HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ Helsinki Tuire Palonen

Transkriptio

1 HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ Helsinki Tuire Palonen

2 KORKEAKOULUTETTUJEN JATKOKOULUTUKSEN HAASTEET JA EHDOTUS JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Kytkös-raportin ehdotusosa. Koko raportti julkaistaan OKM:n sarjassa piakkoin.

3 Kytkös -hankkeen toteutukseen osallistuneet Akatemiaprofessori Erno Lehtinen, TY Dosentti Tuire Palonen, TY Professori Päivi Tynjälä, JY Erikoistutkija Kirsi Klemelä, TY Erikoistutkija Kirsi Pohjola, JY Erikoistutkija Koen Veermans, TY KT Satu Merenluoto, TY

4 Työn lähtökohdat Asiantuntijuustutkimus ja sen avaama kuva asiantuntijuuden kehittymiseen ja ylläpitämiseen sekä erityisen korkeatasoisen asiantuntijuuden edellytyksiin Laaja kansainvälinen selvitys korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutuksen malleista sekä kehitteillä olevista ratkaisuista Kotimaisen tilanteen kartoitus haastattelujen, tutkimusten, tilastojen ja työryhmäraporttien pohjalta Ns. Oppisopimustyyppisen jatkokoulutuksen rahoituksella toteutettavien koulutusmallien yksityiskohtainen arviointi

5 Korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteet Korkeakoulutetut tärkeissä asiantuntijaammateissa Teknologinen kehitys, globalisaatio ja muut yhteiskunnalliset muutokset haastavat jatkuvasti sen hetkisen osaamisen Suomalaisen yhteiskunnan kyky vastata kansainvälisiin haasteisiin riippuu paljolti korkeakoulutetun työvoiman osaamisesta

6 Kansainvälisen selvityksen taustaa Olemme tarkastelleet olemassa olevia tai innovatiivisia malleja ja käytäntöjä, joita on luotu tukemaan tutkinnonjälkeisen koulutuksen järjestämistä korkea-asteella. Se sisältää maakohtaisen tarkastelun, jossa ovat mukana: Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa, Iso- Britannia ja Australia. Tavoitteena on ollut vertailla koulutusmalleja sellaisissa maissa, joita Suomen järjestelmä muistuttaa (esimerkiksi Pohjoismaat) tai joista rakenteellisista eroista huolimatta voitaisiin ottaa oppia

7 Vertailu kohdistui tiettyihin piirteisiin, ei koko järjestelmään Tarkastelimme erityisesti ammatillisesti suuntautuneita koulutusohjelmia. Näyttää siltä, että ammattien lukumäärä kasvaa, koska monissa ammateissa jatkuu erikoistumiskehitys. Uusia aloja syntyy koko ajan. Uusien ammattien tunnistaminen on sidoksissa erilaisten julkisten ja yksityisten päätöksentekijöiden toimiin, ts. erilaisten uusien palveluiden käyttäjiin ja niihin liittyviin säädöksiin, mahdollisuuksiin ja ohjeisiin. Tarkoituksena ei ollut verrata kokonaisia systeemejä toisiinsa, vaikka viittauksia tiettyihin malleihin onkin esitetty. Tällaisia ovat esimerkiksi Saksan oppisopimuskoulutus, Britannian ja Australian vahva ammatillinen suuntautuminen, bachelor -tutkinnon asema tai suuri ei-yliopistollinen sektori Alankomaissa.

8 Nousevat ammatit, uudet alat Nousevien ammattien yhteydessä on tärkeää kehittää jonkinlaisia tunnistamismekanismeja, joihin nojautuen voidaan varmistua siitä, että uusien ammattien harjoittajilla on standardit toimintatavat ja uskottava tietoperusta, joihin heidän osaamisensa perustuu. Jos akkreditointijärjestelmiä ei ole käytössä, onko muita tapoja osoittaa ammattiin tulevien pätevyys? Pystytäänkö eri alojen omien sertifikaatti- yms. käytäntöjen kautta osoittamaan kokemuksen kautta kertynyttä osaamista? Miten korkeakoulujen jatko- ja täydennyskoulutus on varautunut tukemaan uusien asiantuntijuuden alojen kehittymistä?

9 Kv-mallit: miten tuetaan asiantuntijuuden kehittymistä? Voimakas huomion kiinnittäminen postexperience koulutukseen Modulaarisen koulutuksen ajatus, jossa erilaiset koulutukset voidaan liittää myöhemmin tehtäviin laajempiin kokonaisuuksiin ja tutkintoihin Suppeampien ja laajempien koulutusten akkreditoinnin korostaminen Osa-aikaisesti työn ohessa toteutettavat jatkotutkinnot Korkeakoulujen ja työelämän tiivis yhteistyö postexperience koulutuksen järjestämisessä

10 Järjestelmän muutostarpeet (1) Korkeakoulutetun työvoiman osaamisen tason ylläpitäminen, kehittäminen ja uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen. Huippuasiantuntijuuden polkujen vahvistaminen. Työelämän, yhteiskunnan ja yksilön kehitystarpeiden parempi ja tasapainoisempi huomioonottaminen koulutustarjonnassa ja kysyntälähtöisyyden lisääminen.

11 Järjestelmän muutostarpeet (2) Julkisen rahoituksen tarkoituksenmukainen ja oikeudenmukainen suuntaaminen. Koulutuksen investointiluonteen vahvistaminen sekä työntekijöiden oman ja työnantajien vastuun korostaminen Insentiivien lisääminen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille korkeatasoisten ammatillisesti suuntautuneiden jatko- ja täydennyskoulutusohjelmien kehittämiseen Koulutusviennin edellytysten vahvistaminen

12 EHDOTUKSET (1) Tutkinnon ja maksuttoman opiskeluoikeuden uudelleenmäärittely Korkeakoulussa suoritettu tutkinto voi olla opiskelijalle maksuton tai sitä voidaan tarjota maksullisena koulutuksena Erikseen määritellään minkä laajuiset korkeakouluopinnot tarjotaan opiskelijalle maksuttomana (koulutusseteli tai jokin muu malli) Tavoitteena saada ryhtiä ammatilliseen jatkokoulutukseen liittämällä se tutkintojärjestelmään Samalla voidaan paremmin suunnata julkisen rahoituksen tarkoituksenmukaista käyttöä

13 EHDOTUKSET (2) Korkeakoulutettujen ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen tasot ja tutkinnot Erilliskurssit eri jatko- ja täydennyskoulutuksen eri tasoilla Korkeakoulututkintoa täydentävä erikoistumistutkinto Ylempi AMK-tutkinto Ammatillisesti suuntautuneet maisteriohjelmat (Executive Master) Ammatillinen lisensiaatin tutkinto

14 EHDOTUKSET (3) Laadunvarmistus ja akkreditointi Luodaan valtakunnallinen akkreditointijärjestelmä korkeakoulututkintoa täydentäviä erikoistumistutkintoja varten Nykyistä läpinäkyvämpi korkeakoulun sisäinen akkreditointimalli maisteriohjelmille ja ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille Ammatillisten lisensiaattitutkintojen laadunvarmistus toteutetaan yliopistojen tohtorikoulujen puitteissa Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön vahvistaminen ammatillisesti suuntautuneen jatkokoulutuksen laadun varmistuksessa

15 EHDOTUKSET (4) Julkinen rahoitus ja kysyntälähtöisyyden lisääminen Koulutuksen järjestäjät ja järjestäjävastuu Korkeakoulujen ainelaitosten ja osastojen vastuun korostaminen Korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden yhteistyö Työssä oppimisen mallien kehittäminen osana korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutusta