Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari Matti Mannonen

Transkriptio

1 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari Matti Mannonen

2 Onnittelut Vuoden Nuorelle Konsultille Max Levanderille (Ramboll) ja muille finalisteille Katariina Laineelle (Vahanen) ja Ulla Marttilalle (A-Insinöörit)! Kuvassa oikealta vasemmalle

3 Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kiinnostavat nuoria Universum kysely 2015, tekniikan alan työnantajaranking SYKE 3 3 Helsingin kaupunki 7 16 VTT 8 4 Ramboll Pöyry A-Insinöörit Sweco FCG Neste Jacobs Tekes VR Group Destia Vahanen ÅF Citec 99 93

4 Talousnäkymät

5 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 BKT:n kasvu 2015, % Kasvu keskimäärin: +3,5 % Pohjois-Amerikka Länsi-Eurooppa Japani Kiina Intia Muu Aasia Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2014, %. Lähi-itä ja Afrikka Lähde: IMF (January 2014)

6 Suomen teknologiateollisuuden vientimarkkinat kasvavat vähemmän: 2,0 % vuonna 2015 BKT:n kasvu 2015, % Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin: +2,0 % Länsi-Eurooppa Japani Kiina Intia Muu Aasia Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %. Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Lähde: IMF (January 2015), Tullihallitus

7 Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten Indeksi 2008=100 Viimeisin tieto: helmikuu 2015 Puola Viro Belgia Itävalta Saksa Ruotsi Italia Suomi Espanja Lähde: Macrobond

8 Suomen talous kehittyy heikosti myös vuonna 2015 Bkt:n kehitys 2015/2014, % Pohjois-Amerikka: +3,1 % USA +3,2 % Kanada +2,1 % Etelä- ja Väli-Amerikka: +0,8 % Brasilia -0,7 % Meksiko +3,0 % Argentiina -0,4 % Venezuela -5,3 % Kolumbia +3,6 % Chile +2,8 % Peru +4,1 % Länsi-Eurooppa: +1,6 % Saksa +1,8 % Iso-Britannia +2,7 % Ranska +1,0 % Italia +0,6 % Espanja +2,4 % Alankomaat +1,5 % Sveitsi +0,6 % Ruotsi +2,6 % Belgia +1,3 % Norja +1,3 % Itävalta +1,1 % Tanska +1,6 % Kreikka +1,2 % Suomi +0,6 % Portugali +1,5 % Irlanti +3,2 % Afrikka Etelä-Afrikka +2,2 % Nigeria +5,0 % Egypti +3,7 % Keski- ja Itä-Eurooppa: -0,4 % Venäjä -4,2 % Turkki +3,4 % Puola +3,4 % Tšekki +2,5 % Romania +2,9 % Ukraina -5,6 % Unkari +2,5 % Slovakia +2,7 % Slovenia +1,8 % Liettua +2,8 % Latvia +2,5 % Viro +2,1 % Lähi- ja Keski-Itä Saudi Arabia +1,0 % Israel +3,3 % Aasia: +4,7 % Kiina +7,0 % Japani +1,1 % Intia +6,3 % Australia +2,6 % Etelä-Korea +3,4 % Indonesia +5,4 % Taiwan +3,7 % Thaimaa +3,8 % Malesia +4,8 % Singapore +3,1 % Uusi Seelanti+2,9 % Filippiinit +6,4 % Vietnam +6,0 % Lähde: Consensus Forecasts, March 2015 Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu maaliskuussa

9 Viimeisin tieto: helmikuu EU-maiden vienti Venäjälle jatkaa supistumistaan 450 Viennin arvo kunkin maan omassa valuutassa, 12 kuukauden liukuva summa, indeksi 2005 = Viro Iso Britannia Belgia 300 Itävalta Ranska 250 Saksa Italia 200 Alankomaat Ruotsi Norja 150 Tanska Suomi Lähde: Macrobond

10 Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat Euroalueelle heikkoa kasvua e BKT, vuosimuutos, % 2019e 2018e 2017e 2016e 2015e 2014e 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 Intia Kiina Brasilia USA Venäjä Saksa Euroalue Lähde: Consensus Forecasts, October

11 Työtuntien muutos päätoimialoittain: tuotannolliset työpaikat vähenevät Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja kansantalouden tilinpito

12 Työn tuottavuus junnaa paikallaan

13 Töitä kuitenkin riittää suunnittelussa, toivottavasti myös tekijöitä

14 Lähde: Rakennuslehti

15 Suunnittelussa olevia väylähankkeita 4,6 Mrd Lähde: Liikennevirasto

16 TEN-T ydinverkon ja kattavan verkon kehittäminen

17 Kaupungistuminen jatkuu. Se vaatii hyvää suunnittelua ja uutta kaupunkipolitiikkaa Suunnittelujärjestelmää tulee uudistaa: kaavoitusta on nopeutettava, joustavoitettava ja keskityttävä olennaisiin kysymyksiin. Asemakaavoitus kiinteistönomistajien kanssa kumppanuusmallilla, kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutokset helpoksi, normitus kevyemmäksi ja valitusoikeus koskemaan vain asianosaisia. Suurimmille kaupunkiseuduille tulee tehdä sitovat oikeusvaikutteiset seudulliset yleiskaavat. Valtion tuki infrainvestoinneille täytyy sitoa kaavatavoitteiden toteutumiseen, kuten esimerkiksi Länsimetron osalta on tehty. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vähentää liikkumistarvetta, mahdollistaa tehokkaan raideliikennepohjaisen joukkoliikennejärjestelmän, lisää kevyen liikenteen toimivuutta ja vähentää auton omistamisen, ja samalla pysäköintipaikkojen tarvetta. Keskustojen asemanseutujen maa-alueet on saatava kaupunkirakentamisen käyttöön. Uuden teknologian hyödyntämiseen perustuvien yksityisten liikennepalvelujen syntyä tulee edistää. Suomen tulevaa kehitystä tulee katsoa kokonaisuutena ja luoda kasvukäytäviä ja kasvukeskuksia koskevat yleissuunnitelmat, jotka ovat osapuolia sitovia, vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja parantavat työmarkkinoiden toimivuutta.

18 20 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % 10 SUURIMMAN KAUPUNGIN OSUUS % 76,2 66,6 Vieraskielisistä (2014) Tutkimus- ja tuotekehitysmenoista (2013) ,6 Yrityksistä (2013) Työpaikkalisäyksestä ( ) 89,3 108,5 59,7 47,3 Työpaikoista (2012) Bruttokansantuotteesta (2012) 62,7 78,3 96,3 84,7 Väestönlisäyksestä ( ) 50,6 38,7 Väkiluvusta (2013) Osuus koko maasta % 93, Lähde: Timo Aro 2015

19 Talousuudistukset purevat: pelkästään yritysverouudistuksella investointien ennustetaan kasvavan 7 miljardilla eurolla 2020 mennessä Investointien kasvun myötä yrityksillä on edellytykset lisätä työpaikkaa 35 Miljardia euroa, käyvin hinnoin Tuhatta työpaikkaa e 16e 17e 18e 19e 20e Yritysten investoinnit(vas.) Ennuste: investoinnit (vas.) Yritysten työpaikat (oik.) Ennuste: työpaikat (oik.) 1350 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, ennusteet: Teknologiateollisuus ry ja Suomen Yrittäjät

20 Palveluiden työllisyyskehitys ja ennuste Tilastokeskus, työvoimatutkimus

21 Rakentamisen työllisyyskehitys ja ennuste Tilastokeskus, työvoimatutkimus

22 Teollisuuden työllisyyskehitys ja ennuste Tilastokeskus, työvoimatutkimus

23 Julkisen sektorin supistamiselle ei ole vaihtoehtoa: Teollisuus tuottaa lähes 90 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty rahoittamaan nykyistä julkista sektoria Työpaikkojen määrä Suomessa Teollisuus Julkinen sektori Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

24 Suunnittelu- ja konsultointialan alkuvuosi

25 Indeksi 2005=100 Muutos: 1-1,2015 / 1-1,2014, % Elektroniikka - Teknologiateollisuuden toimialojen liikevaihto Suomessa kehittyy eri tahtiin Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 22 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

26 SKOL-yritysten tilauskanta kasvoi alkuvuoden aikana Kokonaiskasvu Teknologiateollisuuden tilauskantatiedusteluun vastanneiden suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli noin yhden prosentin edellisestä vuosineljänneksestä, ja kolme prosenttia viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna talonrakennussektorin tilauskanta pieneni hiukan, teollisuussektorin tilauskanta pysyi ennallaan ja yhdyskuntasektorin tilauskanta kasvoi kolme prosenttia. Vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta kasvoi vastaajayrityksissä reilut kolme prosenttia. Eniten on kasvanut yhdyskuntasektorin tilauskanta, noin 21 prosenttia. Talosektorin tilauskanta on vähentynyt vuoden takaiseen verrattuna viisi prosenttia ja teollisuussektorin tilauskanta prosentin

