Koulutuspolitiikan linjauksia

Transkriptio

1 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OSANA AIKUISKOULUTUKSEN KOKONAISUUTTA Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Petri Haltia Hallitusohjelma Koulutuspolitiikan linjauksia Koulutus ja tutkimus vuosina Kehittämissuunnitelma. Laajoja, useita sektoreita koskevia tavoitteita mm. - väestön koulutustasoa nostetaan; suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä - koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma - osaavan työvoiman saatavuus turvataan; mm. opintojen nopeuttaminen, läpäisyn parantaminen - opiskelijavalintojen kehittäminen - koulutustarjonta suunnataan työelämän tarpeiden mukaisesti - elinikäistä oppimista ja ohjausta edistetään; mm. osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - koulutustilit - maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista edistetään - koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta, nuorten aikuisten osaamisohjelma 1

2 Suomalaiset aktiivisia aikuisopiskelijoita, tavoitteet vielä korkeammalla Aikuiskoulutustutkimus 2006: 52 prosenttia vuotiaista oli osallistunut aikuiskoulutukseen kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana EU:n työvoimatutkimus: vuonna 2011 suomalaisista vuotiaista 23.8 prosenttia osallistui koulutukseen kyselyä edeltäneen neljän viikon aikana (EU keskiarvo 9.6 %) KESU: vuonna 2016 osallistuneita 60 % edeltäneen 12 kuukauden aikana, 27 % neljän viikon aikana. Mikään osa väestöstä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. - Avoimeen yliopisto-opetukseen vuonna 2011 osallistuneita Osallistumisesta ja aikuisten taidoista uutta tietoa 2013: Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC (Programme for International Assessment of Adult Competencies), OECD:n organisoima, mukana yli 20 maata, vuotias väestö: taustakysely (mm. koulutus- ja työhistoria nykyinen työn ja sen piirteitä, taitojen käyttö työssä ja työn ulkopuolella) + suoraan arvioituna lukutaito, numeeriset taidot, ongelmanratkaisutaidot tietoteknisessä ympäristössä (kyky hankkia ja arvioida tietoa sekä suorittaa käytännöllisiä tehtäviä tietokoneiden avulla) Aikuiskoulutustutkimus, tehty vuodesta 1980 noin viiden vuoden välein, nyt Euroopan laajuisena (Adult Education Survey, AES) ERIKOISTUMISKOULUTUKSET (KESU 153.) Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Korkeakoulut kehittävät erikoistumiskoulutuksia korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuvan erityisosaamisen ja työelämätarpeen pohjalta. Erikoistumiskoulutusten kokonaisuus korvaa nykyiset ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot ja niitä voidaan järjestää tutkintoja täydentävinä koulutuksina taikka osana tutkintoa. Koulutuksille luodaan korkeakoulujen yksittäisten koulutusten tunnistamisen mahdollistava laadunvarmistusjärjestelmä. 2

3 Erikoistumiskoulutuksia valmistelevan työryhmän tehtävät Työryhmän tehtäväksi on määritelty aikuiskoulutuspolitiikan ja korkeakoulupolitiikan tavoitteet huomioon ottaen: määrittää erikoistumiskoulutuksen tehtävä ja tavoitteet määrittää erikoistumiskoulutuksen asema suhteessa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja muuhun korkeakorkeakoulujen täydennyskoulutukseen tehdä esitys tarvittavista säädösmuutoksista, erikoistumiskoulutusten laadunvarmistusjärjestelmästä ja erikoistumiskoulutuksen rahoittamisesta kuvata erikoistumiskoulutusten toteuttamismalleja Työryhmässä käsiteltyä mm. erikoistumiskoulutuksen tarkoitus, tehtävä ja tavoitteet eri näkökulmista (työpaikat ja markkinat, koulutusjärjestelmän toimivuus ), kohderyhmä, määrä, laajuus ja taso, rakenne (modulaarisuus), AHOT, Myös mitä erikoistumiskoulutuksista ei toivota. Työryhmän määräaika KESU korkeakoulujen aikuiskoulutuksesta (154.) Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontaansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen kokonaisuuden. Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla joko integroituna tutkintokoulutukseen tai järjestettynä erillisissä ryhmissä. Koulutus voidaan toteuttaa omaehtoisesti suoritettavana avoimena korkeakouluopetuksena, erillisinä opintoina tai maksullisena täydennyskoulutuksena esimerkiksi työnantajan tilauksesta. 3

4 Rakennetyöryhmä Asetettu , määräaika Työryhmä koskien korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutokseen, työurien pidentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen koulutusta kehittämällä Työryhmän tehtävänä on tehdä tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa esityksiä Suomeen soveltuvista, hallituksen työelämän kehittämistä ja koulutuksellista tasa-arvo koskevia tavoitteita tukevista toimenpiteistä - koulutustarjonnan ja työvoiman koulutusrakenteen kehittämiseksi - koulutuksen järjestämistapojen sekä tutkintorakenteiden monipuolistamiseksi Rakennetyöryhmä Asettamispäätöksestä (korostukset PH): Avoimella yliopistolla on tänä vuonna valmistuneen selvityksen mukaan merkitystä myös työelämässä vaadittavan osaamisen täydentäjänä. Opiskelijoiden näkökulmasta kyseessä voi olla työllistymismahdollisuuksien parantaminen, nykyisissä tehtävissä vaadittavan osaamisen syventäminen tai laajentaminen, valmistautuminen alan vaihtoon tai esimerkiksi uuden opetettavan aineen pätevyyden hakeminen. Eräin osin aikuiset käyttävät avointa yliopistoa myös väylänä tutkintoopintoihin. Nykyistä kandidaatin tutkintoon johtavaa erillisvalintaa pidettiin jossain määrin epäselvänä. Avoimessa ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa opintoja, joita voidaan hyödyntää tutkintoa suoritettaessa tai työelämässä. On tarkoituksenmukaista arvioida myös avoimien korkeakouluopintojen hyödyntämisen mahdollisuuksia rakennemuutoksessa. 4

5 Muut uudistukset -opiskelijavalinnat -koulutusvastuusäädökset -... Avoin yliopistoopetus; roolit, tehtävät, tavoitteet...? Yliopistolaki: Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. HE 7/2009: Pykälän 1 momenttiin lisätty elinikäisen oppimisen edistäminen ei ole lisätehtävä vaan opintojen ja opetuksen suunnittelu- ja järjestämisperiaate. Sen mukaisesti yliopistot ottavat opetusjärjestelyissään ja tutkintojen sisällöissä huomioon erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista tulevat opiskelijat ja heidän tarpeensa. Elinikäisen oppimisen edistäminen tarkoittaa opetuksen ja opintojen ohjauksen toimintakulttuuria, joka kattaa yliopisto-opetuksen sen kaikissa muodoissa. OKM tulevaisuuskatsaus 2010: Elinikäinen oppiminen edellyttää, että yksilöillä on tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset mahdollisuudet uuden oppimiseen koko elämänkaaren ajan, ja koulutusjärjestelmä tarjoaa kaikille opiskelijaryhmille heille sopivia tapoja osaamisen kehittämiseen. Elinikäisen oppimisen toteutumiseksi koulutusjärjestelmän on otettava huomioon eri elämänvaiheissa olevat oppijat. 5

6 Aikuiskoulutuksen rooli nyt ja tulevaisuudessa Aikuiskoulutus toisen mahdollisuuden tarjoajana, työelämän muuttuviin tarpeisiin reagoijana ja vastaajana, yhteiskunnan yhtenäisyydestä huolehtijana, eri väestöryhmien yhteiskuntaan kiinnittäjänä... Vahvuuksia laajat aikuiskoulutusmahdollisuudet ei koulutuksellisia umpiperiä hyvät ja motivoituneet opettajat laaja järjestäjäverkko monipuolinen koulutustarjonta aloittain ja asteittain työelämäyhteistyö joustavuus jne. Kehitettävää ja huolehdittavaa osallistuminen ei jakaudu tasaisesti; osallistumispohjan laajentaminen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut koulutuksen laatu, saatavuus, vaikuttavuus, osuvuus verkostoituminen, toimintamallien kehittäminen, yhteinen näkemys hakeva toiminta Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen suunta? Koulutustarjonta muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jossa täydennyskoulutuksella on selkeä asema ja kytkentä korkeakoulun profiiliin Tutkinnon osia kehitetään ja hyödynnetään, joustavat mahdollisuudet hankkia tarvitsemaansa osaamista täydentävää koulutusta Uudet erikoistumiskoulutukset tulevat olemaan kysyttyjä ja arvostettuja Työelämän tarpeet on entistä paremmin huomioitu, työelämäyhteydet ovat vahvoja, tarpeisiin vastataan joustavasti ja nopeasti Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on entistä toimivampaa ja kaikkia osapuolia hyödyttävää Avoimella korkeakouluopetuksella edelleen tärkeä tehtävä sekä tasaarvon edistäjänä, korkeakoulutuksen alueellisen saatavuuden turvaajana että yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin vastaajana? 6

