Tobin-Spahn-vero Tobinin yksinkertainen idea

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tobin-Spahn-vero Tobinin yksinkertainen idea"

Transkriptio

1 Tobin-Spahn-vero Tämä artikkeli esittelee kaksi suosituinta ehdotusta valuutanvaihtoverosta. Lisäksi artikkelissa selvitellään ehdotuksia kohtaan esitettyä kritiikkiä ja vasta-argumentteja sille. Sisältö: Tobinin veron perusidea on yksinkertainen Kaksitasoinen Spahnin malli Tobinin vero vakauttaa Tobinin veron ei tarvitse olla universaali Markkinavoimat vastustavat Tobinin veroa 8 suosituinta syytä vastustaa Tobinin veroa Tobinin yksinkertainen idea Suuri osa valuuttamarkkinoiden kaupankäynnistä syntyy pääomasijoittajien voitontavoittelusta ja on tarpeetonta reaalitalouden, ulkomaankaupan ja pitkäaikaisten sijoitusten kannalta. Kansainvälisen järjestelypankin mukaan 80 prosenttia valuuttamarkkinoiden volyymistä on alle viikon pituisia edestakaisia valuuttakauppoja. Keinottelulla ja muulla lyhyen tähtäimen voittoihin pyrkivällä liiketoiminnalla on monia haitallisia vaikutuksia erityisesti kehitysmaissa. Jo hyvin pieni valuutan vaihtoon kohdistuva vero tekisi suuren osan näistä lyhyen tähtäimen liiketoimista kannattamattomiksi. Arvioiden mukaan 0,25 prosentin vero vähentäisi valuuttakauppaa kolmanneksella. Valuutanvaihtoveron vaikutus olisi sitä pienempi mitä pidemmän ajan sijoituksesta olisi kysymys. Lyhytaikaisten edestakaisten valuuttakauppojen voitto-odotuksien olisi noustava sitä korkeammiksi mitä lyhyemmästä kaupasta on kyse. Tobin vero toimii kuten suodatin: se suodattaa kuuman rahan haitalliset virrat, mutta ei vaikeuta merkittävästi pitkäjännitteistä reaalitaloutta palvelevia rahoitusvirtoja. Tobin itse kuvaili veroaan hiekaksi, jota heitetään hidastamaan ylikierroksilla pyöriviä rahamarkkinoiden rattaita pysäyttämättä koko koneistoa. Tobinin vero toteutettaisiin seuraavalla tavalla: Kaikkia valuuttatransaktioita verotettaisiin, olivatpa ne sitten käteiskauppoja tai johdannaisia Kaikki finanssimarkkinoiden osapuolet joutuisivat maksamaan veroa, paitsi keskuspankit, hallitukset ja monenväliset instituutiot. Vero laskettaisiin vaihdon nimellisarvosta (mikä tekisi jotkut johdannaismuodot kannattamattomaksi). Vero kerättäisiin sekä valuutan myynnistä että ostosta, jolloin edestakaisen valuutanvaihdon (valuutan myyminen ja ostaminen tietyn sovitun ajanjakson aikana) vero olisi prosentin, jos veroaste olisi puoli prosenttia.

2 Veroaste olisi ainakin alussa hyvin pieni (0,02-0,25 prosenttia), jotta ei kuristettaisi liiaksi markkinoiden likviditeettiä, mikä voisi haitata tarpeellisten liiketoimien rahoitusta ja suojautumista. Spahnin malli: Kaksitasoinen Tobinin vero ehkäisee kriisejä Normaalioloihin tarkoitetun pienen Tobinin veron lisäksi tarvitaan huomattavasti korkeampi vero, joka otetaan käyttöön valuuttakriisien uhatessa. Pieni vero ei pysty estämään keinottelua, jos devalvaatio-odotukset ovat suuria. Esimerkiksi Thaimaan kriisin yhteydessä 1997 maan valuutan bahtin arvo oli selvästi yliarvostettu, ennen kuin nopea valuuttapako alkoi ja bahtin arvo romahti 40 prosenttia muutamassa viikossa. Niin sanotussa Spahnin mallissa keskuspankki määrittelee valuutalle päivittäin odotekurssin. Tämä odotekurssi määrittää valuuttaputken eli ne rajat, joiden välillä valuuttakurssin heilahtelu kulloinkin sallitaan. Valuuttaputken sisällä normaalioloissa peritään valuuttakaupoista 0,02 prosentin Tobinin vero. Kun valuuttakurssi ylittää tai alittaa valuuttaputken rajat, ryhdytään automaattisesti perimään 50 tai 100 prosentin "rangaistusveroa". Kaksitasoinen vero laskee sijoittajien tuotto-odotuksia devalvaatioihin johtavaa keinottelua ja ehkäisee kriisejä uhkaamalla siirtää ansiottomat voitot verottajalle. Valuutanvaihtovero vakauttaa Valuutanvaihtovero vakauttaisi kansainvälistä taloutta ja hyödyttäisi kehitysmaita monella tavalla. Vero vähentäisi yllykettä keinotella lyhytaikaisilla valuuttakurssieroilla. Tämä pienentäisi osaltaan talouskuplia, joita syntyy, kun lyhytaikaiset markkinaodotukset kasaantuvat pitkän aikavälin uskoksi. Vero ehkäisisi siten valuuttakriisien syntymistä. Vähentyneestä kriisiriskistä hyötyisivät erityisesti kehitysmaat, koska niiden kyky selviytyä shokeista ja kriiseistä on kaikkien heikoin. Vero nostaisi lyhytaikaisen lainauksen kustannuksia ja parantaisi ulkomaankaupan ja velanoton kustannusten ennakoitavuutta. Tämä kasvattaisi pitkäaikaisten suorien sijoitusten osuutta, joka olisi myös erittäin hyödyllistä kehitysmaille. Investointien rahoitusrakenteen muutos myös vakauttaisi kansainvälistä talousjärjestelmää ja vähentäisi rahoitusmarkkinoiden systeemistä riskiä. Keskuspankit ja hallitukset saisivat takaisin rahapoliittisia vaikutusvaltaansa, kun markkinoiden vipuvoima olisi pienempi. Korkoja voitaisiin käyttää enemmän kehityspolitiikan välineinä ja vakauttajina eikä vain markkinavoimien tyynnyttelyssä. Tobinin veron ei tarvitse olla universaali Tobinin vero olisi mahdollista toteuttaa ensi vaiheessa minkä tahansa riittävän merkityksellisen maaryhmän kesken, josta löytyy poliittista tahtoa sen toteuttamiseen. Tällainen voisi olla esimerkiksi euroalue. Ensi vaiheessa maaryhmä ottaisi käyttöön pienen valuutanvaihtoveron, esimerkiksi 0,05 prosenttia, joka peritään maaryhmän sisällä tapahtuvista valuuttakaupoista. Sen sijaan maaryhmän yhteisen rajat ylittävistä valuuttakaupoista perittäisiin korkeampi vero.

