Ajankohtaiset aikuiskoulutuspolitiikan kysymykset Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö
|
|
- Annika Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ajankohtaiset aikuiskoulutuspolitiikan kysymykset Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö
2 HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Hallitusohjelma OKM-YOsopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Yliopiston tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus
3 Tavoitteita hallitusohjelmassa, poimintoja Aikuiskoulutus on tasa-arvoisesti tarjolla koko aikuisväestölle Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan Koulutuksen periytyvyyttä vähennetään Eri väestöryhmien eroja korkeakoulutukseen hakeutumisessa kavennetaan Parannetaan vailla tutkintoa olevien, pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien aikuiskoulutusmahdollisuuksia Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä vahvistetaan Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan. [ ] Luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä Parannetaan korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä kulttuurien-välisyyttä ja rasisminvastaisuutta edistetään koulutuksen keinoin
4 Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Aiemmin ja muualla opitun tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen Koulutuksen työelämäyhteyksiä vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla ja kesussa tavoitteeksi asetetaan, että [ ] vuotiaista on osallistunut vähintään 60 % edeltäneen 12 kuukauden aikana Koulutustilit Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia
5 HE 7/2009: Pykälän 1 momenttiin lisätty elinikäisen oppimisen edistäminen ei ole lisätehtävä vaan opintojen ja opetuksen suunnittelu- ja järjestämisperiaate. Sen mukaisesti yliopistot ottavat opetusjärjestelyissään ja tutkintojen sisällöissä huomioon erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista tulevat opiskelijat ja heidän tarpeensa. Elinikäisen oppimisen edistäminen tarkoittaa opetuksen ja opintojen ohjauksen toimintakulttuuria, joka kattaa yliopisto-opetuksen sen kaikissa muodoissa. KKA 5:2013: Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointiryhmän loppuraportti: Tausta-aineistosta päätellen valtaosa yliopistoista katsoo toteuttavansa vaikuttavuuttaan parhaalla tavalla tekemällä tutkimus- ja opetustyön mahdollisimman hyvin. Vaikuttavuus määrittyy näiden kahden tehtävän kautta ja niiden ehdoilla, mutta ei vaikuttavuudesta ja sen toteuttamisesta käsin. Aluekehittämisestä yliopistot eivät juuri puhu. Vaikuttavuudesta ei näin muodostu selvää tulosaluetta, jota aktiivisesti seurattaisiin ja mitattaisiin. Yliopistojen kolmatta tehtävää, josta käytiin monipuolista keskustelua yliopistolain uudistuksen yhteydessä, ei tällä nimikkeellä strategioissa enemmälti käsitellä. Suositus: Yliopistojen ja ammattikorkeakorkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn tähtäävä tehtävä on määriteltävä omaksi tulosalueeksi korkeakoulujen tutkimustehtävän ja opetustehtävän rinnalle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tehtävän velvoittavuudesta on tarpeen käydä avointa, tuloshakuista ja laajapohjaista keskustelua.
6 Muuttuva toimintaympäristö Työelämän muutokset; asiantuntijatyö lisääntyy ja korkeakoulumaista osaamista tarvitaan yhä laajemmin, yhä laajemmassa työtehtävien ja ammattien kirjossa Väestön muutokset; koulutustason nousu, ikääntyminen, maahanmuutto Tiedon saatavuuden ja oppimismahdollisuuksien laajeneminen, mm. MOOCit Kansainvälistyminen, kansainvälinen tarjonta Korkeakoululaitoksen muutokset; opiskelijavalinnat, rahoitusmalli, kandivaiheen uudistukset, ohjaus ja osaamisen tunnustaminen
7 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan valmistumisaikojen nopeuttamiseksi. Lisätään yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa. Lisätään ylioppilastutkinnon painoa korkeakouluihin sisään pääsyssä. Toteutetaan yhdessä korkeakoulujen valintauudistuksen kanssa hakijasuman purku lisäämällä määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta keskeisillä aloilla. Vahvistetaan alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla. Velvoitetaan korkeakoulut tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä.
8 Ns. koulutusrakennetyöryhmä (OKM 2013:2); monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla Tavoitteena tunnistettavat osaamiskokonaisuudet, korkeakouludiplomit, jotka palvelevat sekä vailla aiempaa korkeakoulutusta olevia että niitä, jotka haluavat täydentää tai uudelleen suunnata osaamistaan Toteutetaan kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 op kokonaisuuksia Tavoitteena selvittää työelämän tarvetta uudenlaisille kokonaisuuksille eri aloilla, miten parhaiten vastaavat erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin ja voidaanko niillä edistää koulutuksen saavutettavuutta alueellisesti Korkeakoulut määrittelevät kokonaisuudet yhteistyössä työelämän kanssa Kokeilun arvioinnin pohjalta päätetään, onko kokonaisuuksista tarkoituksenmukaista kehittää pysyvä osa korkeakoulututkintojen järjestelmää -> Ei kannatusta edes kokeiluun muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
9 avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan Korkeakoulut valitsevat etukäteen ilmoitetuin perustein yhteishaun ulkopuolella tutkinto-opiskelijoiksi avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella hakijoita, joilla ei ole opiskeluoikeutta korkeakoulussa Sopimuksissa tavoitteeksi, että avoimesta korkeakouluopetuksesta tutkintoon etenevien määrä vähintään kaksinkertaistuu nykytasolta sopimuskaudella Tarjontaa monipuolistetaan ja kehitetään Maksujen periaatteita tarkastellaan -> Kehittämistä kannatetaan, opiskelijoiden valintaan tutkinto-opiskelijoiksi suhtautuminen kuitenkin vaihtelee, tarjonnan monipuolistamista kannatetaan, rahoituksen avaamista pidetään tärkeänä
10 Avoimen väylän merkitys näyttöön perustuvana akateemisen opiskelijakypsyyden osoittajana tulisi saattaa parempaan asemaan. Erillisvalinnan kautta maisterin tutkintoon hakevilla on yhä useammin avoimessa yliopisto-opetuksessa suoritettuja opintoja, nämä ovat seurannan mukaan motivoituneita ja suorittavat tutkinnon normiajassa. Valintakoetta ei tule korvata avoimen väylällä ilman selvitystä väylän kautta valittujen opiskelijoiden opiskelutaidoista ja substanssiosaamisesta. Korkeakoulun on varmistettava, että kaikkia reittejä tulevilla on opintovalmiudet.
11 osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan Perustetaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskus Tehtävänä kehittää ja levittää osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen menettelyjä, avustaa korkeakouluja, oppilaitoksia sekä TE-hallintoa tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvissä asioissa sekä antaa suosituksia yksittäisissä tunnustamiseen liittyvissä erimielisyyksissä Keräisi tietoa tunnustamispäätöksistä, neuvoisi lisäopintoihin Korkeakoulut hyödyntävät sähköisen hakujärjestelmän uudistuksen yhteydessä muodostuvaa tietovarantoa aikaisempien opintosuoritusten hyväksiluvussa ja siirtymissä korkeakoulusektorin sisällä Osaksi korkeakoulujen ohjaus- ja palautejärjestelmää, toimenpiteistä ja tavoitteista erillisraportointi vuonna > Asiaa pidetään tärkeänä, mutta uutta keskusta ei kannateta
12 Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Työryhmä: Erikoistumiskoulutus perustuu työelämän ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja sellaiseksi tähtäävien tarpeisiin. Rakentuvat työelämälähtöisyyden ohella korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille. Jo työelämässä toimineille henkilöille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita korkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on muutoin osoitettu vastaava osaaminen. Laajuus on vähintään 30 op, asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään -> Näkemykset voittopuolisesti myönteisiä, erikoistumiskoulutusten kehittämistä pidetään tärkeänä, tehtävät, tavoitteet, laajuuden määrittely, tunnistaminen ja tunnustaminen hyväksytään laajasti
13 Erikoistumiskoulutusten asemointi Erikoistumiskoulutus on työelämän tunnustama ja arvostama -> yksilölle ja työnantajalle kannattava investointi YO-laki: voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, täydennyskoulutusta jne. AMK-laki: voi järjestää myös sekä erikoistumiskoulutusta ja muuta aik.koulutusta YO-laki: voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon taikka jolla yliopisto katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. AMK-laki: joka on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon taikka jolla ammattikorkeakoulu katsoo lakeihin erikoistumiskoulutuksen tavoitteet työelämä mukana määrittämässä erikoistumiskoulutuksia Syntyy joustava rakenne työn ohessa erikoistumiseen modulaarisuus Korkeakouluilla on intressi järjestää erikoistumiskoulutuksia voi järjestää maksullisena, rahoitusmalliin pienellä painoarvolla
14 Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksista sovittaisiin koulutusvastuiden (yliopistot) ja tutkinnonanto-oikeuksien (ammattikorkeakoulut) mukaisesti. -> Sopimisen lähtökohtia pidetään hyvinä, konkretisointia kaivataan Ne erikoistumiskoulutukset, joista nykyisin säädetään opetusministeriön asetuksella voivat korkeakoulujen yhdessä työelämän edustajien kanssa tekemällä päätöksellä jatkua ja kehittyä osana uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta. -> Nykyisten asetuksella säädettyjen koulutusten kanssa toimivat toivovat tarkempaa selvitystä
15 Korkeakoulut ottavat erikoistumiskoulutuksen laadunvarmistuksen osaksi omia laadunvarmistusjärjestelmiään, erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään rekisteriä. -> Hyväksytään laadun varmistus, rekisteriin muutamilla epäilyjä Erikoistumiskoulutusta voidaan toteuttaa ainoastaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, kyseessä ei ole täydennyskoulutuksen tavoin koulutus, jossa toimitaan avoimilla markkinoilla Ensisijaisia rahoittajia erikoistumiskoulutukselle työnantajat ja koulutukseen osallistuvat henkilöt, ministeriöt voivat ohjata koulutukseen rahoitusta alakohtaisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisesti Erikoistumiskoulutuksesta perittävän maksun suuruudesta päättää korkeakoulu, okm tukee korkeakouluja käynnistämisvaiheessa. -> Rahoituksessa avoimia kysymyksiä: malliin vai ei, kilpailulainsäädäntö, alv jne
16 Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla - työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen ja täydentämisen mahdollisuuksista. Tehdä tarvittavat esitykset järjestelmän selkeyttämiseksi ja parantamiseksi huomioon ottaen nk. valvontatyöryhmän esitykset. Tehdä esitys miten terveydenhuollon ammattihenkilöstön työn ja potilasturvallisuuden edellyttämä kielitaito tulee määrittää yleiset kielitutkinnot huomioiden. Tehdä esitys eri tavoista hankkia vaadittu kielitaito. Tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, arvio kustannusvaikutuksista sekä eri rahoitusvaihtoehdoista. Määräaika
17 Keskeisiä teemoja Osaamisen täydentäminen muilla tavoin kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa Kuulustelut ja niihin valmentava koulutus Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus, rahoitus, tieto koulutuksista Kohderyhmien erilaisuus rekrytointi ryhminä perhesyistä muuttaneet työelämään siirtyjät. Jos ei pystytä luomaan toimivia aikuiskoulutusrakenteita, tarkoituksenmukainen työllistyminen viivästyy ja koulutustarve purkautuu koulutuskysyntänä yhteiskunnan ja yksilön kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla
18 Uuden rakennerahastokauden rahoitusmahdollisuudet 656 milj. (ESR+valtio) osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen suuraluekohtaisia tai valtakunnallisia hankekokonaisuuksia hanketoiminnan aloittamiseen kansalliset valmiudet heti vuoden 2014 alkupuolella Pääasiallinen toiminta: koulutuksen ja työelämän välisiin siirtymiin liittyvät menetelmät ja palvelut koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen (oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen, korkeakoulut) älykkääseen erikoistumiseen ja innovaatiovalmiuksiin liittyvät osaamistarpeet erityisryhmien perustaitojen ja koulutusvaihtoehtojen sekä koulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutukseen osallistumisen kehittäminen aikuiskoulutuksen ennakointimenetelmien kehittäminen, koulutustarjonnan osuvuuden parantaminen (erit. kasvu- ja rakennemuutosaloilla) uuden ammatin hankkiminen työpaikkoja tarjoavilta aloilta työssä olevien ammattitaidon parantaminen (mm.erikoistumiskoulutusten pilotointi?)
19 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies (Survey of Adult Skills) OECD:n organisoima, tutkimukseen osallistui 24 maata. Kohdejoukkona kaikki vuotiaat maassa asuvat henkilöt, Suomessa otantahetkellä noin 3,5 miljoonaa Otokseen kuuluvista henkilöistä tutkimukseen osallistui Suomessa henkilöä, vastausosuus 66 prosenttia. Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun käyntihaastatteluina. - Ensin haastattelijan tekemä tietokoneavusteinen taustahaastattelu. - Sen jälkeen haastateltava teki perustaitojen osaamista arvioivat tehtävät itsenäisesti tietokoneella (myös paperinen tehtävävihko käytössä).
20 Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit. Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa. Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa. Suomalaisten keskimääräiset tulokset kaikilla osa-alueilla toiseksi parhaat (lukuja numerotaidossa Japani ykkönen, ongelmanratkaisussa Ruotsi)
21 Suomi (PIAAC 2012)
22 Averages for problem solving, age by Education - Highest qualification ISCED 3 and ISCED 5A, Finland (PIAAC 2012)
23 Averages for literacy, age by Education - Highest qualification ISCED 3 and ISCED 5A, Finland (PIAAC 2012) ISCED 3 ISCED 5A, master degree or less plus
24 Averages for numeracy, age by Education - Highest qualification ISCED 3 and ISCED 5A, Finland (PIAAC 2012) ISCED 3 ISCED 5A, master degree or less plus
Suomalaisen koulutuksen tavoitteita ja reunaehtoja myös avoimelle yliopistoopetukselle. Avoimen yliopiston neuvottelupäivät
Suomalaisen koulutuksen tavoitteita ja reunaehtoja myös avoimelle yliopistoopetukselle Avoimen yliopiston neuvottelupäivät 30.10.2013 Petri Haltia HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Avoin,
LisätiedotKORKEAKOULUDIPLOMIKOKOKEILUN TAUSTALLA MONIPUOLISET JA SUJUVAT OPINTOPOLUT. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 13.3.2014 Petri Haltia
KORKEAKOULUDIPLOMIKOKOKEILUN TAUSTALLA MONIPUOLISET JA SUJUVAT OPINTOPOLUT Jyväskylän ammattikorkeakoulu 13.3.2014 Petri Haltia HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Hallitusohjelma Avoin, oikeudenmukainen
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä
Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:
LisätiedotSuomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia
Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
LisätiedotAikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö
Johdon seminaari: SÄHKÖISET ASIAKASPALVELUT YHTEENTOIMIVUUS TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö Johtaja Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan
LisätiedotTaito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun painopisteet
Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun painopisteet Taito-hakuinfo 6.9.2017 Erno Hyvönen Marika Lindroth PIAAC PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies, Survey of Adult Skills
LisätiedotSosiaalityön koulutus osana yliopistolaitosta ja yhteiskuntatieteellistä koulutusalaa. Johanna Moisio, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto
Sosiaalityön koulutus osana yliopistolaitosta ja yhteiskuntatieteellistä koulutusalaa Johanna Moisio, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Esityksen sisältö talousraamit yliopistojen rahoitusmallin jatkotyö
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotKorkeakoulututkinnon (AMK) jälkeinen osaamisen kehittäminen Quo vadis? 6.11.2012
Korkeakoulututkinnon (AMK) jälkeinen osaamisen kehittäminen Quo vadis? 6.11.2012 Korkeakoulujen uudet erikoistumiskoulutukset Futurex-seminaari 6.11.2012 Petri Haltia KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotKuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia
1 Kuntoutussäätiö 30.01.2014 Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen
LisätiedotVisio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014
LIITTOUMAKORKEAKOULUT JA LAINSÄÄDÄNTÖ Liittoumakorkeakouluseminaari, Laurea 1.2.2012 Kommentit,Timo Luopajärvi Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014 Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotKorkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ
Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden
LisätiedotROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012
ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja
LisätiedotSuomalaisten aikuisten digitaaliset taidot
Hyvät perustaidot kunniaan Helsinki 17.11.2015 Suomalaisten aikuisten digitaaliset taidot PIAAC-tutkimuksen tuloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotOpintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.
Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen
LisätiedotKansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012
1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotAjankohtaista opiskelijavalinnoista
Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä
LisätiedotUudistuvat koulutusrakenteet ja osaaminen Maija Innola
Uudistuvat koulutusrakenteet ja osaaminen 17.5.2013 Maija Innola Haasteet Huoli osaavan työvoiman riittävyydestä rakennemuutoksessa elinkeinoelämän voimakkaat muutokset väestön ikääntyminen koko työvoimapotentiaali
LisätiedotLAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013
Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima
LisätiedotTaito-ohjelma lyhyesti ja kevään haun painotukset
Taito-ohjelma lyhyesti ja kevään haun painotukset Taito-hakuinfo 24.1.2018 Erno Hyvönen PIAAC PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies, Survey of Adult Skills Taitojen suora
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotAikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita
Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Hakeutujan palveluiden ajankohtaispäivä, 7.9.2012, Helsinki Congress Paasitornissa Neuvotteleva virkamies, Ulla-Jill Karlsson Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Aikuiskoulutuspolitiikan
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen
LisätiedotErikoistumiskoulutusten profiili ja asema
Erikoistumiskoulutusten profiili ja asema Projektipäällikkö, KT Hannele Seppälä, Erikoistumiskoulutusten koordinaatiohanke, Arene ry Erikoistumiskoulutusten kehittämisen tavoitteita Erikoistumiskoulutukset
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotTyön murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen
LisätiedotAjankohtaista maahanmuutosta - mikä on kansanopistojen rooli? Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä, Turun Kristillinen opisto 29.1.
Ajankohtaista maahanmuutosta - mikä on kansanopistojen rooli? Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä, Turun Kristillinen opisto 29.1.2013 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Pääministeri Jyrki Kataisen
LisätiedotAjankohtaista yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämisessä
Ajankohtaista yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämisessä Johtaja Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Helsinki 30.10.2012 Aikuisten hyödyntämiä opiskelumuotoja korkeakoulussa Tutkintoon
LisätiedotHYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Tuire Palonen
HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Tuire Palonen KORKEAKOULUTETTUJEN JATKOKOULUTUKSEN HAASTEET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄN
LisätiedotTyöelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY
Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ETOK Osaaminen ja kulttuuri
LisätiedotPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Työelämäpalvelut Harri Mikkonen 1. Tutkintokoulutus Ylempi (AMK) Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Avoin ammattikorkeakoulu 2. Täydennyskoulutus Erikoistumisopinnot
LisätiedotRakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta
Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of
LisätiedotKoulutusasiainvaliokunta
Mietintö 1 (6) Koulutusasiainvaliokunta Yleinen koulutuspolitiikka ja ammatillinen edunvalvonta Esitykset 6.1.1 6.1.11 Kaikella koulutustoiminnallaan liitto tähtää siihen, että edunvalvonta- ja järjestötyö
LisätiedotOIKEUS TUKEEN HETI KUN TARVE ILMENEE: SAAKO RIITTÄVÄT VALMIUDET JATKOA AJATELLEN? ONKO TULEVAISUUDESTA REALISTINEN VISIO?
OAJ NYT ESITYKSIÄ Työryhmän kuultavana 27.1.2012 Pääpaino oltava varhaisessa puuttumisessa ja järjestelmässä, joka estää ettei lapsesi koe seuraavaa: ei suorita peruskoulua ei jatka peruskoulun jälkeen
LisätiedotHALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN
HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN Johtaja Anita Lehikoinen Johdon IT-strategiaseminaari Jyväskylä 30.10.2007 OPETUSMINISTERIÖ /15.11.2007/1. KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN
LisätiedotAikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen
1 Työelämän murros ja aikuiskoulutuksen kipupisteet SAK:n seminaari 23.5.2016 Aikuisten osaaminen PIAACtutkimuksen valossa Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotUlkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.
Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
LisätiedotFuturex 24.10.2013 Helsinki
Futurex 24.10.2013 Helsinki Asiantuntijuus edellä korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Työryhmän esitykset kokonaisuudessaan Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen
LisätiedotELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA
ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti
LisätiedotOsaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla
LisätiedotKuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?
9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja
LisätiedotTyön murros ja elinikäinen oppiminen Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän loppuraportti, luonnos 22.1.
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän loppuraportti, luonnos 22.1. 2018 Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.1.2018 Lähtökohtia Koko koulutusjärjestelmä
LisätiedotRakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja
Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of
LisätiedotYhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen. 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi
Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi L 630/98 3 Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää
LisätiedotAikuisten taidot (PIAAC) ja nuorten aikuisten osaamisohjelma. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 23.4.2014 Petri Haltia
Aikuisten taidot (PIAAC) ja nuorten aikuisten osaamisohjelma Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 23.4.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment
LisätiedotTuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010
Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason
LisätiedotNUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI
EK:n puheenvuoro NUORTEN TYÖSSÄOPPIMIS- JA OPPISOPIMUSUUDISTUKSEN VALTIONAVUSTUSTEN ALOITUSSEMINAARI 11.2.2014 Mirja Hannula mirja.hannula@ek.fi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset (18.10.2012) koulutuksen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Satu Ågren 16.3.2016
Kommenttipuheenvuoro Satu Ågren 16.3.2016 EK:n jäsenyrityksissä tehdyt rekrytoinnit koulutusasteen mukaan 2013 Teollisuus 40% 31% 25% 4% Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Rakentaminen 91% 7% 2%
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotAikuisten osaamisen arviointi
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Aikuisten osaamisen arviointi Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto antero.malin@jyu.fi Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC Survey of Adult Skills PIAAC:
LisätiedotLukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous
Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 25.10.2017 Tausta Hallituksen päätös lukiouudistuksen toteuttamisesta keväällä 2017. Lukiouudistus
LisätiedotKaksoistutkintotyöpaja Hannu Sirén
Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen
LisätiedotTyössäoppiminen - talous- etiikka
Työssäoppiminen - talous- etiikka! Soili Nevala Asiantuntija SuPer ry SuPerin eettinen työryhmä Työssäoppiminen Osa perustutkinnon vaatimasta ammattitaidosta opitaan oppilaitoksen ulkopuolella työpaikoilla
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotLukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalinnat
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017-2019 Esitys TAMKin Opo-infossa 11.10.2017 Taustaa Sipilän hallitusohjelman tavoitteena opiskelijavalintojen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotSopimus, kausi 2013-2016 14.02.2013 Aalto-yliopisto Sivu 1(8)
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA AALTO-YLIOPISTON VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2013-2016 Opetus-ja kulttuuriministeriö ja yliopisto ovat yliopistolain (558/2009) 48 :n 1 momentin nojalla sopineet yliopiston
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotHallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön
Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
LisätiedotVALMA - säädösten valmistelu
VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-
LisätiedotAjankohtaista koulutuspolitiikassa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.
Ajankohtaista koulutuspolitiikassa Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.2013 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Suomen kokonaistuotanto jää tänä
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN KOKONAIS- TILANNE; miten laadusta huolehditaan leikkausten jälkeen?
AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOKONAIS- TILANNE; miten laadusta huolehditaan leikkausten jälkeen? TAKKI-VERKOSTON SEMINAARI Eduskuntatalon auditorio, 07.11.2012 Timo Luopajärvi Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotAHOT korkeakouluissa hanke: http://ahot.utu.fi Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä- Suomen korkeakouluissa hanke: www.uef.
AHOT korkeakouluissa hanke: http://ahot.utu.fi Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä- Suomen korkeakouluissa hanke: www.uef.fi/ahot Työelämäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta UEF:n
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, muut.
LisätiedotOpintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu. Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen
Opintopolku.fi uusi kansallinen koulutustiedon ja haun verkkopalvelu Aikuiskoulutuksen asiakirjat 24.1.2013 Helsingin Messukeskus Sari Ellonen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt
LisätiedotTYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet:
TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yrityksessä toimiminen 15 osp Tavoitteet: arvioi oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista. täsmentää
LisätiedotUusi NAO maahanmuuttajille
Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille
LisätiedotAvoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä
Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
LisätiedotSosnetin peruskoulutuksen työvaliokunta. Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, Jyväskylä 20.5.
Sosnetin peruskoulutuksen työvaliokunta Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, Jyväskylä 20.5.2014 AHOT korkeakouluissa -hanke (ESR), Sosiaalialan osahanke
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
LisätiedotKärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia
Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin
LisätiedotKorkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia
Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotYhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016
Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain
Kajaanin ammattikorkeakoulun tulokset KAMK 20-strategian kehittämisalueittain KANSALLISEN JA ALUEELLISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN Vetovoima Ensisijaisten hakijoiden osuus ammattikorkeakoulun ilmoittamista
LisätiedotOsaamisperusteisuus työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Opettajan opas
Osaamisperusteisuus työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Opettajan opas Mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa? Tutkinnon perusteissa ammattitaitovaatimukset ilmaistaan ammattitaitona ja osaamisena, joita
LisätiedotErikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset. Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen
Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen Erikoistumiskoulutus tarkoitettu korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi suunnataan
LisätiedotKoulutuspolitiikan linjauksia
AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OSANA AIKUISKOULUTUKSEN KOKONAISUUTTA Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 15.11.2012 Petri Haltia Hallitusohjelma 22.6.2011 Koulutuspolitiikan linjauksia Koulutus ja tutkimus
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012
OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
LisätiedotARENEn strategia 2010 2014. 15.9.2009 - Helsinki ARENEn hallitus
ARENEn strategia 2010 2014 15.9.2009 - Helsinki ARENEn hallitus ARENEn visio, toiminta-ajatus ja strategia VISIO SUOMALAISESTA AMMATTIKORKEAKOULUTUKSESTA Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
Lisätiedot