7 EUROOPPALAINEN AIKUISKOULUTUSOHJELMA Neuvoston päätöslauselma 2011/C 372/01 "... aikuiskoulutusohjelma olisi nähtävä osana visiota, jolla pyritään vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella lisäämään alan yleistä näkyvyyttä ja erityisesti - kehittämään aikuiskoulutusta varten uusi toimintamalli, jossa keskitytään oppimistuloksiin sekä oppijan vastuuseen ja itsenäisyyteen - kannustamaan tehokkaiden elinikäisen ohjauksen järjestelmien samoin kuin epävirallisen ja arkioppimisen validointia koskevien yhteensovitettujen järjestelmien kehittämiseen - lisäämään työnantajien tietoisuutta siitä, että aikuiskoulutus edesauttaa tuottavuutta, kilpailukykyä, luovuutta... - kannustamaan korkeakouluja ottamaan vastaan tavanomaisesta poikkeavia opiskelijaryhmiä, kuten aikuisopiskelijoita, osoittaakseen sosiaalista vastuuta ja avoimuutta koko yhteisöä kohtaan ja sekä vastatakseen väestörakenteen haasteisiin ja ikääntyvän yhteiskunnan tarpeisiin - edistämään työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asemaa aikuisten opiskelutarpeiden nivomisessa ja oppimismahdollisuuksien kehittämisessä - edistämään koulutusresurssien tasapainoista jakamista koko elinkaaren ajan... - jne. (kaikkiaan 13 kohtaa) EUROOPPALAINEN AIKUISKOULUTUSOHJELMA "Aikuiskoulutus on keskeinen tekijä elinikäisen oppimisen jatkumossa ja kattaa suuren joukon viralliseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyviä sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toimia, joihin aikuiset osallistuvat peruskoulutuksen jälkeen." Neuvosto kehottaa "hyväksymään uudistetun eurooppalaisen aikuiskoulutusohjelman, jolla jatketaan, täydennetään ja tuetaan aikuiskoulutusta koskevaa työtä ET 2020:n strategisissa puitteissa määriteltyjen neljän strategisen tavoitteen osalta. Painopistealueet: 1.Elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden toteuttaminen - Edistetään aikuisille tarkoitettuja joustavia oppimispolkuja, mm. korkeakoulutukseen pääsyn helpottamiseen niille, jotka eivät täytä tavanomaisia pääsyvaatimuksia, ja monipuolistetaan korkeakoulujen tarjoamia aikuiskoulutusmahdollisuuksia 2. Koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen 3. Tasapuolisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen aikuiskoulutuksen avulla 4.Aikuisten luovuuden, innovoinnin sekä heidän oppimisympäristöjensä kehittäminen 5.Aikuiskoulutusta koskevan tietopohjan parantaminen ja aikuiskoulutuksen seuranta 7

8 Neuvosto "Kehottaa näin ollen tekemään aktiivisesti yhteistyötä EU:n tasolla tukeakseen toimien onnistumista edellä mainituilla painopistealoilla, erityisesti... iv) nimeämällä kansallisen koordinaattorin muiden jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön helpottamiseksi aikuiskoulutusohjelman täytäntöönpanossa". OKM/Petri Haltia Kansallisen koordinaattorin tehtävät: -toimia aikuiskoulutuksen edistäjinä ja lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta ja hyvistä käytännöistä muissa maissa -varmistaa yhteistyö ministeriöiden, sidosryhmien, elinkeinoelämän, ei-valtiollisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, tavoitteena kehittää aikuiskoulutuspolitiikkaa ja sen koordinointia laajempien sosioekonomisten politiikkojen kanssa -seurata ja raportoida kansallista kehitystä Ohjelman toimeenpanoon tukemiseen Grundtvig-projektirahoitusta koordinaattoreille (Suomi n euroa). Suomessa tavoitteena tukea nuorten aikuisten osaamisohjelman toteutumista ja laajemmin vähän koulutettujen koulutukseen osallistumista ja siellä pysymistä: dialogia, tiedotusta ja hyvien käytäntöjen levittämistä, selvitystä, seurantaa ja raportointia, seminaareja. 8