3 Kaksitasoinen vero painostaisi kaikkia niitä maita, jotka haluaisivat käydä kauppaa Tobinmaiden kanssa, liittymään vero-järjestelmään. Kokemukset osoittavat, ettei verotus välttämättä vähennä suhteellista kilpailukykyä. Esimerkiksi Lontoon pörssissä käyttöönotettu leimavero ei ole vähentänyt kaupankäyntiä, vaikka veroa kerättiin esimerkiksi vuonna ,5 miljardin markan edestä. Myyntiverot Frankfurtin, Singaporen ja Hongkongin rahoituskeskuksissa eivät ole heikentäneet niiden suhteellista asemaa. Tobinin vero voitaisiin ensisijassa ottaa käyttöön esimerkiksi euroalueen ja Japanin kesken. Lähes 70 prosenttia valuuttakaupoista käydään Japanin jenin ja euron käyttöalueella. Myös monet 1990-luvun finanssikriisien koettelemat suuret maat (Brasilia, Korea, Thaimaa, Etelä-Afrikka, Venäjä) tai pääomakontrollinsa säilyttäneet suuret kehitysmaat (Kiina, Intia, Malesia) olisivat todennäköisesti halukkaita liittymään Tobinin veroon. Markkinavoimat vastustavat Tobinin veroa "Sijoittajien ei tarvitse enää sopeuttaa investointejaan hallituksen tarjoamiin mahdollisuuksiin, vaan hallitusten on sopeuduttava sijoittajien toiveisiin ja vaatimuksiin. Itse asiassa demokratian klassisen kolmen valtiomahdin ja median rinnalle on noussut viides valtiomahti, rahoitusmarkkinat." Deutsche Bankin pääjohtaja Rolf Breuer (1). Tobinin verolle on olemassa hyvät talous- ja kehityspoliittiset perustelut. Tobin veron vastustajiin kuuluu kuitenkin vaikutusvaltaisia eturyhmiä, jotka tekevät valtavia voittoja säätelemättömillä pääomamarkkinoilla. Tobinin vero ei ole arvonlisäveron kaltainen ratkaisu, joka koituu tavallisten kansalaisten maksettavaksi. Sen sijaan Tobin vero perittäisiin niiltä harvoilta, joilla rahavaroja on ylen määrin. Tobinin vero voisi olla siten tulonjakoa edistävä vero, jolla varallisuutta siirrettäisiin kaikkein rikkaimmilta yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Vetoamalla kilpailukyvyn menetykseen monikansalliset yritykset ovat saaneet maat kilpailemaan keskenään alhaisella voittojen verotuksella. "Markkinavoimille" on kehittynyt voimakasta vipuvoimaa, jolla ne pystyvät ohjaamaan poliittisia päätöksiä. Tobinin vero palauttaisi päätäntävaltaa takaisin hallituksille ja kansavaltaisille järjestelmille finanssimarkkinoiden vaikutusvallan kustannuksella. Tobinin vero olisi siten talouspoliittisten tavoitteiden lisäksi merkittävä demokraattinen uudistus, joka avaa keskustelun globaalista demokratiasta. Miksi vastustetaan? 8 suosituinta syytä vastustaa Tobinin veroa 1. Tekninen kierto-ongelma: Tobinin vero ei toimi, koska se voidaan kiertää veroparatiisien, offshore-markkinoiden ja verojärjestelmän porsaanreikien kautta. Valuuttakauppa siirtyy verovapaille alueille tai veron kiertämiseksi kehitetään uusia rahoitusinstrumentteja ja muita valuuttakaupan korvikkeita. Vasta-argumentti: Tekninen kierto-ongelma-argumentti hyväksyy ansiottomia voittoja tuottavan keinottelun ja veronkierron, koska niitä ei ole toistaiseksi haluttu tai pystytty kansainvälisin toimin valvomaan ja rajoittamaan.

4 Tilanne on sama kuin vielä 1700-luvulla maailmanlaajuisen kauppamerenkulun kehittyessä, jolloin merirosvot käyttivät hyväkseen valvomattomien merien "offshoretiloja". Valuuttamarkkinoiden verottamisessa on kyse poliittisesta tahdosta verottaa nykyajan finanssipiratismia. Porsaanreikien etsiminen on kaikkien verojärjestelmien uhkana. Kukaan ei kuitenkaan vaadi tuloveron lakkauttamista veronkierron vuoksi. Verojärjestelmää pitää kehittää kansainvälisesti sitä mukaa kun keinottelijat kehittävät keinoja sen kiertämiseen. Tekninen kehitys mahdollistaa uusienkin finanssi-innovaatioiden valvonnan. Valuuttatransaktioiden kasvaneen volyymin ja väärinkäytösten riskin vuoksi on viime vuosina rakennettu kansainvälinen valvontajärjestelmä. Valtaosa valuuttatransaktioista voidaan jäljittää ja verottaa automatisoitujen maksujärjestelmien kautta. Uudet reaaliaikaisten maksujen kansainväliset suoritusjärjestelmät, jotka ovat tehneet Visa Electronin kaltaiset pankkikortit mahdollisiksi, luovat tekniset edellytykset Tobinin veron tehokkaalle perimiselle. Myös veroparatiisien ja muiden vapaamatkustajien olisi pakko sopeutua universaaliin veroon, jos teollisuusmaat toteuttaisivat Tobinin veron. Vaikka veroparatiisit ovat juridisesti itsenäisiä, suurin osa niiden kautta kulkevasta valuuttakaupasta tapahtuu tärkeimpien kansainvälisten rahoituskeskusten tietokonejärjestelmissä. Sekä Tobinin veron ulkopuolisia valtioita että veronkiertoon pyrkiviä valuuttamarkkinoiden osapuolia olisi helppo rangaista asettamalla niiden valuutanvaihdolle korkeampi vero. 2. Sijoittajat toimivat rationaalisesti ja heidän sijoittamistaan ohjaa oikeat arviot markkinoiden pitkän aikavälin tasapainosta. Vasta-argumentti: Uusliberalistinen talousteoria olettaa, että pääomia ja tuotantoa kontrolloivat toimijat ovat rationaalisia ja reagoivat kaikkiin signaaleihin oikein. Tämä edellyttää, että liikkeenjohtajat ja sijoittajat tuntevat talouden kaikki olennaiset mekanismit ja osaavat ennustaa tulevaisuutta. Finanssimarkkinoilla lisäoletus on, että sijoittajat perustavat toimintansa sijoituskohteiden oikein arvioituihin tuotto-odotuksiin, ei rahoitusmarkkinoiden hintakehitykseen sinänsä. Ovatko nämä oletukset missään järkevässä mielessä realistisia? Tiedämme, että liikkeenjohtajien ja sijoittajien näkemykset poikkeavat usein toisistaan. Itse asiassa rahoitusmarkkinoilla ei tapahtuisi paljonkaan vaihtoa ilman ristiriitaisia arvioita. Kuka sijoittaja suostuisi myymään valuuttaa tai arvopapereita, jos uskoisi niiden hinnan nopeasti nousevan ja tietäisi osaavansa ennustaa? Brittiläinen taloustieteilijä John Maynard Keynes esitti omien kokemustensa pohjalta jo 1930-luvulla, että valuuttamarkkinat toimivat kuin iltapäivälehden kauneuskilpailu. Sijoittajat yrittävät arvata, miten muut sijoittajat käyttäytyvät ja muodostavat odotuksensa sen perusteella? Tällaisessa kauneuskilpailussa kysymys "oikeasta kauneudesta" näyttelee vain epäsuoraa roolia. Sijoittajat ovat alttiita irrationaaliselle laumakäyttäytymiselle. Lisäksi sijoittajat syyllistyvät helposti "moraaliseen hasardiin" eli luottavat siihen, että julkinen valta tai kansainvälinen yhteisö pelastavat riskipitoisetkin sijoitukset järjestelmän vakauden turvaamiseksi, kuten kävi Aasian kriisissä vastuuttomille sijoittajille tai suomalaisille pankeille pankkikriisin

5 aikana. 3. Markkinat tietävät parhaiten, joten niiden toimintaan ei pidä ulkopuolisten puuttua. Rahoitusmarkkinoiden ongelmat johtuvat valitusta kansallisesta talouspolitiikasta, joka ei sovi yhteen kansainvälisten vapaiden valuuttamarkkinoiden kanssa. Vasta-argumentti: Tämän näkemyksen taustalla on uusliberalistinen talousmalli, jonka mukaan markkinat ovat itseään ohjaava, neutraali ja autonominen järjestelmä. Malli perustuu olettamukselle, että sijoittajat toimivat rationaalisesti täyden tiedon varassa (katso väite 2). Koska väite 2 ei kuvaa todellisuutta, markkinoiden luonnollista tai optimaalista tasapainoa ei ole olemassa. Pikemminkin rahoitusmarkkinat alkavat helposti kasvaa muun talouden kustannuksella, imevät fyysisiä ja inhimillisiä resursseja tuotannollisesta toiminnasta ja luovat yhä vakavampia kriisitendenssejä. Esimerkiksi kriittinen rahoitusmarkkinateoria (2) auttaa ymmärtämään ja selittämään paitsi epävakautta niin myöskin nykyisen globaalin talouden valtamekanismeja paljon paremmin kuin uusliberalistinen sokea usko markkinoiden optimaaliseen tasapainotilaan ja markkinoiden rationaalisuuteen. Uusliberalistit pitävät rahaa hyödykkeenä, kauppatavarana muiden joukossa. Raha on kuitenkin yhteishyvä, joka on verrattavissa kieleen tai lainsäädäntöjärjestelmään ja jonka arvo perustuu kansalaisten ja keskuspankin väliselle luottamukselle. Se on ensisijaisesti sosiaalinen sopimus ja myös markkinatalouden keskeinen instituutio. Tobinin vero voidaan nähdä välineenä, jolla rahan sosiaalinen tehtävä voidaan palauttaa ja jolla voidaan korjata markkinajärjestelmän itsetuhoista toimintaa, kuten keinottelua. 4. Vapauttamisen ansiosta rahoitusmarkkinat ovat vakautuneet ja maailmantalous on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Tobinin vero vähentäisi markkinoiden tehokkuutta nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Vasta-argumentti: Päinvastoin on syytä olettaa, että Tobinin vero lisäisi taloudellista tehokkuutta ja vakautta. Lyhytaikaisilla pääomaliikkeillä ja valuuttakurssien vaihtelulla on kauaskantoisia sosioekonomisia vaikutuksia. Korkotason asettaminen ja yleisemmin valtion harjoittama rahapolitiikka on ainakin osin alisteista rahoitusmarkkinoiden sisäiselle kehitykselle, sen sijaan, että rahapolitiikalla pyrittäisiin vaikuttamaan tuotannollisiin investointeihin. Voimakkain sosio-ekonominen vaikutus on valuuttakriiseillä. Kehitysmaiden kokemat vakavat finanssikriisit 1990-luvulla olivat osaltaan seurausta äkkinäisestä päomien ja valuuttamarkkinoien vapauttamisesta. Yhdistetty pankki- ja valuuttakriisi on teollisuusmaissa aiheuttanut keskimäärin 17,6 prosentin kumulatiivisen tuotannon menetyksen, työttömyyden kasvua, köyhyyden lisääntymistä ja erilaisten sosiaalisten ongelmien kasvua (3). Kehitysmaissa sosiaaliset vaikutukset ovat yleensä paljon vakavampia. Rahoitusmarkkinoiden ylivalta johtaa voimavarojen yleiseen tehottomaan kohdentumiseen, kun yhä suurempi osa niukoista voimavaroista siirretään

6 rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Keinottelijat saavat yrityksiä kontrolliinsa, vaikka he eivät ole kiinnostuneita niiden liiketoiminnasta. Uusliberaali talouspolitiikka ja valtioiden säästötoimet johtavat deflaatioon eli globaalin kokonaiskysynnän pienenemiseen. 5. Tobinin vero nostaisi reaalitalouden kustannuksia ja vaikeuttaisi riskinhallintaa, vähentäisi pääomanmuodostusta ja nostaisi pääoman hintaa. Vasta-argumentti: Päinvastoin Tobinin vero vähentäisi reaalitalouden kustannuksia. Suuri osa päivittäisestä valuuttakaupasta koostuu uusliberaalin talousteorian mukaan "vakauttavista suojautumistoimenpiteistä". Koska Tobinin vero vakauttaisi valuuttakursseja, se vähentäisi samalla tarvetta näihin suojautumistoimenpiteisiin ja pienentäisi ulkomaankaupan ja pitkäaikaisia investointeja tekevien sijoittajien nettokustannuksia. Vakaammat rahoitusmarkkinat rohkaisivat pidempiaikaiseen sijoitustoimintaan, lainaukseen ja pitkäjännitteiseen tuotannolliseen toimintaa lyhytjännitteisten liiketoimien sijasta. Jos kuitenkin tarpeita reaalitalouden toimijoiden suojautumistoimenpiteisiin ilmenisi, niitä varten voitaisiin luoda demokraattisesti valvottu vakuutusjärjestelmä Tobinin veron tuottamien rahastojen pohjalta. Nämä samat rahastot voisivat myös toimia hätärahastoina uhkaavien valuuttakriisien torjumiseksi, jolla voitaisiin estää reaalitaloudessa kipeästi tuntuvien rahoituskriisien kärjistyminen. 6. Epävakaus: Tobinin vero vähentää kaupan määrää eli volyymiä, minkä vuoksi markkinoiden likviditeetti katoaa, mikä puolestaan johtaa markkinoiden "ohuuteen" ja edelleen epävakauteen. Tobinin veron toimeenpano aiheuttaisi "likviditeettishokin", jolla olisi vakavia seurauksia kokonaistaloudessa. Vasta-argumentti: Tobinin veron vaikutuksia ei voida varmuudella ennustaa, koska sitä ei ole toistaiseksi kokeiltu käytännössä. On kuitenkin todennäköisempää, että Tobinin vero vakauttaa valuuttamarkkinoita tekemällä keinottelun kannattamattomaksi. Chilen ja Malesian 1990-luvun kokemukset pääomien kontrolloimisesta ovat olleet kokonaistalouden kannalta myönteisiä. Toimenpiteiden vaikutukset ovat olleet samankaltaisia, kuin Tobinin verolla ennustetaan olevan. Chile velvoitti 1990-luvulla sijoittajia tallettamaan osan tuomistaan investoinneista keskuspankin tilille. Malesia asetti vuoden 1997 kriisin kärjistyessä tiukat pääomien ja valuutanvaihdon rajoitukset ja maalla on edelleen käytössä kansallinen "Tobinin vero". Kummankaan maan valuutta ei ole joutunut näiden toimenpiteiden vuoksi kriisiin eikä niissä ole kärsitty merkittävästä likviditeettikriisistä. Tobinin veron tulisi osa laajempaa toimenpideohjelmaa rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi ja valvomiseksi. Tämä järjestelmä pitäisi ottaa käyttöön asteittain ja sen vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja laajemmin koko maailmantalouteen pitäisi seurata. 7. Tobinin vero ei estä spekulatiivisia hyökkäyksiä. Vasta-argumentti: Väite on osittain totta, sillä Tobinin vero ei estäisi spekulaatiota, jos sijoittajat odottavat huomattavaa devalvoitumista. Spahnin muunnelma, jossa yksinkertainen vero on korvattu kaksitasoisella verolla, kuitenkin ehkäisisi spekulaatioita

7 huomattavasti. Keinottelijat tietäisivät automaattisen veron kytkeytyvän päälle epävakaissa olosuhteissa, eikä sijoittajilla olisi enää yllykettä odottaa ja kiihdyttää aikaisemmin tuottoisia kriisejä. Spahnin mallia voidaan vielä tukea globaalilla interventiorahastolla, jonka tulot saataisiin Tobinin verosta. Pelkkä Tobinin verokin tosin pienentäisi valuuttamarkkinoiden volyymia ja sitä kautta markkinoiden "vipuvoimaa" eli markkinavoimien valtaa, mikä onkin monien Tobinin veron kannattajien mielestä sen ydin. Lähteet: (1) Die Zeit (2) Heikki Patomäki: Democratising Globalisation. The Leverage of the Tobin Tax, Zed: London (3) IMF: World Economic Outlook 1998 Heikki Patomäki: Vapaus Verottaa, Kepan julkaisusarja.

Valuutanvaihto- vero

Valuutanvaihto- vero Valuutanvaihtovero Valuutanvaihtoverolla voitaisiin kerätä vuosittain kymmeniä miljardeja euroja demokraattisesti sovittuihin globaaleihin käyttökohteisiin. Samalla vero sääntelisi ja vakauttaisi maailmantaloutta.

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

VAPAUS VEROTTAA. Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista ja niiden hallinnasta. Heikki Patomäki. The Nottingham Trent University

VAPAUS VEROTTAA. Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista ja niiden hallinnasta. Heikki Patomäki. The Nottingham Trent University VAPAUS VEROTTAA Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista ja niiden hallinnasta Heikki Patomäki The Nottingham Trent University TAMMIKUU 2001 Vapaus verottaa Vastaselvitys pääomaliikkeiden seurauksista

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli.

A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. ASIAKKAIDEN LUOKITTELUKRITEERIT A. EI- AMMATTIMAINEN ASIAKAS Muu kuin ammattimainen asiakas tai hyväksyttävä vastapuoli. B. AMMATTIMAINEN ASIAKAS B 1. Yhteisöt Rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Valuuttakaupan Esittely

Valuuttakaupan Esittely Valuuttakaupan Esittely Forex-kauppa Valuuttakauppamarkkinat (Forex) ovat suurimmat ja likvideimmät finanssimarkkinat maailmassa Päivittäin kauppaa käydään noin $4 biljoonan arvosta Noin 85 % valuuttakaupasta

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Joustava tapa palkita

Joustava tapa palkita Palkkiorahasto Anna rahan kasvaa Palkkiorahasto on tehokas palkitsemisen keino. Yrityksen johdolle rahasto on johtamisen työkalu, joka räätälöidään palvelemaan yrityksen liiketoiminnan tavoitteita, henkilöstön

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014. Heikki Lehtonen toimitusjohtaja COMPONENTA OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2014 Heikki Lehtonen toimitusjohtaja 2 Tilauskannan kehitys vuosineljänneksittäin (sisältää seuraavien 2 kuukauden tilaukset) 120 100 80 60 40 20 0 3 Me Q1/10 Q2/10

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä)

Suomen Pankki. Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) Suomen Pankki Snellmaninaukio PL 160, 00101 Helsinki Puhelin 010 8311 (keskus) Puhelin 010 195 701 (viestintä) www.suomenpankki.fi www.rahamuseo.fi www.euro.fi Suomen Pankki ISBN 978-952-462-534-0 (painettu)

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot