Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedot"

Transkriptio

1 Itä-Suomen Yliopisto, HIS-yksikkö, Shiftec-tutkimusyksikkö; Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO Tekijät Esa Paakkanen, Maarit Laaksonen, Pekka Kortelainen, Juha Mykkänen, Marko Suhonen, Heli Viinikainen, Erja Ailio, Konstantin Hyppönen, Mika Tuomainen Dokumentin versio 2.2 Päiväys

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvityksen toteutus Keskeiset käsitteet Selvityksen rajaus Selvityksen rakenne Yleistä metatiedoista Metatietotyyppejä Yleiset metatietoelementit Metatiedon rakeisuustasosta päättäminen Sosiaalihuollon metatietoihin liittyvät vaatimukset ja kehittämistarpeet Sosiaalihuollon lähtökohdat metatietojen määrittämiseksi Metatietovaatimusten lähtökohdat Asiakirjojen tietosisältöön liittyvät metatiedot Asiakirjojen hallintaan ja säilytykseen liittyvät metatiedot Asiakirjojen välitykseen, hakuun ja saantiin liittyvät metatiedot Metatietojen rajauksia Yhteenveto metatietovaatimuksista Muita metatietojen määrittelyyn liittyviä malleja ja hankkeita JHS 143 Asiakirjojen kuvailun ja hallinnan metatiedot Arkistolaitoksen metatietomääritykset SÄHKE ja SÄHKE2 -hankkeet VAPA Tiedonohjausjärjestelmä TOJ HL7 ja KANTA-metatiedot CDA R2 Header HL7 Medical Records ja metatietojen käyttö prcen/ts ISO/TS Metatietojen sisällön määrittely Asiakirjahallinnan metatiedot Asiakirjan tunnistiedot Käyttöedellytykset Elinkaari Tekniset tiedot Sisällönkuvailu Kontekstitiedot Palvelunantaja Ammattihenkilö Asiakas Asia SÄHKE2-metatiedot

3 5.4.1 Salassapitoaika Salassapidon päättymisajankohta Turvallisuusluokka Henkilötietojen luokitus Omistaja Käyttäjäryhmä Hakutiedot Metatietojen tekninen määrittely Metatietoihin liittyviä käyttötapauksia Asiakirjan korvaaminen uudella asiakirjan versiolla Asiakirjan korvaaminen ilman versiointia Metatietojen päivityksen käyttötapaukset Liitteiden lisääminen jo arkistossa oleviin asiakirjoihin Jatkotoimenpiteet Metatiedoissa tarvittavat luokitukset Yhteenveto LIITTEET: LIITE 1: METATIETOTAULUKKO (EXCEL, ERILLINEN TIEDOSTO) LIITE 2: SÄHKE2-METATIETOMALLI VERRATTUNA SOSIAALIHUOLLON METATIETOIHIN 3

4 Versiohistoria Versio Päiväys Laatijat Selitys Tikesos-johtoryhmän hyväksymä versio Päivitetty dokumentti ja taulukko; Poistettu seuraavat metatiedot: -hyväksymisaika -palvelukokonaisuuden taso -palvelukokonaisuuden nimi Korjattu palvelumuoto-metatiedon nimeksi toteutustapa Täsmennetty koodistojen statuksia (julkisuusluokka, tiedostomuoto) Korjattu palvelukokonaisuuden kuvausta 4

5 1 Johdanto Asiakirjahallinnassa metatiedoilla tarkoitetaan asiakirjojen liitännäis- tai kuvailutietoja. Metatietoja käytetään asiakirjojen ja asiakirjallisen tiedon kuvailemiseen, paikallistamiseen, tunnistamiseen, järjestämiseen ja hallitsemiseen. Metatietojen avulla järjestetään, ohjataan, ylläpidetään ja viimein hävitetään suuria asiakirjamääriä koko niiden elinkaaren ajan. Ne ovat välttämättömiä, jotta tieto on tarpeen mukaan saatavissa, käytettävissä ja siirrettävissä. Voidaan sanoa, että ilman metatietoa arkistoidut tietomassat ovat käyttökelvottomia. Metatietojen avulla hallitaan asiakirjan käsittelyä ja sisältöä. Metatietoja voidaan ryhmitellä niiden erilaisten tehtävien mukaan. Yksittäisellä metatiedolla voi olla erilaisia tehtäviä riippuen siitä mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Metatiedoista osa on hallintaa, osa asiakirjan sisältöä; tarve- ja käyttönäkökulmia on useita ja metatiedoista ei ole olemassa kaiken toiminnan kattavia yhtenäisiä standardeja. Metatietoja ovat kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen asiakirjojen hallinnassa. Sosiaalihuollossa metatietoja hyödynnetään sähköisten asiakasasiakirjojen tiedon käytössä, siirrossa ja säilytyksessä. Erityisesti niitä tullaan tarvitsemaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen sähköisessä arkistoinnissa ja arkiston käytössä. (Kortelainen ym. 2007, Laaksonen ym. 2010) Tässä selvityksessä kuvataan sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedoille asetettavat vaatimukset ja kehittämistarpeet. Lähtökohtana on pidetty JHS-suositusten yhteensopivuuden tarkastelua ja aiemmin Tikesos-hankkeessa laadittua Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedot: tietokuvaukset, standardit, luokitukset ja suositukset -raporttia (Kortelainen ym. 2007). Molempien suositusten ajantasaisuus ja täydennystarpeet huomioidaan työssä. Keskeisenä määrittelyn lähtökohtana pidetään asiankäsittelyprosessien asettamia tarpeita sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatiedoille. Tässä selvityksessä kansallisista ja kansainvälisistä suosituksista ja standardeista sekä aiemmin Tikesos-hankkeessa tehdyistä selvityksistä kerätään asiakasasiakirjojen kannalta merkitykselliset metatiedot ja määrittelyt. Yleisiä määrityksiä ja standardeja täydennetään sosiaalihuollon näkökulmasta. Metatietojen tekniset rakenteet kuvataan teknisissä asiakirjamäärityksissä ja viestinvälitysmäärityksessä (Suhonen ym. 2011). Tikesos-hankkeen johtoryhmä hyväksyi kokouksessaan johtoryhmälle tehdyn esityksen sosiaalihuollon teknisestä asiakirjastandardista. Metatietojen ensimmäinen versio hyväksyttiin Tikesos-hankkeen johtoryhmässä Viestinvälityksen osalta linjattiin, että pohjana käytettävän KanTa-ratkaisun viestinvälitystekniikan mukaisesti sosiaalihuollon metatiedot esitetään myös CDA R2 headerissa ja muutetaan arkiston vaatimaan tekniseen muotoon. Käytettävä viestinvälitysratkaisu (Tikesos Jory ) mahdollistaa kaikkien sosiaalihuollon metatietojen esittämisen ja sosiaalihuollon viestinvälitysvaatimusten täyttämisen. Metatietojen tekninen toteutus viestinvälityksen vaatimalla tavalla kuvataan tarkemmin dokumentissa Sosiaalihuollon viestinvälitys arkistoon (Suhonen ym. 2011) sekä tämän määrityksen liitteenä olevassa taulukossa.. 5

