Tobin-Spahn-vero Tobinin yksinkertainen idea

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tobin-Spahn-vero Tobinin yksinkertainen idea"

Transkriptio

1 Tobin-Spahn-vero Tämä artikkeli esittelee kaksi suosituinta ehdotusta valuutanvaihtoverosta. Lisäksi artikkelissa selvitellään ehdotuksia kohtaan esitettyä kritiikkiä ja vasta-argumentteja sille. Sisältö: Tobinin veron perusidea on yksinkertainen Kaksitasoinen Spahnin malli Tobinin vero vakauttaa Tobinin veron ei tarvitse olla universaali Markkinavoimat vastustavat Tobinin veroa 8 suosituinta syytä vastustaa Tobinin veroa Tobinin yksinkertainen idea Suuri osa valuuttamarkkinoiden kaupankäynnistä syntyy pääomasijoittajien voitontavoittelusta ja on tarpeetonta reaalitalouden, ulkomaankaupan ja pitkäaikaisten sijoitusten kannalta. Kansainvälisen järjestelypankin mukaan 80 prosenttia valuuttamarkkinoiden volyymistä on alle viikon pituisia edestakaisia valuuttakauppoja. Keinottelulla ja muulla lyhyen tähtäimen voittoihin pyrkivällä liiketoiminnalla on monia haitallisia vaikutuksia erityisesti kehitysmaissa. Jo hyvin pieni valuutan vaihtoon kohdistuva vero tekisi suuren osan näistä lyhyen tähtäimen liiketoimista kannattamattomiksi. Arvioiden mukaan 0,25 prosentin vero vähentäisi valuuttakauppaa kolmanneksella. Valuutanvaihtoveron vaikutus olisi sitä pienempi mitä pidemmän ajan sijoituksesta olisi kysymys. Lyhytaikaisten edestakaisten valuuttakauppojen voitto-odotuksien olisi noustava sitä korkeammiksi mitä lyhyemmästä kaupasta on kyse. Tobin vero toimii kuten suodatin: se suodattaa kuuman rahan haitalliset virrat, mutta ei vaikeuta merkittävästi pitkäjännitteistä reaalitaloutta palvelevia rahoitusvirtoja. Tobin itse kuvaili veroaan hiekaksi, jota heitetään hidastamaan ylikierroksilla pyöriviä rahamarkkinoiden rattaita pysäyttämättä koko koneistoa. Tobinin vero toteutettaisiin seuraavalla tavalla: Kaikkia valuuttatransaktioita verotettaisiin, olivatpa ne sitten käteiskauppoja tai johdannaisia Kaikki finanssimarkkinoiden osapuolet joutuisivat maksamaan veroa, paitsi keskuspankit, hallitukset ja monenväliset instituutiot. Vero laskettaisiin vaihdon nimellisarvosta (mikä tekisi jotkut johdannaismuodot kannattamattomaksi). Vero kerättäisiin sekä valuutan myynnistä että ostosta, jolloin edestakaisen valuutanvaihdon (valuutan myyminen ja ostaminen tietyn sovitun ajanjakson aikana) vero olisi prosentin, jos veroaste olisi puoli prosenttia.

2 Veroaste olisi ainakin alussa hyvin pieni (0,02-0,25 prosenttia), jotta ei kuristettaisi liiaksi markkinoiden likviditeettiä, mikä voisi haitata tarpeellisten liiketoimien rahoitusta ja suojautumista. Spahnin malli: Kaksitasoinen Tobinin vero ehkäisee kriisejä Normaalioloihin tarkoitetun pienen Tobinin veron lisäksi tarvitaan huomattavasti korkeampi vero, joka otetaan käyttöön valuuttakriisien uhatessa. Pieni vero ei pysty estämään keinottelua, jos devalvaatio-odotukset ovat suuria. Esimerkiksi Thaimaan kriisin yhteydessä 1997 maan valuutan bahtin arvo oli selvästi yliarvostettu, ennen kuin nopea valuuttapako alkoi ja bahtin arvo romahti 40 prosenttia muutamassa viikossa. Niin sanotussa Spahnin mallissa keskuspankki määrittelee valuutalle päivittäin odotekurssin. Tämä odotekurssi määrittää valuuttaputken eli ne rajat, joiden välillä valuuttakurssin heilahtelu kulloinkin sallitaan. Valuuttaputken sisällä normaalioloissa peritään valuuttakaupoista 0,02 prosentin Tobinin vero. Kun valuuttakurssi ylittää tai alittaa valuuttaputken rajat, ryhdytään automaattisesti perimään 50 tai 100 prosentin "rangaistusveroa". Kaksitasoinen vero laskee sijoittajien tuotto-odotuksia devalvaatioihin johtavaa keinottelua ja ehkäisee kriisejä uhkaamalla siirtää ansiottomat voitot verottajalle. Valuutanvaihtovero vakauttaa Valuutanvaihtovero vakauttaisi kansainvälistä taloutta ja hyödyttäisi kehitysmaita monella tavalla. Vero vähentäisi yllykettä keinotella lyhytaikaisilla valuuttakurssieroilla. Tämä pienentäisi osaltaan talouskuplia, joita syntyy, kun lyhytaikaiset markkinaodotukset kasaantuvat pitkän aikavälin uskoksi. Vero ehkäisisi siten valuuttakriisien syntymistä. Vähentyneestä kriisiriskistä hyötyisivät erityisesti kehitysmaat, koska niiden kyky selviytyä shokeista ja kriiseistä on kaikkien heikoin. Vero nostaisi lyhytaikaisen lainauksen kustannuksia ja parantaisi ulkomaankaupan ja velanoton kustannusten ennakoitavuutta. Tämä kasvattaisi pitkäaikaisten suorien sijoitusten osuutta, joka olisi myös erittäin hyödyllistä kehitysmaille. Investointien rahoitusrakenteen muutos myös vakauttaisi kansainvälistä talousjärjestelmää ja vähentäisi rahoitusmarkkinoiden systeemistä riskiä. Keskuspankit ja hallitukset saisivat takaisin rahapoliittisia vaikutusvaltaansa, kun markkinoiden vipuvoima olisi pienempi. Korkoja voitaisiin käyttää enemmän kehityspolitiikan välineinä ja vakauttajina eikä vain markkinavoimien tyynnyttelyssä. Tobinin veron ei tarvitse olla universaali Tobinin vero olisi mahdollista toteuttaa ensi vaiheessa minkä tahansa riittävän merkityksellisen maaryhmän kesken, josta löytyy poliittista tahtoa sen toteuttamiseen. Tällainen voisi olla esimerkiksi euroalue. Ensi vaiheessa maaryhmä ottaisi käyttöön pienen valuutanvaihtoveron, esimerkiksi 0,05 prosenttia, joka peritään maaryhmän sisällä tapahtuvista valuuttakaupoista. Sen sijaan maaryhmän yhteisen rajat ylittävistä valuuttakaupoista perittäisiin korkeampi vero.

3 Kaksitasoinen vero painostaisi kaikkia niitä maita, jotka haluaisivat käydä kauppaa Tobinmaiden kanssa, liittymään vero-järjestelmään. Kokemukset osoittavat, ettei verotus välttämättä vähennä suhteellista kilpailukykyä. Esimerkiksi Lontoon pörssissä käyttöönotettu leimavero ei ole vähentänyt kaupankäyntiä, vaikka veroa kerättiin esimerkiksi vuonna ,5 miljardin markan edestä. Myyntiverot Frankfurtin, Singaporen ja Hongkongin rahoituskeskuksissa eivät ole heikentäneet niiden suhteellista asemaa. Tobinin vero voitaisiin ensisijassa ottaa käyttöön esimerkiksi euroalueen ja Japanin kesken. Lähes 70 prosenttia valuuttakaupoista käydään Japanin jenin ja euron käyttöalueella. Myös monet 1990-luvun finanssikriisien koettelemat suuret maat (Brasilia, Korea, Thaimaa, Etelä-Afrikka, Venäjä) tai pääomakontrollinsa säilyttäneet suuret kehitysmaat (Kiina, Intia, Malesia) olisivat todennäköisesti halukkaita liittymään Tobinin veroon. Markkinavoimat vastustavat Tobinin veroa "Sijoittajien ei tarvitse enää sopeuttaa investointejaan hallituksen tarjoamiin mahdollisuuksiin, vaan hallitusten on sopeuduttava sijoittajien toiveisiin ja vaatimuksiin. Itse asiassa demokratian klassisen kolmen valtiomahdin ja median rinnalle on noussut viides valtiomahti, rahoitusmarkkinat." Deutsche Bankin pääjohtaja Rolf Breuer (1). Tobinin verolle on olemassa hyvät talous- ja kehityspoliittiset perustelut. Tobin veron vastustajiin kuuluu kuitenkin vaikutusvaltaisia eturyhmiä, jotka tekevät valtavia voittoja säätelemättömillä pääomamarkkinoilla. Tobinin vero ei ole arvonlisäveron kaltainen ratkaisu, joka koituu tavallisten kansalaisten maksettavaksi. Sen sijaan Tobin vero perittäisiin niiltä harvoilta, joilla rahavaroja on ylen määrin. Tobinin vero voisi olla siten tulonjakoa edistävä vero, jolla varallisuutta siirrettäisiin kaikkein rikkaimmilta yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Vetoamalla kilpailukyvyn menetykseen monikansalliset yritykset ovat saaneet maat kilpailemaan keskenään alhaisella voittojen verotuksella. "Markkinavoimille" on kehittynyt voimakasta vipuvoimaa, jolla ne pystyvät ohjaamaan poliittisia päätöksiä. Tobinin vero palauttaisi päätäntävaltaa takaisin hallituksille ja kansavaltaisille järjestelmille finanssimarkkinoiden vaikutusvallan kustannuksella. Tobinin vero olisi siten talouspoliittisten tavoitteiden lisäksi merkittävä demokraattinen uudistus, joka avaa keskustelun globaalista demokratiasta. Miksi vastustetaan? 8 suosituinta syytä vastustaa Tobinin veroa 1. Tekninen kierto-ongelma: Tobinin vero ei toimi, koska se voidaan kiertää veroparatiisien, offshore-markkinoiden ja verojärjestelmän porsaanreikien kautta. Valuuttakauppa siirtyy verovapaille alueille tai veron kiertämiseksi kehitetään uusia rahoitusinstrumentteja ja muita valuuttakaupan korvikkeita. Vasta-argumentti: Tekninen kierto-ongelma-argumentti hyväksyy ansiottomia voittoja tuottavan keinottelun ja veronkierron, koska niitä ei ole toistaiseksi haluttu tai pystytty kansainvälisin toimin valvomaan ja rajoittamaan.

4 Tilanne on sama kuin vielä 1700-luvulla maailmanlaajuisen kauppamerenkulun kehittyessä, jolloin merirosvot käyttivät hyväkseen valvomattomien merien "offshoretiloja". Valuuttamarkkinoiden verottamisessa on kyse poliittisesta tahdosta verottaa nykyajan finanssipiratismia. Porsaanreikien etsiminen on kaikkien verojärjestelmien uhkana. Kukaan ei kuitenkaan vaadi tuloveron lakkauttamista veronkierron vuoksi. Verojärjestelmää pitää kehittää kansainvälisesti sitä mukaa kun keinottelijat kehittävät keinoja sen kiertämiseen. Tekninen kehitys mahdollistaa uusienkin finanssi-innovaatioiden valvonnan. Valuuttatransaktioiden kasvaneen volyymin ja väärinkäytösten riskin vuoksi on viime vuosina rakennettu kansainvälinen valvontajärjestelmä. Valtaosa valuuttatransaktioista voidaan jäljittää ja verottaa automatisoitujen maksujärjestelmien kautta. Uudet reaaliaikaisten maksujen kansainväliset suoritusjärjestelmät, jotka ovat tehneet Visa Electronin kaltaiset pankkikortit mahdollisiksi, luovat tekniset edellytykset Tobinin veron tehokkaalle perimiselle. Myös veroparatiisien ja muiden vapaamatkustajien olisi pakko sopeutua universaaliin veroon, jos teollisuusmaat toteuttaisivat Tobinin veron. Vaikka veroparatiisit ovat juridisesti itsenäisiä, suurin osa niiden kautta kulkevasta valuuttakaupasta tapahtuu tärkeimpien kansainvälisten rahoituskeskusten tietokonejärjestelmissä. Sekä Tobinin veron ulkopuolisia valtioita että veronkiertoon pyrkiviä valuuttamarkkinoiden osapuolia olisi helppo rangaista asettamalla niiden valuutanvaihdolle korkeampi vero. 2. Sijoittajat toimivat rationaalisesti ja heidän sijoittamistaan ohjaa oikeat arviot markkinoiden pitkän aikavälin tasapainosta. Vasta-argumentti: Uusliberalistinen talousteoria olettaa, että pääomia ja tuotantoa kontrolloivat toimijat ovat rationaalisia ja reagoivat kaikkiin signaaleihin oikein. Tämä edellyttää, että liikkeenjohtajat ja sijoittajat tuntevat talouden kaikki olennaiset mekanismit ja osaavat ennustaa tulevaisuutta. Finanssimarkkinoilla lisäoletus on, että sijoittajat perustavat toimintansa sijoituskohteiden oikein arvioituihin tuotto-odotuksiin, ei rahoitusmarkkinoiden hintakehitykseen sinänsä. Ovatko nämä oletukset missään järkevässä mielessä realistisia? Tiedämme, että liikkeenjohtajien ja sijoittajien näkemykset poikkeavat usein toisistaan. Itse asiassa rahoitusmarkkinoilla ei tapahtuisi paljonkaan vaihtoa ilman ristiriitaisia arvioita. Kuka sijoittaja suostuisi myymään valuuttaa tai arvopapereita, jos uskoisi niiden hinnan nopeasti nousevan ja tietäisi osaavansa ennustaa? Brittiläinen taloustieteilijä John Maynard Keynes esitti omien kokemustensa pohjalta jo 1930-luvulla, että valuuttamarkkinat toimivat kuin iltapäivälehden kauneuskilpailu. Sijoittajat yrittävät arvata, miten muut sijoittajat käyttäytyvät ja muodostavat odotuksensa sen perusteella? Tällaisessa kauneuskilpailussa kysymys "oikeasta kauneudesta" näyttelee vain epäsuoraa roolia. Sijoittajat ovat alttiita irrationaaliselle laumakäyttäytymiselle. Lisäksi sijoittajat syyllistyvät helposti "moraaliseen hasardiin" eli luottavat siihen, että julkinen valta tai kansainvälinen yhteisö pelastavat riskipitoisetkin sijoitukset järjestelmän vakauden turvaamiseksi, kuten kävi Aasian kriisissä vastuuttomille sijoittajille tai suomalaisille pankeille pankkikriisin

5 aikana. 3. Markkinat tietävät parhaiten, joten niiden toimintaan ei pidä ulkopuolisten puuttua. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat johtuvat valitusta kansallisesta talouspolitiikasta, joka ei sovi yhteen kansainvälisten vapaiden valuuttamarkkinoiden kanssa. Vasta-argumentti: Tämän näkemyksen taustalla on uusliberalistinen talousmalli, jonka mukaan markkinat ovat itseään ohjaava, neutraali ja autonominen järjestelmä. Malli perustuu olettamukselle, että sijoittajat toimivat rationaalisesti täyden tiedon varassa (katso väite 2). Koska väite 2 ei kuvaa todellisuutta, markkinoiden luonnollista tai optimaalista tasapainoa ei ole olemassa. Pikemminkin rahoitusmarkkinat alkavat helposti kasvaa muun talouden kustannuksella, imevät fyysisiä ja inhimillisiä resursseja tuotannollisesta toiminnasta ja luovat yhä vakavampia kriisitendenssejä. Esimerkiksi kriittinen rahoitusmarkkinateoria (2) auttaa ymmärtämään ja selittämään paitsi epävakautta niin myöskin nykyisen globaalin talouden valtamekanismeja paljon paremmin kuin uusliberalistinen sokea usko markkinoiden optimaaliseen tasapainotilaan ja markkinoiden rationaalisuuteen. Uusliberalistit pitävät rahaa hyödykkeenä, kauppatavarana muiden joukossa. Raha on kuitenkin yhteishyvä, joka on verrattavissa kieleen tai lainsäädäntöjärjestelmään ja jonka arvo perustuu kansalaisten ja keskuspankin väliselle luottamukselle. Se on ensisijaisesti sosiaalinen sopimus ja myös markkinatalouden keskeinen instituutio. Tobinin vero voidaan nähdä välineenä, jolla rahan sosiaalinen tehtävä voidaan palauttaa ja jolla voidaan korjata markkinajärjestelmän itsetuhoista toimintaa, kuten keinottelua. 4. Vapauttamisen ansiosta rahoitusmarkkinat ovat vakautuneet ja maailmantalous on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Tobinin vero vähentäisi markkinoiden tehokkuutta nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Vasta-argumentti: Päinvastoin on syytä olettaa, että Tobinin vero lisäisi taloudellista tehokkuutta ja vakautta. Lyhytaikaisilla pääomaliikkeillä ja valuuttakurssien vaihtelulla on kauaskantoisia sosioekonomisia vaikutuksia. Korkotason asettaminen ja yleisemmin valtion harjoittama rahapolitiikka on ainakin osin alisteista rahoitusmarkkinoiden sisäiselle kehitykselle, sen sijaan, että rahapolitiikalla pyrittäisiin vaikuttamaan tuotannollisiin investointeihin. Voimakkain sosio-ekonominen vaikutus on valuuttakriiseillä. Kehitysmaiden kokemat vakavat finanssikriisit 1990-luvulla olivat osaltaan seurausta äkkinäisestä päomien ja valuuttamarkkinoien vapauttamisesta. Yhdistetty pankki- ja valuuttakriisi on teollisuusmaissa aiheuttanut keskimäärin 17,6 prosentin kumulatiivisen tuotannon menetyksen, työttömyyden kasvua, köyhyyden lisääntymistä ja erilaisten sosiaalisten ongelmien kasvua (3). Kehitysmaissa sosiaaliset vaikutukset ovat yleensä paljon vakavampia. Rahoitusmarkkinoiden ylivalta johtaa voimavarojen yleiseen tehottomaan kohdentumiseen, kun yhä suurempi osa niukoista voimavaroista siirretään

6 rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Keinottelijat saavat yrityksiä kontrolliinsa, vaikka he eivät ole kiinnostuneita niiden liiketoiminnasta. Uusliberaali talouspolitiikka ja valtioiden säästötoimet johtavat deflaatioon eli globaalin kokonaiskysynnän pienenemiseen. 5. Tobinin vero nostaisi reaalitalouden kustannuksia ja vaikeuttaisi riskinhallintaa, vähentäisi pääomanmuodostusta ja nostaisi pääoman hintaa. Vasta-argumentti: Päinvastoin Tobinin vero vähentäisi reaalitalouden kustannuksia. Suuri osa päivittäisestä valuuttakaupasta koostuu uusliberaalin talousteorian mukaan "vakauttavista suojautumistoimenpiteistä". Koska Tobinin vero vakauttaisi valuuttakursseja, se vähentäisi samalla tarvetta näihin suojautumistoimenpiteisiin ja pienentäisi ulkomaankaupan ja pitkäaikaisia investointeja tekevien sijoittajien nettokustannuksia. Vakaammat rahoitusmarkkinat rohkaisivat pidempiaikaiseen sijoitustoimintaan, lainaukseen ja pitkäjännitteiseen tuotannolliseen toimintaa lyhytjännitteisten liiketoimien sijasta. Jos kuitenkin tarpeita reaalitalouden toimijoiden suojautumistoimenpiteisiin ilmenisi, niitä varten voitaisiin luoda demokraattisesti valvottu vakuutusjärjestelmä Tobinin veron tuottamien rahastojen pohjalta. Nämä samat rahastot voisivat myös toimia hätärahastoina uhkaavien valuuttakriisien torjumiseksi, jolla voitaisiin estää reaalitaloudessa kipeästi tuntuvien rahoituskriisien kärjistyminen. 6. Epävakaus: Tobinin vero vähentää kaupan määrää eli volyymiä, minkä vuoksi markkinoiden likviditeetti katoaa, mikä puolestaan johtaa markkinoiden "ohuuteen" ja edelleen epävakauteen. Tobinin veron toimeenpano aiheuttaisi "likviditeettishokin", jolla olisi vakavia seurauksia kokonaistaloudessa. Vasta-argumentti: Tobinin veron vaikutuksia ei voida varmuudella ennustaa, koska sitä ei ole toistaiseksi kokeiltu käytännössä. On kuitenkin todennäköisempää, että Tobinin vero vakauttaa valuuttamarkkinoita tekemällä keinottelun kannattamattomaksi. Chilen ja Malesian 1990-luvun kokemukset pääomien kontrolloimisesta ovat olleet kokonaistalouden kannalta myönteisiä. Toimenpiteiden vaikutukset ovat olleet samankaltaisia, kuin Tobinin verolla ennustetaan olevan. Chile velvoitti 1990-luvulla sijoittajia tallettamaan osan tuomistaan investoinneista keskuspankin tilille. Malesia asetti vuoden 1997 kriisin kärjistyessä tiukat pääomien ja valuutanvaihdon rajoitukset ja maalla on edelleen käytössä kansallinen "Tobinin vero". Kummankaan maan valuutta ei ole joutunut näiden toimenpiteiden vuoksi kriisiin eikä niissä ole kärsitty merkittävästä likviditeettikriisistä. Tobinin veron tulisi osa laajempaa toimenpideohjelmaa rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi ja valvomiseksi. Tämä järjestelmä pitäisi ottaa käyttöön asteittain ja sen vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja laajemmin koko maailmantalouteen pitäisi seurata. 7. Tobinin vero ei estä spekulatiivisia hyökkäyksiä. Vasta-argumentti: Väite on osittain totta, sillä Tobinin vero ei estäisi spekulaatiota, jos sijoittajat odottavat huomattavaa devalvoitumista. Spahnin muunnelma, jossa yksinkertainen vero on korvattu kaksitasoisella verolla, kuitenkin ehkäisisi spekulaatioita

7 huomattavasti. Keinottelijat tietäisivät automaattisen veron kytkeytyvän päälle epävakaissa olosuhteissa, eikä sijoittajilla olisi enää yllykettä odottaa ja kiihdyttää aikaisemmin tuottoisia kriisejä. Spahnin mallia voidaan vielä tukea globaalilla interventiorahastolla, jonka tulot saataisiin Tobinin verosta. Pelkkä Tobinin verokin tosin pienentäisi valuuttamarkkinoiden volyymia ja sitä kautta markkinoiden "vipuvoimaa" eli markkinavoimien valtaa, mikä onkin monien Tobinin veron kannattajien mielestä sen ydin. Lähteet: (1) Die Zeit (2) Heikki Patomäki: Democratising Globalisation. The Leverage of the Tobin Tax, Zed: London (3) IMF: World Economic Outlook 1998 Heikki Patomäki: Vapaus Verottaa, Kepan julkaisusarja.

Valuutanvaihto- vero

Valuutanvaihto- vero Valuutanvaihtovero Valuutanvaihtoverolla voitaisiin kerätä vuosittain kymmeniä miljardeja euroja demokraattisesti sovittuihin globaaleihin käyttökohteisiin. Samalla vero sääntelisi ja vakauttaisi maailmantaloutta.

Lisätiedot

Antti Suvanto Valuuttakauppa, pääomanlikkeet ja Tobinin vero. Kansantaloudellinen yhdistys

Antti Suvanto Valuuttakauppa, pääomanlikkeet ja Tobinin vero. Kansantaloudellinen yhdistys Antti Suvanto Valuuttakauppa, pääomanlikkeet ja Tobinin vero Kansantaloudellinen yhdistys 6.9.2001 1990-luvun perintö ERM-järjestelmän kriisi Kaakkois-Aasian valuutta- ja rahoituskriisit Reaktiot: - suhtautuminen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta 23.2.2016 A8-0030/12 12 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota jäädyttämään meneillään olevat TTIP- ja TISAneuvottelut ja pidättymään markkinatalouden aseman (MES) myöntämisestä Kiinalle, kun otetaan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki Nousukausi yllätti Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki 24.10.2017 Talouspoliittinen epävarmuus ja markkinat Rahoitusmarkkinat uskovat tasaisen kasvun jatkumiseen, riskipreemiot laskeneet

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari

Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari 9.5.2017 Esityksen sisältö Kaksi talousteoreettista näkemystä työllisyyteen, työttömyyteen

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suhdanne 1/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Maailmantaloudessa on noususuhdanne. Euroalueenkin kasvu pysyy

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Erkki Liikanen Suomen Pankki EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä Euro & talous 1/2017 Julkinen 1 Esityksen sisältö 1. Rahapolitiikka voimakkaasti kasvua tukevaa 2. Euroalueen kasvu vahvistunut,

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

VAPAUS VEROTTAA. Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista ja niiden hallinnasta. Heikki Patomäki. The Nottingham Trent University

VAPAUS VEROTTAA. Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista ja niiden hallinnasta. Heikki Patomäki. The Nottingham Trent University VAPAUS VEROTTAA Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista ja niiden hallinnasta Heikki Patomäki The Nottingham Trent University TAMMIKUU 2001 Vapaus verottaa Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

TÄYDENNYS 4/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

TÄYDENNYS 4/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500. TÄYDENNYS 4/12.11.2013 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2013 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki

Luento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Luento Itä-Suomen Yliopistossa - Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Rahapolitiikan tavoitteita 1. Rahapolitiikalla vakautta 2. Rahapolitiikalla

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta

Rahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot