Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedot"

Transkriptio

1 Itä-Suomen Yliopisto, HIS-yksikkö, Shiftec-tutkimusyksikkö; Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO Tekijät Esa Paakkanen, Maarit Laaksonen, Pekka Kortelainen, Juha Mykkänen, Marko Suhonen, Heli Viinikainen, Erja Ailio, Konstantin Hyppönen, Mika Tuomainen Dokumentin versio 2.2 Päiväys

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvityksen toteutus Keskeiset käsitteet Selvityksen rajaus Selvityksen rakenne Yleistä metatiedoista Metatietotyyppejä Yleiset metatietoelementit Metatiedon rakeisuustasosta päättäminen Sosiaalihuollon metatietoihin liittyvät vaatimukset ja kehittämistarpeet Sosiaalihuollon lähtökohdat metatietojen määrittämiseksi Metatietovaatimusten lähtökohdat Asiakirjojen tietosisältöön liittyvät metatiedot Asiakirjojen hallintaan ja säilytykseen liittyvät metatiedot Asiakirjojen välitykseen, hakuun ja saantiin liittyvät metatiedot Metatietojen rajauksia Yhteenveto metatietovaatimuksista Muita metatietojen määrittelyyn liittyviä malleja ja hankkeita JHS 143 Asiakirjojen kuvailun ja hallinnan metatiedot Arkistolaitoksen metatietomääritykset SÄHKE ja SÄHKE2 -hankkeet VAPA Tiedonohjausjärjestelmä TOJ HL7 ja KANTA-metatiedot CDA R2 Header HL7 Medical Records ja metatietojen käyttö prcen/ts ISO/TS Metatietojen sisällön määrittely Asiakirjahallinnan metatiedot Asiakirjan tunnistiedot Käyttöedellytykset Elinkaari Tekniset tiedot Sisällönkuvailu Kontekstitiedot Palvelunantaja Ammattihenkilö Asiakas Asia SÄHKE2-metatiedot

3 5.4.1 Salassapitoaika Salassapidon päättymisajankohta Turvallisuusluokka Henkilötietojen luokitus Omistaja Käyttäjäryhmä Hakutiedot Metatietojen tekninen määrittely Metatietoihin liittyviä käyttötapauksia Asiakirjan korvaaminen uudella asiakirjan versiolla Asiakirjan korvaaminen ilman versiointia Metatietojen päivityksen käyttötapaukset Liitteiden lisääminen jo arkistossa oleviin asiakirjoihin Jatkotoimenpiteet Metatiedoissa tarvittavat luokitukset Yhteenveto LIITTEET: LIITE 1: METATIETOTAULUKKO (EXCEL, ERILLINEN TIEDOSTO) LIITE 2: SÄHKE2-METATIETOMALLI VERRATTUNA SOSIAALIHUOLLON METATIETOIHIN 3

4 Versiohistoria Versio Päiväys Laatijat Selitys Tikesos-johtoryhmän hyväksymä versio Päivitetty dokumentti ja taulukko; Poistettu seuraavat metatiedot: -hyväksymisaika -palvelukokonaisuuden taso -palvelukokonaisuuden nimi Korjattu palvelumuoto-metatiedon nimeksi toteutustapa Täsmennetty koodistojen statuksia (julkisuusluokka, tiedostomuoto) Korjattu palvelukokonaisuuden kuvausta 4

5 1 Johdanto Asiakirjahallinnassa metatiedoilla tarkoitetaan asiakirjojen liitännäis- tai kuvailutietoja. Metatietoja käytetään asiakirjojen ja asiakirjallisen tiedon kuvailemiseen, paikallistamiseen, tunnistamiseen, järjestämiseen ja hallitsemiseen. Metatietojen avulla järjestetään, ohjataan, ylläpidetään ja viimein hävitetään suuria asiakirjamääriä koko niiden elinkaaren ajan. Ne ovat välttämättömiä, jotta tieto on tarpeen mukaan saatavissa, käytettävissä ja siirrettävissä. Voidaan sanoa, että ilman metatietoa arkistoidut tietomassat ovat käyttökelvottomia. Metatietojen avulla hallitaan asiakirjan käsittelyä ja sisältöä. Metatietoja voidaan ryhmitellä niiden erilaisten tehtävien mukaan. Yksittäisellä metatiedolla voi olla erilaisia tehtäviä riippuen siitä mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Metatiedoista osa on hallintaa, osa asiakirjan sisältöä; tarve- ja käyttönäkökulmia on useita ja metatiedoista ei ole olemassa kaiken toiminnan kattavia yhtenäisiä standardeja. Metatietoja ovat kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen asiakirjojen hallinnassa. Sosiaalihuollossa metatietoja hyödynnetään sähköisten asiakasasiakirjojen tiedon käytössä, siirrossa ja säilytyksessä. Erityisesti niitä tullaan tarvitsemaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen sähköisessä arkistoinnissa ja arkiston käytössä. (Kortelainen ym. 2007, Laaksonen ym. 2010) Tässä selvityksessä kuvataan sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedoille asetettavat vaatimukset ja kehittämistarpeet. Lähtökohtana on pidetty JHS-suositusten yhteensopivuuden tarkastelua ja aiemmin Tikesos-hankkeessa laadittua Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedot: tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset -raporttia (Kortelainen ym. 2007). Molempien suositusten ajantasaisuus ja täydennystarpeet huomioidaan työssä. Keskeisenä määrittelyn lähtökohtana pidetään asiankäsittelyprosessien asettamia tarpeita sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedoille. Tässä selvityksessä kansallisista ja kansainvälisistä suosituksista ja standardeista sekä aiemmin Tikesos-hankkeessa tehdyistä selvityksistä kerätään asiakasasiakirjojen kannalta merkitykselliset metatiedot ja määrittelyt. Yleisiä määrityksiä ja standardeja täydennetään sosiaalihuollon näkökulmasta. Metatietojen tekniset rakenteet kuvataan teknisissä asiakirjamäärityksissä ja viestinvälitysmäärityksessä (Suhonen ym. 2011). Tikesos-hankkeen johtoryhmä hyväksyi kokouksessaan johtoryhmälle tehdyn esityksen sosiaalihuollon teknisestä asiakirjastandardista. Metatietojen ensimmäinen versio hyväksyttiin Tikesos-hankkeen johtoryhmässä Viestinvälityksen osalta linjattiin, että pohjana käytettävän KanTa-ratkaisun viestinvälitystekniikan mukaisesti sosiaalihuollon metatiedot esitetään myös CDA R2 headerissa ja muutetaan arkiston vaatimaan tekniseen muotoon. Käytettävä viestinvälitysratkaisu (Tikesos Jory ) mahdollistaa kaikkien sosiaalihuollon metatietojen esittämisen ja sosiaalihuollon viestinvälitysvaatimusten täyttämisen. Metatietojen tekninen toteutus viestinvälityksen vaatimalla tavalla kuvataan tarkemmin dokumentissa Sosiaalihuollon viestinvälitys arkistoon (Suhonen ym. 2011) sekä tämän määrityksen liitteenä olevassa taulukossa.. 5