6 1.1 Selvityksen toteutus Tämä selvitys on toteutettu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen, tietojenkäsittelytieteen laitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa. Ydintyöryhmän lisäksi työssä on hyödynnetty asiantuntijoina sosiaalitoimen atk-koordinaattori Sanna Hämäläistä ja Maaret Botskaa. Metatietomääritykset toimitettiin kohdennetulle lausuntokierrokselle huhtikuussa Lausuntokierroksen tuloksina saadut Arkistolaitoksen ja Tietosuojavaltuutetun kommentit on huomioitu tekstissä ja taulukossa. 1.2 Keskeiset käsitteet Asiakastieto Asiakirja sosiaalihuollon asiakkuuden perusteella tallennettu ja salassa pidettävä henkilötieto, joka kuvaa luonnollista henkilöä tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan. Asiakirjoissa henkilötietoa on kaikki sellainen tieto, joka voidaan yhdistää tiettyyn henkilöön. Asiakirjahallinnollisesta näkökulmasta voidaan käyttää myös termiä asiakirjallinen tieto, joka on yhteisön tehtävien hoitamisen tai henkilön toiminnan tuloksena kertynyt tieto. Asiakirjallinen tieto liittyy aina tehtävän hoitamiseen ja toimii todisteena siinä tehdyistä toimenpiteistä ja niihin vaikuttavista tekijöistä. (Lehmuskoski & Kuusisto-Niemi 2007, 60; SFS-ISO ) sosiaalihuollon palvelutehtävissä ja palvelumuodoissa muodostuva yksittäinen yhteenkuuluvista tiedoista koostuva tietojoukko. Asiakirja on myös tietoa, jonka organisaatio tai henkilö on tuottanut tai vastaanottanut osana laillisia velvoitteitaan tai liiketoimintaansa ja jota se säilyttää tietovarantona sekä todisteena (SFS-ISO , 9). (Asiakasasiakirjasanastossa on nykyisin seuraavat määritelmät: Asiakirja, dokumentti tallenne, jolla on oikeudellista arvoa tai joka on laadittu tai vastaanotettu jonkin yhteisön tai yksittäisen henkilön toiminnan yhteydessä tai toimintaa varten. Asiakirja voi sisältää kirjoitettua tekstiä, kuvaa tai ääntä. Se voidaan tallentaa sähköisesti tai manuaalisesti. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) Asiakasasiakirja Asiakirjatyyppi asiakastietoa sisältävä asiakirja. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja ovat esimerkiksi toimeentulotukihakemukset, avohuollon sijoituspäätökset ja asiakassuunnitelmat. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjat ovat salassa pidettäviä. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) tiettyyn käyttötarkoitukseen tarkoitettujen asiakirjojen malli. Sosiaalihuollon palvelutehtävissä käytetään samoja asiakirjatyyppejä. Esimerkiksi suunnitelmia tehdään useimmissa palvelutehtävissä. sosiaalihuollossa asiakirjatyyppi ilmoitetaan myös metatiedolla, mikä mahdollistaa tietyn tyyp- 6

7 pisten asiakirjojen hakemisen arkistosta tai asiakirjatyyppikohtaisten säilytysaikojen määrittelyyn. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) Yleinen asiakirjatyyppi asiakirjatyyppi, jonka rakenne yleisesti sovellettavissa. Sosiaalihuollossa yleinen asiakirjatyyppi liittyy useampaan sosiaalihuollon palvelutehtävään. Yleisiä asiakirjatyyppejä tarkennetaan palvelutehtävittäin. Yleisiä asiakirjatyyppejä ovat esimerkiksi hakemus, päätös ja suunnitelma. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) Tarkennettu asiakirjatyyppi Asiakirjakokonaisuus Dokumentti Entiteetti Hakutieto yleisen asiakirjatyypin rakenteeseen perustuva ja sitä tarkentava asiakirjatyyppi. Sosiaalihuollossa tarkennettuja asiakirjatyyppejä ovat esimerkiksi toimeentulotukihakemus, lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskeva päätös ja aktivointisuunnitelma. (Sosiaalihuollon asiakasasiakirjasanasto 2011) asiakirjat, jotka ovat tarkoituksenmukaista liittää yhteen, esimerkiksi toimeentulotukihakemus ja sen liitteet. tallennettu tieto tai objekti, jota voidaan käsitellä yksikkönä (SFS-ISO , 9). mikä tahansa konkreettinen tai abstrakti asia, joka on, on ollut tai voisi olla olemassa, mukaan lukien yhteydet toisiin asioihin tai esineisiin (SFS-ISO/TS ). metatieto, joka on merkityksellinen haettaessa asiakirjoja. Hakutiedot ovat tiedon tuottaneen organisaation käytössä koko laajuudeltaan. Katso myös rajattu hakutieto. Hävittäminen Indeksointi Luovutus Prosessi prosessi, jossa asiakirjat poistetaan tai hävitetään niin, ettei niiden palauttaminen ole mahdollista (SFS-ISO ,8). prosessi, jolla muodostetaan hakupolkuja asiakirjojen tai tiedon hakemisen helpottamiseksi (SFS-ISO , 9). asiakirjojen hallussapidon ja omistusoikeuden tai niitä koskevan vastuun siirtäminen (SFS- ISO ). joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja, joiden avulla syötteet muutetaan tuotoksiksi (JHS 152, 2). Palveluprosessin vaihe jakso, joka voidaan erottaa asian käsittelyn tai palvelun tuottamisen perusteella itsenäiseksi osuudeksi hallinnollista tai palvelun toteutusprosessia, esimerkiksi palvelun vireilletulo 7

8 tai päätösvaihe. Vaiheistus auttaa ymmärtämään prosessin etenemistä. (Kortelainen 2008, 15) Palveluprosessin osa, joka muodostuu yhdestä tai useammasta palvelutapahtumasta. (Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto 2010) Palveluprosessi Palvelukokonaisuus sosxml asiakkaan tiettyyn palvelutarpeeseen liittyvien palvelutapahtumien muodostama suunnitelmallinen toimintosarja jossa syntyy asiakirjallista tietoa (Kortelainen 2008, 15). sosiaalihuollossa annettavaan sosiaalipalveluun liittyvä palveluprosessi. Sosiaalihuollon palveluprosesseja ovat esimerkiksi hallintoasian käsittely, sosiaalipalvelun järjestäminen ja sosiaalipalvelun tuottaminen asiakkaalle. Jokaisella sosiaalihuollon palveluprosessilla on oltava yksi omistaja, vaikka siihen osallistuu muitakin toimijoita. Sosiaalihuollon palveluprosessi jakautuu sosiaalihuollon palveluprosessin vaiheisiin. (Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto 2010) asiakkaan tiettyyn palvelutarpeeseen liittyvät palveluprosessit, jotka voivat olla rinnakkaisia tai ketjutettuja (Kortelainen 2008, 15). Sosiaalihuollon sähköisten asiakasasiakirjojen XML-rakennemääritys, joka kuvaa asiakirjojen rakennetta ja siinä hyväksyttäviä tietotyyppejä. SosXML määritellään Tikesoshankkeessa tukemaan sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyä, siirtämistä ja arkistointia ja uudelleenkäyttöä (Huttunen ym. 2009). SosXML on päätetty määritellä ja ottaa käyttöön, koska aiemmin tehdyissä selvityksissä ei ole löytynyt standardia, joka sopisi sosiaalihuollossa syntyvien asiakasasiakirjojen tallentamiseen rakenteisessa muodossa. Tehtyihin selvityksiin voi tutustua osoitteessa Tekniseen standardiin liittyvät julkaisut löytyvät osoitteesta Sähköinen asiakasasiakirja Tieto Toimija Viestinvälitys asiakastietoa sisältävää asiakirja, joka on tallennettu digitaalisessa muodossa ja sen sisältämä viesti on saatavissa selville vain tietotekniikan avulla. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoja ovat esimerkiksi hallintopäätökset, ajanvaraukseen ja voimavarojen varaukseen liittyvät asiakirjat sekä palvelujen toteuttamista kuvaavat asiakirjat. Asiakirja voi sisältää kirjoitettua tekstiä, kuvaa tai ääntä. (Lehmuskoski & Kuusisto-Niemi 2007, 62) kaikille sosiaalihuollon palveluille yhtenäisesti määritelty tieto, kuten ydintieto tai palvelutehtäväkohtainen tieto. henkilö, työryhmä tai organisaatio, joka vastaa tai osallistuu asiakirjojen laadintaan, talteenottoon ja /tai asiakirjahallinnan prosesseihin (SFS-ISO , 4). Viestinvälitys tarjoaa palvelurajapinnat liitännäisjärjestelmille. Se vastaa välitettävien sanomien kiistämättömyyden säilyttämisestä, oikeamuotoisuudesta, muuttumattomuudesta ja käytettävyydestä. Kanta-yhteydessä puhuttaessa viestinvälitys tarjoaa rajapinnan ter- 8

9 veydenhuollon perus- ja aluejärjestelmien kytkemiseksi arkistojärjestelmään (viestinvälitysrajapinta) ja sisäiset viestien käsittelymekanismit sekä välineet arkiston ja muiden osajärjestelmien palveluiden orkestrointiin (prosessimoottori). Yksilöintitunnus (object identifier) ilmiön, kuten esineen, asian, asiakirjan tunnistaminen yksikäsitteisellä tunnuksella, jolla se voidaan erottaa muista vastaavista (JHS 159, 1). 1.3 Selvityksen rajaus Tämän selvityksen tavoitteena on sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa tarvittavien metatietojen selvittäminen. Selvityksessä on pyritty huomioimaan eri suunnilta tulevat kehittämistarpeet. Myös kehitysvaiheessa olevat, metatietomääritysten kannalta merkitykselliset asiat on pyritty huomioimaan. Selvityksen ulkopuolelle jäävät muun muassa asiakirjoja tuottavien organisaatioiden toimintaprosessien kannalta merkitykselliset metatiedot ja niiden muodostaminen. Tarkat tekniset metatietomääritykset tehdään asiakirjojen teknisen määrittelyn ja viestinvälityksen määrittelyjen yhteydessä, mutta dokumentin liitteenä oleva metatietotaulukko kuvaa myös käytettäviä teknisiä ratkaisuja. 1.4 Selvityksen rakenne Luvussa 2 esitellään yleisimpiä metatietotyyppejä ja -elementtejä yleisellä tasolla. Luvun tarkoituksena on antaa yleiskuva siitä, mitä eri näkökulmia tulee huomioida metatietoja määriteltäessä ja millaisia ominaisuuksia metatiedoilla voi olla. Metatietoja esitetään erityisesti käsitteellisellä tasolla, eikä luvussa 2 tarkastella yksittäisiä metatietoja. Luvussa 3 esitetään keskeiset kehittämis- ja vaatimustarpeet sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatietojen määrittämisen pohjaksi. Luku jakautuu metatietojen käyttötehtävien mukaan, joskin osa metatietovaatimuksesta voitaisiin sisällyttää kaikkiin alalukuihin. Tässä työssä 3 luvun jaottelun periaatteina on käytetty kunkin metatiedon keskeisintä käyttötarkoitusta. Seuraavassa luvussa (luku 4) esitellään lyhyesti keskeisiä metatietomäärityksiä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luvun tarkoituksena on esittää niitä malleja, joiden määrityksiä hyödynnetään sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatietojen määrittämisessä. Luvun 5 tarkoituksena on kuvata sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatietojen määrittelyn rakenne ja luokitusperiaatteet. Varsinaiset metatiedot on esitetty liitteessä 1, josta löytyvät kaikki yksittäiset metatietoelementit. Tässä luvussa esitellään lisäksi metatietojen kuvauksen periaatteet ja esitetään perustelut valitulle luokitukselle. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen metatietojen teknistä määrittelyä ja sen toteuttamista on kuvattu luvussa 6. Luvussa 7 on muutamia esimerkinomaisia metatietoja koskevia käyttötapauksia. Luvun 8 tarkoituksena on koota yhteen tarvittavat jatkotoimenpiteet metatietojen määrittelyn edelleen saattamiseksi. Luvussa 9 tiivistetään selvitystyön keskeisimmät asiat. 9

10 2 Yleistä metatiedoista Tikesos-hankkeessa on määritelty asiakirjan yleinen rakenne. Sen mukaan sosiaalihuollon rakenteinen asiakirja muodostuu kolmesta osasta (Kortelainen 2008): 1. Asiakirjan hallintaan liittyvät metatiedot. Näitä tietoja voidaan muuttaa asiakirjan elinkaaren eri vaiheissa. Nämä sisältävät mm. arkistoinnin kannalta merkityksellisiä tietoja asiakirjasta, kuten säilytysajan. 2. Kontekstitieto. Tieto on sekä asiakirjan sisältöä kuvaavaa metatietoa että asiakirjan sisältöä. Tämä tieto on muuttumatonta asiakirjan muodostamisen jälkeen. 3. Asiakirjan asiasisältö. Tämä tieto on muuttumatonta asiakirjan muodostamisen jälkeen. Asiakirjahallinnassa metatieto määritellään tiedoksi, joka kuvaa asiakirjojen kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä niiden hallintaa elinkaaren eri vaiheissa. Metatieto on tietoa, joka mahdollistaa asiakirjojen laadinnan, rekisteröinnin, luokittelun, käyttöön saamisen, säilyttämisen ja hävittämisen erilaisissa toimintaympäristöissä. Asiakirjahallinnassa metatietoa käytetään identifioimaan, autentikoimaan ja kontekstualisoimaan asiakirjat sekä ihmiset, prosessit ja järjestelmät, jotka luovat, käsittelevät, säilyttävät ja käyttävät asiakirjoja, samoin kuin toimintaperiaatteet, jotka sääntelevät niitä. (SFS-ISO ) Asiakirjahallinnan metatieto koostuu siis 1. itse asiakirjaa kuvaavasta metatiedosta 2. liiketoiminnan sääntöjä, toimintaperiaatteita ja mandaatteja kuvaavasta metatiedosta 3. toimijoita kuvaavasta metatiedosta 4. liiketoiminnan tehtäviä ja prosesseja kuvaavasta metatiedosta ja 5. asiakirjahallinnan prosesseja kuvaavasta metatiedosta (SFS , 4) Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa sähköisen arkistoinnin kannalta keskeisiä ovat kohdat 1 ja 3. Kohta 2 on pääasiassa organisaatio- ja järjestelmäkohtaista tietoa, kuten myös kohdat 4 ja 5. Metatietoa voidaan luoda, ottaa talteen ja käyttää yhteen rajattuun tarkoitukseen tai useisiin liiketoiminnan tarkoituksiin. Tällaisia tarkoituksia voivat olla sähköinen liiketoiminta, pitkäaikaissäilytys, tietovarantojen kuvailu ja paikantaminen sekä oikeuksien hallinta. Metatiedon hallinta edellyttää seuraavia prosesseja: luonti, talteenotto, säilytys, kuvailu, ylläpito, pääsy asiakirjoihin sekä toimintaperiaatteiden, -strategioiden ja menetelmien määrittely. (SFS-ISO , 7, 9) Metatietoa ja metatietorakenteita voidaan jäsentää ja ylläpitää erilaisilla menetelmillä ja tekniikoilla. Näitä ovat esim. tietohakemistot, jotka sisältävät entiteettien, tietotyyppien ja niiden välisten suhteiden kuvaukset, sekä merkkauskielet, joilla voidaan kuvata digitaalisten objektien rakenteet. Ylläpitoon kuuluvia prosesseja ovat 10

11 1. tiedon eheyden valvonta 2. pääsyä metatietoon kontrolloivat turvallisuusjärjestelyt, esim. säännöt, joiden mukaan valtuuksia myönnetään objekteihin ja entiteetteihin toimijoille ja järjestelmille, mukaan lukien henkilöstö, jolla on valtuudet muuttaa metatietorakenteita 3. järjestelmien toimintahäiriöihin liittyvät toipumismekanismit 4. varmistusmenetelmät 5. migraatio teknisestä ympäristöstä toiseen, tai asiakirjahallinnan metatietoja hallinnoivan järjestelmän muuttuessa tai sitä päivitettäessä. (SFS-ISO , 11) Metatiedon tuottajalla tarkoitetaan sitä toimijaa (ihmistä) tai järjestelmää, joka tuottaa metatiedon osaksi esimerkiksi sosiaalihuollon prosessien tietovarantoa. Metatietoja tuotetaan joko asiakirjan sisältöön tai osaksi tietojärjestelmän sisältämiä tietoja. Metatiedon sisällöllinen tuottaja voi olla sama tai eri henkilö, joka tallentaa metatiedon asiakirjaan tai tietojärjestelmään. (Lehtinen, Salminen & Nurmeksela 2005, 59) Metatietojen tuottaminen tulisi olla mahdollisimman pitkälle automatisoitua. Jos asiakirjassa on esimerkiksi luontipäivämäärä, tiedon tulisi syntyä asiakirjaan järjestelmässä ilman, että käyttäjän tarvitsee sitä erikseen kirjata. Käyttäjien tehtäväksi ei pidä jättää mitään, mikä voidaan kohtuullisuuden rajoissa olevalla työllä automatisoida. Automatisoinnin tarvetta tulee arvioida metatietokohtaisesti, ja arviossa ottaa huomioon kyseisen metatiedon syöttö- ja käyttötarve. (Moreq ) Automatisoinnilla voidaan vähentää asiakirjoja tuottavien järjestelmien loppukäyttäjien työtaakkaa. Lisäksi tiedon oikeellisuus paranee. Sosiaalihuollon asiakirjat tulevat noudattamaan yhtenäistä metatietomääritystä, mutta järjestelmissä käsiteltävät muut dokumentit voivat hyödyntää eri metatietomalleja. Useat arkistojärjestelmät tukevat sekä useita eri tiedostomuotoja että eri metatietomalleja. Metatietojen avulla voidaan parantaa tietojen käyttökelpoisuutta. Riittävän kattava, yhtenäinen ja huolellisesti suunniteltu metatieto hyödyttää organisaatiota monella tapaa. Metatietoa tarvitaan esimerkiksi dokumenttien haussa, kuvailussa, käsittelyssä, käyttökontekstin määrittelyssä ja yhteyksien luomisessa järjestelmien välillä. (Laitala 2004, 11) Metatietojen yleisenä tarkoituksena on tukea asiankäsittelyn ja päätöksenteon toimintaprosesseja ja niiden hallintaa. Haettaessa asiakirjoja tietojärjestelmästä tai arkistosta haun tehokkuuteen voidaan vaikuttaa hyvin määritellyillä metatiedoilla. Lisäksi dokumenttien kuvailuun voidaan käyttää standardoituja kuvailutermejä, jotka kattavat samanaikaisesti useampia merkityksiä. Näin hakujen tulokseksi saadaan relevantteja dokumentteja, vaikka dokumenttien sisällönkuvaus ei sisältäisikään juuri käyttäjän antamaa termiä. (Laitala 2004) Metatieto helpottaa dokumenttien käsittelyä kuvailemalla esimerkiksi niiden sisältöä, käyttöä ja käyttöympäristöä. Metatiedot voidaan jakaa muun muassa asian metatietoihin ja asiakirjan metatietoihin. Tällöin asian metatiedot voidaan periyttää asiakirjatasolle asian tunnuksen avulla. (Lehtinen ym., 54) 11

12 Metatietoa voidaan hyödyntää tietojenkäsittelyn integraatiossa esimerkiksi organisaation prosesseja, järjestelmiä tai tietoja integroitaessa. Ennen integraatiota tulee ratkaista esimerkiksi metatietostandardeihin, metatiedon luojaan ja metatiedon tarkkuuteen liittyviä kysymyksiä. (Laitala 2004, 9) Metatiedon käyttöön liittyviä käsitteitä ovat metatiedon semantiikka, syntaksi ja skeema. Semantiikka tarkoittaa metatiedon merkitystä ja syntaksi esitysmuotoa (Duval, Hodgins, Sutton & Weibel 2002). Metatietoskeemoissa puolestaan määritellään metatiedon syntaksi ja rakenne. Skeemat voivat sisältää esimerkiksi rajoitteita metatietoelementtien arvoille. Skeemat yhtenäistävät metatietoa sekä tekevät sen käytöstä ja ylläpidosta helpompaa (SFS-ISO , 30-33). 2.1 Metatietotyyppejä Metatiedot voidaan luokitella useilla eri tavoilla. Metatieto voi olla sekä ulkoista että sisäistä. Ulkoisella metatiedolla tarkoitetaan sitä, että asiakirjaa kuvaava metatietoa sijoitetaan johonkin itse asiakirjoista erilliseen järjestelmään. Arkistonmuodostussuunnitelma, arkistoluettelo ja asiakirjarekisterit ovat esimerkkejä ulkoisista metatietojärjestelmistä. (Lybeck ym. 2006, 73) Sisäisessä metatiedossa kuvailutiedot liitetään suoraan asiakirjaan. Kuvailu on siten osa asiakirjaa. Kuvailutiedot on järkevää tallentaa asiakirjaan jo sitä kirjoitettaessa tai prosessoitaessa sen elinkaaren aktiivivaiheen aikana. Eri asiankäsittelyjärjestelmissä on vaihteleva määrä toiminnallisuuksia metatietojen liittämiseksi asiakirjaan. Sisäistä metatietoa käytetään erityisesti silloin, kun asiakirjat eivät sisälly laajempaan järjestelmään (esim. asiankäsittelyjärjestelmään) tai kun ne irrotetaan ao. järjestelmästä. Sähköinen asiakirja on tällöin irrallinen dokumentti. Näissä tapauksissa asiakirja voidaan liittää kontekstiinsa sisäisen metatiedon avulla. (Lybeck ym. 2006, 74) Metatietojen sisällön perusteella voidaan tehdä jako muuttuviin ja muuttumattomiin metatietoihin. Muuttuvien tietojen takia voi olla tarpeen määritellä erikseen muuttuvat ja muuttumattomat metatiedot. Ongelmana ovat kuitenkin tiedot, jotka ovat samalla asiakirjan sisältöä ja sen metatietoja. Metatiedot voidaan jaotella kahteen päätyyppiin ja neljään alatyyppiin. Päätyyppejä ovat staattinen ja dynaaminen metatieto ja alatyyppejä kontrollimetatieto, kontekstuaalinen metatieto, semanttinen metatieto sekä rakenteellinen metatieto. Jaottelussa on yhdistetty metatiedon rooleihin sekä metatiedon toiminnallisuuteen perustuvia ominaisuuksia. (Laitala 2004, 13 18) Metatietojen jaottelu ei ole ongelmatonta. Esimerkiksi kontekstuaalinen, semanttinen ja rakenteellinen metatieto voi olla staattista, mutta joskus myös dynaamista. Eri tutkijoiden esittämiä metatietotyyppien jaotteluja on monia. Edellä mainittujen jaottelujen lisäksi metatieto voidaan jakaa myös luokka- ja ilmentymätason metatietoon kuvailunäkökulman perusteella. (Lyytikäinen 2004, 20) Luokkatason tyypillinen esimerkki on rakenteinen dokumentti, kuten XML-muotoiset dokumenttityyppimäärittelyt (Salminen 2005). Ilmentymätason metatieto puolestaan kuvailee yksittäisen resurssin ominaisuuksia. (Lyytikäinen 2004, 20) Staattinen metatieto kuvailee dokumentin ominaisuuksia, jotka eivät enää muutu sen luomisen jälkeen. Koko dokumentin elinkaaren samoina pysyviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi dokumentin luomispäivä, laatija tai tunnistenumero. Staattinen metatieto voi olla samassa tiedostossa kuin 12

13 dokumentti, jolloin metatieto on kiinteä osa dokumenttia. Tällöin metatiedon siirtäminen dokumentin mukana paikasta toiseen on helppoa, eikä metatiedoille tarvitse rakentaa erillistä tallennuspaikkaa. Metatiedon muokkaaminen on tällöin kuitenkin hankalaa, koska metatiedon muokkaaminen muuttaa myös dokumenttia. (Duval ym. 2002, Jokela 2001, 22 23) Dokumentin luomiseen osallistuneiden organisaatioiden ja dokumentin luomisprosessin ominaisuuksien kuvailuun voidaan käyttää kontekstuaalista metatietoa. Kontekstuaalinen metatieto kuvailee resurssin luomis- ja käyttökontekstia, kuten käyttötapoja, käyttäjiä, dokumentin muokkaamiseen käytettyjä sovelluksia, dokumenttien luomiseen osallistuneita organisaatioita tai dokumenttiin liittyviä dokumentteja. Luokkatasolla kontekstuaalista metatietoa ovat esimerkiksi DTD:t (document type definition). (Jokela 2001, 22 23) Muihin metatietotyyppeihin verrattuna kontekstuaalinen metatieto keskittyy siis enemmän dokumentin käyttöympäristöön liittyvien seikkojen kuin itse dokumentin kuvailuun. Kontekstuaalista metatietoa on myös resurssin arkistointia ohjaava tieto, joka kertoo, miten resurssia voidaan tulkita (Stenvall 2001). Kontekstuaalista metatietoa luovat automaattisesti dokumentteja käsittelevät järjestelmät sekä manuaalisesti käyttäjät. Vaikka kontekstuaalinen metatieto on yleensä staattista, esimerkiksi organisaation muuttuvia prosesseja kuvaileva kontekstuaalinen metatieto voi olla dynaamista. (Laitala 2004, 14, Lyytikäinen 2004) Asiakirjoihin ja asioihin liittyvän kontekstuaalisen metatiedon talteenotossa tulee huomioida tietojärjestelmien ja käyttäjien kyky ja tarve käsitellä tietoa, sillä kerättävissä olevan tiedon määrä on käytännössä rajaton. Asiakirjan luovan tai sitä käsittelevän järjestelmän ja organisaation omien metatietotarpeiden lisäksi on syytä huomioida myöhemmät asiakirjojen käsittelyvaiheet, joiden metatietotarpeita ei välttämättä tiedetä. Tämä voidaan huomioida asiakirjamäärittelyissä mahdollistamalla asiakirjojen metatietojen lisääminen jälkeenpäin. Jotta metatiedot olisivat käytettäviä useissa eri tietojärjestelmissä, metatietojen tulee olla standardoidussa muodossa. (SFS-ISO/TS ) Kontrollimetatieto on dokumenttiin liittyvää teknistä tietoa, jota käytetään dokumenttia käsittelevien laitteiden ja järjestelmien kontrollointiin. Kontrollimetatietoa voivat olla esimerkiksi tieto dokumenttia parhaillaan muokkaavasta käyttäjästä, järjestelmän automaattisesti tallentama tietojen käsittely- ja muutosloki tai dokumenttien jakelutieto. Muihin metatietotyyppeihin verrattuna kontrollimetatieto on luonteeltaan lyhytaikaisempaa. Erilaiset työtehtävät suoritetaan normaalisti melko nopeasti, eikä kontrollimetatiedosta usein enää ole hyötyä tehtävän suorittamisen jälkeen, joten se voidaan tarvittaessa hävittää. (Jokela 2001, Leppänen & Moisio 2003, 5) Usein sovellukset luovat ja käyttävät kontrollimetatietoa itsenäisesti. Eri metatietotyyppien ominaisuuksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että samaa metatietoa voidaan käyttää eri tavoin eri käyttötarkoituksissa. Tämän vuoksi organisaation joidenkin metatietojen selkeä sijoittaminen tiettyyn tyyppiin kuuluvaksi voi olla vaikeaa. Jaotteluongelmista huolimatta eri tyyppeihin jaoteltua metatietoa on usein helpompi tarkastella kuin yhtä suurta metatietomassaa. Dokumentin sisältöä ja ominaisuuksien merkitystä kuvailevaa metatietoa kutsutaan semanttiseksi metatiedoksi. Semanttista metatietoa ovat esimerkiksi dokumenttia kuvailevat asiasanat, dokumentin sisällön tiivistelmä tai yksinkertaisimmillaan dokumentin otsikko. Semanttista metatietoa ovat myös organisaatioiden kontrolloidut aiheluokitukset ja indeksoinnit. (Lyytikäinen 2004) 13

14 Rakenteellinen metatieto kuvailee dokumentin rakenteeseen liittyviä teknisiä ominaisuuksia, kuten formaattia, dokumentissa esiintyvien merkkien määrää tai dokumentin pituutta sivuina. Rakenteellista metatietoa ovat esimerkiksi XML-kielen dokumenttien tyyppimäärittelyt eli DTD:t. DTD määrittelee elementit, joita XML-dokumentti saa sisältää. Rakenteellinen metatieto tarjoaa käyttäjille ja sovelluksille tietoa esimerkiksi siitä, millä sovelluksella resurssi voidaan avata. Muihin metatietotyyppeihin verrattuna rakenteellinen metatieto tarjoaa samaan aikaan sekä käyttäjien että ohjelmistojen tarvitsemaa tietoa. (Duval ym. 2002, Jokela 2001, 22 23) Osa dokumentin ominaisuuksista muuttuu sen käytön aikana. Esimerkiksi viimeisin muokkauspäivä ja muokkaaja ovat tällaisia ominaisuuksia. Resurssin muuttuvia ominaisuuksia voidaan kuvailla dynaamisella metatiedolla. Esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmat liittävät usein dokumenttiin automaattisesti tiedon dokumentin muokkausajasta tai muokkaajasta. Samalla tavalla sosiaalihuollon asiakirjoja tuottavat tietojärjestelmät voivat liittää kyseiset tiedot asiakirjoihin. Dynaaminen metatieto olisi hyvä säilyttää dokumentista erillisenä tiedostona tai erillisessä metatietovarastossa. Tämä helpottaisi metatietojen päivittämistä. Dokumentteja ei tällöin tarvitsisi siirtää metatietoa siirrettäessä. Toisaalta dokumentin ja metatiedon erottaminen toisistaan tekee metatiedon käytöstä hankalampaa, koska sekä resursseille että metatiedolle tarvitaan erillinen tiedonhallinta (Duval ym. 2002, Jokela 2001, 22-23). Metatiedot voidaan jakaa myös niiden käyttötarpeiden mukaan (Gilliand-Swetland 1998): 1. hallinnollinen (administrative): informaatioresurssien hallintaan liittyvä metatieto 2. kuvaileva (descriptive): metatieto, joka kuvaa tai identifioi informaatioresurssin 3. säilytys (preservation): säilytykseen liittyvät metatiedot 4. käyttö (use): informaatioresurssin hyödyntäminen (käytön/käyttäjien seuranta) 5. tekninen (technical): järjestelmän toiminnot tai metadatan toiminta (esim.tietoa järjestelmästä (laitteisto/ohjelmisto), turvallisuudesta, käyttäjän tunnistamisesta) (Lyytikäinen 2004) Teknisemmältä näkökannalta metatiedot voidaan jakaa kolmeen luokkaan (Jokela 2001, Pöyry ym. 2002): 1. rakenne (structural): sisällön formaatti (video, audio, kuva) 2. hallinta (control): sisällön käsittelyyn liittyvä ohjeistus, esimerkiksi prosessin vaihe 3. kuvailu (descriptive): voidaan jakaa kontekstin ja semantiikan kuvailuun; kontekstuaalinen metadata kuvaa ympäristön, jossa objekti on syntynyt, ja semanttinen metadata sisällön merkityksen Metatietoja voidaan ryhmitellä myös multimedia-aineistojen näkökulmasta (kuva 1) (Boll ym. 1998). Metatiedot jakautuvat kahteen pääluokkaan; sisällöstä riippumattomaan metatietoon (content independent metadata) ja sisällöstä riippuvaiseen metatietoon (content dependent metadata). Sisällöstä riippumaton metadata jaetaan suoraan sisällöstä juontuvaan metatietoon (direct content-based metadata) ja sisältöä kuvaava metatieto (content descriptive metadata). Jälkim- 14

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta Riikka Huttunen Suunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion Yliopisto 1 11.5.2009 Sisältö

Lisätiedot

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy SÄHKE- ja Moreqvaikutukset asian- ja Ju dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy Affecto Enterprise Information Management -ratkaisujen edelläkävijä Pohjois- Euroopassa

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

Metatiedot ja sähköinen asiakirja

Metatiedot ja sähköinen asiakirja Metatiedot ja sähköinen asiakirja Suomen XII liikearkistopäivät, Tampere 13.9.2007 Pekka Henttonen Metatiedon käyttötarkoitukset Tietoresurssien identifioiminen: mitä on olemassa haku: mistä tieto löytyy

Lisätiedot

Asiakirjarakenteiden kehitysnäkymät sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sessio 6

Asiakirjarakenteiden kehitysnäkymät sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sessio 6 Asiakirjarakenteiden kehitysnäkymät sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sessio 6 puheenjohtaja IT -kehityspäällikkö Pekka Kortelainen Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalialan tietoteknologiahanke

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Sähköisten asiakirjallisten tietojen käsittely, hallinta ja säilyttäminen

Sähköisten asiakirjallisten tietojen käsittely, hallinta ja säilyttäminen 11.12.2008 Sähköisten asiakirjallisten tietojen käsittely, hallinta ja säilyttäminen Määräys 19.12.2008 AL 9815/07.01.01.00/2008 Sisältö Arkistolaitoksen määräys niistä vaatimuksista ja ominaisuuksista,

Lisätiedot

Kotipalvelujen toimintaprosessit

Kotipalvelujen toimintaprosessit Kotipalvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Versio

Lisätiedot

Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 Hallintoyksikkö. 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto

Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 Hallintoyksikkö. 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto Poliisihallitus Seulontaesitys ID- 1 (3) 1545574631 16.11.2011 2020/2011/561 Kansallisarkisto POLIISIN HALLINTOASIOIDEN TIEDONOHJAUSSUUNNITELMA; SEULONTAESITYS Poliisihallitus lähettää poliisin hallintoasioiden

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen

Lisätiedot

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto Syntysähköisten asiakirjojen j digitointi it i ti Markus Merenmies / Kansallisarkisto OSA I : Johdanto ja viitekehys Lähtökohtia Viranomaisten syntysähköisten asiakirjojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä

Lisätiedot

HL7-standardien soveltuvuus sosiaalihuoltoon

HL7-standardien soveltuvuus sosiaalihuoltoon HL7-standardien soveltuvuus sosiaalihuoltoon Terveydenhuollon ATK-päiv ivät Turku, 29.5.2007 Esa Paakkanen ATK-suunnittelija HIS-tutkimusyksikk tutkimusyksikkö Kuopion yliopisto Sisält ltö Sosiaalihuolto

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 9. Luento Tietoturvallisuus Tiedon ominaisuudet

Lisätiedot

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

Tietosuoja henkilöstön rekrytoinnissa

Tietosuoja henkilöstön rekrytoinnissa Tietosuoja henkilöstön rekrytoinnissa 1 Tietosuoja ja hyvä tiedonhallintatapa 2 Henkilöstön palvelussuhdeasiat - viran-/toimenhakua koskevien tietojen käsittely ja säilytys Kuntarekrypäivä 9.10.2013, klo

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA

ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 17.12.2012 AL/21220/07.01.01.03.00/2012 1(4) ARKISTOLAITOKSEN SEULONTASTRATEGIA 1. Seulontatoiminnan perusta ja yleiset tavoitteet Arkistolaitoksen seulontatoiminnassa lähtökohtana on, että julkishallinnon

Lisätiedot

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi . Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi Pohjois-Suomen Kick Off 12.6.2015 15.6.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET SOSIAALIHUOLLON ASIAKASASIAKIRJOJEN RAKENTEET Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.5.2009 Päivi Tossavainen Projektitutkija Shiftec-tutkimusyksikkö Kuopion yliopisto Esityksen rakenne asiakirjamääritystyön

Lisätiedot

Kokemuksia PDF/A:sta Arkistolaitoksen VAPApalvelussa

Kokemuksia PDF/A:sta Arkistolaitoksen VAPApalvelussa Kokemuksia PDF/A:sta Arkistolaitoksen VAPApalvelussa PDF-seminaari 16-17.1.2013 Markus Merenmies Esityksen teemat Aiheet PDF/A aineistojen vastaanotto Vastaanoton yhteydessä tehtävät tarkistukset Näkökulmia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sisällönhallintahanke

Sisällönhallintahanke Sisällönhallintahanke 1 Käsitteet 1/2 Sisältö Tässä hankkeessa käsitellään asiakirjamuotoista ja pääasiassa sähköistä sisältöä Sisältöä ovat esim.: viralliset asiakirjat dokumentit raportit ja julkaisut

Lisätiedot

Omasote rekisteriseloste

Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 Omasote rekisteriseloste Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Rekisteriseloste 18.6.2014 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät

Potilastiedon arkisto. Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät Potilastiedon arkisto Arkistonhallinta ja arkistonhoitajan tehtävät 26.6.2014 Potilastiedon arkiston hyödyt arkistonhoitajan työssä Arkiston käyttöönotto tuo mukanaan seuraavia hyötyjä Potilasasiakirjojen

Lisätiedot

Työryhmän selvitys hallituksen. Kuntien ja valtion tietohallinnon menettelytavat-työryhmä. Capgemini Finland Oy

Työryhmän selvitys hallituksen. Kuntien ja valtion tietohallinnon menettelytavat-työryhmä. Capgemini Finland Oy KUNTIEN JA VALTION TIETOHALLINNON YHTEISTEN MENETTELYTAPOJEN JA KOORDINOINNIN KEHITTÄMINEN LIITE 2: JULKISEN HALLINNON YHTEISEN SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA KANSALLISEN SÄHKÖISEN ARKISTOINNIN KEHITTÄMINEN TAUSTAA

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015 Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 02.09.2015 Tarkoitus tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto-organisaatioiden

Lisätiedot

RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS

RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS RONDO R8 ARKISTO - SÄHKETOIMINNALLISUUS CGI - Johtava globaalien tietotekniikka- ja liiketoimintapalveluiden tarjoaja Maailman kuudenneksi suurin itsenäinen IT-palvelu- ja liiketoimintayritys Perustettu

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

JHS 191 Tiedonohjaussuunnitelman rakenne Liite 1. Metatietomalli

JHS 191 Tiedonohjaussuunnitelman rakenne Liite 1. Metatietomalli JHS 191 Tiedonohjaussuunnitelman rakenne Liite 1. malli Versio: 1.0 / 15.1.2015 Julkaistu: 14.4.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Metatiedot...3 2 Tiedonohjaussuunnitelman rakenneosien yhteiset

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Sähköpostin arkistointi

Sähköpostin arkistointi Suomen XII liikearkistopäivät 1 12.-13.9.2007 Tampere Sähköpostin arkistointi www.industrialitc.fi 2 Esityksen sisältö Sähköpostiarkistointi osana informaation hallintaa ja ECM-kokonaisuutta Lainsäädäntö

Lisätiedot

Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi. Marja Lehtisaari 11.2.2013

Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi. Marja Lehtisaari 11.2.2013 Taloushallinnon tukipalvelut Arkistointi Marja Lehtisaari 11.2.2013 Arkistoinnin lainsäädäntö Perustuslaki 73/1999 Arkistolaki 831/1994 Julkisuuslaki 621/1999 Muutos 23.6.2005 495/2005, voimaan 1.10.2005

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO Numero 1 TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Tietotekniikkaosasto 13.11.2012

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO Numero 1 TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUS Tietotekniikkaosasto 13.11.2012 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO Numero 1 13.11.2012 HELMI-EXTRANET-KÄYTTÖPOLITIIKKA SISÄLTÖ 1 Extranet-tunnuksen käyttöpolitiikka 2 Käyttäjätunnusten myöntöperusteet 3 Salasanat Käyttäjätunnuksen hyväksyttävä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste

Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palveluohjauksen rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus

Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Datanhallinnan oppaan esittely mitä ovat IDA, AVAA, KATA, PAS, REMS? Johanna Blomqvist, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus avointiede.fi www.avointiede.fi -> Datanhallinnan opas Tutkimusdatan hallinnan

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje

Kauhavan kaupungin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje Kauhavan kaupungin asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje Hyväksytty: Kaupunginhallitus 5.10.2009 322 1. Toimintaohjeen soveltaminen Tässä ohjeessa annetaan kaikille kaupungin toimintayksilöille

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perheasioiden sovittelun toimintaprosessit

Kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perheasioiden sovittelun toimintaprosessit Kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perheasioiden sovittelun toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 2.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Johtoryhmä 17.1.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT

Lisätiedot

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa

Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa 23.5.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 28.9. 29.9. ja 12.10. 13.10.2011 Paikka: Luennoitsijat: Auditorio Präntöö, Valtion virastotalo, Wolffintie 35, Vaasa, ylitarkastaja, Kansallisarkisto,

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki, Henkilöstöhallinto REKISTERISELOSTE kuntarekry.fi -palvelu 1/5 16.5.2012

Kaarinan kaupunki, Henkilöstöhallinto REKISTERISELOSTE kuntarekry.fi -palvelu 1/5 16.5.2012 kuntarekry.fi -palvelu 1/5 16.5.2012 1 Rekisterin nimi Kuntarekry.fi -palvelu 2 Rekisterinpitäjä A Kaarinan kaupunki / Henkilöstöhallinto Lautakunnankatu 4 20780 Kaarina Kaarinan kaupunki on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

VAPA YLEISKUVAUS ARKISTOLAITOKSEN SÄHKÖISEN SÄILYTTÄMISEN PALVELUSTA

VAPA YLEISKUVAUS ARKISTOLAITOKSEN SÄHKÖISEN SÄILYTTÄMISEN PALVELUSTA 1 (12) VAPA YLEISKUVAUS ARKISTOLAITOKSEN SÄHKÖISEN SÄILYTTÄMISEN PALVELUSTA 2 (12) JOHDATUS VAPA-PALVELUUN Vastaanotto- ja palvelujärjestelmä VAPA on arkistolaitoksen sähköisen säilyttämisen palvelu, johon

Lisätiedot

PSOP-SADe kansallinen. 23.4.2013 Johanna Mätäsaho. yhteensopivuus

PSOP-SADe kansallinen. 23.4.2013 Johanna Mätäsaho. yhteensopivuus PSOP-SADe kansallinen 23.4.2013 Johanna Mätäsaho yhteensopivuus Sisällys PSOP-SADe palvelujen järjestämisen orkestroijana Palveluhakemisto-yhteensopivuus Liittyminen KanTa-palveluihin 2 Palvelujen järjestämisen

Lisätiedot

Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6)

Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6) OHJELMA 3.3.2011 ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN PERUSKURSSI Aika: 5.-8.4.2011 Paikka: Oulun maakunta-arkiston Samulin sali (Arkistokatu 6) Tiistai 5.4.: Moduuli 1 Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi Versio: 1.0 Julkaistu: 2.9.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Paikallisen tunnuksen luominen tietokantaan

Lisätiedot

Arkistolaitos Helsinki 2010. Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja sähköisten tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä

Arkistolaitos Helsinki 2010. Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja sähköisten tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä Arkistolaitos Helsinki 2010 Pysyvästi säilytettävien asiakirjojen ja sähköisten tietoaineistojen korvaaminen mikrofilmillä 1 ARKISTOLAITOS Määräys AL/13157/07.01.01.00/2010 Sisältö Arkistolaitoksen määräys

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Konstantin Hyppönen, FT Terveydenhuollon ATK-päivät 26.5.2010. Mitä ovat Tikesos-lopputuotteet?

Konstantin Hyppönen, FT Terveydenhuollon ATK-päivät 26.5.2010. Mitä ovat Tikesos-lopputuotteet? Konstantin Hyppönen, FT Terveydenhuollon ATK-päivät 26.5.2010 Mitä ovat Tikesos-lopputuotteet? Sisällys 2 Johdanto Määritysten tyypit Määritysten ryhmittely Käsitemääritykset Käsitemallit Sisältömääritykset

Lisätiedot

Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan rekisteriseloste

Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan rekisteriseloste Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan rekisteriseloste Johtoryhmä 7.2.2012 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN VASTUUHENKILÖ 4. REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5. REKISTERIN

Lisätiedot

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa- koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 28.10.2015 Keski- Suomen sosiaali- ja terveysjohdon työkokous Maarit Hiltunen- Toura, Hanna Lohijoki & Teppo Taskinen Kansa- koulu- hankkeen

Lisätiedot

YKSA(2) (https://yksa.mikkeliamk.fi) Käyttäjän ohje

YKSA(2) (https://yksa.mikkeliamk.fi) Käyttäjän ohje YKSA(2) (https://yksa.mikkeliamk.fi) Käyttäjän ohje KÄSITTEET JA LYHENTEET Palveluntarjoaja YKSA AMS Mikkelin Ammattikorkeakoulu Arkistonpalvelun työnimi Arkistonmuodostussuunnitelma. Suunnitelma siitä

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät

Terveydenhuollon ATK-päivät Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2002 Tero Tammisalo Myyntipäällikkö Alueellinen digitaalinen arkisto Aiheet Aiheen esittely Asiointi ja prosessit sähköiseksi, verkkoon Sähköinen käsittely ja päätöksenteko

Lisätiedot

Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p.

Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi. Aila Taura p. 050 351 8256 Marjut Malo-Siltanen p. 040 801 6776 ja Jaana Rimpi-Muhonen p. Henkilötietolain (523/99) 10 :n mukainen REKISTERISELOSTE 1. Rekisterinpitäjä (tarvittaessa eli jos rekisterinpitäjällä ei toimipaikkaa EU:n alueella, myös edustaja) Nimi Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi

Lisätiedot

Asiankäsittelyjärjestelmiin sisältyvien pysyvästi säilytettävien asiakirjallisten tietojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä muodossa

Asiankäsittelyjärjestelmiin sisältyvien pysyvästi säilytettävien asiakirjallisten tietojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä muodossa 1 (19) 13.12.2005 Asiankäsittelyjärjestelmiin sisältyvien pysyvästi säilytettävien asiakirjallisten tietojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä muodossa Määräys 20.12.2005 KA 1486/40/2005 Sisältö Arkistolaitoksen

Lisätiedot

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT 1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio

Lisätiedot

VAIHTOEHDOT SOSIAALIHUOLLON ASIAKAS- ASIAKIRJOJEN TEKNISEKSI STANDARDIKSI

VAIHTOEHDOT SOSIAALIHUOLLON ASIAKAS- ASIAKIRJOJEN TEKNISEKSI STANDARDIKSI Sosiaalialan tietoteknologiahanke VAIHTOEHDOT SOSIAALIHUOLLON ASIAKAS- ASIAKIRJOJEN TEKNISEKSI STANDARDIKSI Versio 1.0 Tammikuu 2008 Kuopion yliopisto, Terveyshallinnon ja -talouden laitos, Shiftec-tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen näyttömuodot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen näyttömuodot Sosiaalihuollonasiakasasiakirjojennäyttömuodot Yleinenohje 12.10.2011 MiikaAlonen KonstantinHyppönen Versio Päiväys Kohdat Muutoksensisältö Tekijät 1.0 12.10.2011 Hyväsksyttyversio MA 0.9 12.9.2011 Muutoksiaehdotuksienpohjalta

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu toimijana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkeli on historiallisen tiedonhallinnan

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 11.2.2014 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus 2601111-1 Yhteystiedot Puh: 040-186 2222,

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Pyrkimyksiä sähköisen tiedon haltuunottoon ja elinkaaren hallintaan

Pyrkimyksiä sähköisen tiedon haltuunottoon ja elinkaaren hallintaan Pyrkimyksiä sähköisen tiedon haltuunottoon ja elinkaaren hallintaan Kohti avointa ja kestävää tietoa seminaari. Mikkelin ammattikorkeakoulu 20.11.2014. Juho Rännäli, VTM, IRMS Fellow fi.linkedin.com/in/juhorannali/

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tiedonsaantitarpeiden kartoitus

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tiedonsaantitarpeiden kartoitus Alkuperäinen artikkeli julkaistu THL:n julkaisussa: Kristiina Häyrinen (toim): Sosiaali ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn tutkimuspäivät 2011. Raportteja 13/2011. Julkaisu FinJeHeW:ssä THL:n ja kirjoittajien

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

tiedon ja ihmisten johtamisen, asiakirjahallinnon osaamisen, ja jokaisen työntekijän sitoutumisen avulla.

tiedon ja ihmisten johtamisen, asiakirjahallinnon osaamisen, ja jokaisen työntekijän sitoutumisen avulla. Hyvään tiedonhallintatapaan tiedon ja ihmisten johtamisen, asiakirjahallinnon osaamisen, ja jokaisen työntekijän sitoutumisen avulla. Hyvä tiedonhallintatapa avoin pääsy julkisiin tietoihin korkealaatuista

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11.

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11. Tietosuojavaltuutetun toimiston ja arkistolaitoksen kysely hyvän tiedonhallintatavan toteutumisesta Vastauslomake: 245, N=187, Julkaistu: 24.11.2014 VASTAAJAN TIEDOT Vastaustapa: Sähköpostikutsu Vastaajan

Lisätiedot

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.

Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö. Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5. Valtakunnallinen arkistoratkaisu ja OID-koodin käyttö Antero Ensio, toimitusjohtaja Ensitieto Oy Terveydenhuollon Atk-päivät 29.-30.5.2006 Mikkeli Normatiiviset vaatimukset ja lähteet lait standardit julkaisut

Lisätiedot