SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

Transkriptio

1 SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

2 LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden suhdanteet pysyivät kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vaisuina. Kuitenkin todelliset uhkakuvat saatetaan kokea jatkossa, kun telakoiden alasajon vaikutukset alihankkijoiden kautta aluetalouteen tulevat näkyviin. Satakunnassa teollisuuden valopilkkuja ovat olleet tärkeä vientiala koneiden ja laitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Nämä kykenivät alkuvuonna ainoina jalostuksessa kasvuun. Liikevaihto supistui muilla metallin aloilla, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä rakentamisessa. Palveluiden kasvu hiipui. Etenkin liike-elämän palvelut ovat kärsineet pahasti laskusuhdanteesta. 2

3 Kemianteollisuuden liikevaihto laski vähän koko alkuvuoden. Metsäteollisuudessa kirjattiin yhä voimakasta liikevaihdon laskua, joka lieveni ainakin tilapäisesti huhti kesäkuussa. Elintarviketeollisuuden kasvu jatkui nopeana, joskin nousu tasaantui keväällä. 3

4 Teknologiateollisuuden (TOL 24 30) kirkkain tähti on Satakunnassa ollut jo pitkään koneiden ja laitteiden valmistus. Sen loistoa saattaa tosin jatkossa himmentää maakunnan telakoiden osittainen alasajo, joka heikentänee selvästi myös alihankkijoiden asemaa. Satakunnassa metallialoilla on mennyt keskimäärin selvästi paremmin kuin valtakunnallisesti, sillä juuri konepajat sekä meriteollisuus ovat pitäneet metallipuolta pinnalla vaikeina aikoina. Vuoden 2013 tammi kesäkuussa teknologiateollisuuden liikevaihto laski hieman Satakunnassa, mutta selvästi maan keskiarvoa lievemmin. Huhti kesäkuussa kirjattiin jo hienoista kasvua. Satakunnassa vuoden 2013 ensimmäinen puolisko sujui suotuisimmin yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joita toimii maakunnassa vajaat 70 kappaletta. Ne muodostavat maakunnan metallin tukirangan. Riskejä tasaa lisäksi valmistustoiminnan monipuolisuus. 4

5 Satakunnassakin metallien jalostuksen sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto sukelsi liki kymmenyksen alkuvuonna. Tosin metallien jalostuksessa lasku oikeni huomattavasti keväällä, mikä alan suuren painoarvonsa vuoksi myötävaikutti samanaikaiseen koko metalliteollisuuden nousuun. Metallien jalostuksen supistuminen johtuu suurelta osin värimetallien hintojen laskusta, eivätkä tuotantomäärät ole todennäköisesti tippuneet lähellekään yhtä paljon. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäki jyrkkeni alkuvuonna Satakunnassa, joskin ala on melko pieni. Valtakunnallisesti sillä on yhä suuri painoarvo, eikä sen syöksykierteeseen ole näkyvissä loppua. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto romahti yli viidenneksen Satakunnassa ja koko maassakin yli kymmenesosan. Luultavasti roima pudotus juontuu suhdannetilanteesta, eikä kyseessä ole rakennemuutos. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi vauhdikkaasti Satakunnassa. Se on arvonlisäyksellä tarkasteltuna tärkein vientiala ja maakunnassa teknologiateollisuuden toiseksi suurin liikevaihdon luoja metallien jalostuksen jälkeen. Tämä on pehmentänyt teknologiateollisuuden pudotusta ja sai aikaan sen nousun käynnistymisen keväällä. 5 Huolestuttavasti maassa keskimäärin koneiden ja laitteiden liikevaihto kääntyi alkuvuodesta jälleen laskuun. Siten Suomen metallin pääaloilla ei ole yhtään kasvajaa toisin kuin Satakunnassa.

