JÄSENLEHTI PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK, FINLAND. Klaus Sohlberg: Maailmankokous tulee - Oletko valmis? 2

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Klaus Sohlberg: Maailmankokous tulee - Oletko valmis? 2 Pääkirjoitus Ensimmäinen kansallinen perheyritystutkijatapaaminen kokosi tutkijoita Haikkoon Ajankohtaista Perheyritysten liitto julkisti verokannanoton 6 Neuvottelukunta 7 Edunvalvonta Euroopan perheyrittäjät Espanjan Ecofin-kokouksessa 8 Alle 160 päivää Helsingin maailmankokoukseen 11 Kansainvälistä Hartwallin suku yhtenäisenä kaupan takana 15 Yritysesittely Ville Voipio - Tekniikan tohtori ja nuoren polven verkostoija 18 Nuori polvi Hyvät hallituskäytännöt -kurssi Aavarannassa Koulutus Strateginen suunnittelu perheyrityksissä 21 Tutkimus Sukupolvenvaihdoshuojennuksen laskemistapa täsmentyi 23 Tietoa verotuksesta Uusia jäsenyrityksiä 27 Yhteistyökumppanimme 28 PERHEYRITYS PERHEYRITYSTEN LIITTO RY THE FAMILY BUSINESS NETWORK, FINLAND

2 Maailmankokous tulee Oletko valmis? Perheyrityksille tämä vuosi on poikkeuksellisen haastava. Keväällä tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun perustimme Perheyritysten liiton. Ensi syyskuussa isännöimme Helsingin Finlandia-talossa perheyritysten maailmankokouksen, perheyritystapahtumien lippulaivan. Se on ehdottomasti suurin kansainvälinen yritysjohdon tapahtuma Suomessa tähän mennessä. Se on suuri kunnia, mutta se on myös suuri työponnistus koko jäsenkunnaltamme. Lähivuosina näköpiirissämme ei ole Suomessa mitään yhtä merkittävää kansainvälistä omistaja- ja yritysjohtajakokousta. Maahamme tulevat kaikki perheyritysten kansainväliset huippuasiantuntijat ja ennen kaikkea perheyritysten omistajat. Odotettavissa on huipputapahtuma! Meille suomalaisille perheyrityksille tämä on suuri mahdollisuus monessakin mielessä. Se on mahdollisuus näyttää omalle seuraajasukupolvellemme, nuorisollemme, kuinka upeita asioita perhe, yritys ja vastuullinen omistajuus ovat. Eri sukupolvet kohtaavat. Maailmankokous avaa meille oven tulevaisuuteen. Mutta ennen kaikkea se on perheyritysten omistajien kohtaamispaikka, jossa tunnelma on kirjoitan kokemuksistani aina erittäin korkealla. Perheyritykset ovat nyt pitkästä aikaa myötätuulessa. Perheyritykset kiinnostavat. Varsinkin Euroopassa on tarjolla paljon hyviä kaupallisia perheyritysten tapaamisia, neuvontatilaisuuksia ja konferensseja. Family Business Network Internationalin maailmankokous on kuitenkin näiden lippulaiva, edelläkävijä, jonka vanaveteen muut pyrkivät. Näin on hyvä. Ja näin on myös Helsingissä. Maailmankokouksen kautta ponnistamme merkittävään voimannäyttöön. Valmistelukoneisto on Lena Jungellin johdolla valmistellut kokousta jo viime vuoden keväästä lähtien. Kokouksen tuotto käytetään liittomme ja yhteisömme kehittämiseen. Siksi pyydänkin, että vastaatte myönteisesti moniin toivomuksiin antaa tukea maailmankokouksen järjestelyissä. Toivon, että suomalainen perheyritysyhteisö voi antaa vahvan, laadukkaan ja monilukuisen osanottajajoukon kokoukseen, josta tämän lehden sivuilla on lisää tietoa. Pidämme oman valmiutemme mittarina vappua, johon mennessä odotamme kaikkien omien jäsenyritystemme ilmoittautuvan kokoukseen. Kutsun kaikki jäsenemme ensi syyskuussa Helsinkiin! Perheyritysten liiton puhelinnumero muuttunut! Perheyritysten liiton puhelin- ja faksinumerot World Trade Centerissä ovat muuttuneet. Uudet numerot ovat: puhelin (09) faksi (09) PERHEYRITYS Perheyritysten liitto ry Ensimmäinen kansallinen perheyritystutkijatapaaminen keräsi parikymmentä tutkijaa Haikkoon Perheyritysten liiton koulutus- ja tutkimustyöryhmän koordinoima ensimmäinen kansallinen perheyritystutkijatapaaminen pidettiin Haikossa maaliskuuta Tutkijatapaamisella haluttiin koota yhteen suomalaiset perheyritystutkijat ja perheyrittäjyyden tutkimuksesta kiinnostuneet akateemisen maailman edustajat yli tiedekuntarajojen. Tilaisuus herätti kiinnostusta ja kaikkiaan kymmenen korkeakoulua oli edustettuna Haikossa (Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan Teknillinen korkeakoulu, Svenska Handelshögskolan, Tampereen Teknillinen Korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Teknillinen Korkeakoulu, Turun Kauppakorkeakoulu ja Vaasan yliopisto). Professoreja paikalla oli kolme: Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta, Arto Lahti Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Asko Miettinen Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. Tiedot tutkimushankkeista yksiin kansiin Tutkijatapaamisen tavoitteena oli edistää tutkijoiden välistä verkostoitumista ja vuorovaikutusta. Tapaamisen avulla liitto pyrki myös kartoittamaan kansallista perheyritystutkijakenttää, eli mitä missäkin korkeakoulussa tutkitaan ja keiden toimesta. Haikossa esitetyt ja muut liitolle toimitetut tutkimuspaperit julkaistaan liiton verkkosivuilla ja lisäksi ne kootaan julkaisuksi, mikä jaetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän tutkimuslaitosten käyttöön. Liitto järjesti tutkijatapaamisen Yksityisyrittäjäin säätiöltä saadun tuen turvin ja tavoitteena on, että tapaamisesta tulee jokavuotinen perinne. Liiton koulutus- ja tutkimustyöryhmän uusi puheenjohtaja ja viittä vaille valmis alan tohtori Mikko Mustakallio avasi tapaamisen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi perheyritystutkijatapaamiseen Haikon kartanoon. Pääsihteeri ja tutkijatapaamis-idean isä Anders Blom esitti oman tervehdyksensä ja visionsa suomalaisesta perheyritystutkimuskentästä vuonna Liiton virallisen tervehdyksen ja key note -puheenvuoron piti varapuheenjohtaja Janne Timonen. Hän kertoi elävästi ja tunteella sekä oman perheyrityksen Machineryn vaiheista että omasta roolistaan kolmannen polven toimitusjohtajana. Tutkijoille hän esitti haasteen: Miten saada haastateltavat kertomaan totuuden? Lisäksi Timonen herätti keskustelua pohtimalla perheyrityksen ja yritysperheen arvoja sekä perheyrityksen liiketoiminnan ja omistamisen eri vaiheita. Viesti arvoista oli, että perheyritys 2 P Ä Ä K I R J O I T U S Klaus Sohlberg on elinkelpoisempi, jos perheyrityksen ja yritysperheen 3 puheenjohtaja arvot ovat yhtä. PÄÄTOIMITTAJA Anders Blom TOIMITUS Päivi Hirvola, Terhi Ikonen, Anne-Mari Virolainen TAITTO PAINOPAIKKA Axel Digital Oy Hansaprint, Salo TOIMITUKSEN OSOITE Perheyritysten liitto ry, PL 800, Helsinki POSTIOSOITE PL 800, Helsinki KÄYNTIOSOITE World Trade Center WTC, Helsinki Aleksanterinkatu 17, Helsinki PUHELIN FAKSI VERKKOSIVUT OSOITTEENMUUTOKSET terhi.ikonen@eurofacts.fi A J A N K O H T A I S T A PERHEYRITYS

3 Perheyrittäjät joko rakastavat tai vihaavat yrityksiään. Neutraaleja emme ole koskaan. Liiton varapuheenjohtaja Janne Timonen kansallisessa perheyritystutkijatapaamisessa Perheyritystutkimusta yli tiedekuntarajojen Tutkijatapaamisen ohjelma koostui pääosin tutkijoiden esityksistä ja keskusteluista. Tutkimusaiheissa perheyrityksiä tarkasteltiin ilahduttavan monista eri näkökulmista. Hallitsevia teemoja olivat perheyritysten sukupolvenvaihdos, hallintatavat, omistus, kilpailuedut ja ihmissuhteet sekä nuori polvi. Erikoistutkija tekniikan lisensiaatti Seppo Laukkanen kertoi sukupolvenvaihdoksesta inhimillisen näkökulman kautta. Laukkasen esityksen jälkeen pohdittiin muun muassa sitä, miksi perheyrityksissä valta siirtyy usein vasta omistuksen jälkeen. KTM Ilkka Martikainen tutkii myös sukupolvenvaihdosta. Hänen tavoitteenaan on kehittää uusi erillisrahoitustuote perheryritysten sukupolvenvaihdoksiin. KTL Taru Hautala puolestaan etsi lisensiaattityössään sukupolvenvaihdoksen ideaalimallia ja kertoi esimerkkitapauksesta, missä kaikki oli tehty kiireessä väärin. KTM Hilkka Lassilan innoittamana pohdittiin puolestaan talonpoikaiseetosta maatalouden liiketoimintastrategioissa ja Professori Asko Miettinen Tampereen Teknillisen korkeakoulun Teollisuustalouden laitokselta esitteli kansainvälistä vertailututkimusta perheyrittäjien huolenaiheista ja herätti keskustelua vertailututkimuksen ongelmista. KTM Markku Ikävalko pohti esityksessään omistamista ja omistajuutta ja DI Mikko Mustakallio kertoi Rooman tutkijakonferenssissa palkitusta perheyritysten hallintatapoja käsittelevästä väitöskirjatutkimuksestaan. Mustakallion tutkimus tukee muun muassa kirjallisuudessa esitettyjä vaatimuksia siitä, että menestykselliseen perheyrityksen hallintaan ei riitä pelkkä hallitustyöskentely, vaan tarvitaan perheen hallintaa perheen sisäisin prosessein. Kasvatus ja nuori polvi puhuttivat sekä humanisteja että taloustieteilijöitä Nuoreen polveen ja kasvatuksellisiin kysymyksiin paneuduttiin muun muassa filosofian tohtori Seija Mahlamäki-Kultasen johdolla. Hän otti esille kasvatuksen ja nuorten innostamisen yrittäjyyteen. Kulttuuriantropologi Raili Törmäkangas pohdiskeli puolestaan perheyrittäjyyteen liittyviä myyttejä ja sitä, miten kiinnostus yrittämiseen säilyy yli sukupolvien. Professori Arto Lahti Helsingin kauppakorkeakoulusta totesi esityksessään, että uuden sukupolven tulo yritykseen riippuu keskeisesti yrityksen arvosta. Uusi talous on nuorten mielestä kiehtova johtuen korkeasta goodwill-arvosta. Lahti kokeekin sukupolvenvaihdoksen olevan tiedollinen ongelma. Nuorista on hauskempaa mennä töihin Nokia-tyyppisiin innovatiivisiin organisaatioihin kuin vanhan talouden tylsiin yrityksiin. KTM Pekka Stenholm avasi lauantain osuuden kertomalla Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin perheyritys- tutkimushankkeista ja sukupolvenvaihdosohjelmista. Tuoreimmassa tutkimusprojektissa tutkitaan perheyritysten merkitystä, haasteita ja ongelmia Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa arvio perheyritysten määrästä ja niiden merkityksestä koko Suomen kansantaloudelle. Tietoa perheyritysten taloudellisesta merkityksestä on tarkoitus tuottaa erityisesti työllisyyden näkökulmasta. KTL Tarja Niemelä herätti puolestaan keskustelua verkostoituneiden perheyritysten yhteistyökyvykkyydestä. Niemelä tarkastelee tutkimuksessaan muun muassa oppimisen, luottamuksen ja sitoutumisen rooleja yritysyhteistyössä ja verkostoitumis-prosessissa. Ilon tunteita ja parisuhteen saloja Professori Matti Koiranen esitteli perheyrittäjien työssä, perhe-elämässä ja omistamisessa kokemiaan ilon tunteita. Vertaileva tutkimus on tehty yhdessä Nina Karlssonin kanssa ja sen mukaan kyselyyn vastanneiden 700:n perheyrittäjän työnilon kokemukset ovat erilaisia muihin ryhmiin verrattuna. Yrittäjille omistajuus on suuri ilon aihe ja omaisuuden karttuminen on merkki hyvin tehdystä työstä. Yrittäjiä miellyttää työ, josta näkee helposti työnsä tuloksen. Palkansaajat puolestaan arvostavat sosiaalisia suhteita ja laittavat usein perheen etusijalle, työn ja perheen välistä tasapainoa etsiessään. Niin sanottuja pehmeämpiä arvoja tarkastellaan myös tutkijapariskunta Sinikka ja Ilpo Peltomäen tutkimuksissa. KTM Sinikka Peltomäki tutkii aviovaimon ja -miehen vaikuttaa yrittäjäpuolisoiden parisuhteeseen?. Perheen merkitys perheyrityksessä oli vahvasti esillä myös hiljattain väitelleen Tarja Römer-Paakkasen puheenvuorossa. Kuluttajaekonomian tutkijana työskentelevä Römer-Paakkanen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan K-kauppiasperheiden kotitalous-yritys -kompleksia. KTL Jan Sten herätti keskustelua perheyrityksen myymisestä. Hänen tutkimuksensa lähtee nimittäin liikkeelle siitä, että perheen näkökulmasta yrityksen myyminen ei välttämättä ole merkki epäonnistumisesta, vaan myönteinen asia. Stenin tavoitteena on ymmärtää, mitä perheen sisällä tapahtuu, kun yritys ei olekaan enää perheen hallussa. KTM Päivi Penttilän tutkimusaiheena on puolestaan franchising perheyrityksen kasvustrategiana. Penttilän tavoitteena on selvittää, muuttuuko perheyrittäjyyden luonne franchising -toiminnan myötä. Tutkijatapaamisen osallistujia Haikon kartanon portailla Kokeneemmat nuorempien mentoreina Tapaamisen osallistujat edustivat tiedekenttää varsin laajasti. Mukana oli taloustieteilijöitä, kasvatustieteilijöitä, teknillisen korkeakoulun ja maa- ja metsätieteellisen edustajia sekä antropologi. Keskustelu oli vilkasta ja esiintyjät innokkaita. Monipuolinen kokoonpano ja konkreettiset vinkit ja tiedot olivat osallistujien mielestä tapaamisen parasta antia. Nuoremmat ja kokemattomammat arvostivat erityisesti kokeneempien kommentteja ja neuvoja. Lue lisää tutkimuksista liiton verkkosivuilta Huhtikuu Naisverkostotapaaminen klo Katajanokan kasino, Helsinki yhteyshenkilö Terhi Ikonen, The Families in Business Conference, Pariisissa ( Hyvät hallituskäytännöt -kurssi Johtamistaidon opisto, Aavaranta yhteyshenkilö Terhi Ikonen, terhi.ikonen@eurofacts.fi Veroinfoiltapäivä klo 14.30, Ravintola Pörssi, Helsinki yhteyshenkilö Anne-Mari Virolainen, anne-mari.virolainen@eurofacts.fi Hallituksen kokous Maailmankokouksen edullisempi ilmoittautumishinta voimassa asti yhteyshenkilö Maria Rajasalmi, maria@fbnhelsinki2002.com Toukokuu Kevätkokous, seminaari ja päivällinen Kylpylähotelli Caribia, Turku yhteyshenkilö Anne-Mari Virolainen, anne-mari.virolainen@eurofacts.fi Kesäkuu Jäsenlehti Heinäkuu Jäsenpalvelu kesälomalla Elokuu Puheenjohtajan kesäpäivä Syyskuu FBN Internationalin maailmankokous Finlandia-talo, Helsinki yhteyshenkilö Maria Rajasalmi, maria@fbnhelsinki2002.com Pääsihteerikirje 3/2002 Lokakuu Hallituksen kokous Perheyrityslounas Jäsenlehti Marraskuu Syyskokous ja perheyritysjohtajatapaaminen Hanasaari, Espoo yhteyshenkilö Terhi Ikonen, terhi.ikonen@eurofacts.fi Joulukuu Hallituksen vaihtokokous Jäsenlehti T O I M I N T A K A L E N T E R I 5 käsityksiä yhteisestä yrittäjyydestä ja KTM Ilpo Peltomäki etsii vastausta kysymykseen Miten yrityksen taloudellinen kriisi Toimintakalenteria päivitetään liiton www-sivuille

4 Perheyritysten liitto julkisti verokannanoton E D U N VA L V O N T A Liiton hallitus hyväksyi veropoliittisen kannanoton kokouksessaan 22. tammikuuta. Kannanotto on linjaus siihen, mitä perheyritykset pitävät toivottavana päätettäessä veropolitiikasta seuraavalle hallituskaudelle (2003-). Liiton verokeskustelu jatkuu edunvalvontahankkeen veropolitiikkaa käsittelevällä informaaatio- ja keskustelutilaisuudella 24. huhtikuuta klo Pörssi-ravintolassa Helsingissä. Verotuksella edistettävä kotimaista työtä ja omistamista Perheyritykset haluavat edelleen kantaa vastuunsa suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä Verokannanotto Sitoutuminen yhteisvaluuttaan ja sisämarkkinatalouteen merkitsee kilpailun kiristymistä Euroopan sisällä. Ihmiset, yritykset, pääomat ja taloudellinen aktiivisuus hakeutuvat yhä herkemmin sinne, missä verokohtelu on lievintä. Suomelle tämä on merkittävä haaste. Perheyritykset haluavat olla suomalaisia Suomessa valmistellaan verouudistusta, joka vaikuttaa merkittävästi koko elinkeinoelämän toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Perheyritykset kantavat jatkossakin vastuunsa suomalaisomisteisina yrityksinä ja maksavat veronsa Suomeen, työllistävät pääosan Suomen työllisestä väestöstä ja vahvistavat paikallista omistamista. Perheyritykset arvostavat toimintaympäristönä sellaista suomalaista yhteiskuntaa, jonka kehitys on pääosin ennakoitavissa ja jossa vakaa taloudellinen kehitys on ollut mahdollista. Valtiovallan tulee edistää perheyritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä, sillä suuri osa yhteiskunnallisesta kehityksestä on suoraan tai epäsuorasti riippuvaista perheyritysten menestyksestä. Seuraavien 5-10 vuoden aikana lähes viisi miljoonaa eurooppalaista perheyritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä. Suomessa arvioidaan lähivuosina olevan yli yritystä sukupolvenvaihdoksessa. Tutkimusten mukaan yleensä vain prosenttia sukupolvenvaihdoksista toteutuu perheensisäisinä. Tämä merkitsee yritysten lukumäärän vähentymistä, työttömyyden lisäystä ja sitä kautta lisärasituksia julkiselle taloudelle. Sukupolvenvaihdos koskee Suomessa yli työpaikkaa, joita omistuksen jatkon vaikeutuminen, omistajapula, johtaja- tai jatkajapula uhkaavat. Valtiovalta voi toimillaan ratkaisevalla tavalla edistää sukupolvenvaihdoksen toteutumista. Perheyritysten omistajat ovat valmiita kantamaan velvoitteensa veronmaksajina, työllistäjinä ja elinkeinoelämän kehittäjinä. Valtiovallan on puolestaan oltava valmis kehittämään verotusta niin, ettei se vaikeuta omistuksen jatkumista samassa suvussa. Sukupolvenvaihdoksen verolievennys on valtiontalouden kannalta merkityksetön verrattuna jatkuvan yritystoiminnan tuottamiin verotuloihin. Suomen taloutta leimaa vähäinen yritysmäärä ja korkea kokonaisveroaste. Perheyritykset ovat edelleen Suomen talouden selkäranka. Kuitenkin nuorten suomalaisten halukkuus ryhtyä itsenäisiksi yrittäjiksi on hälyttävän huono. On olemassa suuri vaara, että nykyisin verosäännöksin yhä useammat perheyritykset epäonnistuvat sukupolvenvaihdosjärjestelyissään. Tämän johdosta lähivuosina on päästävä ratkaisuihin, jotka tukevat perheyritysten hallittua sukupolvenvaihdosta. Verohuojennussäännöt ajanmukaistettava Perheyritysten osakkeiden verotusarvon laskentatavan muutoksen myötä on 1990-luvulla menetetty jo 1970-luvulla säädetyn lain tarkoittama huojennus sukupolvenvaihdoksessa. Laskentatavan muutoksella on päinvastoin vaikeutettu perheyrityksen siirtoa jatkajapolvelle. Sukupolvenvaihdoksessa siirtyvä omaisuus ei tuo saajalle uutta likviditeettiä veron maksuun. Jatkajan rasitukseksi tuleva perintö- tai lahjavero sitoo moneksi vuodeksi myös yrityksen taloutta ja vaarantaa yritystoiminnan jatkuvuutta. Raskaan verotuksen takia tehdyt yritysjärjestelyt heikentävät useimmiten yritystä muutenkin haastavassa sukupolvenvaihdostilanteessa. Perheen sisäiset lahjaluontoiset kaupat koituvat yrityksille usein huomattavan kalliiksi. Osinkoverotus toteutuu perheyrityksissä täysimääräisesti Osinkojen nykyinen verotus on perheyritysten kannalta oikeudenmukainen. Osingonjaon kahdenkertaiseen verotukseen siirtyminen tarkoittaisi yrittäjän kannalta, että tuottoa sijoituksesta omaan yritykseen verotetaan ankarammin kuin pääomasijoitusta muuhun kohteeseen. Nykyinen verotusjärjestelmä palkitsee pääoman pitämistä yrityksissä, ja se on johtanut suomalaisten yritysten taseiden huomattavaan vahvistumiseen. Selkeän ja yritysten kannalta edullisen järjestelmän ansiosta yritykset ovat pysyneet suomalaisina myös niiden yhdistyessä ulkomaisiin yrityksiin. Kun osinkotuottoa verotetaan yhdenmukaisesti muiden pääomatulojen kanssa, voidaan osinkotaso säilyttää kohtuullisena. Osinkojen yksinkertaisen verotuksen säilyttäminen on perheyritysten jatkuvuuden kannalta keskeistä. Mikäli sijoitusmarkkinoiden kannalta kuitenkin katsotaan, että hyvitysjärjestelmä tulee purkaa, on täysin mahdollista jättää ei-noteeratuille osakkeille maksettava osinko nykyisen järjestelmän piiriin. Pitkäjänteisen, ennustettavan kehityksen kannalta olisi parasta, että koko pääomaverotuksen nykyrakenne jätettäisiin ennalleen kunnes EU:n tasolla päästään pidemmälle yhteisten järjestelmien luomisessa. Varallisuusvero syö pääoman tuoton Varallisuusvero on vanhanaikainen jäänne ajalta jolloin ei verotettu myyntivoittoa. Se on myös harvinainen poikkeus Euroopan unionin sisämarkkinoilla. Myös myöhemmin käyttöön tulleen kiinteistöveron kanssa varallisuusvero peritään kiinteistöomaisuudesta kaksinkertaisesti. Varallisuusveron kattavuus on epäyhtenäinen ja vero näin ollen epäoikeudenmukainen. Perheyrityksissä varallisuusveron vaikutus on huomattava, kun omistajakunta on laaja eikä varallisuusveron huojennusta saada. Osakkeiden verotusarvolaskelman muutoksen myötä perheyritysten omistajien varallisuusvero on noussut merkittävästi, mikä lisää osinkopainetta yrityksissä ja heikentää niiden kykyä rahoittaa toimintaa tulorahoituksella. Varallisuusvero tulisi poistaa kokonaan. Palkkaverotuksen ja yhteisöveron kansainvälinen kilpailu vaikuttaa kotimaassa Yleinen trendi palkka- ja yhteisöverojen osalta on selvästi laskeva sekä Länsi-Euroopassa että entisen Itä-Euroopan maissa. Jatkossa tällä on yhä suurempi merkitys. EU-jäsenyyden myötä yritysten liikkuvuutta on helpotettu, ja jokainen maa joutuu pitämään kiinni yritystoiminnastaan entistä aktiivisemmin. Sekä palkka- että yhteisöverotasojen voidaan olettaa vaikuttavan kansainvälisten yritysten sijoittumiseen tulevaisuudessa. Erityisesti palkkaverotusta tulisi tuntuvasti laskea. Perheyritykset ovat luonteeltaan paikallisia ja näin osa suomalaista verotusjärjestelmää, mutta nekin ovat avoimessa kansainvälisessä kilpailussa verotuksellisesti edullisempien maiden yritysten kanssa. Perheyritysten liiton neuvottelukunta edistää yhteydenpitoa elinkeinoelämän järjestöihin Perheyritysten liiton hallitus kutsui vuoden alussa jäseniä liiton neuvottelukuntaan. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhteydenpitofoorumina edistäen vuoropuhelua, tiedonkulkua ja keskustelua yhteiskunnallistaloudellisista kysymyksistä liiton luottamushenkilöiden sekä eri elinkeinoelämän järjestöjen päättävissä elimissä toimivien liiton jäsenyritysten edustajien kesken. Tavoitteena on myös tehostaa perheyritysten kokonaispanosta ja vaikutusta elinkeinoelämän järjestöjen toiminnassa. Neuvottelukunnan ensimmäinen kokous pidettiin WTC:n Marskin salissa Neuvottelukunnan kokoonpano vahvistettiin 22. tammikuuta pidetyssä liiton hallituksen kokouksessa ja neuvottelukunnan ensimmäinen kokous pidettiin 28. tammikuuta teemalla Tuleva veropolitiikka. Perheyritysten neuvottelukunnan toimikausi on kalenterivuosi ja se kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Neuvottelukunta toimii yhteistyössä liiton edunvalvontatyöryhmän kanssa. Hallitus on nimennyt neuvottelukunnan puheenjohtajaksi kauppaneuvos Magnus Bargumin. toimitusjohtaja Magnus Bargum Algol Oy toimitusjohtaja George Berner Berner Osakeyhtiö toimitusjohtaja Carl Björnberg Myllykoski Oy hallituksen puheenjohtaja Johan Gullichsen Ahlström Corporation toimitusjohtaja Berndt von Frenckell Frenckellin kirjapaino Oy hallituksen puheenjohtaja Jukka Helkama Helkama Bica toimitusjohtaja Antti Herlin Kone Oyj hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen TS-Yhtymä Oy johtaja Heikki Mäki Atoy Oy toimitusjohtaja Matti Nurminen Hakaniemen Metalli Oy toimitusjohtaja Pirkko Paasio Airiston Auto Oy hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig Paulig Oy hallituksen puheenjohtaja Heikki Pentti Lemminkäinen Oy johtaja Marjo Raitavuo Ensto Oy hallituksen puheenjohtaja Reino Rajamäki Stala Oy toimitusjohtaja Cyril von Rettig Rettig-Yhtymä Oy toimitusjohtaja Pekka Sairanen Metsäpuu Oy 6 Perheyritysten osakkeille ei ole markkinapaikkaa, eikä Perheyritysten liiton neuvottelukunta 2002: 7 sen omistaja voi vaihtaa sijoituskohdetta kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan.