6 1.1 Selvityksen toteutus Tämä selvitys on toteutettu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen, tietojenkäsittelytieteen laitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa. Ydintyöryhmän lisäksi työssä on hyödynnetty asiantuntijoina sosiaalitoimen atk-koordinaattori Sanna Hämäläistä ja Maaret Botskaa. Metatietomääritykset toimitettiin kohdennetulle lausuntokierrokselle huhtikuussa Lausuntokierroksen tuloksina saadut Arkistolaitoksen ja Tietosuojavaltuutetun kommentit on huomioitu tekstissä ja taulukossa. 1.2 Keskeiset käsitteet Asiakastieto Asiakirja sosiaalihuollon asiakkuuden perusteella tallennettu ja salassa pidettävä henkilötieto, joka kuvaa luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan. Asiakirjoissa henkilötietoa on kaikki sellainen tieto, joka voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön. Asiakirjahallinnollisesta näkökulmasta voidaan käyttää myös termiä asiakirjallinen tieto, joka on yhteisön tehtävien hoitamisen tai henkilön toiminnan tuloksena kertynyt tieto. Asiakirjallinen tieto liittyy aina tehtävän hoitamiseen ja toimii todisteena siinä tehdyistä toimenpiteistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. (Lehmuskoski & Kuusisto-Niemi 2007, 60; SFS-ISO ) sosiaalihuollon palvelutehtävissä ja palvelumuodoissa muodostuva yksittäinen yhteenkuuluvista tiedoista koostuva tietojoukko. Asiakirja on myös tietoa, jonka organisaatio tai henkilö on tuottanut tai vastaanottanut osana laillisia velvoitteitaan tai liiketoimintaansa ja jota se säilyttää tietovarantona sekä todisteena (SFS-ISO , 9). (Asiakasasiakirjasanastossa on nykyisin seuraavat määritelmät: Asiakirja, dokumentti tallenne, jolla on oikeudellista arvoa tai joka on laadittu tai vastaanotettu jonkin yhteisön tai yksittäisen henkilön toiminnan yhteydessä tai toimintaa varten. Asiakirja voi sisältää kirjoitettua tekstiä, kuvaa tai ääntä. Se voidaan tallentaa sähköisesti tai manuaalisesti. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) Asiakasasiakirja Asiakirjatyyppi asiakastietoa sisältävä asiakirja. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja ovat esimerkiksi toimeentulotukihakemukset, avohuollon sijoituspäätökset ja asiakassuunnitelmat. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjat ovat salassa pidettäviä. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) tiettyyn käyttötarkoitukseen tarkoitettujen asiakirjojen malli. Sosiaalihuollon palvelutehtävissä käytetään samoja asiakirjatyyppejä. Esimerkiksi suunnitelmia tehdään useimmissa palvelutehtävissä. sosiaalihuollossa asiakirjatyyppi ilmoitetaan myös metatiedolla, mikä mahdollistaa tietyn tyyp- 6

7 pisten asiakirjojen hakemisen arkistosta tai asiakirjatyyppikohtaisten säilytysaikojen määrittelyyn. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) Yleinen asiakirjatyyppi asiakirjatyyppi, jonka rakenne yleisesti sovellettavissa. Sosiaalihuollossa yleinen asiakirjatyyppi liittyy useampaan sosiaalihuollon palvelutehtävään. Yleisiä asiakirjatyyppejä tarkennetaan palvelutehtävittäin. Yleisiä asiakirjatyyppejä ovat esimerkiksi hakemus, päätös ja suunnitelma. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) Tarkennettu asiakirjatyyppi Asiakirjakokonaisuus Dokumentti Entiteetti Hakutieto yleisen asiakirjatyypin rakenteeseen perustuva ja sitä tarkentava asiakirjatyyppi. Sosiaalihuollossa tarkennettuja asiakirjatyyppejä ovat esimerkiksi toimeentulotukihakemus, lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva päätös ja aktivointisuunnitelma. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) asiakirjat, jotka ovat tarkoituksenmukaista liittää yhteen, esimerkiksi toimeentulotukihakemus ja sen liitteet. tallennettu tieto tai objekti, jota voidaan käsitellä yksikkönä (SFS-ISO , 9). mikä tahansa konkreettinen tai abstrakti asia, joka on, on ollut tai voisi olla olemassa, mukaan lukien yhteydet toisiin asioihin tai esineisiin (SFS-ISO/TS ). metatieto, joka on merkityksellinen haettaessa asiakirjoja. Hakutiedot ovat tiedon tuottaneen organisaation käytössä koko laajuudeltaan. Katso myös rajattu hakutieto. Hävittäminen Indeksointi Luovutus Prosessi prosessi, jossa asiakirjat poistetaan tai hävitetään niin, ettei niiden palauttaminen ole mahdollista (SFS-ISO ,8). prosessi, jolla muodostetaan hakupolkuja asiakirjojen tai tiedon hakemisen helpottamiseksi (SFS-ISO , 9). asiakirjojen hallussapidon ja omistusoikeuden tai niitä koskevan vastuun siirtäminen (SFS- ISO ). joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja, joiden avulla syötteet muutetaan tuotoksiksi (JHS 152, 2). Palveluprosessin vaihe jakso, joka voidaan erottaa asian käsittelyn tai palvelun tuottamisen perusteella itsenäiseksi osuudeksi hallinnollista tai palvelun toteutusprosessia, esimerkiksi palvelun vireilletulo 7

