahojen on erittäin vaikeaa perehtyä hankkeisiin, joiden asiakirjoihin voi tutustua ainoastaan virka-aikana yhdessä fyysisessä sijaintipaikassa. Turpeenoton kaltaisten, ympäristöön merkittävästi vaikuttavien hankkeiden hakemusasiakirjat olisi ehdottomasti saatava sähköiseen muotoon joko suoraan AVI:n internetsivuille tai pyydettäessä toimitettaviksi. Nyt allekirjoittaneet joutuivat tavoittelemaan hakemusasiakirjoja monien eri henkilöiden ja skannausoperaatioiden kautta. Hakemusasiakirjojen vaikea tavoitettavuus vaarantaa kansalaisten mahdollisuuden osallistua elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä on vastoin perustuslain 20 :ää: Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lopuksi Luonnontilaisen kaltaisena säilynyt Isoneva on erittäin tärkeä useille soiden uhanalaisille luontotyypeille, joiden suojelun taso on nykyään riittämätön. Lisäksi Isoneva tarjoaa elinympäristön lukuisille soiden alkuperäislajeille, joiden elinpiiri on käynyt Suomessa viime vuosikymmeninä hyvin pieneksi. Luonnonsuojelulaki ja luontodirektiivi velvoittavat Suomea turvaamaan luontotyyppien ja lajien säilymisen. Turpeenotto tuhoaisi Isonevan merkittävät luontoarvot ja heikentäisi vielä melko kajoamattomana säilynyttä suokokonaisuutta, johon Isonevan ja sen länsipuolella sijaitsevan Pahkanevan lisäksi kuuluvat Natura ohjelmassa suojellut Iso Närhinneva (Virrat) sekä Isoneva-Raitakulonneva (Ylöjärvi). Tämä suokokonaisuus on Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen mitassa ainutlaatuinen. Turpeenotto Isonevalla pilaisi Isonevan ja heikentäisi ratkaisevasti arvokasta kokonaisuutta. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Jukka T. Helin, puheenjohtaja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Suvi Sergejeff, sihteeri Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. LIITTEET Kuvaliite 1: Ote peruskartasta 1960: Haukkalammi näkyy Isonevan pohjoisosassa nykyisenkaltaisena Kuvaliite 2: Kuvia Pihtinevan kuivatusvesistä Liite 3: Ympäristöministeriön vastaus pirkanmaalaisten luontojärjestöjen aloitteeseen Pahkanevan ja Isonevan suojelemiseksi Liite 4: Isonevan lintuhavainnot -listaus lintuharrastajien Tiira-havaintoverkosta (www.tiira.fi)

14 14 Kuvaliite 1: Ote Maanmittauslaitoksen vuoden 1960 peruskartasta (ruudut 1 x 1 km, karttalehti ) skannattuna. Haukkalammin rimpialueen näkyy Isonevan pohjoisosassa. Haukkalammin lähellä ei ole ojia, joten se lienee luonnontilainen. Sitä ei ole silti merkitty lammeksi, vaan samaan tapaan kuin nykyisissä kartoissa vaikeakulkuiseksi puuttomaksi suoksi. Rimpialueelle ei myöskään ole annettu nimeä toisin kuin samalla kartalla näkyville Pihti- ja Sammakkolammelle, jotka ovat pinta-alaltaan huomattavasti pienempiä. Tämäkin viittaa siihen, että Haukkalammi ei välttämättä ole ollutkaan varsinainen lampi.

15 15 Kuvaliite 2: Kuvien 1 ja 2 ottopaikka ja kuvaussuunta on merkitty karttaan (Maanmittauslaitoksen maastokartta 2012, ks. s. 17). Kuvissa näkyy tukittu tai tukkeutunut siltarumpu, joka sijaitsee Pihtinevalta Isonevan luoteisosan kautta Ylä-Havankajärveen virtaavassa ojassa. Siltarumpu lienee tukittu, jotta Pihtinevan vedet valuisivat Vapon väittämän mukaisesti Isonevan länsilaitaa pitkin etelää kohti. Näin ei kuitenkaan ole ollut ainakaan syksyllä 2012, sillä osa vesistä on virrannut metsäautotien yli voimakkaasti ja päätynyt siten Ylä-Havankajärveen laskeviin ojiin. Kuva 1: Kuva 2:

16 16 Kuvassa 3 näkyy kunnostettu oja Isonevan luoteisosassa. Oja virtaa kohti Ylä-Havankajärveä. Kuva osoittaa, kuinka Isonevan luoteisosasta vedet valuvat kohti Ylä-Havankaa. Vaikka kuvissa 1 ja 2 näkyvää ylivuotoa ei olisikaan ollut, kulkeutuisi Pihtinevan kuivatusvesiä mahdollisesti joka tapauksessa Ylä-Havankaan Vapon väittämän vastaisesti. Kuva 3:

17 Maanmittauslaitoksen maastokartta 2012, liittyy Kuvaliitteeseen 2 (ks. s ). Karttaan on merkitty kuvien 1, 2 ja 3 ottopaikka ja kuvaussuunta sekä hahmotelma Isonevalla olevasta vedenjakajasta (sininen katkoviiva), jonka pohjoispuolelta vedet virtaavat pohjoiseen kohti Ylä- Havankajärveä ja eteläpuolelta etelään. Siniset nuolet osoittavat veden virtaussuuntia. 17

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 4. krs 12.3.2009 33100 Tampere 1 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere Virtain luonnonsuojeluyhdistys

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 33200 Tampere 7.2.2013 pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00101 HELSINKI korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 30.3.2015 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A 20.10.2010 33100 Tampere Ylöjärven Luonto ry. c/o Timo Tamminen Niemitie 14 A 13 33480 Ylöjärvi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MUISTUTUS Varastokatu 3 A 2.3.2011 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN Päätös PIRELY/35/07.04/2010 Liitteet (4+1) 18.2.2011 Julkinen Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA VAPO OY:N VIRTAIN PAHKANEVAN TURVETUOTANTOHANKKEESEEN

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p.