6 6 Sis. 47 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa

7 Rakentamisen liikevaihto laski selvästi ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Toisella lasku oikeni. Liikerakentaminen on nousussa maakunnassa. Palvelualat hiljenivät vaimean talouskehityksen myötä. Kaupan liikevaihto laski hieman, joskin keväällä kertyi taas kasvua. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan nousu jäi niukaksi. Liike-elämän palvelut laskivat selvästi tuki- ja suunnittelupalveluiden kysynnän hiljenemisen vuoksi. 7

8 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen uusimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto laski 1,9 % vuoden 2013 tammi kesäkuussa vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi maaliskuussa liikevaihto supistui 4,3 % lähes jokaisen päätoimialan liikevaihdon pudottua. Huhti kesäkuussa liikevaihto kasvoi jo 0,4 % monen teollisuuden haaran sekä rakentamisen suhdanteiden kohennuttua sekä kaupan kasvun alettua. Satakunnan yrityksistä melko suuri osa onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan haastavista olosuhteista huolimatta. Tammi kesäkuussa keskimäärin 43 % maakunnan yrityskannasta kasvoi ja noin 29 % saavutti yli 15 %:n nousun. Parhaiten alkuvuosi sujui yli 20 henkilön yrityksissä ja näyttää siltä, että heikkenevät suhdanteet ovat iskeneet pahiten pieniin yrityksiin erityisesti teollisuudessa ja kaupassa. 8 Maassa keskimäärin suhdanteet jäivät Satakuntaa vaisummiksi vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Teollisuuden liikevaihto ja vienti supistuivat selvästi. Teknologiateollisuudessa alkuvuosi sujui selvästi Satakuntaa kehnommin, sillä tärkeän elektroniikka- ja sähköteollisuuden syöksy jatkui, ja maakunnasta poiketen myös koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto laski. Muilla teollisuuden aloilla kehitys oli muuten suurin piirtein samansuuntaista. Ainoaksi nousijaksi jäi siten elintarviketeollisuus. Rakentaminen pysyi vaisuna Satakunnan tapaan. Palveluissa kauppa sukelsi voimakkaammin ilman Satakunnassa keväällä havaittua selkeää taitetta parempaan. Liike-elämän palvelut pysyivät Satakunnasta poiketen kasvu-uralla, joskin siinäkin kasvu tasaantui.

9 VIENTI Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2013 Vienti veti Satakunnassa oikein hyvin olosuhteisiin nähden (kasvua 3,8 %), vaikka metsäteollisuudessa lievää laskua (-2,4 %) kirjattiinkin. Teknologiateollisuuden vienti kohosi pontevasti koneiden ja laitteiden vetämänä. Kasvua kertyi tasaisesti 10,1 %. Koko maassa metsäteollisuuden vienti pysyi yhä kasvu-uralla (2,4 %), mutta teknologiateollisuus sakkasi pahasti (-6,1 %). Siten Suomen vienti jäi alkuvuonna jonkin verran pakkaselle (-2,4 %). Ongelmat ovat edelleen suurimmat elektroniikka- ja sähkötuotteissa, mutta myös muilla metallialoilla on koettu hankaluuksia. 9

10 PALKKASUMMA Yritysten maksama palkkasumma pysyi lähes ennallaan Satakunnassa. Tammi kesäkuussa 2013 kasvua kirjattiin 0,2 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Palkkojen summa supistui teollisuudessa. Siellä kasvua kertyi ainoastaan elintarvikkeiden valmistuksessa, konepajoilla, telakoilla ja siten yleisesti meriteollisuudessa. Kemianteollisuuden palkkasumma sukelsi poikkeuksellisen paljon. Rakentamisessa palkkojen nousu kiihtyi. Palveluissa selvästi nousi ainoastaan yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Koko maassa palkkasumma kohosi prosentin alkuvuonna. Teollisuudessa palkat kohosivat ainoastaan elintarvikkeiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa. Rakentamisessa ja palveluissa nousu jäi yleisesti hyvin vaatimattomaksi. Sen sijaan Satakunnan tapaan hyvinvointipalveluissa nousu jatkui ripeänä. 10

