RAPORTTI 2012 Etelä-Karjalan Kylät ry Parasta Kylissä, 8645

Transkriptio

1 1 RAPORTTI Toteuttajan nimi: Etelä-Karjalan Kylät ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Parasta Kylissä, Yhteenveto hankkeesta (hankesuunnitelma): Parasta kylässä - hankkeen tavoitteena on maaseudun palveluiden tuottaminen kolmannen sektorin välityksellä ja palvelutuotannon hyvien käytäntöjen levittäminen Etelä-Karjalan maaseutualueille. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat Etelä-Karjalan maaseudun asukkaisiin, jotka ovat myös hankkeen hyödynsaajat. Hankkeen toimenpiteet lisäävät maaseudun palvelutuotantoa, asukkaiden asuinviihtyvyyttä, sosiaalisen pääoman kasvua sekä kolmannen sektorin verkostoitumista ja yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään ja toteutetaan vähintään neljässä kyläryppäässä kullekin alueelle sopivaa palvelumallia, jonka toteutuksesta vastaavat yhteistyössä kyläläiset ja julkinen sektori. Käytännön toteutus voidaan hoitaa vapaaehtoistyönä, yrittäjävetoisena tai kolmannen sektorin palkkaaman toteutuskoordinaattorin tms. avulla. Toteutusmalleja levitään myös muihin maakunnan kyliin. Toteutuksen tueksi järjestetään kyläiltoja, palvelufoorumeja, teemaseminaareja, palvelumarkkinoita, verkostoitumispäiviä ja tutustumisretkiä. Hankkeen tuloksena maaseudulle syntyy uutta kolmannen sektorin palvelutuotantoa ja malleja mm. sopimuksellisesti tai sosiaalisen yritystoiminnalla tuotettuna sekä verkostoitumista palvelutuottajien kesken. Palvelutoiminta voi kattaa kyläryppään alueen sirpaleisten töiden yhteen kokoamisen ja tuottamisen esim. sopimuksellisesti työllistämällä kyläläisiä tai on yksinkertaisimmillaan järjestämällä kerhopäiviä, joissa on yhteisen virkistymisen lisäksi tarjolla hyvinvointipalveluja, ruokailua ja sosiaalista kanssakäymistä. Kerhopäiviä järjestetään teemallisina. Yhtenä kokoontumisteemana on karjalaisuutta korostavat kulttuurikerhot, joissa alueen kulttuuria jaetaan ikäpolvien kesken ja mahdollisuuksien mukaan se myös taltioidaan. Onnistuessaan ne voivat tuottaa dvd:nä taltioitua kulttuuria. Kerhojen yhteydessä huolehditaan myös yhteisestä ympäristöstä sitä siistimällä talkootyönä. 4. Raportti: 4.1 Hankkeen tavoitteet (hankesuunnitelma): Hankkeen päätavoitteena on maaseudun palveluiden tuottaminen uusin menetelmin kolmannen sektorin välityksellä sekä palvelutuotannon hyvien käytäntöjen levittäminen. Lisäksi laadullisena tavoitteena on syntyvien palvelutuotantomallien levittäminen, asuinviihtyvyyden ja sosiaalisen pääoman lisäys, tietoisuuden lisääminen yhteisöllisyydestä ja paikallisesta kulttuurista sekä toimijoiden verkostoituminen 4.2 Hankkeen toteutus Hankkeen tuntuu ajoittuneen ajanjaksoon, jossa tunnusomaista on kuntien yhdistyminen ja palveluiden tuottaminen isoista yksiköistä käsin. Näyttää siltä, että kunnat eivät itsekään vielä tiedä, miten kuntien yhdentyminen vaikuttaa mahdollisista isoista kuntakeskuksista kauempana

2 2 sijaitsevien maaseutualueiden palveluihin. Näyttäisi siltä, että parhaimmassa asemassa seudullisen kehittämisen ja palveluiden tarjonnan suhteen ovat taajamien läheiset maaseutualueet, joiden näkökulmasta palvelut ovat tarjolla jo nyt riittävän lähellä. Sen sijaan kauempana sijaitsevat maaseutualueet kärsivät palveluiden puutteesta eikä niiden korvaamiseen vielä ainakaan ole näkyvissä välitöntä keinovalikoimaa. Maaseudulta ovat hävinneet lähes kaikki aikaisemmin toimineet palvelut (kauppa, pankki, posti), joten sen asukkaat ovat pikkuhiljaa tottuneet siihen, että palvelut on haettava kauempaa. Ongelmana ihan lähitulevaisuudessa tulee olemaan se, että nyt autoileva asukas tulee luopumaan muutaman vuoden sisällä autoillusta, jolloin eteen tulee vaikeasti hoidettava yhtälö. Palveluita ei ole, kuitenkin niitä tarvitaan, joten miten niiden tuottaminen ja hankinta hoidetaan. Kuntien yhdistäminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen isosta yksiköstä (Eksote) käsin ovat tuoneet mukanaan sen, että kyliltä puuttuu lähes kokonaan neuvottelukumppani oman alueensa palveluiden järjestämiseksi. Palvelutuotannossa tuntuukin olevan eräänlainen seisahtunut tilanne, jossa katsotaan mihin suuntaan yhteiskunnallinen kehitys vie maaseudun palvelutuotannon, Eksote on ratkaissut terveyspalveluiden tuottamisen osittain tuomalla terveyspalveluiden käyttöön Mallu-auton, jossa kyseisiä palveluja tuotetaan pyörillä melko pienelle osalle kylistä, mutta sekään ei ole ratkaissut sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvien tarpeiden täyttämistä (yksinäisyys, sosiaalinen kanssakäynti jne.). Toimenpiteet vuonna 2012 Kylien Palvelutuulahdus -seminaari Seminaarissa pohdittiin maaseudun lähipalveluiden tuottamismahdollisuuksia yli sektorirajojen paikallistalouden ja sopimuksellisin keinoin, maaseudun äänen kuuluvuutta kuntarakenneuudistuksessa sekä esiteltiin muun Suomen ja maakunnan hyviä käytäntöjä palvelutuotannossa. Seminaariluennot: Kylät ja kolmas sektori huomisen palvelutuottajat, Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja Kansalaistoiminnan teemaryhmä, tutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kylien palvelut sopimalla, Heli Siirilä, erityisasiantuntija, Maaseutuasumisen teemaryhmä Lähi- vai kaukodemokratia kylien äänenä; Christell Åström, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Virkistystä vauvasta vaariin; Kirsi Kärkäs-Vaitttinen, kehittämispäällikkö, INTOa Työstä ry Pyörillä palvelu kyliin; Riika Värtö, sairaanhoitaja, Eksote Seminaariin osallistui 28 henkilöä. Toiveiden tori-kiertue Huhti- ja toukokuussa toteutettiin kahdeksan kunnan alueella yhdessä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Saimaan ammattikorkeakoulun, 4H:n ja Martta -piirien sekä Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa mittava kahdeksan tapahtuman Toiveiden tori -kiertue, jossa kerättiin Tarinatorien ja -teatterien keinoin kylien asukkaiden tarpeita ja toiveita hyvinvointipalveluista kylissä ja lisäksi osanottajille esiteltiin virtuaalista Hyvis.fi -sivustoa, joka tarjoaa kattavan tietopaketin hyvinvointipalveluihin liittyen. Kiertueen tilaisuuksiin osallistui 218 henkilöä. Tilaisuuksista kerättyä tietoa käytetään hyväksi järjestettäessä kylien hyvinvointipalveluita kunta- ja

3 3 palvelurakenneuudistuksessa. Kiertueen yhtenä tavoitteena oli myös tiivistää ja syventää kylille palveluita tarjoavien toimijoiden ja järjestöjen yhteistyötä. Neljän polven treffit Hanke järjesti yhdessä Kaakkois-Suomen 4H-piirin Omalla kylällä -hankkeen kanssa 4 polven treffit - tapahtuman 4 paikkakunnalla (Lappeenrannassa, Luumäellä, Parikkalassa ja Rautjärvellä). Treffeillä vastataan Vanhustyön keskusliiton haastekampanjaan ( Tapahtuman tavoitteena oli päästää irti ikäerottelusta ja saattaa palveluiden tarjoajat ja tarvitsijat yhteisen pöydän ääreen teemalla nuorille töitä ja ikäihmisille apua. Tapahtumaan osallistui myös Etelä-Karjalan instituutin Kulttuurikutinaa -hanke sekä Imatran seudun Kehitysyhtiö Kehy Oy:n Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa -hanke. Lappeenrannan Haapajärvellä tapahtumassa oli mukana useampi sukupolvi ja siellä mietittiin miten kulttuuritoiminnan lisäys voisi tuoda hyvinvointia alueelle, lisäksi mietittiin nuorille ja lapsille tarjolla olevien palveluiden parantamista sekä nuorten tarjoamien töiden parempaa hyödyntämistä. Luumäen Jurvalassa keskityttiin enemmän nuoriin kohdistuvaan toimintaan, Rautjärven asemanseudulla pohdittiin kylässä meneillään olevan kehittämishankkeen tehokkaampaa käyttöä myös palvelutoiminnan parantamiseen ja Parikkalan Tarnalassa tapahtuma toteutettiin kylämessuina, jossa kyläläiset voivat tutustua tarjolla oleviin palveluihin. Tapahtumiin osallistui yhteensä 86 henkilöä. Tapahtumaa päätettiin jatkaa yhteistyönä vuoden 2013 puolella muillakin paikkakunnilla sen saaman suosion vuoksi. Kulttuurikerhot ja -tapahtumat Suomenniemen Kiesilä-Pajulahti-Kakkolassa järjestettiin Tarinat talteen -iltoja 5 kertaa. Iltojen aikana tutustuttiin seudulta jo kerättyihin tarinoihin sekä muisteltiin uusia vanhoja tarinoita. Kyläyhdistys on taltioinut tarinoita ja liittänyt ne osaksi kotisivujaan. Savitaipaleen Kuivasensaaressa jatkettiin kulttuuritarinoiden keräämistä ja kokoonnuttiin 8 kertaa. Kerättävistä tarinoista kootaan kulttuuritarinat kirja keväällä Kulttuuritoiminta monistettiin myös Parikkalan Tarnalan kylän Ruasa-kerhon toiminnaksi. Kokoontumisiin osallistui yhteensä 101 henkilöä. Lisäksi Kuivasensaaressa pidettiin kylätapahtuman yhteydessä perinne-esineiden ja työkalujen näyttely sekä perinneruokien maistelu. Perinteisiin tutustui n. 100 kävijää. Pidettävien kerhojen välityksellä voidaan kuroa yhteen maaseudullakin hyvin yleistä sukupolvien välistä kuilua (tarinoiden siirtäminen nuorempien sukupolvien tietoisuuteen) ja lisätä kylien sosiaalista pääomaa luomalla yhteenkuuluvuuden tunnetta kylissä. Kaakkois-Suomen asukkaiden hyvinvointikysely Yhteistyössä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy:n ja Kaakkois-Suomen 4H-piirin kanssa suunniteltiin ja toteutettiin 2500 satunnaisotoksen kirjallinen kysely, jolla mm. kartoitetaan keskitetysti tarjottavien hyvinvointipalveluiden tarpeita maaseutukylissä. Kyselyn tuloksien valmistuminen viivästyi Socomin tietojenkäsittelyhenkilön sairasloman vuoksi. Tulokset ovat käytettävissä tammikuussa Retket Hankkeessa tehtiin vuonna 2012 myös opinto- ja tutustumisretkiä Nastola ja Helsinki (osallistujia 43 henkilöä). Nastolassa käytiin tutustumassa ja ottamassa oppia Manna ry:n toiminnasta. Manna ry:llä on maaseudulla tarjolla tuettuja ikäihmisten asumisyksiöitä, päiväkotitoimintaa sekä koti- ja ateriapalveluita.

4 Pohjois-Kymenlaakso ja Helsinki (osallistujia 34 henkilöä). Pohjois-Kymenlaaksossa käytiin tutustumassa Teuroisten kylätalon toimintaan sekä tarjolla oleviin palveluihin. Lisäksi vierailtiin Kädentaitomessuilla Helsingissä. Muu osallisuus Nuijamaan Konnun kylän kylätalolla pidettiin kyläilta, jossa pohdittiin kylän palvelutarpeita ja mahdollisuutta kadonneiden palveluiden järjestämiseen. Erityistarvetta todettiin olevan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Eksoten Mallu-auton aloittaessa toimintansa sen tarjoamia palveluita oli halukas käyttämään parikymmentä kyläläistä, mutta tietoliikenneyhteyksien huono toimivuus on tähän mennessä ollut Mallu -palveluiden esteenä. Jatkona sovittiin, että Lappeenranta järjestää Nuijamaan alueelle Kyläkäräjät -tilaisuuden, jossa yhdessä kaupungin kanssa pohditaan ja suunnitellaan Nuijamaan alueen tarpeita. Eksoten kanssa ryhdytään neuvonpitoon Mallun palveluiden mahdollisesta järjestämisestä myös Kontuun. Kyläiltaan osallistui 13 kyläläistä eri ikäryhmistä. Hankevetäjä osallistui Kansallisen sosiaali- ja terveysohjelman tiedotustilaisuuteen Kouvolassa , Harvaan asutun maaseudun seminaariin ja kuntamarkkinoihin Hankkeessa järjestettiin usean maaseututoimijan yhteinen hyvinvointitiimi, jossa mietittiin mm. mitä uusia ratkaisuja voitaisiin löytää palveluiden tuottamiseen (osanottajia 13 henkilöä). Sosiaalialan osaamiskeskuksen Socomin henkilökohtaisen avun keskuksen kanssa pidettiin neuvonpito yhteisistä tavoitteista ja intresseistä sekä sovittiin yhteistyöstä ja yhteisestä tiedottamisesta. Hanke osallistui Parikkalan Kummun korkeakoululla järjestettyyn Säpinää syksyyn järjestöjen yhteiseen tapahtumaan. Tapahtuman pääjärjestäjä oli Socom:n hanke MontEri. Päivän aikana runsas joukko paikallisia asukkaita sekä kävijöitä kauempaakin vieraili tapahtumassa. Tapahtuma koostui yleisöluennoista, erilaisista aktiviteeteistä sekä näyttelystä. Tiedottaminen Hankkeen toiminnasta ja tapahtumista on tiedotettu suoraan niitä koskevien kylien sähköpostiosoitteisiin. Lisäksi tapahtumista ja retkistä on laitettu erillinen ilmoitus maakuntalehteen tai julkaisu lehden seurapalstalle (mm. retkistä). Kylien yhteisistä kokoontumisista on tehty muistio, joka on lähetetty kokoontumisiin osallistuneille kyläläisille. Hankkeen yleistiedotus on hoidettu kuukausittain n. 500 sähköpostiosoitteeseen lähetettävällä sähköisellä kyläkirjeellä. Resurssit ja organisaatio Hankkeen hallinnoinnista, raporteista, tiedotuksesta, käytännön toteutuksesta ja koordinoinnista on vastannut hankkeen projektipäällikkö 54 % työajalla yhteistyössä kylien vapaaehtoisten kanssa.. Projektipäällikön tukena on kuusi jäsentä käsittävä ohjausryhmä, joka kokoontui sähköisesti joulukuussa Hankkeen toteutusta seuraa ohjausryhmän ja yhdistyksen hallituksen ohella yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Kustannukset ja rahoitus Kustannukset

5 5 Palkat ja palkkiot + sivukulut 25519,86 Ostopalvelut 5292,41 Vuokrat 657,96 Matkakulut 1905,91 Muut kustannukset 2468,83 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 4805,20 Kustannukset yhteensä 40650,17 Rahoitus Ely-keskukselta haettava tuki 26016,11 Kuntaraha 6504,03 Yksityinen raha 3324,83 Vastikkeetta hankkeen hyväksi tehty työ 4805,20 Rahoitus yhteensä 40650,17 Toteutusoletukset ja riskit Hanke toteutunee suunnitelman mukaisesti. Hankkeen toteutuksen riskinä on ollut ja on maaseudun ikärakenteen vanheneminen (vanhojen toimijoiden väsyminen ja uusien nuorempien toimijoiden puute) sekä flegmaattisuus ja tottuminen siihen, että palvelut vähitellen poistuvat alueelta. Myös kuntaliitokset ja kuntarakenneuudistus hukuttavat näkyviltä tahot, joille palveluiden suunnittelu ja toteutus todellisesti kuuluisivat. Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat muut alueella toteutuvat maaseudun kehittämiseen ja sen palvelutoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen liittyvät hankkeet, joita tulee uusia vuositasolla ja vanhoja päättyy ja niitä toteuttavat toimijatahot. Muina yhteistyökumppaneina ovat toimineet Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Kaakkois-Suomen 4H -piiri, Kaakkois-Suomen Sosiaalialan oppimiskeskus Socom Oy, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu ja tekninen yliopisto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat tietenkin myös alueen kylät ja kunnat/kaupungit. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuloksena jää maakunnan kyliin palveluiden tuottamista alueellisesti opittuja hyviä käytäntöjä soveltaen, maaseudun sirpaleisten töiden tuottamista kannattavasti esim. sopimuksellisuusmenettelyin. Palveluita tuotetaan yhteistyössä yli toimija- ja kuntarajojen kolmannen sektorin toimesta vapaaehtoistyön ja yrittäjyyden lisäksi. Taipalsaari Etelä-Karjalan Kylät ry psta Marja Jussila hankkeen projektipäällikkö