Yrityskehittämisen hyvät käytännöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityskehittämisen hyvät käytännöt"

Transkriptio

1 MAAKUNNALLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Yrityskehittämisen hyvät käytännöt

2 Julkaisija; Prizztech Oy ISBN Kehitys Oy 2008

3 Maakunnallisen osaamisen kehittäminen Yrityskehittämisen hyvät käytännöt

4 Sisällysluettelo Lukijalle... 5 Osaaminen yrityksen kilpailutekijänä... 6 Toteutus teemoittain...7 Aihioista tulosten arviointiin... 7 Yritysverkostojen kehittämisen hyvät käytännöt... 9 Alihankintaverkoston kehittämisprosessi... 9 Metallipäivät verkostojen kehittämisen välineenä Osaamisen siirto eri toimialojen välillä...11 Liiketoimintaosaamisen kehittämisen hyvät käytännöt Liiketoimintaprosessien kehittäminen Työmenetelmien kehittäminen Ketjuliiketoiminnan mahdollisuuksien selvittäminen liiketoiminnan laajentamiseksi Piilevän tiedon esille tuonti ja menetelmien soveltaminen Eri ammattien tunnettavuuden ja kiinnostavuuden parantaminen Sähköisen liiketoiminnan osaamisen kehittäminen Kokemuksia kehittämistoiminnasta Yritysten kokemuksia Kehittäjien kokemuksia Yhteenveto

5 Lukijalle Valtaosa suomalaisista yrityksistä, yli 90 prosenttia, on alle kymmenen henkilöä työllistäviä pienehköjä pk-yrityksiä. Näiden yritysten kehittämisresurssit ovat rajalliset käytettävissä olevan ajan ja rahoituksen osalta. Rahoituksen niukkuudesta kertoo esimerkiksi se, että Tilastokeskuksen vuoden 2006 tilaston mukaan kolmanneksella yrittäjistä bruttoansiot ovat alhaisemmat kuin metalliteollisuuden vähimmäispalkka. Kuitenkin Pk-yritykset ovat jatkuvasti uusien kilpailukykyä koettelevien haasteiden edessä. Yritysten täytyy pystyä kehittämään liiketoimintaansa selviytyäkseen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Yrityskentän haasteita lisää myös suurten ikäluokkien eläköityminen. Työelämästä poistuvien ihmisten mukana siirtyy merkittävää osaamispääomaa pois yritysten käytöstä. Julkisrahoitteisten kehittämishankkeiden avulla pienten yritysten on mahdollista saada lisäresursseja uusien toimintamallien kehittämiseen ja osaamispääoman säilyttämiseen. Satakuntalaiset yritykset osallistuivat aktiivisesti osaamisensa kehittämiseen Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmaa (MOKE) hyödyntäen. Ohjelmaa toteutettiin Satakunnassa vuosina Satakunnan TE-keskuksen työvoimaosaston ESR-rahoituksella. MOKE-ohjelmassa järjestettiin räätälöityjä projekteja yksittäisille yrityksille sekä suunnattiin laajalle yritysjoukolle yhteisiä seminaaritilaisuuksia. Kehittämisohjelmaan osallistui yhteensä yli 200 yritystä ja osaamistaan kehitti 580 henkilöä. Seminaareissa oli mukana lähes 300 kuulijaa. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelman toteutuksesta vastasi Prizztech Oy. Prizztech Oy:n keskeisenä tavoitteena on toteuttaa hankkeita, jotka edistävät elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kehittämisohjelmassa syntyi useita yrityskehittämisessä hyödynnettäviä hyviä käytäntöjä, joita on kuvattu tässä julkaisussa. Julkaisun kirjoittamiseen ja hyvien käytäntöjen kuvaamiseen on osallistunut useita henkilöitä, jotka ovat työskennelleet MO- KE-ohjelmassa joko projektipäälliköinä tai asiantuntijoina. Kirjoittajat ovat: Mikko Airaksinen, Jari Järnstedt, Tarja Lamberg, Jukka Lohivuo, Marika Lähde, Juha Mieskonen, Jari-Pekka Niemi ja Janne Vartia. 5

6 Osaaminen yrityksen kilpailutekijänä Maakunnallinen osaamisen kehittämishanke (MOKE) käynnistettiin parantamaan satakuntalaisten pk-yritysten kilpailukykyä. Kehittämisen lähtökohtina olivat erityisesti osaamispääomaan liittyvät ajankohtaiset haasteet: henkilöstön ikärakenteen muutos ja kokemusperäisen osaamisen poistuminen yrityksistä henkilöstön siirtyessä eläkkeelle tiedon hyödyntäminen yritysten tuotannon avaintekijänä yritysten yhteistyövalmiudet ja verkostoituminen teknologiayritysten osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakointi Kehittämisohjelman tavoitteina olivat yritysten henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja yhteistyöverkostojen toiminnan tehostaminen sekä näiden hyödyntäminen yritysten kilpailutekijänä. Yritysten osaamispääomaa vahvistettiin ohjelman aikana jakamalla työyhteisöissä ammattiosaajille kertynyttä kokemusperäistä tietoa ja hankkimalla lisäksi tarvittavaa osaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Yrityksiä aktivoitiin kehittämään verkostoitumistaan järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja kehittämällä alihankintaverkostojen toimintaa. Kuvio 1. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelman toteutus 6

