Yrityskehittämisen hyvät käytännöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityskehittämisen hyvät käytännöt"

Transkriptio

1 MAAKUNNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Yrityskehittämisen hyvät käytännöt

2 Julkaisija; Prizztech Oy ISBN Kehitys Oy 2008

3 Maakunnallisen osaamisen kehittäminen Yrityskehittämisen hyvät käytännöt

4 Sisällysluettelo Lukijalle... 5 Osaaminen yrityksen kilpailutekijänä... 6 Toteutus teemoittain...7 Aihioista tulosten arviointiin... 7 Yritysverkostojen kehittämisen hyvät käytännöt... 9 Alihankintaverkoston kehittämisprosessi... 9 Metallipäivät verkostojen kehittämisen välineenä Osaamisen siirto eri toimialojen välillä...11 Liiketoimintaosaamisen kehittämisen hyvät käytännöt Liiketoimintaprosessien kehittäminen Työmenetelmien kehittäminen Ketjuliiketoiminnan mahdollisuuksien selvittäminen liiketoiminnan laajentamiseksi Piilevän tiedon esille tuonti ja menetelmien soveltaminen Eri ammattien tunnettavuuden ja kiinnostavuuden parantaminen Sähköisen liiketoiminnan osaamisen kehittäminen Kokemuksia kehittämistoiminnasta Yritysten kokemuksia Kehittäjien kokemuksia Yhteenveto

5 Lukijalle Valtaosa suomalaisista yrityksistä, yli 90 prosenttia, on alle kymmenen henkilöä työllistäviä pienehköjä pk-yrityksiä. Näiden yritysten kehittämisresurssit ovat rajalliset käytettävissä olevan ajan ja rahoituksen osalta. Rahoituksen niukkuudesta kertoo esimerkiksi se, että Tilastokeskuksen vuoden 2006 tilaston mukaan kolmanneksella yrittäjistä bruttoansiot ovat alhaisemmat kuin metalliteollisuuden vähimmäispalkka. Kuitenkin Pk-yritykset ovat jatkuvasti uusien kilpailukykyä koettelevien haasteiden edessä. Yritysten täytyy pystyä kehittämään liiketoimintaansa selviytyäkseen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yrityskentän haasteita lisää myös suurten ikäluokkien eläköityminen. Työelämästä poistuvien ihmisten mukana siirtyy merkittävää osaamispääomaa pois yritysten käytöstä. Julkisrahoitteisten kehittämishankkeiden avulla pienten yritysten on mahdollista saada lisäresursseja uusien toimintamallien kehittämiseen ja osaamispääoman säilyttämiseen. Satakuntalaiset yritykset osallistuivat aktiivisesti osaamisensa kehittämiseen Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmaa (MOKE) hyödyntäen. Ohjelmaa toteutettiin Satakunnassa vuosina Satakunnan TE-keskuksen työvoimaosaston ESR-rahoituksella. MOKE-ohjelmassa järjestettiin räätälöityjä projekteja yksittäisille yrityksille sekä suunnattiin laajalle yritysjoukolle yhteisiä seminaaritilaisuuksia. Kehittämisohjelmaan osallistui yhteensä yli 200 yritystä ja osaamistaan kehitti 580 henkilöä. Seminaareissa oli mukana lähes 300 kuulijaa. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelman toteutuksesta vastasi Prizztech Oy. Prizztech Oy:n keskeisenä tavoitteena on toteuttaa hankkeita, jotka edistävät elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kehittämisohjelmassa syntyi useita yrityskehittämisessä hyödynnettäviä hyviä käytäntöjä, joita on kuvattu tässä julkaisussa. Julkaisun kirjoittamiseen ja hyvien käytäntöjen kuvaamiseen on osallistunut useita henkilöitä, jotka ovat työskennelleet MO- KE-ohjelmassa joko projektipäälliköinä tai asiantuntijoina. Kirjoittajat ovat: Mikko Airaksinen, Jari Järnstedt, Tarja Lamberg, Jukka Lohivuo, Marika Lähde, Juha Mieskonen, Jari-Pekka Niemi ja Janne Vartia. 5

6 Osaaminen yrityksen kilpailutekijänä Maakunnallinen osaamisen kehittämishanke (MOKE) käynnistettiin parantamaan satakuntalaisten pk-yritysten kilpailukykyä. Kehittämisen lähtökohtina olivat erityisesti osaamispääomaan liittyvät ajankohtaiset haasteet: henkilöstön ikärakenteen muutos ja kokemusperäisen osaamisen poistuminen yrityksistä henkilöstön siirtyessä eläkkeelle tiedon hyödyntäminen yritysten tuotannon avaintekijänä yritysten yhteistyövalmiudet ja verkostoituminen teknologiayritysten osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi Kehittämisohjelman tavoitteina olivat yritysten henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja yhteistyöverkostojen toiminnan tehostaminen sekä näiden hyödyntäminen yritysten kilpailutekijänä. Yritysten osaamispääomaa vahvistettiin ohjelman aikana jakamalla työyhteisöissä ammattiosaajille kertynyttä kokemusperäistä tietoa ja hankkimalla lisäksi tarvittavaa osaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Yrityksiä aktivoitiin kehittämään verkostoitumistaan järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja kehittämällä alihankintaverkostojen toimintaa. Kuvio 1. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelman toteutus 6

7 TOTEUTUS TEEMOITTAIN Kehittämisohjelma koostettiin toisiaan tukevista kehittämisteemoista. Teemat rakentuivat satakuntalaisten pk-yritysten kehittämistarpeiden ympärille. Niiden perusteella ohjelman toteutus jaettiin neljään osaprojektiin: Teollisuuden piilevä tieto Osaamisen siirto Tietämyksen hallinta Ikkuna metalliin Hankkeessa toteutettiin lyhytkestoisia tilaisuuksia ja pitkäkestoisia kehittämishankkeita. Lyhyet tilaisuudet olivat laajalle osallistujajoukolle tarkoitettuja seminaareja ja pitkäkestoiset kehittämisprojektit yksittäiseen yritykseen tai yritysverkostoon kohdistuvia kehittämiskokonaisuuksia. Ohjelman toteutusmalli on kuvattu seuraavassa kuviossa (kuvio 1). Kaikkien kehittämistoimenpiteiden tavoitteena oli osallistujien osaamisen kehittämisen lisäksi se, että käytettyjä menetelmiä ja toimintamalleja voidaan jatkossa monistaa vastaaviin tarkoituksiin ja että kehittämistoimenpiteellä saavutetut tulokset voidaan levittää myös laajemman kohderyhmän hyödynnettäväksi. Lisäksi tavoitteena oli yhteistyöverkostojen toiminnan tehostamisen ohella, että verkostot jäisivät toimimaan myös hankkeen päättymisen jälkeen. AIHIOISTA TULOSTEN ARVIOINTIIN Yrityskohtaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa hyödynnettiin Prizztech Oy:n kehittämää osaamisen siirron mallia. Osaamisen siirron prosessi (kuvio 2) pitää sisällään kehittämisaihion elinkaaren. Prosessi alkaa ensimmäisestä kontaktista yritykseen ja päättyy siihen, että yrityksen kehittämisprojekti on päättynyt ja osallistuneiden henkilöiden kanssa on laadittu projektin loppuarviointi. Osaamisen siirron malli sisältää viisi vaihetta: 1. aihion tunnistaminen 2. toimenpidesuunnitelman laatiminen 3. projektitoimenpiteet 4. suuntaaminen 5. evaluointi Kuvio 2. Osaamisen siirron malli 7

8 Hankkeen aikana osaamisen siirtoon tähtäävä kehittämisprosessi eteni siten, että aluksi yritys- tai yritysryhmäkohtaisia kehittämisaihioita tunnistettiin yhdessä yritysten edustajien kanssa. Projektipäälliköt ja yritysten edustajat tarkensivat kehittämistarpeen ja laativat suunnitelman, jossa määriteltiin tarvittavat toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi. Toimenpidesuunnitelman pohjalta yritys tai yritykset laativat yhdessä Prizztech Oy:n kanssa kehittämissopimuksen. Projektin käynnistyttyä nimettiin projektin toteutuksessa tarvittavat asiantuntijat. Toimenpiteiden sisältöä suunnattiin koulutuksen tai konsultoinnin edetessä ilmenneiden tarpeen mukaisesti. Yrityskohtaisen projektin päätösvaiheessa käytiin läpi tulokset sekä arvioitiin projektin tuloksellisuutta. Ohjelmassa käytettiin seminaareja, ideariihiä ja workshoppeja kehittämisen ja verkostoitumisen työmenetelminä, silloin kun ne parhaiten sopivat aiheen käsittelyyn ja kun järjestettävä koulutus soveltui laajemmallekin osallistujajoukolle. 8

9 Yritysverkostojen kehittämisen hyvät käytännöt Verkostohankkeissa kehitettiin yritysryhmien yhteistyötä ja järjestettiin koulutustilaisuuksia, jotka koskivat laajaa yritysjoukkoa ja tukivat osallistujien verkostoitumista. Verkoston toimintaa kehittäviä toimenpiteitä olivat esimerkiksi alihankintaverkostojen rakentaminen ja niiden toimintakäytäntöjen parantaminen. Yritysverkostokohtaisesti toteutettujen kehittämisprojektien lisäksi järjestettiin alihankintaverkoston yhteistyötä kehittäviä tapahtumia, joissa veturiyritykset ja alihankkijat kokoontuivat yhteiseen tilaisuuteen. Tapahtumat kulkivat Metallipäivä-nimellä. Myös satakuntalaisten yritysten henkilöstöjohdolle suunnattu seminaarisarja tuki laajan yritysjoukon verkostoitumista. Henkilöstöpäälliköiden tapaamisten ympärille järjestettiin seminaarisarja, joka koostui kolmesta tilaisuudesta. Tilaisuuksien aiheet käsittelivät mm. osaamisen johtamista, alaistaitoja ja aineetonta pääomaa. Toteutettujen ja onnistuneiden kehittämisprojektien eteneminen sekä verkostotapaamisten toteutus kuvattiin ja mallinnettiin hyviksi käytännöiksi. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmassa mallinnettuja hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää yrityskehittämisessä laajemmin muissa yhteyksissä. ALIHANKINTAVERKOSTON KEHITTÄMISPROSESSI Alihankintaverkostoa kehittävät tyypillisesti sellaiset veturiyritykset, joilla on useita yrityksiä alihankkijoinaan. Kehittämisen tavoitteena on verkoston tehokkaampi toiminta. Maakunnallisen osaamisen kehittä- Kuvio 3. Alihankintaverkoston kehittäminen. 9

10 misohjelmassa toteutetun alihankintaverkoston kehittämisprosessin eteneminen on kuvattu kuviossa 3: määritellään veturiyrityksen ongelma selvitetään nykytilanne, tehdään rajaukset ja asetetaan tavoitteet tarkennetaan tai laaditaan alihankintastrategia tehdään toimittajien esivalinta ja tarkempi kartoitus valitaan toimittajat yhteishengen luominen - järjestetään yhteinen tilaisuus alihankintaverkostolle määritellään toimittajan rooli verkostossa määritellään työryhmät, jotka kehittävät yhteisiä toimintakäytäntöjä (järjestelmätoimittajuus, sopimusasiat, kustannuslaskenta, sähköiset toimintajärjestelmät, toimittajien koulutus ja konsultointitarpeet) kehittämisprojektin päätöstilaisuus, jossa arvioidaan sen hetkinen tilanne ja tehdään jatkosuunnitelmat METALLIPÄIVÄT VERKOSTOJEN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ Metallipäivien eli alueellisten teknologiateollisuuden toimittajapäivien kantavana ajatuksena on välittää kootusti tietoa veturiyritysten tahtotilasta ja tulevaisuuden näkymistä valikoidulle toimittajajoukolle suoraan yritykseltä yritykselle puolueettomalla foorumilla. Oleellista metallipäivien toimintatavassa on veturiyritysten oma aktivoituminen toimittajaverkostonsa kehittämiseen. Metallipäivien suunnittelua varten kutsutaan toimialan alueellisesti merkittävimmät veturiyritykset yhteen keskustelemaan toimittajaverkostojen kehittämisestä. Ryhmä valitsee teemat, jotka se katsoo yhteisesti tärkeiksi. Niiden pohjalta rakennetaan yhteiset toimittajapäivät. Tilaisuuden onnistumisen kannalta on tärkeää, että ryhmän yritykset itse kutsuvat valikoimansa toimittajat tilaisuuteen. Kokemuksen mukaan alihankkijat kokevat suoraan päämieheltään Kuvio 4. Metallipäivät 10

11 tulevan kutsun merkityksellisempänä, kuin koulutus-/kehitysorganisaation kutsun. Metallipäivien tilaisuudessa veturiyritykset esiintyvät tärkeimmiksi valitsemiensa teemojen puitteissa avoimesti ja edustaen toimialan tarpeita ja tahtotilaa yhtenäisesti. Metallipäivien aikana pidettyjen esitysten, paneelikeskustelujen ja mahdollisten äänestysten tuloksena osallistujat saavat alan ja yritysten ajankohtaiset asiat läpikäytyä yhdessä ja samalla saadaan viestitettyä tulevia suunnitelmia ja näkökulmia sekä päämiehiltä alihankkijoille että päinvastoin. Iltapäivän mittaisen tilaisuuden avulla on mahdollista tuottaa informaatio, jonka keräämiseen ja edelleen levittämiseen kuluisi aikaa toisella tapaa toteutettuna helposti useita kuukausia. Satakunnan metallipäiviä järjestettiin neljänä vuonna peräkkäin ja perinnettä on pienin päivityksin tarkoitus jatkaa edelleen. Kuviossa 4 on esitetty metallipäivien toteutus. Metallipäivien konsepti on helposti siirrettävissä myös muiden toimialojen vastaavien tapaamisten järjestämiseen. OSAAMISEN SIIRTO ERI TOIMIALOJEN VÄLILLÄ Toimialojen välistä osaamisen siirron mallia käytettiin MOKE-ohjelmassa kahdessa kokonaisuudessa: hyvinvointi- ja teknologiayritysten välisessä osaamisen siirrossa ja yksityisen ja julkisen sektorin innovaatiotyöpajassa ja osaamisen siirrossa. Hyvinvointi- ja teknologiayritysten välisessä osaamisen siirrossa pyrittiin löytämään uusia ratkaisuja hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan tehostamiseksi teknologiaa hyödyntämällä. Hyvinvointi- ja teknologia-alan toimijoiden osaamisen siirron prosessi mallinnettiin. Mallista kehitettiin myös muille toimialoille soveltuvat kuvaus osaamisen siirron toteuttamiseksi (kuvio 5). Prosessi etenee kolmessa vaiheessa, jotka ovat ideointi, suunnittelu ja tuotekehitys. Ideointi käynnistyy toimialakohtaisissa tilaisuuksissa tai tapaamisissa, joissa kar- Kuvio 5. Malli eri toimialojen innovaatiotoimintaan ja osaamisensiirtoon. 11

12 toitetaan, mitkä tekijät mahdollisesti rajoittavat tai hankaloittavat päivittäistä työskentelyä. Esille nousseiden asioiden pohjalta määritellään kehittämistarpeet ja valmistellaan tapaamiset eri toimialaa edustavien yritysten kanssa. Yhteisissä tilaisuuksissa käydään läpi jo esille nousseita kehittämistarpeita, jatketaan keskustelua ohjatusti ja ideoidaan, miten esille nousseet kehittämistarpeet voidaan ratkaista. Kehittämistarpeet priorisoidaan eli valitaan tärkeimmät, joita ryhdytään ensimmäisenä ratkaisemaan. Ongelman ratkaisemiseksi tehdään kehittämissuunnitelma sekä konkretisoidaan ja rajataan kehittämistoimenpiteet. Seuraavassa vaiheessa käynnistetään tuotteen tai palvelun tuotekehitysvaihe, jonka aikana myös testataan kehitettävän ratkaisun toimivuus. Prosessin tuloksena syntyy valmis tuote, palvelu tai toimintamalli. 12

13 Liiketoimintaosaamisen kehittämisen hyvät käytännöt Liiketoimintaosaaminen koostuu kyvystä kehittää ja toteuttaa liiketoiminnan eri osa-alueita siten, että yritys toimii kilpailukykyisesti. Menestyvät yritykset johtavat tiedolla ja osaamisella, toimivat asiakaslähtöisesti, panostavat verkostoyhteistyöhön ja prosessien johtamiseen. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmassa toteutetuissa liiketoiminnan kehittämisprojekteissa parannettiin yritysten liiketoimintaosaamista tunnistettujen kehittämistarpeiden mukaisesti. Projektien myötä parannettiin mm. yritysten prosessiosaamista ja -johtamista sekä tehostettiin erilaisia työmenetelmiä. Projektien kautta myös uudistettiin liiketoimintakonsepteja ja kehitettiin sähköistä liiketoimintaa. Seuraavassa esitellään ohjelma aikana toteutettujen projektien perusteella mallinnettuja liiketoimintaosaamisen kehittämisen hyviä käytäntöjä. LIIKETOIMINTAPROSESSIEN KEHITTÄMINEN Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjemassa liiketoimintaprosessien kehittämistyö (kuvio 6) käynnistyi kartoituksella, jossa selvitettiin, miten laajasti määritelty kehittämistarve koskee yrityksen eri prosesseja. Toimintaprosessit ja niihin liittyvät työkäytännöt kuvattiin ja analysoitiin. Lopuksi tehtiin toimenpide-ehdotukset ongelman ratkaisemiseksi. Kuvio 6. Liiketoimintaprosessien tehostaminen 13

14 Osa yrityksistä halusi rakentaa toimintajärjestelmän laadun varmistamiseksi. Näissä laadun kehittämisprojekteissa keskityttiin parantamaan yritysten laadunhallintaan liittyvää osaamista. Tehdyissä laatuprojekteissa kuvattiin yrityksen liiketoimintalogiikka päätasolla ja sen jälkeen ryhdyttiin rakentamaan toimintajärjestelmää sekä kirjoittamaan laatukäsikirjaa voimassa olevien laatustandardien mukaisesti. Samalla koulutettiin yritysten henkilöstöä ylläpitämään ja kehittämään syntynyttä toimintajärjestelmää. Laatutyön seurauksena osa yrityksistä halusi syventää osaamistaan vielä rakentamalla liiketoiminnan seurantaan ja kehittämiseen liittyvän mittariston. TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Yritysten osaamistarpeeseen vaikuttavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Näitä ovat esimerkiksi lainsäädännön muutokset sekä markkinoissa tapahtuvat muutokset. Työmenetelmien kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa yritykset vertaavat yrityksessään olevaa osaamista tulevaisuudessa tarvitsemaansa osaamispääomaan ja arvioivat sen perusteella strategisesti tärkeät koulutustarpeet. Koulutuksen järjestäjiltä odotetaan nopeaa reagointia tunnistettuihin koulutustarpeisiin. Yritykset toivovat tarpeisiin räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia. Maakunnan osaamisen kehittämisohjelmassa mukana olleet yritykset arvostivat hyvänä käytäntönä sellaista toimintatapaa, jossa koulutukset pysyttiin järjestämään Kuvio 7. Räätälöidyn koulutuksen järjestämismalli 14

15 nopeasti, joustavasti, räätälöidysti ja asiantuntevasti (kuvio 7). Työmenetelmien kehittämisprojekteissa parannettiin kehittämiseen osallistuneiden yritysten osaamista ja uudistettiin yrityksissä käytettyjä työmenetelmiä valituilla osa-alueilla. Tavoitteena oli, että koulutukset palvelisivat erilaisia koulutustarpeita laaja-alaisesti ja että useiden toimialojen tarpeet tulisivat huomioiduiksi. Koulutuksia ja yrityskohtaisia kehittämisprojekteja järjestettiin monipuolisesti eri aiheista: T- ja INSTA 142 -rakennesahatavaran lujuuslajittelu CE-merkintä: Koneiden turvallisuuden perusteet Trukinkäyttö Työturvallisuuden parantaminen Suurtaajuisen signaalin siirto kuparikaapeliverkossa Myyntiosaaminen Perhetyön menetelmien kehittäminen lastensuojelun osaksi Symbian osaaminen Digitaalinen media Sähköinen taloushallinto KETJULIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN LIIKETOIMINNAN LAAJENTAMISEKSI Ketjuliiketoimintaan tähtäävissä projekteissa selvitettiin ketjuliiketoiminnan mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamisessa. Projekteissa kehitettiin yritysten tietämystä siitä, miten liiketoimintaa voi laajentaa monistamalla liiketoimintakonseptiaan tai sen määriteltyä osa-aluetta. Ketjukonseptin kehittämisprosessissa tunnistettiin seuraavia vaiheita (kuvio 7): yrityksen liiketoimintastrategian tarkentaminen monistettavan konseptin määrittely ja rajaus konseptin strategian määrittely konseptiin kuuluvien toimintojen määrittely taloudellisten toimintaedellytysten selvittäminen pääyksikön ja yksikön kannalta toimintaohjeet ketjun pääyksikölle ja ketjuun kuuluvalle yksikölle etenemissuunnitelma Kuvio 8. Ketjuliiketoimintakonseptin rakentaminen 15

16 Kehittämistyön aikana voidaan palata tarkentamaan aikaisempien vaiheiden sisältöjä konseptin tarkentumisen edellyttämällä tavalla. Liiketoimintastrategian tarkentaminen ja monistettavan konseptin määrittely ovat projektissa yleensä eniten aikaa ja resursseja vieviä vaiheita. PIILEVÄN TIEDON ESILLE TUONTI JA MENETELMIEN SOVELTAMINEN Piilevän tiedon hallinta nousee erityisen tärkeään asemaan esimerkiksi silloin, kun ammattiosaaja on jäämässä eläkkeelle. Yrityksissä tarvitaan systemaattisia menetelmiä kokemusperäisen osaamisen tunnistamiseksi ja jakamiseksi, jotta osaamispääoma voidaan turvata. Menetelmiä voidaan ottaa käyttöön yrityskohtaisen kehittämisprojektin aikana joko ulkopuolisen asiantuntijan johdolla tai piilevän tiedon jakamista voidaan kouluttaa myös henkilöstöjohdolle suunnatuissa tilaisuuksissa. Soveltuvia koulutusaiheita ovat mm. piilevän tiedon menetelmät ja aineettoman pääoman johtaminen. Piilevän tiedon esille saamiseksi ja jakamiseksi voidaan toteuttaa kehittämisprojekti joko osastokohtaisesti, yritys- tai yritysverkostokohtaisesti. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmassa toteutetuissa yrityskohtaisissa projekteissa piilevän tiedon siirtoon osallistui joko koko yrityksen henkilöstö tai jokin henkilöstöryhmä, esimerkiksi myyntiorganisaatio, riippuen siitä, minkä ryhmän piilevää tietoa haluttiin jakaa. Seuraavassa kuviossa (kuvio 9) on esitetty yleiskuvaus piilevään tietoon liittyvän kehittämisprojektin etenemisestä. Projektin punaisena lankana on toimijoiden avoin vuorovaikutus ja projektin suunnitelmallinen eteneminen. Yhteisissä tapaamisissa käydään läpi projektin sekä kunkin osakokonaisuuden osalta: tarkoitus, tavoitteet ja eteneminen sekä tutustutaan menetelmiin, joiden avulla piilevä tieto saadaan yhteiseen käyttöön. Piilevä tieto voi liittyä toimintatapoihin ja -käytäntöihin, käytössä olevaan tekniikkaan ja prosesseihin sekä ihmissuhteisiin ja verkostoihin. Piilevä tieto pyritään saamaan projektin aikana esille. Samalla opitaan organisaation kannalta sopivimmat Kuvio 9. Piilevän tiedon siirto 16

17 menetelmät organisaation piilevän tiedon selvittämiseksi ja jakamiseksi. Seuraavissa kuvioissa (kuviot 10 ja 11) on kuvattu tarkemmin, miten piilevän tiedon siirron kehittämisprojekti voi edetä yksittäisessä yrityksessä tai yritysverkostossa. Sekä yksittäisessä yrityksessä että yritysverkostossa piilevän tiedon siirtämiseen tähtäävä projekti käynnistyy yritysjohdon kanssa toteutettavassa workshopissa, jossa tehdään suunnitelma ja rajataan ongelma. Jos tässä vaiheessa ilmenee kehittämistarpeita, jotka ovat muilla toimenpiteillä kuin piilevän tiedon siirrolla ratkaistavissa, määritellään, miten näitä asioita voidaan erillisinä projekteina edistää. Piilevän tiedon siirto yrityksessä Seuraavassa vaiheessa järjestetään henkilöstöpäivä, jossa määritellään yhteiset tavoitteet ja sitoutetaan henkilöstö niihin. Projektiin osallistuville henkilöille tehdään osaamiskartoitukset. Tulokset analysoidaan ja niiden perusteella tarkennetaan jatkotoimenpiteet. Jatkotoimenpiteiden kohteeksi valitaan muutama pääaihe, joiden osalta piilevää tietoa erityisesti halutaan siirtää. Edellä kuvattua mallia organisaation piilevän tiedon siirtämiseksi voidaan soveltaa aihekokonaisuuksittain. Koko prosessin aikana erityistä pitää huomiota kiinnittää projektin viestintään. Kuvio 10. Yrityskohtaisen piilevän tiedon jakaminen 17

18 Kuvio 11. Piilevän tiedon jakaminen yritysverkostossa Piilevän tiedon siirto yritysverkostossa Yritysverkoston piilevän tiedon siirto eroaa edellä kuvatusta lähinnä siinä, että kehittämisprosessiin osallistuu useita toimijoita ja projektin tavoitteet on täsmennettävä jo suunnittelutyön varhaisessa vaiheessa. Osaamiskartoitusten lisäksi järjestetään tilaisuus koko verkostolle. Tilaisuudessa käydään läpi osaamiskartoituksen tulokset. Yritysverkoston piilevän tiedon siirrossa korostuu verkoston toimijoiden todellinen halu ja uskallus siirtää piilevää tietoa muille verkoston toimijoille. Piilevän tiedon siirtämistä voidaan tukea benchmarking-käynneillä yritykseen tai yrityksiin, jotka ovat saavuttaneet hyviä tuloksia vastaavasta toiminnasta. Vierailujen jälkeen käynnistetään varsinainen hiljaisen tiedon siirto valittujen kumppaneiden kesken ja määritellään toteutuksessa käytettävät menetelmät. Verkoston yhteisessä päivässä tehdään tilannekartoitus projektin päätteeksi. Projektista saadut tulokset raportoidaan. Päämääränä on juurruttaa hiljaisen tiedon siirto osaksi verkoston toimintaa. ERI AMMATTIEN TUNNETTAVUUDEN JA KIINNOSTAVUUDEN PARANTAMINEN Ikärakenteen vanhentuessa eri toimialat joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Eri ammattien tunnettavuuden ja kiinnostavuuden parantamiseksi kehitettiin menetelmä, jolla osaltaan vastataan yritysten rekrytointihaasteisiin, esimerkiksi metallialan työvoimapulaan. Hankkeessa määriteltiin ja toteutettiin Ammattilaiset. net sivusto, joka toimii osoitteessa www. ammattilaiset.net. Sivustolla on videoleikkeitä eri alojen ammattilaisista työsään. 18

19 Kuvio 12. Ammattilaiset.net palvelun sidosryhmät Yritykset voivat hyödyntää palvelua rekrytoinnissaan. Seuraavassa kuviossa (kuvio 11) on kuvattu Ammattilaiset.net-palvelun sidosryhmät ja palvelun sisältö eri toimijoiden näkökulmasta. SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sähköisen liiketoiminnan osaamisen kehittämisprojekteissa parannetaan yritysten tietämystä ja valmiuksia ottaa käyttöönsä liiketoimintaa tukevia sähköisiä järjestelmiä. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmassa toteutetuissa projekteissa oli kehittämisen lähtökohtana selvitys yritysten liiketoimintaprosessien nykytilasta ja siitä, miten toimintaa voitaisiin tehostaa ottamalla käyttöön sähköisiä järjestelmiä. Analyysit sisälsivät myös tarkoitukseen soveltuvien teknisten ratkaisujen vertailun sekä kustannus-hyöty-analyysin. Yritykset ottivat käyttöön hyödylliseksi havaittua teknologiaa; tuloksena syntyi jatkoprojekteja. Tietämyksenhallinnan kehittämiskokonaisuus on kuvattu seuraavassa kuviossa (kuvio 13). Tietämyksenhallinnan kehittäminen ja yrityksen liiketoimintaprosessien tehostaminen sähköisiä järjestelmiä hyödyntämällä käynnistyy yrityksen tilaustoimitus-prosessin mallintamisella sekä avainkumppaneiden määrittelyllä. Toiminnallisen analyysin perusteella valitaan ne toiminnot, joissa tietämyksenhallinnan sähköistämisestä olisi eniten hyötyä. Valituille toiminnoille etsitään sopivimmat tekniset ratkaisut ja arvioidaan niiden soveltuvuutta valittuun osa-alueeseen. Teknisen analyysin jälkeen tehdään kustannus-hyöty-analyysi. Se pitää sisällään sekä toiminnan tehokkuuteen että laatuun liittyviä mittareita. Tulosten perusteella tehdään päätös siitä, 19

20 Kuvio 13. Tietämyksenhallinnan kehittäminen onko liiketoiminnan sähköistäminen oikea ratkaisu vai onko tarpeen muuttaa esimerkiksi prosessin toimintakäytäntöjä ongelman ratkaisemiseksi. Seuraavassa kuviossa (kuvio 14) on esimerkki siitä, mitä toimintoja ja niihin liittyviä järjestelmiä tilaus-toimitus-prosessin kattavassa analyysissä käydään läpi. Kuvio 14. Tilaus-toimitusprosessin analyysi osana liiketoiminnan sähköistämistä 20

21 Kuvio 15 Liiketoimintojen sähköistämiseen liittyvä analyysi prosessina. Liiketoiminnan sähköistämiseen liittyvä analyysi on esitetty kolmivaiheisena prosessina. Prosessin eri vaiheisiin liittyvät tehtävät ovat määriteltyinä kuviossa 15. Kolmevaiheisen analyysin vaiheet ovat seuraavassa kuvattuina tarkemmin. Vaihe 1. Tilaus-toimitus-prosessin analysointi Kartoitetaan käytössä olevat tilaus-toimitus-prosessiin liittyvät järjestelmät (toiminnanohjaus, osto-, tilaus- ja myyntijärjestelmät, taloushallinto) Selvitetään sähköinen tiedonsiirto eri prosesseissa (mitä tietoa siirretään sähköisesti, käytetyt teknologiat ja partnerit) Selvitetään kumppanit, joiden kanssa sähköisiä ratkaisuja on käytössä Määritellään kehityssuunnitelmat ja tahtotila Selvitetään nykyisen toimintamallin kustannuskomponentit Selvitetään nykyisen toimintamallin pullonkaulat ja ongelmakohdat (virhetaajuus, mitattavuus, tuottavuus, toimitusvarmuus, ) Otetaan huomioon suunnitteilla olevat strategiset linjaukset, jotka vaikuttavat myös tilaus-toimitus-prosessin hallintaan 21

22 Kuvio 16. Vaihe 1: Tilaus-toimitus-prosessin analysointi Vaihe 2. Kumppaniverkoston analysointi Vaihe 3: Toimenpidesuunnitelma Selvitetään liiketoiminnan luonne ja volyymi kumppaneittain Kartoitetaan kumppanin tilaus-toimitusprosessiin liittyvät järjestelmät Kartoitetaan sähköinen tiedonsiirto eri prosesseissa (tilaus-toimitus) Selvitetään, mitä tietoa siirretään sähköisesti Käydään läpi käytettävät teknologiat ja partnerit Kirjataan kehityssuunnitelmat ja tahtotila Analysoidaan suunnitteilla olevat strategiset linjaukset Arvioidaan eri toteutustavat (tietojärjestelmävaihtoehdot, operaattorivaihtoehdot, kustannukset) Laaditaan sähköisten ratkaisujen kehittämissuunnitelma Analysoidaan suunnitelman mukaisen ratkaisun hyödyt/ kustannukset, takaisinmaksuaika, toteuttamiskelpoisuus Tehdään toimenpidesuositus 22

23 Kuvio 17. Vaihe 2: Kumppaniverkoston analysointi Kuvio 18. Vaihe 3: Toimenpidesuunnitelma 23

24 Kokemuksia kehittämistoiminnasta YRITYSTEN KOKEMUKSIA Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelman loppuvaiheessa selvitettiin tehtyjen toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta laajalla ulkoisella arvioinnilla. Arvioinnin kohteena oli yrityskohtaisten kehittämistoimenpiteiden onnistuminen. Erityisesti haluttiin arvioida kehittämisprosessien läpivientiä ja hankkeen toimintamalleja, jotta toimintaa voitaisiin kehittää edelleen. Arviointimenetelminä käytettiin avainhenkilölle tehtyjä haastatteluja ja yrityksille lähetettyä web-kyselyä. Haastatteluja toteutettiin yhdeksän kappaletta. Web-kysely lähetettiin 653 yrityksen edustajalle, joista 95 vastasi kyselyyn. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelma, MOKE, onnistui arvioinnin mukaan varsin hyvin. Vastaajat pitivät toimenpiteitä tarkoituksenmukaisina, hyödyllisinä ja käytetyt menetelmät olivat vastaajien mielestä tehokkaita ja yrityslähtöisiä. Projektityö käynnisti yrityksissä uusia prosesseja, joiden tuloksena saatiin myös sellaisia positiivia tuloksia, joita ei varsinaisesti asetettu tavoitteiksi. Esimerkiksi eräässä yrityksessä järjestettiin sisäiset vastuut projektin myötä uudelleen. Arvioinnin mukaan Prizztech Oy on onnistunut hyvin selvittämään yritysten tarpeita ja löytämään sellaiset hankeaihiot, jotka hyödyntävät yrityksiä. Tarvelähtöisyys on tulosta hankkeen toimintamallista. Toimintamallissa pystyttiin joustavasti sijoittamaan konkreettisia, yrityskohtaisesti räätälöityjä, täsmähankkeita laajojen teemojen alle. Kehittämisohjelmasta saatu julkinen rahoitus ja hallinnointiapu ovat olleet ratkaisevan tärkeitä elementtejä useissa yrityskohtaisissa hankkeissa. Moni hankkeista olisi jäänyt toteuttamatta tai ne olisi toteutettu suppeampina ilman MOKE-ohjelmaa. Ohjelma ja sen hankkeet ovat parantaneet osaamista. MOKE-ohjelmassa järjestetyt seminaarit arvioitiin onnistuneiksi. Tilaisuuksia kiiteltiin asiantuntevista, mielenkiintoisista ja monipuolisista luennoijista, hyvistä järjestelyistä sekä asiallisesta ja leppoisasta ilmapiiristä. Tilaisuudet ovat vastaajien mielestä vastanneet hyvin heidän oman osaamisensa ajan tasalla pitämis- ja verkostoitumistarpeisiin. KEHITTÄJIEN KOKEMUKSIA Kehittämisohjelmaa arvioitiin hankkeen loppuvaiheessa toteutetun yrityksille kohdennetun ulkoisen arvioinnin lisäksi myös sisäisesti. Sisäisen arvioinnin kohderyhmänä olivat kehittämisohjelman toteuttajat. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää monivuotisen laajan kehittämisohjelman toteutuksen onnistumista. Arvioinnin kohteena olivat yhteistyön sujuvuus, taloushallinnon organisointi, ohjelmakokonaisuuden johtaminen, asiakastyö, raportointi sekä asiantuntijatyön hankinta ja ohjaus projektinhallintaorganisaatiossa. Asiakastyön osalta koettiin, että kehittäjäorganisaatioiden on erityisen tärkeää miettiä, miten kehittämisohjelmasta ja sen teemoista viestitään yrityksissä. Esimerkiksi piilevän tiedon siirto ja tietämyksenhallinta olivat pelkästään termeinä yrityksille hankalia heidän omaan toimintaansa liitettäviksi. Niinpä käytännössä keskustelut aloitettiinkin käymällä läpi yrityksen kehittämistarpeita laajemmin ja kartoittamalla mm. henkilöstöhallinnon sekä sähköisen liiketoiminnan haasteita. 24

25 Yhteistyö sujui hankekokonaisuuden toteuttajien kesken hyvin, mutta monivuotisen ohjelman aikana tapahtui henkilövaihdoksia. Vastuuhenkilöiden vaihdokset sekä Prizztech Oy:ssä että asiakasyrityksissä olivat kehittämisen jatkuvuuden kannalta merkittäviä haasteita. Kehittämisohjelman vahvuus oli, että projektipäälliköitä oli samanaikaisesti useampi kuin yksi ja kullekin toteuttajalle kertynyttä osaamista siirrettiin uusille toimijoille. Kehittämisohjelmasta tehdyn arviointitutkimuksen perusteella osaamista on pysytty siirtämään, eivätkä henkilöstövaihdokset ole vaikuttaneet haitallisesti ohjelman toteutukseen. Tässä onnistuttiin järjestämällä perehdyttämiskoulutusta. Siitä mallinnettu koulutuskokonaisuus on yksi kehittämisohjelman sisäisistä hyvistä käytännöistä. Koulutuskokonaisuuden sisältö koostui ESRprojektien läpiviennin kannalta oleellisista aihealueista: Yleistä ESR-toiminnan periaatteista Oma projektikokonaisuus Projektin talous ESR-seuranta ja raportointi MOKE-ohjelman hyvät käytännöt Toimintaperiaatteet: mitä tarkoittaa yrityslähtöisyys Dokumentointi ja raportointi Oman organisaation toimintatavat (mm. hankinnat ja kilpailuttaminen, sopimukset, projektikohtainen talousseuranta) Koulutus kehitti Prizztech Oy:n yhteisiä toimintatapoja ja juurrutti niitä organisaatioon. Koulutuksen avulla pystyttiin viemään muutostilanne organisaatiossa hallitusti läpi ja tehtiin hiljaista tietoa näkyväksi. Koulutus myös selkiytti yksilöiden rooleja, vastuita ja tehtäväkuvia projektikokonaisuuteen nähden. Asiantuntijatyön hankinnan ja ohjauksen systematiikka tarkentui kehittämisohjelman edetessä. Asiantuntijatyön kilpailuttamisen prosessi mallinnettiin ja laadittiin toimintaohjeita sekä dokumenttimalleja. Asiantuntijatyön ohjauksessa keskeinen dokumentti oli toimeksiantosopimus, jossa määriteltiin mahdollisimman tarkasti toteutettavan asiantuntijapalvelun sisältö ja toimijoiden vastuut. Raportointi ja dokumenttien hallinta vaativat laajassa kehittämisohjelmassa oman erityishuomionsa. Toiminnan etenemisen suunnittelua ja seurantaa helpottamaan käytettiin yhteistä projektikansiota. Muun muassa osallistujatietojen kirjaukseen laadittiin seurantakäytännöt. Kehittämisohjelman talouden hallinta vaati kirjanpidon lisäksi merkittävän panoksen myös ohjelman toteuttajilta. Taloushallinnon ja projektipäälliköiden yhteistyö sekä talouden tarkka seuranta olivat ehdottomia edellytyksiä resurssien täysipainoiselle hyödyntämiselle. Projektipäälliköt joutuivat kiinnittämään erityistä huomiota kehittämisprojektien keskinäisiin budjettivarauksiin. MOKE-kehittämisohjelman lähtökohtana oli luoda yksittäisiä projekteja kokoava pitkäjänteinen ohjelma. Ohjelmakokonaisuudella tavoiteltiin laajempia kokonaisuuksia ja kattavampaa vaikuttavuutta verrattuna erillisiin projekteihin. Laajemman ohjelman hallinnointi ja johtaminen suhteessa useaan pieneen projektiin osoittautui tehokkaammaksi sekä projektin hallinnoinnin, että kehittämisen kohteena olevien yritysten näkökulmasta. Yhteenvetona voidaan todeta, että ohjelmakokonaisuus muodostui merkittäväksi maakunnallisen osaamisen kehittämisen hyväksi käytännöksi. Ohjelman laajuus, kesto ja osallistujien määrä pystyttiin hallitsemaan ja siksi pystyttiin toimimaan tehokkaasti. Toiminnan tehokkuus varmistui projektijohtamisen kokemuksen, projektihenkilöstön osaamisen ja kokemuksen sekä taloushallinnon asiantuntemuksen ansiosta. Projektiosaaminen karttui toteutuksen eri osa-alueilla ja toimintakäytännöt kehittyivät ohjelman edetessä. Kehittämisohjelman toteutuksen tukena toimi ohjausryhmä, joka koostui eri yhteistyökumppanien edustajista. 25

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa

Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Osallistamalla osaamisen kehittämisen toimintamallia rakentamassa Sote-tuotantoalueen osaamisen kehittämisen toimintamalli -hanke 1.1.2015-31.5.2016 Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa seminaari

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Service Park Provider Oy

Service Park Provider Oy Service Park Provider Oy SPP Palveluverkkojen kehitys SPP Verkostokonsultit www.spp finland.fi ja www.verkostokonsultit.fi Verkostomanageripalvelun pilotointi Piiru hanke Service Park Provider Oy (SPP)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus

4Muskettisoturia-palvelut. Sales Flow koulutus 4Muskettisoturia-palvelut Sales Flow koulutus 4M-koulutus Koulutuksemme kehittää osanottajien ja heidän organisaatioittensa valmiuksia johtaa ja organisoida menestyksellisesti alansa toimintoja sekä hyödyntää

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8. ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.2016 10.6.2016 Kanta-liittymisen tukiprojekti Miksi? Auttaa liittymisen

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot