Tobin-Spahn-vero Tobinin yksinkertainen idea

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tobin-Spahn-vero Tobinin yksinkertainen idea"

Transkriptio

1 Tobin-Spahn-vero Tämä artikkeli esittelee kaksi suosituinta ehdotusta valuutanvaihtoverosta. Lisäksi artikkelissa selvitellään ehdotuksia kohtaan esitettyä kritiikkiä ja vasta-argumentteja sille. Sisältö: Tobinin veron perusidea on yksinkertainen Kaksitasoinen Spahnin malli Tobinin vero vakauttaa Tobinin veron ei tarvitse olla universaali Markkinavoimat vastustavat Tobinin veroa 8 suosituinta syytä vastustaa Tobinin veroa Tobinin yksinkertainen idea Suuri osa valuuttamarkkinoiden kaupankäynnistä syntyy pääomasijoittajien voitontavoittelusta ja on tarpeetonta reaalitalouden, ulkomaankaupan ja pitkäaikaisten sijoitusten kannalta. Kansainvälisen järjestelypankin mukaan 80 prosenttia valuuttamarkkinoiden volyymistä on alle viikon pituisia edestakaisia valuuttakauppoja. Keinottelulla ja muulla lyhyen tähtäimen voittoihin pyrkivällä liiketoiminnalla on monia haitallisia vaikutuksia erityisesti kehitysmaissa. Jo hyvin pieni valuutan vaihtoon kohdistuva vero tekisi suuren osan näistä lyhyen tähtäimen liiketoimista kannattamattomiksi. Arvioiden mukaan 0,25 prosentin vero vähentäisi valuuttakauppaa kolmanneksella. Valuutanvaihtoveron vaikutus olisi sitä pienempi mitä pidemmän ajan sijoituksesta olisi kysymys. Lyhytaikaisten edestakaisten valuuttakauppojen voitto-odotuksien olisi noustava sitä korkeammiksi mitä lyhyemmästä kaupasta on kyse. Tobin vero toimii kuten suodatin: se suodattaa kuuman rahan haitalliset virrat, mutta ei vaikeuta merkittävästi pitkäjännitteistä reaalitaloutta palvelevia rahoitusvirtoja. Tobin itse kuvaili veroaan hiekaksi, jota heitetään hidastamaan ylikierroksilla pyöriviä rahamarkkinoiden rattaita pysäyttämättä koko koneistoa. Tobinin vero toteutettaisiin seuraavalla tavalla: Kaikkia valuuttatransaktioita verotettaisiin, olivatpa ne sitten käteiskauppoja tai johdannaisia Kaikki finanssimarkkinoiden osapuolet joutuisivat maksamaan veroa, paitsi keskuspankit, hallitukset ja monenväliset instituutiot. Vero laskettaisiin vaihdon nimellisarvosta (mikä tekisi jotkut johdannaismuodot kannattamattomaksi). Vero kerättäisiin sekä valuutan myynnistä että ostosta, jolloin edestakaisen valuutanvaihdon (valuutan myyminen ja ostaminen tietyn sovitun ajanjakson aikana) vero olisi prosentin, jos veroaste olisi puoli prosenttia.

2 Veroaste olisi ainakin alussa hyvin pieni (0,02-0,25 prosenttia), jotta ei kuristettaisi liiaksi markkinoiden likviditeettiä, mikä voisi haitata tarpeellisten liiketoimien rahoitusta ja suojautumista. Spahnin malli: Kaksitasoinen Tobinin vero ehkäisee kriisejä Normaalioloihin tarkoitetun pienen Tobinin veron lisäksi tarvitaan huomattavasti korkeampi vero, joka otetaan käyttöön valuuttakriisien uhatessa. Pieni vero ei pysty estämään keinottelua, jos devalvaatio-odotukset ovat suuria. Esimerkiksi Thaimaan kriisin yhteydessä 1997 maan valuutan bahtin arvo oli selvästi yliarvostettu, ennen kuin nopea valuuttapako alkoi ja bahtin arvo romahti 40 prosenttia muutamassa viikossa. Niin sanotussa Spahnin mallissa keskuspankki määrittelee valuutalle päivittäin odotekurssin. Tämä odotekurssi määrittää valuuttaputken eli ne rajat, joiden välillä valuuttakurssin heilahtelu kulloinkin sallitaan. Valuuttaputken sisällä normaalioloissa peritään valuuttakaupoista 0,02 prosentin Tobinin vero. Kun valuuttakurssi ylittää tai alittaa valuuttaputken rajat, ryhdytään automaattisesti perimään 50 tai 100 prosentin "rangaistusveroa". Kaksitasoinen vero laskee sijoittajien tuotto-odotuksia devalvaatioihin johtavaa keinottelua ja ehkäisee kriisejä uhkaamalla siirtää ansiottomat voitot verottajalle. Valuutanvaihtovero vakauttaa Valuutanvaihtovero vakauttaisi kansainvälistä taloutta ja hyödyttäisi kehitysmaita monella tavalla. Vero vähentäisi yllykettä keinotella lyhytaikaisilla valuuttakurssieroilla. Tämä pienentäisi osaltaan talouskuplia, joita syntyy, kun lyhytaikaiset markkinaodotukset kasaantuvat pitkän aikavälin uskoksi. Vero ehkäisisi siten valuuttakriisien syntymistä. Vähentyneestä kriisiriskistä hyötyisivät erityisesti kehitysmaat, koska niiden kyky selviytyä shokeista ja kriiseistä on kaikkien heikoin. Vero nostaisi lyhytaikaisen lainauksen kustannuksia ja parantaisi ulkomaankaupan ja velanoton kustannusten ennakoitavuutta. Tämä kasvattaisi pitkäaikaisten suorien sijoitusten osuutta, joka olisi myös erittäin hyödyllistä kehitysmaille. Investointien rahoitusrakenteen muutos myös vakauttaisi kansainvälistä talousjärjestelmää ja vähentäisi rahoitusmarkkinoiden systeemistä riskiä. Keskuspankit ja hallitukset saisivat takaisin rahapoliittisia vaikutusvaltaansa, kun markkinoiden vipuvoima olisi pienempi. Korkoja voitaisiin käyttää enemmän kehityspolitiikan välineinä ja vakauttajina eikä vain markkinavoimien tyynnyttelyssä. Tobinin veron ei tarvitse olla universaali Tobinin vero olisi mahdollista toteuttaa ensi vaiheessa minkä tahansa riittävän merkityksellisen maaryhmän kesken, josta löytyy poliittista tahtoa sen toteuttamiseen. Tällainen voisi olla esimerkiksi euroalue. Ensi vaiheessa maaryhmä ottaisi käyttöön pienen valuutanvaihtoveron, esimerkiksi 0,05 prosenttia, joka peritään maaryhmän sisällä tapahtuvista valuuttakaupoista. Sen sijaan maaryhmän yhteisen rajat ylittävistä valuuttakaupoista perittäisiin korkeampi vero.