11 TYÖLLISYYS Vuoden 2013 tammi kesäkuussa henkilöstömäärät supistuivat Satakunnan yrityksissä yhteensä 0,5 % vuoden 2012 vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuosi sujui kuitenkin maakunnan päätoimialoilla paremmin kuin viime vuoden syksy. Eniten laskua kirjattiin teollisuudessa, 1,5 %. Rakentamisessa henkilöstö kasvoi 2,7 % ja palveluissa 0,3 % suotuisan kevään ansiosta. Satakunnan ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan maakunnassa oli lokakuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita , mikä on liki 200 enemmän kuin kuukautta aiemmin, ja vajaat 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettuna oli yli 1000 henkeä, mikä on vajaat 100 enemmän kuin kuukautta aikaisemmin, ja yli 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste kohosi lokakuun lopussa 11,2 %:iin vuodentakaisesta 10,6 %:sta. Syyskuun työttömyysaste oli 11,1 %. Satakunta pysyi silti yhä suhteellisen hyvissä asemissa maakuntien joukossa, sillä alueen työttömyysaste oli kuudenneksi matalin Suomen 16 maakunnasta. Satakunnan TE-toimistossa oli lokakuun aikana lähes työpaikkaa, mikä on runsaat 100 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Avoimet paikat lisääntyivät viime vuodesta lähes kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurimmat lisäykset olivat maa- ja metsätaloustyössä sekä kaupallisessa työssä. 11 Jatkossa suuren haasteen maakunnan olosuhteisiin nähden kohtuullisen myönteisenä jatkuneelle työllisyyskehitykselle asettaa telakoiden toiminnan merkittävä supistuminen lähitulevaisuudessa. Lisäksi sen vaikutukset alihankkijoihin lienevät merkittävät. Todennäköisesti ensi vuosi onkin heikoin työllisyydessä ennen kuin kansainvälisen talouden vähittäisestä virkistymisestä tulee viennin kautta vetoapua uuteen nousuun.

12 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SUOTUISAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2013: Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -1,9 % / Koko maa -3,3 %) Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -1,7 % / Koko maa -4,5 %) Elintarviketeollisuus (Satakunta 6,7 % / Koko maa 1,9 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -1,6 % / Koko maa -2,2 %) Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta -2,0 % / Koko maa -9,5 %) Metallien jalostus (Satakunta -8,4 % / Koko maa -9,9 %) Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 12,6 % / Koko maa -4,9 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -9,8 % / Koko maa -14,6 %) Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta 7,2 % / Koko maa 3,1 %, palkkasumman muutos) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta -1,0 % / Koko maa -5,4 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 1,8 % / Koko maa 0,8 %) 12

13 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS HEIKOMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2013: Metsäteollisuus (Satakunta -6,2 % / Koko maa -1,2 %) Metallituotteiden valmistus (Satakunta -22,5 % / Koko maa -12,1 %) Rakentaminen (Satakunta -4,7 % / Koko maa -4,2 %) Liike-elämän palvelut (Satakunta -6,1 % / Koko maa 1,7 %) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -15,8 % / Koko maa -3,4 %) Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 5,2 % / Koko maa 5,4 %, palkkasumman kasvu) 13