5 Viettääkö yrityksesi merkkipäiviä? Täyttääkö joku vuosia? Perheyritys-lehti julkaisee merkkipäiväilmoituksia ja -artikkeleja. Seuraavaan Perheyritys-lehteen tarkoitettujen merkkipäivätietojen ja mahdollisten juhla-artikkelien sekä valokuvien on oltava toimituksen käytössä 20. toukokuuta mennessä. Lisätietoja Päivi Hirvola, puh , tai sähköposti: Perheyritysten liiton veropäivä klo Ravintola Pörssi, Fabianinkatu 14, Helsinki OHJELMA Tilaisuuden avaussanat - Janne Timonen, Perheyritysten liiton edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja Perheyritysten liiton verokannanoton esittely - Magnus Bargum, Perheyritysten liiton neuvottelukunnan puheenjohtaja Perheyritysten toimenpiteet veropoliittisessa keskustelussa - Anders Blom, Perheyritysten liiton pääsihteeri Veropoliittinen katsaus mihin verotus näyttää olevan menossa - Ola Saarinen, PricewaterhouseCoopers Oy Näkemyksiä poliittiselta kentältä puolueiden verokantoja ja keskustelua niiden pohjalta Tilaisuus on maksuton edunvalvontahankkeeseen osallistuneille yrityksille. Muilta peritään 50 euron sisäänpääsymaksu. Euroopan perheyrittäjät Espanjan Ecofinkokouksessa K A N S A I N V Ä L I S T Ä Perheyrittäjien ja Euroopan unionin edustajien virallinen tapaaminen on ollut perheyritysten Euroopan tason edunvalvontajärjestön GEEFin pitkäaikainen tavoite. GEEFin puheenjohtaja, espanjalainen Mariano Puig ja varapuheenjohtaja Krister Ahlström ovat tehneet vuosia töitä perheyrittäjyyden nostamiseksi eurooppalaiselle agendalle. Pitkäjänteisyys palkittiin, kun Perheyritysten liiton edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja Janne Timonen yhdessä kymmenien muiden eurooppalaisten perheyrittäjän kanssa osallistui helmikuun lopulla Espanjan Aranjuezissa pidettyyn Ecofin-kokoukseen. Osallistujina oli Euroopan maiden valtionvarainministereitä ja muita ministereitä. Kokouksessa puhetta johti EU:n puheenjohtajamaan Espanjan valtiovarainministeri Rodrigo Rato. Suomea tilaisuudessa edustivat muun muassa kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre ja ylijohtaja Kalle J. Korhonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Myös johtaja Timo Summa komission yritystoiminnan pääosastolta ja komissaari Erkki Liikanen osallistuivat kokoukseen. Tarkoituksena vuoropuhelun tiivistäminen Tilaisuuden tarkoituksena oli kehittää vuoropuhelua perheyrittäjien ja Euroopan unionin päättäjien välillä. Perheyrittäjien tavoitteena oli korostaa perheyrittäjyyden myönteistä merkitystä koko kansantaloudelle. - Erityisesti painotettiin sitä, että seuraavina vuosina useat eurooppalaiset yritykset ovat sukupolvenvaihdoksen edessä ja valtiovallan on tiedostettava se, sekä tehtävä tarvittavia toimenpiteitä perheyrittäjyyden jatkuvuuden ja työllisyyden varmistamiseksi Euroopassa, kertoo Timonen. Perheyrittäjät salonkikelpoisia EU-piireissä Kokouksessa eri kansallisuuksien edustajat pitivät omat puheenvuoronsa, jotka käsittelivät käytännönläheisesti maiden omia verotuskäytäntöjä. Näin ollen tilaisuudessa jaettiin tietoa ja myös benchmarking toteutui osaltaan. Luonnollisestikaan kokouksessa ei tehty päätöksiä, koska verotus kuuluu kansallisten hallitusten toimivaltaan. Komissaari Liikasen mukaan tapaamisen anti oli, etteivät päättäjät ainoastaan puhuneet vaan myös kuuntelivat. Timosen mielestä tilaisuus todisti, että perheyrittäjät ovat salonkikelpoisia EU-piireissä. Julkaisemme ohessa Janne Timosen kokouksessa pitämän puheen. Janne Timonen Family Business Days on ECOFIN, Madrid, February 2002 CONFERENCE FOR OPEN INTERACTION OF EUROPEAN MINISTERS WITH ENTREPRENEURS February 24, 2002 Good morning, Mister Vice-president of the government, Mister European Commissioner, Ministers, Euro-parliamentarians, entrepreneurs, ladies and gentlemen. learnt the true meaning of the expression survival game. I am a third generation owner-manager in a 90 year-old Finnish trading company. I graduated from the Helsinki School of Economics. But my true family business university has been the daily kitchen table discussions, sauna sessions with my grandfather and constant fights with my sisters. That for example taught me the mysterious correlation of my fathers mood and the company cash flow. I have even From that background my angle to today s discussion is to touch the obvious importance of having professional management in the family businesses. There are differences between family businesses and companies of other ownership structure. One of the main characteristics of a family business is a strong culture. A company culture, in my opinion, is a special way of solving problems between people. As we know, business is people. Some features of the company culture have to change constantly to enable the company to maintain or improve it s competitive edge. Jack Welch used to repeat: If you don t have a competitive edge, don t compete. What is this needed change? For example last week this experienced lady in our accounting department told me about one practise: Hey Janne, this is the way we did this already during your grandfathers times. I felt clever in responding, That alone is a good enough reason to change that practise. I respect the history, but we cannot survive without constant We know that libraries are full of management books and the search for excellence goes on. But some principals are generally accepted: - An executive has to have a dream. He or she has to know where the target is. - He has to be clear and persistent in talking about it every day, everywhere and to everybody in the organisation - And finally he has to have an excellent ability to tolerate hardships and never give up. Family business is not a special creation of nature, unfortunately it is hard work which requires those three qualities from its managers. There is no protection from the hard competition in the market economy. If we are not able to learn faster than the competitors we are dead. It doesn t make a difference whether the company is a family business, or not. We either love our companies or we hate them. We are never neutral. For that reason the ideal candidate for the family business manager is a family member, who has earned the respect of the managers, employees, board and the family. It has become a clear choice for him to take over. He has the necessary outside experience and business education. He loves the business and knows it well and he really wants to lead. He has the control of ownership but what is even more important he or she controls the organisation s emotions. There we have the absolute winner. Our mission is to transfer the business to the next generation in a better shape than it was when we received it as a part of our destiny. In Finland we joke that every new CEO starts his career by 8 Ilmoittautumiset viimeistään perjantaina putting all his energy in pointing out the big mistakes his mennessä Perheyritysten liiton toimistoon, change. Without constant evolution the company has to face predecessor made. In family business that is a bit dangerous. 9 puhelin (09) tai anne-mari.virolainen@eurofacts.fi. a revolution, which means a painful turnaround. To avoid this, professional managers are needed. There might still be chance to make amendments to the will, so, shared values, take it or leave it!