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p. Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS 17.1.2011 c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43 34800 Virrat larissa.heinamaki@iki.fi p. 040 776 2797 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213

Lisätiedot

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja

30.08.13 KHO Powerpoint-pohja 1 KHO Powerpoint-pohja KHO:n oikeuskäytännön viimeaikaisia suuntaviivoja ympäristöasioissa - näkökulmia luonnonarvoihin oikeussihteeri Arto Hietaniemi SYS-päivät 5.9.2013 Helsinki Rakentamis- ja ympäristöasiat

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen: Suomen luonnonsuojeluliiton 25.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/320/04.08/2010.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p. Suomen luonnonsuojeluliiton VALITUS Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 20.6.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto Uhattuja soita Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto 15.2.2011 Pohjanmaan rannikkoa (orannssit alueet turvekaivoksia) Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Ojittamaton, enimmäkseen

Lisätiedot

Turvehankkeisiin vaikuttaminen

Turvehankkeisiin vaikuttaminen Turvehankkeisiin vaikuttaminen Suokoulutuspäivä 28.5.2011 Seinäjoki, Veneskoski aluepäällikkö Merja Ylönen Turpeenotto on luvanvaraista - turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus vaativat ympäristöluvan

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190.

Vapo Oy:n ympäristölupahakemus turvetuotantoalueelle. Diaarinumero ISY-2005-Y-190. Sivu 1/5 ITÄ-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Minna Canthin katu 64B PL 69 70101 KUOPIO Poitsilanmaan Luontoyhdistys Kuikka ry Vastine valituksenalaiseen Juha Juuti päätökseen 121/07/02 Käpypolku 4 as.4 54120

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011

Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari 3 59800 Kesälahti http://www.karjalanpyhajarvi.fi/ 7.8.2011 Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI

TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUPAPROSESSI Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 8.4.2011 Seinäjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 21.04.11 1 Turvetuotannon luvitushistoria

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA

Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry Katariinantori 6 PL 180 53900 LAPPEENRANTA 53101 LAPPEENRANTA 26.1.2007 Itä-Suomen ympäristölupavirasto PL 69 70101 KUOPIO

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu 19.4.2012 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keuruu 18.4.2012 1 MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009, lainvoima

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lapioneva-Mustajärven alue sijaitsee Ylöjärven (Kurun) ja Ruoveden

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 14.7.2016 larissa.heinamaki@iki.fi Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p.

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Rantatie Virrat p. Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS 11.7.2011 c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43 34800 Virrat larissa.heinamaki@iki.fi p. 040 776 2797 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry pirkanmaa@sll.fi p. (03)

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö

Vaskiluodon Voima Oy:n Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Kihniö Virtain Luonnonsuojeluyhdistys ry MUISTUTUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 5.4.2013 larissa.heinamaki@iki.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto kirjaamo.lansi@avi.fi Dnro

Lisätiedot

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012

Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012 ASIA HAKIJA Koivistonkeitaan turvetuotannon ympäristölupa ja lupa poiketa vesilain 1 luvun 15 a :n mukaisesta

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Kartta- ja ilmakuvatarkastelu turvetuotannon kannalta tärkeillä vyöhykkeillä (EO/tu) sijaitsevista soista Hanna Kondelin maaliskuu 2011 Johdanto Pirkanmaan liitto on saamassa

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

MUUTOKSENHAKU LSSAVI:N PÄÄTÖKSEEN 237/2013/1 Vaskiluodon Voima Oy:lle myönnetty Sarvinevan turvetuotannon ympäristölupa

MUUTOKSENHAKU LSSAVI:N PÄÄTÖKSEEN 237/2013/1 Vaskiluodon Voima Oy:lle myönnetty Sarvinevan turvetuotannon ympäristölupa 1 Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry/ Pj Arja Pihlaja Ailinkuja 6 39700 Parkano arpih@elisanet.fi MUUTOKSEN HAKU 19.1.2014 VAASAN HALLINTO-OIKEUS PL 204 65101 VAASA vaasa.hao@oikeus.fi Tiedoksi: Länsi-ja

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta

Lisätiedot

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.

Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry. 11.7.2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE Muutoksenhaku Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan turpeenottoaluevarauksista VALITTAJA Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry., Helsinki PROSESSIOSOITE VAATIMUKSET

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima 1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT Keski-Suomen maakuntakaava - kokonaismaakuntakaava Vahvistus 14.4.2009,

Lisätiedot

Aloite Pirkanmaan arvokkaiden soiden säästämiseksi turpeenotolta

Aloite Pirkanmaan arvokkaiden soiden säästämiseksi turpeenotolta Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. ALOITE Varastokatu 3 A 13.4.2010 33100 Tampere p. (03) 213 1317 s-posti: pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. PL 482 33101 Tampere p. 050-356 3231

Lisätiedot

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 28.11.2012 1 Soiden ja turvemaiden käyttö

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010. Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki

Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010. Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/193/04.08/2010.

Lisätiedot