7 TOTEUTUS TEEMOITTAIN Kehittämisohjelma koostettiin toisiaan tukevista kehittämisteemoista. Teemat rakentuivat satakuntalaisten pk-yritysten kehittämistarpeiden ympärille. Niiden perusteella ohjelman toteutus jaettiin neljään osaprojektiin: Teollisuuden piilevä tieto Osaamisen siirto Tietämyksen hallinta Ikkuna metalliin Hankkeessa toteutettiin lyhytkestoisia tilaisuuksia ja pitkäkestoisia kehittämishankkeita. Lyhyet tilaisuudet olivat laajalle osallistujajoukolle tarkoitettuja seminaareja ja pitkäkestoiset kehittämisprojektit yksittäiseen yritykseen tai yritysverkostoon kohdistuvia kehittämiskokonaisuuksia. Ohjelman toteutusmalli on kuvattu seuraavassa kuviossa (kuvio 1). Kaikkien kehittämistoimenpiteiden tavoitteena oli osallistujien osaamisen kehittämisen lisäksi se, että käytettyjä menetelmiä ja toimintamalleja voidaan jatkossa monistaa vastaaviin tarkoituksiin ja että kehittämistoimenpiteellä saavutetut tulokset voidaan levittää myös laajemman kohderyhmän hyödynnettäväksi. Lisäksi tavoitteena oli yhteistyöverkostojen toiminnan tehostamisen ohella, että verkostot jäisivät toimimaan myös hankkeen päättymisen jälkeen. AIHIOISTA TULOSTEN ARVIOINTIIN Yrityskohtaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttamisessa hyödynnettiin Prizztech Oy:n kehittämää osaamisen siirron mallia. Osaamisen siirron prosessi (kuvio 2) pitää sisällään kehittämisaihion elinkaaren. Prosessi alkaa ensimmäisestä kontaktista yritykseen ja päättyy siihen, että yrityksen kehittämisprojekti on päättynyt ja osallistuneiden henkilöiden kanssa on laadittu projektin loppuarviointi. Osaamisen siirron malli sisältää viisi vaihetta: 1. aihion tunnistaminen 2. toimenpidesuunnitelman laatiminen 3. projektitoimenpiteet 4. suuntaaminen 5. evaluointi Kuvio 2. Osaamisen siirron malli 7

8 Hankkeen aikana osaamisen siirtoon tähtäävä kehittämisprosessi eteni siten, että aluksi yritys- tai yritysryhmäkohtaisia kehittämisaihioita tunnistettiin yhdessä yritysten edustajien kanssa. Projektipäälliköt ja yritysten edustajat tarkensivat kehittämistarpeen ja laativat suunnitelman, jossa määriteltiin tarvittavat toimenpiteet ongelman ratkaisemiseksi. Toimenpidesuunnitelman pohjalta yritys tai yritykset laativat yhdessä Prizztech Oy:n kanssa kehittämissopimuksen. Projektin käynnistyttyä nimettiin projektin toteutuksessa tarvittavat asiantuntijat. Toimenpiteiden sisältöä suunnattiin koulutuksen tai konsultoinnin edetessä ilmenneiden tarpeen mukaisesti. Yrityskohtaisen projektin päätösvaiheessa käytiin läpi tulokset sekä arvioitiin projektin tuloksellisuutta. Ohjelmassa käytettiin seminaareja, ideariihiä ja workshoppeja kehittämisen ja verkostoitumisen työmenetelminä, silloin kun ne parhaiten sopivat aiheen käsittelyyn ja kun järjestettävä koulutus soveltui laajemmallekin osallistujajoukolle. 8

9 Yritysverkostojen kehittämisen hyvät käytännöt Verkostohankkeissa kehitettiin yritysryhmien yhteistyötä ja järjestettiin koulutustilaisuuksia, jotka koskivat laajaa yritysjoukkoa ja tukivat osallistujien verkostoitumista. Verkoston toimintaa kehittäviä toimenpiteitä olivat esimerkiksi alihankintaverkostojen rakentaminen ja niiden toimintakäytäntöjen parantaminen. Yritysverkostokohtaisesti toteutettujen kehittämisprojektien lisäksi järjestettiin alihankintaverkoston yhteistyötä kehittäviä tapahtumia, joissa veturiyritykset ja alihankkijat kokoontuivat yhteiseen tilaisuuteen. Tapahtumat kulkivat Metallipäivä-nimellä. Myös satakuntalaisten yritysten henkilöstöjohdolle suunnattu seminaarisarja tuki laajan yritysjoukon verkostoitumista. Henkilöstöpäälliköiden tapaamisten ympärille järjestettiin seminaarisarja, joka koostui kolmesta tilaisuudesta. Tilaisuuksien aiheet käsittelivät mm. osaamisen johtamista, alaistaitoja ja aineetonta pääomaa. Toteutettujen ja onnistuneiden kehittämisprojektien eteneminen sekä verkostotapaamisten toteutus kuvattiin ja mallinnettiin hyviksi käytännöiksi. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmassa mallinnettuja hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää yrityskehittämisessä laajemmin muissa yhteyksissä. ALIHANKINTAVERKOSTON KEHITTÄMISPROSESSI Alihankintaverkostoa kehittävät tyypillisesti sellaiset veturiyritykset, joilla on useita yrityksiä alihankkijoinaan. Kehittämisen tavoitteena on verkoston tehokkaampi toiminta. Maakunnallisen osaamisen kehittä- Kuvio 3. Alihankintaverkoston kehittäminen. 9

10 misohjelmassa toteutetun alihankintaverkoston kehittämisprosessin eteneminen on kuvattu kuviossa 3: määritellään veturiyrityksen ongelma selvitetään nykytilanne, tehdään rajaukset ja asetetaan tavoitteet tarkennetaan tai laaditaan alihankintastrategia tehdään toimittajien esivalinta ja tarkempi kartoitus valitaan toimittajat yhteishengen luominen - järjestetään yhteinen tilaisuus alihankintaverkostolle määritellään toimittajan rooli verkostossa määritellään työryhmät, jotka kehittävät yhteisiä toimintakäytäntöjä (järjestelmätoimittajuus, sopimusasiat, kustannuslaskenta, sähköiset toimintajärjestelmät, toimittajien koulutus ja konsultointitarpeet) kehittämisprojektin päätöstilaisuus, jossa arvioidaan sen hetkinen tilanne ja tehdään jatkosuunnitelmat METALLIPÄIVÄT VERKOSTOJEN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ Metallipäivien eli alueellisten teknologiateollisuuden toimittajapäivien kantavana ajatuksena on välittää kootusti tietoa veturiyritysten tahtotilasta ja tulevaisuuden näkymistä valikoidulle toimittajajoukolle suoraan yritykseltä yritykselle puolueettomalla foorumilla. Oleellista metallipäivien toimintatavassa on veturiyritysten oma aktivoituminen toimittajaverkostonsa kehittämiseen. Metallipäivien suunnittelua varten kutsutaan toimialan alueellisesti merkittävimmät veturiyritykset yhteen keskustelemaan toimittajaverkostojen kehittämisestä. Ryhmä valitsee teemat, jotka se katsoo yhteisesti tärkeiksi. Niiden pohjalta rakennetaan yhteiset toimittajapäivät. Tilaisuuden onnistumisen kannalta on tärkeää, että ryhmän yritykset itse kutsuvat valikoimansa toimittajat tilaisuuteen. Kokemuksen mukaan alihankkijat kokevat suoraan päämieheltään Kuvio 4. Metallipäivät 10

11 tulevan kutsun merkityksellisempänä, kuin koulutus-/kehitysorganisaation kutsun. Metallipäivien tilaisuudessa veturiyritykset esiintyvät tärkeimmiksi valitsemiensa teemojen puitteissa avoimesti ja edustaen toimialan tarpeita ja tahtotilaa yhtenäisesti. Metallipäivien aikana pidettyjen esitysten, paneelikeskustelujen ja mahdollisten äänestysten tuloksena osallistujat saavat alan ja yritysten ajankohtaiset asiat läpikäytyä yhdessä ja samalla saadaan viestitettyä tulevia suunnitelmia ja näkökulmia sekä päämiehiltä alihankkijoille että päinvastoin. Iltapäivän mittaisen tilaisuuden avulla on mahdollista tuottaa informaatio, jonka keräämiseen ja edelleen levittämiseen kuluisi aikaa toisella tapaa toteutettuna helposti useita kuukausia. Satakunnan metallipäiviä järjestettiin neljänä vuonna peräkkäin ja perinnettä on pienin päivityksin tarkoitus jatkaa edelleen. Kuviossa 4 on esitetty metallipäivien toteutus. Metallipäivien konsepti on helposti siirrettävissä myös muiden toimialojen vastaavien tapaamisten järjestämiseen. OSAAMISEN SIIRTO ERI TOIMIALOJEN VÄLILLÄ Toimialojen välistä osaamisen siirron mallia käytettiin MOKE-ohjelmassa kahdessa kokonaisuudessa: hyvinvointi- ja teknologiayritysten välisessä osaamisen siirrossa ja yksityisen ja julkisen sektorin innovaatiotyöpajassa ja osaamisen siirrossa. Hyvinvointi- ja teknologiayritysten välisessä osaamisen siirrossa pyrittiin löytämään uusia ratkaisuja hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan tehostamiseksi teknologiaa hyödyntämällä. Hyvinvointi- ja teknologia-alan toimijoiden osaamisen siirron prosessi mallinnettiin. Mallista kehitettiin myös muille toimialoille soveltuvat kuvaus osaamisen siirron toteuttamiseksi (kuvio 5). Prosessi etenee kolmessa vaiheessa, jotka ovat ideointi, suunnittelu ja tuotekehitys. Ideointi käynnistyy toimialakohtaisissa tilaisuuksissa tai tapaamisissa, joissa kar- Kuvio 5. Malli eri toimialojen innovaatiotoimintaan ja osaamisensiirtoon. 11

12 toitetaan, mitkä tekijät mahdollisesti rajoittavat tai hankaloittavat päivittäistä työskentelyä. Esille nousseiden asioiden pohjalta määritellään kehittämistarpeet ja valmistellaan tapaamiset eri toimialaa edustavien yritysten kanssa. Yhteisissä tilaisuuksissa käydään läpi jo esille nousseita kehittämistarpeita, jatketaan keskustelua ohjatusti ja ideoidaan, miten esille nousseet kehittämistarpeet voidaan ratkaista. Kehittämistarpeet priorisoidaan eli valitaan tärkeimmät, joita ryhdytään ensimmäisenä ratkaisemaan. Ongelman ratkaisemiseksi tehdään kehittämissuunnitelma sekä konkretisoidaan ja rajataan kehittämistoimenpiteet. Seuraavassa vaiheessa käynnistetään tuotteen tai palvelun tuotekehitysvaihe, jonka aikana myös testataan kehitettävän ratkaisun toimivuus. Prosessin tuloksena syntyy valmis tuote, palvelu tai toimintamalli. 12

13 Liiketoimintaosaamisen kehittämisen hyvät käytännöt Liiketoimintaosaaminen koostuu kyvystä kehittää ja toteuttaa liiketoiminnan eri osa-alueita siten, että yritys toimii kilpailukykyisesti. Menestyvät yritykset johtavat tiedolla ja osaamisella, toimivat asiakaslähtöisesti, panostavat verkostoyhteistyöhön ja prosessien johtamiseen. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmassa toteutetuissa liiketoiminnan kehittämisprojekteissa parannettiin yritysten liiketoimintaosaamista tunnistettujen kehittämistarpeiden mukaisesti. Projektien myötä parannettiin mm. yritysten prosessiosaamista ja -johtamista sekä tehostettiin erilaisia työmenetelmiä. Projektien kautta myös uudistettiin liiketoimintakonsepteja ja kehitettiin sähköistä liiketoimintaa. Seuraavassa esitellään ohjelma aikana toteutettujen projektien perusteella mallinnettuja liiketoimintaosaamisen kehittämisen hyviä käytäntöjä. LIIKETOIMINTAPROSESSIEN KEHITTÄMINEN Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjemassa liiketoimintaprosessien kehittämistyö (kuvio 6) käynnistyi kartoituksella, jossa selvitettiin, miten laajasti määritelty kehittämistarve koskee yrityksen eri prosesseja. Toimintaprosessit ja niihin liittyvät työkäytännöt kuvattiin ja analysoitiin. Lopuksi tehtiin toimenpide-ehdotukset ongelman ratkaisemiseksi. Kuvio 6. Liiketoimintaprosessien tehostaminen 13

14 Osa yrityksistä halusi rakentaa toimintajärjestelmän laadun varmistamiseksi. Näissä laadun kehittämisprojekteissa keskityttiin parantamaan yritysten laadunhallintaan liittyvää osaamista. Tehdyissä laatuprojekteissa kuvattiin yrityksen liiketoimintalogiikka päätasolla ja sen jälkeen ryhdyttiin rakentamaan toimintajärjestelmää sekä kirjoittamaan laatukäsikirjaa voimassa olevien laatustandardien mukaisesti. Samalla koulutettiin yritysten henkilöstöä ylläpitämään ja kehittämään syntynyttä toimintajärjestelmää. Laatutyön seurauksena osa yrityksistä halusi syventää osaamistaan vielä rakentamalla liiketoiminnan seurantaan ja kehittämiseen liittyvän mittariston. TYÖMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Yritysten osaamistarpeeseen vaikuttavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Näitä ovat esimerkiksi lainsäädännön muutokset sekä markkinoissa tapahtuvat muutokset. Työmenetelmien kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa yritykset vertaavat yrityksessään olevaa osaamista tulevaisuudessa tarvitsemaansa osaamispääomaan ja arvioivat sen perusteella strategisesti tärkeät koulutustarpeet. Koulutuksen järjestäjiltä odotetaan nopeaa reagointia tunnistettuihin koulutustarpeisiin. Yritykset toivovat tarpeisiin räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia. Maakunnan osaamisen kehittämisohjelmassa mukana olleet yritykset arvostivat hyvänä käytäntönä sellaista toimintatapaa, jossa koulutukset pysyttiin järjestämään Kuvio 7. Räätälöidyn koulutuksen järjestämismalli 14

15 nopeasti, joustavasti, räätälöidysti ja asiantuntevasti (kuvio 7). Työmenetelmien kehittämisprojekteissa parannettiin kehittämiseen osallistuneiden yritysten osaamista ja uudistettiin yrityksissä käytettyjä työmenetelmiä valituilla osa-alueilla. Tavoitteena oli, että koulutukset palvelisivat erilaisia koulutustarpeita laaja-alaisesti ja että useiden toimialojen tarpeet tulisivat huomioiduiksi. Koulutuksia ja yrityskohtaisia kehittämisprojekteja järjestettiin monipuolisesti eri aiheista: T- ja INSTA 142 -rakennesahatavaran lujuuslajittelu CE-merkintä: Koneiden turvallisuuden perusteet Trukinkäyttö Työturvallisuuden parantaminen Suurtaajuisen signaalin siirto kuparikaapeliverkossa Myyntiosaaminen Perhetyön menetelmien kehittäminen lastensuojelun osaksi Symbian osaaminen Digitaalinen media Sähköinen taloushallinto KETJULIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN LIIKETOIMINNAN LAAJENTAMISEKSI Ketjuliiketoimintaan tähtäävissä projekteissa selvitettiin ketjuliiketoiminnan mahdollisuuksia liiketoiminnan laajentamisessa. Projekteissa kehitettiin yritysten tietämystä siitä, miten liiketoimintaa voi laajentaa monistamalla liiketoimintakonseptiaan tai sen määriteltyä osa-aluetta. Ketjukonseptin kehittämisprosessissa tunnistettiin seuraavia vaiheita (kuvio 7): yrityksen liiketoimintastrategian tarkentaminen monistettavan konseptin määrittely ja rajaus konseptin strategian määrittely konseptiin kuuluvien toimintojen määrittely taloudellisten toimintaedellytysten selvittäminen pääyksikön ja yksikön kannalta toimintaohjeet ketjun pääyksikölle ja ketjuun kuuluvalle yksikölle etenemissuunnitelma Kuvio 8. Ketjuliiketoimintakonseptin rakentaminen 15

16 Kehittämistyön aikana voidaan palata tarkentamaan aikaisempien vaiheiden sisältöjä konseptin tarkentumisen edellyttämällä tavalla. Liiketoimintastrategian tarkentaminen ja monistettavan konseptin määrittely ovat projektissa yleensä eniten aikaa ja resursseja vieviä vaiheita. PIILEVÄN TIEDON ESILLE TUONTI JA MENETELMIEN SOVELTAMINEN Piilevän tiedon hallinta nousee erityisen tärkeään asemaan esimerkiksi silloin, kun ammattiosaaja on jäämässä eläkkeelle. Yrityksissä tarvitaan systemaattisia menetelmiä kokemusperäisen osaamisen tunnistamiseksi ja jakamiseksi, jotta osaamispääoma voidaan turvata. Menetelmiä voidaan ottaa käyttöön yrityskohtaisen kehittämisprojektin aikana joko ulkopuolisen asiantuntijan johdolla tai piilevän tiedon jakamista voidaan kouluttaa myös henkilöstöjohdolle suunnatuissa tilaisuuksissa. Soveltuvia koulutusaiheita ovat mm. piilevän tiedon menetelmät ja aineettoman pääoman johtaminen. Piilevän tiedon esille saamiseksi ja jakamiseksi voidaan toteuttaa kehittämisprojekti joko osastokohtaisesti, yritys- tai yritysverkostokohtaisesti. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmassa toteutetuissa yrityskohtaisissa projekteissa piilevän tiedon siirtoon osallistui joko koko yrityksen henkilöstö tai jokin henkilöstöryhmä, esimerkiksi myyntiorganisaatio, riippuen siitä, minkä ryhmän piilevää tietoa haluttiin jakaa. Seuraavassa kuviossa (kuvio 9) on esitetty yleiskuvaus piilevään tietoon liittyvän kehittämisprojektin etenemisestä. Projektin punaisena lankana on toimijoiden avoin vuorovaikutus ja projektin suunnitelmallinen eteneminen. Yhteisissä tapaamisissa käydään läpi projektin sekä kunkin osakokonaisuuden osalta: tarkoitus, tavoitteet ja eteneminen sekä tutustutaan menetelmiin, joiden avulla piilevä tieto saadaan yhteiseen käyttöön. Piilevä tieto voi liittyä toimintatapoihin ja -käytäntöihin, käytössä olevaan tekniikkaan ja prosesseihin sekä ihmissuhteisiin ja verkostoihin. Piilevä tieto pyritään saamaan projektin aikana esille. Samalla opitaan organisaation kannalta sopivimmat Kuvio 9. Piilevän tiedon siirto 16

17 menetelmät organisaation piilevän tiedon selvittämiseksi ja jakamiseksi. Seuraavissa kuvioissa (kuviot 10 ja 11) on kuvattu tarkemmin, miten piilevän tiedon siirron kehittämisprojekti voi edetä yksittäisessä yrityksessä tai yritysverkostossa. Sekä yksittäisessä yrityksessä että yritysverkostossa piilevän tiedon siirtämiseen tähtäävä projekti käynnistyy yritysjohdon kanssa toteutettavassa workshopissa, jossa tehdään suunnitelma ja rajataan ongelma. Jos tässä vaiheessa ilmenee kehittämistarpeita, jotka ovat muilla toimenpiteillä kuin piilevän tiedon siirrolla ratkaistavissa, määritellään, miten näitä asioita voidaan erillisinä projekteina edistää. Piilevän tiedon siirto yrityksessä Seuraavassa vaiheessa järjestetään henkilöstöpäivä, jossa määritellään yhteiset tavoitteet ja sitoutetaan henkilöstö niihin. Projektiin osallistuville henkilöille tehdään osaamiskartoitukset. Tulokset analysoidaan ja niiden perusteella tarkennetaan jatkotoimenpiteet. Jatkotoimenpiteiden kohteeksi valitaan muutama pääaihe, joiden osalta piilevää tietoa erityisesti halutaan siirtää. Edellä kuvattua mallia organisaation piilevän tiedon siirtämiseksi voidaan soveltaa aihekokonaisuuksittain. Koko prosessin aikana erityistä pitää huomiota kiinnittää projektin viestintään. Kuvio 10. Yrityskohtaisen piilevän tiedon jakaminen 17

18 Kuvio 11. Piilevän tiedon jakaminen yritysverkostossa Piilevän tiedon siirto yritysverkostossa Yritysverkoston piilevän tiedon siirto eroaa edellä kuvatusta lähinnä siinä, että kehittämisprosessiin osallistuu useita toimijoita ja projektin tavoitteet on täsmennettävä jo suunnittelutyön varhaisessa vaiheessa. Osaamiskartoitusten lisäksi järjestetään tilaisuus koko verkostolle. Tilaisuudessa käydään läpi osaamiskartoituksen tulokset. Yritysverkoston piilevän tiedon siirrossa korostuu verkoston toimijoiden todellinen halu ja uskallus siirtää piilevää tietoa muille verkoston toimijoille. Piilevän tiedon siirtämistä voidaan tukea benchmarking-käynneillä yritykseen tai yrityksiin, jotka ovat saavuttaneet hyviä tuloksia vastaavasta toiminnasta. Vierailujen jälkeen käynnistetään varsinainen hiljaisen tiedon siirto valittujen kumppaneiden kesken ja määritellään toteutuksessa käytettävät menetelmät. Verkoston yhteisessä päivässä tehdään tilannekartoitus projektin päätteeksi. Projektista saadut tulokset raportoidaan. Päämääränä on juurruttaa hiljaisen tiedon siirto osaksi verkoston toimintaa. ERI AMMATTIEN TUNNETTAVUUDEN JA KIINNOSTAVUUDEN PARANTAMINEN Ikärakenteen vanhentuessa eri toimialat joutuvat kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Eri ammattien tunnettavuuden ja kiinnostavuuden parantamiseksi kehitettiin menetelmä, jolla osaltaan vastataan yritysten rekrytointihaasteisiin, esimerkiksi metallialan työvoimapulaan. Hankkeessa määriteltiin ja toteutettiin Ammattilaiset. net sivusto, joka toimii osoitteessa www. ammattilaiset.net. Sivustolla on videoleikkeitä eri alojen ammattilaisista työsään. 18

19 Kuvio 12. Ammattilaiset.net palvelun sidosryhmät Yritykset voivat hyödyntää palvelua rekrytoinnissaan. Seuraavassa kuviossa (kuvio 11) on kuvattu Ammattilaiset.net-palvelun sidosryhmät ja palvelun sisältö eri toimijoiden näkökulmasta. SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sähköisen liiketoiminnan osaamisen kehittämisprojekteissa parannetaan yritysten tietämystä ja valmiuksia ottaa käyttöönsä liiketoimintaa tukevia sähköisiä järjestelmiä. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelmassa toteutetuissa projekteissa oli kehittämisen lähtökohtana selvitys yritysten liiketoimintaprosessien nykytilasta ja siitä, miten toimintaa voitaisiin tehostaa ottamalla käyttöön sähköisiä järjestelmiä. Analyysit sisälsivät myös tarkoitukseen soveltuvien teknisten ratkaisujen vertailun sekä kustannus-hyöty-analyysin. Yritykset ottivat käyttöön hyödylliseksi havaittua teknologiaa; tuloksena syntyi jatkoprojekteja. Tietämyksenhallinnan kehittämiskokonaisuus on kuvattu seuraavassa kuviossa (kuvio 13). Tietämyksenhallinnan kehittäminen ja yrityksen liiketoimintaprosessien tehostaminen sähköisiä järjestelmiä hyödyntämällä käynnistyy yrityksen tilaustoimitus-prosessin mallintamisella sekä avainkumppaneiden määrittelyllä. Toiminnallisen analyysin perusteella valitaan ne toiminnot, joissa tietämyksenhallinnan sähköistämisestä olisi eniten hyötyä. Valituille toiminnoille etsitään sopivimmat tekniset ratkaisut ja arvioidaan niiden soveltuvuutta valittuun osa-alueeseen. Teknisen analyysin jälkeen tehdään kustannus-hyöty-analyysi. Se pitää sisällään sekä toiminnan tehokkuuteen että laatuun liittyviä mittareita. Tulosten perusteella tehdään päätös siitä, 19

20 Kuvio 13. Tietämyksenhallinnan kehittäminen onko liiketoiminnan sähköistäminen oikea ratkaisu vai onko tarpeen muuttaa esimerkiksi prosessin toimintakäytäntöjä ongelman ratkaisemiseksi. Seuraavassa kuviossa (kuvio 14) on esimerkki siitä, mitä toimintoja ja niihin liittyviä järjestelmiä tilaus-toimitus-prosessin kattavassa analyysissä käydään läpi. Kuvio 14. Tilaus-toimitusprosessin analyysi osana liiketoiminnan sähköistämistä 20

21 Kuvio 15 Liiketoimintojen sähköistämiseen liittyvä analyysi prosessina. Liiketoiminnan sähköistämiseen liittyvä analyysi on esitetty kolmivaiheisena prosessina. Prosessin eri vaiheisiin liittyvät tehtävät ovat määriteltyinä kuviossa 15. Kolmevaiheisen analyysin vaiheet ovat seuraavassa kuvattuina tarkemmin. Vaihe 1. Tilaus-toimitus-prosessin analysointi Kartoitetaan käytössä olevat tilaus-toimitus-prosessiin liittyvät järjestelmät (toiminnanohjaus, osto-, tilaus- ja myyntijärjestelmät, taloushallinto) Selvitetään sähköinen tiedonsiirto eri prosesseissa (mitä tietoa siirretään sähköisesti, käytetyt teknologiat ja partnerit) Selvitetään kumppanit, joiden kanssa sähköisiä ratkaisuja on käytössä Määritellään kehityssuunnitelmat ja tahtotila Selvitetään nykyisen toimintamallin kustannuskomponentit Selvitetään nykyisen toimintamallin pullonkaulat ja ongelmakohdat (virhetaajuus, mitattavuus, tuottavuus, toimitusvarmuus, ) Otetaan huomioon suunnitteilla olevat strategiset linjaukset, jotka vaikuttavat myös tilaus-toimitus-prosessin hallintaan 21

22 Kuvio 16. Vaihe 1: Tilaus-toimitus-prosessin analysointi Vaihe 2. Kumppaniverkoston analysointi Vaihe 3: Toimenpidesuunnitelma Selvitetään liiketoiminnan luonne ja volyymi kumppaneittain Kartoitetaan kumppanin tilaus-toimitusprosessiin liittyvät järjestelmät Kartoitetaan sähköinen tiedonsiirto eri prosesseissa (tilaus-toimitus) Selvitetään, mitä tietoa siirretään sähköisesti Käydään läpi käytettävät teknologiat ja partnerit Kirjataan kehityssuunnitelmat ja tahtotila Analysoidaan suunnitteilla olevat strategiset linjaukset Arvioidaan eri toteutustavat (tietojärjestelmävaihtoehdot, operaattorivaihtoehdot, kustannukset) Laaditaan sähköisten ratkaisujen kehittämissuunnitelma Analysoidaan suunnitelman mukaisen ratkaisun hyödyt/ kustannukset, takaisinmaksuaika, toteuttamiskelpoisuus Tehdään toimenpidesuositus 22

23 Kuvio 17. Vaihe 2: Kumppaniverkoston analysointi Kuvio 18. Vaihe 3: Toimenpidesuunnitelma 23

24 Kokemuksia kehittämistoiminnasta YRITYSTEN KOKEMUKSIA Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelman loppuvaiheessa selvitettiin tehtyjen toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta laajalla ulkoisella arvioinnilla. Arvioinnin kohteena oli yrityskohtaisten kehittämistoimenpiteiden onnistuminen. Erityisesti haluttiin arvioida kehittämisprosessien läpivientiä ja hankkeen toimintamalleja, jotta toimintaa voitaisiin kehittää edelleen. Arviointimenetelminä käytettiin avainhenkilölle tehtyjä haastatteluja ja yrityksille lähetettyä web-kyselyä. Haastatteluja toteutettiin yhdeksän kappaletta. Web-kysely lähetettiin 653 yrityksen edustajalle, joista 95 vastasi kyselyyn. Maakunnallisen osaamisen kehittämisohjelma, MOKE, onnistui arvioinnin mukaan varsin hyvin. Vastaajat pitivät toimenpiteitä tarkoituksenmukaisina, hyödyllisinä ja käytetyt menetelmät olivat vastaajien mielestä tehokkaita ja yrityslähtöisiä. Projektityö käynnisti yrityksissä uusia prosesseja, joiden tuloksena saatiin myös sellaisia positiivia tuloksia, joita ei varsinaisesti asetettu tavoitteiksi. Esimerkiksi eräässä yrityksessä järjestettiin sisäiset vastuut projektin myötä uudelleen. Arvioinnin mukaan Prizztech Oy on onnistunut hyvin selvittämään yritysten tarpeita ja löytämään sellaiset hankeaihiot, jotka hyödyntävät yrityksiä. Tarvelähtöisyys on tulosta hankkeen toimintamallista. Toimintamallissa pystyttiin joustavasti sijoittamaan konkreettisia, yrityskohtaisesti räätälöityjä, täsmähankkeita laajojen teemojen alle. Kehittämisohjelmasta saatu julkinen rahoitus ja hallinnointiapu ovat olleet ratkaisevan tärkeitä elementtejä useissa yrityskohtaisissa hankkeissa. Moni hankkeista olisi jäänyt toteuttamatta tai ne olisi toteutettu suppeampina ilman MOKE-ohjelmaa. Ohjelma ja sen hankkeet ovat parantaneet osaamista. MOKE-ohjelmassa järjestetyt seminaarit arvioitiin onnistuneiksi. Tilaisuuksia kiiteltiin asiantuntevista, mielenkiintoisista ja monipuolisista luennoijista, hyvistä järjestelyistä sekä asiallisesta ja leppoisasta ilmapiiristä. Tilaisuudet ovat vastaajien mielestä vastanneet hyvin heidän oman osaamisensa ajan tasalla pitämis- ja verkostoitumistarpeisiin. KEHITTÄJIEN KOKEMUKSIA Kehittämisohjelmaa arvioitiin hankkeen loppuvaiheessa toteutetun yrityksille kohdennetun ulkoisen arvioinnin lisäksi myös sisäisesti. Sisäisen arvioinnin kohderyhmänä olivat kehittämisohjelman toteuttajat. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää monivuotisen laajan kehittämisohjelman toteutuksen onnistumista. Arvioinnin kohteena olivat yhteistyön sujuvuus, taloushallinnon organisointi, ohjelmakokonaisuuden johtaminen, asiakastyö, raportointi sekä asiantuntijatyön hankinta ja ohjaus projektinhallintaorganisaatiossa. Asiakastyön osalta koettiin, että kehittäjäorganisaatioiden on erityisen tärkeää miettiä, miten kehittämisohjelmasta ja sen teemoista viestitään yrityksissä. Esimerkiksi piilevän tiedon siirto ja tietämyksenhallinta olivat pelkästään termeinä yrityksille hankalia heidän omaan toimintaansa liitettäviksi. Niinpä käytännössä keskustelut aloitettiinkin käymällä läpi yrityksen kehittämistarpeita laajemmin ja kartoittamalla mm. henkilöstöhallinnon sekä sähköisen liiketoiminnan haasteita. 24

25 Yhteistyö sujui hankekokonaisuuden toteuttajien kesken hyvin, mutta monivuotisen ohjelman aikana tapahtui henkilövaihdoksia. Vastuuhenkilöiden vaihdokset sekä Prizztech Oy:ssä että asiakasyrityksissä olivat kehittämisen jatkuvuuden kannalta merkittäviä haasteita. Kehittämisohjelman vahvuus oli, että projektipäälliköitä oli samanaikaisesti useampi kuin yksi ja kullekin toteuttajalle kertynyttä osaamista siirrettiin uusille toimijoille. Kehittämisohjelmasta tehdyn arviointitutkimuksen perusteella osaamista on pysytty siirtämään, eivätkä henkilöstövaihdokset ole vaikuttaneet haitallisesti ohjelman toteutukseen. Tässä onnistuttiin järjestämällä perehdyttämiskoulutusta. Siitä mallinnettu koulutuskokonaisuus on yksi kehittämisohjelman sisäisistä hyvistä käytännöistä. Koulutuskokonaisuuden sisältö koostui ESRprojektien läpiviennin kannalta oleellisista aihealueista: Yleistä ESR-toiminnan periaatteista Oma projektikokonaisuus Projektin talous ESR-seuranta ja raportointi MOKE-ohjelman hyvät käytännöt Toimintaperiaatteet: mitä tarkoittaa yrityslähtöisyys Dokumentointi ja raportointi Oman organisaation toimintatavat (mm. hankinnat ja kilpailuttaminen, sopimukset, projektikohtainen talousseuranta) Koulutus kehitti Prizztech Oy:n yhteisiä toimintatapoja ja juurrutti niitä organisaatioon. Koulutuksen avulla pystyttiin viemään muutostilanne organisaatiossa hallitusti läpi ja tehtiin hiljaista tietoa näkyväksi. Koulutus myös selkiytti yksilöiden rooleja, vastuita ja tehtäväkuvia projektikokonaisuuteen nähden. Asiantuntijatyön hankinnan ja ohjauksen systematiikka tarkentui kehittämisohjelman edetessä. Asiantuntijatyön kilpailuttamisen prosessi mallinnettiin ja laadittiin toimintaohjeita sekä dokumenttimalleja. Asiantuntijatyön ohjauksessa keskeinen dokumentti oli toimeksiantosopimus, jossa määriteltiin mahdollisimman tarkasti toteutettavan asiantuntijapalvelun sisältö ja toimijoiden vastuut. Raportointi ja dokumenttien hallinta vaativat laajassa kehittämisohjelmassa oman erityishuomionsa. Toiminnan etenemisen suunnittelua ja seurantaa helpottamaan käytettiin yhteistä projektikansiota. Muun muassa osallistujatietojen kirjaukseen laadittiin seurantakäytännöt. Kehittämisohjelman talouden hallinta vaati kirjanpidon lisäksi merkittävän panoksen myös ohjelman toteuttajilta. Taloushallinnon ja projektipäälliköiden yhteistyö sekä talouden tarkka seuranta olivat ehdottomia edellytyksiä resurssien täysipainoiselle hyödyntämiselle. Projektipäälliköt joutuivat kiinnittämään erityistä huomiota kehittämisprojektien keskinäisiin budjettivarauksiin. MOKE-kehittämisohjelman lähtökohtana oli luoda yksittäisiä projekteja kokoava pitkäjänteinen ohjelma. Ohjelmakokonaisuudella tavoiteltiin laajempia kokonaisuuksia ja kattavampaa vaikuttavuutta verrattuna erillisiin projekteihin. Laajemman ohjelman hallinnointi ja johtaminen suhteessa useaan pieneen projektiin osoittautui tehokkaammaksi sekä projektin hallinnoinnin, että kehittämisen kohteena olevien yritysten näkökulmasta. Yhteenvetona voidaan todeta, että ohjelmakokonaisuus muodostui merkittäväksi maakunnallisen osaamisen kehittämisen hyväksi käytännöksi. Ohjelman laajuus, kesto ja osallistujien määrä pystyttiin hallitsemaan ja siksi pystyttiin toimimaan tehokkaasti. Toiminnan tehokkuus varmistui projektijohtamisen kokemuksen, projektihenkilöstön osaamisen ja kokemuksen sekä taloushallinnon asiantuntemuksen ansiosta. Projektiosaaminen karttui toteutuksen eri osa-alueilla ja toimintakäytännöt kehittyivät ohjelman edetessä. Kehittämisohjelman toteutuksen tukena toimi ohjausryhmä, joka koostui eri yhteistyökumppanien edustajista. 25

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt.

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Koulutuksen tavoitteet: Saada kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet 7..0 / Anu Vuorinen Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet Kartoituksen osa-alueet:. Yleiset taidot esimiestyössä. Henkilöstöosaaminen. Talousosaaminen. Asiakaslähtöisyys. Kehittämisosaaminen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009 VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009 Net Effect Palveluksessa 25 julkishallinnon kehittämiseen erikoistunutta asiantuntijaa Arvioinnit Tutkimukset Kehittämistyö Kehittämiskumppanuus

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

- kunta-alan työelämän kehittämisohjelma - kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kuntekon tavoitteet ja toimenpiteet 2 Tavoite Tehdä näkyväksi ja levittää kuntakentällä tehtyä kehittämistyötä Tukea työpaikoilla tapahtuvaa kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ ELBIT Sähköinen ratkaisu opetushenkilöstön osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen 7 hanketta Noin 350 eri oppilaitosta Noin

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot