Uudistuvat koulutusrakenteet ja osaaminen Maija Innola

Transkriptio

1 Uudistuvat koulutusrakenteet ja osaaminen Maija Innola

2 Haasteet Huoli osaavan työvoiman riittävyydestä rakennemuutoksessa elinkeinoelämän voimakkaat muutokset väestön ikääntyminen koko työvoimapotentiaali käyttöön työurien pidentäminen työllisyysasteen nostamiseksi mahdollisuudet päivittää ja uusintaa osaamista työmarkkinoiden sukupuolisegregaation purkaminen Koulutustason nostaminen osaamisen kasvanut merkitys Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa kasvanut viime aikoina selvästi hitaammin kuin OECD-maissa yleensä vuotiaat suomalaiset sijoittuvat korkea-asteen tutkinnon suorittaneista OECD-maiden keskijoukkoon Asetettu Korkeakoulutuksen tuottaman osaamisen tarve lisääntyy Tavoitteena nostaa suomalaiset maailman osaavammaksi kansaksi 2020 mennessä Korkeakouluopintoja entistä joustavammin ja laajemmalle väestönosalle Työikäisen väestön koulutusrakenteella on suora yhteys työllisyysasteeseen

3 Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä OKM:n asettama työryhmä koskien korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistä vastaamaan yhteiskunnan rakennemuutokseen, työurien pidentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Muistio luovutetaan ministerille Laaja lausuntokierros Lausuntoja saatiin lähes 80 (amk:t, yliopistot, opiskelijajärjestöt, VM, TEM, maakuntien liitot, työmarkkinajärjestöt, ELY-keskukset)

4 Työryhmän määrittelemä tavoitetila korkeakoulutukseen päästään entistä paremmin välittömästi toisen asteen koulutuksen jälkeen, lukion tai ammatillisen koulutuksen suorittaneiden koulutusura voi jatkua katkeamatta aikuisten korkeakoulutukseen osallistumisen kynnys on matala ja opiskelumahdollisuudet joustavia. entistä useammalla on mahdollisuus korkeakouluopintoihin ja tutkintoja tai osaamista tuottavia kokonaisuuksia suoritetaan entistä enemmän. korkeakoulutuksessa on iältään, tavoitteiltaan ja toiveiltaan moninaiselle opiskelijajoukolle useita vaihtoehtoja tutkinnon suorittamiselle ja osaamisen saavuttamiselle, täydentämiselle tai uudelleen suuntaamiselle. korkeakoulujen tutkintorakenne, koulutustarjonta sekä joustavat toimintamallit mahdollistavat kiinteän yhteyden koulutuksen ja työelämän välillä, katkeamattomat työurat ja yksilölliset opintopolut. tutkintorakenne ja koulutustarjonnan alueellinen saatavuus tarjoavat todelliset mahdollisuudet entistä laajemmalle opiskelijajoukolle saavuttaa korkeakoulutasoista osaamista. Tehokkaat osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät käytännöt tukevat työ- ja opintourien yhdistämistä. Korkeakouluilla on valmius vastata rakennemuutosten aiheuttamiin osaamistarpeisiin monipuolisella koulutustarjonnalla sekä tutkimus- ja kehitystyöllä

5 MONIPUOLISTETAAN JA JÄSENNETÄÄN KORKEAKOULUJEN TARJONTAA KORKEAKOULUDIPLOMEILLA Tavoitteena ovat tunnistettavat osaamiskokonaisuudet, korkeakouludiplomit, jotka palvelevat sekä vailla aiempaa korkeakoulutusta olevia että niitä, jotka haluavat täydentää tai uudelleen suunnata osaamistaan Toteutetaan vuosina kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen kokonaisuuksia Kokeilun tavoitteena on selvittää työelämän tarvetta uudenlaisille kokonaisuuksille eri aloilla miten ne parhaiten vastaavat taustaltaan erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin ja voidaanko niiden avulla tehokkaasti edistää korkeakoulutuksen saavutettavuutta alueellisesti Kokeiluun mukaan lähtevät korkeakoulut määrittelevät kokonaisuudet yhteistyössä työelämän kanssa. Opetus voidaan järjestää korkeakoulun päättämällä tavalla esimerkiksi avoimena korkeakouluopetuksena, hyödynnetään yliopistokeskusten ja maakuntakorkeakoulujen mahdollisuuksia. Kokeilun arvioinnin pohjalta päätetään, onko kokonaisuuksista tarkoituksenmukaista kehittää pysyvä osa korkeakoulututkintojen järjestelmää.

6 Tutkintorakenteen joustavuutta lisätään Yliopistot kehittävät korkeakoulututkintoja siten, että kandidaattivaiheen opinnot voivat johtaa useampaan maisterivaiheen ohjelmaan asiantuntijuutta syventäviä ja osa-aikaisen opiskelun mahdollistavia maisteriohjelmia mahdollistetaan horisontaaliset siirtymät korkeakoululaitoksen sisällä ja kannustetaan opiskelijoita suorittamaan kandidaatin tutkinto ennen opintojen uudelleen suuntaamista Osana opiskelijavalintojen uudistamista korkeakoulut määrittelevät alakohtaisessa yhteistyössä yhdenmukaiset kriteerit ensimmäisen ja toisen syklin aikaiselle siirtymiselle korkeakoulutuksessa. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemaa työmarkkinoilla vahvistetaan ja selvitetään nimikkeisiin liittyviä ongelmia.

7 Avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan Korkeakoulut valitsevat, läpinäkyvin etukäteen ilmoitetuin perustein yhteishaun ulkopuolella tutkinto-opiskelijoiksi avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella hakijoita, joilla ei ole opiskeluoikeutta korkeakoulussa selkeä vaihtoehto korkeakoulutukseen pääsylle selkeä vaihtoehto, jolla tehostetaan resurssien käyttöä sekä yksilön että korkeakoulun näkökulmasta. Korkeakoulujen ja ministeriön välisissä sopimuksissa tavoitteeksi, että avoimesta korkeakouluopetuksesta tutkintoon etenevien määrä vähintään kaksinkertaistuu nykytasolta sopimuskaudella laajentamalla koulutustarjontaa yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Tarjontaa monipuolistetaan ja kehitetään niin, että mahdollistetaan sekä tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen että osaamiskokonaisuuksien luominen Maksujen periaatteita tarkastellaan siten, että otetaan huomioon Rahoituspohjan riittävyyden turvaaminen, monipuolisemman tarjonnan mahdollistaminen ja laajojen osallistumismahdollisuuksien varmistaminen

8 Korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa selvityshenkilön tarkastelemaan korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuksen osallistumisen edistämistä koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä pohtineen työryhmän esittämällä tavalla Em. selvitykseen otetaan mukaan myös tarkastelu siitä, voidaanko positiivinen erityiskohtelu korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ulottaa eri kieli- ja kulttuuritaustasta tuleviin maahanmuuttajiin ja maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin Korkeakoulut huolehtivat esteettömyydestä opiskelijavalinnoissa ja opintojen aikana. Esteettömyys otetaan huomioon kaikessa korkeakoulun toiminnassa. Korkeakoulut jatkavat esteettömyystyötä tekevässä ESOK-verkostossa korkeakoulujen saavutettavuutta koskevan tiedon levittämistä, kehittävät korkeakoulutuksessa erilaisille oppijoille soveltuvia menettelytapoja ja pedagogiikkaa. Korkeakoulut kehittävät yhteistyössä valtakunnallisia kriteereitä ja menettelyitä korkeakoulukelpoisuuden osoittamiseksi ilman muodollista kelpoisuutta oleville. Tavoitteena on luoda ennakoitavia toisen mahdollisuuden opintopolkuja, jos opiskeluvalmiudet on hankittu muutoin esimerkiksi työelämässä tai omatoimisella opiskelulla.

9 Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan Lähtökohta: Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintaperiaatteet ja käytännöt vaihtelevat edelleen korkeakoulujen välillä ja sisällä. Koulutuksen ulkopuolella hankitun osaamisen tunnustaminen edelleen vähäistä. Formaalin koulutuksen tunnustamisessakin puutteita, ei yhtenäisiä selkeitä kriteereitä, joiden perusteella muualla suoritetut opinnot tunnistetaan omia tutkintovaatimuksia vastaaviksi. Perustetaan Suomeen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskus Tehtävänä on kehittää ja levittää osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen menettelyjä, avustaa korkeakouluja, oppilaitoksia sekä TE-hallintoa tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvissä asioissa sekä antaa suosituksia yksittäisissä tunnustamiseen liittyvissä erimielisyyksissä. Keskus keräisi systemaattisesti tietoa tunnustamispäätöksistä, mikä loisi pohjan johdonmukaiselle käytännölle jatkossa. Keskuksessa toteutettaisiin myös Opetushallituksen nykyiset tutkintojen tunnustamisen ja kansainvälisen vertailun tehtävät, keskus myös neuvoisi ja ohjaisi päätöksen saanutta mahdollisesti tarvittaviin lisäopintoihin osaamisen täydentämiseksi. Valmistellaan yhteistyössä Opetushallituksen, korkeakoulujen, TEM:n, OKM:n ja työelämän järjestöjen kanssa. Toimintaan voidaan suunnata suunnittelurahoitusta TEM:stä ja OKM:stä. Suunnitteluvaiheessa ratkaistaan keskuksen toiminnan järjestäminen ja arvioidaan toiminnasta aiheutuvat kustannukset ja rahoituspohja Lisäksi Korkeakoulut hyödyntävät sähköisen hakujärjestelmän uudistuksen yhteydessä muodostuvaa tietovarantoa aikaisempien opintosuoritusten hyväksiluvussa ja siirtymissä korkeakoulusektorin sisällä OKM ottaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen edistämisen osaksi korkeakoulujen ohjaus- ja palautejärjestelmää, toimenpiteistä ja tavoitteista pyydetään erillisraportointia vuonna 2014

10 Vahvistetaan korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamista ja yhteistyötä rakennemuutostilanteissa Lähtökohta: Kumppanuustoiminnalla tulisi vahvistaa ELYjen ja korkeakoulujen välisiä verkostoja, jolloin suunnitelmallinen työllisyyden hoitoon tähtäävä hankintatoiminta rakentuisi pitkäjänteiseen toimintaan, jossa myös korkeakoulu osaisi varautua nopealla aikataululla toteutettaviin koulutusratkaisuihin. Kilpailutukseen perustuvissa koulutushankinnoissa on etsittävä nykyisten menettelytapojen rinnalle uusia toimintamalleja, jotka mahdollistavat toiminnan kehittämisen työvoimahallinnon ja korkeakoulujen yhteistyönä, kuitenkaan vääristämättä kilpailua suhteessa yksityisiin koulutuksen tarjoajiin. Myös tutkimukseen perustuvaa osaamisen kasvattamista on hyödynnettävä nykyistä paremmin. Vahvistetaan korkeakoulujen osaamista ja kykyä vastata äkillisiin ja jatkuvaan rakennemuutoksiin terävöittämällä TE-hallinnon, ELY-keskusten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä, siten että siinä painottuu ennakointi sekä tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntäminen uusien toimintamallien kehittämisessä

11 Lausuntokierroksen satoa Tavoitetila onnistunut ja kannatettava Valtaosa lausunnonantajista vastusti korkeakouludiplomien kokeilua eivät sovi selkeään tutkintorakenteeseen pienenevät resurssit sijoitettava nykyisiin koulutuksiin työelämän tarvetta ei ole selvitetty Tutkintorakenteen joustavuuden lisäämistä koskevat ehdotukset saivat pääosin kannatusta korkeakouluissa halutaan keskittyä käynnissä olevaan kehittämistyöhön Avointa ammattikorkeakoulutusta koskevissa ehdotuksissa mielipiteet hajoavat, esim. opiskelijoita edustavat järjestöt suhtautuvat kielteisesti avoimesta korkeakouluopetuksesta tutkintoon etenevien määrän kasvattamiseen erillisvalinnan kautta Esteettömyyttä koskevat ehdotukset saivat pääosin kannatusta alueellinen saatavuus nostettiin esille Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskuksen perustamista vastustetaan korkeakoulujen autonomia voimavaroja vievä, byrokraattinen ratkaisu tarvetta koordinaatiolle TE-hallinnon ja korkeakoulujen yhteistyö rakennemuutostilanteissa sai kannatusta, mutta toisaalta todettiin, että ei sisällä mitään uutta ja konkreettista ehdotusta