6 There has from time to time been some talk about giving potential successors of family businesses some extra credits when they apply for universities. In my opinion, there can be no short cuts in learning to carry responsibility. What is responsible ownership. Even though the equity in family businesses can be described as patient capital, we have to have just as good or better return on capital invested, as any other company in the free market economy. Without long term profitability we can forget the values, culture and other wonderful things. One prominent entrepreneur was asked: What is your company s business idea? The answer was: We make money the old fashion way, we earn it. You have to feel the pain to be responsible. No pain, no gain. No guts, no glory. Comparison between the roles of a parent and a Chief Executive Officer is interesting. A good father or mother provides opportunities to their children according to their needs and a good CEO coldly hires only those who are the most competent. When it comes to compensation, a good parent allocates allowances with guidance by love. A good CEO allocates salaries and other benefits in accordance with the market value and performance of his nearest. An Owner-manager is often in trouble with this dilemma. For an executive outside the family it is easier. Educating and choosing successors is always a challenge. Shared values in the family and between the generations smoothens the process, and it is actually the only way to be successful in the long term. Tradition is a strength and it is a burden. A good leader takes everything out of the good heritage from the history but does not apply the negative dimensions, practises or attitudes. Where do we draw the line? That is the critical question. Father s way of doing business has to be honoured and at the same time a constant change and dynamism has to be present. So, ladies and gentlemen, nepotism in family businesses is a great strength and opportunity, but only when reality is faced at all times and changes are professionally managed. Thank You very much. Lisätietoja: Naisverkostotapaaminen Katajanokan kasinolla Sinä, perheesi yrityksessä työskentelevä tai mukana oleva nainen, tule Perheyritysten liiton ensimmäiseen naisverkosto-tapaamiseen Katajanokan Kasinolle 10 huhtikuuta klo 16. Tilaisuuden tarkoituksena on luoda verkostoa ja vahvistaa keskusteluyhteyttä. Tule kuulemaan ja jakamaan kokemuksia toisten perheyritysnaisten kanssa! Keskustelun alustajana toimii johtaja Marjo Raitavuo Enstosta. Aika Paikka , klo 16:00-19:00 Katajanokan kasino, Pilotti-kabinetti, Laivastokatu 1, Helsinki Tilaisuudessa nautitaan iltapala (lämmin vuohenjuustoleipä ja kahvi). Iltapalasta veloitamme 22,5 euroa (sis. alv). Lasku lähetetään ilmoittautumisen saavuttua. Ilmoittautumiset 8.4. mennessä Terhi Ikoselle Perheyritysten liittoon terhi.ikonen@eurofacts.fi tai (09) TERVETULOA MUKAAN! Johanna Lohivesi, Atoy Oy puhelin sähköposti johanna.lohivesi@atoy.fi Perheyritysten maailmankokous Helsingissä Alle 160 päivää maailmankokoukseen... Family Business Networkin kansainvälinen maailmankokous on enää alle 160 päivän päässä. Järjestelyt ovat kovassa vauhdissa ja ohjelman hiominen viime metreillä. Syyskuussa pidettävä maailmankokous on Perheyritysten liiton toiminnan kiistaton huipentuma. Kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma, jollaista Suomessa ei koskaan aikaisemmin ole ollut ja jonka veroista emme lähivuosina voi odottaa uudelleen tapahtuvaksi. Maailmankokouksen järjestelytoimikunta työn touhussa Maailmankokous on perheyrityksiä varten - antoisinta tarinat elävästä elämästä ja kokemustenvaihto Maailmakokouksen suurin anti on suomalaisten kävijöiden mukaan ollut kansainvälinen ja kotoisa ilmapiiri sekä lukuisat kiinnostavat tarinat ja kontaktit. Maailmankokouksen puhujat ovat maailman huippuja ja work shoppien esimerkkitapaukset aitoja ja oikeita. Helsingin konferenssin teema on The Future of Family Business - Values and Social Responsibilities. Teeman alla keskustelua käydään perheyrittämisen ydinkysymyksistä: omistajuudesta, vastuusta ja arvoista. Nuorelle polvelle on myös oma yhden päivän miniseminaari, missä teemaan paneudutaan nuoren polven näkökulmasta. Edullisempi osallistumismaksu vappuun mennessä ilmoittautuneille Maailmankokoukseen kannattaa ilmoittautua ennen , sillä mikäli ilmoittautuminen tapahtuu ennen vappua, osallistumishinta on tuntuvasti alhaisempi. Ohjelma ja ilmoittautumislomake postitetaan jäsenille huhtikuussa. Ohjelma on yksityiskohtaisempi kuin joulukuussa lähetetty Call for Papers -esite ja siitä käyvät ilmi myös work shoppien aiheet. Mikäli mietit vielä osallistumistasi ja pohdit, miksi juuri sinun kannattaisi ottaa osaa maailmankokoukseen, niin ota ihmeessä yhteyttä järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Lena Jungelliin (lena.jungell@radiohelsinki.fi, ) tai liiton pääsihteeriin (anders.blom@eurofacts.fi, ). He kertovat mielellään omista kokemuksistaan ja siitä, miksi maailmankokous todellakin on hintansa väärti. Rekisteröityä voi myös netissä Ilmoittautumisista huolehtii TSG -konferenssipalvelu. Rekisteröityä voi myös suoraan maailmankokouksen verkkosivuilta ww.fbnhelsinki2002.com. Sivuilta löytyy myös hinta- ja ohjelmatiedot. TSG-CONGRESS LTD. FAMILY BUSINESS NETWORK Kaisaniemenkatu 3 B 12, Helsinki puhelin faksi sähköposti fbn@tsgcongress.fi Maria Rajasalmi koordinoi maailmankokousjärjestelyjä Maailmankokouksen projektikoordinaattoriksi on nimitetty 6. maaliskuuta alkaen kauppatieteiden maisteri Maria Rajasalmi (35). Hän on aikaisemmin työskennellyt ranskalaisen pankin Société Généralen Helsingin edustustossa assistenttina, suomalaisissa yrityksissä vientitehtävissä, Suomen Matkatoimistossa kansainvälisten ryhmien matkanjohtajana sekä projektisihteerinä kansainvälisessä kotipalvelu-seminaarissa. Maria Rajasalmi puhelin (09) faksi (09) sähköposti maria@fbnhelsinki2002.com verkkosivut

7 Suomi-katu Finlandia-taloon - Suomalaiset perheyritykset esiin maailmankokouksessa! Finlandia-taloon rakennetaan maailmankokousta varten markkinointi- ja esittelymielessä Suomi-katu, jolla suomalaiset Perheyritysten liiton jäsenyritykset saavat esittäytyä. Tarkoitus on rakentaa mahtava esitys siitä, miten perheyritykset Suomessa elävät ja toimivat. FBN:n Joachim Schwass Perheyritysaamiaisella Family Business Network Internationalin toimitusjohtaja ja IMD:n professori Joachim Schwass Sveitsistä vieraili Perheyritysten liitossa syyskuun Helsingin Maailmankokoukseen liittyen. Torstaina 7. maaliskuuta järjestetyllä Perheyritysaamiaisella professori Schwass puhui teemasta Hyvä hallintotapa ja perheyritykset ajankohtaisia näkemyksiä yritysten corporate governance -keskusteluun. Ohjelmaluonnos Klo Ilmoittautuminen ja aamukahvi Klo Seminaari: Perheyritykset Suomen eri vaiheissa Avaussanat Timo Ketonen, TS-Yhtymä/Hansaprint Oy Perheyritysten rooli Suomen historiassa Professori Seppo Zetterberg 12 Useat jäsenyrityksemme ovat jo tiedustelleet mahdollisuutta esitellä toimintaansa ja luoda kontakteja maailmankokouksessa. Kadunrakennustoiminnasta vastaa Anne-Mari Virolainen, ja pyydämme kaikkia kiinnostuneita yrityksiä ottamaan yhteyttä häneen (puhelin , tai anne-mari.virolainen@eurofacts.fi). Aamiaiselle oli kokoontunut parisenkymmentä jäsenyritysten edustajaa kuulemaan tuoreimpia tutkimustuloksia perheyritysten erilaisista hallintotavoista ja sukupolvenvaihdoksesta. Nuoren polven valmennus on vahvasti esillä myös tulevassa Maailmankokouksessa. Uusia kasvoja liiton jäsenpalvelussa VTM Terhi Ikonen (29) on aloittanut Perheyritysten liitossa Hän vastaa jäsenpalvelusta ja toimii nuoren polven työryhmän sekä koulutus- ja tutkimus-työryhmän sihteerinä. terhi.ikonen@eurofacts.fi KTM Anne-Mari Virolainen (36) on aloittanut Perheyritysten liitossa Hänen päätehtäväalueensa on Perheyritysten liiton edunvalvontahanke ja maailmankokouksen sponsorointisopimukset pääsihteerin tukena. Anne-Mari toimii myös edunvalvontatyöryhmän sihteerinä. anne-mari.virolainen@eurofacts.fi VTM Päivi Hirvola jatkaa Perheyritysten liiton tiedotustyöryhmän sihteerinä. Tervetuloa Perheyritysten Liiton kevätkokoukseen ja - seminaariin Täl pual jokke Seminaarin teemana on maaliskussa julkaistu kirja Omistamisen taito Perheyritykset Suomen eri vaiheissa. Merkitse päivä kalenteriisi. Kutsut ohjelmineen postitetaan huhtikuun lopulla. Kongressi- ja kylpylähotelli Caribia, Turku Klo Case: Onninen Hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto & toimitusjohtaja Petteri Walldén Klo Case: Rakennus-Lundén Hallituksen puheenjohtaja Juhani Lundén & toimitusjohtaja Janne Lundén Klo Perheyrityslounas (World Conference Briefing) Klo Perheyritysten liiton kevätkokous Sääntömääräiset asiat Liiton periaateohjelma ja tavoitetila 2007 Klo Päätössanat Turkulainen ilta Caribiassa Klo Perheyrityspäivällinen ja Turkulaiseksi 50 vuodessa show Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset Perheyritysten liitto/ Anne-Mari Virolainen, anne-mari.virolainen@eurofacts.fi. Jäsenpalvelu puhelin (09) PERHEYRITYS

8 Periaateohjelma Perheyritysten liitolle Perheyritysten liiton hallitus aloitti tammikuussa keskustelun liiton toiminnan kehittämisestä ja tavoitteista. Tarkoituksena on, että hallituksen jäsen Johanna Lohiveden johdolla laaditaan kevään aikana kaksi paperia: liiton periaateohjelma ja tavoitetila Papereissa käsitellään liiton tehtäviä ja toiminnan tavoitteita tulevaisuudessa, joten tarkoitus on saada koko jäsenistö osallistumaan keskusteluun liiton työryhmien lisäksi. Linjaukset hyväksytään Turun kevätkokouksessa Periaateohjelma ja tavoitetila paperit käsitellään liiton kevätkokouksessa Turussa Toivomme, että mahdollisimman suuri jäsenjoukko on silloin tekemässä lopullisia linjauksia. Papereiden luonnoksia päivitetään www-sivujen jäsensivuille, joten voit tutustua niihin jo nyt. Papereihin ovat tähän mennessä antaneet panoksensa myös nuoren polven viime vuotisen Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelman osallistujat. Lisätietoja ja kommentteja: Johanna Lohivesi, puhelin sähköposti Perheyrityskirja julkistettiin maaliskuussa Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa yhteistyöprojektina toteutettu perheyrityskirja julkistettiin 19. maaliskuuta Kluuvikadun Fazerilla. Pauli Komsin, Jan Lindströmin ja Seppo Zetterbergin teoksen nimi on Omistamisen taito perheyritykset kansakunnan rakentajina. Kirjassa on mukana 30 suomalaista perheyritystä vuonna 1642 perustetusta Frenckellin kirjapainosta aina vuonna 1976 perustettuun Marja Kurki Oy:öön. Kirja sisältää myös mielenkiintoista taloushistoriaa sekä kuvauksia tapakulttuurin kehittymisestä. Perheyritykset ovat olleet luomassa niin Suomen teollisuutta, kauppaa kuin palveluitakin, eikä niiden merkitystä kulttuurielämän edistämisessä voi sivuuttaa. Yrityksillä on ollut keskeinen rooli myös muun muassa kahvin, makeisten, virvoitusjuomien ja muiden tuotteiden yleistymisessä maassamme. Kirja on erinomainen lahja yrityksenne eri sidosryhmille, kuten suvun jäsenille, omistajille, avainhenkilöille, henkilöstölle, asiakkaille tai paikkakunnan vaikuttajille. Perheyritysten liiton jäsenet voivat vielä tilata kirjaa erikoishintaan. Kirjaa myydään 10 kappaleen erissä, joista ensimmäinen maksaa 370,01 euroa (2 200 mk) ja seuraavat erät 336,38 euroa (2 000 mk). Kirjan hinta kaupoissa tulee olemaan noin 47 euroa. Erik Hartwall tyytyväinen suvun ratkaisuun: Halusimme varmistaa omaisuuden arvon kasvun myös tulevaisuudessa Hartwallin suvun päämies Erik Hartwall on hyvin tyytyväinen suvun ratkaisuun strukturoida eli rakentaa uudelleen suvun sijoitukset juoma-alalla. Ratkaisu on eurooppalaisittainkin mittava. Hartwall-Yhtiöt Oy:stä Hartwallin suvun omistajahahmo Hartwallin suvun Oyj Hartwall Abp:n osakkeet vaihtuvat Scottish & Newscastlen osakkeisiin toukokuun lopulla. Jatkossa Hartwallin suku omistaa Scottish-Newcastlen osakkeita suoraan ja holding-yhtiö Hartwall-Yhtiöt Oy:n kautta. Tämä yhtiö jää Perheyritysten liiton jäsenyritykseksi ja suomalaiseksi Hartwallin suvun omistajahahmoksi juoma-alalle. Erik Hartwall etsii purjeveneanalogiaa kuvaillessaan tilannetta suvun kannalta. - Suomi on tilanteessa ikäänkuin köli ja idänmarkkinat spinnu, joka on pullistunut jättiläismäiseksi. Kaikki on mennyt hyvin, mutta vauhti kuitenkin hirvittää tällaista vastuullista omistajaa. Riittävätkö voimavaramme alan yleisen kehityksen edellyttämään kasvuvauhtiin?, pohtii Erik Hartwall. 14 Lisätietoja ja tilaukset: Perheyritysten liitto / Jäsenpalvelu puhelin (09) tai sähköposti anne-mari.virolainen@eurofacts.fi - Mielellään olisimme hajauttaneet riskiä. Ja tietenkin myös perheyrityksen omistajan olisi pitänyt voida nostaa osinkoa kilpailukykyisesti. Hartwall ei kuitenkaan pysty maksamaan osinkoa kovinkaan paljon, vaan sen tulee investoida kehitykseen, erittelee Erik Hartwall. Y R I T Y S E S I T T E L Y 15

9 Hartwallin viisi sukupolvea Tervetuloa! - Osinkokysymys ei kuitenkaan ollut päämotiivi, vaikka osingot ovat menneet varallisuusveroon noin 65 prosenttisesti. Eli todellisuudessa omaisuuden osinkotuotto on ollut hyvin, hyvin niukkaa. Olimme kuitenkin päässeet tilanteeseen, jossa omaisuuden arvo on kasvanut huomattavaksi ja halusimme varmistaa sen arvon myös tulevaisuudessa, jatkaa Erik Hartwall perusteluaan. Oyj Hartwall Abp:n osakkeiden arvon luoja on ollut Baltic Beverage Holding, BBH ja se on suhteessa omistettu yhdessä Carlsbergin, kilpailijan, kanssa. Hartwall on kuitenkin pieni ja Carlsberg suuri. - Ei kovinkaan tasa-arvoinen avioliitto. Nyt meillä on uusi tasapaino, sanoo Erik Hartwall. Hartwallit haluavat jatkaa juoma-alan kehittämistä Hänen mukaansa kyseessä ei ollut viimeinen konsolidoituminen juoma-alalla. Globaali kehitys vie uusiin liittoutumisiin ja muun muassa Euroopan unionin laajentuminen vauhdittaa sitä. - Myös yksi tärkeä motiivi oli pysyä alalla, eli Hartwallin suvulle tämä on uusi muoto jatkaa juoma-alan kehittämistä. Osakkeemme ovat nyt uudessa kokonaisuudessa. Kysymys on lisäksi uudesta, mutta myös vastuullisesta johtamistavasta, jossa BBH saa entistä vahvemman selkänojan ja samalla Hartwall jatkaa kotimaassa entistä vahvempana toimijana osana uutta kokonaisuutta, perustelee Erik Hartwall. Lahdessa Hartwallilla on meneillään noin 220 miljoonan euron logistiikkakeskuksen ja tuotantolaitoksen investointi. Työllisyysnäkymä ei ainakaan ole heikentyvä. Suku yhteinäisenä kaupan takana Holding-yhtiö saa kaksi hallituspaikkaa Scottish & Newcastlen hallitukseen. Sinne suku lähettää Erik Hartwallin ja Henrik Thermanin. Holding-yhtiö kokoaa suvun voimat yhteiseksi näkemykseksi. Erityisen tyytyväinen Erik Hartwall on siitä, että suku oli täysin yhtenäinen kaupan takana. Mielenkiintoinen vertailukohta on Saksan panimoala. Sen pienpanimoille uhkaa käydä huonosti. Jotakin täytyy tapahtua, vaikka mukana on myös hyvin menestyviä paikallispanimoita. Kyseessä on Euroopan suurin markkinaalue, mutta yksikään saksalainen panimo ei ole mukana maailman 20 suurimman panimon joukossa. Oyj Hartwall Abp on Suomen suurin olut- ja virvoitusjuomayhtiö. Kotimaassa valmistusta on Helsingissä, Lahdessa, Karijoella ja Torniossa. Lisäksi Hartwall omistaa puolet Baltic Beverages Holding -yhtiöstä, jolla on yhteensä kaksitoista panimoa Baltiassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Julkisesti noteeratun yhtiön liikevaihto vuonna 2001 oli 807,6 miljoonaa euroa. Henkilöstön kokonaismäärä on noin 6800, josta noin 1400 henkilöä Suomessa. Vuonna 2001 konsernin kokonaismyynti ylitti 1605,7 miljoonaa litraa. Hartwall listautui Helsingin Arvopaperipörssiin vuonna Filosofian tohtori, vuorikomissaari Victor Hartwall aloitti kivennäisvesien valmistuksen vuonna Victor Hartwall oli mukana perustamassa Kaivopuistoa ja Kaivohuonetta, jossa Hartwallin yhtiö vastasi keinotekoisesti valmistetun mineraaliveden tarjoilusta.yhtiön perustajan valttina oli vaatia tuotteiltaan parasta mahdollista laatua, itseasiassa tähän perustuu koko Hartwallin menestys Toinen sukupolvi, August Ludvig Hartwallin johdolla, koki 1860-luvun katovuodet ja sitä seuranneen nousukauden, teollistumisen, väestörakenteen muutoksen ja uudet seurustelutavat. Yhtiö toi virvoitusjuomat kahviloihin ja kioskeihin 1860-luvun loppupuolella Kolmannen Hartwall-sukupolven aikana toiminta muuttui käsityöstä teollisuudeksi. Victor Hartwall nuorempi oli alansa ensimmäinen, joka alisti kivennäisvesien tuotannon ulkopuoliseen tieteelliseen valvontaan. Victor Hartwall kuoli yllättäen ja yhtiön johtoon astui nuorempi veli Gösta Hartwall. Hänen aikanaan yhtiö taivaltaa läpi Suomen itsenäistymisen ja toisen maailmansodan. Vuonna 1936 perustettiin Kalja- ja virvoitusjuomateollisuusyhdistys, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Gösta Hartwall Kay-Erik Hartwall tuli toimitusjohtajaksi vuonna 1946 ja neljännen sukupolven aikana limonaditehdas kasvoi suuryritykseksi. Tähän ajanjaksoon mahtui monia Hartwallille tärkeitä vuosia; vuonna 1949 syntyi Hartwallin keltainen Jaffa. Olympiavuonna 1952 Coca Cola tuli ensimmäisen kerran Suomeen, ja sen myynti alkoi vuonna ostettiin ensimmäinen oluttavaramerkki Karjala ja vuonna 1971 ostettiin Auran panimo Viides sukupolvi jatkoi vuonna 1976 Erik Hartwallin tultua valituksi toimitusjohtajaksi. Hartwallin historian suurin panimokauppa tehtiin vuonna 1980, kun Lapin Kullan panimo siirtyi Hartwallin omistukseen. Kahdeksan vuotta myöhemmin ostettiin Mallasjuoma. 16 Y R I T Y S E S I T T E L Y 17 PERHEYRITYS Erik Hartwall

10 Ville Voipio Projektipäällikkö N U O R I P O L V I Syntynyt: Kotipaikka: Vantaa Koulutus: Tekniikan tohtori Vaisala Oyj Perustettu: 1936 Toimipaikka: Vantaa Toimiala: Meteorologiset- ja Tekniikan ihme neljännessä polvessa Tekniikan tohtori ja tuore Perheyritysten liiton nuoren polven työryhmän puheenjohtaja Ville Voipio edustaa neljättä polvea Väisälan suvun perheyrityksessä, Vaisala Oyj:ssä. Vuonna 1936 perustettu yritys valmistaa meterologisia- ja ympäristöinstrumentteja. Villen siteet Vaisalaan ovat ennen kaikkea omistajuutta ja tunnesiteitä, sillä toistaiseksi hän ei ole työskennellyt yrityksessä. Villen alaa ovat tekniikka ja luonnontieteet. Työelämässä hän kokee sopivansa paremmin asiantuntijan ja tutkijan kuin operatiivisen johtajan rooliin. - Voisin kai sanoa olevani teknokraatti, sanan vähemmän kolkossa merkityksessä. Tämä ei tarkoita sitä, että jättäisin inhimilliset arvot muille. Tekniikkahan on kuitenkin kehitetty nimenomaan ihmisen elon helpottamiseksi. Teknokraattius näkyy kuitenkin varsin tinkimättömänä luonnontieteellisteknisenä maailmankuvana. Tekniikkafriikin pehmeämpää puolta edustaa hänen musiikkiharrastuksensa. Ville soittaa viola da gambaa (vanha jousisoitin) omaksi ilokseen. Musiikin tekeminen on hänelle oiva tapa päästä eroon maallisista murheista, koska keskittymisen pitää olla niin sataprosenttista. - Otan mielelläni uusia haasteita vastaan. Lisäksi olen perfektionisti, yritän tehdä asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Näiden yhteisvaikutuksesta olen harkinnut muuttoa Marsiin, koska siellä vuorokausi on liki 25 tunnin mittainen, kuvailee Ville itseään. Tekniikkaa ja luonnontieteitä Kiinnostus tekniikkaan lähti kotoa, mutta ei kuitenkaan perheyrityksestä. - Teknisen alan valinta oli minulle aika lailla itsestään selvää koulun jälkeen. Tekniikka on kiinnostanut kaikissa muodoissaan. Aloitin opintoni lukemalla fysiikkaa, enkä suinkaan sähkötekniikkaa. Kyllästyin kuitenkin aineen teoreettisuuteen varsin äkkiä, kertoo Ville. Henkilökohtaiset tavoitteeni ovat teknisellä puolella, joten paikkani olisi tuotekehityksessä, eikä välttämättä edes kovin korkealla organisaatiossa. Tällöin asettaisin esimieheni varsin hankalaan tilanteeseen. Viimeiset kuusi vuotta Ville on työskennellyt K-Patents Oy:ssä erilaisissa tuotekehitystehtävissä. Firma on pysynyt samana, mutta työtehtävät ovat vaihdelleet varsin laajasti. Yleensä ne ovat kuitenkin liittyneet tekniikkaan. Villen voi nykyäänkin tavata niin kotoa tietokoneen äärestä tekemässä etätyötä kuin ihan konkreettisesti sorvin äärestä rakentamassa uutta prototyyppiä. Tällä hetkellä hän vetää omaa tuotekehitysprojektia, jonka tarkoituksena on kehittää jotain aivan uutta ja ennen näkemätöntä. - Varsinaisen leipätyöni lisäksi teen mielenvirkistyksekseni erilaisia sivutöitä. Joskus opetan korkeakouluopiskelijoita tai koululaisia ja joskus kirjoitan lehtiartikkeleita tekniikan alalta. Pienessä yrityksessä työskentelyn Ville on kokenut sopivan hänelle. - Työnantajayritykseni ei ole perheyritys, mutta kuitenkin pienehkö yksityishenkilöiden omistama ja johtama yritys, jossa on paljon perheyrityksen tunnusmerkkejä. Viihdyn parhaiten yrityksissä, joissa asiat voi tarvittaessa hoitaa ilman ison organisaation jäykkyyttä ja byrokratiaa. Olisiko sitten jotain verenperintönä tulevaa yrittäjähenkeä, että pidän oman itseni pomona olemisesta, miettii Ville. Vastuullisen omistajuuden haaste Oman ja perheyrityksen tulevaisuuden Ville näkee valoisana. - Vaisalan tulevaisuus näyttää tässä vaiheessa varsin hyvältä. Toisaalta perheyrityksen hoitaminen vastuullinen omistajuus on iso haaste hyvävointisenkin yrityksen kohdalla. Tässä suhteessa tavoitteeni on jättää yritys seuraaville polville parempana kuin minkälaisena sen itse saan edellisiltä polvilta. Perheyrityksen Ville määrittelee yrityksenä, jossa perheellä tai suvulla on hallintavalta, mutta pohjimmiltaan kysymys on identiteetistä. Sukuyritys ei vaadi sitä, että suku olisi operatiivisessa toiminnassa, mutta jos yritys on suvulle pelkkä investointi tai mukava lypsylehmä, silloin kysymys ei ole perheyrityksestä. Väisälän vetäydyttyä. Perheen kannalta viimeiseen neljännesvuosisataan mahtuu vastuun siirtyminen toiselta polvelta kolmannelle polvelle. - Sukuneuvostomme on toiminut epävirallisella tasolla. Tulevaisuudessa suvun kasvaessa joudumme määrittelemään sen tarkemmin. Yhteydenpitoon on varmasti hyvä etsiä järjestäytyneitä muotoja, Ville pohtii. Tiedemiesten jalanjäljissä Villellä ei ole ensimmäistä muistoa perheyrityksestä. - Se on vain ollut. Olen ylpeä siitä, että olen Väisälän sukua. Eikä ylpeys rajoitu pelkkään yritykseen, sillä Vaisalan perustajan Vilho Väisälän veljet Yrjö ja Kalle olivat hyvin merkittäviä tiedemiehiä. Nimet Väisälä ja Vaisala tunnetaan teknisestä ja tieteellisestä osaamisesta, jotka kumpikin ovat minulle tärkeitä asioita. Olen muodostanut tässä suhteessa sukuidentiteetin varsin myöhään, eikä kotona ollut mitään identiteetin pakkosyöttöä. Ville kokee, että on saanut tehdä omat uravalintansa täysin riippumatta yrityksen tai suvun paineista. Hän ei mainosta suhdettaan Vaisalaan, mutta ei toki kielläkään, jos suoraan kysytään. - Eri sukunimestä johtuen ihmiset eivät yleensä liitä minua Vaisalaan. Toisaalta olen ylpeä suvusta ja sen saavutuksista, mutta toisaalta haluan itse kunnostautua omilla saavutuksillani. En kuitenkaan sen vuoksi, että olen syntynyt parempaan perheeseen, toteaa Ville suhteestaan perheyritykseen. Tulevaisuuden suunnitelmissa Villellä on jatkaa avoimella linjalla ja tarttua eteen tuleviin haasteisiin rohkeasti. - Perheyrityksen suhteen aion keskittyä vastuulliseen omistajuuteen, mitä se sitten tuokaan eteeni. En kuitenkaan aio lähteä yrityksen operatiivisiin tehtäviin. Henkilökohtainen tavoitteeni on tulla maailman parhaaksi insinööriksi. Tämä on siinä mielessä mukava tavoite, että tilaisuuksia ponnistella kohti tuota tavoitetta ei maailmasta puutu. Mottoni on, että asioita ei yleensä kannata tehdä huonosti. Jos ne kannattaa tehdä, ne voi tehdä saman tien kunnolla, sanoo Ville. Paperilla olevat kaavat ovat Villen mielestä kivoja, mutta ne Nuoren polven verkostoija eivät ole myytävä tuote. Aito tekniikka on hänen mielestään ympäristöinstrumentit paljon muutakin kuin teoriaa. Niinpä hän vaihtoi lukemaan Nuoren polven työryhmän puheenjohtajana Ville haluaa Liikevaihto: 179,5 miljoonaa euroa Henkilöstö: 1043 sähkötekniikkaa. tekniikkaa, eli alaa, joka on Vaisalan ydinosaamista. Vaisala nen. viestittää, että toiminta on tarkoitettu kaikille, joita - Kaikki mukaan! Nuoren polven toimintaa ei ole ensisijaisesti tarkoitettu seuraajasukupolven kouluttamiseen. - Jossain vaiheessa tajusin olevani lukemassa mittaus- ei ollut kuitenkaan valintaperuste, vaan jossain mielessä Vaisala Oyj:ssä sukupolvenvaihdos ei juuri nyt ole ajankohtai- - Tällä hetkellä olemme varsin stabiilissa tilanteessa. Valtaa perheyrittäjyys tai perheyrityssukuun kuuluminen koskettaa. suorastaan haitta, koska omistajuuden kautta yksi alan käyttää isäni sukupolvi. Toisaalta sukupolvenvaihdos on pitkä Emme halua missään tapauksessa rajata pois niitä nuoria, merkittävimmistä työnantajista jäi minun ulottumattomiini, prosessi, ja sekin on meidän sukupolvemme kohdalta joka jotka eivät tunne suhdettaan yritykseen. Haluamme tarjota jatkaa Ville valintansa perustelua. vuosi kaksitoista kuukautta lähempänä. keskustelufoorumin, jossa nuoren polven edustajat voivat tavata toisiaan ja vaihtaa kokemuksia. Toki koulutustakin Vaisalassa hän ei ole toistaiseksi työskennellyt, vaikka Yritys on kehittynyt tasaista tahtia neljännesvuosisadan ajan. järjestetään, kun sille tulee tarvetta. 18 se onkin käynyt mielessä. Yksi suuria ulkoisia muutoksia on ollut listautuminen pörssiin. - Mielestäni asettaisin itseni omituiseen tilanteeseen, Palkkajohtajuus tuli Vaisalassa esiin varsin varhain, sillä seuraajaksi Nuoren polven toiminnan suurimpana haasteena tällä 19 jos menisin Vaisalaan töihin. Yritys on palkatun johtajan valmistautuneen suvun edustajan yllättävän kuole- johtama ja suku on hallituksessa antamassa linjaa. man vuoksi yritykseen tuli palkkajohtaja heti perustajan, Vilho hetkellä on Villen mukaan tiedonvälitys, koska mitään selkeää kanavaa perheyrityssukujen nuoremmille jäsenille ei ole olemassa.

11 - Joudumme aika pitkälti turvautumaan vanhempien kautta kulkevaan, ja valitettavasti joskus heikkoon, tiedonvälitykseen. Haluan korostaa sitä, että nuoren polven toiminta ei ole sitä, mitä minä määrään, vaan sitä, mitä nuori polvi haluaa tehdä. Otan hyvin mielelläni ehdotuksia vastaan, ja työryhmäänkin mahtuu vielä. Perheyritysten liiton toimintaan Ville tuli mukaan nelisen vuotta sitten ja nuoren polven toimintaan pari vuotta sitten. Kävin läpi viimevuonna järjestetyn Johtajuus ja yhteiskunta -koulutusohjelman ja tällä hetkellä olen nuoren polven työryhmän lisäksi mukana myös pohdiskelemassa liiton tulevaisuuspapereita. Liiton toiminnannassa hän näkee tärkeimpänä verkostoitumisen ja mahdollisuuden tavata paljon muita perheyrityssukujen jäseniä. Vaikka myös liiton järjestämät koulutustilaisuudet ovat antaneet paljon ajateltavaa, eniten hän kokee silti saaneensa yhteisiltä tapaamisilta. - Liiton anti on tähän asti ollut minusta erittäin hyvää. Näkisin, että omalta kannaltani olennaiset elementit ovat jo kasassa. Joten pääosin voisi todeta, että jatketaan samaan tahtiin! Tervetuloa johtamistaidon opiston hyvät hallituskäytännöt -kurssille Kirkkonummen Aavarantaan Johtamistaidon opiston ja Perheyritysten liiton koulutus- ja tutkimustyöryhmän yhdessä suunnittelema Hyvät hallituskäytännöt -kurssi on nyt kaksipäiväinen. Kurssilla käsitellään omistajien, hallituksen ja toimivan johdon rooleja ja velvollisuuksia. Kurssin ohjelma on räätälöity perheyritysten liiton jäsenkunnalle. Ohjelma Maanantai Tiistai Perhe ja yritys ne yhteen soppii T U T K I M U S Miksi modernit perheyritykset ovat palauttaneet perheen osaksi perheyritystä, eli ajatuksia uuden perheyrityksille suunnatun strategiakirjan innoittamana. 20 Nuoren polven työryhmän sihteerinä toimii nykyään Terhi Ikonen, jonka tavoittaa liiton toimistolta puhelimitse numerosta tai sähköpostilla terhi.ikonen@eurofacts.fi. Villelle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen vv@iki.fi Uusia jäsenyrityksiä Airiston Auto Oy Turku autokauppa liikevaihto: 30 milj. euroa, henkilöstö 60 perustamisvuosi: 1992 toimitusjohtaja Pirkko Paasio Avaus ja esittäytyminen Toimitusjohtaja Jaakko Laitinen JTO Hyvä hallitustyöskentely yrityksen menestystekijänä Tutkimusjohtaja Pauli Juuti JTO Lounas Hyvä hallituskäytäntö Professori Antti Ainamo Tampereen yliopisto Kahvi Hallitus yrityksen strategian linjaajana KTT Matti Lainema K O U L U T U S Päätös Iltapala 8.30 Hyvien hallintokäytäntöjen trendejä maailmalta Toimitusjohtaja Leila Mustanoja Yritysesimerkki hyvistä hallituskäytännöistä Hallituksen puheenjohtaja Jalo Paananen Eimo Oyj Lounas Hallitustyöskentelyn eettinen perusta Professori Asko Miettinen TTKK Kahvi ja loppukeskustelu Tiedustelut: Tutkimusjohtaja Pauli Juuti / JTO, puhelin (09) tai Ilmoittautumiset 9.4. mennessä: Terhi Ikonen, jäsenpalvelu, puhelin (09) , terhi.ikonen@eurofacts.fi Kurssin hinta: 566 e + 22 % alv. (sisältää ruokailut) Yöpyminen: 76 e + 8 % alv. Randel S. Carlock ja John L. Ward ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen kirjan kaikille niille, joita kiinnostaa perheyrityksiin ja niiden strategiatyöhön liittyvä problematiikka. Kirjassa on laaja katsaus muista yhteyksistä tutuksi tulleita yritys- ja strategiasuunnitteluun liittyviä malleja ja työkaluja, mutta sovellettuna perheyrityksille sopivaan muotoon. Jo tämä olisi mainitsemisen arvoinen seikka, mutta mielestäni kirjan ydin on kuitenkin toisaalla. Kirjoittajat argumentoivat voimakkaasti, että vuosikymmeniä vallalla ollut ajattelumalli pitää perhe ja yritys toisistaan voimakkaasti irrallaan ei olisikaan perusteltua! Päinvastoin, perheen ja yrityksen tulevaisuutta tulisi suunnitella toisiinsa yhteen kietoutuneena kokonaisuutena. Perheyritysten soisi siis muiden yritysten mukaisesti nostaa omistamis-problematiikkansa (vtr. ns. governance-kysymykset) aiempaa keskeisempään rooliin strategiapohdinnoissaan. Listattujen yritysten strategiavalintoihin ovat viime vuosina voimakkaasti vaikuttaneet omistaja/sijoittajalähtöiset kysymykset. Miksei näin olisi myös perheyrityksissä? Perheyrityksestä yritysperheeksi Randel S. Carlock & John L. Ward Strategic planning for the family business - Parallel planning to unify the family and business Palgrave, Hampshire, UK 2001 Onko siis niin, että yrityksen ja perheen vuosikymmeniä vallinnut separaatio olisi ohimennyttä aikaa. Monet johtavat perheyritykset maailmalla ovat viime vuosina yhä enemmässä määrin integroineet perheitä (sukuja) mukaan liiketoiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja monipuolisiin pohdintoihin. Tätä ajattelutavan muutosta Carlock ja Ward pyrkivät korostamaan puhumalla johdonmukaisesti sanan perheyritys (family business) sijaan yritysperheestä (business family). 21 PERHEYRITYS