27 Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin / Million euros, at current prices Yhteensä / Combined Muutos / Change: / / Vientiin / Export: -5 % -9 % Kotimaahan / Domestic: +15 % +4 % Yhteensä / Combined: +12 % +2 % Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic Lähde/Source: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto / Huom. Taulukon luvut perustuvat aikasarja-analyysiin, tekstissä esitetyt luvut Identtisten vastaajayritysten vertailuun

28 Uusissa tilauksissa takapakkia Uudet tilaukset olivat kyselyyn vastanneissa yrityksissä vähentyneet peräti 19 % edellisestä neljänneksestä ja kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta. Teollisuuden suunnittelussa vastaajayritysten uudet kotimaan tilaukset ovat vähentyneet 30 % edellisestä vuosineljänneksestä ja 23 % vuoden takaisesta. Talosektorilla uudet tilaukset ovat kasvaneet reilun prosentin edellisestä vuosineljänneksestä mutta vähentyneet kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Yhdyskuntasektorin uudet tilaukset ovat vähentyneet seitsemän prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna mutta nousseet 28 % vuoden takaiseen verrattuna

29 Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin / Million euros, at current prices Yhteensä / Combined Vientiin / Export Kotimaahan / Domestic Muutos / Change: I,2015 / I,2014 I,2015 / IV,2014 Vientiin / Export: -13 % -28 % Kotimaahan / Domestic: +4 % -12 % Yhteensä / Combined: +2 % -14 % Lähde/Source: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015 /Huom. Taulukon luvut perustuvat aikasarja-analyysiin, tekstissä esitetyt luvut Identtisten vastaajayritysten vertailuun

30 Lähiaikojen näkymät lievästi optimistiset Suunnittelu- ja konsultointiyritysten näkymät ovat huhtikuun kyselyn perusteella kääntyneet lievästi positiivisiksi. Kaikkien vastanneiden joukossa saldoluku oli + 6 %. Vastaajista 63 % ennakoi markkinatilanteen pysyvän ennallaan, 22 % ennakoi positiivista muutosta ja 16 % negatiivista muutosta. Talosektorin saldoluku oli positiivisin eli + 15%, infrassa neutraali ja teollisuudessa markkinanäkymät ovat edelleen huonot, saldoluku oli -7 %

31 Jäsenyritysten tilauskannan muutokset, kotimaa ja vienti, % Kotimaa Vienti Sektori Muutos edelliseen vuosineljännekseen % Muutos vuoden takaiseen % Muutos edelliseen vuosineljännekseen % Muutos vuoden takaiseen % Talonrakennus -3,3-5,6-9,6-44,9 Teollisuus +2,9-0,6-8,2-2,0 Yhdyskunta +6,0 +31,8-12,2-21,8

32 Viennin osuus tilauskannasta sektoreittain, % Sektori I/2014 I/2015 Talonrakennus 4,4 3,9 Teollisuus 18,9 18,8 Yhdyskunta 21,5 12,3 Kaikki 16,9 14,0

33 Suunnitteluvienti alueittain

34 Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstömäärä ulkomailla ennallaan Länsi-Eurooppa / Western Europe Aasia ja Oseania / Asia and Oceania Keski- ja Itä-Eurooppa / Central and Eastern Europe Lähi-itä ja Afrikka / The Middle East and Africa Pohjois-Amerikka / North America Latinalainen Amerikka / Latin America Lähde / Source: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu / The Federation of Finnish Technology Industries labour force survey

35 Laskutus ja henkilöstö 2014

36 SKOL-yritysten laskutus , M

37

38 Suurimpien jäsenyritysten laskutus 2014, M

39 Talosektorin 20 suurinta, laskutus M

40 Yhdyskuntasektorin 20 suurinta, laskutus M

41 Teollisuussektorin 20 suurinta, laskutus M

42 Yhteistoimintamallit lisäävät suosiotaan

43 Yhteistoimintamallit kehittävät toimintaa Liikennevirasto kumppaneineen on toteuttamassa kahta allianssiurakkaa, Tampereen rantatunnelia ja Lielahti- Kokemäki-rataa. LiVi on myös käynnistänyt uuden kaksivaiheisen allianssin, jossa ensimmäisessä vaiheessa on valittu suunnittelijat ja toisessa vaiheessa toteuttajat. Helsingin yliopisto toteuttaa kiinteistöhankkeita allianssimenettelyllä. Senaatti on kehittänyt oman kärkihankeallianssin isojen hankkeiden toteutukseen. Visonin fasilitoimana on käynnistetty yhdentoista tilaajan yhteishanke integroitujen projektintoteutusmallien kehittämiseksi eri tyyppisiin hankkeisiin.

44 Uusilla yhteistyömalleilla toteutetaan lähivuosina hankkeita lähes 2 miljardilla eurolla Yhteistyömalleissa kaikki osapuolet tekevät töitä yhteisen päämäärän eteen Riskit jaetaan, samoin innovaatioiden tuotot Kaikilla on yhteinen intressi löytää esille nouseviin ongelmiin nopeasti tehokkaat ratkaisut Kaikkien osapuolten asiantuntemus ja osaaminen on koko projektin ajan käytössä Riitoja ei synny eikä syyllisiä etsitä Toimintatapa auttaa pysymään kustannusarviossa, parantamaan tuottavuutta ja laatua sekä vähentämään hukkaa ja virheitä Työskentely on kaikille osapuolille kannustavaa ja mielekästä Toiminta perustuu avoimuuteen ja luottamukseen Innovaatioiden avulla tuotetaan enemmän arvoa sijoitetulle rahalle Toteutuneissa allianssihankkeissa suunnittelumäärät ovat nousseet alkuperäisistä arvioista, mutta hankkeiden hyväksi

45 Yhteistoimintamalleissa riittää silti vielä kehitettävää Hankintamenettelyt ovat liian kalliit, esimerkiksi suunnittelualan näkökulmasta allianssihanke vie tarjoajilta enemmän rahaa kuin tuo katteena voittajalle Palkkiomekanismia pitää kehittää: suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kustannusrakenne on täysin toisistaan poikkeava, samanlaiset prosenttijakaumat eivät sovellu käytettäväksi taloudellisessa mallissa Riskien ja tuottojen jakoa on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi Pienemmille hankkeille kannattaa kehittää kevyitä menetelmiä, joilla kuitenkin saavutetaan iso osa allianssihankkeen hyvistä ominaisuuksista Tarvitaan selkeät pelisäännöt vakuuttamisesta, vakuutusyhtiöiden ja rakennusalan toimijoiden vuoropuhelu käyntiin

46 Hankintalaki uudistuu

47 SKOL-alan kannalta keskeisiä asioita: Uusia menettelyjä on lisätty ja nykyisten käyttömahdollisuuksia laajennettu. Neuvottelumenettelyistä tulee perusprosessi asiantuntijapalveluhankinnoissa vaatii tilaajalta uutta osaamista. Innovaatiokumppanuus on kokonaan uusi hankintatapa, josta ei ole kokemuksia. Innovaatioiden edistäminen ja tuottavuuden parantaminen keskeisiä lain tavoitteita. Kansalliset kynnysarvot noussevat palveluhankinnoissa euroon (merkitystä myös puitesopimushankinnoille). Kansalliset menettelyt yksinkertaistuvat huomattavasti Laatua painotetaan vahvasti. Kokonaistaloudellinen edullisuus / paras hinta-laatusuhde on vertailun lähtökohta. Pelkkä hintakilpailu palveluhankinnoissa on mahdollista vain jos hankintayksikkö erikseen perustelee miksi vertailuperusteena käytetään vain halvinta hintaa. Ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat voivat tulla mukaan valintaperusteisiin mietittävä mitä se tarkoittaa asiantuntijapalvelujen hankinnoissa. Elinkaarikustannukset ovat tulossa uudeksi vertailuperusteeksi

48 Neuvottelumenettelyn kulku Tilaaja määrittää hankinnan kohteen ja tarpeet sekä vertailuperusteet (väljästi) Osallistumishakemukset =>tilaaja pyytää alustavat tarjoukset sopivimmilta (vähintään 3) Alustavat tarjoukset pohjana neuvotteluille, käydään erikseen jokaisen tarjoajan kanssa, tietosuoja Neuvottelujen perusteella sekä tarjoajien tarjouksia että hankintayksikön etukäteen asettamia määrittelyjä voidaan muuttaa, vähimmäisvaatimuksia ja vertailuperusteita lukuun ottamatta. Vertailuperusteita voidaan kuitenkin tarkentaa prosessin aikana. Neuvottelijoiden määrää voidaan vähentää menettelyn kuluessa Tilaaja ilmoittaa neuvottelujen päättymisestä Jäljellä olevat tarjoajat antavat lopullisen tarjouksensa, josta ei enää neuvotella.

49 Uuden lain tavoitteena innovaatioiden edistäminen Innovaatiokumppanuudessa tilaaja voi yhdistää tutkimus- ja kehittämispalveluhankinnan sekä sen lopputuloksen toteuttamista koskevan hankinnan samaan hankintamenettelyyn siten, että jälkimmäistä vaihetta ei tarvitse kilpailuttaa erikseen. Innovatiivisella hankinnalla tarkoitetaan varsinaisten innovaatioiden hankinnan ohella innovaatiomyönteisiä hankintoja, jossa hankintayksikkö määrittelee tarpeensa toiminnallisina ominaisuuksina ja jossa tarjoajat voivat esittää myös uudenlaisia ratkaisukeinoja tarjouksissaan. Innovatiivisella hankinnalla voidaan tarkoittaa myösinnovaatioihin sysäävää hankintaa, jossa hankintayksikkö viestii tarpeensa markkinoille ja jossa tarjoajat joutuvat tuotekehittelyn kautta luomaan tarpeeseen vastaavan tarjouksen.

50 Toimittajan valinta puitejärjestelyissä Kansallisen kynnysarvon alittavat (=alle ) puitejärjestelyn sisäiset hankinnat eivät kuulu ehdotetun lain soveltamisalaan. Ne voidaan tehdä vapaasti hankintayksikön valitsemalta puitejärjestelyyn otetulta toimittajalta. Näissä hankinnoissa ei ole tarpeen järjestää kevennettyä kilpailutusta taikka noudattaa muutakaan puitejärjestelyn toimintamallia. Hankintayksiköiden tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei puitejärjestelyn sisäisten hankintojen tekeminen johda pilkkomiskiellon rikkomiseen. Kansallisen kynnysarvon ylittävät puitejärjestelyn sisäiset kilpailutukset on tarkoitettu toteutettavaksi kevyin menettelyin. Vertailuperusteena käytettävät avoimet ehdot, joita puitejärjestelyn sisäisessä kilpailutuksessa voidaan täsmentää, tulee ilmoittaa ennalta kilpailutettaessa puitejärjestelyyn valittavia toimittajia. Avoimet ehdot voivat liittyä esimerkiksi tapauskohtaiseen hinnoitteluun, toimitusaikoihin, palvelutasoihin taikka asiantuntijapalvelun toteuttaviin henkilöihin.

51 Markkinakartoitus (uusi pykälä) Ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten ja antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan Se voi pyytää kyseisen alan toimittajia käymään vapaamuotoista dialogia kanssaan Hankintayksikkö voi itse selvittää markkinoilla olevia vaihtoehtoja tai kutsua toimittajia esittelemään tuotteitaan Tarkoituksena on lisätä hankintayksikön markkinatuntemusta ja saada tarkempi käsitys siitä, miten hankinnan kohde kannattaisi tarjouspyynnössä määritellä

52 Ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun (uusi pykälä) Hankintayksikön on varmistettava, että mikään hankinnan valmisteluun osallistunut taho ei saa sellaista etulyöntiasemaa, joka johtaisi hankintamenettelyssä tasapuolisen ja syrjimättömän kilpailutilanteen vaarantumiseen. Siksi hankintayksikön olisi toimitettava muille ehdokkaille ja tarjoajille tieto, jonka hankinnan valmisteluun osallistunut taho on saanut hankinnan valmistelussa tai joka on valmisteluun osallistumisen tulosta. Vain mikäli hankintayksikkö ei pysty millään muulla tavalla takaamaan tasapuolista ja syrjimätöntä kilpailutusmenettelyä, voisi se viimesijaisena keinona sulkea hankinnan valmisteluun osallistuneen ehdokkaan tai tarjoajan pois tarjouskilpailusta. Perustelupakko.

53 Kaikki alkaa suunnittelusta - maapallon kestävä tulevaisuus on suunnittelijoiden työpöydällä Suunnittelijat parantavat energiatehokkuutta, luovat toimivaa elinympäristöä, kehittävät uusia tuotteita, materiaaleja, prosesseja ja tuotantomenetelmiä, suunnittelevat tulevaisuuden liikennejärjestelmää ja energiantuotantoa, ratkaisevat jätehuollon ongelmia, hyödyntävät digitalisaatiota, kehittävät uusia tapoja toimia, muotoilevat tuotteita ja palveluja... Uudet teknologiat, innovaatiot ja parhaat käytännöt syntyvät useimmiten yhteistyössä osapuolten kesken Uuden luominen ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää panostamista tutkimukseen ja kehitykseen

54 KIITOS!