14 Talouden näkymissä lieviä käänteen merkkejä Maailmantaloudessa vähittäistä piristymistä ensi vuonna Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuisen ennusteen mukaan teollisuusmaiden kasvu on vähitellen vahvistumassa. Toisaalta kehittyvien talouksien nousu on heikentynyt. Mielenkiinto näyttäisi kohdistuvan Yhdysvaltojen talouteen, jossa yksityinen kulutus on kohtuullisen vahvaa. Sen voimin maan talous kasvaa tänä vuonna 1,6 % ja ensi vuonna 2,6 %. Teollisuusmaiden vastaaviksi kasvulukemiksi ennakoidaan vastaavasti hieman alemmat 1,2 % ja 2 % johtuen euroalueen ja Japanin vaisusta kehityksestä. Euromaiden talous pääsee ensi vuonna kuiville prosentin kasvun myötä, sillä tänä vuonna talous supistuu 0,4 %. Kehittyvien maiden talouden nousu tasaantuu tänä vuonna 4,5 %:iin, mutta päässee jälleen ensi vuonna 5,1 %:n kasvuun kiinni lähinnä Aasian ja Lähi-idän voimistumisen myötä. Kokonaisuutena maailmantalouden kasvuvauhti kiihtyy tämän vuoden 2,9 %:sta ensi vuoden 3,6 %:iin, mikä lupaa vientiriippuvaisille alueille, kuten Suomelle ja Satakunnalle, pikkuhiljaa elpyviä aikoja. IMF ennakoikin maamme talouden kääntyvän ensi vuonna 1,1 %:n nousuun tämän vuoden -0,6 %:n notkahduksen jälkeen. Päätoimialat hiipuneet Suomessa pitkin vuotta, loka-marraskuussa teollisuudessa nousua Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) luottamusindikaattorit osoittavat, että maamme kaikkien päätoimialojen näkymät ovat jääneet tänä vuonna tavanomaista vaisummiksi. Lokakuussa suhdanteet alkoivat elpyä ainakin tilapäisesti. Marraskuussa näkymät heikkenivät jälleen monilta osin. 14 Tällöin teollisuuden odotukset jäivät kuitenkin yhä selvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle, joskin luottamus vahvistui hieman lokakuuhun verrattuna. Tänä vuonna suhdanteissa ei ole kuitenkaan koettu mitään suurta romahdusta. Tuotannon ennustetaan kasvavan hieman lähikuukausina. Tilanne on selvästi suotuisampi kuin taantuman pohjalla vuonna Rakentamisen luottamus on pysynyt marraskuuhun asti pääosin hyvin heikkona. Ainoastaan lokakuussa odotukset vahvistuivat tilapäisesti lähelle pitkän ajan keskiarvoa tilauskantojen käännyttyä nousuun. Palvelujen näkymät ovat jääneet huomattavasti alle keskimääräisen. Myynnin odotetaan pysyvän ennallaan. Kehnoimmat suhdanteet ovat vähittäiskaupassa, jossa muista päätoimialoista poiketen luottamus lähitulevaisuuden on vuoden 2009 hyvin matalaa tasoa. Lokakuussa kaupankin luottamus alkoi palautua monen muun alan tavoin.

15 Talouden näkymissä lieviä käänteen merkkejä Pk-yritykset pikkuhiljaa piristymässä Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn 2013 pk-yritysbarometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku on pysynyt valtakunnassa keskimäärin ennallaan +4:ssä (positiivisten vastaus osuus miinus negatiivisten vastausten osuus). Satakunnassa pk-yritysten näkymät ovat kohentuneet selvästi kevääseen verrattuna, joten saldoluku on kohonnut viisi yksikköä +6:een. Suhdanteiden paranemiseen uskoo 24 %, huononemiseen 19 % ja ennallaan pysymiseen 57 % maakunnan pk-yrityksistä. Odotukset ovat selvästi myönteisemmät kuin pahimman talouskriisin syövereissä vuonna Satakunnassa tosin henkilöstömääriin ennakoidaan yhä laskua toisin kuin maassa keskimäärin. Liikevaihdon kasvuun uskotaan jo vankasti, mutta mm. viennissä ja investoinnissa pessimistisiä näkemyksiä on edelleen enemmän kuin valoisampaan lähitulevaisuuteen luottavia. Teknologiateollisuuden tilaukset ja liikevaihto-odotukset yhä laskussa valtakunnallisesti Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat Teknologiateollisuus ry:n mukaan uusia tilauksia heinä syyskuussa arvoltaan 24 % niukemmin kuin vuotta aiemmin, ja 23 % vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskannan arvo jäi syyskuun lopussa 10 % pienemmäksi kuin samaan aikaan vuonna 2012, ja kahdeksan prosenttia matalammaksi kuin kolme kuukautta aiemmin. Toimialojen ja yritysten välinen hajonta on ollut suurta. Tilauskehityksen perusteella metalliyritysten liikevaihdon arvioidaan jäävän lähiaikoina alemmaksi kuin vuotta aiemmin. Liikevaihto on siten yhä merkittävästi pienempi kuin viiden vuoden takaisessa huippusuhdanteessa. Sen sijaan Satakunnassa eroa ei juuri ole. 15

16 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 16