12 Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritysperheet pyrkivät luomaan organisaatioihinsa avoimesti keskustelevan yhteisökulttuuriin, jossa aktiivisina toimijoina ovat paitsi suvun/perheen osakasjäsenet, myös avioliiton kautta sukuun/ perheeseen tulleet puolisot, kuin myös ydinsukuun/ perheeseen kuulumattomat keskeiset palkolliset/asiantuntijat. Muutos perinteiseen perheyritysten imagoon on näin huomattava; siis siihen, jossa toimitusjohtajan roolissa oleva seniori-pääomistaja ei paljon puhu eikä pukahda tekemisistään ja valinnoistaan muille tahoille, ja kaikkein vähiten omilleen. Miksi sitten tällaiseen muutokseen tulisi ryhtyä, onhan selkeän ja keskitetyn päätöksenteon erityisenä vahvuutena pidetty juuri päätöksenteon nopeutta ja kykyä saada asioita aikaan. Keskeisimpänä uusajattelun argumenttina onkin juuri muutos itsessään. Yritysten toimintaympäristö on nykyään niin ennakoimaton ja dynaaminen, että myös eturivin perheyritysten on ollut pakko laajentaa omien markkinaantureidensa, tilanteiden tulkitsijoidensa, ja ajattelutapojensa kirjoa. Mitä ennakoimattomammaksi asetelmat ovat menneet, sitä suuremmaksi on kasvanut myös tarve löytää uusia avauksia joilla pärjätä tulevaisuudessa. Tarvitaan siis uusia liiketoimintakonsepteja, ja niiden luomiseksi tarvitaan uutta ajattelua. Tämä edellyttää aiempaa monipuolisemman osaamisen rekrytoimista yrityksen käyttöön. Siis, että perheen/suvun on toimittava yhä kiinteämmässä yhteydessä yritykseen. Uudistaminen ja uudistuminen harvoin onnistuvat ilman että myös uudistajat uudistuvat. Ajatusten ja ideoiden jakaminen, testaaminen, avoin ventileeraus ja sparraaminen ovat keskeinen hyödynnettävissä oleva kilpailukeino modernin yritysperheen toimintapaletissa. Artikkelin kirjoittaja, kauppatieteiden tohtori Kari Lohivesi toimii ma. professorina Kauppatieteiden laitoksella Tampereen yliopistossa. Hänen erikoisalaansa ovat yritysten strategiaan ja suorituskykyyn liittyvät kysymykset. Hän on aiemmin työskennellyt mm. konsultointijohtajana Talent Partners Oy:ssä, ohjelmajohtajana LIFIMissä, sekä tutkijana Helsingin kauppakorkeakoulussa. Hänen puolisonsa, kauppatieteiden maisteri Johanna Lohivesi on Atoy Oy:n osakas ja No miten temppu tehdään, tai ainakin, mistä voisi aloittaa? Carlockin ja Wardin ehdotus on ns. rinnakkainen suunnitteluprosessi (Parallel Planning Process - PPP). PPP:ssä sekä perhe että yrityksen johto samanaikaisesti ja rinnakkaisesti työstävät omien lähtökohtiensa suhteen kriittisiä kysymyksiä. Kun perhe ja yritys ovat joka tapauksessa keskinäisessä vuorovaikutuksessa tai jopa riippuvuussuhteessa toisiinsa, tulisi tämä tosiasia myös systemaattisesti huomioida yrityksen liiketoiminnan linjauksia työstettäessä. Mikäli näin ei tapahdu, jää eräitä keskeisiä (strategisen tason) komponentteja käsittelemättä. Yritysperheen tulisi siis kyetä suunnitellusti toimimaan tulevaisuuden hyväksi niin yrityksen kuin perheen tarpeita tasapuolisesti huomioiden. Jos jompikumpi taho jää sivurooliin, päädyttäneen ajan mittaan asetelmiin, joiden tulemat ovat sattumanvaraisia ja todennäköisesti ei-toivottuja. Suunnittelulla on näin keskeinen rooli tulevaisuuden hahmottamisessa ja ennakoimisessa. Ytimeltään yrityssuunnittelu tarkoittaa, että ajatellaan ja pohditaan tulevaa, reflektoidaan mennyttä ja mietitään, miten tulevaisuudessa saavuttaa samanaikaisesti arvoa asiakkaille ja itselle toiminnallista ylijäämää. Vastaavasti suunnittelu perheen/suvun puitteissa tarkoittaa ainakin sen miettimistä, mikä on perheen rooli yrityksessä ja mitä lisäarvoa yrityksessä mukana oleminen tuo niin yksilölle, perheelle, suvulle kuin yritykselle. Keskeistä on myös tietynlaisen formaalin struktuurin luominen, jonka puitteissa voidaan pohtia ja työstää kulloinkin ajankohtaisia perheen ja/tai yrityksen haasteita. Perheyrityksissä ei juuri suunnitella! Carlockin ja Wardin tekemän selvityksen mukaan lähes 70 %:lla amerikkalaisista perheyrityksistä ei ole käytössään kirjallista strategiaa, että noin 40 %:lla ei ole suvun/perheen puitteissa tehtyä sisäistä osakassuunnitelmaa, ja että lähes 2/3-osassa piakkoin sukupolvenvaihdokseen tulevista perheyrityksistä ei oltu tehty ratkaisuja seuraajan suhteen. Taitanee elämä suomalaisissa perheyrityksissä olla yhtä suunnittelematonta. Mutta miksi näin? Miksi keskeisiä perhettä ja yritystä koskevia tulevaisuuden kysymyksiä ei haluta/osata miettiä etukäteen siis toimia suunnitelmallisesti. Olisikohan niin, että kovin monessa perheyrityksessä edelleen ajatellaan, että tulevaisuus on kuitenkin lähinnä vain nykyisyyden jatkumo, eli että seuraavakin polvi kuitenkin jatkaa vanhan tutun ja turvallisen liiketoimintakonseptin mukaisesti. Perheyritykset ovat konservatiiveja, yritysten perustajat eivät Perheyrityksiä pidetään imagoltaan yleensä varsin konservatiivisina, ja sitähän ne usein ovat. Ääriesimerkkeinä tällaisesta ovat asetelmat, jossa vanha polvi jää yhtiön hallitukseen valvomaan uuden polven toimintaa, etteivät nämä vain saisi päähänsä kokeilla jotain uutta. Lopputuloksena on itse asiassa eräänlainen paradoksi. Kun yritys on alun perin perustettu, se on yleensä saavuttanut elinkelpoisuutensa siksi, että perustaja-yrittäjä on luonut jotain uutta. Hän on ollut kokeilija, eksperimentoija, etsijä. Jossain vaiheessa uudistamisesta usein kuitenkin liu utaan konservatiivisuuteen ja muutosten varomiseen. Miksi? Kun yritys perustetaan, se harvoin syntyy perheyhteisönä. Se on one man show. Tätä jatkuu aikansa, kunnes tulee muutos. Muutoksen nimiä ovat yhtäältä yrityksen kasvu ja toisaalta sukupolven vaihdos. Perhe/suku/kollektiivi omistajana on kuitenkin johtamisen kannalta aivan eri asia kuin perustajayrittäjä-pohjainen johtaminen. Se on uudenlainen asetelma, ja uudenlaiset asetelmat yleensä tarvitsevat uusia ratkaisuja. Ehkä yksi käyttökelpoinen malli olisi ottaa perhe mukaan perheyritykseen. Voi siis olla, että yrittämisestä ja yritysperheen aktiivijäsenenä toimimisesta on uudelleen tulossa varteenotettava uravaihtoehto. Entrepreniaalisuus (yrittäjyys) on noussut sosiaalisella arvoasteikolla merkittävästi, erityisesti siksi, että sillä on niin merkittävä rooli taloudellisen kasvun, hyvinvoinnin ja työllistämisen saroilla. Kun vielä yhä useampi on havainnut, ettei perinteistä palkkatyötä turvallisine työpaikkoineen ja koko eliniän kestävine karriääreineen ole juuri enää tarjolla, on omassa suku/perheyrityksessä työskenteleminen pikku hiljaa kokenut renessanssin. Myös tämä muutos on parempi huomioida ennakoidusti kuin ennakoimattomasti. Arvioidun kirjan kirjoittajista John L. Ward on ensi syksynä Helsingissä pidettävän perheyritysten liiton maailmankonferenssin yksi pääpuhujista. Varatuomari Ola Saarinen, PricewaterhouseCoopers T I E T O A V E R O T U K S E S T A Sukupolvenvaihdoshuojennuksen laskemistapa täsmentyi KHO muutti 20 vuotta vallinneen verotuskäytännön Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen siitä, minkä ajankohdan mukainen tilinpäätös on ratkaiseva laskettaessa perintö- ja lahjaverolain 55 :n mukaista sukupolvenvaihdoshuojennusta. KHO katsoi tässä päätöksessään (KHO 2002:17), että perintönä saadut osakkeet on arvostettava yhtiön tilinpäätöksen perusteella laskettavan verotusarvon perusteella, kun henkilö sai perinnön vuonna Tässä tapauksessa toinen vanhemmista oli kuollut ja leski oli luopunut oikeudestaan saada tasinkoa kuolleen puolisonsa omaisuudesta. Liiketoimintaa harjoittavan yhtiön koko osakekanta siirtyi neljälle lapselle tasaosuuksin niin, että kukin peri 25 prosenttia yhtiön osakkeista. Perinnönsaajien oli tarkoitus jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, joten perintö- ja lahjaverolain 55 :n edellytykset sukupolvenvaihdoshuojennukselle olivat olemassa. KHO ei hyväksynyt vallitsevaa tapaa Verotuskäytäntö on ollut tähän saakka se, että huojennusta laskettaessa perintönä tai lahjana saadut osakkeet arvoste-taan vuoden 1999 verotusarvon mukaan. Vuoden 1999 verotusarvo on arvo, joka otetaan huomioon yksityishenkilön varoina varallisuusverotusta toimitettaessa. Vuoden 1999 verotusarvo lasketaan yhtiön tilinpäätöksen perusteella. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että huojennussääntöä sovellettaessa ei vuoden 1999 eikä vuoden 2000 tuloksella ole ollut merkitystä lahjoituksen tapahtuessa vuonna Perintö- ja lahjaverolain 55 :ää on verotoimistoissa sovellettu jo yli 20 vuotta, mutta tämä asia ei ole ennen ollut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana. KHO ei hyväksynyt vallitsevaa tapaa, vaan katsoi em. säännöksen ilmauksen Varatuomari Ola Saarinen työskentelee PricewaterhouseCoopersilla verokonsultoinnin asiantuntijana, perheyritysten ja omistajayrittäjien 22 osastopäällikkö, sekä Perheyritysten liiton hallituksen jäsen. verosuunnittelusta vastaavana osakkaana. 23 kari.lohivesi@uta.fi PERHEYRITYS

13 verovelvollisuuden alkamisvuotta edeltäneen vuoden verotusarvon tarkoittavan sitä, että huojennuksen määrää laskettaessa osakkeiden arvo tulee laskea tilinpäätöksen nettovarallisuuden perusteella eli käytännössä vuoden 2000 verotusarvon perusteella. Ratkaisuaan KHO perusteli seuraavasti: muun ohessa sen perusteella mitä arvostamisen ajankohdasta perintö- ja lahjaverotuksessa on yleisesti voimassa. Vaikutuksia sukupolvenvaihdoshuojennukseen? Päätös merkitsee sitä, että esimerkiksi lahjoitettaessa vuonna 2002 huojennukseen oikeuttava määrä osakeyhtiön osakkeita on veroseuraamukset arvioitava vuonna 2001 päättyneen tilikauden tilinpäätöksen eli yleensä tilinpäätöksen nettovarallisuuden perusteella. Varallisuusverolaissa säädetään, että osakkeen verotusarvo saa olla enintään 50 prosenttia edellisen vuoden verotusarvoa korkeampi. Nyt annettu päätös ei anna vastausta siihen, sovelletaanko tätä myös perintö- ja lahjaverolain tarkoittamassa sukupolvenvaihdoshuojennuksessa vai voiko verotoimisto laskea nettovarojen määrän lahjoitusta edeltävän vuoden tilinpäätöksen nettovarallisuuden perusteella ottamatta huomioon 50 prosentin leikkuria. Prof. Matti Koiranen Jyväskylän Yliopisto Ajankohtaista akateemista perheyrittäjyydestä FBN maailmankokouksen academic research forum Jo nyt tiedetään, että tutkijatapaamisesta on tulossa laaja, kansainvälinen ja korkeatasoinen. Tammikuun loppuun mennessä saatiin noin 60 abstraktia eli tiivistettyä tutkielmaehdotusta. Niitä saapui 17 eri maasta ja neljästä eri maanosasta. Tätä kirjoitettaessa (helmikuun lopulla) on käynnissä abstraktien asiantuntija-arviointi. Tutkijaforum tulee koostumaan muutamista täysistunto- eli plenary-esityksistä sekä hajautetun ohjelman idealla neljässä eri ketjussa pidettävistä rinnakkaisesityksistä. Valinnan varaa on syyskuussa runsaasti sekä varttuneempien tutkijoiden esityksistä että tohtoriopiskelijoiden puheenvuoroista kiinnostuneille. Double Blind Review-käytännön mukaan. Kirjoittajat eivät tiedä, kuka heitä on arvioinut, eivätkä arvioijat tiedä, kenen kirjoittajan abstraktia kommentoivat. Arvioijia on toisistaan tietämättä kaksi kutakin abstraktia kohti, eikä kukaan asiantuntija arvioi oman maansa kirjoittajan tuotosta. Perheyrittäjyyden maisteriksi: Auctor-maisteriohjelman keväthaku Jyväskylän Yliopistossa on syksystä 2001 alkaen voinut opiskella kauppatieteiden maisteriksi ns. AUCTORmaisteriohjelmassa, jonka alana on osaamisintensiivinen uusyrittäjyys ja perheyrittäjyys. Ohjelmaan valitaan ns. avoimen väylän idealla (kahdesti vuodessa ilman pääsykokeita) sellaisia opiskelijoita, joilla on suoritettuna ennakkoon vähintään opintoviikkoa aiempia akateemisia opintoja joko Suomessa tai ulkomailla, jolloin myös runsaat kieliopinnot tuottavat meriittiä valintaa ajatellen. Kyseessä on Pohjois-Euroopan ainoa perheyrittäjyyteen erikoistunut maisteriohjelma, johon monitieteinen yliopisto tarjoaa tasokkaan ympäristön. Hakijoita on yleensä ollut noin viisinkertainen määrä verrattuna aloituspaikkoihin, ja heitä on tullut ympäri Suomea. Opiskelu perustuu kokoaikaiseen, intensiiviseen opiskeluun, ja tyypillinen valmistumisaika on vuotta. Hakijoiden valintaa edeltää psykologinen soveltuvuustesti sekä henkilökohtainen haastattelu. Tarjottavista opintojaksoista, joista osa on englanninkielisiä, on yksityiskohtaiset sisältökuvaukset Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan www-sivuilla, osoitteessa: Ohjelman lisätietoja antavat: Prof. Matti Koiranen (koiranen@tase.jyu.fi) tai assistentti Juha Kansikas (kansikas@tase.jyu.fi). Ruusutarhoille Hyvän työnantajan -palkinto Suutarin perheyrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos syyskuussa Samana vuonna yritys kiinnostui työministeriön Kansallisen työelämän kehittämisohjelmasta ja haki rahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena oli jaksamisen parantaminen ikääntyvillä työntekijöillä, sairauspoissaolojen vähentäminen ja erityisesti käsisairaudet sekä toimintojen, tehokkuuden ja sisäisen viestinnän kehittäminen. Työelämän kehittämisprojekti linkitettiin tukemaan sukupolvenvaihdosta ja avustamaan uuden yrityskulttuurin sisäänajoa. Myös työnjohtoa ja johtotasoa koulutettiin hankkeen puitteissa. Tavoitteena oli saada ihmiset ottamaan vastuu omasta toiminta-alueestaan. Toista sukupolvea edustavan toimitusjohtaja Markku Suutarin mukaan projektin tulokset ovat olleet hyviä. - Avoimella sisäisellä tiedotuksella on saatu paljon aikaiseksi ja sukupolvenvaihdokseen liittyvä kulttuurin muutos on hyvässä vauhdissa. Myös toimintamalleja ja -tapoja on kehitetty merkittävästi. Työvoiman hankinta on noin 110 henkeä työllistävälle puutarhalle merkittävä asia. Ruusutarhat -puutarhan yhteistyö työvoimatoimiston kanssa on lähes jatkuvaa. Tunnustus kasvolliselle omistajuudelle Toimitusjohtaja Markku Suutari vastaanotti yritykselle myönnetyn Hyvän työnantajan -palkinnon Ministeri Tarja Filatovilta Työn päivillä Kouvolassa Suutari kertoo palkinnon yllättäneen yrityksen iloisesti. Hän pitää palkintoa suurena huomionosoituksena perheyritykselle, joka puutarha-alalla toimivana on hyvin työvoimavaltainen PKT-yritys. - Palkinto on myös erityisen tärkeä tunnustus kasvollisen omistajan merkitysestä työnantajana, toteaa Suutari. Ruusutarhat, sydämen asialla Markku Suutari korostaa työvoiman ja johtamisen merkitystä työvoimavaltaisessa yritystoiminnassa. Hän pitää tärkeänä ikääntymisen ja osaamisen merkitysten tiedostamista ja kokee, että toimintaympäristöä pitää kehittää myös pienten asioiden osalta. Uudet haasteet ja mahdollisuudet ovatkin Suutarin perheyrityksessä jo työn alla. - Mennyt kehitystyö on jo tehty ja tulokset näkyvät vähitellen. Prosessi jatkuu, kertoo Markku. Toimitusjohtaja Suutari puhuu myös yritysten yhteis-kunnallisesta vastuusta. Hänen mukaansa yrityksen vetäjän ja omistajan vastuu on erittäin suuri. Tuotteiden kautta Ruusutarhoilla on tietenkin vastuu myös tuhansien perheiden iloista ja suruista. Ruusutarhat -puutarha on yksi alan johtavista yrityksistä. Ruusutarhat Arvo Suutari Oy kuuluu Suutarin Kukka Oy:n johtamaan konserniin. Konsernin liikevaihto 15,1 miljoonaa euroa ja yritys työllistää yhteensä 180 henkeä. Hakemuslomake on tilattavissa assistentti Kansikkaalta. Ottaen huomioon Perheyritysten liiton ja Jyväskylän Asiantuntija-arvioinneilla karsitaan joitakin abstrakteja ja yliopiston muutoinkin laajan ja tuloksellisen yhteistyön, Syyskuussa 2000 tehdyn sukupolvenvaihdoksen Markku 24 annetaan mukaan hyväksytyille palautetta hioa esitystään olisi toivottavaa, että liiton jäsenyritysten Next Generation Suutari kertoo olleen sekä uhka että mahdollisuus. vieläkin paremmaksi. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa ottaisi Jyväskylän yliopiston AUCTOR-ohjelman omaksi - Kyse oli muutoksesta yrityksen kulttuurissa. 25 kuultavien esitysten hyvä tutkimuksellinen laatu, mielenkiinto ja vastaavuus konferenssin teemoihin. Arviointi tehdään ns. suosikkiohjelmakseen. Hakuaika on parhaillaan menossa ja se päättyy Sukupolvenvaihdokseen liittyi suuria odotuksia, mutta myös pelkoja.

14 26 Kiitämme Hansaprint OY:tä lehden painamisesta. 27

15 28 29

16 Perheyritykset meillä ja muualla Perheyritykset ovat suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka. Perheyritykset työllistävät, ylläpitävät jatkuvuutta, vahvistavat yrittämisen vapautta sekä vaalivat perheeseen liittyviä arvoja. Suomessa kaikista yrityksistä perheyrityksiä on noin 80% ja ne työllistävät noin 50-60% työllisistä. Perheyrityksiä on kaikissa yrityksen kokoluokissa, mutta suurin osa perheyrityksistä on kuitenkin pk-yrityksiä. Perheyritysten merkitystä maailmanlaajuisesti ei voi vähätellä. Pohjois-Amerikassa 60% kaikista julkisista yrityksistä ja 92% kaikista yrityksistä on perheyrityksiä. Länsi-Euroopassa perheyritykset ovat merkittäviä uusien työpaikkojen luojia ja niiden tuoton osuus bruttokansantuotteesta on 45-70%. Perheyritykset ovat aktivoitumassa kaikkialla Euroopassa ja niiden kansainvälinen vuorovaikutus on kasvamassa. Yhteistyötä tapahtuu mm. koulutuksen alueella. Sen lisäksi perheyritykset tekevät yhteistyötä vahvistaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Perheyrityksillä on samoja haasteita kuin muillakin yrityksillä, mutta keskeinen, vain perheyrityksiä koskeva haaste on sukupolvenvaihdoksen onnistuminen. Tilastojen mukaan perheyrityksistä 20 24% selviää toiselle sukupolvelle ja vain 3 14% toiselta sukupolvelta kolmannelle (Dr. Schwass, IMD). Yksi sukupolvenvaihdokseen liittyvä yleiseurooppalainen ongelma on verotus, joka saattaa muodostua esteeksi sukupolvenvaihdokselle ja siten vaarantaa yrityksen toiminnan jatkuvuuden perheyrityksenä. Perheyritysten liitto ry on perustettu keväällä Jäsenyrityksiä liitossa on tällä hetkellä lähes 150 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardia euroa. Jäsenyritykset työllistävät yli henkilöä. 30 Kiitämme Axel Digital Oy:tä lehden taittamisesta. 31

17 PERHEYRITYSTEN LIITTO JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA, ESITELMÄ- JA KOULUTUSTILAISUUKSIA VALVOO JÄSENYRITYSTENSÄ ETUJA OMISTAJUUSKYSYMYKSISSÄ YLLÄPITÄÄ YHTEYKSIÄ ELINKEINOELÄMÄN JÄRJESTÖIHIN JA MUIHIN KOTIMAISIIN JA KANSAINVÄLISIIN YHTEISTYÖORGANISAATIOIHIN, MM. THE FAMILY BUSINESS NETWORK INTERNATIONALIIN EDISTÄÄ JÄSENTENSÄ VUOROVAIKUTUSTA TUTKII JA SELVITTÄÄ PERHEYRITYSTEN YHTEISKUNNALLISTA MERKITYSTÄ YHTEISTYÖSSÄ KOULUTUSINSTITUUTIOIDEN KANSSA TOIMINTAA ON ORGANISOITU VIITEEN TYÖRYHMÄÄN EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ KOULUTUS- JA TUTKIMUSTYÖRYHMÄ NUOREN POLVEN TYÖRYHMÄ PROJEKTITYÖRYHMÄ TIEDOTUSTYÖRYHMÄ Tulostusmateriaali Terreus + Muncken Lynx, maaliskuu 2002, Hansaprint, Salo - Suomi Ulkoasu Michael Diedrichs, Helsinki