3 Kaksitasoinen vero painostaisi kaikkia niitä maita, jotka haluaisivat käydä kauppaa Tobinmaiden kanssa, liittymään vero-järjestelmään. Kokemukset osoittavat, ettei verotus välttämättä vähennä suhteellista kilpailukykyä. Esimerkiksi Lontoon pörssissä käyttöönotettu leimavero ei ole vähentänyt kaupankäyntiä, vaikka veroa kerättiin esimerkiksi vuonna ,5 miljardin markan edestä. Myyntiverot Frankfurtin, Singaporen ja Hongkongin rahoituskeskuksissa eivät ole heikentäneet niiden suhteellista asemaa. Tobinin vero voitaisiin ensisijassa ottaa käyttöön esimerkiksi euroalueen ja Japanin kesken. Lähes 70 prosenttia valuuttakaupoista käydään Japanin jenin ja euron käyttöalueella. Myös monet 1990-luvun finanssikriisien koettelemat suuret maat (Brasilia, Korea, Thaimaa, Etelä-Afrikka, Venäjä) tai pääomakontrollinsa säilyttäneet suuret kehitysmaat (Kiina, Intia, Malesia) olisivat todennäköisesti halukkaita liittymään Tobinin veroon. Markkinavoimat vastustavat Tobinin veroa "Sijoittajien ei tarvitse enää sopeuttaa investointejaan hallituksen tarjoamiin mahdollisuuksiin, vaan hallitusten on sopeuduttava sijoittajien toiveisiin ja vaatimuksiin. Itse asiassa demokratian klassisen kolmen valtiomahdin ja median rinnalle on noussut viides valtiomahti, rahoitusmarkkinat." Deutsche Bankin pääjohtaja Rolf Breuer (1). Tobinin verolle on olemassa hyvät talous- ja kehityspoliittiset perustelut. Tobin veron vastustajiin kuuluu kuitenkin vaikutusvaltaisia eturyhmiä, jotka tekevät valtavia voittoja säätelemättömillä pääomamarkkinoilla. Tobinin vero ei ole arvonlisäveron kaltainen ratkaisu, joka koituu tavallisten kansalaisten maksettavaksi. Sen sijaan Tobin vero perittäisiin niiltä harvoilta, joilla rahavaroja on ylen määrin. Tobinin vero voisi olla siten tulonjakoa edistävä vero, jolla varallisuutta siirrettäisiin kaikkein rikkaimmilta yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Vetoamalla kilpailukyvyn menetykseen monikansalliset yritykset ovat saaneet maat kilpailemaan keskenään alhaisella voittojen verotuksella. "Markkinavoimille" on kehittynyt voimakasta vipuvoimaa, jolla ne pystyvät ohjaamaan poliittisia päätöksiä. Tobinin vero palauttaisi päätäntävaltaa takaisin hallituksille ja kansavaltaisille järjestelmille finanssimarkkinoiden vaikutusvallan kustannuksella. Tobinin vero olisi siten talouspoliittisten tavoitteiden lisäksi merkittävä demokraattinen uudistus, joka avaa keskustelun globaalista demokratiasta. Miksi vastustetaan? 8 suosituinta syytä vastustaa Tobinin veroa 1. Tekninen kierto-ongelma: Tobinin vero ei toimi, koska se voidaan kiertää veroparatiisien, offshore-markkinoiden ja verojärjestelmän porsaanreikien kautta. Valuuttakauppa siirtyy verovapaille alueille tai veron kiertämiseksi kehitetään uusia rahoitusinstrumentteja ja muita valuuttakaupan korvikkeita. Vasta-argumentti: Tekninen kierto-ongelma-argumentti hyväksyy ansiottomia voittoja tuottavan keinottelun ja veronkierron, koska niitä ei ole toistaiseksi haluttu tai pystytty kansainvälisin toimin valvomaan ja rajoittamaan.

4 Tilanne on sama kuin vielä 1700-luvulla maailmanlaajuisen kauppamerenkulun kehittyessä, jolloin merirosvot käyttivät hyväkseen valvomattomien merien "offshoretiloja". Valuuttamarkkinoiden verottamisessa on kyse poliittisesta tahdosta verottaa nykyajan finanssipiratismia. Porsaanreikien etsiminen on kaikkien verojärjestelmien uhkana. Kukaan ei kuitenkaan vaadi tuloveron lakkauttamista veronkierron vuoksi. Verojärjestelmää pitää kehittää kansainvälisesti sitä mukaa kun keinottelijat kehittävät keinoja sen kiertämiseen. Tekninen kehitys mahdollistaa uusienkin finanssi-innovaatioiden valvonnan. Valuuttatransaktioiden kasvaneen volyymin ja väärinkäytösten riskin vuoksi on viime vuosina rakennettu kansainvälinen valvontajärjestelmä. Valtaosa valuuttatransaktioista voidaan jäljittää ja verottaa automatisoitujen maksujärjestelmien kautta. Uudet reaaliaikaisten maksujen kansainväliset suoritusjärjestelmät, jotka ovat tehneet Visa Electronin kaltaiset pankkikortit mahdollisiksi, luovat tekniset edellytykset Tobinin veron tehokkaalle perimiselle. Myös veroparatiisien ja muiden vapaamatkustajien olisi pakko sopeutua universaaliin veroon, jos teollisuusmaat toteuttaisivat Tobinin veron. Vaikka veroparatiisit ovat juridisesti itsenäisiä, suurin osa niiden kautta kulkevasta valuuttakaupasta tapahtuu tärkeimpien kansainvälisten rahoituskeskusten tietokonejärjestelmissä. Sekä Tobinin veron ulkopuolisia valtioita että veronkiertoon pyrkiviä valuuttamarkkinoiden osapuolia olisi helppo rangaista asettamalla niiden valuutanvaihdolle korkeampi vero. 2. Sijoittajat toimivat rationaalisesti ja heidän sijoittamistaan ohjaa oikeat arviot markkinoiden pitkän aikavälin tasapainosta. Vasta-argumentti: Uusliberalistinen talousteoria olettaa, että pääomia ja tuotantoa kontrolloivat toimijat ovat rationaalisia ja reagoivat kaikkiin signaaleihin oikein. Tämä edellyttää, että liikkeenjohtajat ja sijoittajat tuntevat talouden kaikki olennaiset mekanismit ja osaavat ennustaa tulevaisuutta. Finanssimarkkinoilla lisäoletus on, että sijoittajat perustavat toimintansa sijoituskohteiden oikein arvioituihin tuotto-odotuksiin, ei rahoitusmarkkinoiden hintakehitykseen sinänsä. Ovatko nämä oletukset missään järkevässä mielessä realistisia? Tiedämme, että liikkeenjohtajien ja sijoittajien näkemykset poikkeavat usein toisistaan. Itse asiassa rahoitusmarkkinoilla ei tapahtuisi paljonkaan vaihtoa ilman ristiriitaisia arvioita. Kuka sijoittaja suostuisi myymään valuuttaa tai arvopapereita, jos uskoisi niiden hinnan nopeasti nousevan ja tietäisi osaavansa ennustaa? Brittiläinen taloustieteilijä John Maynard Keynes esitti omien kokemustensa pohjalta jo 1930-luvulla, että valuuttamarkkinat toimivat kuin iltapäivälehden kauneuskilpailu. Sijoittajat yrittävät arvata, miten muut sijoittajat käyttäytyvät ja muodostavat odotuksensa sen perusteella? Tällaisessa kauneuskilpailussa kysymys "oikeasta kauneudesta" näyttelee vain epäsuoraa roolia. Sijoittajat ovat alttiita irrationaaliselle laumakäyttäytymiselle. Lisäksi sijoittajat syyllistyvät helposti "moraaliseen hasardiin" eli luottavat siihen, että julkinen valta tai kansainvälinen yhteisö pelastavat riskipitoisetkin sijoitukset järjestelmän vakauden turvaamiseksi, kuten kävi Aasian kriisissä vastuuttomille sijoittajille tai suomalaisille pankeille pankkikriisin

5 aikana. 3. Markkinat tietävät parhaiten, joten niiden toimintaan ei pidä ulkopuolisten puuttua. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat johtuvat valitusta kansallisesta talouspolitiikasta, joka ei sovi yhteen kansainvälisten vapaiden valuuttamarkkinoiden kanssa. Vasta-argumentti: Tämän näkemyksen taustalla on uusliberalistinen talousmalli, jonka mukaan markkinat ovat itseään ohjaava, neutraali ja autonominen järjestelmä. Malli perustuu olettamukselle, että sijoittajat toimivat rationaalisesti täyden tiedon varassa (katso väite 2). Koska väite 2 ei kuvaa todellisuutta, markkinoiden luonnollista tai optimaalista tasapainoa ei ole olemassa. Pikemminkin rahoitusmarkkinat alkavat helposti kasvaa muun talouden kustannuksella, imevät fyysisiä ja inhimillisiä resursseja tuotannollisesta toiminnasta ja luovat yhä vakavampia kriisitendenssejä. Esimerkiksi kriittinen rahoitusmarkkinateoria (2) auttaa ymmärtämään ja selittämään paitsi epävakautta niin myöskin nykyisen globaalin talouden valtamekanismeja paljon paremmin kuin uusliberalistinen sokea usko markkinoiden optimaaliseen tasapainotilaan ja markkinoiden rationaalisuuteen. Uusliberalistit pitävät rahaa hyödykkeenä, kauppatavarana muiden joukossa. Raha on kuitenkin yhteishyvä, joka on verrattavissa kieleen tai lainsäädäntöjärjestelmään ja jonka arvo perustuu kansalaisten ja keskuspankin väliselle luottamukselle. Se on ensisijaisesti sosiaalinen sopimus ja myös markkinatalouden keskeinen instituutio. Tobinin vero voidaan nähdä välineenä, jolla rahan sosiaalinen tehtävä voidaan palauttaa ja jolla voidaan korjata markkinajärjestelmän itsetuhoista toimintaa, kuten keinottelua. 4. Vapauttamisen ansiosta rahoitusmarkkinat ovat vakautuneet ja maailmantalous on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Tobinin vero vähentäisi markkinoiden tehokkuutta nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Vasta-argumentti: Päinvastoin on syytä olettaa, että Tobinin vero lisäisi taloudellista tehokkuutta ja vakautta. Lyhytaikaisilla pääomaliikkeillä ja valuuttakurssien vaihtelulla on kauaskantoisia sosioekonomisia vaikutuksia. Korkotason asettaminen ja yleisemmin valtion harjoittama rahapolitiikka on ainakin osin alisteista rahoitusmarkkinoiden sisäiselle kehitykselle, sen sijaan, että rahapolitiikalla pyrittäisiin vaikuttamaan tuotannollisiin investointeihin. Voimakkain sosio-ekonominen vaikutus on valuuttakriiseillä. Kehitysmaiden kokemat vakavat finanssikriisit 1990-luvulla olivat osaltaan seurausta äkkinäisestä päomien ja valuuttamarkkinoien vapauttamisesta. Yhdistetty pankki- ja valuuttakriisi on teollisuusmaissa aiheuttanut keskimäärin 17,6 prosentin kumulatiivisen tuotannon menetyksen, työttömyyden kasvua, köyhyyden lisääntymistä ja erilaisten sosiaalisten ongelmien kasvua (3). Kehitysmaissa sosiaaliset vaikutukset ovat yleensä paljon vakavampia. Rahoitusmarkkinoiden ylivalta johtaa voimavarojen yleiseen tehottomaan kohdentumiseen, kun yhä suurempi osa niukoista voimavaroista siirretään

6 rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Keinottelijat saavat yrityksiä kontrolliinsa, vaikka he eivät ole kiinnostuneita niiden liiketoiminnasta. Uusliberaali talouspolitiikka ja valtioiden säästötoimet johtavat deflaatioon eli globaalin kokonaiskysynnän pienenemiseen. 5. Tobinin vero nostaisi reaalitalouden kustannuksia ja vaikeuttaisi riskinhallintaa, vähentäisi pääomanmuodostusta ja nostaisi pääoman hintaa. Vasta-argumentti: Päinvastoin Tobinin vero vähentäisi reaalitalouden kustannuksia. Suuri osa päivittäisestä valuuttakaupasta koostuu uusliberaalin talousteorian mukaan "vakauttavista suojautumistoimenpiteistä". Koska Tobinin vero vakauttaisi valuuttakursseja, se vähentäisi samalla tarvetta näihin suojautumistoimenpiteisiin ja pienentäisi ulkomaankaupan ja pitkäaikaisia investointeja tekevien sijoittajien nettokustannuksia. Vakaammat rahoitusmarkkinat rohkaisivat pidempiaikaiseen sijoitustoimintaan, lainaukseen ja pitkäjännitteiseen tuotannolliseen toimintaa lyhytjännitteisten liiketoimien sijasta. Jos kuitenkin tarpeita reaalitalouden toimijoiden suojautumistoimenpiteisiin ilmenisi, niitä varten voitaisiin luoda demokraattisesti valvottu vakuutusjärjestelmä Tobinin veron tuottamien rahastojen pohjalta. Nämä samat rahastot voisivat myös toimia hätärahastoina uhkaavien valuuttakriisien torjumiseksi, jolla voitaisiin estää reaalitaloudessa kipeästi tuntuvien rahoituskriisien kärjistyminen. 6. Epävakaus: Tobinin vero vähentää kaupan määrää eli volyymiä, minkä vuoksi markkinoiden likviditeetti katoaa, mikä puolestaan johtaa markkinoiden "ohuuteen" ja edelleen epävakauteen. Tobinin veron toimeenpano aiheuttaisi "likviditeettishokin", jolla olisi vakavia seurauksia kokonaistaloudessa. Vasta-argumentti: Tobinin veron vaikutuksia ei voida varmuudella ennustaa, koska sitä ei ole toistaiseksi kokeiltu käytännössä. On kuitenkin todennäköisempää, että Tobinin vero vakauttaa valuuttamarkkinoita tekemällä keinottelun kannattamattomaksi. Chilen ja Malesian 1990-luvun kokemukset pääomien kontrolloimisesta ovat olleet kokonaistalouden kannalta myönteisiä. Toimenpiteiden vaikutukset ovat olleet samankaltaisia, kuin Tobinin verolla ennustetaan olevan. Chile velvoitti 1990-luvulla sijoittajia tallettamaan osan tuomistaan investoinneista keskuspankin tilille. Malesia asetti vuoden 1997 kriisin kärjistyessä tiukat pääomien ja valuutanvaihdon rajoitukset ja maalla on edelleen käytössä kansallinen "Tobinin vero". Kummankaan maan valuutta ei ole joutunut näiden toimenpiteiden vuoksi kriisiin eikä niissä ole kärsitty merkittävästä likviditeettikriisistä. Tobinin veron tulisi osa laajempaa toimenpideohjelmaa rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi ja valvomiseksi. Tämä järjestelmä pitäisi ottaa käyttöön asteittain ja sen vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja laajemmin koko maailmantalouteen pitäisi seurata. 7. Tobinin vero ei estä spekulatiivisia hyökkäyksiä. Vasta-argumentti: Väite on osittain totta, sillä Tobinin vero ei estäisi spekulaatiota, jos sijoittajat odottavat huomattavaa devalvoitumista. Spahnin muunnelma, jossa yksinkertainen vero on korvattu kaksitasoisella verolla, kuitenkin ehkäisisi spekulaatioita

7 huomattavasti. Keinottelijat tietäisivät automaattisen veron kytkeytyvän päälle epävakaissa olosuhteissa, eikä sijoittajilla olisi enää yllykettä odottaa ja kiihdyttää aikaisemmin tuottoisia kriisejä. Spahnin mallia voidaan vielä tukea globaalilla interventiorahastolla, jonka tulot saataisiin Tobinin verosta. Pelkkä Tobinin verokin tosin pienentäisi valuuttamarkkinoiden volyymia ja sitä kautta markkinoiden "vipuvoimaa" eli markkinavoimien valtaa, mikä onkin monien Tobinin veron kannattajien mielestä sen ydin. Lähteet: (1) Die Zeit (2) Heikki Patomäki: Democratising Globalisation. The Leverage of the Tobin Tax, Zed: London (3) IMF: World Economic Outlook 1998 Heikki Patomäki: Vapaus Verottaa, Kepan julkaisusarja.

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Antti Suvanto Valuuttakauppa, pääomanlikkeet ja Tobinin vero. Kansantaloudellinen yhdistys

Antti Suvanto Valuuttakauppa, pääomanlikkeet ja Tobinin vero. Kansantaloudellinen yhdistys Antti Suvanto Valuuttakauppa, pääomanlikkeet ja Tobinin vero Kansantaloudellinen yhdistys 6.9.2001 1990-luvun perintö ERM-järjestelmän kriisi Kaakkois-Aasian valuutta- ja rahoituskriisit Reaktiot: - suhtautuminen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Markkinakatsaus. tammikuu 2017 Markkinakatsaus tammikuu 2017 Talouskehitys IMF:n odotukset Maailman BKT-kasvun suhteen ennallaan (3,4 prosenttia 2017 ja 3,6 prosenttia 2018). Talousennusteisiin liittyy kuitenkin tällä hetkellä tavallista

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN Tässä esityksessä oleva veroinformaatio sisältää yleistä informaatiota 1.1.2016 voimassaolevasta Suomen lainsäädännöstä sekä oikeus- ja verotuskäytännöstä. Se ei ole täydellinen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Kurssimanipulaatiota, muita väärinkäytöksiä vai heiluntaa?

Kurssimanipulaatiota, muita väärinkäytöksiä vai heiluntaa? Kurssimanipulaatiota, muita väärinkäytöksiä vai heiluntaa? Sijoitus-Invest 16. 17.11.2011 Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä,

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Progressiivinen palaute varhaiskasvatuksessa. Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL

Progressiivinen palaute varhaiskasvatuksessa. Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL Progressiivinen palaute varhaiskasvatuksessa Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, OKL blogs.helsinki.fi/reunamo 29.2.2016 1 Varhaiskasvatus on avain kestävään jaettuun hyvinvointiin Sijoitus varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016 Markkinakatsaus Lokakuu 2016 Talouskehitys IMF nosti euroalueen kasvuennustettaan 1,7 prosenttiin kuluvalle vuodelle, ensi vuoden kasvun kuitenkin ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Euroalueella Brexit

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 21.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot