Mediapainotteisten pajojen tarvetta mediataitoja kehittäviä toiminnallisia työpajoja. opas materiaalipankkia. 3, 5 ja yläluokille (8 tai 9

Transkriptio

1 MEDIAKASVATUKSEN TOIMENPITEITÄ TAMPEREELLA Lainaukset Opetusministeriön raportista kohdasta perusopetus Ehdotus toimenpideohjelmaksi mediataitojen ja -osaamisen kehittämiseksi ( ) 1. Työpajat ja yhteistyö Tulee järjestää säännöllisiä niin oppilaiden kuin opettajienkin mediataitoja kehittäviä työpajoja ja teemoja. Järjestelyissä koulu ja opettaja tarvitsevat työparin. Luonteva työpari koululle on mediatalo, -paja tai kirjasto ja opettajalle toinen opettaja tai media-alan ammattilainen esim. media-assistentti tai medianomi. Myös yhteistyö nuorisotoimen kanssa olisi hedelmällistä. Työskentelyn tulisi olla suunnitelmallista, esimerkiksi koko ikäryhmän systemaattisesti parittomina vuosina läpäisevä toiminta. 1A) Mediapajojen tavoitteena on kehittää mediataitoista kansalaistaitona osaksi koulun arkea. Erillisten pajojen tarve vähenee tulevaisuudessa. Mediapainotteisten pajojen tarvetta on hyvä tarkastella uudelleen kun mallista saadaan kokemusta kolmelta lukuvuodesta B) Tarjotaan kouluille niin opettajien kuin oppilaidenkin mediataitoja kehittäviä toiminnallisia työpajoja. Pajojen toteutus koostuu 2 tunnin kokonaisuuksista, joissa kannustetaan hyödyntämään toiminnallisia työmenetelmiä mm. yhteistoiminnallista, tutkivaa oppimista. Kokonaisuudet koostuvat - Taso 1 johdannoista ja kokeiluista (1-3 kertaa) (2-6 h), esim. liikkuvan kuvan illuusio, trikki - Taso 2 harjoittelusta ja omasta ilmaisusta (2-7) (4-14 h), esim. uutinen, animaatiopaja, kuunnelma - Taso 3 kokoavista ja soveltavista mediapajosta (5-12) (10-24h). esim. netti-tv, joulukalenteri 1C) Pajojen toteutuksesta, työmenetelmistä, sisällöistä ja ideoista luodaan opas. Opas koostuu tulostettavsta perusosiosta, joka päivittyy puolen vuoden välein sekä vuorovaikuteisesta osiosta. Vuorovaikuteinen osio hyödyntää sosiaalisen median tarjoamia helppokäyttöisiä työkaluja. Opas tulee liittää osaksi materiaalipankkia. 1D) Pajoja tarjotaan säännöllisesti 3, 5 ja yläluokille (8 tai 9). Tavoitteena on saavuttaa 20% 3 luokista (300 oppilasta / 12 opettajaa), 30% 5 luokista (500 /18) ja 10% 8 luokista (150 / 8). Pajojen järjestelyä varten varataan rahoitus sekalaisiin menoihin kuten lavastusmateriaaleihin. 1E) Pajojen järjestelyistä vastaa opettajan kanssa mediapedagogi. Sisällön päävastuu on opettajalla. Opettajan tulee myös arvoida mihin käsiteltävissä oleviin aiheisiin ja aineisiin työskentely liitetään. Suunnitelua varten malleja pajoista työskentelyesimerkkeineen tulee olla nähtävillä ja tutkittavissa esim. mediapedagogin sivustolla. Suunnittelua varten kouluilla on käytettävissä mediapedagogi tai haluttu yhteistyökumppani 2-4 tuntia. Pajojen painopisteet päätetään huhtikuussa mediapedagogin työtä ohjaavan ohjausryhmän tuella. 1F) Pajojen toteutuksessa voidaan kannatta hyödyntää mediaviikon ideaa, jolloin työskentely sijoittuu ajallisesti tiiviiseen ajankohtaan. Perusopetuksessa mediaviikko mahdolistaa joustavia järjestelyjä, jolloin opettajien omia mediataitoja voidaan parhaiten hyödyntää. Toiminnallisten työmenetelmien haastellisuuteen on myös helpompaa vastata työpareina, vaikka ryhmien koko väliaikaisesti kasvaisikin. Työkenneltäessä on hyvä huomioida että media tarjoaa monia itseohjautuvia työkaluja, mikäli työtehtävät ja tavoitteet asetetaan realistisiksi. Mediapedagogi osallistuu lukuvuoden aikana korkeintaan viiden mediaviikon järjestelyihin (2 syksyllä ja 3 keväällä). Suunniteluapua voidaan tarjota näiden viiden lisäksi kymmenelle. 1G) Pajojen toteutukseen voisi liittää teemallisia kaikkia kouluja yhdistäviä tapahtumia (kilpailu, näytös). Toteutuksessa voisi hyödyntää yhteistyötä muiden kaupungin organisaatioiden kuten kirjaston, taidekaaren ja museotoimen kanssa sekä mediatalojen esim. YLE:n ja Aamulehden kanssa. 1H) Pajojen toteutuksessa mediayhteistyötä tulisi tiivistää alueen mediatalojen kanssa. Media-alan ammattilaisten vierailut (n h) kouluilla syventävät pajoja. Vierailijuun kannattaa liittää myös mahdollisuus oppilatöiden arviointiin (n. 2 h). Vierailijan käyttö mediapajan alussa sekä lopussa töiden näytöksessä motivioi niin oppilaita kuin opettajiakin ja luo kiinnostavan viitekehyksen työskentelylle. Suositus olisi 10 media-alan ammattilaisen (n. 3x6 h/vierailija) vierailu kolmen koulun /kolmen ryhmän kanssa kouluilla lukuvuodessa.