8 tai päätösvaihe. Vaiheistus auttaa ymmärtämään prosessin etenemistä. (Kortelainen 2008, 15) Palveluprosessin osa, joka muodostuu yhdestä tai useammasta palvelutapahtumasta. (Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto 2010) Palveluprosessi Palvelukokonaisuus sosxml asiakkaan tiettyyn palvelutarpeeseen liittyvien palvelutapahtumien muodostama suunnitelmallinen toimintosarja jossa syntyy asiakirjallista tietoa (Kortelainen 2008, 15). sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen asiakkaalle. Jokaisella sosiaalihuollon palveluprosessilla on oltava yksi omistaja, vaikka siihen osallistuu muitakin toimijoita. Sosiaalihuollon palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto 2010) asiakkaan tiettyyn palvelutarpeeseen liittyvät palveluprosessit, jotka voivat olla rinnakkaisia tai ketjutettuja (Kortelainen 2008, 15). Sosiaalihuollon sähköisten asiakasasiakirjojen XML-rakennemääritys, joka kuvaa asiakirjojen rakennetta ja siinä hyväksyttäviä tietotyyppejä. SosXML määritellään Tikesoshankkeessa tukemaan sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä, siirtämistä ja arkistointia ja uudelleenkäyttöä (Huttunen ym. 2009). SosXML on päätetty määritellä ja ottaa käyttöön, koska aiemmin tehdyissä selvityksissä ei ole löytynyt standardia, joka sopisi sosiaalihuollossa syntyvien asiakasasiakirjojen tallentamiseen rakenteisessa muodossa. Tehtyihin selvityksiin voi tutustua osoitteessa Tekniseen standardiin liittyvät julkaisut löytyvät osoitteesta Sähköinen asiakasasiakirja Tieto Toimija Viestinvälitys asiakastietoa sisältävää asiakirja, joka on tallennettu digitaalisessa muodossa ja sen sisältämä viesti on saatavissa selville vain tietotekniikan avulla. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja ovat esimerkiksi hallintopäätökset, ajanvaraukseen ja voimavarojen varaukseen liittyvät asiakirjat sekä palvelujen toteuttamista kuvaavat asiakirjat. Asiakirja voi sisältää kirjoitettua tekstiä, kuvaa tai ääntä. (Lehmuskoski & Kuusisto-Niemi 2007, 62) kaikille sosiaalihuollon palveluille yhtenäisesti määritelty tieto, kuten ydintieto tai palvelutehtäväkohtainen tieto. henkilö, työryhmä tai organisaatio, joka vastaa tai osallistuu asiakirjojen laadintaan, talteenottoon ja /tai asiakirjahallinnan prosesseihin (SFS-ISO , 4). Viestinvälitys tarjoaa palvelurajapinnat liitännäisjärjestelmille. Se vastaa välitettävien sanomien kiistämättömyyden säilyttämisestä, oikeamuotoisuudesta, muuttumattomuudesta ja käytettävyydestä. Kanta-yhteydessä puhuttaessa viestinvälitys tarjoaa rajapinnan ter- 8

9 veydenhuollon perus- ja aluejärjestelmien kytkemiseksi arkistojärjestelmään (viestinvälitysrajapinta) ja sisäiset viestien käsittelymekanismit sekä välineet arkiston ja muiden osajärjestelmien palveluiden orkestrointiin (prosessimoottori). Yksilöintitunnus (object identifier) ilmiön, kuten esineen, asian, asiakirjan tunnistaminen yksikäsitteisellä tunnuksella, jolla se voidaan erottaa muista vastaavista (JHS 159, 1). 1.3 Selvityksen rajaus Tämän selvityksen tavoitteena on sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa tarvittavien metatietojen selvittäminen. Selvityksessä on pyritty huomioimaan eri suunnilta tulevat kehittämistarpeet. Myös kehitysvaiheessa olevat, metatietomääritysten kannalta merkitykselliset asiat on pyritty huomioimaan. Selvityksen ulkopuolelle jäävät muun muassa asiakirjoja tuottavien organisaatioiden toimintaprosessien kannalta merkitykselliset metatiedot ja niiden muodostaminen. Tarkat tekniset metatietomääritykset tehdään asiakirjojen teknisen määrittelyn ja viestinvälityksen määrittelyjen yhteydessä, mutta dokumentin liitteenä oleva metatietotaulukko kuvaa myös käytettäviä teknisiä ratkaisuja. 1.4 Selvityksen rakenne Luvussa 2 esitellään yleisimpiä metatietotyyppejä ja -elementtejä yleisellä tasolla. Luvun tarkoituksena on antaa yleiskuva siitä, mitä eri näkökulmia tulee huomioida metatietoja määriteltäessä ja millaisia ominaisuuksia metatiedoilla voi olla. Metatietoja esitetään erityisesti käsitteellisellä tasolla, eikä luvussa 2 tarkastella yksittäisiä metatietoja. Luvussa 3 esitetään keskeiset kehittämis- ja vaatimustarpeet sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatietojen määrittämisen pohjaksi. Luku jakautuu metatietojen käyttötehtävien mukaan, joskin osa metatietovaatimuksesta voitaisiin sisällyttää kaikkiin alalukuihin. Tässä työssä 3 luvun jaottelun periaatteina on käytetty kunkin metatiedon keskeisintä käyttötarkoitusta. Seuraavassa luvussa (luku 4) esitellään lyhyesti keskeisiä metatietomäärityksiä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luvun tarkoituksena on esittää niitä malleja, joiden määrityksiä hyödynnetään sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatietojen määrittämisessä. Luvun 5 tarkoituksena on kuvata sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatietojen määrittelyn rakenne ja luokitusperiaatteet. Varsinaiset metatiedot on esitetty liitteessä 1, josta löytyvät kaikki yksittäiset metatietoelementit. Tässä luvussa esitellään lisäksi metatietojen kuvauksen periaatteet ja esitetään perustelut valitulle luokitukselle. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatietojen teknistä määrittelyä ja sen toteuttamista on kuvattu luvussa 6. Luvussa 7 on muutamia esimerkinomaisia metatietoja koskevia käyttötapauksia. Luvun 8 tarkoituksena on koota yhteen tarvittavat jatkotoimenpiteet metatietojen määrittelyn edelleen saattamiseksi. Luvussa 9 tiivistetään selvitystyön keskeisimmät asiat. 9

10 2 Yleistä metatiedoista Tikesos-hankkeessa on määritelty asiakirjan yleinen rakenne. Sen mukaan sosiaalihuollon rakenteinen asiakirja muodostuu kolmesta osasta (Kortelainen 2008): 1. Asiakirjan hallintaan liittyvät metatiedot. Näitä tietoja voidaan muuttaa asiakirjan elinkaaren eri vaiheissa. Nämä sisältävät mm. arkistoinnin kannalta merkityksellisiä tietoja asiakirjasta, kuten säilytysajan. 2. Kontekstitieto. Tieto on sekä asiakirjan sisältöä kuvaavaa metatietoa että asiakirjan sisältöä. Tämä tieto on muuttumatonta asiakirjan muodostamisen jälkeen. 3. Asiakirjan asiasisältö. Tämä tieto on muuttumatonta asiakirjan muodostamisen jälkeen. Asiakirjahallinnassa metatieto määritellään tiedoksi, joka kuvaa asiakirjojen kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä niiden hallintaa elinkaaren eri vaiheissa. Metatieto on tietoa, joka mahdollistaa asiakirjojen laadinnan, rekisteröinnin, luokittelun, käyttöön saamisen, säilyttämisen ja hävittämisen erilaisissa toimintaympäristöissä. Asiakirjahallinnassa metatietoa käytetään identifioimaan, autentikoimaan ja kontekstualisoimaan asiakirjat sekä ihmiset, prosessit ja järjestelmät, jotka luovat, käsittelevät, säilyttävät ja käyttävät asiakirjoja, samoin kuin toimintaperiaatteet, jotka sääntelevät niitä. (SFS-ISO ) Asiakirjahallinnan metatieto koostuu siis 1. itse asiakirjaa kuvaavasta metatiedosta 2. liiketoiminnan sääntöjä, toimintaperiaatteita ja mandaatteja kuvaavasta metatiedosta 3. toimijoita kuvaavasta metatiedosta 4. liiketoiminnan tehtäviä ja prosesseja kuvaavasta metatiedosta ja 5. asiakirjahallinnan prosesseja kuvaavasta metatiedosta (SFS , 4) Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa sähköisen arkistoinnin kannalta keskeisiä ovat kohdat 1 ja 3. Kohta 2 on pääasiassa organisaatio- ja järjestelmäkohtaista tietoa, kuten myös kohdat 4 ja 5. Metatietoa voidaan luoda, ottaa talteen ja käyttää yhteen rajattuun tarkoitukseen tai useisiin liiketoiminnan tarkoituksiin. Tällaisia tarkoituksia voivat olla sähköinen liiketoiminta, pitkäaikaissäilytys, tietovarantojen kuvailu ja paikantaminen sekä oikeuksien hallinta. Metatiedon hallinta edellyttää seuraavia prosesseja: luonti, talteenotto, säilytys, kuvailu, ylläpito, pääsy asiakirjoihin sekä toimintaperiaatteiden, -strategioiden ja menetelmien määrittely. (SFS-ISO , 7, 9) Metatietoa ja metatietorakenteita voidaan jäsentää ja ylläpitää erilaisilla menetelmillä ja tekniikoilla. Näitä ovat esim. tietohakemistot, jotka sisältävät entiteettien, tietotyyppien ja niiden välisten suhteiden kuvaukset, sekä merkkauskielet, joilla voidaan kuvata digitaalisten objektien rakenteet. Ylläpitoon kuuluvia prosesseja ovat 10

11 1. tiedon eheyden valvonta 2. pääsyä metatietoon kontrolloivat turvallisuusjärjestelyt, esim. säännöt, joiden mukaan valtuuksia myönnetään objekteihin ja entiteetteihin toimijoille ja järjestelmille, mukaan lukien henkilöstö, jolla on valtuudet muuttaa metatietorakenteita 3. järjestelmien toimintahäiriöihin liittyvät toipumismekanismit 4. varmistusmenetelmät 5. migraatio teknisestä ympäristöstä toiseen, tai asiakirjahallinnan metatietoja hallinnoivan järjestelmän muuttuessa tai sitä päivitettäessä. (SFS-ISO , 11) Metatiedon tuottajalla tarkoitetaan sitä toimijaa (ihmistä) tai järjestelmää, joka tuottaa metatiedon osaksi esimerkiksi sosiaalihuollon prosessien tietovarantoa. Metatietoja tuotetaan joko asiakirjan sisältöön tai osaksi tietojärjestelmän sisältämiä tietoja. Metatiedon sisällöllinen tuottaja voi olla sama tai eri henkilö, joka tallentaa metatiedon asiakirjaan tai tietojärjestelmään. (Lehtinen, Salminen & Nurmeksela 2005, 59) Metatietojen tuottaminen tulisi olla mahdollisimman pitkälle automatisoitua. Jos asiakirjassa on esimerkiksi luontipäivämäärä, tiedon tulisi syntyä asiakirjaan järjestelmässä ilman, että käyttäjän tarvitsee sitä erikseen kirjata. Käyttäjien tehtäväksi ei pidä jättää mitään, mikä voidaan kohtuullisuuden rajoissa olevalla työllä automatisoida. Automatisoinnin tarvetta tulee arvioida metatietokohtaisesti, ja arviossa ottaa huomioon kyseisen metatiedon syöttö- ja käyttötarve. (Moreq ) Automatisoinnilla voidaan vähentää asiakirjoja tuottavien järjestelmien loppukäyttäjien työtaakkaa. Lisäksi tiedon oikeellisuus paranee. Sosiaalihuollon asiakirjat tulevat noudattamaan yhtenäistä metatietomääritystä, mutta järjestelmissä käsiteltävät muut dokumentit voivat hyödyntää eri metatietomalleja. Useat arkistojärjestelmät tukevat sekä useita eri tiedostomuotoja että eri metatietomalleja. Metatietojen avulla voidaan parantaa tietojen käyttökelpoisuutta. Riittävän kattava, yhtenäinen ja huolellisesti suunniteltu metatieto hyödyttää organisaatiota monella tapaa. Metatietoa tarvitaan esimerkiksi dokumenttien haussa, kuvailussa, käsittelyssä, käyttökontekstin määrittelyssä ja yhteyksien luomisessa järjestelmien välillä. (Laitala 2004, 11) Metatietojen yleisenä tarkoituksena on tukea asiankäsittelyn ja päätöksenteon toimintaprosesseja ja niiden hallintaa. Haettaessa asiakirjoja tietojärjestelmästä tai arkistosta haun tehokkuuteen voidaan vaikuttaa hyvin määritellyillä metatiedoilla. Lisäksi dokumenttien kuvailuun voidaan käyttää standardoituja kuvailutermejä, jotka kattavat samanaikaisesti useampia merkityksiä. Näin hakujen tulokseksi saadaan relevantteja dokumentteja, vaikka dokumenttien sisällönkuvaus ei sisältäisikään juuri käyttäjän antamaa termiä. (Laitala 2004) Metatieto helpottaa dokumenttien käsittelyä kuvailemalla esimerkiksi niiden sisältöä, käyttöä ja käyttöympäristöä. Metatiedot voidaan jakaa muun muassa asian metatietoihin ja asiakirjan metatietoihin. Tällöin asian metatiedot voidaan periyttää asiakirjatasolle asian tunnuksen avulla. (Lehtinen ym., 54) 11

