Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Paimion kaupunki 145/ /2013. Jätehuoltolautakunta

Transkriptio

1 Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätehuoltolautakunta Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, Paimion kaupunki 145/ /2013 Jätehuoltolautakunta Valmistelija: jätehuoltoasiamies Satu Ojala, puh. (044) voimaan tulleen jätelain 149 :n mukaan "Kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tulles sa hoidetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, on tar kas tel ta va jätteenkuljetuksen järjestämistä tämän lain 37 :n 1 momentissa sää det tyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten pe rusteel la ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa lain voi maantu los ta. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jät teenkul je tuk ses ta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, pää tök ses sä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lak kaa mi sesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua pää tök sen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voi maan tu los ta." Kiinteistön haltijan järjestämä (sopimusperusteinen) jätteenkuljetus on edel leen sallittu, jos se täyttää lain vaatimukset. Jätelain 37 :ssä on edelly tet ty, että 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edel ly tyk set eli tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luo tetta vas ti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin ja että jät teen kul je tukses sa noudatetaan jätehuoltomääräyksiä ja jäte kuljetetaan kunnan mää rää mään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jä te huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa tervey del le tai ympäristölle, 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen eri tyi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yri tys ten ja viranomaisten toimintaan. Päätös tehdään kaikkien kunnan vastuulle kuuluvien jätejakeiden osalta, joi ta ovat kotitalouksissa ja julkisissa kiinteistöissä syntyvä sekajäte, energia jä te, hyötyjätteet (metalli, lasi, kartonki), biojätteet sekä asu mi ses sa ja julkisissa toiminnoissa syntyvät sako- ja umpikaivolietteet. Päätös ei koske yritystoiminnan jätettä. Yritystoiminnan jät teen kul je tuk sesta vastaavat päätöksestä riippumatta jatkossakin yritykset itse solmimalla jät teen kul je tus so pi muk sen valitsemansa yrityksen kanssa. Asian päättämistä varten on kaikille asiasta kiinnostuneille varattu vai ku tus-

2 mah dol li suus ajan, jolloin jätehuoltolautakunnalle on voinut jättää lausuntoja. Lisäksi pidettiin jätteenkuljetusta kos ke va seminaari asiaa valmisteleville virkamiehille sekä kuntien valtuustojen ja hal li tus ten edustajille ja jätehuoltolautakunnan ja Rouskis Oy:n hallituksen edus ta jil le. Ratkaisuvalta asiassa on jätelain mukaan kunnan jätehuoltoviranomaisella eli jätehuoltolautakunnalla. Jätehuoltolautakuntaa koskevassa so pi muk sessa on kuitenkin edellytetty, että kuljetusjärjestelmäpäätöstä varten on pyydet tä vä asianomaisen kunnan lausuntoa, jonka sisällöstä jä te huol to lau takun ta ei voi poiketa. Jätelain mukaan päätöksen tulee perustua jät teen kulje tus jär jes tel mää koskeviin jätelain vaatimuksiin. Mikäli kiinteistön hal ti jan järjestämää jätteenkuljetusta voitaisiin jatkaa, tulisi kaikkien laissa mai nit tujen ehtojen täyttyä. Jätelain ehtojen toteutumista on arvioitu liitteenä olevassa tarkastelussa. Jätehuoltoasiamies: Jätehuoltolautakunta pyytää jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mu kaises ti Paimion kaupungilta lausuntoa siitä, täyttääkö kiinteistön haltijan järjes tä mä jätteenkuljetus jätelain 37 :n ehdot niin, että jätteenkuljetusta voitai siin jatkaa kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lausuntoa pyydetään sekä yh dys kun ta jät teen että sako- ja umpikaivolietteen osalta mennessä. Jätehuoltolautakunta toteaa lausuntoa pyytäessään, että jätelaissa mai ni tut ehdot eivät täyty Paimion kaupungissa kiinteistön haltijan järjestämän yhdys kun ta jät teen jätteenkuljetuksen kattavuuden osalta, sillä osa kiin teistöis tä (9 %) on kunnan paikkaavan jätteenkuljetuksen varassa. Mikäli kiinteis tön haltijan järjestämä jätteenkuljetus katsottaisiin kattavaksi, tulisi se järjestää jatkossa ilman kunnan paikkaavaa jätteenkuljetusta. Lisäksi jätehuoltolautakunta toteaa, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteen kul je tuk sen jatkamisella yhdyskuntajätteen kuljetuksessa ei ole jätehuollon kokonaisuuden kannalta myön tei siä vaikutuksia, erityisesti ottaen huomioon kotitalouksien asema sekä yritysten ja viranomaisten toimin ta. Myöskään jätehuoltomääräysten noudattamista ja jätteen päätymistä kunnan määräämään vastaanottopaikkaan ei voida kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa taata. Jätehuoltolautakunta toteaa, että sako- ja umpikaivolietteen osalta selvitystyötä tehdään vielä huhtikuun ajan. Jätehuoltolautakunta tulee tekemään päätöksen sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksista jätelain määräysten mukaisesti ja pyytää kunnalta jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mukaista lausuntoa myös sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksia koskien. Päätös: Jätehuoltolautakunta pyytää jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mu kaises ti Paimion kaupungilta lausuntoa siitä, täyttääkö kiinteistön haltijan jär-

3 jes tä mä jätteenkuljetus jätelain 37 :n ehdot niin, että jätteenkuljetusta voitai siin jatkaa kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Lausuntoa pyydetään sekä yh dys kun ta jät teen että sako- ja umpikaivolietteen osalta mennessä. Jätehuoltolautakunta toteaa lausuntoa pyytäessään, että jätelaissa mai ni tut ehdot eivät täyty Paimion kaupungissa kiinteistön haltijan järjestämän yhdys kun ta jät teen jätteenkuljetuksen kattavuuden osalta, sillä osa kiin teistöis tä (9 %) on kunnan paikkaavan jätteenkuljetuksen varassa. Mikäli kiinteis tön haltijan järjestämä jätteenkuljetus katsottaisiin kattavaksi, tulisi se järjestää jatkossa ilman kunnan paikkaavaa jätteenkuljetusta. Lisäksi jätehuoltolautakunta toteaa, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteen kul je tuk sen jatkamisella yhdyskuntajätteen kuljetuksessa ei ole jätehuollon kokonaisuuden kannalta myön tei siä vaikutuksia, erityisesti ottaen huomioon kotitalouksien asema sekä yritysten ja viranomaisten toimin ta. Myöskään jätehuoltomääräysten noudattamista ja jätteen päätymistä kunnan määräämään vastaanottopaikkaan ei voida kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa taata. Jätehuoltolautakunta toteaa, että sako- ja umpikaivolietteen osalta selvitystyötä tehdään vielä huhtikuun ajan. Jätehuoltolautakunta tulee tekemään päätöksen sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksista jätelain määräysten mukaisesti ja pyytää kunnalta jätelautakuntaa koskevan sopimuksen mukaista lausuntoa myös sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksia koskien. Jätehuoltolautakunta Valmistelija: jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, Paimion kaupunginvaltuusto on antanut lausuntonsa Kaupunginvaltuusto esittää lausunnossaan, että Paimiossa jatkettaisiin yhdyskuntajätteen kuljetuksia kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Sako- ja umpikaivolietteen osalta ei lausuntoa vielä annettu, sillä selvitystyö on kesken. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote on liitteenä. Jätelautakuntaa koskeva kuntien välinen sopimus sisältää seuraavan ehdon jätehuoltolautakunnan kuljetusjärjestelmää koskevasta päätöksestä: "Jätelautakunta huolehtii kuljetusjärjestelmäpäätöstä koskevasta valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta. Jätelain 37 :n mukaiset edellytykset sopimusperusteiselle järjestelmälle tulee selvittää ja edellytysten tulee täyttyä, jos päätöstä valmistellaan sopimusperusteisen järjestelmän mahdollistavana. Sopijakunnan asianomaiselta toimielimeltä pyydetään lausunto, jonka sisällöstä jätelautakunta ei voi poiketa." Jätelain 37 :n mukaan jätehuoltoviranomainen voi päättää kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, vain jos tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa

4 terveydelle tai ympäristölle ja päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätehuoltolautakunta totesi että nykyinen yhdyskuntajätteen kuljetusjärjestelmä ei täytä jätelain ehtoja kattavuuden osalta eikä jätehuollon kokonaisuuden kannalta, erityisesti huomioiden kotitalouksien, yritysten ja viranomaisten toiminta. Kaupunginvaltuusto ei ota kantaa jätehuoltolautakunnan toteamiin seikkoihin. Mikäli kuljetusjärjestelmä todettaisiin aiemmasta päätöksestä huolimatta kattavaksi ja jätteenkuljetusta jatkettaisiin kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena, olisi kunnan paikkaava kuljetus lakkautettava tarpeettomana. Paikkaavaan järjestelmään kuuluville tiedotettaisiin muutoksesta ja heitä muistutettaisiin velvollisuudesta solmia jätehuoltosopimus jonkin alueella toimivan yrittäjän kanssa. Mikäli sopimuksia ei solmittaisi, seuraisi lain valvojan yhteydenotto ja mahdolliset pakkotoimet. Kunnan paikkaavaan järjestelmään kuuluu Paimion alueella n. 300 kiinteistöä. Kehotukset ja mahdolliset pakkokeinoprosessit lisäisivät jätelakia valvovan ympäristönsuojeluviranomaisen työtaakkaa. Jätehuoltolautakunnan rekisterin ylläpitäminen jatkuisi edelleen siten, että asiakastietoja pyydettäisiin kuljetusurakoitsijoilta. Kokemuksen mukaan rekisterin ylläpito tällä menetelmällä on työlästä eikä tuota hyvää tulosta. Rekisterin tiedot ovat jatkuvasti puutteelliset ja ns. vapaamatkustus jätehuollossa on mahdollista. Jätehuoltoviranomaisen on tehtävä päätös jätehuollon järjestäjän näkökulmasta ja lakia noudattaen. Edellisen esityslistan lähettämisen jälkeen saapuneita lausuntoja ja kirjeitä tuodaan lautakunnan tietoon kokouksessa. Sako- ja umpikaivoliete Sako- ja umpikaivolietteen osalta selvitystyö on kesken. Turun Seudun jätehuollon ja Rouskis Oy:n Turun AMK:lta ja Valonialta tilaama selvitys saadaan käyttöön toukokuun loppuun mennessä. Selvityksen laatimista on hankaloittanut se, että tietoja lietteen keräyksestä ja kuljetuksista kiinteistöiltä ei ole kerätty systemaattisesti minnekään. Sako- ja umpikaivolietteiden osalta on syytä jatkaa selvitystyötä, kunnes tar vit ta vat tiedot kuljetusjärjestelmää koskevaa päätöksentekoa varten ovat saa ta villa. Siirtymäajat Siirtymäajoista määrätään jätelaissa (149 4 mom). Mikäli päätöksellä siirrytään kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta, eli viimeistään

5 Kunnan kilpailuttama kiinteistöittäinen jätteen kuljettaminen olisi aloitettava Käytännössä kuljetus aloitettaisiin vaiheittain siten, että kuljetukset kattaisivat koko toimialueen mennessä. Kuljetusten aloittaminen vaiheittain mahdollistaa kuljetusten kilpailutusten suunnittelun ja toimeenpanon niin, että kilpailutuksia olisi Rouskiksen toimialueella käynnissä tasaisin välein. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus päättyisi vaiheittain sitä mukaan, kun kuljetukset siirtyvät kunnan järjestämiksi alkaen. Jaana Turpeinen ja Sanna Rajala Rouskis Oy:stä kertovat kokouksessa päätösehdotuksen mukaisesta siirtymäaikataulusta jätteenkuljetuksissa. Päätösehdotus: Jätelautakunta toteaa, että jätelain 37 :n mukaiset ehdot eivät täyty nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä yhdyskuntajätteen kuljetuksessa. Jätehuoltolautakunta päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (ent. sopimusperusteinen jätteenkuljetus) lakkaa Paimion kaupungin alueella alkaen vaiheittain mennessä. Jätteenkuljetus järjestetään Paimiossa kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena alkaen vaiheittain mennessä. Päätös koskee kaikkia kunnan jätehuoltovastuulle kuuluvia jätteitä, pois luettuna viemäriverkostojen ulkopuolisten alueiden sako- ja umpikaivolietteet. Päätös: Jyrki Laine ehdotti: Noudatetaan Paimion kaupunginvaltuuston lausuntoa ja jatketaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Perusteena jatkamiselle on lain ehtojen täyttyminen. Yli 90 %:lla kiinteistöistä on jätteenkuljetussopimus, joten järjestelmää voidaan pitää kattavana. Koska jätteenkuljetusta jatketaan kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena, on kunnan paikkaava kuljetus lakkautettava tarpeettomana. Paikkaavaan järjestelmään kuuluville tiedotetaan muutoksesta ja heitä muistutetaan velvollisuudesta solmia jätehuoltosopimus jonkin alueella toimivan yrittäjän kanssa. Lauri Havia, Silvia Koski ja Teuvo Möttö kannattivat Jyrki Laineen ehdotusta. Suoritettiin äänestys kättä nostamalla. Esittelijän ehdotusta kannattivat Päivi Kylén, Janina Kaita ja Timo Tammi. Kolme (3) ääntä.

6 Jyrki Laineen ehdotusta kannattivat Lauri Havia, Teuvo Möttö, Silvia Koski, Ulla Huittinen ja Kalevi Kallonen. Kuusi (6) ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Paimion kaupungin jätteenkuljetusjärjestelmästä on päätetty Jyrki Laineen ehdotuksen mukaisesti. Jätehuoltolautakunta Esittelijä jätti eriävän mielipiteen. Paimion kaupungin jätteenkuljetusjärjestelmää koskevasta jätehuoltolautakunnan päätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen. Turun hallinto-oikeus on päätöksellään kumonnut jätehuoltolautakunnan päätöksen lainvastaisena. Hallinto-oikeus perustelee ratkaisua sillä, että kymmenesosa kotitalouksista on päätöksessä lakkautettavaksi määrätyn ns. paikkaavan kuljetuksen piirissä ja että päätöksen yleisluontoisista perusteluista ei käy ilmi, että ratkaisu on perustunut sellaiseen jätelain edellyttämään tarkasteluun, jonka nojalla on ollut mahdollista todeta, että kaikki uuden jätelainmukaiset kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset täyttyvät. Hallinto-oikeuden mukaan asiassa ei muutoinkaan ole selvitetty, että kunta on jätelaissa tarkoitetulla tavalla varmistunut vastuulleen säädetyn jätteen osalta jätteenkuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta. Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen on jätelain mukaisesti kunnallisasia, josta muutoksenhakukeinona on kunnallisvalitus. Kuntalain 97 käsittelee jatkovalitusta hallinto-oikeuden päätöksestä. Lainkohdassa ei ole määritelty, mikä viranomainen voi päätöksestä valittaa. Yleisesti katsotaan, että kaupungin yleistä etua valvova kaupunginhallitus päättää valituksen tekemisestä. Paimion kaupunginhallitus on merkinnyt hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen kokouksessaan. Hallintolainkäyttölain 6 :n mukaan viranomaisella on valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen. Hallinto-oikeuden päätöksen muutoksenhakuaika umpeutuu Päätösehdotus: Jätehuoltolautakunta merkitsee Turun hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen. Päätös: Lauri Havia esitti seuraavan päätösehdotuksen: Jätehuoltolautakunta on päättänyt kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksen järjestämisestä Paimiossa. Lautakunta on päätöksenteossaan halunnut ensisijaisesti kunnioittaa

7 yhteistoiminta-alueensa kuntien tahtoa ja keskinäisiä sopimuksia. Perustajakuntien valtuustojen selkeät lausunnot sekä yleinen mielipide otettiin päätöksenteon perustaksi, kuitenkin siten, että päätöksen lakien mukaisuus tarkasteltiin kunnalliseen päätöksentekoon kohtuullisella tavalla. Turun Hallinto-oikeus on äänestyspäätöksellä ja eriävän mielipiteen säestämänä kumonnut kyseiset lautakunnan päätökset lainvastaisina. Äänestyspäätös ja eriävä mielipide osoittavat, että asia ei lainmukaisuuden osalta ole lainkaan yksiselitteinen. Salon Kaupunginhallitus on päättänyt yksimielisesti valittaa asiassa Korkeimpaan Hallinto-Oikeuteen.. Kyse on alueen jätteenkäsittelyn osalta keskeisestä asiasta ja päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia alueen elinkeinoelämään, eikä edelleenkään ole käytettävissä yksiselitteistä päätöstä tai lausuntoa, jolla voitaisiin katsoa Jätehuoltolautakunnan päätösten olleen lainvastaisia. Päinvastoin Hallinto-Oikeuden päätöksen eriävässä mielipiteessä on nimenomaan katsottu, että päätökset eivät ole valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastaisia. Siten on vastuullista kuntapäätöksentekoa valittaa asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotta päätösten laillisuus tulee tarkistettua. Esitän, että jätehuoltolautakunta päättää valittaa päätöksistä Korkeinpaan Hallinto-Oikeuteen yllä olevin perustein vaatien Hallinto-Oikeuden päätöksen kumoamista ja Jätehuoltolautakunnan tekemien päätösten voimaan saattamista määräaikaan mennessä. Silvia Koski kannatti Havian ehdotusta. Äänestettiin kättä nostamalla. Esittelijän ehdotusta kannattivat Kylèn, Tammi, Kaita ja Möttö (neljä ääntä). Havian ehdotusta kannattivat Koski, Havia ja Laine (kolme ääntä). Puheenjohtaja totesi, että jätehuoltolautakunta on hyväksynyt esittelijän ehdotuksen. Jätehuoltolautakunta Valmistelija: jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, Korkein hallinto-oikeus pyytää jätehuoltolautakunnan lausuntoa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä ( ) jätetyistä valituksista (liitteinä). Lausuntoehdotuksessa mainittu teknisen lautakunnan päätös paikkaavasta jätteenkuljetuksesta tuodaan lautakunnan tietoon ja toimitetaan Korkeimmalle hallinto-oikeudelle tarvittaessa.

8 Lausuntoehdotuksessa mainitut info- ja muistutuskirjeet tuodaan lautakunnan tietoon. Malli kirjeistä toimitetaan tarvittaessa myös Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Lausunto on toimitettava Korkeimmalle hallinto-oikeudelle mennessä. Päätösehdotus Jätehuoltolautakunta katsoo, että Turun hallinto-oikeuden päätös on oikea ja Paimion kaupungin jätteenkuljetusjärjestelmästä tulisi päättää uudelleen hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen opastamana. Jätehuoltolautakunta totesi kokouksessaan, etteivät jätelainmukaiset ehdot kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi täyty Paimion alueella. Jätehuoltolautakunta päätti tästä huolimatta pitää kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen voimassa. Jätehuoltolautakunta halusi kunnioittaa lautakuntaa koskevan sopimuksen ehtoa, jonka mukaan lautakunnan on noudatettava kunnan tahtoa kuljetusjärjestelmää koskevassa asiassa. Lautakunta katsoi, että kunnalla oli lausuntoa antaessaan riittävä tieto jätteenkuljetusjärjestelmästä, jotta kunnan lausuntoa myötäilevää päätöstä voitiin pitää lainmukaisena. Jätteenkuljetusjärjestelmästä olisi syytä päättää uudelleen. Alueen jätteenkuljetussopimusten laadusta on saatu uutta tietoa vuoden 2013 loppupuolella ja vuoden 2014 alussa ensikertaa tapahtuneen jätehuollon perusmaksujen laskutuksen yhteydessä. Perusmaksulaskutukseen liittyvissä asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden yhteydenotoissa on selvinnyt, ettei kiinteistöillä käytännössä aina ole jätteenkuljetuspalvelua, vaikka kuljetusyritys on ilmoittanut kiinteistön asiakkaakseen jätehuoltolautakunnan jäterekisteriin. Myös kuljetuspalvelun luotettavuudesta on saatu tarkempaa tietoa perusmaksulaskutuksen ja jätehuoltomääräysten valmistelun yhteydessä. Useat taloyhtiöt ovat ilmoittaneet perusmaksulaskutukseen liittyvässä kyselyssä keräävänsä jätehuoltomääräysten mukaisesti kartonkia ja pahvia. Kuljetusyrittäjät eivät kuitenkaan ole tuoneet taloyhtiöistä lainkaan kartonkia tai pahvia jätehuoltomääräysten mukaiseen Rouskis Oy:n vastaanottoon useiden vuosien aikana. Epäselvyydet koskevat koko toimialueella reilusti yli 300 taloyhtiötä, joista lähes kaikki sijaitsevat Salossa ja Paimiossa. Taloyhtiöistä kolme on Sauvossa. Jätehuoltolautakunnalla ei ole ollut tästä aiemmin tietoa, sillä kuljetusyritykset eivät ole toimittaneet kuljetustietojaan riittävällä tasolla jätehuoltolautakunnalle. Näistä epäselvyyksistä johtuen jätteenkuljetuspalvelujen laatua selvitetään lisää. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa valvonnan rooli on merkittävä. Palvelujen mahdollisesti lakatessa kaikilta paikkaavan piirissä olevilta 9%:lta kunnan jätehuoltovastuun piiriin kuuluvalta kiinteistöltä Paimiossa, on valvonnan rooli entistä merkittävämpi. Valvonnan resursseja

9 tulisi olla valmius lisätä. Toisin kuin valituksissa väitetään, tulisi päätöksenteossa huomioida mitä valvonnan lisääminen konkreettisesti tarkoittaa Paimion kaupungin ympäristölautakunnalle sekä arvioida sitä, onko tällä työmäärän ja resurssitarpeen lisäyksellä kokonaisuutena arvioiden myönteisiä vaikutuksia viranomaisen toimintaan. Valituksissa, joista Korkein hallinto-oikeus pyytää lautakunnan lausuntoa, on esitetty väitteitä mm. siitä että kuntien jätelaitos Rouskis Oy kilpailisi yksityisten yritysten rinnalla jätteenkuljetuksista. Väitettä on oikaistu seuraavassa kappaleessa. Kunnan järjestämä paikkaava jätteenkuljetus Paimiossa Rouskis Oy:n järjestämä paikkaava jätteenkuljetus perustuu kuntien päätöksiin järjestää haja-asutusalueilleen kattava jätehuoltopalvelu ns. sopimusperusteista jätehuoltoa täydentämään. Paimiossa kunnan järjestämä paikkaava jätteenkuljetus on järjestetty kiinteistökohtaisena. Kiinteistökohtaisesta paikkaavasta jätteenkuljetuksesta on päätetty Paimion kaupungin teknisessä lautakunnassa Jäteastioita tyhjentää yksityinen kuljetusyrittäjä Rouskiksen kilpailutuksen perusteella. Ellei kiinteistöllä ole jätteenkuljetussopimusta, kiinteistöllä syntyneen kotitalousjätteen vastaanottopaikaksi osoitetaan jäteasema, jonne jätteen voi viedä jäteasemamaksua vastaan. Prosessi, jolla kiinteistönhaltija tulee paikkaavan jätteenkuljetuksen piiriin, on seuraava: 1) Infokirje. Uudelle kiinteistönhaltijalle lähetetään infokirje, jossa kerrotaan alueen jätehuoltopalveluista ja kehotetaan solmimaan jätteenkuljetussopimus jonkin alueella toimivan yksityisen yrityksen kanssa. Lisäksi kerrotaan kunnan kiinteistökohtaisesta paikkaavasta jätteenkuljetuksesta, johon on liityttävä siinä tapauksessa, että yksityistä palvelua ei ole tarjolla. 2 ) Kiinteistönhaltijoiden tekemät sopimukset kuljetusyrittäjien kanssa saadaan tiedoksi joko kiinteistönhaltijan itsensä ilmoittamina tai yrittäjien jäterekisterin ylläpitämistä varten toimittamista kuljetustiedoista. Yrittäjiä pyydetään toimittamaan tiedot kolmen kuukauden välein. 3) Muistutuskirje. Ellei kiinteistölle ole solmittu jätteenkuljetussopimusta yksityisen yrityksen kanssa, eikä kiinteistö ole liittynyt kunnan järjestämään paikkaavaan kuljetukseen, lähetetään muistutuskirje. Kirjeessä pyydetään edelleen ilmoittamaan miten kiinteistön jätteenkuljetus on järjestetty. Kirjeessä ilmoitetaan, että se katsotaan kuuluvan paikkaavan keräyksen piiriin, ellei tietoa jätteenkuljetussopimuksesta saada.

10 4) Jäteasemamaksu. Kiinteistöt, jotka eivät ole solmineet kiinteistökohtaista jätteenkuljetussopimusta saavat jätehuoltolautakunnan määräämän, taksanmukaisen jäteasemamaksun palvelun käyttömahdollisuudesta. Jäteasemamaksun tarkoituksena on myös ohjata kotitalouksia solmimaan kiinteistökohtaisia jätteenkuljetussopimuksia yritysten kanssa. Kunnan järjestämä paikkaava kuljetus ei ole ollut kilpaileva järjestelmä, vaan toiminut nimensä mukaisesti paikkaavana jätehuoltona niille talouksille, jotka eivät ole tehneet sopimusta yksityisen yrityksen kanssa. Rouskis Oy on hoitanut paikkaavaa jätteenkuljetusta osakaskuntiensa päätösten ja sopimusten mukaisesti. Syitä kiinteistön päätymiselle paikkaavan piiriin ovat yksityisten palvelujen puuttuminen tai vähäisyys alueella, kiinteistönhaltijan maksukyvyttömyys tai maksuhäiriöt tai kiinteistönhaltijan passiivisuus jätehuollon järjestämisessä. Jos alueella on kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus ilman paikkaavaa kunnanjärjestämää kuljetusta, on nämä kiinteistönhaltijat pakotettava valvonnan keinoin yksityisen yrityksen asiakkaiksi. Tämä aiheuttaa erikoisia tilanteita varsinkin niillä alueilla, joilla toimii käytännössä vain yksi kuljetusyritys tai jos kiinteistönhaltija esimerkiksi maksuvaikeuksien tai muun syyn vuoksi ei ole haluttu asiakas kuljetusyrityksille. Päätös: Lauri Havia esitti, että korkeimman hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön annetaan seuraavansisältöinen lausunto: Jätehuoltolautakunta katsoo, että se on valituksenalaisia päätöksiä valmistellessaan ja päätöksiä tehdessään riittävässä laajuudessa selvittänyt päätösten lainmukaisuuden ja pyrkinyt tekemään kokonaisuuden kannalta tarkasteltuna edullisimman päätöksen asiassa. Perusteluina mm. seuraavat: 1) Lautakunnan omien selvitysten ja näkemysten lisäksi Salon, Paimion ja Sauvon valtuustot ovat antaneet lausuntonsa asiassa päätöksenteon tueksi. Lautakunta katsoo, että näin perustein myös mainitut valtuustot ovat tarkastelleet asian lainmukaisuutta ja todenneet lain vaatimukset täyttyviksi. 2) Jätteenkuljetusyrittäjien antama ilmoitus kuljetuspalvelujen tarjonnasta todentaa, että kuljetuspalveluita on saatavasti kattavasti ja syrjimättömin ehdoin. Jotkut kiinteistöt eivät vielä ole halunneet tai ehtineet solmia sopimusta, joka ei johdu palvelupuutteesta tai ehtojen kohtuuttomuudesta. 3) Jätehuoltolautakunnan kokouksessa esitetyn mukaan yli 300 paikkaavan keräyksen piirissä ollutta kiinteistöä on jo tehnyt jätteenkuljetussopimuksen, mikä edelleen viittaa siihen, että palveluita on tarjolla kattavasti, tasapuolisesti, luotettavasti ja syrjimättömästi, 4) Jätteenkuljetusyrittäjät ovat pyytäneet vielä paikkaavaan järjestelmän piiriin kuuluvien kiinteistöjen yhteystietoja, jotta voisivat informoida kiinteistönhaltijoita lakisääteisestä velvollisuudesta sekä tarjota palvelua.

11 Harri Kaitala kannatti Havian ehdotusta. Äänestettiin kättä nostamalla. Esittelijän pohjaehdotusta kannattivat Kylén, Kaita, Tammi ja Möttö (4 ääntä). Havian ehdotusta kannattivat Laine, Havia ja Kaitala (3 ääntä). Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus jää lautakunnan lausunnoksi. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.