2 1I) Pajojen toteutuksessa hyödynnetään työskentelyyn suunnittelua tekniikkaa täydentämään koulun omaa tekniikkaa. Pajojen toteutuksessa voidaan hyödyntää keskitettyä työtilaa, mediakoulua yhteistyössä museotoimen ja mediamuseo Rupriikin kanssa. Keskitetty työskentely soveltuu erityisen hyvin kokoavaan työskentelyyn (mm. netti-tv). Keskitettyn pajatilan järjetelyt tulisi toteuttaa yhteistyössä mediakasvatusta tarjoavien organisaatioiden kanssa, keskeisinä kirjasto, museot ja taidekaari. Koulujen pajoille tulisi varat syksyllä 3 viikkoa (loka-marraskuu) ja keväällä 4 viikkoa (maalis-huhtikuu). 1J) Mediabussin aluellinen malli. Mediapajojen toteuttamista varten tulisi arvioida liikkuvan kaluston kustannukset ja mahdollisuudet. Nykyinen käytäntö pohjautuu mediapedagogin omaan autoon. Etuja ja mahdollisuuksia kannattaa arvioida alueellisesti. Eri hallinto-ja kuntarajat ylittävä mediabussi voi toimia koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja tukiyksikkönä. Bussi tarjoaa apua mediapajojen toteutuksissa, suunnittelussa, oppimateriaalin tuotannossa ja julkaisussa, tekniikan ja työmenetelmien kehittämisessä sekä koulutuksissa. 1K) Opettajan työparina pajoissa toimii resurssien mukaan mediapedagogi (katso kohta 1B). Työparitöskentelyä tulisi kehittää moniammatilliseksi. Luontevia ammattiryhmiä toisten opettajien lisäksi ovat kirjaston työntekijät, medialan ammattilaiset ja media-assitentit. Media-alan ammattilaiseten vierailu motivoi ja soveltuu hyvin asiaan perehyttäessä tai töiden arvioinnissa, Media-assitenttien apu omien töiden toteuttamisessa on osoittautunut arvokkaaksi. Olennaista on kuitenkin realistiset tarpeet ja odotukset. 1L) Mediapajojen tarjontaa tulisi koordinoida yhteistyössä kouluille työpajatarjontaa tarjoavien kaupungin kirjaston, taidekaaren ja museotoimen kanssa. Yhteistyöhön olisi hyvä saada mukaan myös mediataloja ja muita työpajatoimintaa järjestäviä tahoja mm. Aamulehti, PEK, MLL. Kouluille tulisi luoda koko peruskoulua kattava työpajatarjotin eri luokka-asteille. Tarjotin vähentää päällekkäistä tarjontaa ja luo pohjan koordinnoille. Tiedotusyhteistyötä tulisi tiivistää. Syksyn työpajat tulisi tarjota huhtikuussa, kevään vastaavasti marraskuussa. 1M) Kaupungin tulisi palkata kaksi media-assitettia työpajatyöskentelyn ja mediasivuston ylläpidon tueksi. Palkkaaminen mahdollistaisi myös työharjoittelun tulevaisuudessa. 1A) 1B) 1C) 1D) 1E) 1F) 1G) 1H) 1I) 1J) 1K) 1L) 1M) 2. Kestävä osaaminen (katso myös kohta 7. koulutus) Kouluja tulisi kannustaa kehittämään luovuutta ja päättelykykyä. Ratkaisukeskeinen käsittely, jossa korostetaan tietojen soveltamista yksittäisen tiedon sijaan, luo kestävää osaamista ja luo pohjaa omalle ajattelulle ja päättelykyvylle. 2A) Kehitetään työmenetelmiä jakamalla ammatillista osaamista koulutuksissa, pajatyöskentelyssä sekä oppimateriaaleina. Koulutuksissa tulisi tekniikan muutosten hallinnan sijaan keskittyä työmenetelmien ja oppimateriaalien mielekkään, tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseen. Kannustetaan hyödyntämään opetuksessa oppilaiden teknistä mediavälineiden hallintaa. Tiedon ja kokemusten jakamista varten

3 avataan vuorovaikutteinen työtila mediasivuille, osaamisen kierrätyskeskusta. Mediasivusto myös linkkittää työtilan olemassa oleviin palveluihin. Työtila hyödyntää sosiaalisen median välineitä ja on kaikkien opettajien käytettävissä. Jaossa on vinkkien lisäksi suunnitelmia ja toteutuksia arviointeineen. Palvelu toimii ensisijaiseti virtuaalisesti verkossa. Virtuaalisen paikan lisäksi käytössä on myös koulutustila, joka tarjoaa niin täydennyskoulutusta kuin paikan sekä pedagogiselle että tekniselle kehittämistyölle 2B) Järjestetään monimuotoista opetusta, joka koostuu perehdytyksestä, työskentelystä kouluissa oman ryhmän kanssa, työskentelyn arvioinnista sekä materiaalin tuottamisesta. Koulutukseen osallistuvat saavat työskentelytuen mediapedagogilta sekä työskentelyn tarvittaessa tekniikan mm. mediasalkut käyttöönsä. Koulutuksia järjestetän kaksi kertaa vuodessa ja molempiin koulutuksin otataan kerralla korkeintaan 10 opettajaa. Opettajien tulee kuulua kohderyhmään (3,5 lk tai aineopettaja (8tai9). Noin 30 tunnin koulutus koostuu kahden tunnin johdannon jälkeen lähiopetusjalksoja 2 (à 6 h) perehdytys ja työskentely sekä koulutuksen päättävästä kahden tunnin arvioinnista. Tuettua koulutyöskentelyä on teemasta riippuen n. 15 tuntia. Koulutukset ovat osa kohdan 1 mediapajoja. Koulutuksia järjestetään kerran syksyllä ja kerran keväällä. Koulutuspäivien (3-4) ajaksi opettajat tarvitsevat kouluilleen sijaiset. 2C) Kehitetään menetelmiä osaamisen jakamiseeen; Vertaistuki kouluille (mediakasvatuksen yhdyskenkilöt ja atk-yhdyshenkilöt). Kaksi kertaa vuodessa tapaaminen mediayhteyhenkilöille atk-yhdyshenkilöiden tapaan. 2D) mediapedagogi-opettaja työpari tukipalvelun kehittäminen. Mediapedagogin päivystys on kerran viikossa, jolloin opettajien on mahdollista tulla etäopetuskeskukseen ilman varausta. Tukipalvelun (max 2 h) voi tilata myös koululle, jos tilaajana on vähintään kolme opettajaa. Mediasivustolle lisätään audiovisuaalisia opetuspakettaja joita voi ladata niin katsottavaksi opetuksessa kuin oman ammattitaioan kehittämiseksi. 2E) Koulujen mediapajojen dokumentointoidaan ja työskentelyä mallinnetaan muille luokille materiaalipankin, mediasivuston välityksellä. Dokumentoinnissa tulee huolehtia oppilaiden oikeudesta yksityisyyteen (luvat). 2A) 2B) 2C) 2D) 2E) 3. Työtilat Koulut tarvitsevat työskentelytilan, jossa tarvittava tekniikka ja havaintomateriaali ovat helposti saatavilla. Kouluilla ja kirjastoilla tulisi olla yhteistoimintaa tai tiloja, kuten oma mediateekki-koulukirjasto, joka palvelisi tiedon hankinnassa ja työstämisessä. 3A) Kouluissa Toiminnallinen mediatyöskentely vaatii välineitä. Työkentelyn vaativin vaihe, oman ilmaisun tuottaminen, on haaste koululle. Oppilailla on harvoin kokemusta työskentelystä ennen toteuttamista mielikuvia usein sitäkin enemmän. Keskeisin rajaava tekijä on aika ja välineet. Yhteinen kokeilu luokassa hahmottaa mahdollisuuksia. Työtilan käyttöä tuleekin tarkastella neljällä tarpeella: 1. Yhteinen kokeilu ja harjoittelu 2. Oma usein pienryhmissä toteutettava ilmaisu 3. Töiden viimeistely 4. Töiden julkaisu ja esittäminen yleisölle Yhteiseen kokeiluun ja harjoitteluun soveltuu hyvin luokka. Tämä edellyttää että luokassa on käytettävissä tarvittava tekniikka. Suunnitelma välineistä löytyy kohdasta 4.

4 Mikäli koulusta löytyvät työskentelyyn soveltuvat mediaohjelmat, voidaan tietokoneluokkaa tai kannettavia tietokoneita hyödyntää töiden viimestelyssä. Koulujen juhlasalit ja auditoriot soveltuvat hyvin luokan oman katselun lisäksi koulujen yhteisiin esityksiin. Suositeltavaa on että luokka pitää oman ensi-illan ensin ja valmistautuu koulun yhteiseen esitykseen kertomalla teosten ja työskentelyn taustoista. Dokumentointia varten tulee huomioida julkaisuluvat. Haastavin kohta on kohta 2, jossa varsinainen työskentely toteutuu. Haastavuutta lisää myös se, että oppilaat ovat erittäin nopeita toimimaan ja tilan ja laitteiston tulee kyetä vastaamaan mielikuvien muuntamiseen kuviksi. Kaikkien luokkien yhteinen tila, joka joustaa pienryhmätyöskentelyssä, olisi erinomainen ratkaisu. Tilaan voisi työskentelyn ajaksi jättää tarvittava materiaali esille esimerkiksi animaatioita tehdessä valaisu ja lavastus vie suuren osan ajasta. Lisätila tuo myös mahdollisuuden eriyttää työskentelyä. Tilan käyttötarvetta kannattaa arvioida yhdessä mahdollisen koulukirjaston kanssa. Kokemukset yhteiskäytöstä ovat olleet hyviä. Mediateekin yhteiskäytöstä kirjaston kanssa tulisi mallintaa vuoden 2009 aikana. Monitoimitilan tarve tulee huomioida suunniteltaessa uusia kouluja tai tehtäessä remontteja. Tilaa voidaan hyödyntää monipuolisesti pienryhmätyösketelyssä sekä media- että taidekasvatuksen tarpeissa. 3B) Koulujen yhteinen Yhteisen työtilan tarvetta tulisi arvioida yhteistyössä kaupungin mediakasvatusta tarjoavien toimijoiden kanssa. Mediamuseo Rupriikin kanssa toteutetut TV-pajat ovat olleet järjestelyiltään toimivia ja tuottaneet kustannussäästöjä liikkuvaan studiotyöskentelyn verrattuna. Koulujen tarve yhteisestä tilasta voisi olla; mediapajoille n. 8-9 viikkoa (syksyllä 3 ja keväällä 4), koulutuspäiville 5 ja kehitystyölle viikko. Yhteisen tilan käytön synergia-etuja on ilmeinen, mutta hankalaa arvioida. Netti-TV hanke ja yhteistyö Rupriikin kanssa on saanut kiitosta kouluilta. Tilan käytön suhteen yhteistyön tiivistäminen kirjaston ja taidekaaren kanssa olisivat myös paikallaan. 3C) Työskentelyssä tarvittavan tekniikan lainaaminen ja tuominen työskentelyn ajaksi paikalle on toimintavarmuuden, käytettävyden ja tuen kannalta hyvä ratkaisu. Ongelmaksi muodostuu varausajat ja laitteiston kuljetus sekä pystytys. Mediapedagogin kiertävästä toiminnasta syntyneiden kokemukset pohjlta kestävä ratkaisu olisi yhdistelmä, jossa mediapedagogi kiertää pienellä kalustolla toteuttamassa perehdytyksiä kouluille ja varsinainen omaan ilmaisuun tähtäävä työskentely keskitetään esimerkiksi koulujen mediaviikoille jolloin koulussa koulun omaa kalustoa voidaan täydentää lainakalustolla. Työskentely voidaan jossain tapauksissa toteuttaa keskitetysti yhteisessä työskentelypisteessä, jossa välineet ovat valmiina. Töiden viimeistelyyn soveltuu taas pienryhmissä koulussa. 3A) 3B) 3C) 4. Välineet Koulut tarvitsevat tekniset valmiudet niin havainnollistamiseen kuin oman ilmaisun mahdollistavaan mediatyöskentelyyn. Tarvitaan toimiva, helppokäyttöinen ja helposti liikuteltava (kannettava) opetustekniikka (esim. mediasalkku, jossa on peruslaitteisto johtoineen ja tallennemedioineen). Kouluihin tulee saada langattomat verkot (ja opettajille kannettavat tietokoneet). 4A) Luokkiin tulee asentaa laitteistot sähköisen oppimateriaalin käyttöön. Audiovisuaalisessa materiaaleissa kuvan lisäksi keskeistä on luotettava ja toimiva ääni. Ratkaisuna datatykin

5 ja kaiuttimien lisäksi voisi toimia telakontiasema, johon on helppoa kytkeä tietokone, digikamera (dokumenttikamerana), muistikorttien ja eri medioiden lukulaite sekä videokamera niin vuorovaikutuksen kuin oman ilmaisun välineenäkin. Kiinteä av-varustus on koulujen yhteistä av-kärryä käytännöllisempi ratkaisu. 4B) Kouluille tulisi kehittää koulun omaan käyttöön mieläkäs tapa tallentaa oppilaiden toteuttamia mediatöitä. Oppilaille tulee olla myös mahdollisuus muokata näitä töitä. Mediasalkut ja mediakoneet tarjoavat erään ratkaisun, mutta pitkällä tähtäimelä tulisi tukea vaihtoehtoa, jossa koulun kaikki koneet mahdollistavat meditöiden toteuttamisen. Koulujen oma mediapalvelin, johon koneet on kytketty olisi mielekäs vaihtoehto täydentäen liikkuvaa laitteistoa. Ratkaisu tulee tehdä koulukohtaisesti. 4C) Mediasalkut koulujen käyttöön Mediapedagogin työssä käyttämä mediasalkku täydentää koulun omaa laitteistoa on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Salkut tarjoavat mahdolisuuden monipuoliseen median tuottamiseen. Opetusjärjestelyissä salkut luovat joustavuutta mahdollistaen työskentelyn halutussa paikassa. Salkkujen keskeisin työvälinen on multimediatietokone, johon on asennettu keskeisimmät mediahjelmat. Kahdella käyttöjärjestelmällä toimiva kone tarjoaa median tuottamisen ja muokkaamisen lisäksi mahdollisuuden eri medioiden katsomiseen.; digi-tv, radio, CD, DVD, internet ja sovitin VHS-materiaalille ja C-kaseteille. Koneeseen asennettu muunnos-ohjelma palvelee koulun usein sekalaista formaattikantaa. Salkkuja on tällä hetkellä neljä ja ne ovat koulujen lainattavissa lomien välisen ajan. Jaksoja on lukuvuodessa viisi, syksyllä kaksi ja keväällä kolme. Koulut saavat halutessaan perehdytyksen salkun käyttöön ja tukea tarvittaessa. Laina-ajan päätyttyä avustetaan syntyneiden töiden julkaisussa halutussa muodossa. Koululla on myös mahdollisuus julkaista töitä koulujen yhteisillä mediasivustolla. Tähän tarjotaan opastusta. Laitteisto huolletaan laina-aikojen välillä. Salkkuja voi käyttää työtapojen arviointiin ja laitteistohankintojen suunnitteluun. Koska salkkuihin on asennettu keskesimmät mediaohjelmat, on koulujen helppo valita omaan toimintaansa soveltuvat. Arviointiin ja esittelyyn saa apua mediapedagogilta. Salkkujen määrä tulisi kasvattaa siten että niitä olisi noin 1/5 koulua eli noin yhteensä Ratkaisu mahdollistaisi jokaiselle koululle yhden jakson vuodessa. Salkkua voi kannettava tykin kanssa käyttää myös av-kärryjen korvikkeena tarjoten vastaavat toiminnot. Salkuissa on mukana äänentoistoa varten aktiivikaiutin. Noin 3000 euron arvoinen salkku (+ datatykki n. 1400) on av-kärryihin verrattuna kolme-neljä kertaa kertaa edullisempi. Käytettävyydeltään mediasalkut ovat av-kärryjä monipuolisempia. Salkkujen elinkaari on noin viisi vuotta, jonka jälkeen niiden käyttökelpoisuutta tulee arvioida uudelleen. 4D) Mediakoneet ohjelmineen 3/ 100 oppilasta + ulkoinen kovalevy Mediatyskentelyä varten olisi koulujen peruskoneiden lisäksi hyödyllistä varata kolme konetta erityisesti mediatuotantoihin. Kaikkien kolmen koneen tulisi rakentaa selvitymään tuotannon eri vaiheista. Ne voidaan myös eriyttää: video, ääni ja multimediakoneiksi. Koneet kannattaa sijoittaa pienryhmätiloihin. Yhden koneista olisi mielekästä olla helposti liikuteltavissa, jotta opetus onnistuu vaivattomasti. Malliksi koneiden kokoonapanoiksi sopivat mediasalkkujen koneet, jotka on testattu ja todettu toimiviksi ja luetettaviksi kouluympäristössä. Mediatöiden tallentamista varten koulujen kannattaa ottaa käyttöön ulkoinen kovalevy. Kokemukset mediasalkun kovalyvystä ovat hyviä. Mediatyöt viedät runsaasti tilaa, erityisesti videot, eikä koulun peruskoneiden resurssit ja oppilaiden kirjastumisprofiilit riitä työskentelyyn. Ulkoisen kovalevy siirto paikasta toiseen on myös tehokkain tapa käsitellä suuria 20 GT tiedostoja, jotka on keskiarvoja tehtäessä koko luokan projekteja. Ulkoisen kovalevyn käytettävyyttä lisää virran syöttö usb-tai firewirejohtoa pitkin laitteeseen. Kovalevyt ovat edullisia (n 100 euroa / 500 Gt). 4E) Median tuottamisen välineet kouluille Vaikka koulut voivat lainata käyttöönsä välineita median tuottamiseen omien laitteiden lisäksi niin OMkeskuksesta kuin mediapedagogilta, on koulujen mediavälineiden ajanmukaistaminen keskeistä. OM-keskuksen laitteiden lainauksesta ja huollosta vastaa Aki Peltola. Mediapedagoilta lainattaviin välineisiin tulee aina liittyyä suunnitelma miten niitä hyödynnetään koulutuksessa ja milaista roolia mediapedagogilla odotetaan työskentelyssä, perehdytys, koulutus, työskentely pajassa. Nämä laitteet ovat vain 3,5 ja 8-9 luokkien käytössä. Molemmista paikoista koulut saavat käyttöönsä mm. valokaluston.

6 Koulujen media tuottamisen tarvittavat perusvälineet. Arvio tarpeesta on noin sataakahtakymmentä oppilasta eli yksisarjainen koulua kohden (n euroa); 2 videokameraa (à 400) vara-akkuineen av-johto havainnollistamista varten (20) 2 mikrofonia johtoineen (à 50) 5 multimediakameraa(digi, video,äänityslaitetta) (`à 250) kierrätettävilä akkuparistoilla akkuparistot (50) akunlatauslaite vara-akuille (20) kameran jalkoja (2) (à 50) minijalkoja 5 (à 20) kevyet valot 2-6 (spottivalot halogeeneilla) (à 20) Varsinainen valokalusto kannattaa hankkia koulujen yhteiseksi tai lainata OM-keskukselta (1 valosalkku / 5 koulua) (n ). 4F) Mediaohjelmat koulujen koneille Koulujen mediatyöskentelyä varten kannattaa hankkia kevyitä median käsittelyyn soveltuvia ohjelmia. Käyttöjärjestelmien mukana tulevat ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden kokeiluun, mutta niiden rajat tulevat helposti vastaan monimuotoisemmassa töissä, kuten radio-ohjelmien luomisessa. Erityisesti mediamuotojen muuntaminen ja äänityöskentely vaativat mediaohjelmia. Toimiva ja halpa media-ohjelmien paketiksi on osoittautunut adobe mediaohjelmien kevytversiot (Adobe Premiere Elements ja Photohop Elements à 29 ). Kevytversiot muistuttavat yleistä movie maker-ohjelmaa, joten omaksuminen ei ole ongelmallista. Ohjelmien multimediaominaisuudet mahdollistavat tehdyn materiaalin monipuolisen hyödyntämisen, jolloin oppilaat voivat tehdä työnsä myös kotona omilla ohjelmilla. Suositus ohjelmien määräksi on 5 / 100 oppilasta. Mediatyöt ovat lähes poikkeuksetta ryhmätöitä, toimiva määrä on viisi henkilöä ryhmässä. 4G) Opettajille työkoneet (kannettavat tietokoneet). Luokissa telakontiasemat. Opettajan työ siirtyy tulevaisuudessa yhä enemmän sähköiseksi. Oppimisympäristöt ja oppimateriaalit ovat saatavilla verkossa. Tuntien valmisteluun opettajat tarvitsevat työvälineen. Kannettava tietokone on tähän mielekkäin ratkaisu. Luokissa oleva telakontiasema tarjoaa helpon tavan liittää kone luokan av-ympäristöön. Kannattavat tietokoneet ovat usein liitoksiltaan ja ominaisuuksiltaan pöytäkoneita monipuolisempia. Työskentelyssä käytettävien ohjelmiin perehtyminen onnistuu usein helpommin liikuteltavalla laitteella, jonka käyttö ei ole sidottu aikaa tai paikkaan. 4H) Langaton tila kouluihin. (vrt. Mediasalkkujen malli) Yhä useammat mediavälineet hyödyntävät langatonta verkkoa. Langattomuus luo joustavuutta opetusjärjestelyihin ja pienryhmätyöskentelyyn. Langaton tila voidaan toteuttaa yhteistyössä koulukirjaston kanssa. Langaton tila voidaan väliaikaisesti luoda mihin tahansa mediasalkun avulla. Salkussa on liikuteltava lähetin. 4I) Töiden siirto mediapedagogille Koulun mediamateriaalin jatkokäsittelyä varten tulee luoda sähköinen mahdollisuus materiaalin siirtoon mediapedagogille. Suojattuna yhteytenä hallintoverkon käyttöä materiaalin siirtoon tulisi arvioida. Siirtoa varten varataan 10 GT kovalevytilaa. Tila vapautuu aina siirron jälkeen. Mahdollisuutta kokeillaan kevään 2009 aikana ja saatujen kokemusten pohjalta ratkaistaan jatketaanko menetelmää. 4A) 4B) 4C) 4D) 4E) 4F) 4G) 4H) 4I)

7 5. Oppimateriaalit, tekijänoikeudet ja materiaalipankki Opettajat tarvitsevat oppimateriaalia sekä työmenetelmiä käsittelevää havainnollista aineistoa. Materiaalipankki voisi sisältää myös työskentelyn tuloksia. Olennaista on, että materiaaliin on käyttöoikeudet ja opettajien vertaistuki. Ammattituotantojen rahoituksessa voisi huomioida opetuskäyttöön tuotettavan materiaalin luomisen (esim. jonkin elokuvan kohtauksen raakamateriaalin opetuskäytön). Koulut tarvitsevat pedagogisoitua visuaalista materiaalia, jolle on hankittu copyright-oikeudet. Omassa tuottamisessa erityisen hankalia ovat ääneen liittyvät tekijänoikeudet, jotka olisi neuvoteltava koulujen kannalta toimiviksi. 5A) Oppimateriaalin saatavuuteen ja käytettävyyteen tulisi kiinnittää huomiota. Materiaalien digitoinnin sijaan kannattaa hankkia oikeuksia päivittyvään materiaaliin. Mediatalojen ja mediakasvatuksen kanssa työskentelevien organisaatioiden materiaalitarjonta on kasvussa. 5B) Internetin materiaalipankkien käyttöä tulisi edistää koulutuksin. Monen materiaalin käyttöönoton kynnyksenä voi olla esimerkin tai vertaistuen puute. Tulisi järjestää koulutusta, jossa perehdytään materiialin käyttööän toisen opettajan avulla. Esimerkeillä on keskeinen merkitys. Säännölliset pajat syksyllä ja keväällä tarjoasivat ajankohtaisen keinon jakaa ja arvioida lähteitä. Materiaalipankkien mm. YLE:n elävä arkisto, opettaj.tv, mediakasvatus.fi sekä oppimisympäritöjen käyttö ovat keskeistä sisältöä pajoissa. Linkkivinkki - palvelu voi kehittää osaksi mediasivustoa. Vinkkausta voisi kehittää yhdessä kirjaston kanssa. Kirjavinkkauksesta on hyviä kokemuksia. 5C) Kouluille tulisi tarjota mahdollisuus elokuvien käyttöön oppimateriaalina tietyillä ikäluokilla. Mediapajojen kannalta toimiva ratkaisu voisi olla 3, 5 ja 8 -luokkien tekijänoikeuksien sopiminen. Toistaiseksi sopimukset oikeuksien omistajien kanssa pohjautuvat vain koulukohtaisiin malleihin. Päätös luokkatasoisesta ratkaisusta voisi editää neuvottelua. Opetussuunnitelmat antavat tukea elokuva käytölle 6 luokille, joten neljän luokkatason tarjominen yhdeksän sijaan tuo säästöjä. Kustannukset ovat 2-3 euroa/ oppilas eli 4x 2-3x n.1500= alle eli halvempi kuin yksi av-kärry. 5D) Oppilaiden omien töiden julkaisemiseksi tarvitaan selkeä ohjeistus ja viisiportainen julkaisujärjestelmä. Ohjeistus ja julkaisustrategia koskee kaikkea mediamateriaalia: Ohjeistus: Töiden tekijänoikeuksista sovitaan oppilaiden kanssa. Sopimuksessa tulee huomioida työn ja oppilaan oman esiintymisen (niin kuvissa kuin videoissa) erillainen luonne. Molemmista tulee sopia erikseen. Alaikäisen oppilaan kohdalla sopimus tulee hyväksyä huoltajilla. Vaikka opetus Suomessa on julkista, tulee eritystä huomiota tulee kiinnittää lapsen yksityisyyden suojaan ja tekijänoikeuksiin. Oikeuksia vaaliessa tulee huomioida etteivät kaikki teokset ylitä teoskynnystä. Tämä on tyypillistä opiskeltaessa uusia taitoja. Mikään koulujen kanssa toimiva yhteistyötaho ei saa yksinoikeutta oppilaiden kanssa tehtyyn työhön, vaan kouluilla on oikeus julkaista työ halutessan joko omilla tai koulujen yhteisillä mediasivuilla. Oppilaiden tulee nähdä työt kohtuullisen ajan kuluessa niihen tekemisestä (max 3 kk.) ja päättää niiden julkaisusta..... koulu julkaisuympäristönä.... suljettu tai rajattu ympäristö, käyttäjiä paljon 1. Luokan taso keskesintä nähdä eri versioita ja arvioida oppimista. 2. Koulun taso - Töiden lisäksi tulee tuoda esille työmenetelmät, Töissä tulee arvioida julkaisukynnys. 3. Koulujen välinen Koulujen välisessä julkaisussa keskeistä on töiden ainutlaatuisuuden lisäksi mahdollisuus töiden mallintamiseen muissa kouluissa. Töiden yhteyteen tulee liittää tietoa työmenetelmistä ja työtavoista. Oppimisympäristöt ja koulujen mediasivusto tarjoavat tähän mahdollisuuksia. Toimiva julkaisumuoto on ollut myös koulujen yhteinen kevätnäytös elokuvateatterissa. Yhteistyö PEK:n elokuvateatteri Niagaran kanssa on toiminut hyvin. Kevätnäytös kannattaa järjestää elokuvateatterin lisäksi keskeisessä koulussa esim. Sammon keskuslukiossa..... aito julkisuus.... avoimet ympäristö, käyttäjiä rajoitetusti 4. Koulujen yhteinen julkinen (mediasivusto) Julkaisulupa on ehdoton edellytys työn pääsemiselle mediasivustolle. Palvelun laajeneminen toteutetaan mielekkään sisällön ehdoilla..... julkaisuyhteistyö... toisen osapuolen ratkaisut, yhteyshenkilöt huolehtivat oppilaiden oikeuksista 5. Työt mediassa tai yhteistyökumppanin julkaisuissa

8 5A) 5B) 5C) 5D) 6. Yhteistyö ja materiaalipankki (katso osin kohta 5) Tarvitaan toimivia verkostoja ja opettajan työtä tukeva, mediakasvatustietoa kokoava valtakunnallinen portaali. Mediakasvatuksen toimijoiden määrä on niin suuri, että kirjaviin määritelmiin ja eri metodien luomiin mahdollisuuksiin perehtyminen on haasteellista. 6A) Yhteistyö koulussa Mediayhteyshenkilö tiedottaa mediakasvatuksen uutisista ja ajankohtaisista asioista koululla ja viestittää koulun tarpeista mediapedagogille. Koulu voi halutessaan tilata koulutusta koululle, mikäli koulusta löytyy kolme koulutukseen osallistuvaa opettajaa. Koulutuksen kesto on kokeintaan 9 tuntia esim. 3x3 tuntia. 6B) Yhteistyö koulujen välillä Yhteyshenkilöiden yhteiset tapaamiset järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Koulujen yhteiset mediaviikot tarjoavat mahdollisuuden yhteistyöhän. Toimivana esimerkkinä voisi olla netti- TV. Koulujen kevätnäytös, mediapäivä. Näytös oppilaille ja koulutusta opettajille. 6C) Yhteistyö kunnassa, mm. koulujen ja kirjaston yhteistyö Yhteistyömuotojen kehittämistä ja tiivistämistä kirjaston, taidekaaren, museoiden, mediakavatusverkoston sekä mediatalojen kanssa 1) mediapajojen (koko vuosi) 2) mediaviikon (keväällä sanomalehtiviikkon ja elokuvajuhlien yhteydessä?) 3) mediapäivän (toukokuussa) 4) julkaisuyhteistyön mm. multimediakirjasto niin verkossa kuin kirjastossakin 5) tiedottamisen, koordinoinnin sekä 6) koulutusten järjestelyissä. 1)Yhteistyö paikallisten mediatalojen kanssa. Luodaan toimivia käytäntöjä. Yhteistyötä kilpailujen ja näyttelyiden järjestelyissä. 4) Pohditaan alueellisen mediatöistä koostuvan hyllystön lisäämistä kirjastoihin. Kokoelmiin tulisi oppilastöitä? 5) Koordinoidaan kouluille suunnattua tarjontaa. Lukuvuoden suunnittelu ja mainonta keväällä (huhtikuu) sekä organisointi (elokuu )syksyllä. Syksyn tapahtuma-koulutuskalenteri ilmestyy toimijoilta huhtikuussa, kevään marraskuussa. 6) Koulutusyhteistyö esim. VESO-päivän järjestelyissä. Keskeisinä toimijoina voisivat olla perusopetuksen lisäksi kirjasto, museot, taidekaari sekä mediakasvatusverkosto 6D) Valtakunnallinen yhteistyö Yhteistyö mediakasvatusseuran kanssa? Yhteistyö mediatalojen kanssa. Tiedotus mm. mediakasvatusseuran tiedotus. Pyydetään mediakavatusmateriaalia tarjoavia organisaatioita kehittämään materiaaleja yhdessä Tampereen kanssa esim. Aamulehti, Aikakausmedia, YLE 6E) Tehdään tunnetuksi mediakasvaustiemateriaalia sisältäviä palveluja mm. valtakunnallista mediakasvatuksen portaalia, jota ylläpitää mediakasvatusseura ry. Materiaalia esittelevät VESO-päivät tarjoavat mahdollisuuden tutustua materiaalin käyttömahdollisuuksiin. VESO-päivänä esille voisi saada myös muut valtakunnalliset materiaalit mm. opettaja.tv. 6F) Kehitetään koulujen mediasivustoa 1. materiaalipankiksi,

9 2. esitysareenaksi ja 3. osaamisen kierrätyskeskukseksi. Kehitystyöhön otetaan mukaan mediakasvatuksen kanssa työskenteleviä organisaatioita. Sivujen päivitämiseen tarvitaan mediapedagogin avuksi media-assitentti. Julkaisujärjestelmien käyttöä sivujen rakenteeksi tulee arvioida ja testata keväällä G) Sähköinen ympäristö (mediakasvastus) - oppimateriaalit (OM-keskus), oppimisympärisot, materiaalipankit - oppilaiden työt, mediapajat - koulussa oma suljettu, kirjautuminen, kouluilla oma koulukohtainen palvelin? - julkinen koulujen sivut - julkinen yhteinen mediasivusto KALENTERI - blogi (oppilaille ja opetajille töiden taustat) - hallinto LOORA - töiden suunnittelu, vertaistuki, vuorovaikutus open media -verkosto KALENTERI - alueellinen mediayhteistyö pään avauksia verkosto BLOGI, VERKOSTO, KALENTERI 6A) 6B) 6C) 6D) 6E) 6F) 6G) 7. Koulutus (katso myös kohta 2, kestävä osaaminen) Opettajien medialukutaitoa kehittävää koulutusta (kursseja, täydennyskoulutusta myös työpaikalla, veso-koulutuksia, mentorointia, media-assistenttien hyödyntämistä) on tarjottava. Opettajat tarvitsevat tietoa lasten- ja nuorten mediamaailmasta ja mahdollisuuden vaikuttaa median välityksellä (koulujen oma TV ja verkkosivut). 7A) Koulutustarve tulisi lähteä neljästä mediakasvatuksen perustarpeesta; 1) Median kieli ja ilmaisu tutuksi - mm. tukea mediapajojen toteuttamiseen 2) Media materiaalina, - koulutusta oppimateriaalin, oppimisympäristöjen käyttöön 3) Median vaikutuskeinot, - välineitä median ymmärtämiseen, sisältöjen ja vaikutusten arviointiin 4) Media opetuksen ja oppimisen apuna - työvälineet koulun arjessa mm. havainnollistamisessa ja ryhmätyöskentelyssä. 7B) Monimuotoinen opetus (katso kohta 2) Koulutusten tulisi tarjota välineitä siellä missä työ tapahtuu. Kehitetään ensisijaisesti kestävää osaamista ja panostetaan helppokäyttöiseen ja luotettavaan tekniikkaan. Monipuotoista opetusta järjestetään 2/ lukuvuosi (à 10 opettajaa). Työskentely dokumentoidaan ja luodaan materiaaliksi kaikille kouluilla (20 esimekkimateriaalia/lukuvuosi). 7C) Koulu voi halutessaan tilata koulutusta koululle, mikäli koulusta löytyy kolme koulutukseen osallistuvaa opettajaa. Koulutus voi liittyä mihin tahansa 7A) kohdan tarpeeseen. 7D) Mediapajat perehdyttävät mediatekniikan käyttöön. Ennen tekniikan ja välineiden hankintoja tulee ne testata opetuskäytössä. Menettely tarjoaa kustannussäästöjä. Tekniikka ja välineet tutuksi- koulutuksia järjestetään tarpeen mukaan 3-4 / lukuvuodessa. Koulutuksiin pyydetään noin viisi opettajaa ja tarvittaessa opetusryhmiä. Koulutus järjestetään medialuokassa (kts. Mediakoulu).

10 7E) Työmenetelmiä, suunnitelmia ja työtapoja tulee jakaa monipuolisesti. Luodaan laajeneva multimediakirjasto (videot, ääni, multimedia), jonka kehittämistyöhön opettajat voivat osallistua. Opettaja saa tarvittaessa avukseen media- tai verkkopedagogin suunnittelemaan ja toteuttamaan materiaalia. Kirjasto julkaistaan internetin lisäksi lainattavana, kopioitavana oppimateriaalina. Materiaali koostuu työskentelyä taustoittavasta osiosta ja taustaa nopeammin uudistuvasta esimerkkiosiosta. Mediapedagogin tarjoama materiaali tarjoaa pohjatyön kirjastolle rakentemiselle. Multimediakirjston rakentemisessa voi syventää yhteistyötä kirjaston kanssa. Materiaalin versiot voisivat olla myös lainattavissa kirjastosta. 7F) Koulut ja media-teemalla tulisi järjestää opettajille säännöllisiä VESO-koulutuspäiviä kaksi kertaa vuodessa. Koulutusten tulisi tarjota sekä ajankohtaista tietoa että työpajoja, joissa opettajat voivat kehittää taitoja että ilmaisua. 7G) Media-assitenttien ja medianomien koulutusta tulisi kehittää, jotta ammattiryhmät voisivat toimia kouluissa opettajan työparina. 7H) Mediayhteyshenkilöiden koulutustilaisuudet tulee järjestää kaksi kertaa vuodessa (katso kohta 2). Tapaamisilla kehitetään lukuvuoden tarjontaa. 7I) Mediakasvatusverkoston koulutus- ja suunnitteluyhteistyötä tulisi kehittää. Yhteinen suunnittelupäivä on hyvä järjestää kerran vuodessa. Päivä on myös verkoston oma koulutustapahtuma. Toiminnan ja tarjonnan koordinoimiseksi aluellisen mediakasvatusverkoston olisi hyvä kokoontua neljä kertaa vuodessa. Toiminnan kooordinointiin ja palvelujen ylläpitoon tarvitaan henkilö esim. media-assitentti. Koordinointi tuo selkeitä kustannussäästöjä ja luo opettajille kokonaiskuvan tarjonnasta. 7J) Aueellinen tapahtuma-ja koulutuskalenteri tulisi toteuttaa hyödyntämällä helppokäyttöisiä internetin tarjoamia välineitä. Keskeisintä olisi aktiivinen päivittäminen. 7A) 7B) 7C) 7D) 7E) 7F) 7G) 7H) 7I) 7J)