12 Metatietoa voidaan hyödyntää tietojenkäsittelyn integraatiossa esimerkiksi organisaation prosesseja, järjestelmiä tai tietoja integroitaessa. Ennen integraatiota tulee ratkaista esimerkiksi metatietostandardeihin, metatiedon luojaan ja metatiedon tarkkuuteen liittyviä kysymyksiä. (Laitala 2004, 9) Metatiedon käyttöön liittyviä käsitteitä ovat metatiedon semantiikka, syntaksi ja skeema. Semantiikka tarkoittaa metatiedon merkitystä ja syntaksi esitysmuotoa (Duval, Hodgins, Sutton & Weibel 2002). Metatietoskeemoissa puolestaan määritellään metatiedon syntaksi ja rakenne. Skeemat voivat sisältää esimerkiksi rajoitteita metatietoelementtien arvoille. Skeemat yhtenäistävät metatietoa sekä tekevät sen käytöstä ja ylläpidosta helpompaa (SFS-ISO , 30-33). 2.1 Metatietotyyppejä Metatiedot voidaan luokitella useilla eri tavoilla. Metatieto voi olla sekä ulkoista että sisäistä. Ulkoisella metatiedolla tarkoitetaan sitä, että asiakirjaa kuvaava metatietoa sijoitetaan johonkin itse asiakirjoista erilliseen järjestelmään. Arkistonmuodostussuunnitelma, arkistoluettelo ja asiakirjarekisterit ovat esimerkkejä ulkoisista metatietojärjestelmistä. (Lybeck ym. 2006, 73) Sisäisessä metatiedossa kuvailutiedot liitetään suoraan asiakirjaan. Kuvailu on siten osa asiakirjaa. Kuvailutiedot on järkevää tallentaa asiakirjaan jo sitä kirjoitettaessa tai prosessoitaessa sen elinkaaren aktiivivaiheen aikana. Eri asiankäsittelyjärjestelmissä on vaihteleva määrä toiminnallisuuksia metatietojen liittämiseksi asiakirjaan. Sisäistä metatietoa käytetään erityisesti silloin, kun asiakirjat eivät sisälly laajempaan järjestelmään (esim. asiankäsittelyjärjestelmään) tai kun ne irrotetaan ao. järjestelmästä. Sähköinen asiakirja on tällöin irrallinen dokumentti. Näissä tapauksissa asiakirja voidaan liittää kontekstiinsa sisäisen metatiedon avulla. (Lybeck ym. 2006, 74) Metatietojen sisällön perusteella voidaan tehdä jako muuttuviin ja muuttumattomiin metatietoihin. Muuttuvien tietojen takia voi olla tarpeen määritellä erikseen muuttuvat ja muuttumattomat metatiedot. Ongelmana ovat kuitenkin tiedot, jotka ovat samalla asiakirjan sisältöä ja sen metatietoja. Metatiedot voidaan jaotella kahteen päätyyppiin ja neljään alatyyppiin. Päätyyppejä ovat staattinen ja dynaaminen metatieto ja alatyyppejä kontrollimetatieto, kontekstuaalinen metatieto, semanttinen metatieto sekä rakenteellinen metatieto. Jaottelussa on yhdistetty metatiedon rooleihin sekä metatiedon toiminnallisuuteen perustuvia ominaisuuksia. (Laitala 2004, 13 18) Metatietojen jaottelu ei ole ongelmatonta. Esimerkiksi kontekstuaalinen, semanttinen ja rakenteellinen metatieto voi olla staattista, mutta joskus myös dynaamista. Eri tutkijoiden esittämiä metatietotyyppien jaotteluja on monia. Edellä mainittujen jaottelujen lisäksi metatieto voidaan jakaa myös luokka- ja ilmentymätason metatietoon kuvailunäkökulman perusteella. (Lyytikäinen 2004, 20) Luokkatason tyypillinen esimerkki on rakenteinen dokumentti, kuten XML-muotoiset dokumenttityyppimäärittelyt (Salminen 2005). Ilmentymätason metatieto puolestaan kuvailee yksittäisen resurssin ominaisuuksia. (Lyytikäinen 2004, 20) Staattinen metatieto kuvailee dokumentin ominaisuuksia, jotka eivät enää muutu sen luomisen jälkeen. Koko dokumentin elinkaaren samoina pysyviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi dokumentin luomispäivä, laatija tai tunnistenumero. Staattinen metatieto voi olla samassa tiedostossa kuin 12

13 dokumentti, jolloin metatieto on kiinteä osa dokumenttia. Tällöin metatiedon siirtäminen dokumentin mukana paikasta toiseen on helppoa, eikä metatiedoille tarvitse rakentaa erillistä tallennuspaikkaa. Metatiedon muokkaaminen on tällöin kuitenkin hankalaa, koska metatiedon muokkaaminen muuttaa myös dokumenttia. (Duval ym. 2002, Jokela 2001, 22 23) Dokumentin luomiseen osallistuneiden organisaatioiden ja dokumentin luomisprosessin ominaisuuksien kuvailuun voidaan käyttää kontekstuaalista metatietoa. Kontekstuaalinen metatieto kuvailee resurssin luomis- ja käyttökontekstia, kuten käyttötapoja, käyttäjiä, dokumentin muokkaamiseen käytettyjä sovelluksia, dokumenttien luomiseen osallistuneita organisaatioita tai dokumenttiin liittyviä dokumentteja. Luokkatasolla kontekstuaalista metatietoa ovat esimerkiksi DTD:t (document type definition). (Jokela 2001, 22 23) Muihin metatietotyyppeihin verrattuna kontekstuaalinen metatieto keskittyy siis enemmän dokumentin käyttöympäristöön liittyvien seikkojen kuin itse dokumentin kuvailuun. Kontekstuaalista metatietoa on myös resurssin arkistointia ohjaava tieto, joka kertoo, miten resurssia voidaan tulkita (Stenvall 2001). Kontekstuaalista metatietoa luovat automaattisesti dokumentteja käsittelevät järjestelmät sekä manuaalisesti käyttäjät. Vaikka kontekstuaalinen metatieto on yleensä staattista, esimerkiksi organisaation muuttuvia prosesseja kuvaileva kontekstuaalinen metatieto voi olla dynaamista. (Laitala 2004, 14, Lyytikäinen 2004) Asiakirjoihin ja asioihin liittyvän kontekstuaalisen metatiedon talteenotossa tulee huomioida tietojärjestelmien ja käyttäjien kyky ja tarve käsitellä tietoa, sillä kerättävissä olevan tiedon määrä on käytännössä rajaton. Asiakirjan luovan tai sitä käsittelevän järjestelmän ja organisaation omien metatietotarpeiden lisäksi on syytä huomioida myöhemmät asiakirjojen käsittelyvaiheet, joiden metatietotarpeita ei välttämättä tiedetä. Tämä voidaan huomioida asiakirjamäärittelyissä mahdollistamalla asiakirjojen metatietojen lisääminen jälkeenpäin. Jotta metatiedot olisivat käytettäviä useissa eri tietojärjestelmissä, metatietojen tulee olla standardoidussa muodossa. (SFS-ISO/TS ) Kontrollimetatieto on dokumenttiin liittyvää teknistä tietoa, jota käytetään dokumenttia käsittelevien laitteiden ja järjestelmien kontrollointiin. Kontrollimetatietoa voivat olla esimerkiksi tieto dokumenttia parhaillaan muokkaavasta käyttäjästä, järjestelmän automaattisesti tallentama tietojen käsittely- ja muutosloki tai dokumenttien jakelutieto. Muihin metatietotyyppeihin verrattuna kontrollimetatieto on luonteeltaan lyhytaikaisempaa. Erilaiset työtehtävät suoritetaan normaalisti melko nopeasti, eikä kontrollimetatiedosta usein enää ole hyötyä tehtävän suorittamisen jälkeen, joten se voidaan tarvittaessa hävittää. (Jokela 2001, Leppänen & Moisio 2003, 5) Usein sovellukset luovat ja käyttävät kontrollimetatietoa itsenäisesti. Eri metatietotyyppien ominaisuuksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että samaa metatietoa voidaan käyttää eri tavoin eri käyttötarkoituksissa. Tämän vuoksi organisaation joidenkin metatietojen selkeä sijoittaminen tiettyyn tyyppiin kuuluvaksi voi olla vaikeaa. Jaotteluongelmista huolimatta eri tyyppeihin jaoteltua metatietoa on usein helpompi tarkastella kuin yhtä suurta metatietomassaa. Dokumentin sisältöä ja ominaisuuksien merkitystä kuvailevaa metatietoa kutsutaan semanttiseksi metatiedoksi. Semanttista metatietoa ovat esimerkiksi dokumenttia kuvailevat asiasanat, dokumentin sisällön tiivistelmä tai yksinkertaisimmillaan dokumentin otsikko. Semanttista metatietoa ovat myös organisaatioiden kontrolloidut aiheluokitukset ja indeksoinnit. (Lyytikäinen 2004) 13

14 Rakenteellinen metatieto kuvailee dokumentin rakenteeseen liittyviä teknisiä ominaisuuksia, kuten formaattia, dokumentissa esiintyvien merkkien määrää tai dokumentin pituutta sivuina. Rakenteellista metatietoa ovat esimerkiksi XML-kielen dokumenttien tyyppimäärittelyt eli DTD:t. DTD määrittelee elementit, joita XML-dokumentti saa sisältää. Rakenteellinen metatieto tarjoaa käyttäjille ja sovelluksille tietoa esimerkiksi siitä, millä sovelluksella resurssi voidaan avata. Muihin metatietotyyppeihin verrattuna rakenteellinen metatieto tarjoaa samaan aikaan sekä käyttäjien että ohjelmistojen tarvitsemaa tietoa. (Duval ym. 2002, Jokela 2001, 22 23) Osa dokumentin ominaisuuksista muuttuu sen käytön aikana. Esimerkiksi viimeisin muokkauspäivä ja muokkaaja ovat tällaisia ominaisuuksia. Resurssin muuttuvia ominaisuuksia voidaan kuvailla dynaamisella metatiedolla. Esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmat liittävät usein dokumenttiin automaattisesti tiedon dokumentin muokkausajasta tai muokkaajasta. Samalla tavalla sosiaalihuollon asiakirjoja tuottavat tietojärjestelmät voivat liittää kyseiset tiedot asiakirjoihin. Dynaaminen metatieto olisi hyvä säilyttää dokumentista erillisenä tiedostona tai erillisessä metatietovarastossa. Tämä helpottaisi metatietojen päivittämistä. Dokumentteja ei tällöin tarvitsisi siirtää metatietoa siirrettäessä. Toisaalta dokumentin ja metatiedon erottaminen toisistaan tekee metatiedon käytöstä hankalampaa, koska sekä resursseille että metatiedolle tarvitaan erillinen tiedonhallinta (Duval ym. 2002, Jokela 2001, 22-23). Metatiedot voidaan jakaa myös niiden käyttötarpeiden mukaan (Gilliand-Swetland 1998): 1. hallinnollinen (administrative): informaatioresurssien hallintaan liittyvä metatieto 2. kuvaileva (descriptive): metatieto, joka kuvaa tai identifioi informaatioresurssin 3. säilytys (preservation): säilytykseen liittyvät metatiedot 4. käyttö (use): informaatioresurssin hyödyntäminen (käytön/käyttäjien seuranta) 5. tekninen (technical): järjestelmän toiminnot tai metadatan toiminta (esim.tietoa järjestelmästä (laitteisto/ohjelmisto), turvallisuudesta, käyttäjän tunnistamisesta) (Lyytikäinen 2004) Teknisemmältä näkökannalta metatiedot voidaan jakaa kolmeen luokkaan (Jokela 2001, Pöyry ym. 2002): 1. rakenne (structural): sisällön formaatti (video, audio, kuva) 2. hallinta (control): sisällön käsittelyyn liittyvä ohjeistus, esimerkiksi prosessin vaihe 3. kuvailu (descriptive): voidaan jakaa kontekstin ja semantiikan kuvailuun; kontekstuaalinen metadata kuvaa ympäristön, jossa objekti on syntynyt, ja semanttinen metadata sisällön merkityksen Metatietoja voidaan ryhmitellä myös multimedia-aineistojen näkökulmasta (kuva 1) (Boll ym. 1998). Metatiedot jakautuvat kahteen pääluokkaan; sisällöstä riippumattomaan metatietoon (content independent metadata) ja sisällöstä riippuvaiseen metatietoon (content dependent metadata). Sisällöstä riippumaton metadata jaetaan suoraan sisällöstä juontuvaan metatietoon (direct content-based metadata) ja sisältöä kuvaava metatieto (content descriptive metadata). Jälkim- 14

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Tampere 25.5.2010 Terveydenhuollon atk-päivät Maritta Korhonen Hankepäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 3.6.2010 1 Metatieto, määritelmä Metatieto

Lisätiedot

JHS 156 suosituksen päivitys

JHS 156 suosituksen päivitys JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät

Lisätiedot

Luonnos eams-rakenteeksi

Luonnos eams-rakenteeksi JHS-XXX: eams-rakenne ja xml-skeema Luonnos eams-rakenteeksi 19.4.2013 Tässä dokumentissa kuvataan keskeiset linjaukset tulevan JHS-suosituksen määrittämäksi eamsrakenteeksi. Dokumentti ei ole JHS-suositusluonnos,

Lisätiedot

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö 04.12.2009 1 (9) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.2.2010 Ohje 15.2.2010 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten mukaan toteutettuihin tietojärjestelmiin

Lisätiedot

ARKISTOLAITOS. Asiakirjahallinnon keskeiset standardit. Pekka Henttonen ylitarkastaja.

ARKISTOLAITOS. Asiakirjahallinnon keskeiset standardit. Pekka Henttonen ylitarkastaja. ARKISTOLAITOS Asiakirjahallinnon keskeiset standardit Pekka Henttonen ylitarkastaja pekka.henttonen@narc.fi TIE- DOSTOT METADATA- ELEMENTIT METADATAN ELINKAARI, TARKOITUS JA KÄYTTÖ JÄRJESTELMIEN TOIMINNALLISUUS

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö 1 (8) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Ohje 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

Projektisuunnitelma: Pyhäjoen kunnan sähköisen asioinnin ja tiedonohjauksen valmistelu ja käyttöönotto

Projektisuunnitelma: Pyhäjoen kunnan sähköisen asioinnin ja tiedonohjauksen valmistelu ja käyttöönotto Projektisuunnitelma: Pyhäjoen kunnan sähköisen asioinnin ja tiedonohjauksen valmistelu ja käyttöönotto 1. Tausta Kunnallisten viranomaisten ja toimielinten on arkistolain nojalla määrättävä tehtävien hoidon

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset 04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 176 Asiakirjahallinn vaatimukset tietojärjestelmille - sähköisen asiakirjatiedon käsittely, hallinta ja säilyttäminen Liite 3. Vertailu SÄHKE2-normin ja JHS176:n välillä Versio: Palautekierrosversio

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 17.1.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Sote-uudistukset ja yksityinen sektori Sosiaali- ja terveysalan ajankohtaiskatsaus 25.11.2015 Joensuu Riitta Häkkinen THL Sisältö Kansallisten

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta

JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 176 Asiakirjahallinnan vaatimukset tietojärjestelmille - sähköisen asiakirjatiedon käsittely, hallinta ja säilyttäminen Liite 2. Pakolliset vaatimukset Versio: Palautekierrosversio 12.5.2015 Julkaistu:

Lisätiedot

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9. Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.2011 Mitä on dokumentointi? Dokumentointi asiakirjojen laatimista ja kirjoittamista

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin. Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja Maarit Rötsä, THL/OPER

Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin. Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja Maarit Rötsä, THL/OPER Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin I-vaiheessa Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja 8.6.2016 Maarit Rötsä, THL/OPER 8.6.2016 THL/OPER 1 Teitä pohdituttanut

Lisätiedot

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Hankkeen tavoitteita 2004-2007 ja edelleen 2008-2011 kehittää sosiaalialan tietotuotantoa

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen

Lisätiedot

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Sote-tiedonhallinnan keskustelufoorumi, Kuopio 9.10.2015 Antero Lehmuskoski, erikoissuunnittelija, THL 9.10.2015 Antero Lehmuskoski 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Pro Consona lastensuojelurekisterin rekisteriseloste

Pro Consona lastensuojelurekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste Pro Consona lastensuojelurekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ

Lisätiedot

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne

JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot

Lisätiedot

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki HL7 Clinical Document Architecture Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki Clinical Document Architecture (CDA) HL7 järjestön standardi Ensimmäinen julkaisu 2000 ja toinen 2005 Kliinisen

Lisätiedot

Sähköinen pitkäaikaisarkistointi

Sähköinen pitkäaikaisarkistointi Sähköinen pitkäaikaisarkistointi 29.5.2006 Arkistolaki Asiakirjojen tulee palvella tiedon lähteinä elinkaarensa kaikissa vaiheissa. Asiakirjojen säilytystarpeen ja todistusvoimaisuuden asettamat vaatimukset

Lisätiedot

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi . Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi Pohjois-Suomen Kick Off 12.6.2015 15.6.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1

Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto 1 Esityksen sisältö Asiakirjastandardin lähtökohdat Suunnitteluperiaatteet

Lisätiedot

KDK-ajankohtaispäivä museoille

KDK-ajankohtaispäivä museoille KDK-ajankohtaispäivä museoille 29.4.2010 Mikael Vakkari Systeemipäällikkö Museovirasto / Tiedonhallintakeskus MUSEOVIRASTO KDK ja museot Museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät Potilastiedon arkisto Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät 26.6.2014 Potilastiedon arkiston hyödyt arkistonhoitajan työssä Arkiston käyttöönotto tuo mukanaan seuraavia hyötyjä Potilasasiakirjojen

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Kela / IT-osasto KanTa-palveluryhmä Sähköisten lääkärintodistusten välitys KanTa-viestinvälitys

Kela / IT-osasto KanTa-palveluryhmä Sähköisten lääkärintodistusten välitys KanTa-viestinvälitys 1 Sähköisten lääkärintodistusten välitys KanTa-viestinvälitys 2 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijät Selite 1.0 10.5.2012 TV Ensimmäinen julkinen versio 1.1 6.6.2012 TV Välityssanoman lähetys muutetaan synkroniseksi

Lisätiedot

Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun asiakasrekisterin rekisteriseloste

Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun asiakasrekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste Perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun asiakasrekisterin rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 8. Luento Tietoturvallisuus Tiedon ominaisuudet

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 (Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki Rauhankatu, Hämeenlinna,

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1 Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin 12.12.2011 A-P Ollila 1 Taustaa Tiedon merkitys yhteiskunnassa ja viranomaisten toiminnassa korostuu kaiken aikaa. Viranomaisten

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Paikkatietoaineistojen ja -palvelujen metatiedot Riikka Kivekäs

Paikkatietoaineistojen ja -palvelujen metatiedot Riikka Kivekäs Paikkatietoaineistojen ja -palvelujen metatiedot 30.3.2011 Riikka Kivekäs Metatieto Tietoa tiedosta Kuvailee tietoa Vastaa kysymyksiin tiedosta mm. Mitä Missä Milloin Millainen Kuka Paikkatiedon metatieto

Lisätiedot

THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset

THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset Maarit Rötsä Kehittämispäällikkö THL/OPER 16.11.2016 Maarit Rötsä / OPER 1 Sisältö Palvelutehtäväluokitusta

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

Ne liittyvät samaan henkilöön, paikkaan, projektiin, asiaan, asiakkaaseen, tapahtumaan tai seikkaan.

Ne liittyvät samaan henkilöön, paikkaan, projektiin, asiaan, asiakkaaseen, tapahtumaan tai seikkaan. 6. Asiakirjapalvelu 6.1 PALVELUINFORMAATIO Palvelun nimi Asiakirjapalvelu Palvelun versio 1.0 Tunnus (ks. M14.4.42) 6.2 Avainkäsitteet 6.2.1 Tarkoituksenmukainen asiakirjakoosteiden muodostaminen MoReq2010

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kotona asumisen tuki tulosyksikön asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kotona asumisen tuki tulosyksikön asiakasrekisterin rekisteriseloste Rekisteriseloste Kotona asumisen tuki tulosyksikön asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2015 Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

eams-foorumi ja keskustelutilaisuus JHShankkeista

eams-foorumi ja keskustelutilaisuus JHShankkeista eams-foorumi ja keskustelutilaisuus JHShankkeista 22.3.2013 Sisältö: 9.00 Tilaisuuden avaus 9.05 Kansallisarkiston osuus 10.30 Tauko 10.45 JHS-osuus 12.00 Tilaisuus päättyy Yleistä eams:n laatimisesta

Lisätiedot

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Kansallinen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys

Kansallinen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys Kansallinen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys Valtakunnallinen tilanne, kokonaisarkkitehtuuri ja palvelutehtäväluokitus 6.10.2015 Oulu 6.10.2015 /Maarit Laaksonen 1 MIKÄ ON KANSA? 6.10.2015 Oulu

Lisätiedot

Omaishoidon tuen toimintaprosessit

Omaishoidon tuen toimintaprosessit Omaishoidon tuen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Versio

Lisätiedot

PALVELUITA DATANHALLINTAAN

PALVELUITA DATANHALLINTAAN PALVELUITA DATANHALLINTAAN Etua tutkimukseesi: Huolehdi aineistostasi ja varmista tutkimuksen toistettavuus. Nosta näkyvyyttäsi, mahdollista viittaukset ja meritoidu. Vastaa rahoittajien ja kotiorganisaatiosi

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.-12.11.2015 Jyväskylä 12.11.2015 12.11.2015 / Maarit Rötsä 1 MIKÄ ON KANSA?

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TOIMITILAPÄIVÄ 21.3.2013 Johtava asiantuntija Fyysinen turvallisuus ja varautuminen Marko Kalliokoski Verohallinto 020 612 5192 etunimi.sukunimi@vero.fi

Lisätiedot

Mitä tiedon pitkäaikaissäilytys tarkoittaa?

Mitä tiedon pitkäaikaissäilytys tarkoittaa? Mitä tiedon pitkäaikaissäilytys tarkoittaa? CSC 40 vuotta -seminaari 2.12.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Yleiset vaatimukset pitkäaikaissäilytyksen

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 7.6.2011 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Salon kaupunki liikuntapalvelut

Lisätiedot

Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä.

Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Päiväys: 25.6.2008 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Intrum Justitia Oy Y-tunnus

Lisätiedot

Osahankkeesta hankkeeksi

Osahankkeesta hankkeeksi Tikesos - hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Projektipäällikkö Heli Sahala 26.5.2010 www.tikesos.fi Esihistoriaa Kuntien sosiaalihuollossa asiakasjärjestelmiä 1980 luvun lopulta lähtien Valtion tietokonekeskuksen

Lisätiedot

FINLANDIA-TALO Oy. REKISTERISELOSTE Kameravalvontajärjestelmä SISÄLTÖ

FINLANDIA-TALO Oy. REKISTERISELOSTE Kameravalvontajärjestelmä SISÄLTÖ FINLANDIA-TALO Oy REKISTERISELOSTE Kameravalvontajärjestelmä 19.11.2012 SISÄLTÖ 1 REKISTERIN NIMI 2 REKISTERINPITÄJÄ 3 REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4 REKISTERIASIOITA HOITAVA HENKILÖ 5 REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu)

ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE. Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE Itä-Savon koulutuskuntayhtymä (SAMIedu) 27.5.2016 27.5.2016 1 27.5.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAOHJEEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN 2. ARKISTOTOIMEN

Lisätiedot

JHS 176 Sähköisten asiakirjallisten tietojen käsittely, hallinta ja säilyttäminen

JHS 176 Sähköisten asiakirjallisten tietojen käsittely, hallinta ja säilyttäminen JHS 176 Sähköisten asiakirjallisten tietojen käsittely, hallinta ja säilyttäminen Versio: 0.99 Julkaistu: Voimassaoloaika: 31.12.2012 asti Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät...

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Hakusuosikit UNIFAUN

Hakusuosikit UNIFAUN Hakusuosikit UNIFAUN WWW.UNIFAUN.COM 8. ELOKUUTA 2016 Sisällysluettelo 1 Hakusuosikit... 3 1.1 Käsitteitä... 3 1.2 Symboleita ja painikkeita... 4 1.3 Luo Hakusuosikki... 4 1.3.1 Päivämäärä... 5 1.4 Jaa

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON DATAPOLITIIKKA 2016 1 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 9.2.2016 Turun yliopiston datapolitiikassa kuvataan tutkimusdatan keräämiseen, käyttöön

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

JHS XXX eams-rakenne ja xml-skeema

JHS XXX eams-rakenne ja xml-skeema JHS XXX eams-rakenne ja xml-skeema Versio: 0.9 LUONNOS PALAUTEKIERROKSELLE / 7.10.2013 Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Viittaukset... 3 4 Termit ja lyhenteet...

Lisätiedot

Kokemuksia. aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari

Kokemuksia. aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari Kokemuksia aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 2 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto OKM:n rahoittama valtakunnallinen palveluresurssi erillisyksikkö Tampereen

Lisätiedot

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3. Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.2015 Sivu 1/5 1 Rekisterin nimi 2 Rekisterinpitäjä ProWellness-potilastietojärjestelmä/ SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot